Steveco 3 2016

STEVECO 3 henkilรถstรถlehti

|2016

p ä ä k i rj o i t u s

10+1 kysymystä Mikalle 1. MILLOIN TULIT TALOON JA MINKÄLAISEEN HOMMAAN? 16210 päivää sitten, noin vuonna 1972 ja kysyttyyn taljarin työhön Hietaseen.

Meitä tuli samana päivänä Rikkihapolta viisi kaveria.

2. MINKÄLAINEN KAVERI SILLOINEN MIKA OLI? Tätä pitäisi kysyä kavereilta. Urheilullinen, merkonomi ja juuri RUK:n käynyt.

3. ENTÄ TYÖYHTEISÖSI ELI MINKÄLAISESSA PORUKASSA TEIT TÖITÄ?

Kokeneiden ahtaajien joukossa kentällä ja mukavien tyttöjen kanssa konttorilla.

4. MITEN ON FIRMA JA TYÖSI MUUTTUNUT VUOSIEN SAATOSSA? Nimeä on firma vaihtanut ja myös johtajaa useasti. Taljaushommasta toimistoon lastikoordinaattoriksi parin vuoden töissä olon jälkeen. Samanlaista työtä, mutta vastuu on kasvanut omalla saralla.

5. ENTÄ ITSE, MITEN ON MIES MUUTTUNUT - VAI ONKO? Tullessa 77,5 kg, tumma tukka, nyt lähes 22,5 kg lisää ja harmaa tukka.

6. MATKUSTATKO JUNALLA VAI TILASTOITKO MIELUUMMIN VAUNUMÄÄRIÄ?

Yllättävän paljon tulee katseltua vaunuja reissussa. Kerran mentiin Joensuuhun, niin totesin Simpeleen ratapihal-

S i s ä l ly s lu e t t e lo

la olleiden 23 vk:n menevän Hietaseen purkaukseen. Pelikaverit vähän ihmettelivät.

7. ENSIMMÄINEN MIELEEN JUOLAHTAVA KOMMELLUS VUOSIEN VARRELTA? Ihan eka päivinä olin FREJ -laivassa plaanin piirtäjänä ja laiva alkoi olla jo ihan lastissa. Perämies pyyteli hyttiin keskustelemaan ja aika lipsahtikin nopeasti pitkäksi. Nopeasti ulos laivasta ja laiturilla olikin meklari vastassa toteamalla, että laiva olisi lähtenyt jo tunti sitten, mutta plaania ei ollut missään. Oli mulla mukanani.

8. MIETEN NÄET STEVECOLAISUUDEN? Sitoutumista, työtä ja kunnioitusta.

Kun olen nähnyt ahtaajat töiden jälkeen tai ennen liikkumassa oman kunnon puolesta isojakin määriä, niin on ne kovia jätkiä. Heistä voi ottaa mallia kunnon ylläpitämisessä.

9. PAISTATKO JOULUKSI KINKKUA VAI KALKKUNAA? Kalkkunaa ei koskaan, aina on ollut kinkkua.

10. KÄRKIPROJEKTI ENSI VUONNA? On monia eri aloilta: kaupungin talouden tasapainottaminen ja nostaminen Kotka lentoon, terveysliikunta ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen Soten jälkeen, Unelma 100 onnistuminen Kotkassa ja Stevecolla sekä puutarhan kehittäminen Mäntlahdessa 11. LIIKUNTA ON LÄHELLÄ SYDÄNTÄSI. MIKÄ ON SINUN UNELMAT LIIKKEELLE –HAASTEESI VUODELLE 2017?

Kaikki mukaan 100 % ja 100 vatsalihasliikettä aina kuntosalilla!

Kohtuudella joulupöydässä, pääset vähemmällä liikunnalla (joka tapauksessa pitää liikkua) ja uutena vuotena hyviä lupauksia 100-vuotiaan itsenäisen Suomen puolesta!

Mika Arola

2

Pääkirjoitus ..................................... 2 Uusille urille ................................... 3 Palvelusvuosijuhla ......................... 4 10 kysymystä kumppanille ......... 7 Stermiläinen Kaisa Jauhiainen ..... 8 Oppisopimuskoulutus pyörähti käyntiin ........................... 10 Steveckohtaiset ............................. 12 Talvi ei yllätä .................................. 15 Vihdoinkin päästiin aloittamaan koneinvestoinnit ..... 15 Outoja sanoja ................................ 16 Hyvä työelämä .............................. 17 Viikkopäiväkirja: Ari Mäenpää ..... 18 Historian havinaa .......................... 20 Syyskisan ratkaisu ......................... 21 Joulukisa ......................................... 21 Vapari .............................................. 22 Joulutoivotukset ............................. 23 Ristikko ........................................... 24

Kansikuva: Joni Hampus STEVECO-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2016.

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin (05) 23 231, faksi (05) 232 3205 Osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosastolle Päätoimittaja: Elina Harjama

Internet: www.steveco.fi

Toimitusneuvosto: Mika Arola Laura Hasko Heli Hyttinen Anni Koivula-Knutas Anne Leppänen Marja Lähteenoja Päivi Pajunen Elina Pajunen Ari-Jussi Paronen Petri Rantala Eija Suntio Antti Sipola Teijo Töttö

Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Paperi: 100 g KymPrint Paperille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki.

kolmossivun uutisia

Uusille urille Edellisen Steveco-lehden painomuste oli tuskin ehtinyt kuivua, kun Steveco Logistics ilmoitti organisaation uudelleenjärjestelyistä. Pauliina Lindholm nimitettiin logistiikkaliiketoimintayksikön operatiiviseksi päälliköksi ja hänen tilalleen huolintapäälliköksi Heli Niemen rinnalle nimitettiin Suvi Myllylä.

Sanna Kangas Pauliina Lindholm

Perehdytyksen kautta tositoimiin – Ensimmäinen viikko on täynnä perehtymistä taloon ja ihmisiin, mutta päivittäisiä rutiinejakin on jo aloitettu, kuvailee lastinhallinnan kontrolleriksi eli tarkemmin sanottuna Arolan Mikan seuraajaksi valittu Sanna Kangas. Haastatteluhetkellä oli menossa kolmas päivä uusissa tehtävissä.

Suvi Myllylä – Lähiesimiesvastuun siirtäminen eteenpäin Suville on mennyt hyvin. Omat, uuden roolin työtehtävät tulevat vaiheittain, tehtävä ja tilanne kerrallaan, kuvailee Pauliina ensimmäisiä kuukausia uudessa roolissaan. - Logisticsin operatiivisen kokonaisvastuun myötä uusia asioita on paljon, mutta on erittäin mielenkiintoista nähdä asioita uudesta näkökulmasta.

Myös Suvi kokee, että siirtyminen uusiin tehtäviin on sujunut hyvin. - Opittavaa ja haasteita on paljon, mutta koen sen erittäin motivoivana asiana. Perehdytykseni on ollut hyvää ja askel askeleelta pystyn sisäistämään ja oppimaan asioita. Onnekseni saan työskennellä mukavien ja osaavien ihmisten kanssa. .

Perehdytyspakettiin sisältyy laajasti tutustumista ihmisiin eri toimipisteissä ja osastoilla. Ohjelmassa on taloutta, myyntiä, resursseja, Mussaloa, Hietasta, turvallisuutta, työsuojelua, viestintää ja kuunteluoppilaana oloa erilaisissa palavereissa. Lista on pitkä siitäkin huolimatta, ettei Sanna suinkaan ole mikään tulokas Stevecolla.

Sannan ura stevecolaisena alkoi kesätöissä Haminan transitossa vuonna 1997. Talven hän kävi opiskelun ohella purkamassa maanantai- ja perjantaipäivien ruuhkaa, valmistui tuotantotalousinsinööriksi ja jatkoi kesätöissä. Noiden aikojen ja joulukuun 2005 väliin mahtuu pari työpaikkaa muualla, äitiyslomatuuraus Stevecolla ja kolme vuotta kotiäitinä.

Kun kaksospojat täyttivät kolme vuotta, Sanna alkoi etsiä töitä. – Viikkoa myöhemmin löysin itseni taas Haminan transitosta, josta syksyllä 2010 lähdin työnkiertoon vientihuolintaan. Sen piti kestää puoli vuotta, mutta se kestikin vähän pitempään.

– Pääkonttorissa ehdin olla vuoden ja tutustuin ihmisiin eri osastoilta. Hietanen on tuttu entuudestaan, mutta Mussalo on uutta. Paljon on opittavaa! –eh

3

Palvelusvuosijuhla Kotkan Höyrypanimolla 9.11.2016 40 VUOTTA Sinikka Tulokas

30 VUOTTA Jussi Airikka Pentti Byckling Juha Dromberg Jouni Jouslahti Arto Kauppila Minna Kinnunen

Risto Korkolainen Mika Muurman Jorma Myllynen Seppo Pakkanen Liisa Pekkinen Petri Saikkonen

Juha Salminen Esa Suojanen Pekka Suoknuuti Juha Uutela Heikki Virtanen Risto Ylämäki

4

Steveco Oy:n ja Suomen Satamatekniikka Oy:n palvelusvuosijuhlaa vietettiin jo perinteiseen tapaan Kotkan Höyrypanimolla marraskuussa. Tervehdyssanoissaan toimitusjohtaja Henri Kuitunen totesi, että tällä kertaa juhlaväelle on iloista kerrottavaa: vuosi on sujunut niin työmäärien kuin talouden kannalta varsin mukavasti, mistä kiitos kuuluu kaikille stevecolaisille.

20 VUOTTA

Katja Ehari Elina Harjama Johanna Heiliö Heli Härkönen

Harri Hämäläinen Annukka Kallio Pauliina Lindholm Saana Pahkala

Rauli Pohjola Sami Taavitsainen Jyrki Yletyinen

10 VUOTTA

Pekka Henriksson Markku Hienonen Katja Hitchman Aimo Hotanen Heikki Illiminsky Markku Jämsen Jorma Kauppinen

Seppo Leskinen Kyösti Lindberg Jussi Lommi Markku Luotonen Simo Manninen Tero Matilainen Sami Palmu

Ismo Raussi Tuula Saarinen Malla Tiili Teemu Wahlman Jukka Yläkäs

Jarmo Behm Kari Halonen Joni Hampus Laura Hasko Veli Hasu

5

SATAMATEKNIIKKA OY

40 VUOTTA Markku Karhinen 20 VUOTTA Jukka Muuri 10 VUOTTA Janne J채채skel채inen, Toni Airikka ja Sami Juhola

6

Palvelusvuosijuhlakuvat: Janne Lepp채nen

10 yhteistyössä

kysymystä kumppanille

Saana Vuorinen, HaminaKotka Satama Oy

KUKA OLET JA MISSÄ TYÖSKENTELET? Saana Vuorinen, työskentelen kunnossapitoinsinöörinä HaminaKotka Satama Oy:ssä SUURIMMAT YHTEISET ASIAT STEVECON KANSSA? Luonnollisesti kunnossapitoasiat: lumityöalueista sopiminen, asfaltointitarpeiden kartoitus ja aikataulutus, valaistusasiat, laiturikorjaukset...

KUINKA PALJON HAMINAKOTKAN SATAMALLA ON ASFALTOITUA ALUETTA? No heititpä helpon. Jos maa-aluetta on 1100 ha, niin asfaltoitua voisi olla 540 ha MONTAKO JOULURUOKAA OLET JO SYÖNYT? Ei vielä yhtään.

MITEN JOULUNPYHÄT ON SUUNNITELTU MENEVÄN? Tänä vuonna vältyn anoppilalta koska joulu on ”lyhyt” ja hän asuu niin kaukana. Joten tiedossa on laatuaikaa kotiympyröissä perinteisin kuvioin.

MIKÄ VUODENAIKA ON IHANIN? Ei mulla ole lempivuodenaikaa. Joka vuodenajassa on joku oma hyvä juttunsa.

PALJONKO HIIHTOKILOMETREJÄ KERTYY TÄNÄ TALVENA? 0-500 HAMINAKOTKAN SATAMAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT? Valoa näkyvissä.

MINNE VEISIT ULKOMAISEN VIERAASI KOTKASSA? Tietysti Suomen suurimman yleissataman suurimpaan ahtausliikkeeseen.

TOTEUTUUKO KANTASAMAN OUTLET-HANKE? Totta kai!

7

s t e R M ILÄINEN

Kaisa Jauhiaisen ahtaajanura alkoi autovastaanotossa.

Hietaskoukkauksen jälkeen hänet löytää taas autovastaanotosta, mutta nyt Stermin palveluksesta.

Kaisa jäi yhdeltä siirtokeikalta pysyvästi Stermille

– Miehän olen aika vahingossa ahtaaja, nauraa Kaisa Jauhiainen ja kertoi päätyneensä alalle kymmenen vuotta sitten HMT:n oppisopimuskoulutuksen kautta.

– Opiskelin iltakoulussa merkonomiksi ja kolmas vuosi oli menossa, kun Tullissa työskentelevä mieheni vinkkasi, että satamaan haetaan porttihenkilöitä. Hakijoita oli paljon ja kuusi per vuoro valittiin. Meidät piti tulla toimihenkilöitä, mutta kun tehtäviä kierrätettiin ja tuuraajat olivat ahtaajia, niin kaikki olivat sitten ahtaajia. Sillä tiellä olen.

Työtä en toki pelkää ja fysiikkakin kesti ihan hyvin raskaan ruumiillisen työn.

– Siinä sataman portilla istuttiin aikamme. Sitten tuli Stevecolle siirtyminen ja hommat jatkuivat kuten ennenkin.

– Tässä käy aika paljon asiakkaita, jotka tuovat ja hakevat tavaraa. Teen heille keikat koneelle. Sähköpostia tulee paljon ja puhelimet soivat. Kyselijää ja ihmettelijää riittää. Töitä saa tehdä, mutta päivät menevät sukkelaan.

Katko työrupeamaan tuli, kun perheeseen syntyi ensi keväänä viisi vuotta täyttävä iltatähti. Kun oli aika palata hoitovapaalta takaisin töihin, Haminasta oli Stevecon osalta valot jo sammutettu ja Kaisan työpaikka oli Hietasessa.

– Olin Hietasessa käsihommissa ja olihan se aikamoinen kulttuurishokki, kun en ennen ollut semmoista työtä tehnyt.

8

– Laitoin nimen siirtosopimukseen ja yhdelle Haminan keikalle sitten jäin, kun minulta kysyttiin, haluanko jäädä istumaan Stermin autovastaanottoon. Olen ollut nyt Stermillä puolitoista vuotta ja koko sen ajan autovastaanotossa.

Kiva kun tulee tyttöjä!

Kaisa sanoo tykkäävänsä työstään Stermillä. Pienehkössä yksikössä ollaan melkein kuin yhtä suurta perhettä, jossa pidetään huolta toisista. Ennen marraskuussa alkanutta oppisopimuskurssia

Stermillä oli vain kaksi naisahtaajaa ja hekin eri vuoroissa. Se, että oppisopimuskoulutuksen myötä naisten määrä hitusen kasvaa, on Kaisasta ilahduttavaa: – Kiva kun tulee tyttöjä!

Kaisan oppisopimuskoulutus aikanaan kesti noin kaksi vuotta. – Työnantajan puolelta oli opettajana Vesa Keinänen.

Hän opetti työpaikalla. Koulutunneilla kauppiksella Haminassa opiskeltiin työturvallisuutta, vaarallisia aineita, laskettiin Mantsisen tehoja ja osallistuttiin asiakaspalvelukurssille. Taisi olla myös kielikoulutusta ja Esa Eerikäinenkin satamalta opetti jotakin.

– Oli tämä satama-ala niin oma maailmansa. En tiennyt alkuun siitä yhtään mitään. Hyvä kun tiesin, mikä kontti on!

Kaisa miettii tovin vastausta kysymykseen, millä naisia voisi houkutella hakeutumaan alalle.

Tomi Rautio on nimitetty 24.11.2016 alkaen Oy Saimaa Terminals Ab:n toimitusjohtajaksi. Hän jatkaa edelleen myös Steveco Oy:n logistiikkaliiketoimintayksikkö Steveco Logisticsin johtajana.

– Palkka on hyvä. Ahtaajan peruspalkka on sama miehillä ja naisilla. Minulla on tuttuja naisvaltaisilla aloilla ja tuntuu, etteivät siellä asiat ole yhtä hyvällä mallilla. Niinhän se on, ettei mikään muutu, jos kukaan ei älähdä mistään.

Kaisa sanoo ammattiyhdistystoiminnan alkaneen kiinnostaa ja siihen olisi taas aikaakin. Hän kertoo laittaneensa nimen listoille. Tulossa ovat valinnat Haminan osaston ahtaustoimikuntaan.

Sijaisopena yksi vuosikymmen Ennen iltakoulua ja päätymistä ahtausalalle Kaisa teki kymmenen vuoden ajan opettajien sijaisuuksia ala-asteella, yläasteella ja lukiossa. – Aluksi menin tekemään englannin kielen opettajien sijaisuuksista, mutta siitä se laajeni joka suuntaan. Töitä riitti, mutta muutoin sijaisuuksien tekeminen oli kuin tilapäisillä eli työtilaisuuksien odottelua.

Kaisan perheessä on neljä lasta, joista kaksi vanhinta jo aikuisia. Esikoinen syntyi 80-luvulla ja kuopus kuluvalla vuosikymmenellä. – Minulla on lapsia neljältä vuosikymmeneltä.

Jalkapallo pitää perheen arjen kohtuullisen vilkkaana, sillä kaksi nuorinta junioria pelaavat Haminan Pallo-Kissoissa. Vanhempi pelaa P03-joukkueessa, jota isäKimmo vetää ja pienempi pelaa nappuloissa. Ihan omineen Kaisa tykkää käydä lenkkeilemässä. -eh

9

O P P ISO P I M US

Oppisopimuskoulutus pyörähti käyntiin

Sinistä tulee lastinkäsittelijä, vaikka alun perin ei pitänyt Sini Kasilan tulevaisuudensuunnitelmat eivät aikanaan liittyneet satamaan: ”Aion mennä teatteriin töihin. Olisi kiva esittää jotakin. Sitten mie aion tehdä lapsille ruokaa”. Näin hän ajatteli kevättalvella 2000, kun häntä edellisen kerran haastateltiin Stevecon lehteen.

Stermin lastinkäsittelijän oppisopimuskoulutus alkoi marraskuun lopulla Haminassa. Kaikkiaan koulutukseen haki yli 550 henkilöä, mikä ylitti kaikki odotukset. Iloisesti yllättynyt oli myös haastatteluja pyörittänyt tuotantopäällikkö Arto Sinikannas, jonka mukaan hakijoiden taso oli korkea ja valinnan vaikeus valtava.

Mutkien kautta tie kohti satama-alaa on nyt kuitenkin Sinille avoin. Hän haki oppisopimuskoulutukseen isänsä vinkistä.

Opiskelumuoto itsessään jo kiinnosti ja se, että olisi mahdollisuus johonkin ihan uuteen ja toisenlaiseen.

– Kokeilin peruskoulun jälkeen lukiota syyslukukauden, mutta se ei oikein lähtenyt käyntiin. Sen jälkeen olen ollut töissä kaupan kassalla, ABC-liikennemyymälässä ja siivoamassa olin reilut kaksi vuotta. Sini kertoo.

Alkuaika koulutuksessa meni koulun penkkejä kuluttaen, mutta Sini arveli edessä olevan piankin ihan fyysistä hommaa, erilaisten koneiden ajamista ja ennen kaikkea ulkotöitä. – Ilmat on sitten mitä on, hän nauraa. – Ihan innolla odotan koneajoa.

Sinin toiveet tuleville oppisopimuskoulutusvuosille on paljon kaikkea uutta ja että töitä voisi tehdä pitempäänkin. Eläkeikään asti? Sini vain nyökkää, ei tunnu ehkä järin ajankohtaiselta kysymykseltä.

Toistaiseksi Sini asuu vielä yksikseen, mutta vuoden vaihteessa edessä on muutto poikaystävän kanssa yhteen. - Kaikkea uutta yhdellä kerralla!

Sini pelasi juniori-ikäisenä koripalloa, kuten kotkalaisen koripalloperheen jäsenen kuuluukin. Nyt kilpaurheilu on vaihtunut omatoimiseen liikkumiseen. Kavereitten ja poikaystävän kanssa hengailu on tärkeää sekin.

Sinin haastattelun yhteyteen on lisäkuva vuonna 2000 tehdystä haastattelusta

– Koulutus kestää kaksi vuotta ja se johtaa lastinkäsittelyalan ammattitutkintoon, Sinikannas kertoo.

Koulutus järjestetään yhdessä Ekamin kanssa. Ensimmäisen opiskeluviikon ohjelmasta vastasi merenkulkualan kouluttaja Sten Rosqvist. Jatkossa opiskelijoiden eteen astelee luennoimaan eri alojen asiantuntijoita niin Ekamilta kuin Stermiltä.

Oppisopimuskoulutukseen valitut: Sini Anttila, Tomi Dufva, Mikko Joenpolvi, Sini Kasila, Joonatan Koivisto, Toni Luukkonen, Miika Junnola, Toni Pärtty, Juho Raivela, Toni Ruhanen, Kaisa Siren, Ville Siren, Rami Tainio, Ville Wahlsten ja Miika Vanhala.

Stermin puolelta joukkoja johtaa Turo Koskimaa.

10

Lottovoittoon verrattavissa oleva asia Miika Vanhala sanoo, että hänelle pääsy Stermin oppisopimuskurssille oli verrattavissa lottovoittoon.

Pyöräkuormaajan ratista uusille urille Mikko Joenpolvi löysi tiedon oppisopimuskoulutuksesta sosiaalisesta mediasta. Hän päätti tarttua tilaisuuteen, sillä alla oli pitkä lomautus ja kotia lähellä oleva työ houkutteli, eikä ihan merkityksetöntä ollut kiinnostus isoja koneita kohtaan.

– Olin 11 vuotta samassa firmassa ravintola-alan töissä ja viimeisen vuoden ajan on tuntunut, että olisi aika vaihtaa alaa. Olen etsinyt uutta, hakenut monia paikkoja ja käynyt haastatteluissakin. Kävin myös oppisopimustoimistossa kyselemässä, mutta silloin tästä Stermin koulutuksesta ei ollut mitään tietoa. Kun paikat tulivat hakuun, pistin heti hakemuksen menemään.

Satama-ala työnä ei ole Miikalle tuttu, mutta Stermin emoyhtiöstä hän tietää paljon, sillä perhepiirissä on stevecolaisia.

– Stermistä tiesin sen verran, että joitakin tuttuja on siellä töissä.

Oppisopimuskoulutukselta Miika odottaa, että se on kovaa työtä, ryhmätyöskentelyä ja osittain fyysistäkin, vaikka koneilla tehdään paljon.

Itsellään Miikalla ei ole aiempaa kokemusta työkoneilla ajamisesta.

– Olen ollut tähän saakka sisätöissä. Voihan olla erilaista, kun aamukuuden aikaan menee tuonne, mutta erilaista oli hakusessakin, Miika toteaa ja viittaa ulos, jossa haastatteluhetkellä oli yksi marraskuun sateisimmista ja pimeimmistä aamuista.

Koulutukseltaan Miika on laivakokki eli hän on käynyt merenkulun oppilaitoksen ravintolapuolen. - Harjoittelujen jälkeen en ole tehnyt niitä hommia laivassa.

Miika on kotkalainen ja hän asuu Otsolassa. Hänellä on 2,5-vuotias poika, jonka kanssa pyrkii olemaan kaiken mahdollisen ajan, minkä pystyy. Muuten vapaa-aikaa kuluu seuratöissä. Hän on MMA Kotka ry:n valmentaja sekä varapuheenjohtajana. MMA Kotka ry on kamppailu-urheiluun erikoistunut urheiluseura. Lajivalikoimissa on vapaaottelu, lukkopaini ja brasilialainen jujutsu.

– Olen valmentanut jo kymmenen vuotta. Harrastajat, joita on noin 50, ovat 15-45-vuotiaita. -eh

– Olen ajanut viime vuodet työkseni pyöräkuormaajaa kivilouhoksella. Nuorempana olin varastoilla töissä ja olin myös maakaasuputkitehtaalla ennen kivilouhoksille menoa. Kävin tarkastamassa putkia ja seuraamassa niiden lastaamista laivaan.

Käynnistyneeltä koulutukselta ja sen jälkeiseltä ajalta Mikko toivoo ensisijaisesti pitkäaikaista työpaikkaa, vaihtelevia tehtäviä, haasteita ja pääsyä kokeilemaan erilaisten koneiden ajamista.

Miehikkälästä kotoisin oleva Mikko pääsi ylioppilaaksi Haminan lukiosta, mutta sen jälkeen työnteko kiinnosti jatko-opiskeluja enemmän. – Asuntolainat alla joutuu rajaamaan vaihtoehtoja.

Uudessa Summassa olevassa omakotitalossa riittää tekemistä niin Mikolle kuin tyttöystävälleen, mutta aikaa löytyy myös muille vapaa-ajanharrastuksille.

– Käyn sauvojen kanssa rullaluistelemassa ja pelaan kaveriporukalla jääkiekkoa puulaakisarjassa.

11

stevekohtaiset Kahvitauon jälkeen sumu oli hiukan hälvennyt ja päästiin kuvaamaan otoksia, joissa Kim Junnila kuljettaa konttia laivalta konttikentälle.

Hernerokkasumu tuli kuin tilauksesta n Hernerokkasumua ei oltu tilattu Aallonmurtaja-sarjan kuvausolosuhteiksi, mutta loppujen lopuksi sää sopi aiheeseen paremmin kuin nenä päähän. Sarja kertoo Tuulasta ja Upista, rikollisliigan johtajapariskunnasta, jotka asetuttuaan vanhoille kotiseuduilleen Kotkaan pyörittää menestyvää salakuljetusliigaa eli sumuisen hämärää toimintaa alusta loppuun. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta, kun Warner Brosin kuvausryhmä kävi ennakkoon tutustumassa Stevecon konttiterminaaliin ja alkuhämmennys oli ymmärrettävä, kun kuvausapäivän aamuna syyskuun lopulla sumu piilotti sisäänsä laiturissa olevat laivat, nosturit ja kaiken muunkin.

Kuvausvuorossa oli kontti auton päälle –kohtaus, jota Kim Junnila (oikealla) käy etukäteen läpi apulaisohjaaja ja stunt-koordinaattori Juha Pursiaisen kanssa.

Työsuojeluvaltuutettu Jari Olli toimi kuvausten aikana puhelimitse viestinvälittäjänä kuvausryhmän ja Kimin välillä.

12

Tuulaa ja Upia tai oikeammin Maria Ylipäätä ja Turkka Mastomäkeä ei Stevecon laitureilla nähty.

Sen sijaan Kim Junnila kuljetti lukilla kahta konttia ohjaajan ohjeiden mukaan laivalta konttikentälle ja konttikentältä auton päälle. Useamman kerran per kontti. Aiemmin aamulla kyseisiä kontteja oli jo nostettu laivasta pariinkin otteeseen.

– Vähän erilainen työpäivä, Kim totesi.

Turvallisuuspäällikkö Arto Kauppila ja työsuojeluvaltuutettu Jari Olli vuorottelivat viestinvälittäjinä Kimin ja elokuvantekijöiden välillä ja katsoivat samalla, että turvallisuusasiat otettiin joka käänteessä huomioon.

Aallonmurtaja-sarjan, joka vielä kuvausten alkuvaiheessa kulki nimellä Welcome to Texas, tuottaa MTV:lle Warner Bros. International Television Production Finland. Sataman kuvauspäivän jälkeen sarjaa on kuvattu Kotkassa syys-lokakuussa ja kuvauksia jatketaan vielä loppuvuonna. Mitä todennäköisimmin sarjassa vilahtelee tuttujakin kasvoja, sillä näyttelijäkaartia on täydennetty paikallisilla avustajilla.

TV-sarjan esitystiedot ilmoitetaan myöhemmin. –eh

Aino oli päivän johtajana Stevecolla

Vuoden 2018 kalenteriin stevecolaisten lemmikit

n Ensimmäiseksi pääsin osallistumaan aamupalaveriin, jossa käytiin läpi tämän ja seuraavien päivien suunnitelmia. Opin, että satamassa on tärkeää suunnitella asiat perin pohjin, jotta kaikki pysyvät aikataulussa, ja laivat voivat jatkaa ajallaan eteenpäin.

Stevecolaisten kuvittama ensi vuoden seinäkalenteri on saanut niin hyvän vastaanoton, että allakkatyöryhmä on jo päättänyt jatkaa samalla linjalla. 2017 teemaksi valikoitui kuin vahingossa luonto ja tavallaan sama teema jatkuu myös 2018, mutta nyt halutaan kuviin luontokappaleita eli kuvia stevecolaisten lemmikeistä. Aina parempi, jos kuvasta käy ilmi vuodenaika, mutta se ei ole edellytys.

Näin kertoo kotkalainen Aino Koskivirta päivästään johtajana Stevecolla. Hän osallistui Kotkan ja Kouvolan Nuorkauppakamarien Päivä johtajana Kymenlaaksossa -projektiin. Steveco oli mukana hankkeessa jo toistamiseen.

Kuvia koirista, kissoista, hevosista, käärmeistä, hamstereista, papukaijoista ja mitä lemmikkejä kotona onkaan, voi lähettää sähköpostitse elina. harjama@steveco.fi elokuun puoliväliin saakka. Jos itsellä ei ole lemmikkejä, mutta naapurustossa asuu karhu tai käyt syöttämässä sorsia, kuvat näistä ovat ihan yhtä tervetulleita.

Päivä johtajana -hankkeen ajatuksena on viedä 17 – 24 -vuotiaat nuoret työpaikoille seuraamaan johtavassa asemassa olevien ja yrittäjien arkea. Samalla nuoret näkevät, millaisia yrityksiä ja toimijoita alueella on, millaisia organisaatioita ne ovat ja millaisia työtehtäviä ja ammatteja niissä on.

Kalenteriin tulee kuvaajan nimen lisäksi lemmikin nimi ja ainakin joissain tapauksissa selvennys rodusta tai lajista on paikallaan.

Jotta kuvat ovat painokelpoisia, niiden tulee olla vaakakuvia ja niissä pitää olla rutkasti pikseleitä. Älä anna kokovaatimusten häiritä, mutta jos mahdollista, säädä kamerasi tai matkapuhelimesi kuvausominaisuudet mahdollisimman korkeatasoisiksi.

Markkinointiosasto on luvannut muistaa kalenteriin valittujen kuvien ottajia jollakin vielä arvoitukseksi jäävällä tavalla. -eh

Ainon kirjoittama raportti kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteessa blog.steveco.fi.

Stevecon Hietasen yksikön johtaja Heikki Jääskeläinen sai yhdeksi lokakuiseksi työpäiväksi kollegakseen Aino Koskivirran.

13

stevekohtaiset

Steveco on yksi sadasta

Steveco osallistuu Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen monin tavoin. Yksi niistä on Kymenlaakson Liiton, Kymenlaakson Kauppakamarin, Kymen Yrittäjien, Cursorin ja Kinnon yhteinen Meidän Kymenlaakso -hanke, jossa esitellään sata kymenlaaksolaista yritystä. Toteutuksesta vastaavat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat. Yritykset esitellään sosiaalisen median kanavilla ja nettisivustolla.

Hankkeeseen liittyen viiden nuoren opiskelijaryhmä kävi marraskuun lopulla tutustumassa Stevecon Kotkan konttiterminaaliin. Onneksi sade ja harmaus väistyivät hetkeksi, sillä opiskelijoiden käynnin tarkoitus oli myös valokuvata Stevecon toimintoja.

Trang M. Le, Anh Q. Nguyen, Suvi Karell, Quang Nguyen ja Trang V. Le kävivät tutustumassa Stevecoon marraskuun lopulla. Vietnamilaisnuoret kertoivat koulutuksen korkean tason olleen ensisijainen syy valita Suomi opiskelumaaksi. Opiskelu Kouvolassa kestää 3,5 vuotta.

Turvallisuushavainnot voi tehdä myös verkossa n Työturvallisuuslaki edellyttää työntekijää ilmoittamaan työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista tai puutteista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Sama laki edellyttää työnantajan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Kun törmäät tällaiseen tilanteeseen, tee turvallisuushavaintoilmoitus. Viime vuonna Stevecolla tehtiin turvallisuushavaintoja 85 kappaletta. Kuluvana vuonna, 11 kuukauden aikana niitä on tehty jo 84 kappaletta. Vaaranpaikkoja tuskin on aiempaa enempää, mutta niistä ilmoitetaan herkemmin.

Marraskuun lopulta alkaen turvallisuushavainnoista ilmoittaminen on ollut aiempaa kätevämpää, sillä sen voi tehdä omalla mobiililaitteella yhtiön www.steveco.fi -verkkosivujen kautta. Sähköinen

14

lomake löytyy Toimintaohjeista klikkaamalla Työhönosoitusta ja kirjautumalla palveluun henkilökohtaisilla tunnuksilla.

Turvallisuushavaintojen tekeminen on sekä oman että kaikkien muidenkin stevecolaisten ja satamassa liikkuvien turvallisuuden parantamista. -eh

Kuva: Jan Merivirta

merkitys, sanoo vastaava työnjohtaja Antti Sipola.

Sipola muistuttaa myös normaalin ajoonlähtötarkastuksen suorittamisesta. Se tarkoittaa moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen tarkastusta ja lisäämistä tarvittaessa. Myös silmämääräinen tarkastus työkoneelle tulee tehdä joka kerran ajoon lähdettäessä.

Huolimatta etukäteisvalmisteluista ja koneiden huolellisesta käytöstä talvi, lumi ja jää aiheuttavat ongelmia.

Talvi ei yllätä,

koska se tulee joka vuosi Talven tulo tietää Suomen Satamatekniikan korjaamoilla lisäpuuhaa, kun koneita valmistellaan paukkupakkasia ja liukkaita lumikelejä varten. Homma hoidetaan joko huoltojen yhteydessä tai kampanjana, jos talviset säät uhkaavat alkaa ennen aikojaan.

Talvi ei pääse yllättämään, sillä valmistelevat toimenpiteet aloitetaan hyvissä ajoin.

Työkonearmadasta lukkien renkaat nastoitetaan ja myös osa kurottajista ja suurimmista trukeista saavat nastoitetut renkaat alleen. Akkujen kunto varmistetaan, polttoainetankeista poistetaan niihin kertynyt vesi ja valot tarkastetaan ja mahdolliset puutteet korjataan.

Koneiden tankkauspaikkojen polttoaine vaihdetaan talvilaatuun lokakuun puolivälissä.

Lämmitysjärjestelmien toimiminen on avainasemassa, kun säät kylmenevät.

Koneista käydään läpi moottorien, hydrauliikkaöljyjen, sähkökaappien ja ohjaamoiden verkkovirralla toimivien lämmittimien kunto. Hietasen konehallin lämmityksen toiminta tarkastetaan samoin kuin koneparkkien lämmityspaikat. Puutteellinen varustelu hoidetaan kuntoon ja katsotaan, että valaistus on kunnossa.

Vältä turhaa tyhjäkäyntiä ja ilmoita vioista Kuljettajilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa koneiden hyvinvoinnista.

Toki ympäri vuoden, mutta erityisesti

talvisaikaan. Jos kone on varustettu lämmittimillä, on lämmitysjohdon kytkentä ja irrotus muistettava joka kerta. Sanomattakin lienee selvää, että viallisista johdoista, virrattomista pistokkeista ja viallisista lämmittimistä tulee ilmoittaa välittömästi korjaamolle.

– Turhaa moottorin tyhjäkäyntiä tulee välttää. Moottori ei ehdi jäähtyä ruokatauon aikana juuri ollenkaan, mutta polttopaineenkulutukseen sillä on iso

– Kovilla pakkasilla kylmäkäynnistysvaikeudet ovat tavallisia johtuen akkujen virrattomuudesta tai polttoaineen jäätymisestä. Letkurikoista aiheutuu hydrauliikan vuotoja, lisäksi moottoreiden, vaihteistojen ja akseleiden öljy- ja nestevuodot yleistyvät pakkasilla ja ohjaamoissa on lämmitysongelmia, Sipola luettelee.

– Runsas lumentulo ja jää aiheuttavat nekin aina haasteita.

Vihdoinkin päästiin aloittamaan

koneinvestoinnit!

Kuva: Joni Hampus

Lukkeja, vetomestareita ja trukkeja…

Suomen Satamatekniikka Oy:n työkonearmadaan kuuluu yli 350 konetta. Vuodenvaihteen tienoilla ja talven aikana määrä kasvaa neljällä uudella konttilukilla, kymmenellä vetomestarilla sekä neljällä kahdeksan tonnin ja kahdella 18 tonnin trukilla.

– Työmäärät terminaaleissamme ovat kasvaneet ja se merkitsee parempaa tulosta, joka puolestaan on mahdollistanut pitkään odotettujen koneinvestointien aloittamisen. Tarvitsemme kipeästi luotettavaa ja suorituskykyistä konekalustoa laadukkaan asiakaspalvelun takaamiseksi, toteaa Steveco Oy:n toimitusjohtaja Henri Kuitunen.

Uudet koneet on tilattu Kalmarilta. Stevecon ja Kalmarin yhteistyö alkoi jo 1950-luvulla, jolloin Kotkaan toimitettiin ensimmäiset Valmetin koneet. Tällä hetkellä Steveco-konsernilla on ajossa 39 Kalmarin lukkia, 50 vetomestaria, 80 trukkia ja kymmenen kurottajaa. Kalmar on osa Cargotecia.

– Uudet koneet on varustettu moottoreilla, jotka täyttävät viimeisimmätkin päästöluokat. uutta on esimerkiksi koneisiin tankkauksen yhteydessä lisättävä AdBluelisäaine, kertoo koneyksikön päällikkö Matti Harju.

15



Anja Haapa ripusti verenpainemittarin naulaan helmikuussa 2010 ja hänen paikalleen stevecolaisen omaksi työterveyshoitajaksi tuli Arja Vuorenpalo. Nyt myös Arja on ottanut aamukamman esille ja vyöryttänyt stevecolaisen asiakaskuntansa Marjo Ristolan hoitoon. Marjo aloitti Stevecon työterveyshoitajana 1. lokakuuta.

Marjo Ristola aloitti stevecolaisten työterveyshoitajana lokakuussa

utoja sanoja ja koneilla kummallisia nimiä Marjo Ristola aloitti stevecolaisten työterveyshoitajana Kotkassa lokakuussa. Väki on kuulemma suhtautunut uuteen hoitajaan mukavasti. – Eivät ole ainakaan pelänneet tai siltä on näyttänyt.

– Satama-ala on riskiala tilastojenkin valossa. Kun jotain vakavaa sattuu, kaikki miettivät, että se olisin voinut olla minä.

Elämä on joskus sekunneista kiinni.

Ota yhteyttä, jos joku asia mietityttää Marjo Ristola haluaa pitää työterveyshoitajan huoneensa kynnyksen matalana.

Yhteyttä voi ja kannattaa ottaa, jos joku asia mietityttää.

– Stevecolla väki ikääntyy ja työkyvyn tukemisessa on haastetta. Olisi hyvä, jos ikäkausitarkastukseen kutsun saavat käyttäisivät saamansa mahdollisuuden.

Olen kuullut, että työkaverit kannustavat käymään tarkastuksissa ja se on hyvä.

Kaikki eivät silti käy tarkastuksissa, vaikka se on ihmiselle itselle oman elämänlaadun parantamista.

otkan Työterveys Oy:n palvelukseen Marjo asui vuonna 2008. Neljän vuoden työrupeaman jälkeen oli vuorossa neljän vuoden periodi ulkomailla, Marjon sanoin ”keräämässä sen tyyppistä elämänkokemusta”

aika hiukan päivittää: lukkikalustoa siellä ei ole esitelty ollenkaan.

– Ilman tätä kuvastoa en olisi tiennyt mikä on esimerkiksi hasa, joka tuli esille puheissa asiakkaan kanssa.

Ikäkausitarkastuksissa tarjotaan mahdollisuutta tavata lääkäri tai työfysioterapeutti ja myös kuntotestiin voi lähteä.

Marjon mukaan ”sitkut” eivät tahdo kuntotestiin: ensin pitää vähän treenata ja sitten kun kunto on parempi, on kuntotestin aika. Ehkä.

Työ uuden asiakasyrityksen parissa ja tutustuminen puolin ja toisin ovat lähteneet vauhdilla käyntiin.

– Satama-alan termit ylipäätään ovat minulle outoja. Muualla ei tehdä vaikkapa surrausta. Steveco on ensimmäinen varsinainen satama-alan asiakasyritykseni. Aiemmin asiakkainani on ollut pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä yksi teollisuuslaitos.

– Kyselen ja kuuntelen terveystarkastuksissa ja saan tietoa työyhteisönkin tilasta ja tarpeista. Esimerkiksi työsuojelutoimikunnan kokouksissa voin ottaa esille kuulemiani näkemyksiä työoloista, kehitysehdotuksia ja mitkä toimet auttaisivat jaksamaan.

Lokakuussa sattuneisiin vakaviin työtapaturmiin liittyvät onnettomuuden jälkipuinnit (debriefin-toimintamalli), joita Stevecolla ei mitenkään merkittävän usein ole ollut tarvetta järjestää, mutta nyt valitettavasti lyhyen ajan sisällä kaksi. Jälkipuintiin osallistuvat kaikki, jotka jollain tavalla ovat olleet osallisina onnettomuudessa. Marjon mukaan toimintamalli on koettu käytännössä ja tutkimuksissakin hyväksi ja se auttaa pääsemään yli tapahtuneesta.

– Niin pientä asiaa ei olekaan, ettei voi ottaa yhteyttä. En pysty aina vastaamaan puhelimeen, mutta minulle voi jättää toimistoon tai myös sähköpostilla soittopyynnön. Henkilökohtaisia asioita ei pidä suojaamattomaan sähköpostiin kirjoittaa.

K

– Ihmisiin tutustuminen ottaa kyllä aikansa, kun teitä stevecolaisia on niin paljon. Onneksi työterveystarkastuksissa tutustuu ihmisiin. Työpaikkakäynneillä perehdyn työhön ja työolosuhteisiin.

Konekuvastosta iso apu – Olen kiertänyt Arto Kauppilan kanssa satamayksiköissä, pääsin tutustumaan myös laivaan ja varastoihin ja Merituuleen teimme työpaikkakäynnin. Pintapuolinen yleiskuva siis on jo ja se auttaa huomattavasti työssä. Lisäksi konekuvastosta on iso apu, Marjo jatkaa ja näyttää muovikansissa olevaa kuvilla varustettua tietopakettia Stevecolla käytössä olevista koneista. Ilmeisesti tietopakettia olisi

16

Juuriltaan Marjo on kymenlaaksolainen.

Vapaa-aikanaan hän monien muiden äitien lailla on paljon lasten harrastuksissa mukana. Ehtiessään Marjo käy mielellään kävelylenkeillä ja lukee.- eh

Hyvä työelämä 2016 Etera toteutti lokakuussa Steveco-konsernissa Hyvä työelämä -tutkimuksen.

Steveco Oy ja Suomen Satamatekniikka vastasivat yhtenä kokonaisuutena, ja Saimaa Terminalsille tehtiin oma kyselynsä. Edellisen kerran tutkimus on toteutettu vuonna 2014.

Stermillä tutkimukseen saatiin parempi vastausprosentti, 46 %. Stevecolla vain 34 %.

Vastausprosentti laski edellisestä tutkimuksesta. Jatkossa vastausprosentin kasvattaminen on itse tutkimuksen tekemisen keskeisin haaste.

Stevecolla ja Satamatekniikassa Hyvä työelämä indeksi oli hyvällä tasolla 3,53. Stermillä indeksi painui kohtaisen puolelle ollen 3,36. Indeksi kuvaa tutkimuksen tulosta yhdellä luvulla ilmaistuna. Luku on keskiarvo vastauksista, joita annettiin pääasiassa asteikolla 1-5.

Vastaajien vointi ja työkyky ovat parantuneet edellisestä tutkimuksesta, ja valtaosa kokee pystyvänsä jatkamaan terveytensä puolesta nykyisessä tehtävässään. Vastaajat ovat entistä tyytyväisempiä työnantajaansa.

Kohdennettuja toimenpiteitä kannattaa tutkimuksen mukaan suunnata tiedonkulun kehittämiseen johdon ja henkilöstön sekä eri yksiköiden välillä, perehdyttämiseen, kuormitustekijöiden esimerkiksi kiireen, keskeytyksien ja ergonomiahaittojen poistamiseen sekä vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen.

Myös kokemukset heikosta työilmapiiristä, epätasa-arvosta ja epäasiallisesta kohtelusta otetaan vakavasti.

Tutkimuksen tulokset saadaan ensimmäistä kertaa yksikkökohtaisesti. Yksiköiden tulokset käydään läpi huolella ja etsitään toimenpiteitä ja ratkaisumalleja, jotka sopivat kunkin yksikön toimintaan ja ratkaisevat siellä suurimmiksi koettuja ongelmia. Tarkempia tuloksia esitelläänkin yksikkötasolla.

Tulokset olivat positiivisia, ja jotta näin on jatkossakin, Stevecolla halutaan pitää huolta työhyvinvointiasioista. Tutkimus toistetaan taas kahden vuoden kuluttua. Silloin toivotaan yksikkökohtaisten tulosten auttaneen kehittämistyössä, ja panostetaan vastausprosentin kasvattamiseen, jotta tuloksessa näkyy mahdollisimman monen mielipide.

Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille!

17

Viikkopäiväkirja Ari Mäenpää Ahtaaja

Viikonloppu vierähtikin kivasti fudiksen parissa.

40v SM ikisturnaus Helsingissä Vantaan Valon joukkueessa. Pitkästä aikaa saatiin hyvä jengi kasaan kotiturnaukseen ja menestystäkin tuli.

Kuusi matsia pe-su ja kaikki voittoja. Kultaiset mitskut kaulaan, mitä oltiin jo pitkään haettu.

Joukkue on menestynyt lähiaikoina enemmän futsalissa ja nyt pitkästä aikaa myös fudiksessa.

Maanantai Klo viiden aikoissa heräillessä oli roppa kuin jyrän alle jäänyt, mutta ei auttanut kun nousta ja kohti Hietasta. Katselin jo alustavasi työkohdetta, joka näytti rekka Centteriä ja 321s pallettien purkua autosta. 5.45 tarkistelin työnjakotaulusta vielä työkohdettani, joka olikin muuttunut H-1 varastoon ja vaunun purkuun.

Konetallilta kasisatanen vaunun purkuun sopiva kone ja hommiin. Pomo antoikin ensimmäiseksi kolmosen vaunujen tiedot. Näyttikin taas olevan niin sekavat vaunut.

Osa Storoa ja hieman Roroa.

Eri viikkoja, laivoja. No hommasta selvittiin ja letka tyhjeni juuri kahvilta ennen kasia.

Kahvit siemailtuani homma jatkuu sit siellä ykkösvarastossa aina ruokaan asti, jonka jälkeen pääsinkin työterveyden tiloihin päivittämään ensiaputaitojani. Päivä päättyy 14.30. Ajelen himaan ja alkaa treenien suunnittelu. Kiiruhdan fudiskentälle 08-07 ikäisten treenit. Maanantai pojille on aina hieman riehakasta ja komentaa saa useasti, mutta hyvä fiilis jää tekemisestä.

Tiistai Tsiikailin illalla jo työkohdet-

18

tani, kun se nyt on mahdollista. Näytti Mida-laivaa RM konteille. Tiesin hieman varustautua vaatetukseen. Tarkisteltuani siinä varttia vaille kuusi kohdettani homma näytti samalta. Hyvin päälle tuuleen ja tuiskuun. Kypärä päähän ja menoksi. Mäksähän siellä odottikin ohjeillaan laivan rampilla. Puretaan muutama kontti ja sit mennään pääkannelle lastaamaan sahatavaraa ja levyjä.

Hain ennen kahvia 1273ss koneen ja aloittelin pinkkaamaan sahatavaraa MD keulapiikkiin. Tällä kertaa pakettien mitat osuu laivakokoon sopivaksi ja homma etenee, eikä mene sovitteluksi. Levytavaraa alkaa pian tuleman. Ruualtahan ne onkin jo pinkattuna ja homma vaihtuu. Alakerran jengi hyppää toiseen veneeseen ja me sitten alas TT for ja rullaa 866R. Tehokkaita kun oltiin niin loppuihan sekin tavara. Surraillaan rinnat ja keretään vielä semejäkin ottamaan. Haalarit niskaan ja ketjuja kiinni et kestää kovemmatkin myrskyt. Päivä päättyy kahden jälkeen. Ajellessani himaan mietin jo poikien illan matsia Myllykoskella. Pieni huili ja liikkeelle 17 aikoihin. Äijät näyttikin tänään, mitä olivat treeneissä oppinut ja pelattiin hyvät tasaiset matsit.

Keskiviikko Prus-laivaan klo 6 ja semien lastausta pääkannelle.

3320 VM Centteristä ja hommiin. Saadaan laiteltua kahviin saakka MD eelle semejä ja mestari Mäksä tänäänkin ohjeistaa et alakerran jengi siirtyy toiseen laivaan ja me lastaillaan sit kasin jälkeen paperia TT for . Hae sä kasettikone. Tuodaan eka 1500 halki rullat ja tehdään lopetus sit niistä 1800 halkasijoista, joita näyttäisi olevan sen verran samaa, et saadaan tasainen rinta. Helppo sitten surrailla.

3352VMK alle ja etsimään kasetteja. Muutamia kaivellaan, et ruumaan saadaan sitä samaa halkaisijaa ja rinta pysyisi suorassa. Muutama kasetti taas päivittämättä ja niitähän joudutaan etsimään. Kasetteja ympäri satamaa ja välillä tuntuu turhaltakin ajamiselta kun tilojen puutteessa alustoja jouduttu jättämään kauimmaiseen varastoon laivasta.

No olin kuulevinani kuitenkin kehuja, et hommat etenivät laivassa kivasti. 11.45 saadaan alakerran rullat laivaan.

Rinnan surraukseen uppoaakin nyt aikaa, joka tolppa vedetään omalla vyöllä ja tyynyjäkin harvoihin saumoihin.

Täytellään sit semeillä alaruuma ja ilta vuorolle jää pääkannen täyttö. Niin ja ehkä ne lastikaljat. Iltahan menee

sit tietysti siellä fudiskentällä.

Junnutreenit ja kakkosjoukkue. Itse ei voi treeniin vielä osallistua viikonlopun revähtäneellä pohkeella, mutta koutsataan.

Torstai Fmas ja Nons-stop. Klo kuusi surrauksien avaus ja seiskalta jo lastataan vaneria. 12 tonninen sapeli ratsuksi ja duuniin.

4 korkeana vaneri palletteja pääkannelle. 7.42 tauolle ja Make lähtee mun jättämille kuville. 8.16 tuo Mika kasettikoneen 3307VMK mulle ja jättää ohjeistuksen mistä kamaa haetaan. Ei muuta kun kovaa ajoa ja vaneria laivaan.

Taulukko näyttää 10.32 huilia ja jätän koneen sit Makelle.

11.06 tulee Mika huilaa ja mä hyppään 12 tonniseen

koneeseen vuorostaan. Saadaan reilu tuhannen tonnia ajettua ja sen jälkeen siirrytään paperirullien lastaukseen. No koneen vaihto ja kasisatasella ajoon. Tarkistele öljyt ja nesteet. Pihti on tärkeä myös vilasta, jotta suurempaa vahinkoa ei aiheuteta kalliille rullille. 13.22 mä käytän ruokalan palveluja ja täytän moottorini. Ilta sitten meneekin toisen joukkueen-08 sarja peleissä Husulassa.

Perjantai Aamu on jo rankka. Silmät ei meinaa avautua, mutta fiilis hyvä viikonloppua odotellessa. Varasto homma 3345VMH. Alustoja ympäri satamaa. Vie laivan kupeelle pitkä Trafelainen erikoisnostoille. Lataa huppula. Linjal-

19

la jo kärri valmiina, jos ehditään sinne saakka. Montulle muutama tyhjä. Kakkoseen pari vajaata. Katsele samalla onko mitään valmiita alustoja surrailtavaksi. Sentteri tarvitsee tyhjiä. Hommaa ja ajoa riittää. Aika kuluu nopeasti. Ohjeita kuuluu lälläristä.

Vaihtelua laivaduuniin. Sit se viikonloppu koittaa. Illalle ei menoja. Mutta ajatukset vapaasta ja mitenköhän sen viettäisi. Nyt fiiliksellä punkkua ja ruuanlaittoa himassa. Ensi viikko sit illassa. Ti ja Ke aamu treenejä opiskelijoille klo 8-9.30. Mietintään onko pelejä, mihin tarvitsisi vuoroja vaihdella. Onneksi ensi viikko näyttää, ettei vuoron vaihtoja tarvita kysellä ja tulee normi iltavuoroviikko.

sikössä”, kertoi Hietasen silloinen yksikönjohtaja Jari Nylund. Yksi ruutujen sisällöstä vastaavan toimituskunnan jäsen oli Jyrki Vekkilä. Hän toivoi saavansa ”suurelta yleisöltä” ajatuksia ja ideoita ohjelman sisällön kehittämiseksi. Joitakin yksittäisiä ideoita kuulemma tuli, mutta ei mitään vyöryä. Omat haasteensa InfoProlle asetti niiden sijoittelu paikkoihin, joissa myös vierailijat pääsivät vapaasti kulkemaan eli mitään tulos- ja määrätietoja ei ruuduilla voinut näyttää. – Nimipäiviä ja laiva- ja ruokalistoja siellä lähinnä pyöri, muistelee Vekkilä nyt 20 vuotta myöhemmin.

H i s t o r i a n h av i n aa

1996

Historia havisee tällä kertaa vuodessa 1996, jolloin Steveco-lehden tekemisestä vastasi Legendium.

Vuonna 1996 käynnisteltiin nykyisten MagicInfo-ruutujen edeltäjää InfoProta tehostamaan sisäistä tiedotusta. ”Tämän uuden tiedotuskanavan avulla varmistetaan nopean ja luotettavan tiedon saanti yk-

Uutisaukeamalla historiaa havisee oikein tosissaan. Tuontitransito kasvanut huimasti Kantasatamassa ja Konttiliikenne kasvussa Lappeenrannan Mustolassa kuulostavat vähintäänkin erikoisilta nykyperspektiivistä katsottuna.

Steveco-lehdestä tehtiin Legendiumin aikaan pari kertaa vuodesta englanninkielisiä asiakkaille suunnattuja versioita. Toiseen vuoden 1996 asiakasversiosta nykyinen toimitusjohtajamme Henri Kuitunen on antanut omat kommenttinsa juttuun Venäjän rautateistä, silloin VR:n näkövinkkelistä.

20 vuotta sitten rakennettiin kiivaasti uutta tietojärjestelmää konttiter-

minaaliin. Space, Trafic, Ships ja KOVA ovat tulleet seuraavien vuosien ajan tutuiksi niillekin stevecolaisille, jotka eivät varsinaisesti konttien kanssa ole leipäänsä tienanneet.

Nyt Ankkurin suojissa rakennetaan Kotkan ja Helsingin konttiterminaaleihimme uutta toiminnanohjausjärjestelmää, joka kantaa nimeä Navis.

Vauhdin hurmaa koulutuskarusellissa otsikoitu juttu kertoi alkaneesta huolitsijoiden oppisopimuskoulutuksesta. Sen rinnalla alkoi myös stevecolaisten huolitsijoiden lisä- ja kertauskoulutus ns. koulutuskarusellina. Siinä oli ideana, että vakituiset työntekijät verestävät taitojaan teoriajaksoilla heti, kun uudet oppisopimusoppilaat pystyvät tuuraamaan koulutusjaksojen ajan. Saattaa olla, että tuolloin etenkin transitossa elettiin sumuisia ruuhkavuosia, koska sana koulutuskaruselli ei herätä mitään muistikuvia Logisticsin porukan keskuudessa.

Sami Seppälä oli yksi oppisopimusoppilaista ja häntä oli haastateltu Steveco-lehteen.

Jutun lopussa Sami uskoo, että kurssin jälkeen on sitten helppo hypätä kelkkaan.

Se kelkka ei kuitenkaan ole ollut Stevecon kelkka, vaan ihan jotain muuta.

Mitä oppisopimuksen jälkeen tapahtui?

Kiitos sosiaalisen median, Sami löytyi varsin vaivattomasti hänen äitinsä somekanavien kautta. Seuraavassa Samin omin sanoin hänen vaiheistaan oppisopimuskoulutuksen jälkeen.

Olen päätynyt Barcelonaan – teen duunia skeittijutuissa ja jaksan vielä skeitata itsekin. Musiikki on myös ollut vahvana osana elämää.

Mitä oppisopimuksen jälkeen tapahtui? Tuntuu, että siitä on miljoona vuotta ja tusina ihmiselämiä. Lahdin

Syyskisassa tunnistettiin sieniä

1 4

Syksyn lehden syyskisassa lukijoiden tehtävänä oli tunnistaa kuusi sientä. Kohtuullisen helpolta vaikuttanut tunnistustehtävä toi monenkirjavia vastauksia. Vastausmäärä oli ilahduttavan runsas, eikä oikeata riviä edellytetty arvontaan osallistumiselle.

Onnetar suosi tällä kertaa seuraavia: Heli Härkönen, Kotka Maarit Jolkkonen, Kotka Anu Karnaattu, Kotka

Lontooseen opiskelemaan ja valmistuin yliopistosta henkilöstöhallinosta ja tietotekniikasta.

Koulun jälkeen päädyin skeittiaiheiseen lehteen töihin tekemään niitten webbisivut ja lopulta toimittajaksi.

Muutama vuosi meni niissä seikkailuissa.

2

5

3

6

Oikeat vastaukset: 1. Karvarousku 2. Ukonkuukunen 3. Herkkutatti 4. Punahapero 5. Keltavahvero eli kanttarelli 6. Keltahaarakas

a s i k u l Jou Etsi lenkkeilevä poro

Steveco on mukana valtakunnallisessa Unelmat liikkeelle -kampanjassa, jonka tarkoituksena on innostaa väkeä liikkumaan ja kokeilemaan uusia tapoja liikkua. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi 2017 on myös Liikkumisen unelmavuosi 2017.

Sen kunniaksi joulukisan lehden sivuille piiloutunut poro on sonnustautunut lenkkivarusteisiin.

Se on selvä, ettei sohvaperunaporo jaksa vetää jouluaaton lahjarumbaa kunnilla läpi.

Sitten sotkeuduin skeittibisnekseen oikein huolella. Pääsin Dwindlelle töihin jenkkilafkan markkinointi- ja yleissähläysmieheksi. Alkuun Eurooppa toimiston osoite oli Lounais-Ranskassa, kunnes sain toimiston siirrettyä takaisin Lontooseen, josta liikkuminen ja matkustelu käy aina mukavasti. Hoidin siis Dwindlen kansainvälisen markkinoinnin. Osoite oli Lontoon, Barcelonan ja Losin sekoitus.

Lenkkeileviä poroja on kolme. Merkkaa sivunumerot kuponkiin tai sähköpostiviestiin ja lähetä vastaukset 28.2.2017 mennessä osoitteella Steveco-lehti, Steveco Oy, PL 44, 48101 tai elina.harjama@steveco.fi. Muistathan lisätä yhteystietosi sähköpostivastaukseen. Voit osallistua kisaan myös Pollarista löytyvällä sähköisellä lomakkeella.

Osallistuneiden kesken arvotaan Steveco-tuotepalkintoja.

Huomaathan, että ristikon ja joulukisakupongin voi lähettää samassa kirjekuoressa!

Ajoin myös kilpaa ja lauloin meidän bändissä - Hermot - joka keikkaili ihan kunnolla Lontoon klubeilla.

Takki alkoi olla pari vuotta sitten tyhjä. Pikku siestan jälkeen pistin oma firman Fast Skateboard Wheel Companyn pystyyn.

Poro löytyi sivuilta

Viime kesänä tehtiin tyttöystävän kanssa oma brexit ja muutettiin Barcelonaan. Duunailen Fastia ja teen myös Sour Skateboardsin myynnit. Ja sählään sitä sun tätä. Uin paljon ja katselen lintuja. -eh

Yhteystiedot

Nimi

21

,

ja

vapar i

Vaparin kokoonpano Mika Arola

Steveco Oy:n ylemmät toimihenkilöt

Miia Hassel-Lindström

Steveco Oy:n Ammattiliitto Pron toimihenkilöt

Matti Kuikko

Mika Mantere

Suomen Satamatekniikka Oy

Jarmo Mäkelä

Steveco Oy:n Kotkan satamatyönjohtajat

Saana Pahkala

Tino Seppälä

Steveco Oy:n Helsingin satamatyönjohtajat

Muut (ei äänioikeutta)

Ari-Jussi Paronen

Olli Roslakka Pekka Suoknuuti Anni Koivula-Knutas Elina Harjama Heli Hyttinen

Steveco Oy:n Helsingin ahtaustyöntekijät

Päivi Pirtilä

Karri Kangas

Petri Rantala

Steveco Oy:n AKT:n toimihenkilöt Steveco Oy:n Kotkan satamatyönjohtajat

Mitä kaikkea voi tehdä sata Unelmia, oivalluksia ja elämyksiä liikunnan ja urheilun uudelle vuosisadalle on Valon (Valtakunnallinen Liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) kampanja, jolla juhlistetaan sata vuotta täyttävää Suomea. Kampanjan virallinen nimi on Unelmat liikkeelle ja siinä ovat mukana Suomen kunnat, iso joukko urheiluseuroja ja yhteisöjä. Myös Steveco on mukana Unelmat liikkeelle -kampanjassa, jossa luku 100 on näkyvästi esillä.

Steveco Oy:n Kotkan ahtaustyöntekijät

Steveco Oy:n AKT:n toimihenkilöt

Steveco Oy:n Kotkan ahtaustyöntekijät Steveco Oy:n ylemmät toimihenkilöt

Ossi Rautamies

kertaa?

Ihan aluksi toivomme stevecolaisilta ideoita, mitä kaikkea voi vuoden aikana tehdä sata kertaa. Se voi olla hiihdettyjä kilometrejä, vedettyjä leukoja tai tehtyjä lumityötunteja. Melkeinpä mitä vaan, mihin liittyy liikettä. Ryppyotsaisuus on tästä hankkeesta kaukana. Voit lähettää ideoitasi joko alla olevalla sähköisellä lomakkeella, sähköpostitse anni.koivula-knutas@steveco.fi tai tekstarina Annille p. 044 232 3209.

22

Kunhan saamme ideoita pohjaksi, on aika aloittaa työkavereiden haastaminen ja haasteisiin vastaaminen.

Vuoden vaihtuessa avaamme Pollariin haastesivun. Siitä lisää tuonnempana.

Joka kuukauden lopussa teemme yhteenvedon kampanjan edistymisestä ja osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja. Ideointia, haastamista ja haasteisiin vastaamista jatketaan koko vuosi 2017. Se mitä sitten tapahtuu, on vielä Unelmat liikkeelle -työryhmässä mietinnässä. –eh

6 6

6 6 Hauskaa joulua

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017

Hyvää joulua ja oikein onnellista uutta vuotta 2017

6

Rauhallista joulun aikaa ja onnea uudelle vuodelle 2017

Haminan Satamatyönjohtajat Pro ry yyy

Haminan Ahtaustyöntekijät ry

Toivottavat Ammattiliitto Pron Stevecon toimihenkilöt

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017

yyy

yyy

Kotkan Satamatyönjohtajat Pro r.y.

Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y.

Toimikunta

yyy

toivottaa jäsenistölleen ja koko Stevecon henkilökunnalle rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2017

Kotkan Sataman Eläkeläiskerho toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta jäsenille ja lukijoille

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta jäsenistölle ja heidän perheenjäsenilleen sekä kaikille stevecolaisille

yyy

yyy Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017 kaikille stevecolaisille perheineen! toivottaa AKT:n toimihenkilöt

Helsingin Ahtaustyöntekijät r.y.

yyy

yyy

ja onnellista vuotta 2017

Haminan sataman eläkekerho toivottaa Rauhallista Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta 2017

Vuosaaren ja Kotkan ahtaajat, kiitokset muistamisesta jäätyäni Eteran leipiin.

Jorma Laine

23

RISTIKKO 3/2016 Sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme jälleen kolme esinepalkintoa.

Ristikon palautus viimeistään 28.2.2017 mennessä Elina Harjamalle Kipparinkulmaan (osoite PL 44, 48101 Kotka).

Nimi Osoite Ristikkovoittajat Niilo Paju, Kotka Pentti Talvitie, Kotka Jonne Ikonen, Kotka

STEVECO Seuraava Steveco ilmestyy toukokuussa 2017. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden toimitukseen viimeistään 31.3.2017 osoitteella Stevecolehti, PL 44, 48101 Kotka tai sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi.

Voit lähettää kilpailuvastauksen ja ristikon samassa kirjekuoressa.

Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon.