Y H D I S T Y S T E N K O U L U T U S TA
Kielitaitoisena
työelämään ”Language skills and working life – Språkkunskaperna i arbetslivet” oli englannin- ja ruotsinopettajille järjestetyn koulutuspäivän teemana. TEKSTI TIINA HALONEN KUVAT TIINA HALONEN JA PÄIVI AIESI
S
uomen englanninopettajat ry ja Suomen ruotsinopettajat ry järjestivät yhteisen koulutuspäivän jäsenilleen marraskuussa Espoon Hanasaaressa. Päivä tarjosi kauan kaivatun tilaisuuden tavata kollegoita kasvokkain mutta kuitenkin terveysturvallisuudesta huolehtien. Koulutuspäivän monipuolinen ohjelma innosti lukioiden ja ammatillisen toisen asteen kieltenopettajia osallistumaan ja vaihtamaan ajatuksiaan muun muassa muuttuvista kielenoppimisen tavoista.
F A K TA
TERMEJÄ YTO = ammatillisen toisen asteen yhteiset tutkinnon osat (35 osaamispistettä, joihin sisältyy 9 osp valinnaisia opintoja, esimerkiksi kieliä) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp), josta Viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä, ruotsi (1 osp) ja Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä (3 osp) OTU = osaamisen tunnustaminen eli aiemmin hankitun osaamisen hyväksi lukeminen OAT = osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma, jossa on oltava maininta, jos osaamisen voi näyttää työssä Poikkeaminen = vapautetaan esimerkiksi ruotsin opinnoista
20
1/2021
YTO-terveiset OPH:sta Lehtori Leena Hämäläinen Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kertoi ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnonosien eli YTO-opintojen arviointikriteeristön uudistamisesta. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä arvioinnin luotettavuutta ja tasa-arvoa. Kriteerit kuvataan arvosana-asteikolla T1–K5, ja niissä korostuvat itsenäinen työskentely ja yhteistyö- ja ongelmanratkaisukyvyt, kun taas varsinaisella kieliosaamisella on tämänhetkisessä versiossa pienempi painoarvo. Luonnos on kommentointivaiheessa, ja uusi kriteeristö otetaan käyttöön elokuussa 2022. Leena Hämäläinen kehotti päivän osallistujia käymään hyvissä ajoin perusteellista keskustelua kriteereistä omissa oppilaitoksissaan. Joissakin ammatillisissa perustutkinnoissa on kieliä vain yhteisissä tutkinnon osissa, mutta esimerkiksi liiketoiminnan alalla eli merkonomiopinnoissa kieliä sisältyy myös ammatillisiin tutkinnon osiin. Eri koulutuksen järjestäjät resursoivat kieliopinnot hyvin vaihtelevin lähiopetusmäärin. Osallistujien oppilaitoksissa lähiopetusmäärät vaihtelivat neljästä tunnista 45 tuntiin. Oppilaitoksissa pyritään nykyään integroimaan kieliopinnot ammattiopintoihin ja työelämään. Leena Hämäläinen korosti, ettei integrointi ja kielten arviointi näytöissä saa olla päälle liimattua ja keinotekoista, vaan se on pystyttävä tekemään aidoissa tilanteissa, joihin sisältyvät kaikki tavoitteet ja sisällöt. Myös kieliosaaminen on oman alan substanssiosaamista.
Mikä on riittävä kielitaito?
Työelämän kielitaitotarpeita käsiteltiin paneelikeskustelussa, jossa Tiia Brax Kiinteistötyönantajista ja Minna Halmetoja Matkailu- ja ravintolapalveluista toivat esiin työelämän näkökulmia Leena Hämäläisen moderoidessa keskustelua. Kielitaidon tarve voi olla paikallista, ja siihen vaikuttaa muun muassa asiakaskunta, sesonki ja työkaverit, joiden äidinkieli ei aina olekaan suomi tai ruotsi. Viestiminen erikielisten työkavereiden kanssa korostuu erityisesti