T O I N E N A S T E : A M M AT I L L I N E N
Amisopiskelijan
tarina
Alun perin merkonomiksi valmistunut Vitali Rabotsev suuntasi myöhemmin kielialalle ja käännöstoimiston omistajaksi. Hän kannustaa panostamaan kieliopintoihin myös ammatillisella toisella asteella, sillä kielitaidosta on aina hyötyä. TEKSTI VITALI RABOTSEV
A
mmatinvalinta oli itselleni melko vaikea rasti. Panostin siksi omalla opintopolullani lähinnä kieltenopiskeluun, sillä vahva kielitaito on yhdistettävissä käytännössä mihin tahansa ammattiin. Nykyään käytän neljää kieltä jokapäiväisessä elämässäni.
Vieraiden kielten opiskelu ei ole koskaan ollut haitaksi. Kieliä kotona ja koulussa Synnyin Virossa, ja perheessäni puhuttiin kolmea kieltä: viroa, venäjää ja suomea. Tulimme Keravalle paluumuuttajina 1990-luvun alussa. Suomenkielinen ympäristö ja paikallinen koulujärjestelmä auttoivat integroitumaan melko nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan, ja harrastukset kartuttivat kaveripiiriä, mikä niin ikään auttoi paitsi sopeutumista uuteen elinympäristöön myös kielitaidon kehittymistä. Peruskoulun jälkeen hakeuduin Keudan taloushallinnon merkonomilinjalle kaksoistutkinto-opiskelijaksi. Olen onnekas, sillä minua kouluttaneet opettajat olivat suorastaan loistavia! Mikään ei tosin tullut ilmaiseksi tiivistetyn opintosuunnitelman vuoksi – kävimme kuuden vuoden opinnot neljässä vuodessa. Päivät olivat yleensä pitkiä, kahdeksasta neljään, ja usein kurssivalikoimaa piti jopa täydentää iltalukiossa. Tästä huolimatta koulutus oli mielekästä, kun osasi itse motivoitua ja asennoitua oikein. Etenkin kielten opiskelussa on hyvä muistaa, että koulu antaa vain sopivat pohjatiedot – varsinainen opiskelu tapahtuu omalla ajalla.
12
1/2022
Kielikylpy armeijassa Valmistumisen jälkeen pidin pari välivuotta opiskelusta ja keskityin työntekoon, harrastuksiin ja matkailuun. Riittävän argumentoitua päätöstä ammatinvalinnan suhteen ei ollut valmistumisen jälkeenkään, mutta jatko-opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ei tuntunut sillä hetkellä vielä luontevalta idealta. Päätin vahvistaa ruotsin taitojani suorittamalla asepalvelukseni ruotsinkielisessä Dragsvikin rannikkojääkärivaruskunnassa. Asepalvelus oli erittäin arvokas kokemus. Ympärivuorokautinen toiminta vieraskielisessä ympäristössä osoitti, että lukioruotsi antaa hyvän pohjan mutta pelkät kiitettävät kurssiarvosanat eivät riitä kovin pitkälle. Sanavaraston kartuttamisen ohella Dragsvik antoi rohkeutta puhua vierasta kieltä, vaikka aivan kaikki kielioppisäännöt eivät olisikaan sillä hetkellä täysin hallussa. Rohkeus tehdä virheitä korreloi suoraan sen kanssa, miten dynaamisesti kieltenopiskelu etenee. Kun sisäiset pelot ja tietynlainen ujous on päihitetty, kehitys hyppää välittömästi aivan uudelle tasolle.
Kieliä opiskelemaan
Muutaman välivuoden jälkeen huomasin kaipaavani takaisin koulunpenkille. Päätin vihdoin hakea yliopistoon ja nimenomaan opiskelemaan kieliaineita, sillä koulutodistusten arvosanojen valossa ne edustivat vahvinta osaamistani. Toisen yliopistovuoden ja ulkomailla suoritetun lukukauden päätteeksi perustin yrityksen. Opiskelu alkoi kärsiä tästä ehkäpä liian aikaisesta siirtymisestä työelämään, mutta viimeistelin kuitenkin alemman korkeakoulututkinnon, ja sen jälkeen keskitin huomioni yritykseni kehittämiseen. Muutaman vuoden päästä sain yllättävän työtarjouksen, ja sen myötä minusta tuli hybridiyrittäjä, eli yrityksen pyörittämisen ohella olen toisaalla palkattuna työntekijänä. Yrittäminen sen kaikissa eri muodoissa on mielestäni oivallinen vaihtoehto tarmokkaille ja eteenpäin pyrkiville ihmisille, kunhan lähestyy koko aihetta järjellä. Media saattaa ajoittain hieman romantisoida yrittäjyyttä nostamalla esiin
