T O I N E N A S T E : A M M AT I L L I N E N
Osaamisen tunnistaminen ja
tunnustaminen Ammatillisen koulutuksen perustana on, että tutkinnon edellyttämää jo hankittua osaamista ei tarvitse uudelleen suorittaa ja arvioida.
E
HAASTATTELU LEENA HÄMÄLÄINEN
lokuussa 2021 astui voimaan uusi Opetushallituksen määräys osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Samaan aikaan julkaistiin Opetushallituksen sivuilla määräykseen olennaisena osana liittyvät ohjeistukset: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa ja Ammatillinen koulutus – osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohje. Ohjeista huolimatta monet ammatillisen toisen asteen kieltenopettajat tuskailevat epätietoisina, miten ja milloin pitäisi toimia, jotta prosessi ja sen lopputulos olisi määräysten mukainen ja toimiva sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta. Haastattelin Anni-Maaria Koivunporrasta, joka toimii Tredussa yhteisten tutkinnon osien koulutuspäällikkönä.
Oppilaitoksella tulee olla yhteinen, etukäteen sovittu toimintatapa. Voitko aluksi lyhyesti määritellä tunnistamisen ja tunnustamisen välisen eron? Tunnistaminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen kartoittamista asiakirjojen eli toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen ja muiden selvitysten perusteella. Tunnustaminen on sitä, kun opiskelija on aiemmin suorittanut vastaavansisältöisen opinnon, josta on arvosana, ja tämä suoritus liitetään osaksi suoritettavaa tutkintoa. Yhteisten tutkinnon osien kuten vieraan kielen ja toisen kotimaisen kohdalla tämä tarkoittaa numeroarvosanaa. Tunnustaminen voidaan tehdä vain kokonaiseen osaalueeseen. Vieraan kielen osa-alue voidaan siis tunnustaa vain, jos aiemmat opinnot kattavat kolmen osaamispisteen kokonaisuuden. Jos aiemmat opinnot ovat olleet suppeam-
10
1/2022
pia eli jos opiskelija on suorittanut esimerkiksi vain kaksi lukiokurssia, opiskelijan tulee täydentää osaamistaan puuttuvin osin. Tunnustamisohjeen liitteessä näkyy, miten aiemmat lukion kurssimäärät tai perustutkinto-opintojen pisteet kattavat nykyiset tavoitevaatimukset.
Määräyksessä puhutaan myös opintoihin sisällyttämisestä – mitä se tarkoittaa? Sisällyttäminen tarkoittaa, että aiemman todistuksen suoritus siirretään suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa. Se ei sisällä minkäänlaista arviointia, eli sen voi tehdä kuka tahansa oppilaitoksessa. Edellytyksenä on, että aiempi suoritus on tehty edelleen voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan, esimerkiksi LOPS2003:n tai sitä tuoreempien mukaan tai 2018 voimaan tulleiden ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaan. Entä jos opiskelijan aiemmista opinnoista on jo aikaa? Mitään aikarajaa ei ole. Oleellista on, että aiempien opintojen sisällöt eli osaaminen vastaa nyt suoritettavan tutkinnon tavoitteita ja että osaaminen on edelleen olemassa. Tämä on osaamisen tunnustamista arvioimalla ja vaatii siis aina kelpoisen arvioijan (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta 986/1998, §14). Joskus aiemmin saaduissa todistuksissa ei ole arvosanaa, jonka voisi muuntaa viisiportaiselle asteikolle. Miten tulisi toimia? Tässä tapauksessa opiskelija voidaan ohjata suoraan osaamisen osoittamiseen, jotta saadaan määritettyä arvosana. Opiskelijan kanssa on syytä käydä ohjauskeskustelu, jossa käydään läpi osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, jotta opiskelija voi arvioida, tarvitseeko hänen vielä hankkia osaamista jonkin tietyn arvosanan saavuttamiseksi. Opiskelijaa ei kuitenkaan automaattisesti ohjata hankkimaan osaamista.
Mitä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tunnustaminen koskee? Tunnustaminen on mahdollista sekä pakollisiin että valinnaisiin osa-alueisiin. Kun aiemmat suoritukset on tehty voimassa olevien perusteiden mukaan, pakolliset YTO-opinnot
