Steveco 2 2019

henkilรถstรถlehti

2 | 2019

STEVECO

Hyvät stevecolaiset,

K

esäloma on lähes jokaisella stevecolaisella jo takanapäin.

Kesäinen sää on tehnyt paluun ja meitä hellitään etelämaalaisen lämpimillä ja hämärillä illoilla. Syksyn sateet epäilemättä saapuvat aikanaan.

Työturvallisuus on aihe, joka on jollain tavalla lähellä jokaisen satamassa työskentelevän arkea ja sellaisena aina ajankohtainen. Syksyn pimeiden ja liukkaiden lähestyessä jokaisen stevecolaisen on hyvä käyttää hetkinen sen pohtimiseen, mitä juuri minä itse voin tehdä oman ja työkavereiden turvallisuuden parantamiseksi. Yksikin työtapaturma on aina liikaa. Pidetään huolta itsestämme ja kaverista. Työturvallisuus kuuluu kaikille on satamien työturvallisuuspäivän teema tänä vuonna. Myös Steveco-konsernissa osallistutaan työturvallisuuspäivän viettoon 7. lokakuuta.

minta saadaan käyntiin täysimääräisesti. Varastoa on operoinut Saimaa Terminals, joka hoitaa myös alkavan laivaoperoinnin.

Vastuullisuus on teema, joka yritysmaailmassa ja ympäröivässä yhteiskunnassa on saanut ja saa yhä suuremman painoarvon. Stevecolla ollaan tänä vuonna otettu askeleita asiassa ja aihe on esillä eri yhteyksissä loppuvuodenkin aikana. Asiakkaillemme vastuullisuudella on suuri merkitys ja siksi jatkossa vastuullisuus ja vastuullisuusperiaatteet ovat yhä useammin esillä myös stevecolaisessa arjessa.

Haluan vielä lopuksi toivottaa hyvää alkavaa syksyä kaikille stevecolaisille ja heidän läheisilleen.

S i s ä l ly s lu e t t e lo Pääkirjoitus ................................... 2 Jari Immonen ............................... 3 Stevecohtaista .............................. 4 Stevecolainen: Jarno Posti .......... 5 Työyhteisövire .............................. 6 Vastuullisuuskoulutukset ............. 6 Stevecon AQAS-arviointitulos ..... 8 Työturvallisuus ............................. 9 Miian gradu käsittelee urajohtamista ............. 10 Omaan tekemiseen löytyi uusia näkökulmia ........................ 11 Heini kokosi ahtausalan sanaston ................... 12 Insinöörityön johtopäätöksistä kehitysideoita .............................. 13

Ari-Pekka Saari Va. toimitusjohtaja

Esa näyttää poliisimmalta kuin oikea poliisi .......................... 14

Maailmantalouden suhdanteet näyttävät tältä erää monen hyvän vuoden jälkeen ohittaneen huippunsa. Sekä kauppa että sen mukana logistiikka ovat siirtyneet laskevien volyymien aikaan. Monenlainen epävarmuus leimaa talouden näkymiä eikä osaltaan voi olla vaikuttamatta myös Suomen ja sitä kautta Stevecon lähitulevaisuuteen. Laiturintasolta tarkasteltuna vaikutukset eivät vielä ole suuria, mutta kyllä ne meilläkin jo näkyvissä tämän vuoden aikana ovat.

10 kysymystä kumppanille ........ 15 Kesäduuniblues 2019 .................. 16 Koskenlaskua ja jokijoogaa ......... 18 Seuraavaksi Jukolaan? ................. 19 Vaparin palvelut ........................... 20 Kesäkisan ratkaisu ja syyskisa .... 21 Stevecolainen: Asko Salmi .......... 22 Historian havinaa ......................... 23

Suhdanteista huolimatta Steveco on kehittänyt ja kehittää toimintaansa nyt ja tulevaisuudessa. Mussalon konttioperoinnin kylkeen on rakennettu sellunkäsittelyyn uusi D-terminaali, jonka toiminta on alkanut kontituskäytössä jo alkuvuodesta ja syksyllä laiturin valmistuessa alkaa myös konventionaalisten lastien käsittely varaston kautta, jolloin toi-

Ristikko ......................................... 24 Kansikuva: Anu Karnaattu STEVECO-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2019.

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin 05 23 231, faksi 05 232 3205 Osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosastolle

Pääkirjoitus Ari-Pekka Saari

2

Hei stevecolaiset!

Päätoimittaja: Elina Harjama

Internet: www.steveco.fi

Toimitusneuvosto: Laura Hasko Heli Hyttinen Anu Karnaattu Anni Koivula-Knutas Anne Leppänen Marja Lähteenoja Elina Pajunen Ari-Jussi Paronen Petri Rantala Eija Suntio Teijo Töttö

Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Paperi: 100 g KymPrint Paperille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki.

On ilo päästä esittäytymään alkuun näin henkilöstölehden kautta ja aloittaa sitten stevecolaisena lokakuun puolivälissä.

Olen siis Jari Immonen, ikää kertynyt 54 vuotta.

Tällä hetkellä asustelen Sipoon Linnanpellossa kauniilla maaseudulla reippaat 100 vuotta vanhassa talossa yhdessä avopuolisoni Sirpan kanssa. Osan aikaa kanssamme asustelevat yhteishuollossa olevat 8-vuotiaat kaksoistyttäret Lena ja Isabel. Heidän lisäkseen minulla on kolme jo omillaan olevaa aikuista lasta.

Juuriltani olen maalaispoika Savosta pienestä Joroisten kunnasta, jossa asustelin hieman yli parikymppiseksi.

Peruskoulun jälkeen menin ammattikouluun ja sieltä asentajan ammattiin raskaan kaluston asentajaksi. Tein niitä töitä vielä pari vuotta armeijan jälkeenkin. Kiinnostus opiskeluun syttyi hieman myöhään. Kävin aika pitkän ja haastavan tien kouluttautuen ensin Jyväskylässä logistiikkainsinööriksi ja sittemmin työn ohessa TKK:lla tuotantotalouden DI:ksi.

Olen saanut työskennellä logistiikan parissa useissa yrityksissä ja erilaisissa tehtävissä jo noin 25:n vuoden

ajan. Pikkuhiljaa vuosien varrella vastuut ovat kasvaneet ja viimeisimmät tehtäväni ovat olleet toimitusjohtajan tai merkittävän toiminnon johtajan tehtäviä. Kaikissa tehtävissäni olen ollut kuitenkin logistiikkapalvelujen tuottajan puolella. Pisimmät jaksot olen toiminut tanskalaisessa DSV:ssä, jossa olin useissa päällikkötason tehtävissä edeten kotimaan toimintojen toimitusjohtajan tehtävään ja DSV:n jälkeen ruotsalais-tanskalaisessa Postnordissa vastaten operatiivisesta toiminnasta Suomessa. Viimeiset viisi vuotta olen toiminut suomalaisten kuljetusyrittäjien omistaman Kaukokiidon toimitusjohtajana. Sieltä siirryn nyt Stevecoon.

Odotan mielenkiinnolla ja innostuneena aikaa Stevecossa. Minulla on monipuolinen kokemus logistiikasta ja liiketoiminnasta erilaisissa yrityksissä sekä toiminnasta erilaisten asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Satamaoperaattori ja siihen liittyvä maailma on minulle uutta, mutta minulle on tuttua heittäytyä uusiin haasteisiin oppimaan uusia asioita.

Tämä juuri antaa minulle innostusta ja virtaa tarttua tehtävääni Stevecon toimarina.

Kuulemaani pohjautuen uskon, että stevecolaisten keskuudessa vallitsee

3

samankaltainen kulttuuri kuin yrittäjähenkisessä Kaukokiidossa. Minulle on luontaista toimia ihmisten kanssa, jotka ovat suoria, rohkeita ja aikaansaavia ja toimivat yhteisen tavoitteen eteen oli oma tehtävä mikä vaan. Itse olen valmis tekemään kaikkeni sen eteen, että Steveco on edelleen kilpailukykyinen, menestyvä ja kehittyvä yritys. Tämä on varmasti myös kaikkien stevecolaisten etu!

Harrastuksista vielä sen verran, että ne liittyvät paljolti tuon vanhan talon ja Saimaan rannalla olevan suunnilleen yhtä vanhan torpan ylläpitoon.

Lisäksi liikun jonkun verran. Perheeseen kuuluu kaksi Harrikkaa, lähes viisikymppinen Coupe Mersu ja vuotta nuorempi Kupla. Noiden kunnostelussa ja kulkupeleillä ajelussa riittää harrastetta runsaasti. Moottoripyöräily ja siihen liittyvä matkustelu on lähellä sydäntä – hommasimme pari vuotta sitten kahdeksan muun vakavasti vinksahtaneen kanssa yhdessä kimppapyörän, jota säilytetään Pohjois-Italiassa. Tuolla kiersimme menneenäkin kesänä pari viikkoa EteläEurooppaa tällä kertaa mm. Balkanin maihin tutustuen.

stevecolainen

stevekohtaiset

Stevecolaisten pitkät työurat tekivät Jarnoon vaikutuksen

Hallitus kokoontui Kotkassa n Stevecon hallituksen elokuun kokous pidettiin Kotkassa. Kuvassa vasemmalta Jarkko Toroska, Jussi Sarvikas, puheenjohtaja Kari Savolainen, Berit Hägestrand-Åvall ja 1.varapuheenjohtaja Kari Ståhlberg. 2. varapuheenjohtaja Erkki Autio puuttuu kuvasta.

Savolainen, Ståhlberg ja Toroska ovat uusia Stevecon hallituksessa. Jussi Sarvikkaan hallitusura sen sijaan on jatkunut jo pitkään eli vuodet 1993 – 1995 ja uudelleen vuodesta 1998 alkaen.

- Stevecolla tehdään pitkiä työuria ja se on minun mielestä erittäin myönteinen asia. Olin edellisessä työpaikassani 15 vuotta, enkä ole tyyppiä, joka haluaa vaihtaa työpaikkaa parin, kolmen vuoden välein, sanoo Jarno Posti. Hän aloitti Stevecon IT-osastolla kesäkuun alussa systeemisuunnittelijana. Aiempaan työpaikkaansa hän meni suoraan koulun penkiltä.

