Steveco 2 2016

STEVECO henkilรถstรถlehti

2|2016

pääkirjoitus

Yhteistyössä…

Olin vielä viime keväänä kotiäitinä ja perhearjen pyörittämiseen oli käytettävissä kahdeksan tuntia nykyistä enemmän aikaa. Siltikään päiviin ei juuri jäänyt tyhjiä hetkiä. Palasin töihin huhtikuussa. Sen jälkeen tasapainoilu aikataulujen, perheen ja työn parissa on alkanut todenteolla. Usein huomaan pohtivani sitä, mikä on oikeasti tärkeää. Minulle on alkanut selvitä, mitä termillä ”ruuhkavuodet” tarkoitetaan.

Työssäni olen ollut uuden edessä, kun olen saanut uusia erittäin mielenkiintoisia haasteita. Pyrin ammentamaan aiemmilta tekijöiltä ja muilta työkavereilta tietoa ja tukea tehtävien hoitamiseen ja asioiden kehittämiseen. Olen saanut tutustua moneen uuteen stevecolaiseen, ja olen saanut nähdä uusia puolia vanhoista tutuista. Meillä kaikilla on tärkeä roolimme, meiltä löytyy huikea määrä ammattitaitoa ja osaamista. Mutta mietin, että teemme näitä juttuja ehkä liikaakin yksin, ja omissa yksiköissämme.

Mietin sitä afrikkalaista kylää, joka kasvattaa yhdessä lapsensa. Mietin omia ruuhkavuosia. Ruuhkavuosien rikkaus on se, että oppii huomaamaan paljon oman navan, oman perheen ja oman työtehtävän ulkopuolelta. En pane pahakseni neuvoja ja apuja, joita minulle tarjotaan pyytämättä. Osaan pyytää apua aiempaa paremmin. Olen todella kiitollinen erityisesti niille, jotka näkevät tilanteemme ja antavat apuaan ja aikaansa.

Koen myös syyllisyyttä siitä, etten olekaan itse hoitamassa ihan kaikkia asioita.

Elämä täyttyy äärimmilleen touhusta ja kanssakäymisestä. Asioita opetellaan, eikä kaikki ole ihan priimaa. ”Sinnepäin” on joskus ihan riittävän hyvä (varsinkin siisteydessä joudutaan tinkimään). Ruuhkavuosien rikkaus on myös oman perheen lisäksi kummilapset, lasten kummit, vaarit ja mummit, serkut, ystävät, koulu- ja tarhakaverit vanhempineen, sedät, tädit, ope, työkaverit ja yksi aivan ihana koirankasvattajakin. Myöskin ne maailman parhaat päiväkodin tädit ja -setä, joiden vastuulle arvokkaimmat aarteeni aamulla annan. Minun on hyvä olla tässä kylässäni.

Haasteista selvitään hyvällä yhteistyöllä, ja iloista sekä onnistumisista saa silloin useampi osansa.

Antoisaa yhteistyön aikaa kaikille stevecolaisille, Laura

2

kolmossivun uutisia

S i s ä l ly s lu e t t e lo Pääkirjoitus ..................................... 2 Hallitus aloitti syyskauden Kotkassa ......................................... 3 Rohkeutta ei Marjalta ole koskaan puuttunut ........................ 4 Hiljaisen tiedon siirtäminen on alkanut ...................................... 6 10 kysymystä kumppanille ......... 7 Kaksi viikkoa Stevecolla ................ 8 Käyttöönotossa turha paapominen on turhaa ................ 11 Lauran ja Helin työnjako on selkeä ...................................... 12 Hyvä työelämä .............................. 12 Selkä seinää vasten ...................... 13 Monikulttuurista historiaa Stevecolla ....................................... 14 Paunonen golfmestariksi ............. 15 VTS on kaikkia auttava seurantanäyttö .............................. 15 Trafe kahvitti kuljettajia ................ 15 Viikkopäiväkirja: Eija Suntio ......... 16 Stevecolaiset valtasivat Rankin ... 18 Steveco-paitaiset vilistivät poluilla ............................ 20 Mainetta ja kunniaa ...................... 21 Syyskisa: tunnistatko sienet? ....... 22 Kesäkisan ratkaisu ......................... 22 Historian havinaa .......................... 23 Ristikko ........................................... 24

Hallitus aloitti syyskauden Kotkassa Stevecon hallitus piti syyskauden ensimmäisen kokouksensa elokuussa Kipparinkulmassa Kotkassa. Varsinaisten kokousasioiden jälkeen hallitus istahti valokuvattavaksi ja lähti tutustumaan Hietaseen.

Jussi Sarvikas, Jouko Oksanen, 1. varapuheenjohtaja Tapani Sointu, puheenjohtaja Asser Ahleskog, 2. varapuheenjohtaja Erkki Autio ja Berit Hägerstrand-Åvall.

Kansikuva: Sanna Kangas STEVECO-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2016.

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin (05) 23 231, faksi (05) 232 3205 Osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosastolle Päätoimittaja: Elina Harjama

Internet: www.steveco.fi

Toimitusneuvosto: Mika Arola Laura Hasko Heli Hyttinen Anni Koivula-Knutas Anne Leppänen Marja Lähteenoja Päivi Pajunen Elina Pajunen Ari-Jussi Paronen Petri Rantala Eija Suntio Antti Sipola Teijo Töttö

Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Kuvat satamasta: Ari-Pekka Saari

Paperi: 100 g KymPrint Paperille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki.

3

stevecolainen

Rohkeutta

ei Marjalta ole koskaan puuttunut – Kun hahmottaa kokonaisuuden, huomaa kehitettävät osa-alueet ja tietää, miten muutokset vaikuttavat kokonaisuuteen, sanoo Marja Kuisma ja peräänkuuluttaa stevecolaisilta laaja-alaista ymmärrystä työnantajan harjoittamasta liiketoiminnasta sekä rohkeutta.

– Ei ole hyvä, jos ollaan liian organisaatiokeskeisiä. Pitää olla raja-aidat ylittävää rohkeutta viedä asioita eteenpäin.

Esimerkkinä tällaisesta raja-aitojen ylittämisestä hän mainitsee terminaaliilmoituksen, jota aikanaan ryhdyttiin kehittämään yhteistyössä alan muiden toimijoiden ja Tullin kanssa.

Rohkeutta ei Marjalta ole koskaan puuttunut. Rämäkkä, napakka, määrätietoinen, temperamenttinen, härkäpäinen ja ehdottoman luotettava tuki. Siinä adjek-

tiiveja, joilla stevecolaiset Marjaa luonnehtivat. Kun edessä on ollut vuoren kokoinen projekti tai sekasotkuinen ongelmavyyhti, Marja on käärinyt hihat ja ryhtynyt hommiin. Välillä on hampaita kiristelty ja keskusteluja käyty isoillakin pölkkykirjaimilla, mutta vastavuoroisesti asiat ovat edenneet ja monista muutoksista on selvitty.

Hietasen huolinnasta kaikki alkoi Marjan nyt jo yli 23 vuotinen ja edelleen jatkuva ura alkoi toukokuussa 1993 Hietasen huolinnasta, mutta jo seuraavana vuonna oli edessä ensimmäinen isompi haaste, ensimmäinen monien tulevien ketjussa. – Siirryin apulaisosastopäälliköksi Haminaan organisoimaan tuontija transitohuolintaa.

– Transito oli lähtenyt hurjaan kasvuun.

Oli säädöksiä, määräyksiä, venäläis-

4

ten edellispäivinä voimaan astuneita prikaaseja ja myös paljon erilaisia huijausyrityksiä.

Vuonna 1995 Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja Stevecon huolinnassa kävi uusi puhuri: huolintaosastoista tuli omia huolintayksiköitä ja Marjan käyntikorttiin kirjoitettiin huolintapäällikkö. Myös vientihuolinnat siirtyivät huolintapäälliköiden alaisuuteen.

Kolme vuotta myöhemmin perustettiin Steveco Transit-yksikkö ja tuonti- ja transiton toiminnot keskitettiin satamayksiköistä Kotkaan Kipparinkulmaan, vastuita jaettiin uudelleen ja Marja ryhtyi luotsaamaan tuontihuolintaa. Jo aiemmin Marjan työlistalle oli lisätty Pro2000 –projektiin liittyen huolinnan sekä tuonnin tietojärjestelmäuudistukset.

Konttiterminaalien parissa riitti askaretta Viime vuosituhannen viimeiset vuodet Marjaa pitivät normitöiden lisäksi kiireisenä Mussaloon kohoavan konttiterminaalin avaamiseen liittyvät työt. – Olen onnekas, kun olen saanut olla mukana kahden suuren konttisataman käynnistämisessä. Meitä kahden konttisataman rakentajia taitaa olla vain kaksi, Mattilan Tapsa ja minä.

Se toinen konttisatama on Vuosaaressa.

Huolintakuvioita viilattiin taas vuoden 2006 alussa, jolloin perustettiin Satamatieto-yksikkö. Satamatietoon siirtyivät vientihuolinta, depot-yhteyshenkilöt sekä lastinluovutus eli toiminnot, jotka aiemmin olivat satamayksikössä, irrotettiin omaksi yksikökseen.

linen tullilainsäädännön osalta ennen EU:ta. Kaikki oli sujuvaa, kun nyt tulee koko ajan vaan lisää pilkkuja.

Tullihallitus myönsi Stevecolle lokakuussa 2010 AEO-statuksen ja Tulli+ -asiakkuuden jatkona aiemmalle Stevecon ja Tullin kumppanuudelle. Näissä kaikissa kehityshankkeissa ja monissa muissa Marja on ollut työvuosiensa aikana mukana. Tunnustuksena ansioistaan ja yhteistyöstä Tullin kanssa hän vastaanotti Maailman tullijärjestön WCO:n kunniakirjan vuonna 2011.

Nyt tulliasiat ja AEO:t on siirretty Aino Rauhamäen vastuulle ja Marja on vain taustatukena tarvittaessa. Näin osaksi siksi, että maaliskuun alussa Marja jäi osa-aikaeläkkeelle.

Marja veti Satamatietoa vuoteen 2010, jolloin koko yksikkö lopetettiin, vientihuolinta liittyi Steveco Logisticsin organisaatioon ja lastinluovutus ja depotraportointi palasivat takaisin satamayksiköihin.

Tulliasioiden kimpussa alusta pitäen Nykyisin Steveco Logisticsin organisaatiossa Senior Advisorina tituleeratun Marjan esimiesvastuulla ovat Kouvolassa ja Lappeenrannassa työskentelevät huolitsijat. Marjan työpöytä on Kouvolassa, jossa merkittävä osa työajasta menee asiantuntijaroolissa tulliasioiden parissa. Niin on ollut jo vuosia, itse asiassa Haminan vuosista alkaen.

– Ehkä kaikkein isoin asia oli EU:hun liittyminen. Sitä seurasi täydellinen kaaos ja ainakin vuosi meni ennen kuin kaikki saatiin rullaamaan. Niiltä ajoilta juontavat erittäin hyvät välit Tulliin ja ne välit ovat vuosien saatossa vain tiivistyneet.

Haminassa oli helppo keskustella asioista Päivi Husun ja Esko Nordlundin kanssa.

Tyytyväinen osa-aikaeläkeläinen Kun Marjalta kysyy, onko hän loppuviikon eläkkeellä, vastauksen voi lukea hymystä. Marja on työpäivinään tinkimätön logistiikka-alan ja tulliasioiden asiantuntijan roolissaan, mutta eläkepäivinä tekeminen on ihan muuta.

– Aina joku lastenlapsista on hoidossa, hän sanoo ja näyttää kuvaa jo kouluikäisen Rasmuksen kanssa maalatuista pingviinikivistä. – Eilen maalattiin sinisiä kiviä jokea varten.

– Brexit? On mielenkiintoista nähdä, mitä se tuo tullessaan. Heti tulivat mieleen omat tullilait ja ei vapaata liikkuvuutta, varmaan samantyyppisiä kuvioita kuin Norjan kanssa. Mutta seitsemän vuoden aikana voi tapahtua mitä vaan, maailma voi muuttua.

Puutyöt, nukkekodit, kivien maalaaminen, pihatyöt, huovutus, tilkkutyöt, sorvaus… – Kaikkea pitää harjoitella, että osaan kun jään kunnolla eläkkeelle. Golf on ollut vähän nihkeää, mutta ehkä sitäkin enemmän sitten kun jää enemmän aikaa. –eh

– Brexit on joka tapauksessa näpäytys EU:lle. Se on liian byrokraattinen, eikä kuuntele kansaa. Suomi oli edistyksel-

5

Kokemusperäinen eli hiljainen tieto on pitkälti henkilöitynyttä. Sitä on melkeinpä mahdotonta pukea vaikkapa kirjallisiksi ohjeiksi ja jakaa sillä tavoin muille. Parhaiten tiedon jakaminen onnistuu henkilökohtaisen vuorovaikutuksen avulla.

Hiljaisen tiedon siirtäminen on alkanut

Steveco Logisticsilla hiljaisen tiedon siirtymistä hoidetaan esimerkillisesti. Marja Kuisma jää kahden vuoden kuluttua kokonaan pois työelämästä ja etenemisestä siihen pisteeseen on olemassa suunnitelma.

Tulliosaaminen jää kokonaan Aino Rauhamäen harteille ja Marjan laaja logistiikkaalan asiantuntemus on levitetty muuallekin organisaatiossa.

AEO-vastuu on alkusoittoa – Asiat sinällään ovat olleet selviä tähänkin asti, mutta nyt vastuu ja päätöksen tekeminen ovat minulla. Sen jälkeen vasta kysyn Marjalta onko hän samaa mieltä.

Aino Rauhamäki on vuodesta 2008 alkaen perehtynyt tulliasioihin Marjan rinnalla. Tehtäviä on valunut Ainolle jo vuosien ajan, mutta vastuiden asteittainen siirtäminen tuli ajankohtaiseksi kun Marjan osa-aikaeläköityminen varmistui.

Aino Rauhamäki

– AEO-vastuu on siirretty minulle ihan virallisesti. AEO:ta varten on myös perustettu työryhmä eli Laura Hasko tuo laadun ja Arto Kauppila turvallisuuden asiantuntemuksen mukaan työhön. Se on iso asia.

– Ensi vuonna lähden Marjan mukaan Tullin asiakastyöryhmiin ja jossain vaiheessa alan osallistua työryhmätyöskentelyyn yksin. Asiakastyöryhmät oat foorumeita, joilla oikeasti pääsee vaikuttamaan asioihin.

– Olen kohtalaisen luottavaisella mielellä, että työtehtävien siirtyminen sujuu hyvin. Paikalliset tullit ottavat jo nyt ensin yhteyttä minuun, Aino sanoo.

Tilanne kerrallaan Steveco Logisticsin tuonnin ja transiton huolintapäällikkö Pauliina Lindholm sanoo, että tehtävien siirto Marjalta hänelle on tapahtunut vuosien varrella niin huomaamattomasti, ettei hän enää oikein tunnista missä vaiheessa sitä on tapahtunut.

– Asiat tulevat käytyä läpi luontevasti tilanne kerrallaan. Tämähän onnistuu vaan kun aikaa on riittävästi, eikä ole pakkoa pusertaa kaikkea erityisesti tiettyyn ”perehdytyspakettiin”.

– Tietyllä tavalla kaikki on kuitenkin vasta alussa. Esimerkiksi ihan vastikään kävimme Kouvolan asioita läpi hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Kun Marja on eläkepäiviään viettämässä tai lomilla, minun on oltava perillä mitä Kouvolassa tapahtuu.

– Käymme läpi talousseurantaa ja ihan yleisesti vastuukysymyksiä, reklamaatioita ja vastaavia asioita. Asiat pitää pystyä sisäistämään ja ymmärtää niiden tarkoitus.

Pauliina Lindholm

Pauliina siirtyi vuonna 2012 myynnistä Logisticsin kustannuspaikalle ja silloin hänelle tuli myös esimiesvastuuta. Ensin Kotkan tuonti- ja transitohuolitsijat ja seuraavana vuonna Haminasta Kotkaan siirtynyt väki. -eh

6

10 yhteistyössä

kysymystä kumppanille

Jarmo Karnaattu, VR Transpoint Kotka

KUKA OLET, MITÄ TEET? Jarmo Karnaattu, Tekninen asiakastukihenkilö,

SINUT NHDÄÄN USEIN TUTKIMASSA VAUNUJA HIETASESSA, MIKSI? Tulen, jos vaunujen ovet tai katteet eivät aukea tai kuljetuksessa on havaittu vaurioita tai kun erikoiskuljetusta valmistellaan ja tietysti kun autoja lastataan vaunuihin.

OLET MYÖS VAINIKKALAN RATAPIHAN KÄVIJÄ.

MIKSI SIELLÄ PITÄÄ KÄYDÄ?

Vainikkalassa tehdään erikoiskuljetuksille ns. rajatarkastus yhdessä venäläisen osapuolen kanssa.

JOS SAISIT VALITA, PELAISITKO JALKAPALLOVAI GOLFMAAJOUKKUEESSA? Kyllä se tällä iällä on golf.

KUMMISSA VAUNUISSA ON ENEMMÄN SEURATTAVAA KUNNON PUOLESTA, PAPERI- VAI PUUTAVARAVAUNUISSA? Menee aika tasan. Vaunut kutsutaan huoltoon, kun kilometrit täyttyvät.

MIKÄ ON PARAS URHEILUSUORTITUKSESI VUOSIEN VARRELLA? Ehkä se on muutama vuosi sitten kun voitin yhtiön golfmestaruuden Jyväskylässä.

MITÄ JALKAPALLOSEURAA KANNATAT: KTP, PELI-KARHUT VAI HAMINAN PALLOKISSAT (VAIN YKSI KELPAA)?

KTP MITEN NÄET KOTKAN TULEVAISUUDEN? Kotkan tulevaisuuden näen valoisana.

MIKÄ KALA ON PARASTA SUUSSA? Lohi savustettuna HANKITKO KALAT ITSE MERESTÄ, KAVERILTA VAI KAUPASTA? Kaupasta.

7

t u t u s t u t y ö e l ä m ä ä n j a t i e n aa

Kaksi viikkoa Stevecolla

Jimi

Joonas

Elmeri

Aloitin kahden viikon kesätyöt Stevecolla 13.6. Viimeinen työpäivä oli torstaina 23.6. Perjantaina ei olut töitä Juhannuksen takia.

Kahden viikon aikana tutustuin erilaisiin työtehtäviin ja sain uutta tietoa firmasta ja sen toiminnasta. Kävimme tutustumassa Mussalon ja Hietasen tiloihin ja teimme annettuja tehtäviä jopa niin nopeasti, että työ on loppunut ja istuskelu jatkunut.

Kun kuulin, että sain kesätöitä Stevecolta, tulin tyytyväiseksi, vaikka työ kestäisi vain kaksi viikkoa. Onhan tässä suvussa oltu jo kolme vuosikymmentä Stevecolla töissä, ensin pappani Jorma Pikkarainen ja myöhemmin äitini Heli Niemi. Olihan sitä siis itsekin päästävä kokemaan.

Mainittakoon, että Mussalon ja Hietasen ruokaloiden ruoka on ollut erittäin hyvää.

Työviikot alkoivat positiivisesti, koska meille oli järjestetty perehdytyspäivä, jonka aikana tutustuimme yrityksen toimintaan ja alueisiin, joilla toimintaa on. Minulle se oli hyödyksi, nimittäin olimme Mussalossa, pääkonttorilla, Hietasessa, Ankkurissa ja Etelä-7:ssa. Aloitimme tiistaina arkistojen tyhjennyksellä, jonka saimme hoidettua melko nopeasti. Seuraavana päivänä siirryimme Satamatekniikalle tyhjentämään tavaralaatikoita uuteen tilaan. Saatuamme työn nopeasti valmiiksi meille keksittiin lisähomma eli nosturin osien inventaarin teko. Niiden kanssa meni torstai ja perjantai.

Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin Stevecoon ja sen toimintoihin. Siitä päivästä eteenpäin on ollut ns. kunnon työpäiviä.

Aloitin työjaksoni toimistotöillä pääkonttorin aulassa, mutta siirryin siitä kuitenkin enemmän myös muihin kuin perustoimistotöihin. Vaihdoin esimerkiksi kukkien mullat, kiillotin kaiteet ja tyhjensin mappeja. Kävin muutaman kerran kaupassa hakemassa kokouksiin hedelmiä.

Tein myös fyysistä työtä hyvän määrän toimistotyön ohella, kannoin esimerkiksi paperia muihin kerroksiin.

Pidin työstäni ja tykkäsin juuri fyysisen ja toimistotyön yhdistelmästä. Opin, että ruoka- ja kahvitauot kannattaa pitää täysipituisina, niin päivä kuluu nopeammin ja mukavammin. Välillä oli kuitenkin tylsiä hetkiä.

Työtehtäviimme kului vanhojen satamatekniikan tilojen siivoamista ja tyhjentämistä, arkistokansioiden tyhjentämistä, inventaariota Hietasessa ja sen semmoista.

Tutustumistyöjakso oli mukava, vaikkakin välillä vähän pitkästyttävää työn puutteen takia.

Joonas Suortti

Palattuamme viikonlopun jälkeen töihin aloitimme Etelä-7:n siistimisellä: siis tavarat ulos jätelavalle. kansiot oli kuitenkin säilytettävä. Pidimme myös päivän ajan pystyssä pistettä, josta sai hakea toimistokalusteita.

On myös pakko mainita, että vastailin pääkonttorin aulassa puhelimeen, mikä tuntui aluksi jännittävältä. Jouduin jopa muutaman kerran puhumaan englantia puhelimessa.

Kokonaisuutena tämä kaksiviikkoinen on ollut todella opettavainen ja positiivinen.

Viikot olivat monipuolisia ja on päässyt tekemään töitä. En varsinaisesti ole oppinut uusia asioita työn aikana. Pidän siitä, mitä tein ja haluan olla mahdollisimman tuottava. Iso kiitos Stevecolle tilaisuuden antamisesta!

Jimi Vanhala

Elmeri Niemi

8

Pinja Heti kun kuulin, että Stevecolle haetaan kesätyöntekijöitä kirjoitin viestin. Kuin ihmeen kaupalla yksi päivä Laura Hasko soitti ja kertoi hyvät uutiset.

Kun aloitin, kaikki vaikutti erilaiselta ja jännitti hirveästi. Olin iloisesti yllättynyt, että työpaikalta sai ilmaista kaakaota!

Kaikki vaikuttivat todella mukavilta ja meidät otettiin avosylin vastaan.

Töiden teko ja kuvailu parin kanssa oli mukavaa ja mielenkiintoista. Nyt tiedän paljon enemmän Stevecosta, kuten mikä on palletti tai että lukki ei ole vain hämähäkki. Opin tältä työtä paljon ja olen todella kiitollinen jokaiselle työntekijälle avoimesta vastaanotosta.

Pinja Niiranen

Aino

Inka

Vietin Stevecolla kesätöissä kaksi viikkoa ennen juhannusta. Työnkuvaani kuului valokuvaaminen satamissa ja toimistoissa sekä kyseisen materiaalin videoiksi editoiminen.

Saavuin Steveco Logisticsin toimistolle Kouvolassa ensimmäisen kerran 23.6.

Minua jännitti, sillä kyseessä oli ensimmäinen kesätyöni. Kesätyö kuului tutustu työelämään ja tienaa–harjoitteluun.

Tulin eteisestä sisään ja minut otettiin heti vastaan. Työntekijät esittelivät paikan minulle ja sain rauhassa asettua. En tiennyt yhtään mitä odottaa, joten yllätyin iloisesti kun työt olivat sellaisia, jotka olivat mieleeni. Sain esimerkiksi arkistoida ja kopioida papereita. Työskentely oli mukavaa ja minua kohdeltiin hyvin. Kerrassaan pidin tästä hommasta.

Sain myös tavata ensimmäiset työkaverini ja harjoittelun nimen mukaisesti tutustua työelämään.

Minulla oli koko kahden viikon ajan hauskaa. Työpäivät olivat aina erilaisia ja työympäristö ihmisineen oli loistava!

Kuvasimme kaksi päivää Hietasessa ja kaksi päivää Mussalossa. Töitä tehdessäni opin paljon sataman toiminnasta ja pääsin kokemaan asioita, joita moni muu ei ikinä koe. Lukinkyydissä kuvaaminen, nosturiin kiipeäminen ja siellä kuvaaminen oli ihan mahtavaa.

Töihin oli joka päivä kiva tulla, koska ihmiset olivat mukavia eikä avun pyytämistä tarvinnut pelätä. saimme kahden viikon aikana valmiiksi paljon materiaalia eri tarkoituksiin, enkä voisi olla tyytyväisempi. olen todella onnellinen siitä, että sain tämän työn.

Aino Raki

Joka päivä tulen töihin vanhempieni tuomana, sillä asun sen verran kaukana, että pyöräily ei onnistuisi. Muutaman päivän päästä lopetan kaksiviikkoisen työni täällä yhtä kokemusta rikkaampana. Kiitoksia Stevecolle, joka antoi minulle mahdollisuuden ensimmäiseen kesätyöhöni. kiitos myös kaikille työntekijöille, jotka auttoivat minua tilanteessa kuin tilanteessa.

Inka Hietanen

Kesänuortemme tekemiä henkilöhaastatteluja löytyy osoitteesta

blog.steveco.fi

Ainon ja Pinjan videot Taukojumppaa toimistossa ja Surrausta Hietasessa löytyvät

Stevecon YouTube-kanavalla

9

t u t u s t u t y ö e l ä m ä ä n j a t i e n aa

Laura ja Milla Ensimmäisenä päivänä töissä meitä vietiin useaan eri paikkaan, kuten mm.

Mussalon ja Hietasen satamaan. Ensivaikutelma työstä on hyvä. Pidän ihmisistä ja työparistani eli olen todella tyytyväinen. Saimme paljon tietoa Stevecosta ja esimerkiksi sen synnystä.

Toisena päivänä aamulla väsytti vähän, mutta työpaikalle tultua juotiin Millan kanssa aamukahvit (en oikeasti edes tykkää kahvista, mutta aamulla se oli tarpeen). Järjestelimme varastoa ja se oli oikeasti tosi kivaa, vaikka siihenkin meni koko työaika. mutta kivaa oli! Ei me maltettu edes mennä syömään heti, koska järjestelyyn jäi koukkuun.

Toivottavasti loputkin työpäivät ovat yhtä kivoja.

Henri ja Julius Ensimmäinen työpäivä alkoi perehdyttämisellä. kiersimme pääkonttorin sekä Mussalon ja Hietasen satama-alueet.

Tiistaina saimme ensimmäisen työmme. Siivosimme pääkonttorin lahjavaraston sekä suoritimme siellä inventaarion. keskiviikkona olimme kalustevaraston vahteina. Torstaina ja perjantaina siivosimme arkistoja ja varastotiloja.

Toisen viikon aloitimme Hietasessa tyhjentämällä vanhoja arkistoja. Tiistaina jatkoimme arkistojen tyhjentämistä ja loppupäivän teimme postitusta. Keskiviikon vietimme taas kalustevarastossa. Torstaina pääsimme seuraamaan työergonomia-ryhmän työskentelyä satamassa ahtaajien parissa. Viimeisenä päivänä lajittelimme vanhoja valokuvia. Työmme päättyi kahvitteluhetkeen.

Ensimmäisenä päivänä meidät perehdytettiin Stevecon kesätyöläisiksi. Meille kerrottiin firman historiaa, työntekijämääriä ja muta vastaavaa. Kiersimme myös Stevecon tiloja läpi ja kävimme molemmissa satamissa. Mussalossa pääsimme loppuhuipennuksena lukkiajelulle ja kiipesimme nosturiin.

Milla Mattila

Työharjoittelu oli kaikin puolin mukava ja opettava tulevaisuutta varten.

Kolmantena päivänä päivystimme Ankkurissa. Asiakkaita ei näkynyt, ehkä tulee vielä päivän aikana. Työpisteeltämme löytyi mukava pieni hiiri. Harmi, että se oli kuollut.

Loppuviikko kului Ankkurissa mappeja kantaen ja kalusteita purkaen.

Seuraavan viikon alussa työskentelimme Hietasessa laatikoita ja mappeja kantaen. yhden päivän olimme pääkonttorilla pyyhkimässä pölyjä ja kantamassa erilaista tavaraa. Loppuviikoksi meille annettiin maalausurakka Ankkurissa.

Henri Permanto ja Julius Tiilikainen

Neljäntenä päivänä järjestelimme arkistoa ja heitimme esitteitä pois. Oli aika paljon tehtävää. Viidentenä päivänä siivosimme arkistoa ja tyhjensimme kansioita.

Maanantaina olimme Hietasessa siivoamassa arkistoa. Siihen meni koko päivä. Tiistaina aamusta jatkoimme Hietasessa ja loppupäivästä autoimme Heliä postijutuissa.

Keskiviikkona oli taas avoimien ovien päivä Ankkurin kalustevarastossa. Torstaina olimme Hietasessa pitämässä jumppaa työukoille ja kuuntelemassa hyviä vinkkejä seläntaivutuksista.

Laura Määttänen

10

Käyttöönotoissa

turha paapominen on turhaa

Roosa

– Tekisi mieli sanoa, että olemme tulleet 2000-luvulle, naurahtaa resurssikeskuksen esimies Harri Korpela esitellessään Kotkan ahtaajien työnjakolistoja, jotka ovat olleet luettavissa Stevecon nettisivuilla nyt muutamia kuukausia.

Kuka vaan ei toki pääse työnjakoja lukemaan. Jokaiselle Kotkan ahtaajalle on lähetetty kotiin henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja salasanat. Työnjakojen lisäksi verkkopalvelussa voi myös ilmoittautua ylitöihin.

– Ylitöihin ilmoittautuminen tuli käyttöön vahingossa ja testaamatta. Se kuitenkin toimi välittömästi. Toistaiseksi toimitaan kuitenkin niin, että vanha kynällä nimi listaan -toimintatapa kulkee sähköisen ilmoittautumisen rinnalla.

– Kertaakaan ei ole käynyt niin, ettei ylityöhön ilmoittautunut olisi ilmaantunut työpisteeseen eli hyvin se toimii.

Käyttöönotto sujui odotusten mukaisesti hyvin Näinä kahtena viikkona, mitä olen ollut Stevecolla (Kouvolassa), olen oppinut monia uusia asioita ja oppinut työelämästä. Päivissä on ivaa vaihtelevuus, kun jokainen päivä on vähän erilainen. Aluksi kaikki oli vähän vaikeaa, mutta parin päivän jälkeen osasin jo aika hyvin.

Joka päivä oli paljon tehtävää, mikä oli kivaa, koska pidän siitä, kun on paljon tekemistä. Kaikki ovat olleet todella mukavia ja avuliaita.

Nämä kaksi viikkoa ovat olleet aika rankkoja, mutta myös kivoja. Ennen kun tulin ajattelin, että ei tulostaminen, kopiointi ja koneella olo voi olla niin rankkaa, mutta kaikessa pitää olla koko ajan niin tarkkana, mikä tekee siitä rankempaa.

Roosa Merivirta

Korpelan mukaan siirtyminen sähköisten systeemien pariin on sujunut odotusten mukaisesti hyvin. Alkuun oli pieniä soraääniä siitä, että tehdyt ylityöt näkyvät, mutta tosiasiassa netissä näkyvillä olevat työnjakolistat ja ilmoitustauluille kiinnitettävät listat ovat identtisiä. Muilta osin palaute on ollut vain myönteistä.

Paperisista työnjakolistoista luovutaan siinä vaiheessa kun ilmoitustaulujen yhteyteen asennetaan TV-ruudut, joilla samat listat pyörivät. Sosiaalitiloissa olevilta päätteiltä on myös pääsy nettisivuille ja työnjakolistoille.

Ehkä eniten palvelua käytetään älypuhelimilla. – Puhelimessa pitää olla nettiyhteys ja maksuton pdf-ohjelma ladattuna, muuta edellytystä ei ole, Korpela sanoo ja kertoo, ettei hänelle ole tullut tietoon yhtään en suoriudu –kommenttia.

– Uusien järjestelmien käyttöönotoissa liika paapominen on turhaa. Porukat osaavat kyllä käyttää laitteitaan ja löytävät tarvittavat tiedot.

Valmiudet palvelun laajenemiselle ovat jo olemassa Korpelan mukaan tiedonvälityspalvelua laajennetaan myöhemmin ainakin niin, että näkyville saadaan ilmoitukset mahdollisista tulossa olevista ylitöistä ja vastaavasti tarjolla olevista vapaista.

Valmiudet laajentaa palvelu myös Vuosaaren ahtaajille ovat jo olemassa ja sekä yksikön että ammattiosaston edustajat ovat siihen tutustuneet. Myös Stermillä palvelua on esitelty.

Ajatus työnjakojen siirtämisestä verkkoon on itänyt Harri Korpelan päässä jo useita vuosia. Toteutuksesta Korpelan kanssa ovat vastanneet Jukka Soininen ja Karri Kangas tietohallinnosta. –eh

Harri Korpelan työhuoneessa pyörii testikäytössä inforuutu, jolta myöhemmin KCT:n ahtaajat lukevat työnjakojaan.

11

Lauran ja Helin työnjako on selkeä Laura Hasko ja Heli Hyttinen käyvät usein asioita läpi yhdessä, vaikka molemmilla on oma selkeä työsarkansa Stevecon henkilöstön hyväksi.

Laura Haskon palattua keväällä vanhempainvapaaltaan takaisin töihin, henkilöstöhallinnon työtehtäville tehtiin uusjako. Lauraa tuurannut Heli Hyttinen keräsi tavaransa ja muutti Ankkurin suojiin mukanaan osa-alueita, jotka aiemmin kuuluivat henkilöstön kehittämispäällikön töihin.

misesta. Lisäksi Lauran työsarkaa ovat rekrytointiasiat ja vuorotteluvapaat sekä nyt syksyllä toteutettava Hyvä työelämä – tutkimus.

Lauralle jäivät entisistä töistä henkilöstön kehittäminen. Hän vastaa henkilöstösuunnitelman sisältämistä asioista kuten esimerkiksi koulutuksesta ja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutu-

Jos Lauran työ on pääsääntöisesti selvittämistä, paneutumista, suunnittelemista ja kauemmas tulevaisuuteen katsovaa, Helin työtehtävät ovat usein tässä ja nyt ja niihin pitää reagoida heti.

Iso, uusi kokonaisuus Lauralle on laatu ja ympäristö. Lauran titteli onkin nyt kehittämis- ja laatupäällikkö.

HYVÄ TYÖELÄMÄ 2016

Viimeksi kaksi vuotta sitten tehty työhyvinvointitutkimus on vaihtanut nimeään. Se on nyt nimeltään Hyvä Työelämä. Tutkimus toteutetaan edelleen yhteistyössä Eteran kanssa ja se koskee Stevecoa, Suomen Satamatekniikkaa ja Saimaa Terminalsia.

Tutkimuslomake on pitkä kuten edeltäjänsäkin, mutta vain keräämällä tarpeeksi tietoa saamme riittävästi aineistoa muutoksen tueksi.

Vuoden 2014 kyselyn tulosten analysoinnin yhteydessä päätimme panostaa mm. perehdyttämiseen, työkyvyn tukemiseen sekä sisäiseen viestintään. Konkreettisia uudistuksia onkin tehty:

12

– Minulla on kaikki työkykyyn liittyvät asiat, työterveysyhteistyö, eläkeasiat, työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät projektit, kuten nyt käynnissä oleva hyttiergonomiahanke sekä Vapari, Heli kertoo. Hänen tittelinsä on työkykykoordinaattori.

Laura ja Heli vakuuttavat, että yhteistyö ja työnjako pelaavat hyvin.

– Tykkään siitä, että on kollega, jonka kanssa käydä asioita läpi. Enää ei aina tarvitse kysyä pomolta, Laura sanoo. –eh

tuotantoyksiköissä pyörivät inforuudut ja sisäinen Facebook-ryhmä on otettu osaksi sisäistä tiedonvälitystä.

Uudistettu Työkunto -malli on otettu käyttöön ja perehdytysmallit on päivitetty ja viety yksiköiden arkeen.

Uusi tutkimus starttaa Stevecon ja Satamatekniikan osalta lokakuussa. Saat postia joko sähköisesti tai kirjeitse. Mikäli haluat vastauslinkin henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseesi, eikä sinulla ole yhtiön sähköpostia, kerro sähköpostiosoitteeseesi Anni Koivula-Knutakselle vielä syyskuun aikana.

Annin yhteystiedot: anni.koivula-knutas@steveco.fi tai 044 2323 209

t y ö h yv i n v o i n t i / h e n k i l ö s t ö h a l l i n t o

Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Jari Ojasti Eteralta esitteli selkärankamallia Hietasessa Markku Kvistille, Hannu Rasille ja Arto Soinilalle. Arto Kauppila seurailee taustalla.

Työfysioterapeutti Tytti Seppänen komensi Hietasessa kuulijansa sananmukaisesti selät seinää vasten.

Aki Kuivalainen, Kari Kuivanen ja Ari Iisakkala Tytti Seppäsen opissa Mussalossa.

Selkä seinää vasten,

tietoiskuja ahtaajien ergonomiasta Kotkan työterveys Oy:n työfysioterapeutit Tytti Seppänen ja Hanna Salmikivi ovat käyneet Hietasen ja Mussalon yksiköissä kertomassa ahtaajien työhön liittyvistä fyysisistä kuormituksista. Selän, niskan ja olkapään rasituksia käytiin lävitse hyvin konkreettisesti selkä- ja olkapäämallien sekä oman kehon liikkeiden avulla.

Ergonomiahanke etenee Kotkassa henkilökohtaisilla koneissa tapahtuvilla ergonomiaohjauksilla, jotka käynnistyvät kesälomien jälkeen.

Vuosaaressa ergonomiahanke on edennyt jo kolmanteen vaiheeseen. Työfysioterapeutti Riitta Valpio jalkautuu syyskuun lopulla ahtaajien sosiaalitilaan ja ohjeistaa vastaliikkeiden, venyttelyn ja toiminnallisten harjoitteiden tekemiseen. Tilaisuudessa on myös hyvä hetki kysyä Riitalta neuvoja. –hh

13

Monikulttuurista historiaa Stevecolla Kesän päätyttyä Peter tietysti palasi kotiin jatkamaan opintojaan. Ystävyytemme jatkui tämän jälkeen kirjeenvaihtona useiden vuosien ajan. kunnes se jostain syystä katkesi. Näin usein käy. Siksi oli jättimäinen yllätys, kun hän sai yhteyden Stevecoon ja kertoi hakevansa yhteyttä minuun. Onhan tässä jo ehtinyt kulua 49 vuotta.

Raimo Nimander ja Peter Zacharias Olavinlinnassa kesällä 1967.

Kesällä 1967 silloisella Oy Kotka Stevedoringilla oli kesätöissä kansainvälisen opiskelijajärjestön kautta amerikkalainen nuorukainen nimeltä Peter Zacharias. Hänen kotikaupunkinsa oli Reading Pennsylvanian osavaltiossa.

Peter sijoitettiin minun osastolleni ja minusta tuli ikään kuin hänen kumminsa.

Sainpa sitten kerran suoranaisen määräyksen viedä Peter kiertoajelulle Suo-

meen. Retki tehtiin reitillä Lappeenranta, Imatra, Punkaharju, Savonlinna, Mikkeli ja takaisin Kotkaan. Oli upea suomalainen kesäpäivä ja reissu onnistui mainiosti. En tiedä mitä Amerikan poika ajatteli Skoda-autostani, mutta kyyti kuitenkin kelpasi.

Peterin työpanos taisi jäädä aika vähäiseksi, mutta yhtiössä kai ajateltiin hänen täällä olonsa vahvistavan firman mainetta kansainvälisenä toimijana. Ainakin toimihenkilöiden suullinen englannin kielen taito parani.

Elina Harjaman ystävällisellä avustuksella olimme sitten tiiviissä sähköpostiyhteydessä ja sovimme tapaamisen Helsingissä. Peter vaimoineen oli ostanut risteilyn Itämerellä ja risteilyalus poikkesi myös Helsinkiin 17. toukokuuta. Tapaamispaikaksi oli sovittu tunnettu kohtauspiste, Havis Amandan patsas.

Siellähän me sitten löysimme toisemme sovittuna aikana. Molempien piti varmistaa kysymällä: oletko sinä Raimo, oletko sinä Peter?

Tapaaminen sujui lounaan ja muisteloiden merkeissä. perhesuhteet ja nykyinen elämänmeno käytiin myös tietysti läpi. Peterin vierailukesänä syntynyt poikanikin piti tapahtumaa niin tärkeänä, että tuli tervehtimään Amerikan vieraitani.

Maailma on sittenkin aika pieni.

Raimo Nimander

Peter ja Raimo Esplanadin puistossa toukokuussa 2016. Edellisestä tapaamisesta oli vierähtänyt liki 49 vuotta.

14

Kokemus ratkaisi:

Paunonen golfmestariksi

VTS on kaikkia auttava

Stevecon golfmestaruuskisat käytiin syyskuun alussa kauniin syyssään vallitessa.

Kisa eteni pitkälle entisiä reikiä pitkin ja lähes päivittäin kentällä näkyvä Markku Paunonen hoiti pokaalin kotiin. Taitaa olla Markulla niin paljon kiinnityksiä kiertopalkintoon, että on uuden hankkimisen aika.

Toiseksi itsensä puttasi Harri Pilli ja Pauli Koski kuritti myös nuorempia kolmannella sijallaan.

Hietasessa on ollut jonkun aikaa käytössä ns. VTS-näyttö, jota seuraamalla hyötyä saavat esimerkiksi vuoromestarit, työnjohto, linjanhoitajat ja erikoiskoneenkuljettajat. Suurelta ruudulta saa reaaliaikaisia tietoja vaunujen purkauksesta, laivojen lastauksen etenemisestä, lastien sijoittelusta laivassa sekä vajaista kalustoista terminaaleissa.

seurantanäyttö

Pistebogeyissa yllätti jälleen lähes harjoittelematon Jarmo Koskinen ottamalla ylivoimaisen voiton tuloksella 36. Harri Pilli oli tässäkin toinen ja kolmantena itsensä ylittänyt Heikki Tiilikainen. Pisimmän avauslyönnin suoritti Markku Paunonen, jonka pallo rullasi ohi pelitoverit yllättäneen Rauli Pohjolan komean avauksen. Lähemmäs lippua pääsi (7,70 m) Mika Arola.

Tulokset: 1) Markku Paunonen 92 2) Harri Pilli 95 5) Pauli Koski 103 4) Kari Nieminen 106 5) Jarmo Koskinen 110 6) Heikki Tiilikainen 112 7) Rauli Pohjola 127 8) Pauli Siira 129 Pistebogey: 1) Jarmo Koskinen 36 2) Harri Pilli 30 3) Heikki Tiilkainen 30 4) Markku Paunonen 28 5) Mika Arola 27 6) Kari Nieminen 25 7) Rauli Pohjola 25 8) Pauli Koski 23 9) Lasse Aurala 22

10) Kyösti Lindberg 22 11) Pauli Siira 21

Vuoromestari Kai Perille VTS-näyttö on työkalu vailla vertaa.

Lisäksi koneenkuljettajat näkevät missä laivat tulevat lastaamaan ja siirtävät valmiit yksiköt mahdollisimman hyödylliseen paikkaan.

VTS-näytön suunnittelu alkoi muutamia vuosia sitten, kun yksikönjohtaja Heikki Jääskeläinen halusi IT-järjestelmää hyödynnettävän aiempaa enemmin. Projektia veti Risto Roimola. Hän, Ari Kolsi ja Timo Taponen istuivat alas ja päivien kuluessa he saivat pikku hiljaa ajatuksiaan ja niiden toteutuksia ruudulle näkyviin.

Hietasen vuoromestari Kai Peri näkee VTS:n todella suurena kehitysaskeleena ja työn helpottajana. Niin maanpuolen tapahtumien kuin laivan valmistumisen seuraaminen säästää ja tuo tehokkuutta toimintaan. Laivojen sijoittelu laitureihin mahdollisimman lähelle lasteja on periaatteessa yhden napin painalluksen takana. Näin turha ajaminen laitureilla tulee minimoiduksi.

Tällä hetkellä muutamat työnjohtajat varsinkin viisivuorossa seuraavat järjestelmästä koko sataman toimintaa. Toiveissa on, että seuraavassa vaiheessa koko työnjohto saisi järjestelmän käyttöönsä. – ma

Trafe kahvitti kuljettajia Transfennica järjesti elokuun viimeisenä päivänä Hietasen portille kontin, jossa rekkakuskeille tarjottiin kahvia, munkkia ja pullaa sekä mahdollisuus antaa palautetta ja kertoa toiveistaan.

– Konttorin väkeä oli paikalla ja moni kävijä oli tyytyväinen nähdessään naaman nimen takaa. Aika paljon porukkaa kävikin ja myös stevecolaisia kävi kahvilla, kertoi tilaisuutta isännöinyt Sami Rokka. Hänen vierellään Trafen Antwerpenin liikenteen hoitaja Eija Nurmela sekä Stevecon Hietasen työnjohtajia edustanut Juhani Mäkelä. (Kuva: Jari Olli)

15

Viikkopäiväkirja EIJA SUNTIO assistentti, myynti ja markkinointi

Keväällä 2016 Maanantai Sarastuskelloradio herättää minut arkiaamuisin klo 6:00. Kuuntelen uutiset puoliunessa ja sitten aamutoimiin. Pyrin nauttimaan aamupalan ja Kymen Sanomat muulta perheeltä rauhassa. Tämän jälkeen varmistan, että neljästä jälkikasvusta vielä kotona asuvat kaksi poikaani ovat ainakin osittain hereillä ennen kuin lähden töihin.

Wolkkarimatka Neuvottomasta Kirkkokadulle kestää ruuhkasta, autoradion musiikista ja tietöistä riippuen 15-20 minuuttia. Sen aikana lautaudun työmoodiin hyvän musiikin avulla.

Toimistolla nappaan kahvikupin mukaan ja luen sähköpostit ja tarkistan some-kanavat.

Joka keväinen asiakastapahtuma SteveGolf teettää työtä toukokuussa päivittäin, niin tänäänkin.

Breakbulk messut Antwerpenissä alkavat ensi viikolla. Niiden osalta järjestelyitä riittää pitkin päivää, mm. messuinfon laatiminen ständihenkilökunnalle.

Lento- ja hotellivarauksia myynnin henkilöstölle asiakasneuvotteluihin, jotka käydään enenevässä määrin päämiehen luona Euroopassa. Www-sivujen päivitystä.

Töiden jälkeen tehokierros: palvelutaloon äidin luokse, sieltä kauppaan ja kiireesti ruokaa tekemään. Ennen kuin ehdin eteisen kynnyksen yli huomaan kuitanneeni jo nuorimmaisen jälki-istuntolapun ja murrosikäisen aamumyöhästymisen - huoh, onneksi koulua on enää jäljellä pari viikkoa ennen kesälomia.

Ruokailua perheen kesken ja läksytankkausta nuorimmaisen kanssa. Kahvakuulatunti Poitsilassa ulkoilmassa, ihan parasta! Hikisenä kotiin ja saunaan ja nuorimmaisen tenttaaminen äidinkielen kokeisiin.

Tiistai Aamutoimien jälkeen herättelen 4.-luokkalaisen (toimenpide on joka aamu erilainen, melko haastava ja kestää 5-10 minuuttia verenpaineen vaihdellessa 1-100) kouluun, jotta hän ehtisi sinne istumaan edellispäivänä ansaitsemaansa jälki-istuntoa. Toiseksi nuorin murkkupoikani oli hänkin jo valmiiksi pahalla päällä, joten suljen suuni ja väistelen kyynärja ärräpäitä, kun satuimme kohtaamaan kylpyhuoneessa.

Päivitän Pollariin ja Facebookiin tiedon Lohisoiton lipuista, jotka arvotaan henkilökunnan kesken.

Matkavarauksien tekoa ja ostolaskujen tiliöintiä.

Vastaanotan liikelahjaedustajan, joka esittelee ”ennen näkemättömiä uutuuksia”, joita en nyt sitten tällä kertaa kuitenkaan tilaa.

Lähetän muistutuksen asiakkaille ilmoittautua asiakasgolftapahtumaamme ja ilmoittautumisia alkaakin sadella mukavasti.

Iltapäivä menee kotikaupungissa Hamina Tattoon yhteistyökumppaneiden info-tilaisuudessa Raatihuoneella. Stevecon yhteistyösopimus sisältää vetomestareiden ja kuskien ansiokkaan ammattitaidon tulevan kesän torstain kutsuvierasnäytännössä.

Marssishown jälkeen vetomestarimme kyydissä tuodaan areenalle ruoat ja laseihin valmiiksi kaadetut juomat, joten työ vaatii hermoja ja tarkkuutta. Etevät kuskimme ovat aiemmin suoriutuneet tästä raikuvien aplodien kera ja Tattoo-organisaatio haluaa tälläkin kertaa tämän extranäytösnumeron.

Kotiin kaupan kautta ja hellan ääreen. Kaikki neljä poikaa ovatkin kotona (jippii) katsomassa äitiä - ei vaan jääkiekkoa. Yritän salaa kuikoilla keittiöstä tilannetta (minut on häädetty sinne, koska en kuulemma osaa katsoa matseja huutamatta).

Illalla oman ja Neuvottoman vanhempaintoimikunnan Facebook-sivun päivitystä.

16

Keskiviikko Kuuntelen uutiset, olo on flunssainen, särkylääkkeen voimalla ylös pedistä.

Aamutoimet töissä kahvin kera: sähköpostin purkua ja some-kanavien tarkistus.

Osallistun tämän Steveco-lehden ideointipalaveriin. Mielestäni saatiin hyvä sisältörakenne puristettua tähän numeroon. Lupaudun pitämään tätä viikkopäiväkirjaa tällä kertaa.

Lounastauolla käyn ostamassa äidille kevättakin, juniorille jalkapallokortteja ja itselleni salaatin.

Ideoin mainostoimisto kanssa puhelimitse esitettä, johon päivitetään uunituoreet satamakartat.

Asiakastapahtuman päivällistilaus, kuljetukset asiakkaalle, hotellivaraukset.

Breakbulk-messujen viimeistelyä ja kuluseurantaa ja ostolaskujen tiliöintiä. Julkaisen asiakastiedotteen netissä ja sähköpostitse koskien Vuosaaren uusia porttijärjestelyitä.

Töiden jälkeen kiiruhdan kotiin ruokaa tekemään, jotta ehdin puoli kuudeksi Haminaan kampaajalle. Heitän samalla vaatekasseja Goodwill-myymälään.

Illalla leivon muutaman kakun huomisia synttäreitä varten. Katson äänittämäni Ommelten välissä-jakson sekä uutiset sitten nukkumaan, jotta tauti talttuisi.

Torstai Aamulla viimeistelen synttärikakun kermapursotukset ja valmistelen muut tarjottavat iltaa varten. Kesken aamukahvin jään ihastelemaan mustarastaspariskuntaa, jolla on pesä meidän pihapiirissä. Tänään murkku puhuu aamulla säyseästi (yllätti äipän tuomalla kympin etiikan kokeesta) ja on jostain syystä hyvällä päällä, hmmm? Laitan vielä kakkukuvan kera onnittelut fb:n kautta vanhimmalle pojalle, joka ei kuitenkaan olisi tavoitettavissa tähän aikaan aamusta.

Töissä kahvi/sähköpostit/ some. Stevecon fb-sivuilla on

kiitettävästi uusia seuraajia ja tykkääjiä.

Nappaan läppärin kainaloon ja hyppään tunniksi tuuraamaan puhelinvaihteeseen.

Lounastauolla nautin auringonpaisteesta ja puiden vihreydestä salaatinhakureissulla, jonka jälkeen ostolaskujen tiliöintiä kahvin kera.

Kokoustilavarauksia, nettisivujen päivitystä ja matkavarauksia.

Siirryn kellariin: lahjavaraston järjestelyä ja tavaran purkua.

Kotiin päästyä leipomaan ja Illalla juomme 24 v -synttärikahvit lähisukulaisten kera. Sankari toivoi lahjaksi ”pelituolia” (outo lahjapyyntö taas, olikohan ihan viisasta?) Jääkiekkoa, saunaan ja nukkumaan, kun juhlien jäljet siivottu.

Perjantai Aamulla somekanavien läpikäynti, ostolaskujen tiliöintiä.

Sovin ravintolan kanssa asiakastapahtuman päivällisestä, kuljetusten varauksia yms. asiaan liittyviä tilauksia. Päivitän intraan mm. stevecolaisten golftapahtumatiedon, arvotaan Lohisoiton liput. Vastailen sponsoritukianomuksiin.

Lounaan jälkeen Transrussiamessujen kuluseuranta ja palaute messujärjestäjälle. Googlailen syksyn tulevia messu- ja seminaaritapahtumia logistiikkaalalla. Läpikäyn markkinointiviestinnän budjettitoteumaa alkuvuoden osalta.

Jatkan töistä suoraan Haminaan ruokaostoksille. Lämmin ilma houkuttelee avoautoajelulle miehen kanssa kaksistaan. Niin kovasti kuin tämänkin menopelin hankintaa vastustin (ja murjotin kuukauden), niin täytyy myöntää, että nautin ajelusta lämpimässä kesätuulessa (80-luvun musiikki jyskyttää kaiuttimissa).

Imurin tuuletusta, sihijuoma ja nukkumaan.

17

Lauantai Kuuntelen radiosta lauantaiaamun onnitteluohjelmaa (toistuu joka lauantai) samalla, kun korjaan jälkikasvun yöllisten syöminkien jälkiä keittiössä. Pari koneellista poikamaista pyykkiä naurulle kuivumaan.

Klo 9.30 lähdemme Rankinreissulle perheen (minä, isäntä ja 2 nuorimmaista) ja stevecolaisten kera. Pikatutustuminen Sapokan kalamarkkinoilla ja Vikla odottaakin jo laiturissa, josta suuntaamme merelle sään helliessä meitä.

Stevecon vaparin reissu on onnistunut, mielenkiintoista tarinaa ja nähtävää saaren historiasta, tikkakisa, lounas ja palkintojen jako.

Tällä kertaa palkinnon perheenjäsenten sarjassa osuu siipalle ja lapset ovat onnellisia Lauantaipusseista. Näitä reissuja perheen kesken pitäisi olla enemmän!

Illalla katson jääkiekko-ottelun Suomi-Venäjä, yes suomelle finaalipaikka!

Saunan jälkeen viskaan nyhtöpossun pataan muhimaan yön ajaksi sitten nukkumaan.

Sunnuntai Nautin aamulehden ja aamiaisen terassilla linnun laulua kuunnellen ja ihastelen hiirenhiljaa jäniksenpoikasta, joka ruokailee viheriöllämme.

Klo 9 lähdemme juniorin kanssa jalisturnaukseen (KoNan Karhula -05 joukkue). Ihailen suomalaista maalismaisemaa, lehmiä pellolla, koivukuja, sireenit ja omenapuut kukkivat. Päivä vierähtää Korialla ja kotiin saapuessa törmään matkalaukkuihin eteisessä, siippa lähdössä työmatkalle – tällä kertaa Kiinaan.

Illalla pyykkäyksen, ruoanlaiton jne. jälkeen Facebook-päivityksiä, rentoudun elokuvan kera. Aika aikaisin painan auringonpaisteen kärventämän naamani tyynyyn Suomi-Kanada -finaaliottelun alkaessa, koska aavistan ottelun lopputuleman. Ennen kuin uni tulee tajuan, että viikonloppu meni jo!!

Stevecolaiset valtasivat Rankin Vaikka Ilmatieteenlaitoksen sadetutka kuinka väitti, että Rankissa sataa vettä, sää oli poutainen ja välillä jopa aurinkoinenkin, kun Viklallinen stevecolaisia valloitti saaren.

Joidenkin mielessä jopa käväisi ajatus, onko radiosta kuultu Kotka Rankki ohutta yläpilveä sekin silkkaa huijausta.

Siiri Karppanen

Vaparin yhteiset tapahtumat eivät viime vuosina ole oikein sytyttäneet stevecolaisia lähtemään reissuun, mutta mahdollisuus päästä tutustumaan aiemmin puolustusvoimien käytössä olleeseen saareen oli onnistunut valinta. Kuuden tunnin retkeen sisältyi merimatkojen lisäksi opastetut saarikierrokset, keittolounas ja tikkakisat. -eh

Roni Koivunen

Maritta Pitkäkangas, Sarianna Karpalisto ja Kari Koponen olivat kuulolla, kun opas kertoi Rankin historiasta ennen saarikierrosta.

Aaro Karppanen

Mimosa Silvo

18

”

Koko juniorikaarti palkittiin Steveco-mitaleilla toinen toistaan upeammista tikanheittosuorituksista.

Mimosa Silvo oli päivän ylivoimaisesti paras kannustaja.

Heittovuorossa isosisko Melissa.

Aukusti Suntio

Lauri Mänttäri seuraa vierestä, kun pikkusisko Tuuli pistää tikat lentämään.

19

Lauri Mänttäri.

Heli Niemi

Kirsti Putkinen

Teija Mulari, Heli Niemi, Kirsi Putkinen ja Sania Mäntynen

Steveco-paitaiset vilistivät poluilla Ensimmäinen Kotka Trail –polkujuoksutapahtuma järjestettiin Santalahden maastoissa toukokuun lopulla. Juoksijoita oli kaikkiaan 374 ja stevecolaisiakin kelpo joukkueellinen.

Roy Hagel

20

Mainetta ja kunniaa Hamina Triathlonilla Steveco oli kahden porukan voimin mukana Hamina SPA Triathlonilla toukokuussa. Konsernin joukkue johti kisaa alusta loppuun. Tero Kuusela toi uintiosuuden jälkeen viestikapulan vain hyvin niukalla erolla Markus Sakille, joka sai peräänsä ex-toimitusjohtajamme, tyttäriensä kanssa kisanneen Kari Savolaisen.

Markus veti fillariosuudellaan sellaisen kaulan seuraaviin, että Vesa Rantalan tarvitsi vain juosta lenkki rivakkaa vauhtia ja saapua maaliin voittajana ilman mitään loppusuoran kiritaisteluja.

Vuosaaren joukkueen suoritus oli yhtä tasokas. Mika Muurman kauhoi uima-altaassa porukan kärkipäässä, lähetti Anssi Hellbergin hyvissä asemissa pyöräosuudelle ja Esa Kuivanen piti HSGTeamin Maiju Grönvallin takanaan. Joukkueen sijoitus oli kolmas. Kakkoseksi kisassa sijoittui Haminan Varuskunnan Urheilijat.

Sania Mäntynen

Triathlon voittajat: Steveco-konsernin joukkueessa kilpailivat Vesa Rantala/Sterm Hamina, Markus Sakki/Hietanen ja Tero Kuusela/KCT

16 kilometrin tuloslistalta löytyy ensimmäinen stevecolainen Vesa Rantala sijalta 23 (152 osallistujaa). Lyhyemmän eli kuuden kilometrin kisan tuloslistalla Roy Hagel on sijalla 20 ja Sania Mäntynen sijalla 24. Naisten omalla tuloslistalla Sania oli kahdeksas.

Kiitos Riku Lehtinen kuvista!

Kisan kolmoset eli Steveco Vuosaari: Esa Kuivanen, Anssi Hellberg ja Mika Muurman.

21

Kesäkisan ratkaisu

1 4

Förkkeli, repijänaiset ja tivimiehet

Syyskisa

2

5

3

6

Tunnistatko sienet?

Syyskisassa tunnistetaan tällä kertaan sieniä. Lähetä oheinen vastaus-

kuponki osoitteella Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka. Voit osallistua lehden kesäkisaan myös Pollarin sähköiselä lomakkeella tai lähettämällä vastaukset sähköpostitse osoitteella elina.harjama@steveco. fi. Vastausaikaa on lokakuun loppuun. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Steveco-tuotepalkintoja.

1.

2.

Kesäkisassa kyselimme selityksiä muutamille ahtauasalaan liittyville termeille.

Selvästikään ne eivät olleet kovin tuttuja nuoremmalle stevecolaiskaartille ja harva uskaltautui arvailemaan. Onneksi vastauskuponkeja tuli sen verran runsaasti, että palkinnot päästiin arpomaan.

Onnekkaimpia olivat tällä kertaa Rauno Lalu ja Olli Turunen Haminasta sekä Rainer Mäntynen Pyhtäältä.

Förkkelin merkityksen useimmat vastaajista tiesivät. Kyse on nahkasta valmistetusta esiliinasta, jotka käytettiin sahatavaraa lastattaessa. Förkkelien käyttäjiä olivat eritoten repijänaiset eli naispuoliset sahatavaralastaajat. Sekin meni melkein kaikilta vastaajilta oikein.

Tivimiehen tehtävä on huolehtia siitä, että sahatavara tuli lastatuksi ruumaan oikealla tavalla. ”Päiden parsija” irtosahatavaralaivan ruumassa, kuten eräs vastaajista oli kuponkiinsa kirjoittanut.

Repijänaisista, tivimiehistä ja monesta muusta alamme hiljalleen unohduksiin jäävistä asioista voi lukea kirjasta Repijänaiset ja rantatytöt, kotkalainen nainen satamatyössä 1940-luvun loppupuolella ja 1950-luvulla. Kirja on Kymenlaakson Maakuntamuseon julkaisu ja se on lainattavissa myös Stevecon kirjastosta.

3.

Työkavereita kuluneista vuosista ja muistamisesta kiittäen

4.

5.

6.

eläköitynyt Ekku Roslakka.

Nimi Yhteystiedot

22

toliittolaisesta ro-ro-aluksista lähes 500 Lada-henkilöautoa.

Ehkä eniten satamaihmisten huulilla niin Kotkassa kuin Haminassakin oli HaKo-projekti. Ahtausviesti ja Hamina-yhtiöiden Hamos raportoivat hankkeesta laajasti vuoden 1986 julkaisuissaan. Keskeisimmät tie-

H i s t o r i a n h av i n aa

1986 Stevecon terminaaleissa käynnistettiin keväällä hyttiergonomiaprojekti.

Kuinka ollakaan, vuoden 1986 ensimmäisessä Ahtausviestissä kerrotaan Kotkassa käynnistetystä projektista satamassa käytettävien työkoneiden ohjaamoiden ergonomisten olosuhteinen parantamiseksi. Työ-

tojenkäsittelyjärjestelmät Kotkan ja Haminan satamayhtiöissä uusiutuvat. se merkitsee ensin pitkää suunnittelua, sitten uusien tietokoneitten käyttöönottoa ja lopulta jokaisella on jokainen tieto, jonka hän työssään taritsee. HaKo merkitsi laajoja automaattisen tietojenkäsittelyn koulutuksia, sillä tietojenkäsit-

telypäällikkö Jari Nylund on laskenut uudistuksen tavalla tai toisella koskevan jokaista yhtiöissä.

Aiheeseen liittyen Olli Turunen raportoi Hamoksessa kokemuksiaan pienoismuistikoneesta, jonka koekäyttäjäksi - tai Turusen omin sanoin koneenhoitajaksi - hänet oli

koulutettu. Tarkoituksena on pi-

tää Kotkassa sijaitseva päätietokone reaaliajassa suhteessa varastoon purettuun tavaraan ja tässä on kyllä miltei onnistuttukin. Teoriassa voi toimia siten, että työnjohtajalla on ko. laite varastossa mukanaan ja kun jokin tavaraerä on purettu kokonaan tai osittain varastoon, naputellaan laitteen muistiin kaikki ennalta sovittu tarvittava tieto tavarasta ja käydään sitten kytkemässä tämä käsikone pöydällä olevaan ns. modeemiin, soitetaan siihen kytketyllä puhelimella tiettyyn numeroon ja määrätyn merkin jälkeen lähetetään muistissa olevat tiedot päätietokoneelle.

Hamoksessa muistutettiin kuvien kera myös toimistoissa kirjoitusja laskukoneiden, paperin ja kynän sekä näyttöpäätteen ääressä työskenteleviä silmälihasten jumppaamisesta. Sinänsä tärkeän muistutuksen loppukaneetti

Suosittelen kuvan kaksi ja kolme ohjeita varsinkin silloin, kun esimies sattuu olemaan lähettyvillä

koneiden kuljettajilla esiintyy lisääntyvässä määrin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia.

Varsinkin niska-hartiaseudun sekä yläraajojen sairaudet ovat työkoneiden kuljettajilla selvästi lisääntyneet (Kotkan

ei taida olla enää tätä päivää.

Veikkaan, että aika pian ruvettaisiin keskustelemaan häirinnästä. Itse en ainakaan aio kokeilla. Kuvissa kun kehotetaan sulkemaan silmiä vuorotellen voimakkaasti. -eh

Työterveys Oy:n tiedonanto).

Tulli huutokauppasi kesällä Sallassa joukon hylättyjä Ladoja. Vuonna 1986 Ahtausviestissä uutisoitiin kuvan kera, miten maanteiltä tu-

tut, mutta Kotkan satamaliikenteessä ensimmäiset Ladat purettiin laivasta ajamalla ja välivarastoitiin edelleenkuljetusta odottamaan Kotkan Vapaavarasto Oy:n alueelle.

Toukokuussa purettiin neuvos-

23

RISTIKKO 2/2016

Sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme jälleen kolme esinepalkintoa.

Ristikon palautus viimeistään 31.10.2016 mennessä Elina Harjamalle Kipparinkulmaan (osoite PL 44, 48101 Kotka).

Nimi Osoite Ristikko 1 / 2016 voittajat Jarmo Kansonen, Kotka Hannu Kiiski, Hamina Päivi Pajunen, Kotka

STEVECO Seuraava Steveco ilmestyy joulukuussa 2016. lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden toimitukseen viimeistään 15.11.2016 osoitteella Stevecolehti, PL 44, 48101 Kotka tai sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi.

Voit lähettää kilpailuvastauksen ja ristikon samassa kirjekuoressa.

Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon.