A J A N K O H TA I S TA : TO D I S T U S V A L I N TA
Poikkeusvuosi toi todistusvalinnan Etäseminaarissa koottiin kokemuksia opiskelijavalintauudistuksesta.
T
TEKSTI ANNA HALME KUVA SARI SAARINEN
odistusvalinnan vaikutukset ovat herättäneet monia kysymyksiä. Kapeneeko lukion yleissivistävyys? Asetetaanko oppiaineet toisiaan vastaan, kun toisista annetaan todistusvalinnassa enemmän pisteitä? Tutkimustietoa ei ole vielä saatavilla, ja niinpä olikin tärkeää, että eri sidosryhmien kokemuksellista tietoa kerättiin yhteen etäseminaarissa, joka oli otsikoitu osuvasti: Menikö metsään vai näkyykö valoa? Etäseminaari pidettiin marraskuussa, ja sen järjesti Helsingin yliopiston aineenopettajankoulutus.
Tietoa kerätään
Seminaarin järjestäjien mukaan todistusvalinnan vaikutuksien selvittämiseen tarvitaan sekä laajaa pitkittäistutkimusta että joustavia lyhyemmän ajanjakson analyyseja. On tärkeää, että lukio-opetus antaa tulevaisuudessakin laaja-alaisen yleissivistyksen ja että todistusvalinta on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen tie korkeakouluihin. Korkeakoulutus periytyy sukupolvelta toiselle, niin myös kouluttamattomuus. Valtiosihteeri Minna Kelhä opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että todistusvalinnat voisivat vähentää tätä ylisukupolvista eriarvoisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan lisää tutkimusta kaivataan. Rehtori Sari Lindblom Helsingin yliopistosta totesi, että vuosi 2020 on ollut ”triplavuosi” eli kolmella tavalla poikkeava todistusvalintauudistuksen voimaantulon, koronapandemian ja aloituspaikkojen lisäyksen takia. Tältä vuodelta todistusvalinnan vaikutuksia on vaikea tutkia, joten tarvitaan pitkä-
14
1/2021
aikaista tutkimusta eri väylien toimivuudesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia kahdessa vaiheessa. Lyhyen aikavälin vaikutuksia hakukäyttäytymiseen ja hakuvalintoihin käsitellään esiraportissa vuodenvaihteessa 2020–2021. Kirjoitushetkellä esiraportti ei ollut vielä ilmestynyt, mutta toivottavasti lehden ilmestymishetkellä tammikuussa näitä ensimmäisiä tutkimustietoja on jo saatavilla. Loppurapotti julkaistaan vuonna 2022.
Kieliin liittyviä havaintoja
Oppilaitostasolla on jo havaittavissa vaikutuksia ainevalintoihin, muun muassa kieliin. Heini Kelosaari toi seminaariin Suomen opinto-ohjaajat ry:n terveiset. Yliopistojen pisteitysmallit eivät ole johdonmukaisia, ja opojen näkemyksen mukaan niitä tulisi arvioida uudelleen. Etenkin luonnontieteiden ylivaltaa olisi tarkasteltava kriittisesti. Kieltenopiskelun väheneminen huolettaa opinto-ohjaajia. Miten tulevaisuudessa voidaan pärjätä ilman kielitaitoa, Kelosaari kysyi. Kelosaari esitteli tämän vuoden valintaperusteista todellisen esimerkin, jossa yliopistoon englantia opiskelemaan pyrkivät saivat enemmän pisteitä pitkän matematiikan laudaturista (36,1 pistettä) kuin A-englannin laudaturista (34 pistettä). Oman yliopistonsa lukuja tämän vuoden sisäänotosta esitteli apulaisprofessori Jan Löfström Turun yliopiston aineenopettajankoulutuksesta. Turun yliopistossa englannin uusista opiskelijoista otettiin tänä vuonna todistusvalinnan kautta peräti 78 prosenttia (humanistisen tiedekunnan keskiarvo 50–65 %). Toisenlai-
nen esimerkki Turusta on saksa, jota opiskelemaan pääsi todistusvalinnan kautta hieman alle puolet, 44 %. Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Jari Lavonen esittikin, että kieltenopiskelun houkuttelevuutta voisi lisätä tieto siitä, että meikäläisittäin harvinaisempien kielten opiskelupaikkoja jää nykyisin korkeakouluissa jopa täyttämättä. Monipuolista kielitaitoa kuitenkin tarvitaan muillakin aloilla kuin varsinaisissa kieliaineissa. Huoli kielivarannon kapenemisesta nousi esiin useamman kerran etäseminaarin aikana. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies piti todella huolestuttavana sitä, että kieltenopetuksen varhentaminen ei ole kantanut hedelmää. ”Uusia avauksia pitäisi tehdä elinkeinoelämän ja yliopistojen kanssa, jotta saisimme kielivarantoa kasvatettua”, Viitamies sanoi. Mikko Vieltojärvi totesi, että myös hänen taustayhteisössään Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa yksi merkittävimpiä tämän hetken koulutukseen liittyviä huolenaiheita on kieltenopiskelun asema. Erityisen haastava on suurten eurooppalaisten kielten tilanne englantia lukuun ottamatta. Muun muassa saksaa ja ranskaa tarvitaan edelleen työelämässä. Kuntaliiton Kyösti Värri peräsi tuntijakoon väljyyttä, joka antaisi opiskelijoille mahdollisuuden valita kieliä ja erottautua edukseen työmarkkinoilla.
Hyötyjä ja haittoja
Heini Kelosaari kertoi, että opinto-ohjaajien näkökulmasta valintauudistuksen hyödyt liittyvät valintaperusteiden ennakoitavuuteen. Lukion aikana tehty työ tulee todistusvalinnan kautta nä-