Jarnon edellinenkin työpaikka oli logistiikka-alan yritys, joskin keskittynyt transitovarastointiin ja huolintaan. Siellä Jarno muodosti IT-osaston yksin eli toimenkuva oli hyvin laaja alkaen päätteiden ja älypuhelinten asentamisesta tuotantojärjestelmien räätälöintiin ja kehitysprojekteihin.

– Nyt on mukavaa, kun on työkavereita, joilta voi kysyä neuvoja ja voi jelpata muita. Ja ennen kaikkea voi keskittyä siihen omaan työhön, kun aiemmin kaikki IT-osaston hommat olivat harteilla.

Jarno jakaa kiitosta sekä oman osaston porukalle että muille stevecolaisille tulokkaan ystävällisestä vastaanotosta eli kolmen kuukauden ensivaikutelma stevecolaisuudesta on pelkästään positiivinen.

– Perehdytys alkoi heti ensimmäisenä päivänä eli kävimme Jukka Soinisen kanssa läpi erinäisiä asioita. Aino Rauhamäen ja Pauliina Lindholmin

kanssa olemme käyneet läpi tulliteknisiä asioita ja olen kiertänyt tutustumassa Mussalon, Hietasen ja Vuosaaren terminaaleihin. Kouvola ja Mustola ovat vielä käymättä.

– Kesä on ollut monille lomien takia kiireistä aikaa eli ihan kaikkea perehdytystä ei ole vielä ehditty käydä läpi.

Navista ja Flowta Jarno kertoo paiskivansa tällä hetkellä töitä useiden tietojärjestelmäprojektien kimpussa, esimerkkinä vaikkapa Navis ja Flow, jotka eivät olleet hänelle entuudestaan tuttuja. – Niissä on oma opettelemisensa, mutta olen mielestäni päässyt hyvin sisään niihin.

– Valmistuin tietoliikennetekniikan insinööriksi Kyamkista ja suoritin ylemmän ammattikorkeakoulutukinnon myöskin Kyamkissa 2016. Juuri nyt en näe jatko-opiskeluja ajankohtaisena.

Jarnolla ei luonnollisestikaan ollut tänä kesänä kesälomaa, mutta kesä on mennyt mukavasti lomailemattakin. Vapaa-aika kuluu sujuvasti omakotitaloa rempatessa ja lisäliikunnasta vastaa lenkkeilyä kaipaava koira.

Varsinaisen kokouksen jälkeen hallitus tutustui Hietasen terminaaliin.

i

Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020 Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Sen tausta on EU-direktiivissä, ja tarkoituksena on pakottavalla tavalla säännellä kaiken työajan enimmäismäärä. Enimmäistyöaikaan luetaan paitsi säännöllinen työaika myös lisä- ja ylityö, aloittamis- ja lopettamistyö sekä hätätyö.

- Laissa enimmäistyöaika on selkeästi määritelty neljän kuukauden ajanjaksolla, keskiarvolta enintään 48 tuntia viikossa, kertoo resurssikeskuksen esimies Harri Korpela.

– Tämä haastaa työvuorosuunnittelua ja vaatii uudenlaista raportointia. Valmistaudumme tähän paraikaa. - HH

4

Sairauspoissaolojen omailmoitusmenettelykokeilu Steveco konsernia koskien suunnitellaan lyhyiden sairauspoissaolojen omailmoitusmenettelyn kokeilua. Kokeilu aloitetaan 1.1.2020. Esimiehet saavat syyskuussa kokeilusta alustavaa tietoa, ohjeistukset käydään luottamushenkilöiden kanssa läpi lokakuun alussa ja henkilöstölle kerrotaan tarkemmin syksyn aikana. - HH

5

Yhdenvertaisuus ja puutteet palautteen antamisessa nousivat esille n Aprillipäivänä 2019 käynnistettiin Steveco-konsernissa ensimmäistä kertaa ainoastaan sähköisesti vastattava Työyhteisövire -kysely. Kysely toteutettiin Hintsa Performancen uusimpiin tutkimuksiin perustuvalla alustalla, jonka eläkeyhtiö Ilmarinen meille tarjosi. Vastausajan puitteissa vastauksia saatiin emoyhtiössä edellisiä tutkimuksia enemmän. Satamatekniikalla ja Saimaa Terminalsilla vastausaktiivisuus sen sijaan laski edellisistä kierroksista.

Vastauksia motivoimaan palkinnoksi suunniteltiin vapunaatoksi arvottavia vapaapäiviä, sitä useampi, mitä enemmän vastauksia saadaan. Vastausprosentit järjestyivät siten, että emoyhtiön puolella päästiin arpomaan yksi vapaapäivä. Jatkossa helposti toistettava tutkimus tehdään vuosittain ja vapaapäivät tulevat olemaan jatkossakin palkintoina.

Tuloksista kerrotaan videolla, joka julkaistaan syksyn aikana yhtiön sisäisillä kanavilla.

Tärkeimpänä toimenpiteenä on jatkossa toistaa tutkimusta samanlaisena vuosittain, jotta saamme tietoa kehityksestä ja paremmat edellytykset suunnitella pidemmän tähtäimen toimia. Yksi kehityskohteista on esimiesten työn tukeminen. Palautteen ja kiitoksen antaminen koetaan kyselyn mukaan heikoksi. Yhdenvertaisuus koettiin yhdeksi keskeisimmistä kehityskohteista, ja siitä toteutettiin lyhyt kysely alkukesästä. Vastauksia kyselyyn tuli erityisen niukasti, joten yhdenvertaisuuskysely käynnistetään kesälomakauden jälkeen uudelleen.

6

Steveco-konsernissa otettiin käyttöön omat vastuullisuusperiaatteet keväällä 2019. Vastuullisuusperiaatteiden lähtökohta on Stevecon arvoissa ja toiminnassa. Periaatteisiin on kuvattu se, mitä meidän mielestä tarkoittaa vastuullinen satamalogistiikka Suomessa. Sitoudumme noudattamaan periaatteita itse ja edellytämme niitä myös kumppaneiltamme, samalla kun sitoudumme toimimaan myös omien asiakkaiden vastaavien periaatteiden mukaan.

Vastuullisuusperiaatteet eivät tuo tullessaan sen kummempaa byrokratiaa, vaan itse asiassa olemme toimineet periaatteiden mukaan tähänkin saakka. Aina on vara myös parantaa.

Toimintamme lähtökohtana on tähänkin saakka ollut tuloksellisuus. Haluamme olla henkilöstölle hyvä työnantaja sekä huomioida ympärillämme olevan luonnon ja yhteiskunnan. Oikeastaan sen kummempaa ei vastuullisuus tarkoitakaan.

Videoita vastuullisuudesta Vastuullisuudesta kerrotaan stevecolaisille vuoden 2019 aikana julkaistavissa lyhyissä videoissa, joissa laajaa vastuullisuuden kenttää kuvataan stevecolaisten asiantuntijoiden näkökulmasta. Videoita toteuttamaan valittiin kotkalainen videotoimisto Ikimedia, jonka kanssa yhteistyö on sujunut enemmän kuin mallikkaasti.

Thomas Halloran on kulkenut kameroineen

Vastuullisuuskoulutukset alkavat syksyllä Kotkan satamissa sekä konttoreilla ja jatkossa kamera vierailee ainakin Haminassa. Thomas ja Titta Halloran allekirjoittavat vastuullisuuden myös omassa elämässään ja tekevät videosisältöä, joka kestää ajanhammasta. Valmistuneet videot ja Ikimedian väki on saanut todella hyvän vastaanoton.

Thomas Halloran: ”Vastuullisuusvideoiden kuvaaminen on ollut todella mielenkiintoinen projekti. Stevecolaiset ovat heittäytyneet hienosti mukaan kuvaustilanteisiin ja haastattelut ovat sujuneet erittäin luontevasti. Satamissa kuvaajalle

on esitelty hauskoja yksityiskohtia, kuten Hietasen vichypullo, jotka on ehdottomasti otettu mukaan videoiden kuvitukseen. Stevecolaisten kanssa on mukavaa ja helppoa tehdä yhteistyötä. Voimme tyytyväisin mielin todeta, että videoille on onnistuttu taltioimaan aitoja ja tärkeitä tarinoita stevecolaisuudesta sekä vastuullisesta yritystoiminnasta.”

Toivottavasti herättää keskustelua Videoiden lisäksi vastuullisuus näkyy syksystä alkaen yksiköissä sisäisin koulutuksin. Laura Hasko kiertää toimipistei-

7

tä ja valottaa, mitä vastuullisuus tarkoittaa ja miksi vastuullisuusperiaatteet on nyt Stevecolla julkaistu. Vastuullisuus on Stevecolle hyvä juttu, ja Laura odottaa innokkaasti tilaisuuksia keskustella periaatteista yksiköissä.

Vastuullisuusperiaatteet ovat saaneet omat intrasivustonsa Pollarista ja sieltä pääsee katsastamaan tähän saakka ilmestyneet vastuullisuusvideosarjan osat. – LH

Laura Hasko ja Mia Brunila kiittävät kaikkia asiantuntemustaan ja aikaansa SQAS-arviointiin antaneille.

Stevecon SQAS-arviointitulos yli eurooppalaisen keskitason Stevecon varastointipalveluja on arvioitu Ceficin (the European Chemical Industry Council) SQAS(Safety and Quality Assessment for Sustainability) systeemin mukaisesti. Systeemiin kuuluu eri arviointikohteita kuten ympäristö, laatu, turvallisuus, yrityksen toimintatavat ja sosiaalinen vastuu.

SQASin kriteereiden mukainen työskentely on vaatimus monen kemianteollisuuden tuottajan toimintaketjussa tehtaalta asiakkaalle. Samalla asioiden perusteellinen läpikäynti ja parannustoimet Stevecolla lisäävät työntekijöiden turvallisuutta.

Stevecolla arvioinnin piiriin kuuluu kiinteiden kemianteollisuuden tuotteiden käsittelyä ja varastointia. Keskeistä SQAS-arvioinnissa on myös tuoteturvallisuus, joka tarkoittaa sitä, että kiinteäkin kemikaali on säilyttävä puhtaana ja pilaantumattomana ja kemikaalien ollessa kyseessä myös ”parasta ennen” -päiväyksistä on huolehdittava. Vaarallisia IMO/ VAK-luokiteltuja kemikaaleja ei varastoida, eikä niitä siten myöskään sisällytetty SQAS-arviointiin. Vaarallisia aineita sisältävien konttien varastointi satamassa kuuluu vaarallisten aineiden merikuljetussäännöstön eli IMDG:n piiriin.

Laura kiersi kyselemässä SQAS-arviointiprosessi vaatii perehtymistä moniportaiseen kyselyyn ja projektiin osallistuneet stevecolaiset urakoivat oman työnsä ohella kiitettävän suorituksen. Nykyään useat harmittomilta tuntuvat aineet kuuluvat kemikaaleihin, joiden kohdalla ns. nolla hävikki -ajattelu nousee entistä tärkeämmäksi, vaikkei kemikaali varsinaisten vaaraominaisuuksiensa perusteella aiheuta monimutkaista suojautumista. Varastoissa saatiinkin arvioinnin valmisteluvaiheessa vastata varsin useasti kehittämis- ja laatupäällikkö Laura Haskon kiperiin kysymyksiin, jotka tulisivat toistumaan varsinaisessa arvioinnissa. Näitä olivat esimerkiksi miten kemikaalien pääsy voidaan estää poikkeustilanteissa sadevesiverkostoon ja viemäriin, miten ajoneuvot kiinnitetään turvallisesti lastaussilloille, miten ensiapuvalmiudesta on huolehdittu, onko sammutusveden tuotto palotilanteessa turvattu tai mitä henkilösuojaimia käytetään, entä onko tupakoinnin kieltävät merkinnät näkyvissä ja onko sammuttimet huollettu.

– Kysymykset eivät ole valtavan vaikeita, mutta arviointia varten valmisteltiin vastaukset etukäteen noin 700:aan yksityiskohtaiseen kysymykseen. Käsiteltävät aihealueet olivat laajat ja arviointi työllisti tuotannon lisäksi paljon Steveco Logisticsin ja kiinteistöhuollon ihmisiä sekä tietysti turvallisuusorganisaatiota, Laura kertoo.

Työturvallisuus kuuluu kaikille

työturvallisuus Kuva Arto Kauppila

Tarkastuksen tulos: ei huomautettavaa n Trafin Itäisen valvontayksikön Kotkan toimisto organisoi vaarallisten aineiden merikuljetusten ja satamakäsittelyn tehotarkastuksen yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa neljä kertaa vuodessa. Tarkastus toteutetaan samanaikaisesti Itämeren satamissa. Viranomainen toimii koollekutsujana.

Retroa, SQAS-varastoissa tupakointi on kiellettävä selkein kieltomerkein.

Kuva: Laura Hasko

Tarkastaja tarkasti tarkastukset, eli palonilmaisinten tarkastukset ovat kunnossa.

Kuva: Laura Hasko

8

– Päätös SQAS-arviointiin ryhtymisestä tehtiin tammikuussa ja arviointi toteutui toukokuussa, joten varsin mittavasta ponnistuksesta oli kyse.

– Riippumattoman tahon antama arviointi on hyvä valttikortti myös markkinoinnissa ja myynnissä, toteaa myyntijohtaja Mia Brunila.

Arviointitulos on yli eurooppalaisen keskitason ja kehitystyö laadun suhteen jatkuu edelleen. Seuraava arviointi on 3 vuoden kuluttua.

satamaoperaattorit

Lukin kopissa oli ruuhkaa

Kuva Arto Kauppila

Viimeisin VAKtarkastus tehtiin syyskuun alussa ja kohteena olivat Hietasen ja Mussalon kautta kulkevat vaarallisten aineiden kuljetuskontit ja semitrailerit.

n Näkyvät ja suojaavat työasut, parantuneet työolosuhteet, riskien kartoittaminen, työtapaturmista ja läheltä piti -tilanteista opiksi ottamiälä ole heikoin lenkki nen sekä työTYÖTURVALLISUUS KUULUU KAIKILLE koneiden kehittynyt tekniikka ovat parantaneet oleellisesti satamatyön turvallisuutta.

7.10.2019 Mikään yksittäi- S ata m i e n nen toimenpi- työturvalliSuuSpäivä de tai ohjeistus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että jokainen ihminen on itse vastuussa turvallisuudestaan.

n Helsingin pelastuslaitos harjoitteli tajuttoman ihmisen pelastamista korkealta elokuussa Stevecon lukkiparkissa Vuosaaressa.Hharjoituksessa tajuton lukkikuski oli turvallisuussyistä pelastuslaitoksen oma mies eli stevecolaisuutta edusti tällä kertaa vain lukki. Kuvat: Arto Kauppila

Konteista ja trailereista tutkitaan lastintuenta ja -sidonta sekä vastaavatko vaarallisten aineiden lastitiedot ja varoitustarrat toisiaan. Mikäli epäkohtia ja puutteita löytyy, kontti pysäytetään satamaan niin kauaksi aikaa, kunnes ne on korjattu.

Tarkastukseen osallistuvat Trafin lisäksi pelastuslaitos, Tulli, poliisi, aluehallintovirasto, HaminaKotka Satama ja Steveco.

9

yhteiStyökumppanit Suomen Satamaliitto ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Ammattiliitto Pro ry

Turvallinen työskentely on kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että toimitaan turvallisesti olosuhteet ja ohjeistukset huomioiden, eikä aiheuteta vaaraa itselle tai muille työntekijöille. Kun omasta turvallisuudesta huolehtiminen on hyvin hanskassa, se on samalla koko työyhteisön etu.

Havaituista vaaranpaikoista tulee aina ilmoittaa eteenpäin: Stevecolla oikea tapa on tehdä turvallisuushavainto, jolloin asia rekisteröityy Umbrella-järjestelmään ja hoidetuksi sitä ei saa klikattua ennen kuin tarvittavat toimenpiteet vaaranpaikan eliminoimiseksi on tehty tai ainakin sovittu tehtäväksi ja asialle on nimetty vastuuhenkilö. Syyskuun alussa turvallisuushavaintoja oli tehty 201 kappaletta. Tehtyihin turvallisuushavaintoihin voi tutustua Pollarissa ja sieltä löytyvät myös linkki ja ohjeet havaintojen ilmoittamiseen.

Tämän syksyn työturvallisuuspäivän teemaksi on valikoitunut aina ajankohtainen teema Älä ole heikoin lenkki – työturvallisuus kuuluu kaikille. Satamien työturvallisuuspäivää vietetään maanantaina 7. lokakuuta 2019 kaikissa Suomen satamissa.

Stevecolla työturvallisuuspäivään osallistutaan kuten aiempinakin vuosina.

valmiudet koettiin keskinkertaisiksi. Kehittämistarvetta nähtiin etenkin esimiesten johtamistapojen päivittämisessä, henkilöstön potentiaalin tunnistamisessa ja avoimen urakeskustelun tuomisessa osaksi organisaatioiden kulttuuria.

Miian gradu käsittelee urajohtamista Miia Hassel-Lindströmin pro gradu löytyy netistä googlaamalla Urajohtaminen suomalaisissa organisaatioissa ja sen vaikutus henkilöstön sitoutumiseen.

n

– Organisaatioissa toteutettava urajohtaminen alkoi kiinnostaa minua opiskelujen edetessä. Itsensä kehittäminen ja uralla eteneminen siirretään monesti yksilön omalle vastuulle.

Kuitenkin etenkin nuoremmat sukupolvet odottavat organisaatioilta panostusta urajohtamiseen, mahdollisuuksia laaja-alaiseen osaamisen hyödyntämiseen ja sisäiseen urakehitykseen organisaatioon sitoutumisensa vastineeksi, kertoo heinäkuun viimeisenä päivänä LUT-yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi tietojohtamisen ja johtajuuden maisteriohjelmasta valmistunut Miia Hassel-Lindström.

Miian gradun aihe oli urajohtaminen suomalaisissa organisaatioissa ja sen vaikutus henkilöstön sitoutumiseen. Organisaation urajohtamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla se pyrkii ylläpitämään työntekijöiden ura- ja ansiokehitystä sekä edistämään heidän asemallista etenemistään. ­ – Haastattelin graduani varten kah-

deksaa ihmistä, jotka työskentelivät pääkaupunkiseudulla eri toimialoilla asiantuntija- tai päällikkötason tehtävissä. Selvitin ryhmähaastattelujen avulla, miten organisaatioissa on panostettu urajohtamiseen, minkälaisia ovat olleet käytetyt toimenpiteet, ovatko ne olleet riittäviä ja asianmukaisia ja millaisia kehitystarpeita haastateltavat ovat havainneet.

– Halusin nimenomaan sen näkökulman, miten haastateltavat ovat kokeneet toimenpiteet alaisina uransa aikana. Osa haastateltavista tunnisti puolet esimerkkinä esitetyistä 30:sta urajohtamisen käytännöstä, osalle tuttuja uran ajalta oli vain kaksi tai kolme.

Tutkimuksessa todettiin, että urajohtaminen suomalaisissa organisaatioissa on toteutettu hyvin kirjavasti. Organisaatioissa on urajohtamisen toteutustapoja laidasta laitaan, mutta eri organisaatioiden henkilöstön kokemuksien mukaan ongelmakohdat ja kehittämistoiveet ovat keskenään hyvin yhteneviä.

Useissa organisaatioissa urajohtamisen

10

Opintovapaa oli oikea ratkaisu – Olen lopputulokseen tyytyväinen. Kaiken kaikkiaan opiskelu vaati valtavasti työtä, mutta hyvällä suunnittelulla se onnistui työnkin ohessa.

– Teorian kahlaaminen gradua varten oli työlästä, sillä liki kaikki aiheen tieteellinen materiaali on englanninkielistä. Juuri oikean materiaalin löytämiseksi oli tiedettävä oikeat hakusanat. Englanninkieli on vahvistunut opintojen aikana.

Aluksi, kun en ollut tottunut lukemaan tieteellistä tutkimustekstiä suomeksikaan, tuskanhiki kohosi otsalle, mutta muutaman viikon jälkeen lukemisen tekniikka kehittyi.

– Opintovapaalle jääminen gradun kirjoittamisen ajaksi oli minulle oikea ratkaisu. Pystyin keskittymään gradun tekemiseen päiväsaikaan sen sijaan, että olisin tehnyt ensin täyden työpäivän ja jatkanut illat ja viikonloput gradun kirjoittamista. Kun illat ja viikonloput olivat kurssien aikana menneet opintojen parissa, jäi nyt gradun teon aikana aikaa hieman muuhunkin elämään. Näin pystyin myös suorittamaan opinnot alle kahden vuoden tavoiteajan.

Uutta oppia nyt pentukurssilta Miia oli opintovapaalla helmikuun alusta elokuun loppuun. Ainakaan ihan lähiaikoina Miia ei aio herätellä uusia opiskeluajatuksia. Itsensä jatkuva kehittäminen on kuitenkin ihan eri asia– Omaehtoiselle lukemiselle on nyt aikaa. Minua kiinnostaa niin ammatillinen kuin muukin kirjallisuus. Olen aina tykännyt lukea, mutta jossain välissä se on jäänyt vähemmälle. Nyt opintojen myötä siitä on kuitenkin tullut taas tapa.

Ihan kokonaan Miialla ei ole aikaa uppoutua kirjojen maailmaan. Siitä pitää huolta Nelson, pieni sileäkarvainen portugalinpodengo, joka muutti perheeseen, kun gradu oli kalkkiviivoilla.

– 14 vuotta edellisestä koiranpentuajasta oli kullannut muistot ja muutenkin Nelson on hyvin erilainen luonteeltaan, kuin aiempi westiemme. Olemmekin käyneet nyt pentukurssilla uutta oppimassa! -eh

Päiväkirjamuotoinen lopputyö ajoi asiansa:

Omaan tekemiseen löytyi uusia näkökulmia

n

– Teorian etsiminen ja se, että joka päivä piti ajatella kaikkea tekemistä laajemmin rutiininomaisen tekemisen sijaan, vaikuttivat omaan työhöni eniten, kertoo Laura Vanhala lopputyörupeamastaan.

Lauran lopputyön aihe oli laskuttajan työn kuvaaminen. Työn päämääränä oli laajemman kokonaisuuden ymmärtäminen omasta laskuttajan työstä, laskutusprosessista ja satamaterminaalin töiden vaikutuksesta laskutusprosessiin.

– Toteutin työn päiväkirjamuotoisena kymmenen viikon aikana seuraamalla päivittäin omaa työskentelyä ja pureutumalla viikkoanalyyseissä teorian avulla työnkuvaan, minkälaista kehittymistä omassa osaamisessa on tapahtunut sekä löytää mahdollisia pullonkauloja ja kehityskohteita omasta työstä ja sen ympäriltä.

– Minulla oli viikoittainen aihe, josta kirjoitin periaatteessa joka päivä.

Kulloisenkin aiheen ympärille piti etsiä teoriapohja ja laatia analyysi opitusta ja mahdollisista kehittämiskohteista.

– Jälkikäteen ajatellen olisin tehnyt toisin, tehnyt jonkun tavanomaisemman kaavan mukaisen lopputyön. Työ alkoi toistaa itseään ja jossain vaiheessa oli jo hankalaa etsiä aina uusia aiheita, joihin tarttua. Loppupeleissä kaikki meni kuitenkin ihan hyvin.

Stevecolla Lauran opinnäytetyötä ohjasivat Tarja Saukko laskutuksen esimiehen roolissa sekä Laura Hasko, jonka vastuulla ovat mm. koulutusasiat. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon Campukselta työtä ohjasivat logistiikan opettaja Katri Heikkinen ja kirjanpidon opettaja Anna Sivonen.

Käynnit Hietasessa olivat merkityksellisiä Laura laskuttaa Hietasen vientiä ja tuontia. Talvella ja keväällä myös Mussalon tuontikontit sisältyivät palettiin eli se-

Laura piti omasta työstään päiväkirjaa kymmenen viikon ajan, haki tekemiselleen teoriapohjaa ja analysoi viikon päätteeksi omaa osaamistaan, oppimistaan ja kehityskohteita.

kin osio päätyi pienemmässä roolissa lopputyöhön.

Jo ennen työhön ryhtymistä, oltuaan vuoden verran Stevecolla laskuttajana, Laura pääsi näkemään Hietasen toimintoja omin silmin. Sen hän sanoo olleen työn kannalta todella hyödyllinen vierailu. Siitäkin huolimatta, että satamamiljöö oli hänelle ennestäänkin tuttu. Lopputyön tekemisen aikana hän kävi uudelleen Hietasessa ja haastatteli yksikön johtoa ja vuoromestareita.

– Haastattelut avasivat monia asioita ihan uudella tavalla. Työn tekemistä helpottaa kovasti, kun näkee termit käytännössä. Merkitystä on silläkin, että saa tavata kasvokkainen henkilöitä, joiden kanssa on yhteyksissä lähes päivittäin.

Nyt on palautumisen aika Laura opiskeli Haaga-Helian Porvoon Campuksella liiketaloutta monimuotototeutuksena. Se tarkoitti kahta lähiopetusiltaa viikossa kolmen vuoden ajan. Ensimmäisen vuoden hän opiskeli perhe-

11

vapaan ohessa ja kaksi seuraavaa työn ohessa. Laura valmistui tradenomiksi kesäkuussa.

Mitä sitten jatkossa? - Nyt ei ole mitään opiskelusuunnitelmia. Nyt voisi keksiä jonkun oman harrastuksen tai lisätä ainakin enemmän liikuntaa.

Palautuminen kolmen vuoden rutistuksesta onkin taatusti paikallaan. Kun opiskelun ohessa hoitaa kodin, oman työn, miehen vuorotyön, lapsenhoitojärjestelyiden, kolmen harrastavan lapsen ja keskimääräistäkin aktiivisemman pesäpallopyörityksen ohella, se on aika hengästyttävä yhtälö. Hatunnoston arvoinen. -eh

Heini kokosi ahtausalan sanaston lopputyöhönsä Heini Teikari ilahtui stevecolaisten halusta auttaa häntä kohtuullisen haastavan lopputyön tekemisessä.

n

– Heini Teikari sai vinkin lopputyönsä aiheeseen ollessaan viime vuonna kesätöissä Stevecolla.

Vanha herra ex-ensolainen oli esittänyt Stevecon hallituksen edelliselle puheenjohtajalle toiveensa satamaalan sanaston saattamisesta kirjalliseen muotoon. Tällainen työ on aikanaan tehty, mutta sitä ei monista yrityksistä huolimatta löytynyt mistään. Idea jatkoi matkaansa toimitusjohtajan kautta viestintäosastolle, siitä edelleen henkilöstöhallintoon jalostettavaksi ja lopulta Heinille.

– Otin selville koulun vaatimukset lopputyölle. Kun työn ohjaaja Suvi Johanssonkin XAMKilta innostui aiheesta, tein Stevecon toiveiden pohjalta suunnitelman.

– Kun suunnitelma oli valmis ja hyväksytty, aloin etsiä ja lukea kirjallisuut-

ta aiheesta. Teoriaosuus oli suht valmis, kun aloitin haastattelut, Heini kertoo.

Heinin lopputyön aiheeksi muotoutui Suomalaisen ahtausalan sanaston kerääminen ja määrittely.

Selviä haasteita sanaston keräämiselle olivat suomen kielen maantieteelliset murteet sekä sanaston kehittyminen. Näiden haasteiden pohjalta muodostui työn tutkimusongelma, jossa haluttiin selvittää termien kirjavuutta ja sen vaikutusta sanaston riittävyyteen työturvallisuuden näkökulmasta.

Sanasto kerättiin haastatteluilla Aineistonkeruumenetelmiksi valikoituivat teemahaastattelut sekä ryhmähaastattelu. Haastateltavana oli pääosin eläköityneitä sekä edelleen työssäkäyviä stevecolaisia.

– Kaikkiaan haastateltavia oli 16.

12

– Minulla oli kolme aihetta; ympäristö, työvälineet ja -koneet sekä työtehtävät. Annon haastateltaville teemat ja pyysin kertomaan kaikki termit, mitkä aiheista tuli mieleen.

– Haastateltavat olivat täysillä mukana ja kaikki halusivat auttaa. Piti olla tarkkana, että punainen lanka säilyi kaikessa mitä kirjoitin.

Lopulliseen sanastoon kerättiin termejä kattavasti kaikista työturvallisuuden kannalta tärkeistä teemoista useilla murteilla. Ahtausalan sanasto on kirjavaa, sillä sanaston kehittyminen tekniikan myötä sekä Suomen maantieteelliset murteet näkyvät termeissä selvästi. Vaikka tekniikka on kehittynyt, uudissanat eivät ole korvanneet vanhoja termejä täysin, eivätkä maantieteelliset murteet vaikuta kaikkiin sanaston termeihin. Tutkimuksessa kerätyn sanaston rakenne sekä laajuus ovat perusteltuja ja riittäviä työturvallisuuden näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset, joten työtä voidaan pitää onnistuneena.

– Aihe oli minulle mieleinen. Alussa en oikein tiennyt, miten lähtisin etenemään, mutta kun palaset alkoivat loksahdella kohdalleen, työn tekeminen oli kivaa. Haastava aihe se oli.

– Panostin paljon kieliasuun ja siihen, että termit olivat oikein.

Jatko-opiskeluja joskus tulevaisuudessa Heini valmistui liiketoiminnan logistiikan tradenomiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta huhtikuussa. Hänen lopputyönsä on luettavissa osoitteessa www.theseus.fi. Kirjoita hakukenttään joko Heinin nimi tai lopputyön aihe.

Heinillä on nyt menossa toinen kesä Steveco Logisticsin Hietasen vientihuolinnassa. Sopimus on syyskuun loppuun.

– Koulu meni hyvin ja sain hyvät arvosanat. Jossain vaiheessa olen ajatellut jatkaa maisteriopintoihin, mutta se ei ole vielä ajankohtaista. Katselen työtilanteen mukaan.

Heini asuu Haminassa. Vapaa-aikanaan hän harrastaa tanssia. -eh Kursiivilla suorat lainaukset Heinin lopputyöstä.

Insinöörityön johtopäätöksistä kehitysideoita

n

– Tunnistin omassa työssäni asioita, jotka voisi tehdä paremmin ja niinpä kysyin esimiehiltä, olisiko heillä ajatuksia, mistä niistä voisi tehdä opinnäytetyön. Listasimme ranskalaisilla viivoilla ajojärjestelyn työvaiheita ja -tehtäviä ja totesimme, että aika monesta kohdasta saisi aiheen, kertoo logistiikkainsinööriksi (AMK) kesäkuussa valmistunut Mira Timperi.

– Ville Huovila oli huomannut samoja asioita, joita voisi kehittää ja hän toimikin Stevecon puolelta työni ohjaajana. XAMKin puolelta ohjaaja oli Tuula Kuparinen.

Mira oli viime kesänä samoin kuin nyt kuluneenakin Steveco Logisticsin maantiekuljetusten ajojärjestelyssä kesätöissä ja sieltä hän siis ammensi aiheen lopputyöhönsä, joka kantaa nimeä Ajojärjestelyn–prosessien tehostaminen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa Steveco Logisticsin ajojärjestelyn tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä selvittää sen tehostamiseen soveltuvia keinoja. Työllä haluttiin selkeyttää ja tehostaa tilaus-toimitusprosessia sekä siihen liittyviä tukitoimintoja ajojärjestelyssä. Kartoitettiin myös ohjelmatoimittajia ajojärjestelyn tilausten hallintaan etsittävää järjestelmää varten.

Kun aihe oli valittu ja hyväksytty, oli aika ryhtyä tositoimiin eli laatimaan tutkimussuunnitelmaa otsikolle. – Minulla oli syksyllä vielä kursseja, mutta tein suunnitelmaa siinä rinnalla. Kevätpuolella alkoi opparin kirjoittaminen teorian osuudella, mutta sitä toki täydennettiin matkan varrella, kun aihe tarkentui.

Haastatteluilla arvokasta materiaalia – Helmikuussa haastattelin Steveco Logisticsin esimiehet sekä ajojärjestelyä tekevät henkilöt. Haastattelut tehtiin ns. teemahaastatteluna eli heitin ilmoille ajatuksen, josta haastateltavat alkoivat keskustella. Minulle kertyi 19 sivua tekstiä, kun purin äänitetyt haastattelut.

Sieltä etsin sen, mitä työhöni tarvitsin.

– Kaikki toivat esiin omia näke-

Mira Timperin insinöörityö tuo Steveo Logisticsin ajojärjestelyyn toimintamallin muutoksia.

myksiään ja uskalsivat rohkeasti kertoa mielipiteitään, Mira kiittelee haastateltujaan.

Asetettuihin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset ja työn tavoitteet saavutettiin. Johtopäätöksistä rakennettiin kehitysideoita, jota hyödyntämällä toimeksiantajan on mahdollista käynnistää toimintamallin muutosprosessi.

– Työhön sisältyi myös järjestelmäratkaisujen kartoitusta. On ollut ilo huomata, että on päädytty suosittelemaani järjestelmätoimittajaan. Järjestelmän avulla pääsee eroon ainakin isosta osaa excelruljanssia, joka työllistää valtavasti.

– Opparin tekeminen oli mielenkiintoista, joskin kohtuullisen haastavaa lähinnä aiheen laajuudesta johtuen. Punaisesta langasta sai pitää tiukasti kiinni, koska mielenkiintoisia aiheita pompsahteli tämän tästä eteen.

Opiskelu jatkuu Lappeenrannassa Peruskoulun käytyään Mira opiskeli Ekamin suojissa merkonomiksi. Tarkoi-

13

tus oli suorittaa kaksoistutkinto, mutta käymättä päivääkään lukiota Mira päätti lopettaa sen.

– Se harmittaa ja ehkä eniten siksi, että tein päätöksen vain koska parhaat kaverinikaan eivät aloittaneet lukiota.

Yhden välivuoden jälkeen Miran opiskelut jatkuivat XAMKissa. Opiskelun ohella ja välivuoden ajan hän työskenteli Haminassa K-Supermarket Kanuunan kassalla, kaikkiaan neljä vuotta.

Miran kesätyöpesti Stevecolla päättyi 28.8. ja heti seuraavana päivänä alkoivat uudet opiskelut LUT-yliopistossa Lappeenrannassa. Tähtäimessä on tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinto. Lappeenrannasta löytyi koiraystävällinen opiskelukämppä, mutta koti Haminassa säilyy. Miran avomies Miko käy Loviisassa töissä ja koti Haminassa on liikkuvaisen pariskunnan tukikohta.

Kummassa kodissa Hugo, Hertta ja corgitrion juniori Kerttu milloinkin majailevat, se jää nähtäväksi, kunhan uudet kuviot selkiytyvät. -eh

10

Esa näyttää pian poliisimmalta kuin oikea poliisi – Yksi kohokohta avustajan hommien lisäksi oli, kun pääsin Helsinkiin katsomaan Aallonmurtajan ennakkonäytöksen näyttelijöiden kanssa.

– Käytännössä se menee niin, että jokainen hakee avustajaksi itse. Jos samassa tuotannossa tulee useampia eri kuvauskertoja, niin sitten tuotantoyhtiöltä saattaa tulla sähköpostia, että pääsetkö tulemaan.

– Se ero sarjoissa on, että Robassa ja Aallonmurtajassa ”tunsi” päänäyttelijät. Advokatenin ruotsalaisten ja tanskalaisten päänäyttelijöiden seurassa ei osannut yhtään jännittää, kun ei tiedä minkälaisia staroja ne on kotimaassaan.

Tuukka Temonen kuvasi Hietasessa Elokuvaohjaaja Tuukka Temonen joukkoineen kuvasi paralympiaratsastaja Jaana Kivimäestä kertovaa elokuvaa Aika jonka sain elokuun viimeisenä perjantai-iltana Hietasessa. Kuvausten taustalla lastattiin Trafen laivaa eli vuoden päästä syksyllä ensi-iltaan tulevassa elokuvassa saattaa vilahtaa jokunen vetomertarikin. Muilta osin filmitähden rooleja ei ollut tarjolla stevecolaisille.

Tanskalainen poliisi Esan poliisin ura sai jatkoa ruotsalais-tanskalaisen Advokatensarjan kuvauksissa. Kuvaukset tehtiin Helsingin keskustassa, vaikka sarjassa ollaankin Tanskassa. Autojen rekisterikilvet mm. vaihdettiin tanskalaisiksi.

– Muissa tuotannoissa olisi ollut ihan kiva, jos olisi ollut joku repliikkikin, mutta Advokatenissa toivoin, ettei tarvitse sanoa mitään – tanskaksi. Muuten kolmen eri tuotantoyhtiön hommissa olleena aika samanlaista touhua se on, ei ole suuria eroja.

Advokaten ehkä vei voiton, sillä normitarjoiluiden lisäksi kaikille oli jäätelöä!

Elokuvan apulaisohjaaja Henri Saari pyysi välittämään terveiset stevecolaisille: Suuri kiitos onnistuneista kuvauksista Hietasen satamassa. Saimme kuvattua hienon kohtauksen ja erityinen kiitos siitä, että saimme häiritä normaaleja toimintojanne.

14

kysymystä kumppanille

johanna Mäkelä kotkamills, Kotka

Kuva Johannan omista arkistoista

n Stevecon satamaterminaalit ja Kotka erityisesti ovat viime vuosina olleet erilaisten kuvausryhmien supersuosiossa.

Erilaisilla tuotantoryhmäkokoonpanoilla on kuvattu TV-sarjoja, elokuvia sekä yhteistyökumppaneiden markkinointivideoita. Kuvauspyyntöihin suhtaudutaan yleensä myötämielisesti, vaikka välillä järjestelyt vaativat tuotannolta isojakin järjestelyjä ja venymistä.

Kun Kotkassa kuvataan, mukaan värvätään paikallisia avustajia. Mukaan pääsy saattaa poikia muitakin keikkoja tai mielenkiintoisina kokemuksina yksinkertaisesti vain viedä mukanaan.

Avustajan pestistä alkoi Hietasen tallimiehen Esa Luukkosenkin ura tv-kameroiden edessä.

– Aallonmurtaja kakkonen oli ensimmäinen, johon hain silkasta mielenkiinnosta. Siinä kävelin siviilinä taustalla muutamassa kohtauksessa.

Maininta siviilinä on merkittävä, sillä seuraavissa produktioissa Esa onkin sitten pukenut poliisin univormun päälleen.

– Aallonmurtajan kuvauksissa oli puhetta, että Roban kuvaukset ovat tulossa ja kannattaa hakea mukaan. Roballa oli eri tuotantoyhtiö, mutta sain pestin.

– Roban kuvauksissa olin kaksi pitkää päivää. Kuvaukset tehtiin pelkästään poliisilaitoksen sisällä ja ottoja tuli paljon.

yhteistyössä yhteistyössä

Kotkamillsin kuluttajapakkauskartonkien markkinointipäällikkö samme viidennen polven edustaja metsäteollisuuden palveluksessa.

Mistä pidät työssäsi eniten?

Pidän erityisesti siitä, että työssäni jokainen päivä on erilainen ja tapaan paljon uusia ihmisiä niin sähköpostin välityksellä, puhelimitse kuin kasvokkainkin.

Edellisenä päivänä tai aamulla suunniteltu päiväohjelma harvoin toteutuu, mutta silloin täytyy priorisoida ja järjestellä päivän ohjelma uudelleen. Mukavaa on myös se, että työni on kansainvälistä ja työmatkoja on vuoden mittaan sopivasti.

Kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen Johanna Mäkelä, Kotkamillsin kuluttajapakkauskartonkien markkinointipäällikkö. Tehtävässäni olen toiminut vain reilun vuoden, mutta yhteensä työvuosia Kotkan tehtailla on ehtinyt kertyä yli 25 erilaisissa myyntiin, markkinointiin ja viestintään liittyvissä tehtävissä.

Kartonkituotteita olemme valmistaneet vuodesta 2016, jolloin Kotkamills investoi viimeisintä teknologiaa käyttävään kartonkikoneeseen. Muovittoman kartongin tuotanto starttasi heinäkuussa 2016.

Miten päädyit alalle?

Mietin lukiossa, mihin hakisin, ja isäni löysi silloisesta yhteishakuoppaasta Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitoksen puukaupallisen metsätalousinsinöörilinjan, joka oli kuin minulle suunniteltu; paljon vieraita kieliä ja vähemmän matematiikkaa. Metsäalalla työskentelyssä on suvussamme myös pitkät perinteet, Anjalasta kun olen kotoisin. Olen suvus-

Mikä oli lapsuutesi haaveammatti?

Minusta piti tulla opettaja. Koulunkäynti oli helppoa ja kivaa, joten opettajan ammatti näytti lapsen silmiin hienolta. Lukion jälkeen tein pari lyhyttä sijaisuutta ala-asteella, ja silloin totesin, että tämä ala ei ole minulle tarkoitettu.

Miten pienennät omaa hiilijalanjälkeäsi?

Tämä on vaikea kysymys, voisin tehdä paljon enemmän. Kuljen noin kymmenen kilometrin työmatkan omalla autolla, mutta esimerkiksi työmatkat Helsinkiin teen julkisilla kulkuneuvoilla. En myöskään käy kovin usein kaupassa, vaan yritän ostaa noin viikoksi kaiken kerralla, jolloin ruokaa ei mene liiaksi hukkaan ja heräteostosmahdollisuuksiakin on vähemmän. Kierrätämme kotona paperin, kartongin, muovin, lasin ja metallin.

Kerro joku asia perheestäsi Perheeseeni kuuluvat mies, aikuinen poika ja peruskoulun viimeistä luokkaa

15

käyvä poika. Myös mieheni suku on entisen Anjalankosken suunnalta kotoisin, joten siellä tulee käytyä melko usein.

Mitä harrastat vapaa-ajallasi?

Harrastan kesäisin satunnaisesti suunnistusta ja talvella yritän käydä zumbassa tai muissa tanssillisissa jumpissa niin usein kuin ehdin ja jaksan. Lisäksi harrastan sukuseuratoimintaa Toikander-Hohti -sukuseurassa.

Mikä joukkuepeli ja joukkue ovat lähinnä sydäntäsi?

En voi sanoa olevani penkkiurheilija, mutta katson etenkin hyvässä seurassa mitä tahansa lajia. Viime aikoina olen seurannut RoPS:n suorituksia jalkapallon Veikkausliigassa, koska naapurin poika Matias Tamminen pelaa joukkueessa ja hänen menestystään on mukava seurata.

Oletko löytänyt mustikoita tai sieniä tänä kesänä?

Täytyy myöntää, että en ole edes etsinyt mustikoita tai sieniä, koska suunnistusmaastoissa olen huomannut, että mustikat ovat todella harvassa eikä sieniä ole näkynyt lainkaan.

Mikä kokkaamisen taidonnäyte kerää eniten kehuja perheeltäsi?

Perheemme suosikki taitaa olla kreikkalainen lihapullapannu, jossa uunipellillä paistetaan itse tehdyt lihapullat ja perunalohkot yrttimausteiden kera. Makunautinnon kruunaa lopuksi päälle lisättävä sitruunamehu. Lihapullapannun kera tarjoa itse tehtyä tsatsikia. Ohjeet olen saanut Kreikassa asuvalta serkultani.

kesäduuni Eemeli Virolainen on ollut kolme kesää töissä Stevecon talousosastolla Kipparinkulmassa.

– Ensisijaisesti olen tuurannut Pirtilän Päivin lomat ostoreskontrassa, mutta sen lisäksi olen tehnyt myyntireskontran ja laskutuksen juttuja ja missä ylipäätään apua on tarvittu.

Eemelin opiskelut Saimaan ammattikorkeakoulussa alkavat olla loppusuoralla. – Kaikki kurssit olen suorittanut ja jäljellä on vain opinnäytetyön kirjoittaminen. Sen työn olen jo aloittanut.

Opinnäytetyön aihe on sijoittaminen, mikä on Eemelin oma kiinnostuksen kohde. Se on niin iso mielenkiinnon kohde, että hän harkitsee suorittavansa omakustanteisesti sijoituspalvelualan tutkinnon (APV), joka tarvitaan, jos aikoo työskennellä sijoitusten parissa esimerkiksi pankissa tai vakuutusyhtiössä.

Eemeli kertoo seuraavansa kiinnostavien yhtiöiden uutisointia mm. Kauppalehdestä.

– Netistä löytyy paljon minua viisaampia ihmisiä, jotka kirjoittavat aiheesta. Yritysten omat kirjoitukset ja lausunnot eivät välttämättä kerro koko totuutta eli on hyvä lukea riippumattomien henkilöiden ajatuksia. Yksi tällainen kiinnostava yhtiö, jonka kehitystä seuraan, on Nordea.

Toki Eemeli on itsekin tehnyt sijoituksia, mutta toistaiseksi maltillisilla summilla, opiskelijabudjetilla.

Eemeli Virolaisella on edessä työntäyteinen syksy opinnäytetyön kimpussa Lappeenrannassa.

Lappeenrannassa vielä puoli vuotta Eemeli muutti Lappeenrantaan alun perin siellä jo opiskelevan tyttöystävän perässä.

– Armeijan jälkeen minulla ei ollut mitään tarkempaa käsitystä, mitä haluaisin opiskella, mutta joku tutkinto piti suorittaa ja niin päädyin ammattikorkeaan opiskelemaan.

Kuluneen kesän, kuten aiemmatkin kesätyökesät Eemeli on asunut Pyhtäällä vanhempiensa luona.

Opiskelujen päättyminen alkaa kuitenkin jo häämöttää.

– Aion asua vielä puoli vuotta Lappeenrannassa ja kirjoittaa opinnäytetyön siellä kaikessa rauhassa valmiiksi. Tyttöystävä on jo valmistunut rakennusinssiksi ja on töissä Kotkassa.

Työnhaku Eemelilläkin on siis edessä viimeistään ensi vuoden alussa. – Sitten katsotaan, mitä olisi mahdollisesti tarjolla. Aina ei voi valita mieleisintään.

Aiempien vuosien yleisurheilu- ja jalkapalloharrastukset ovat taakse jäänyttä elämää ja tilalle vapaaajanharrastukseksi on tullut salilla käyminen. -eh

E e m e l i V i ro l a i n e n

Sijoittaminen kiinnostaa Eemeliä

- ehkä ihan ammatiksi asti

16

– Työ on mielenkiintoista. On paljon erilaisia pikkujuttuja, joista pitäisi huolehtia ja tässä tapaa valtavasti erilaisia ihmisiä, sekä stevecolaisia että vierailijoita. En ole aikaisemmin tehnyt tällaista työtä ja on ollut tosi antoisaa oppia uusia juttuja.

Janna Pihlajamaa haki Stevecolle kesätöihin, koska katsoi saavansa siitä paljon hyödyllistä kokemusta tulevaisuutta varten. Tulevan logistiikkainsinöörin suunnitelmat jatkon suhteen on tarkkaan mietitty

– Englanninkielisiä puheluita tulee lähes päivittäin ja oma kielitaitoni onkin selvästi kehittynyt kesän aikana, varsinkin kun sanasto on osin uutta. Kerran jouduin oikein kunnolla miettimään, kuka on oikea henkilö, jolle yhdistän puhelun, mutta selvisin siitä.

Näin Janna Pihlajamaa kuvaili kesäpestiään Stevecon pääkonttorin aulapalvelussa. Aiempaa kesätyökokemusta hänellä on logistiikkavarastolta, jossa työ oli fyysistä.

Selvät suunnitelmat Jannalla on takana ensimmäinen vuosi XAMKissa ja tavoitteena on valmistuminen logistiikkainsinööriksi.

Viime syksynä Janna oli muutaman opiskelukaverin kanssa tutustumassa Stevecoon.

– Yritysvierailulla Steveco vaikutti varmalta ja mielenkiintoiselta logistiikkayritykseltä, johon jatkoa ajatellen olisi varmasti suuri hyöty päästä kesätöihin. Stevecolla on sitä paitsi positiivinen maine. Mitä pitempään olen töissä ollut, sitä enemmän olen kiinnostunut alasta.

Toisen opiskeluvuoden yksi tavoite Jannalla on parantaa jo nyt hyviä arvosanoja, sillä kolmantena syksynä hän aikoo lähteä opiskelijavaihtoon Saksaan. – Ettei lähtö ainakaan arvosanoista jää kiinni!

Sitä ennen, vuoden päästä kesällä hän toivoo saavansa lisää työkokemusta logistiikka-alalta. Vuosaari kiinnostaisi erityisen kovasti.

– Olen valmis luopumaan asunnostani Kotkassa, jos pääsisin Helsinkiin kesätöihin. Voisin samalla kokea, millaista Helsingissä olisi asua.

Muutto Kotkaan oli loikka tuntemattomaan Janna on kotoisin Nastolasta. Kun hän viime syksynä muutti opiskelun perässä Kotkaan, hän ei tuntenut täältä ketään.

– Halusin vaihtaa maisemaa. Kotka on kaunis ja tosi viihtyisä kaupunki ja kuitenkin sopivan lähellä kotia.

Minulla on asunto Kotkansaarella kolmen minuutin kävelymatkan päässä Stevecolta.

Työmatkaliikunta ei oikein tässä tapauksessa täytä määrällisiä tavoitteita, mutta Jannan kohdalla se ei taida olla iso huoli. Kysymykseen, mitä hän tekee vapaa-aikanaan vastaus on suorastaan hengästyttävä.

– Liikun paljon luonnossa ja urheilen monipuolisesti eli käyn kuntosalilla, juoksen ja pyöräilen, talvella myös hiihdän ja luistelen. Lueskelen paljon kirjoja ja kavereiden kanssa keksitään kaikenlaista kivaa tekemistä – Olen saanut paljon kavereita täältä ihan omalla aktiivisuudella ja suun avaamisella oikeassa paikassa.

Uusiakin tulee koko ajan. -eh

J a n n a P i h l ajamaa

Janna koki saaneensa paljon irti kesätyöstään 17

Valtteri Heikkinen opasti kädestä pitäen Anu Karnaatulle ja Sania Mäntyselle miten päin karttaa pidetään kädessä ja siihen päälle vielä kompassiohjeet.

Timi Noora ja euvotn ri a Huus an rt telivatka esta. is m se tulkit

Koskenlaskua ja jokijoogaa n Kyllä näki, että kyseessä olivat ahtausalan ammattilai-

Joogakuvat Saara Myllylä.

set, kun stevecolaiset siirsivät itsensä kolmeen kumiveneeseen koskenlaskua varten. Homma toimi kuin formulavarikolla renkaanvaihto. Samaan aikaan matkaan lähteneellä imatralaisseurueella siihen hommaan kului monin verroin aikaa.

Retkellä Kultaalta Laajakoskelle laskettiin alas kolme koskea. Ennen lähtöä seurueelle kerrottiin, kuinka menetellä, jos putoaa veneestä. Onneksi sitä ei kenenkään tarvinnut kokea käytännössä. Suurempaa draamaa koettiin vain yhdessä veneessä, johon hyppäsi rantakäärme salamatkustajaksi.

Sää suosi iloista seuruetta niin koskenlaskussa kuin sen jälkeen järjestetyssä jokijoogatuokiossa. Vaparin puolesta joukkoja johti Heidi Hietamäki. -eh

Seuraavaksi Jukolaan?

Stevecon ja Vehkalahden Veikkojen suunnistajien väliseen sponsorisopimukseen liittyi tutustuminen suunnistuksen saloihin. Niinpä eräänä toukokuisena maanantai-iltana joukko suunnistuksen eri tasoisia untuvikkoja kerääntyi Mäkelänkanknaantien päähän valmiina kirmaamaan metsään kompassi kourassa.

Jos jollakin oli ennakkoon ajatuksia oravapolku-tasoisesta suunnistuskokemuksesta, se ei toteutunut, vaan porukka passitettiin keskelle erämaata etsimään rasteja tiheistä pusukoista. Tai jotain sinne päin.

VeVen nuori suunnistaja Valtteri Heikkinen hoiti homman ja 11 rastin jälkeen suunnistajien pääluku oli sama kuin lähdössäkin. Aikaa ei otettu, eikä mitaleja jaettu. Muutaman kunniamaininnan olisi kyllä voinut antaa. Esimerkiksi Anulle, joka kylmän rauhallisesti paineli suorinta reittiä rastille yhdeksän muun porukan singahdellessa eri suuntiin pitkin metsää. – eh

18

19

Homma hallussa, tiedetä än täsmälleen missä ollaan, totesivat Timi Huusari, Timo Toivonen ja Kaj Lindqvist Val tteri Heikkiselle.

Sania Mäntynen otti ohjat käsiin.

vapari

Vaparin palvelut ovat taas käytössäsi n Vaparin palveluita voivat käyttää vakinaisessa ja määräaikaisessatyösuhteessa olevat sekä kirjoilla olevat tilapäiset työsuhteensa keston ajan. Edun saadakseen on liikuntapaikoissa esitettävä Stevecon kuvallinen henkilökortti.

Suomen Satamatekniikka Oy:n henkilökunnalla on käytössä ePassi. Stevecolla Vuosaaressa työskentelevien vapaa-ajan palvelut järjestetään Smartum-liikuntaseteleillä.

Yhtiön tuki on kuukausikortteihin 20 € syyskuusta huhtikuuhun. Ulotetaanko vaparin tuki myös toukokuulle, selviää aina vasta keväällä, kun nähdään miten budjetti pitää. Pitempiaikaisten korttien tukiosuus vaihtelee ja ne on mainittu asianomaisen palvelun yhteydessä. Hinnat ja tukiosuudet löytyvät Pollarista.

Vapari tukee yhtä juoksu-, hiihto- tai pyöräilytapahtumaa max 200 € / hlö / vuosi. Tapahtumien ilmoittautumismaksut maksetaan suoraan järjestäjälle. Jos olet menossa näihin tapahtumiin, ota ajoissa yhteyttä henkilöstöhallintoon Anni Koivula-Knutakseen.

Vaparin pelisääntöjä kannattaa ajoittain kerrata Pollarista ja muutenkin seurata Vaparin sivuja, jotta pysyt perillä mahdollisista hintamuutoksista ja uusista palveluista. Esimerkiksi kylmävesiuinneista saadaan tiedot vasta myöhemmin, kun lehti on mennyt jo painoon.

KUNTOSALIT KOTKASSA • Sopimussalit: Liikuntakeskus Kotka, LadyLine, EasyFit Kotka, FIt Karhula, Kuntoklubi Marko Rainio, Hyvinvointikeskus Huuma, MeWell, Eagle Town CrossFit, Power Gym Kotka KUNTOSALIT HAMINASSA • Sopimussalit: Fitplanet Center, Huuma Lady, Kuntokeskus Syke, Neuvottoman Gym Voimapuoti ja Power Gym Hamina KUNTOSALIT KOUVOLASSA • Aktiivikuntoutus Oy (kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelut).

UIMAHALLIT KOTKASSA • Kotkan uimahallien hinnat löytyvät osoitteesta www.kotka.fi

• Katariinan uimalassa ja Karhulan uimahallissa maksu sisältää myös kuntosalien käyttöoikeuden. Ilmoita kassalla nelinumeroinen Stevecon henkilönumerosi tai syntymäaikasi sekä esitä Stevecon kuvallinen henkilökortti.

UIMAHALLI HAMINASSA Linnoituksen uimahallin ja sen yhteydessä olevan kuntosalin erillis- ja yhteislippujen hinnat, yhtiön tukiosuudet ja omavastuuosuudet löytyvät Pollarista.

KOTKAN LIIKUNTAPAIKAT • Mussalon liikuntahallin, Steveco Areenan ja Karhulan keskuskentän kuntosalien maksut löytyvät osoitteesta www. kotka.fi.

PYHTÄÄN PYROLL AREENA • Areenalla on kuntosali sekä padel- ja sulkapallokentät.

HAMINAN LIIKUNTAHALLI • Käytettävissä mm. kuntosali ja sulkapallokentät.

• Sulkapallon pelivuorovaraukset liikuntahallilta p. (05) 749 4214 KOTKAN LIIKUNTAKESKUS (Aittakorpi) • Käytettävissä kuntosali ja ryhmäliikuntatunnit sekä sulkapallo & squash KEILAILU • Keilailun tuki on toistaiseksi tauolla yrittäjän vaihduttua. Uudet sopimukset käsitellään Vaparin kokouksessa lokakuussa.

SALIBANDY • Aseman koululla Haminassa sunnuntaisin miesten ryhmä klo 19-20. Lisätietoja Ossi Rautamies p. 050 5933019. Vuoron alkamisajankohta syksyllä ilmoitetaan erikseen kaikilla kanavilla.

LENTOPALLO • Kotka Svenska Samskolanilla torstaisin klo 17-19. Lisätietoja Elina Harjama p.

044 232 3215..

VIKMANIN TANSSIKOULU • Yhtiön tuki on 50 % stevecolaisen kausi- ja kertamaksuista (Huom! Vapari ei korvaa Family Dance maksuista lasten osuutta).

ELOKUVALIPUT • Kotkan elokuvateattereihin on saatavilla myös 3D-lippuja, joiden omavastuu on 6 € / kpl. Tavallisen 2D-lipun omavastuuhinta on 4 € samoin kuin Haminan elokuvalippujenkin.

• Yksi elokuvalippu/henkilö/kk. Lippujen myynti puhelinvaiheessa. Huomioithan lipusta viimeisen käyttöpäivän, jonka jälkeen liput menevät vanhaksi!

20

!

Huomio eläkeläiset

Jos haluat Stevecon vuoden 2020 kalenterin seinällesi, ilmoittaisitko siitä ystävällisesti aulapalveluumme. Postitamme kalenterin vain sen tilanneille. Varauduthan siihen, että joudut noutamaan kalenterin postista. Kalenterin voi myös noutaa Kipparinkulmasta, mutta siinäkin tapauksessa tee tilaus ajoissa, viimeistään 31.10.2019, jotta osaamme tilata riittävän painosmäärän.

Eläkeläistemme osoitteenmuutokset eivät tule automaattisesti minkään järjestelmän kautta Stevecolle.

Pyydämme ilmoittamaan niistä samoin kuin poisnukkumisista aulapalveluumme.

Yhteystiedot: Steveco Oy, PL 44, 48101 Kotka

aulapalvelu p. 05 23 231, steveco.vaihde@steveco.fi

Lämmin kiitos teille kaikille muistamisesta jäädessäni eläkepäiville!

Päivi

Kevään ja alkukesän haaste stevecolaisille oli virittää runosuoni sykkimään.

Salainen ja harras toive tietysti oli, että materiaalia tulisi runsaasti ja ne voitaisi julkaista stevecolaisessa runokirjassa.

Steveco-lehden toimituksessa ollaan kuitenkin realisteja ja tiedetään, että kynnys kaivaa runot pöytälaatikosta ja lähettää ne muiden silmien eteen on korkea.

Onneksemme viisi stevecolaista otti tuon askeleen ja heidät kaikki on palkittu.

Paistoi aamun aurinko loisti lukki nauroi taivaalla selkälokki.

Tyhjä oli koko konttikenttä siirtyi lukki, siirtyi toinen nousi ääni päivän töiden, täyttyi kenttä, täyttyi tontti.

Peitti pöly lukin oli loppu päivän ajo hiipui päivä kajo.

- Piia Virta

Kesäkisa oli runokisa Hiekoitussepeli Hiekoitussepeli, on se melkoinen epeli.

Jarruna renkaan alla tehokas, esteenä kaatumiselle nerokas.

Väärässä paikassa oikukas, uhkana vahinko kohtalokas.

Koko talven kylvöä se vaatii, keväällä kuitenkin pois pitää kaapii, mutta on se vaan epeli, tuo hiekoitussepeli!

- Helena Rytinki Aamutuimaan sängystä pinkaisin ja Kipparinkulmaan sinkaisin.

Työssään ahersi huolitsijajoukko, on valmiina päivän touhuihin omakin loukko.

Sähköpotissa odotti viestien suma, vuosien jälkeen siihen on hyvä näppituntuma.

Kun kello lyö neljä, päivästä selvitty ja työkamujen kanssa riittävästi telmitty.

Muksujen kanssa saa temuta iltakuuteen, se antaa paukkuja työpäivään uuteen.

Lastipullo Kun lasti laivaan liikahtaa ja laiva laiturista irtoaa silloin työ tehty on ja aika palkinnon.

Firman golfmestaruudet on ratkottu Stevecon golfmestaruuksista miteltiin elokuun viimeisenä päivänä Santalahden golfviheriöllä. Kisaan osallistui 11 peluria.

Firman mestaripelaajan kiertopalkinto lähti tällä kertaa Heikki Illiminskyn matkaan.

Lyöntipeli: 1. Heikki Illiminsky 2. Markku Paunonen 3. Risto Roimola

Pistebogey: 1. Petri Karhu 2. Kari Koponen 3. Risto Roimola

Pisin drive: Petri Karhu Lähimmäs lippua: Kari Koponen

Stevecon eläkeläisten

pikkujoulu

10.12.2019 klo 12 – 14 Leikarissa Ilmoittautumiset Stevecon puhelinvaihteeseen viimeistään perjantaina 29.11.2019 p. 05 23 231 tai steveco.vaihde@steveco.fi

Tervetuloa!

- Piia Karppanen Juhannuksena Jaanan jäljessä järveen juoksi Jussi.

Jaanasta juopui Jussi.

Jotenkin jatkoille jallitti Jaanan Jussi.

Juhannuksen jälkeen Janakkalassa jatkui juttu, juonessa Jaana ja Jussi.

- Sanna Kangas

- Jyrki Penttilä

Syyskisassa etsitään sanaa

 n e e n a t h a s vink

Missähän jutussa tällainen sana piileksii?

Lähetä vastauksesi joko oheisella kupongilla Steveco-lehden toimitukseen (Steveco Oy, Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka), sähköpostitse elina.harjama@ steveco.fi tai Pollarin sähköisellä lomakkeella. Vastauksien palautus viimeistään 31.10.2019.Osallistuneiden kesken arvotaan Steveco-tuotepalkintoja. yi sivulta:

Etsittävä sana löyt

Nimi: Yhteystiedot:

21

Kipparinkulman tontilla on aikanaan ollut pieni rakennus, jonka historiaa on yritetty selvittää Facebookin Olipa kerran Kotka- ja Vanhaa Kotkan keskustaa -ryhmissä. Tontti oli aiemmin Kyminlaakson Osuusliikkeen ja valkoisessa rakennuksessa oli leipomo, Lisäksi tontilla mainitaan olleen tallit ja varastotiloja. Tiilipintainen rakennus oli koko liikkeen keskus, joissa olivat mm. konttoritilat. Alakerrassa oli ruokala.

Kyminlaakson Osuusliike osti tontin vuonna 1909 hyvältä liikepaikalta

stevecolainen

Mahtava startti kesälle Teksti ja kuvat Riitta Nikkola Asko Salmi, 44, spurttasi kesään onnekkaasti. Asko ja hänen 5-vuotias koiransa Pertti osallistuivat belgien MM-kisoihin toukokuussa Tsekeissä. Tuloksena mahtava kokemus ja kipuaminen Suomen joukkueen kanssa pronssimitalia pokkaamaan.

Ahtaajana Vuosaaren satamassa työskentelevä Asko Salmi toteutti tavoitteensa toukokuussa: Hän edusti Suomea belgianpaimenkoirien MM-kisoissa Tsekin Pisekissä. Suomen joukkue sai kisoista pronssimitalin.

– Kokemus oli mahtava ja Pertti on juuri niin taitava kuin tiesinkin – meillä molemmilla piti hermot hyvin, minäkään en yllätyksekseni jännittänyt, vaikka yleisöä oli tietenkin moninkertaisesti suomalaisiin kisoihin verrattuna, Asko sanoo ja Pertti katsoo kiihkeästi lelu suussaan isäntäänsä.

Asko ja Pertti olivat kisoissa ensikertalaisia ja koko lajissa vielä melko kokemattomia monen konkariparin rinnalla.

– Olihan siellä monia meitä paljon kokeneempia ja taitavampia, meille tuli radoilla virheitä, mutta olen tyytyväinen silti suorituksiimme. Oli upea fiilis vetää maajoukkuepaita päälle ja edustaa Suomea! Älyjumppaa molemmille Pertti on nyt 5-vuotias ja kiihkeä kuten agilitykoiran kuuluukin. Se rauhoittuu, kun saa lelun suuhunsa. Askolle agility on tärkeä osa elämää ja loistavaa vastapainoa työlle. Kotona on kaksi muutakin koiraa: jo harrastuksesta eläkkeelle siirtynyt Diiva sekä vasta kasvamassa oleva nuori Nude. Eli harrastukselle ei näy tulevan loppua?

– No kyllähän tämä laji mukaansa vie. Suosittelisin kelle tahansa, jos on

1989 Pertti on hyvän agilitykoiran tapaan kiihkeä ja nopea, mutta osaa rauhoittua ja keskittyä tarvittaessa.

koiria. Tämä on hieno yhteistyön muoto, josta molemmat tykkäävät! Sitä paitsi: tämä on myös älyjumppaa fyysisen treenin lisäksi.

Mitäs työkaverisi tuumivat tästä intohimosta?

– No mitäs ne, Stevecolla on kivat duunikaverit, teemme hommamme ja vapaa-ajalla harrastamme kuka mitäkin.

Monet kollegat kannustavat, jotkut ihmettelevät innostustani, toiset eivät ole kiinnostuneita. Minä pidän tätä mahtavana lajina – aika harvassa urheilussa voi yli nelikymppinen päästä huipulle.

Tavoitteita pitää olla Asko kiittelee Stevecoa siitä, että hän sai

22

kahden viikon vastikevapaan kisareissua varten. Myös ahtaajan työajat miellyttävät häntä harrastusta ajatellen.

– Työajat – aamulla aikaisin duuniin ja iltaisin vapaata tai toisinpäin – suosivat tätä harrastusta. Voin aika vapaasti käydä harjoittelemassa erityisesti vapaatreenejä. Ohjattuja treenejä toki hieman haittaa nuo iltavuorot.

Belgien MM-kisaedustus oli tavoitteesi. Onko tavoitteet nyt kuitattu vai mitä seuraavaksi?

– Kouluttamisen, treenaamisen ja kotimaan kisojen lisäksi tietenkin on yksi haave: agilityn MM-kisat. Mutta se taitaa jäädä haaveeksi – on Suomen taso niin korkealla. Mutta ainahan tavoitteita pitää olla!

Kipparinkulman rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 1989 Kirkkokatu 1:n tontilla olleen rakennuksen purkamisella. Toukokuun lopulla perustukset ja kellarin seinät oli jo valettu. Elokuun lopussa valettiin kolmannen kerroksen kantavia seiniä ja väliseinien muuraus alemmissa kerroksissa oli aloitettu.

Harjakorkeuden rakennus saavutti marraskuussa. Steveco-lehdessä 1/1989 kerrotaan, että rakennuksen valmistumisajankohta on seuraavan vuoden keväällä, mutta ”vuoden 1989 loppuun mennessä tehdään työnsijoituspaikka- ja työtehtäväsuunnittelu, eli mitä töitä tehdään ja ketkä tulevassa pääonttorissa työskentelevät”.

Lehden päätoimittaja Alpo Kervinen kehottaa kolmoslehden pääkirjoituksessaan stevecolaisia katsomaan tulevaisuutta mahdollisuutena, ei eilisen uhkana. ”Yrityksellä ei ole oikeutta pysähtyä katsomaan vain taaksepäin, jota me ihmiset usein teemme. Uusi on helppo kieltää, tyrmätä sen toteutuminen sanomalla: ennen oli kaikki hyvin, näin on sovittu”. Tämä on varmasti ihan käypä muistutus meille nykystevecolaisillekin, jotka olemme uuden ajan kynnyksellä.

Stevecolaisia muistutellaan tasaisin väliajoin aloitteiden ja turvahavaintojen tekemisen merkityksestä. 30 vuotta sitten firmassa järjestettiin kilpailu, jolla haettiin työsuojelualoitteita. Niitä jätettiin 19 ja niissä haluttiin lisätä kaikkiaan 23 asialla työn turvallisuutta. Kisan kaksi ensimmäistä sijaa vei Esko Arffman ja pronssille sijoittui Heikki Huomo. Eskon voitokas aloite oli näyttäjän keppi ja kakkoseksi sijoittunut heijastimet työhaalareihin. Eskon mukaan aloitteen sysäsi liikkeelle kateus VR:n haalareissa olevien heijastimien vuoksi. Heikki Huomon aloite oli Itä-3:n ja P-1:n ovien korotus. – Aloitteiden määrässä olemme edistyneet vuosikymmenten aikana. Toukokuun loppuun mennessä aloitteita oli tehty 40 kappaletta, Turvahavaintoja oli tehty 209 kappaletta.

23

1980-luvun lopulla stevecolaisten monimuotoinen harrastus- ja kilpailutoiminta on ollut kerrassaan vaikuttavaa. Jokaisessa lehdessä on sivutolkulla kertomuksia ja tuloksia.

Esimerkiksi lehdessä 4/1989 kerrotaan Kotkan Työterveyden järjestämästä kuntopäivästä, Haminan lentispuulaakin voitosta, pärjäämisestä shakkiturnauksessa ja keilakisoissa, onkikisoja järjestettiin useampiakin, pomot kävivät valtakunnallisessa lentisturnauksessaan Turussa ja firman suunnistajat ottivat mittaa toisistaan. Aiemmissa lehdissä kerrottiin mm. talvilajeista, pesiksestä ja yleisurheiluista sekä Naisten Kympistä. Huikeaa! -eh .

RISTIKKO 2/2019 Sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme jälleen kolme esinepalkintoa.

Ristikon 2/2019 palautus 31.10.2019 mennessä Elina Harjamalle Kipparinkulmaan (osoite PL 44, 48101 Kotka).

Nimi Osoite Ristikkovoittajat 1/2019 Tommi Hämäläinen, Kotka Leena Rakkolainen, Hamina Maila Öhgren, Kotka

Seuraava Steveco ilmestyy syyskuussa. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden viimeistään 15.11.2019 osoitteella Stevecolehti, PL 44, 48101 Kotka tai sähköpostitse elina. harjama@steveco.fi.

Voit lähettää kilpailuvastauksen ja ristikon samassa kirjekuoressa.

Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon.