Satama 2 2023

STEVECO OY:N ASIAKASLEHTI

2/2023

9

HVO-DIESEL tuo merkittäviä päästövähennyksiä

MARKKINOIDEN NOPEAT MUUTOKSET vaativat kykyä sopeutua ja keksiä uutta

SIVU 12

18

OPPISOPIMUSKOULUTUS kehittää omaa urapolkua

20 2/2023 SATAMA on Steveco-konsernin asiakaslehti. Lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa. Voit lukea lehteä myös sähköisesti Issuu.com-palvelussa.

Mussalon D-osa on panostus tulevaisuuteen

Mussalon D-osan tältä erää viimeinen laituriurakka on saatu päätökseen.

Mittavan hankkeen aikana on toteutettu muun muassa uusi satama-allas, aallonmurtaja, neljä laituripaikkaa, tausta-alueen varastorakennusten alue ja lisäraiteita.Steveco hankki alueelle myös toisen Mantsinen 300 -nosturin, jolla saadaan tehoa lastaukseen.

26

ASIAKKAAN TARPEET TURVALLISESTI JA OIKEIN

Stevecon uusi myynti­ johtaja Ville Kuitunen pitää asioiden ratkomisesta

17

NATO LISÄÄ RAHDIN MÄÄRÄÄ

Merivoimien komentaja Juha Tuominen kannustaa tekemään toimittajailmoi­ tuksen Natolle ja kertoa halukkuudesta palvelujen tarjoamiseen.

2

1/2023

LISÄKSI

3

pääkirjoitus

4

uutiset

8

vastuullisuus

10

visio

12

markkinoiden nopea muutos

17

mielipide

18

koulutus

22

Mussalon D-osa valmistui

26

henkilö

Pääkirjoitus 2/2023

EI MENNYT KUIN STRÖMSÖSSÄ Muistaakseni kirjoittelin keväällä hyvinkin valoi-

sista näkymistä, kun alalle oli vihdoin palautunut työrauha lakkotalven jälkeen, mutta kesä ja syksy ei mennyt ihan niin kuin siinä YLE:n ruotsinkielisessä ohjelmassa. Maailmantilanne muuttui kesällä nopeasti huonommaksi ja se näkyi kaikissa terminaaleissamme määrien äkillisenä ja valtavana romahduksena.

Olimme varautuneet ihan toisenlaiseen kesään eli kesätyöntekijöitä oli palkattu ennätysmäärä. Taloushan siinä meni kuralle, mutta asiakaspalvelu oli hyvällä tasolla.

Muiden alan toimijoiden lailla mekin jouduimme aloittamaan syksyllä muutosneuvottelut. Näkymä oli poikkeuksellisen epävarma. Tätä kirjoittaessa Kauko-Idän markkinassa on selvä piikki ja se näkyy erittäin suurena työmääränä konttiterminaalissamme. Kestosta ei kukaan osaa lausua mitään, mutta lomautukset olemme lopettaneet.

Ahtausala on voimakkaasti säännelty ja muun muassa laivojen lastaaminen yöllä on käytännössä sallittua vain ylitöillä, eli tehdään 16-tuntisia työvuoroja, alalla, joka on erityisen vaarallinen ja kuormittava, samalla kun halutaan, oikeutetusti, lisätä työturvallisuutta ja parantaa työssäjaksamista. Tämä

toimintamalli ei palvele työntekijän tai suomalaisen teollisuuden ja kaupan etua. Vastaavaa ei ole enää missään muualla Itämeren alueella tai oikeastaan muuallakaan.

Törmään jatkuvasti asiakastapaamisissa kysymykseen, miten Suomessa, erittäin demokraattisessa ja kehittyneessä maassa asiat voivat olla vielä näin. Nyt maassa on uusi vaaleilla valittu hallitus, joka yrittää kaikin keinoin, myös ikävin, saada työllisyyttä ylös. Työntekijäjärjestöt ovat kuitenkin nousemassa kapinaan, joka näkyy jo lakkoiluna, vaikka mitään toimenpiteitä ei ole vielä tehty, saati nähty niiden vaikutuksia. Ymmärrän hyvin lakkoilun ja rajut toimenpiteet, jos tilanne muuttuu työllisyyden ja työehtojen osalta huonommaksi, mutta sitä en ymmärrä, että ei olla valmiita kokeilemaan uutta tai hakemaan yhdessä parempaa huomista.

Hankalista ajoista huolimatta pyrimme kaikin keinoin kehittämään terminaalejamme kilpailukykyisemmäksi ja sitä kautta lisäämään liikennettä, varmistamaan teollisuuden toimitusketjuja sekä ylläpitämään hyvää työntekijöiden turvaa ja elintasoa.

TAPIO MATTILA johtaja, myynti ja markkinointi Steveco

KUVA: OLLI URPELA

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 Kotka puh. +358 5 23231 Päätoimittaja: Tapio Mattila Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Mia Brunila, Eija Suntio, Vesa-Heikki Renlund Paino: Painokotka Oy Paperi: MultiArt Silk Painos­määrä: 2 000 ISSN 1456-212X Kannen kuva: Elina Harjama Osoitteen- ja tilaus­ muutokset: www.steveco.fi tai eija.suntio@steveco.fi

1/2022

3

Uutiset

30 vuotta KTP-Basketin ja Stevecon yhteistyötä

S

KUVA: MIKKO MÄKELÄ

teveco on ollut tänä vuonna 30 vuotta KTP-Basketin yhteistyökumppani. Joukkueelle sponsorointi on elinehto.

“KTP-Basketin taloudesta 90 % tulee yhteistyökumppaneiden sopimuksista, lipputulot ovat alle 10 %. Ykköstuotteemme on vip-klubi eli ProClub, joka on ollut täynnä ensimmäisestä toimintavuodestaan asti”, kertoo KTP-Basketin puheenjohtaja Jyrki Lindström.

4

1/2023

Joukkueelle sponsorointi on elinehto.

Pitkän yhteistyön takana on molempien osapuolien tyytyväisyys sopimukseen, vaikka juuri nyt taloudelliset ajat ovat kovia kaikilla osapuolilla. “Steveco on iso yhtiö.

Heillä on koriksesta kiinnostuneita henkilöitä ja moni meidän ihmisistä

on ollut myös Stevecolla töissä. Pienessä kaupungissa yhteistyö perustuu paikalliseen sitoutumiseen ja tavoitteeseen tukea paikallista yhteisöä.”

Tällä kaudella KTP-Basket havittelee ensimmäiseksi pääsyä kuuden joukkoon ja siitä jatkoa play offseissa. “Asiat on välillä pienestä kiinni ja yllätykset ovat urheilussa aina mahdollisia. Mutta kyllä joukkue on laittanut itselleen tavoitteen päästä mitalipelehin”, sanoo Lindström.

KUVA: SAMSKIP

Samskip aloitti uuden merireitin Vuosaareen

S

amskip aloitti uuden liikenteen Vuosaaren 7.11.2023.

Viikoittainen lyhyen merimatkan palvelu yhdistää Helsingin, Riian, Rotterdamin ja Hullin.

Nopean reitin myötä kulkuaika Helsingistä Hulliin kestää seitsemän päivää. Reitillä on kaksi Samskipin alusta. Erityisesti vähittäiskaupan asiakkaat hyötyvät lyhyestä kulkuajasta Rotterdamista Helsinkiin, johon saavutaan tiistaiaamuisin. Asiakkaita palvelee aina paikallinen tiimi. Samskipin tavoitteena on vähentää ympäristöpäästöjä yhdistämällä monipuolisesti eri kuljetusmuotoja kuten laivoja, junia ja rekkoja. ”Hyvä palvelu alkaa asiakkaiden kuuntelemisesta.

Kuuntelimme heidän tarpeitaan ja olemme nyt laajentaneet toiminta-aluettamme ottamalla käyttöön Samskipin valvomia aluksia. Niiden avulla voimme parantaa Suomen markkinoille tarjoamamme palvelun ja tuen laatua ja luotettavuutta”, sanoo konsernin toimitusjohtaja Kari-Pekka Laaksonen. ”Olen odottanut tätä päivää. Nyt meillä on paremmat yhteydet eurooppalaiseen verkostoomme, joka laajenee jatkuvasti. Meillä on oma toimisto ja tiimi Suomessa, joten voimme palvella asiakkaitamme nopeasti ja tehokkaasti”, kertoo Samskipin maajohtaja Atte Ingman.

Tapani Tolonen on nimitetty Kotkan ja Helsingin konttiterminaalien johtajaksi

T

apani Tolonen on aloittanut Stevecon Kotkan ja Helsingin konttiterminaalien johtajana 1.12.2023. Aiemmin hän on toiminut muun muassa 10 vuotta VR:llä erilaisissa tehtävissä, joista viimeiset 4,5 vuotta Kaakkois-Suomen aluepäällikkönä. Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden diplomiinsinööri.

Steveco on Toloselle tuttu paikka nuoruudesta, sillä hän toimi armeijan jälkeen ahtaajana Kotkassa. “Se oli silloin kova juttu ja on

edelleenkin. Steveco on iso työnantaja ja tehtävä on mielenkiintoinen syntyperäiselle kotkalaiselle”, kertoo Tolonen.

Tulevassa työssään hän vastaa konttiterminaalin yksikön johtamisesta, sen toiminnan pyörittämisestä ja terminaalin kannattavuudesta. Erityisen huomion saa asiakasnäkökulma ja asiakastyön mallikas sujuminen.

“Innolla odotan, että pääsen tekemään asiakkaiden kanssa yhteistyötä. Työkokemukseni on palveluyrityksistä, joten sitä kautta ymmärrän asiakastyön merkityksen. Heistä on pidettävä hyvää huolta.”

1/2023

5

Markkinat myllerryksessä

K

un puuntuonti loppui Venäjältä Ukrainan sodan takia, reagoi metsäteollisuus siihen nopeasti.

Raakapuusta ja raaka-aineeksi päätyvästä hakkeesta 60 prosenttia tulee HaminaKotkan sataman kautta, koska tarjolla on sopivia laitureita ja tilavia kenttäalueita.

Satamista matka jatkuu loppukäyttäjästä ja tarjolla olevasta kuljetuskapasiteetista riippuen rekoilla ja junilla.

Puuta on tuotu Baltiasta, Manner-Euroopasta ja Ruotsista, mutta myös suomalaista raakapuuta ja haketta käytetään. Tuontipuun määrät ovat puolittuneet vuoden 2020 keskimäärin 470 000 tonnista kuukaudessa vuoden 2022 noin 230 000 tonniin kuukaudessa.

Lue lisää markkinoiden muutoksesta sivulta 12.

”

Raakapuuta on virrannut erityise sti HaminaKotkan (60 %), mutta myös Rauman, Helsingin ja Hangon satamiin.

Puuta on tuotu Virosta, Latviasta ja Ruotsista.

6

1/2023

1/2023

7

HVO-DIESEL PUDOTTAA TYÖKONEIDEN PÄÄSTÖT MINIMIIN Teksti: Annukka Ollitervo Kuvat: Steveco

8

1/2023

H

VO-diesel on vetykäsiteltyä kasviöljyä (“hydrotreated vegetable oil”). Käytännössä sitä valmistetaan kasviöljyjen lisäksi jätteistä, jäteöljyistä ja -rasvoista vetykäsittelemällä raaka-aineet korkeassa lämpötilassa. HVO on koostumukseltaan eri polttoaine kuin toinen markkinoilla oleva, biodieseliksi kutsuttu FAME. HVO:n kemiallinen koostumus, käytettävyys, kylmänkestävyys ja palavuus ovat täysin samat kuin perinteisellä fossiilisesti tuotetulla dieselillä.

Siinä on kuitenkin yksi merkittävä ero: Valitsemalla HVO-dieselin perinteisen dieselin sijaan yritys voi pienentää koneiden käytöstä syntyviä päästöjä noin 90 %.

HVO LAADULLISESTI YHTÄ HYVÄÄ KUIN FOSSIILINEN DIESEL

Steveco on saanut hyviä kokemuksia yli vuoden kestäneestä HVO-dieselin kokeilusta. Noin 90 %:n päästövähennykset ovat merkittävä syy harkita koko kone­ kannan siirtämistä HVO-dieselin käyttöön.

Huomattavia päästövähennyksiä tavoittelee myös Steveco, joka on testannut HVO:ta valituissa työkoneissaan nyt reilun vuoden ajan.

“Aluksi HVO:ta testattiin Hietasessa, mutta viime kevään aikana laajensimme pilottia Kotkan Mussaloon. Kokeilu leikkaa läpi koko konekantamme – tällä hetkellä HVO on käytössä noin 20 eri työkoneessa”, kertoo kehitysjohtaja Heikki Jääskeläinen Stevecolta.

Hänen mukaansa käyttöominaisuuksissa ei ole huomattu mitään eroa fossiiliseen dieseliin.

“Olemme olleet tästä positiivisesti yllättyneitä. Kulutuslukemat ovat täysin samat eikä mitään tehohävikkiä ole ilmennyt. Polttoaineesta syntyvät päästöt ovat kuitenkin 90 % pienemmät”, Jääskeläinen sanoo tyytyväisenä.

HVO-DIESEL KOKO KONEKANTAAN?

Työkoneet polttoaineineen muodostavat noin 70 % Stevecon C02-päästöistä. Yrityksessä harkitaan nyt vakavasti koko lähes 300 koneen kannan siirtämistä uusiutuvan dieselin käyttöön.

“Työkoneiden osuus hiilijalanjäljestämme on erittäin merkittävä. Polttoaineen vaihtamisella saavutettava päästövähenemä on niin merkittävä, että siihen tulisi tähdätä”, Jääskeläinen pohtii.

1/2023

9

Ympäristöystävällinen HVO-diesel on fossiilista dieseliä kalliimpaa. Jääskeläinen mainitsee, että korkea hinta onkin HVO:n ainoa varjopuoli.

“Toisaalta katsomme, että Suomen suurimpana satamaoperaattorina meillä on tärkeä rooli viedä tältäkin osin toimialaamme eteenpäin”, hän sanoo.

Toimitusketjussa jokaisella toimijalla ja heidän valinnoillaan on merkitystä.

“Ketjussa kaikki hyötyvät valinnoistamme – päästöjen vähentäminen pienentää myös asiakkaidemme päästöjä. Esimerkillämme haluamme kannustaa koko ketjua päästöjen vähentämiseen.”

KONEIDEN PITKÄ ELINKAARI OSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Päästövähennyksiä haetaan usein uudistamalla ja sähköistämällä laitekantaa, vaikka uusien koneiden valmistaminen aiheuttaa yhtä lailla huomattavaa ympäristökuormaa.

Jääskeläinen muistuttaa, että satamien työkoneet ovat lähtökohtaisesti pitkäikäisiä – olemassa olevan konekannan elinkaaren pidentäminen onkin ympäristö-

Polttoainekulutus

HVO 24,34 %

litraa

”

Perinteiseen dieseliin verrattuna HVO-diesel pienentää koneiden käytöstä syntyviä päästöjä jopa 90 %.”

teko ja yksi kestävän kehityksen pilareista.

“Useimmilla työkoneillamme on vielä ainakin 10 vuotta aktiivista käyttöaikaa. Uusiutuvan dieselin käyttö on erittäin hyvä keino pienentää päästöjä ilman että nykyiseen konekantaan tarvitsee tehdä muutoksia saavuttaaksemme päästövähennyksiä”, hän huomauttaa.

Jos kaikki koneet siirretään uusiutuvan dieselin käyttäjiksi, Stevecon suurimmaksi päästölähteeksi muodostuu sen jälkeen scope 3:n piiriin kuuluvat kuljetuspalvelut. Niiden osuus Stevecon kokonaispäästöistä on tällä hetkellä noin 25 %.

“Vaikka kaikki kuljetuspalveluista syntyvät päästöt eivät ole omissa käsissämme, teemme kunnianhimoisesti töitä sen eteen, että omat päästömme saadaan minimiin.” ”Vastuullisuus on meidän tapamme ajatella ja toimia.

Tällä tiellä jatkamme,” Jääskeläinen summaa.

tonnia

Diesel 97,31 %

Diesel 75,66 %

1

2

3

4

5

6

7

8

• HVO • Diesel Ensio, Envare Solutions Oy 2023

10

1/2023

9

HVO 2,69 %

HVO-päästöt vrt. diesel

10 11 12

1

2

3

4

• HVO • Diesel

5

6

7

8

9

10 11 12

Tekoälyä satamaoperointiin

K

yseessä on EU-projekti nimeltään Admiral, jossa muun muassa tutkitaan tekoälyn käyttämistä satamaoperoinnissa, erityisesti suunnittelutehtävissä. Tarkoitus on myös lisätä tietoa päästöjen vähentämisen keinoista, oli kyse sitten toimintamalleista, uudesta teknologiasta tai polttoaineista.

Stevecon kehitysjohtaja Heikki Jääskeläinen on todella tyytyväinen, että yhtiö on päässyt mukaan hankkeeseen. Laajassa hankkeessa on mukana Euroopasta kaikkiaan 21 osallistujaa yhdeksästä maasta, joukossa myös tutkimuslaitoksia. Suomesta mukana on Stevecon lisäksi VTT sekä ohjelmistoyhtiö Awake.AI. ”Tällaiset hankkeet ovat tärkeitä. Saamme tietoa eurooppalaisesta logistiikkatutkimuksesta ja tulevaisuuden kehityssuunnista sekä -painopisteistä”, Jääskeläinen kertoo.

Hankkeeseen kuuluu useita osaprojekteja. Stevecon tehtävänä yhdessä VTT:n kanssa on muun muassa selvittää, kuinka tekoälyn avulla voidaan parantaa tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Steveco tuo hankkeeseen toimintaympäristön ja käytännön tietotaidon.

Visio

Teksti: Kirsi Riipinen Kuva: Steveco

Steveco saattaa jo muutaman vuoden kuluttua hyödyntää koneoppimista siten, että tuotannon suunnittelussa on aiempaa vähemmän rutiinihommia.

Ammattilaiset voivat tuolloin keskittyä palvelunprosessin seuraamiseen.

Ja mikä parasta, samalla vähennetään satamatoiminnan päästöjä.

Hanke alkoi keväällä ja se kestää kolme vuotta.

HYÖDYT HETI KÄYTÄNTÖÖN

”Olemme aloittaneet projektin nykytilan kartoittamisilla.

Kun tehokkuuteen ja päästöihin vaikuttavat tekijät – kuten ajoneuvoista lastia purettaessa syntyvien vaihtelevien ajomatkojen syyt – ovat tiedossa, voimme miettiä, millä toimenpiteillä koneoppimista voidaan hyödyntää tuotannon suunnittelussa. Pystymme kasvattamaan tehokkuutta, vähentämään päästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta.”

Myös Stevecon asiakkaat hyötyvät tehostuvasta toiminnasta sekä toimitusketjunsa päästöjen seuraamisesta ja vähenemisestä. Projekti edistää asioita pienessä mittakaavassa, mutta jatkossa hyväksi kokeiltuja innovaatioita päästään monistamaan laajemmalle.

Jääskeläisen mielestä on erittäin tärkeää, ettei projekti ole vain tutkimusta varten. ”Emme olisi mukana, ellei projektista seuraisi käytännön hyötyjä ja toimintamallien parantumista. Sama päti edelliseen EU- projektiimme, Corealis- projektiin”, Jääskeläinen huomauttaa.

1/2023

11

Teksti: Jukka Nortio Kuvat: Marko Laukkarinen

SATAMAT JOUSTAVAT, KUN MARKKINAT HEILUVAT Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ovat heijastuneet Suomen teollisuuteen ja satamien toimintaan. Muuttuneissa olosuhteissa korostuu kyky sopeutua ja keksiä uutta.

2

4.2.2022 alkanut Venäjän hyök-

käyssota toi satamaoperaattoreille paljon pohdittavaa. ”Lähes kaikki varustamot vetäytyivät Venäjältä. Saimme paljon kyselyitä, miten kontit saadaan pois Venäjältä ja miten toimitaan niiden lastien kanssa, jotka ovat menossa Venäjälle. Meille kertyi hetkeksi paljon kontteja”, Stevecon myyntijohtaja Tapio Mattila sanoo.

Sodan seurauksena Suomen ja Venäjän välinen kauppa romahti. Elokuussa 2023 Venäjän osuus oli Suomen viennistä yksi ja tuonnista

12

1/2023

kaksi prosenttia. 2000-luvulla luvut ovat olleet korkeimmillaan kaksitoista ja neljätoista prosenttia.

TRANSITON PIENI MERKITYS

Konttien kertymistä suurempi huoli oli se, jatkavatko varustamot liikennettä Suomenlahdella, kun Venäjän-liikenne loppui. Jos liikenne olisi loppunut, mistä Suomeen olisi saatu kontteja.

Uhkakuvat eivät toteutuneet, sillä konttialusten Suomen liikenne on pysynyt lähes ennallaan.

1/2023

13

”Ainoa, minkä menetimme, oli transitoliikenne. Se oli tosin vähentynyt jo pitkään, kun Venäjän satamat kehittyivät ja Venäjä alkoi siirtää liikennettään omiin satamiin.”

Transitokontteja oli huippuvuosina 13 000 kuukaudessa, ja määrä putosi ennen Ukrainan sotaa noin 2 000–3 000 konttiin kuukaudessa. Nyt määrä on noin 500 konttia kuukaudessa. Niissä on tavaroita, joiden vientiä ei ole kielletty. Konttimäärän vähenemä sotaa edeltäneestä ajasta on alle kymmenen prosenttia HaminaKotkan koko konttiliikenteestä.

Metsäteollisuuteen sodan vaikutukset iskivät kahdelta suunnalta: raakapuun tuonnin loppuminen ja tuotteiden kysynnän heikkeneminen. Molemmat ovat vaikuttaneet satamien toimintaan.

Venäläisen raakapuun osuus metsäteollisuuden puusta oli parhaimmillaan kymmenesosa. Raaka-ainepula osui Suomessa olevalle metsäteollisuudelle ajankohtaan, jolloin tuotteiden kysyntä laski maailmanlaajuisen laskusuhdanteen seurauksena.

Epävarmuus lisääntyi. ”Puun saanti väheni ja se puu, jota markkinoille saatiin, kallistui. Tuotteiden kysyntä heikkeni samaan aikaan maailmanmarkkinoilla kaikissa metsäteollisuuden tuotteissa.

Tämä tilanne meillä on edelleen päällä.

Tehtaita on suljettu ja seisokkeja on koko ajan”, Mattila sanoo.

Kun puuntuonti Venäjältä loppui, reagoi metsäteollisuus siihen nopeasti. Raakapuuta on virrannut erityisesti HaminaKotkan (60 %), mutta myös Rauman, Helsingin ja Hangon satamiin. Puuta on tuotu Virosta, Latviasta ja Ruotsista. Tuontipuun määrät ovat puolittuneet vuoden 2020 keskimäärin 470 000 tonnista kuukaudessa vuoden 2022 noin 230 000 tonniin kuukaudessa.

Raakapuun tuonti HaminaKotkaan koskee Stevecoa vain huolinnan osalta. Puu tuodaan pienillä aluksilla, joita ei operoida linjaliikennelaitureissa vaan Mussalon muilla alueilla.

VIENTIMÄÄRISSÄ SELVÄÄ LASKUA

Metsäteollisuustuotteiden vertailukel-

14

1/2023

”

60 % raakapuusta tulee HaminaKotkan satamaan.”

poisten lukujen esittäminen on vaikeaa, koska alaa vaivasivat kevään 2022 Paperiliiton lakko ja kevään 2023 ahtaajien lakko.

Vuoden 2021 lukuihin vaikutti puolestaan covid.

Stevecon operoimat tonnit kertovat kuitenkin jotakin vientimäärien kehityksestä. ”Roro-terminaalimme liikenne oli pitkään 180 000–195 000 tonnia kuukaudessa ja nyt se on 140 000–160 000 tonnia. Se on todella heikosti”, Mattila sanoo Konttimäärät eivät ole laskeneet samalla tavalla, koska Stevecon markkinaosuus on kasvanut uusien palveluiden myötä. ”Normaaliolosuhteisiin verrattuna meiltä puuttuu 2 000 vientikonttia kuukaudessa, mikä merkitsee 47 000 tonnia. Tämä tarkoittaa karkeasti 15-20 prosenttia pienempää tonnimäärää normaalitilanteeseen verrattuna”, Mattila sanoo.

Vuosikaudet satamien rahtimääriä seurannut Mattila on havainnut viime vuosina markkinoilla nopean muutoksen: muutokset ovat kovempia ja äkkinäisempiä kuin aikaisemmin. ”Marraskuussa meillä on ollut jopa vaikeuksia selvitä töistä Kotkan konttiterminaalissa. Se, kestääkö tämä joulukuuhun, jää nähtäväksi.”

KIITETTÄVÄÄ JOUSTAVUUTTA

Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Alina Koskelan mukaan satamat ovat olleet joustavia erilaisten markkinamuutosten edessä. ”Kun liikenne Saimaan kanavassa loppui, pelättiin, että tarvitaan 50 000 rekallista korvaamaan kanavan kuljetuskapasiteettia. Tästä selvittiin uusilla toimintatavoilla tuomalla puuta uusista tuontisuunnista

Jatkuvaa kehittämistä Steveco kehittää toimintaansa isojen muutosten keskellä. Mussalon D-alueelle hankittiin alkuvuodesta 2023 toinen Mantsinen 300 -nosturi, jolla saadaan tehoa lastaukseen. Uusi Konecranesin Gottwald-satamanosturi aloitti marraskuun alussa työnsä Hietasen satamassa.

Ainutlaatuista palvelua asiakkaille on ulkopuolisen asiantuntijan tekemä CO2-päästölaskentapalvelu. Laskentamallista saadaan tiedot esimerkiksi asiakas-, lasti-, laiva-, kontti- tai tavaralajikohtaisesti. ”Seuraava askeleemme on vähentää päästöjä. Olemme vuoden ajan koeajaneet kaikissa

koneissamme uusiutuvaa HVO-polttoainetta (Hydrotreated Vegetable Oil). Asiakkaamme voivat valita, käytetäänkö heidän lastiensa käsittelyssä uusiutuvaa polttoainetta, jolloin he voivat raportoida satamatoimintojen osalta CO2-päästöjen alenevan 90 prosenttia”, Tapio Mattila sanoo.

Alustava asiakaspalaute on osoittanut, että asiakkaat valitsevat pääasiassa uusiutuvan polttoaineen. Jos riittävän suuri osa asiakkaista jatkossakin valitsee sen, Stevecon koko kalusto siirtyy käyttämään vähäpäästöistä uusiutuvaa polttoainetta.

1/2023

15

satamien kautta. Viime aikoina kysynnän lasku on vähentänyt kuljetuspainetta”, Koskela sanoo. Joustavuutta on myös se, että markkinatilanteen parantuessa pitää pystyä nostamaan kapasiteetteja nopeasti. ”Toimitusvarmuus on jatkossakin tärkeää meille.

Meidän on osattava varautua nousevaan sykliin.

Metsäteollisuus odottaa satamilta jatkossakin reagointikykyä ja aloitteellisuutta, sillä tilanteet saattavat vaihdella nopeasti. Haastavassa taloustilanteessa tarvitaan kustannustehokkuutta ja uusia ideoita”, Koskela sanoo.

Mussalon satamaan on investoitu viime vuosina

miljoonia euroja muun muassa selluterminaalien ja niiden toimintaa tukevan infran rakentamiseen. Steveco voi palvella metsäteollisuusasiakkaitaan yhdessä paikassa. ”Asiakas voi toimittaa sellun meille kokonaisina junina, on se sitten break bulkia tai kontitettavaa.

Kun markkina elää erittäin nopeaan tahtiin, on tärkeää, että meillä on joustava toimintatapa”, Mattila sanoo.

Markkinoiden muutos onkin kääntänyt selluvirtoja yhä enemmän Mussaloon jopa niin, että siellä pohditaan lisätilojen rakentamista, Mattila paljastaa.

Vahva usko metsäteollisuuteen Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä nousee voimakkaasti kymmenessä vuodessa. Konsulttiyritys Afryn ennusteen mukaan nousua kertyy 32 prosenttia vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2019 tasoon. Tuotteita myydään tuolloin 715 miljardilla eurolla. ”Nyt ollaan laskusuhdanteessa, joka heijastuu voimakkaasti satamiin, koska metsäteollisuuden vientituotteista valtaosa menee satamien kautta”, Metsäteollisuus ry:n Alina Koskela sanoo.

Suomen metsäteollisuuden tuotantoluvut vuoden 2023 kolmannelta neljännekseltä ovat karua luettavaa: tuotanto laski edellisvuoteen verrattuna kaikissa päätuoteryhmissä 13–22 prosenttia, vähiten sahatavarassa ja eniten kartongissa.

Metsäteollisuuden viennin väheneminen voidaan korvata satamissa innovatiivisesti uusilla liiketoimintamahdollisuuksilla. ”Suomessa on kehitteillä paljon metsäteollisuuden perinteisten vientimäärien korvaavia investointeja ja toki investointeja tekee myös metsäteollisuus uudistamalla strategiaa tulevaisuuden varalle. Näitä ovat muun muassa Metsä Groupin mittavat investoinnit, Stora Enson investointi Ouluun sekä mahdolliset akkuteollisuuden investoinnit”, Satu Lindeberg sanoo. Hän toimii Suomen maajohtajana logistiikka- ja varustamoyhtiö Maerskillä.

Suomen metsäteollisuuden vientivirtojen jakautuminen eri satamien välille on lisääntynyt. Isoja muutoksia Maerskin liiketoimintaan tämä muutos ei ole aiheuttanut.

16

1/2023

”Meillä toiminta ja operointi liikkuu ketterästi asiakkaiden tarpeita seuraten. Koska meillä on omat laivat ja kontit omassa kontrollissa, voimme tehdä päätöksiä esimerkiksi feedereiden reitityksestä aika ketterästi”, Lindeberg sanoo.

Maersk kehittää toimintaansa yhdessä satamaoperaattoreiden kanssa vastaamaan suomalaisen metsäteollisuuden tarpeita. ”Logistiikan merkitys metsäteollisuuden kilpailukyvylle on suuri. Logistiikan toimivuus loppuasiakkaat huomioiden ja kustannustehokkuus ovat metsäteollisuudelle keskeisiä kilpailutekijöitä.”

Vihreän logistiikan merkitys kasvaa, kun kuljetusketjua muutetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi. Maersk on kunnostautunut tällä saralla esittelemällä syyskuussa 2023 maailman ensimmäisen vihreää metanolia polttoaineenaan käyttävän konttialuksen.

Vastaavia aluksia on luvassa parin vuoden aikana kolmisenkymmentä. Ne ovat tärkeä osa matkalla, jonka päämäärä on Maerskin hiilineutraalisuus vuoteen 2040 mennessä.

Kun Lindeberg arvioi Suomen metsäteollisuuden tavaravirtojen muutoksia lähivuosina, hän näkee sellu- ja pakkausteollisuuden määrien lisääntyvän ja perinteisen paperirullien viennin vähenemisen. ”Toivottavasti puutavaran määrät pysyvät ennallaan.

Suomalaisten metsätuotteiden ja puutavaran laatu on ykkösluokkaa maailmalla ja laatua tullaan arvostamaan jatkossakin”, Lindeberg uskoo.

Hyvä viranomaisyhteistyö on myös satamien valtti Nato-aikana tekemisestä satamien kanssa. Yhteistyö tiivistyy jatkossa. Kokoamme myös liittolaisiamme varten tietoja esimerkiksi satamiemme kapasiteetista sekä niiden jatkoyhteyksistä tiestöineen ja rautateineen.

Puolustusvoimat on harjoitellut ja tehnyt varautumissuunnitelmia satamissa ennen Nato-jäsenyyttä.

Näin teemme jatkossakin, ja mukanamme saattaa olla Natoon kuuluvia kumppaneja. Toimivaltainen viranomainen on kuitenkin aina suomalainen.

Järjestelmällinen varautuminen voi tarkoittaa investointeja, mutta uskon lisääntyvän joukkojen ja rahtien määrän tarkoittavan ennen muuta bisnesmahdollisuuksia huolinta-alalle ja koko logistiikkaan.

Pelkästään Naton logistiikkakeskus ostaa joukkoja varten vuosittain palveluja miljardeilla euroilla.

Nyt pitää rohjeta tehdä toimittajailmoitus Natolle ja kertoa halukkuudesta palvelujen tarjoamiseen.

Satamissa kannattaa selvittää myös mahdollisuus hakea Euroopan unionin rahoitusta sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin.

Erityisvahvuutemme varautumisessa on hyvä viranomaisyhteistyö. Olemme yhdessä tottuneet harjoittelemaan ja valmistautumaan häiriötilanteita varten. Toimivat verkostot ovat myös jatkossa avain hyvään valmiuteen ja varautumiseen.

JUHA TUOMINEN

Mielipdie

Nato-jäsenyys parantaa Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Jäsenyyteen kuuluu turvata kansallinen logistiikka ja huoltovarmuus kaikissa tilanteissa.

Suomen satamat turvallisuusjärjestelyineen ovat hyvässä kunnossa. Kokonaismaanpuolustuksen konseptimme on kaiken kaikkiaan on niin vahva, että se kantaa myös Nato-yhteistyöhön.

Kumppanimaiden harjoitusjoukkoja on vieraillut Suomessa vuosikausien ajan, eikä joukkojen vastaanotto ole vierasta satamillekaan. Itse asiassa Nato-liittolaisuuden tuoma juridinen peruste helpottaa käytännön järjestelyjä.

Kansalliseen lainsäädäntöömme on tarpeen tehdä tarkistuksia, jotta mahdollisimman jouheva yhteistoiminta liittolaisten kanssa on mahdollista myös maahantulo- ja turvallisuuskysymyksissä.

Suomessa ei ole valtion omistamia satamia joitakin merivoimien tukikohtien ja viranomaisten laitureita lukuun ottamatta. Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että rakentaisimme maahan uutta sotilassatamaa, sillä nykyisten yhtiöitettyjen satamien kapasiteetti kyllä riittää.

Kun satamat aiemmin olivat kaupunkien omistuksessa ja viranomaisohjauksessa, ne tekivät poikkeusolojen varautumissuunnitelmat. Yhtiöittämisten jälkeen velvoitetta ei ole ollut, mutta tilanne on muuttumassa. Huoltovarmuuskeskus alkaa ohjata satamia varautumisessa, jota on tarkoitus parantaa.

Satamiin saattaa tulla uusia turvallisuustietoisia asiakkaita. Niissä on oltava valmius ottaa vastaan tuhansien sotilaiden joukkoja tai puolustusmateriaalia, jolloin järjestelyissä on kyettävä huomioimaan liikkumiset, kulkurajoitukset, erikoismateriaalin säilytys sekä joukkojen yleinen huolinta.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa logistisen infrastruktuurin kehittämisestä ja sopimusten

Merikomentaja Maavoiminen esikunta

1/2023

17

Stevecolla käynnistyi tänä vuonna kaksi oppi­ sopimuskoulutusta.

Oppisopimuskoulutuksella on talossa pitkät perinteet ja nyt, monen vuoden tauon jälkeen, sen suhteen on otettu merkittäviä askeleita eteenpäin. Pääperiaate on kuitenkin aina sama: kouluttaa uusia ammattilaisia satamatyön aidossa arjessa.

Stevecolla oppisopimuskoulutus on sulava väylä työelämään Oppisopimus­ koulutus on mah­ dollisuus kehittää omaa urapolkua.

– Suvi Myllylä 18

1/2023

Teksti: Suvi Nopanen Kuvat: Johannes Wiehn

S

tevecolla oppisopimuskoulutuksen juuret ulottuvat aina vuoteen 1978 asti, jolloin ahtaajien oppiohjelma aloitettiin silloisella Kotka Stevedoringilla. Vuonna 1994 vanhan ohjelman tilalle suunniteltiin sekä ahtaajien ammattitutkinto näyttökokeineen että työnjohtajien erikoisammattitutkinto. Koulutuksen kautta saatiin uusia osaavia käsipareja logistiikan pariin, ja ammattitaidon ohella tulokkaat oppivat samalla talon tavoille.

“Oppisopimuskoulutus on perinteinen tapa tulla tälle alalle. Satamatyöhön ei ole sellaisenaan varsinaista koulutusta, joten oppisopimuskoulutus on luonteva ja kohdennettu tapa kouluttautua”, kertoo Steveco Oy:n henkilöstön kehittäjä Suvi Myllylä.

OPISKELIJALLA ON KOULUTUKSESSA TÄYSI TUKI

Tänä vuonna Stevecolla aloitettiin työnjohtajien ja ahtaajien oppisopimuskoulutukset, joissa koulutettavia on yhteensä 29 henkilöä. Työnjohtajat saavat palvelulogistiikan erikoisammattitutkinnon ja ahtaajat lastinkäsittelyalan ammattitutkinnon. Koulutukset kestävät noin kaksi vuotta.

Steveco toteuttaa oppisopimuskoulutuksia yhdessä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamin kanssa: Ekamilla hoidetaan koulutuksen teoriaosuus, ja Stevecolla sukelletaan käytännön pariin töiden kautta.

Myllylä kertoo, että noin 20 % koulutuksesta on puhtaasti teoriaa ja loput 80 % opitaan töissä.

“Työssäoppimisesssa teoria kohtaa käytännön, kun opiskelijat pääsevät oppimaan teoriatunneilla läpikäytyjä asioita saumattomasti tekemisen kautta. Teoriaopintoihin liittyen meillä järjestetään esimerkiksi Steveco-teemapäiviä, joiden aikana tunneilla läpikäytyjä asioita kohdennetaan Stevecon omiin käytäntöihin, tutustuen esimerkiksi Stevecon strategiaan, vastuullisuuteen ja erilaisiin toimintamalleihin. Stevecolla opiskelijoita ohjaa oma työpaikkaohjaaja, mutta koulutukseen osallistuu myös muita talomme ammattilaisia.”

ANONYYMI HAKUMALLI TOI OSAAMISEN ESIIN

Nyt käynnissä olevat koulutukset ovat monellakin tapaa merkittäviä. Edellisestä oppisopimuskoulutuksesta Stevecolla Kotkassa on vierähtänyt yli kaksi vuosikymmentä,

20 % oppisopimus­ koulutuksesta on teoriaa, loput 80 % opitaan töistä.”

– Suvi Myllylä sillä viimeisin järjestettiin vuonna 1998.

Toisekseen tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksessa on mukana ennätyksellisen paljon työnjohtajakoulutettavia – kaikkiaan 10 henkilöä.

Ahtaajaopiskelijoiden rekrytointi toteutettiin anonyymina hakuna, jossa esimerkiksi hakijan nimeä, sukupuolta tai ikää ei ollut näkyvissä.

“Anonyymissa hakumallissa nähtävillä olivat rekryä ajatellen olennaisimmat asiat, eli muun muassa koulutustausta ja muu aiempi kokemus. Näin potentiaaliset hakijat erottuvat tärkeimpien asioiden, eli osaamisen ja motivaation kautta. Anonyymissä hakumallissa varmistetaan, että rekrylle asetetut kriteerit täyttyvät tasapuolisesti.

Meillä tämä malli onnistui todella hyvin, ja saimme toivomiamme motivoituneita tekijöitä koulutuksiin. Uskon, että mallia hyödynnetään uudelleen”, Myllylä kertoo.

Stevecon koulutuksiin haki yhteensä yli 600 henkilöä. Suosio kertoo paitsi kiinnostuksesta oppisopimuskoulutusta kohtaan, myös Stevecon hyvästä työnantajamielikuvasta. Steveco on suuri toimija etenkin Kymenlaakson alueella, eivätkä useiden vuosikymmenien mittaiset työurat ole talossa tavattomia.

“Olemme haluttu työnantaja – siitä kertovat osaltaan esimerkiksi monet pitkät työsuhteet. Isona ja monipuolisena talona tarjoamme mahdollisuuksia kehittää omaa urapolkua, ja oppisopimuskoulutus on yksi keino tähän”, Myllylä sanoo.

1/2023

19

OSAAJILLE TÖITÄ, TYÖNANTAJILLE OSAAJIA

Keski-Eurooppaan verrattuna Suomessa oppisopimuskoulutus on vähäistä. Myllylä uskoo, että osaltaan tähän vaikuttaa hyvä olemassaoleva koulutusjärjestelmä, josta on saatu tarpeeksi osaajia eri alojen tarpeisiin.

Tämä on mahdollistanut työllistämisen perinteisen rekrymallin avulla, jossa uusilla työntekijöillä on tutkinto jo valmiina.

“Kannustaisin yrityksiä kuitenkin harkitsemaan oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Siitä hyötyvät niin työnantaja kuin opiskelijakin. Toki se vaatii resursseja, mutta opiskelijan tukena on työnantajan lisäksi myös teoriaopinnoista vastaava oppilaitos.”

Kuten muissakin tutkintoon tähtäävissä koulutuksis-

sa, myös oppisopimuskoulutuksen taustalla vaikuttaa Opetushallitus. Opetushallitus on laatinut oppisopimuksesta saatavan tutkinnon perusteet, mikä on otettava huomioon koulutuksen sisältöä suunniteltaessa. Tämä vaatii työnantajalta resursseja ja sitoutumista, mutta seuraukset ovat parhaimmillaan kauaskantoiset pitkien ja osaavien työurien muodossa. Myllylä katsookin oppisopimuskoulutuksen tulevaisuutta Stevecolla toiveikkaana.

“Oppisopimuskoulutus on hyvä tapa kouluttaa meille Stevecolle uusia osaajia, sillä opiskelija saa kaikki valmiudet ja erittäin hyvän osaamispohjan työskennellä alallamme. Toivon kovasti, että oppisopimuskoulutus jatkuu myös tulevina vuosina.”

Oppisopimuskoulutus vie kohti tavoitteita Tänä vuonna oppisopimuskoulutuksensa Stevecolla aloittivat helsinkiläinen Hanna Pesonen ja kotkalainen Ville Ståhl. Uutena taloon tullut Pesonen on mukana ahtaajien oppisopimuskoulutuksessa ja Ståhl kouluttautuu työnjohtajaksi työskenneltyään Stevecolla vuosia ahtaajana.

Pesonen aloitti oppisopimuskoulutuksen syyskuussa.

Arvioitu valmistumisaika on vuonna 2025. Oppisopimuskoulutus on hänelle keino monipuolistaa valmiiksi kattavaa osaamispalettia, sillä hänellä on jo taustaa merenkulusta satama-alan moniosaajana. Aiempiin työtehtäviin kuului esimerkiksi liikenteen ohjausta ja lastien hoitamista.

Oppisopimuskoulutuksensa tammikuussa aloittaneelle Ståhlille Steveco on tuttu työnantaja jo useamman vuoden ajalta, sillä hän aloitti talossa tilapäisahtaajana vuonna 2018. Ståhl vakinaistettiin ahtaajaksi vuonna 2021. Oppisopimuskoulutuksella hän rakentaa omaa urapolkuaan Stevecolla, ja työnjohtajaksi valmistuminen näkyy noin kahden vuoden päässä.

OPINNOISSA MOTIVAATIO ON TÄRKEÄÄ

Stevecon oppisopimuskoulutuksessa jokaisen opiskelijan kanssa tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), sillä kaikki opiskelijat tulevat eri lähtökohdista ja heidän kokemuksensa sekä kertynyt tietotaitonsa on erilaista. Osaamisen kehittämissuunnitelmaa varten kartoitetaan opiskelijan osaaminen ja kokemus.

20

1/2023

“Kaikenlainen satama-alan ja logistiikan kokemus on ollut etu koulutuksessa. Lisäksi tarvitaan maalaisjärkeä, oma-aloitteisuutta ja etenkin motivaatiota”, Pesonen kertoo.

Oppisopimuskoulutuksessa opinnot alkavat parin viikon mittaisella perehdytyksellä taloon ja tehtävään, jonka jälkeen opiskelijat hyppäävät mukaan työpaikan arkeen.

Töiden ohella opiskellaan teoriaa. Tällä hetkellä Pesosella on tutkintoon kuuluvia näyttöjä ja Ståhlilla kuukaudessa kaksi koulupäivää, joiden lisäksi hän tekee teoriatehtäviä.

“Tehtäviä tehdään työajan ulkopuolella, mutta esimerkiksi ennen iltavuoroa niitä ehtii edistämään hyvin. Töissä saamme tukea työpaikkaohjaajalta ja kollegoilta”, Ståhl sanoo.

KOULUTUS KANNATTAA AINA

Sekä Pesonen että Ståhl suosittelevat oppisopimuskoulutusta lämpimästi. He pitävät koulutusta hyvänä keinona oppia uutta ja edetä urallaan. Vastuuta ja velvollisuuksia lisätään oman osaamisen mukaan, joten oppiminen on turvallista ja menee opiskeljan ehdoilla.

“Kannattaa hakea rohkeasti! Se voi vaatia päättäväisyyttä ja poistumista omalta mukavuusalueelta, mutta on kannattava hyppäys. On mentävä kohti omia tavoitteita ja haaveita”, Pesonen sanoo.

“Jos vähääkään kiinnostaa, niin voin suositella. Opintojen ajalta saa myös kunnon palkkaa, eikä koulutus mene koskaan hukkaan”, Ståhl jatkaa.

Opintojen ajalta saa kunnon palkkaa, eikä koulutus mene koskaan hukkaan.

– Ville Ståhl

Hanna Pesonen ja Ville Ståhl ovat Stevecon oppisopimuskoulutuksessa. He kannustavat muitakin hakemaan rohkeasti mukaan.

1/2023

21

Mussalon D-osa on investointi tulevaisuuteen HaminaKotkan sataman D-osan tältä erää viimeinen laituriurakka on saatu päätökseen. Vuonna 2017 aloitetun mittavan hankkeen aikana on toteutettu muun muassa uusi satama-allas, aallonmurtaja, neljä laituripaikkaa, tausta-alueen varastorakennusten alue ja lisäraiteita.

Projektin viimeinen puuttuva palanen, 330 metriä pitkä eteläpään laituriosa, valmistui lokakuun lopussa.

Teksti: Helka Herlevi Kuvat: Marko Laukkarinen

E

nnen vuotta 2017 harkittiin alueen laajentamista konttiterminaalin kenttätarpeisiin, mutta suunnitelmat muuttuivat ja alueesta kehittyi Itämeren suurin selluterminaali.

Viime vuonna Steveco rakensi alueelle uuden terminaalihallin, joka on kooltaan 24 000 neliömetriä ja sijaitsee vuonna 2019 valmistuneessa selluterminaalissa.

Nyt valmistuneen D-osan laajennusosan myötä Mussalosta on kasvanut valtakunnallisesti merkittävä metsäteollisuuden tuotteiden keskus.

“Alue on suunniteltu monimuotoiseen käyttöön. Tällä hetkellä alue toimii Stevecon selluterminaalina, mutta tulevaisuutta ajatellen aluetta voidaan muuttaa käytön ja tarpeen mukaan. Hanke on ollut nimenomaan panostus tulevaisuuden toimintoihin”, kertoo Mussalon D-osan HaminaKotkan sataman hankkeen projektijohtaja Jari Kontunen.

Kontunen hyppäsi projektiin mukaan heti sen käynnistyttyä vuonna 2017. “Projektissa on ollut monta

INFO

satama-allas, laiturit ja aallonmurtaja yht. n. 20 ha • Rakennusaika 2017 - 2023 • Satama-altaan syvyys 17,5 m, Mussalon tuloväylä on 15,3 m syvä • Laitureita yhteensä 700 m

1/2023

MASSIIVISET MAASIIRROT

Hanke kattoi kokonaisuudessaan noin 50 hehtaarin alueen, joten käsittelyssä olleet massamäärät olivat suuria: Hankkeen aikana maa- ja kiviainesta siirrettiin ja käsiteltiin peräti 1,6 miljoonaa kuutiota. Mussalon länsiosa sijaitsee olosuhteiden puolesta haasteellisessa paikassa, joten suurin osa veden alla louhitusta kiviaineksesta, yhteensä n. 280 000 kuutiota, hyödynnettiin massiivisen 620 metriä pitkän aallonmurtajan rakentamiseen. Lisäksi satama-altaan ruoppausmassoilla on täytetty myös Mussalon Palaslahden teollisuusalueen täyttöaluetta.

“Haasteellisin aika alueen rakennusvaiheessa olikin juuri aallonmurtaja. Talvella ruoppaustoimintaa ei voi luonnollisesti tehdä, vaan kaikki työvaiheet vesirakentamisessa on tehtävä maaliskuun ja joulukuun välisenä ai-

MUSSALON D-OSA

• Alue yhteensä noin 50 ha, josta

22

vaihetta. Myös haasteita mahtuu mukaan, kun asioita on toteutettu meritäyttönä ja vesirakentaminen on ollut riippuvainen eri vuodenaikojen olosuhteista.”

• Junavaunujen tulo-, purku- ja lastausraiteita 2,5 km • Varastorakennuksia nyt 44 000 m2, kokonaiskapasiteetti mahdollisuus n. 70 000 m2 • Uudet rautatie- ja ajoneuvoliikenteen yhteydet

• LNG-tankkaus suoraan säiliö­autosta laivaan (laiturien ATEX-alueet)

• Makeanvedenpisteitä laitureilla 100 metrin välein

• Johtoreittivaraukset tulevaisuuden maasähkölle

kana”, muistelee Kontunen. “Vaikka paikka on olosuhteiden osalta suuri haaste, niin aika lailla vuoden 2017 havainnekuvan mukaiselta alue nyt näyttää.”

100 MILJOONAN EURON INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN

Vaikka rakennustyöt olivat hektistä aikaa, on satama-alueen sisällä ja läheisellä teollisuusalueella voitu operoida koko projektin ajan.

“Yhtään onnettomuutta ei sattunut projektin aikana Stevecon satamatoimintojen kanssa, vaikka meno oli välillä kovaa. Yhteistyö Stevecon kanssa on ollut hyvää, jaoimme

”

tietoa tekemisistä säännöllisesti”, kiittelee Kontunen.

Projektin rakennushankkeet ja kalustoinvestoinnit ovat suuruudeltaan merkittävä investointikokonaisuus.

HaminaKotka Satama Oy, Kotkan kaupunki, Kymen Vesi, Kymenlaakson Sähkö Oy ja Steveco sekä muutamat muut tahot ovat investoineet alueelle yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Mussalon D-osan vesi- ja laiturirakentamista sekä tausta-alueen ratayhteyksiä ja meluvallia on yhteisrahoitettu osin EU-rahoituksella: Verkkojen Eurooppa -tukivälineen osuus rahoituksesta on em. osin reilut 10 miljoonaa euroa.

Yhtään onnettomuutta ei sattunut projektin aikana Stevecon satamatoimintojen kanssa, vaikka meno oli välillä kovaa.”

1/2023

23

HIETASEN SUURIN JA KAUNEIN Kuvat: Jarno Koivula

INFO

GOTTWALDNOSTURI TORSTAIAAMU 9.11.2023 VALKENI HIETASEN SATAMASSA KAUNIINA, SILLÄ UUSI GOTTWALD NOSTURIMME PÄÄSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA TOSITOIMIIN. SEN 125 TONNIN NOSTOKAPASITEETTI MAHDOLLISTAA TERMINAALISSA ENTISTÄ JOUSTAVAMMAN JA KILPAILUKYKYISEMMÄN NOSTURIOPEROINNIN. HUIPPUUNSA HIOTUN SUORITUSKYVYN LISÄKSI UUSI NOSTURI PIENENTÄÄ POLTTOAINEKUSTANNUKSIA, VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ JA ON HVOYHTEENSOPIVA.

24

1/2023

Kapasiteetti, säde ja mitat

• Nostokapasiteetti, max 125 t • Työskentelysäde 54 m • Tornin ohjaamon korkeus 29,1 m • Puomin kääntöpiste 23,1

Työnopeudet

• Nostaminen / laskeminen 0 – 120 m/min

• Kääntäminen 0 – 1,6 rpm

Nostolaite ja käyttöjärjestelmä

• Nostinjärjestelmä HC 125:63 • Käyttöjärjestelmä DO875-H

1/2023

25

Henkilö

”Meillä todellakin on mitä myydä”

Teksti: Kirsi Riipinen Kuva: Marko Laukkarinen

Uusi myyntijohtaja arvostaa stevecolaisten tekemisen meininkiä: kaikki haluavat hoitaa asiakkaan tarpeet turvallisesti, oikein ja oikea-aikaisesti.

Stevecon uudella myyntijohtajalla Ville Kuitusella on vankka kokemus logistiikasta ja satamatyöstä. Hän teki nuorena trukkikuskin töitä sekä on lastannut ja purkanut rekkoja ja kontteja. Hän on toiminut myös Hietasessa Stellalla työnjohtajana sekä terminaalipäällikkönä. Wallenius Wilhelmsen Logisticsilla Kotkan terminaalissa hän oli toimitusjohtaja, HaminaKotkan satamassa puolestaan myyntipäällikkönä ja liikennejohtajana.

Ura satamassa ei ole ollut määrätietoinen valinta, pikemminkin hän kutsuu sitä sattumaksi.

Suvustakaan ei ole tullut alalle ohjausta. ”Lähimmäksi taitaa päästä isoisän isä, joka toimi Kotkan sataman naapurustossa suutarina ja todennäköisesti korjasi myös satamatyöläisten kenkiä.”

Satama on ollut Kymenlaaksossa iso työnantaja, ja osa kavereista teki siellä töitä. Sinne Kuitunenkin omien sanojensa mukaan lähinnä ajautui. Työnteko oli loputa niin kivaa, että se vei mukanaan.

Nuoruusvuosien jälkeen hän muutti Helsinkiin opiskelemaan, mutta palasi töiden perässä syntymäkaupunkiinsa Kotkaan.

KOLLEGOISSA VANHOJA TUTTUJA

Stevecoon hänet houkutti mielenkiintoinen työ.

Kuitunen pitää myynnistä ja asiakkaiden kanssa asioiden ratkomisesta. ”Steveco on hyvämaineinen paikallinen yritys, oikeastaan jo instituutio, jolla on vahvat juuret Kymenlaaksossa.”

Kuitunen tunsi uransa varrelta joukon stevecolaisia, mikä helpotti sekin siirtymistä. Myös osa asiakkaista oli ennestään tuttuja.

26

1/2023

Hän huomauttaa, että Suomesta on vaikea kuvitella toista alan yritystä, jossa olisi näin vankka yhteenlaskettu kokemus ja osaaminen. ”Osalla henkilöstöä osaaminen on karttunut kymmenien vuosien aikana, mutta joukossa on toki myös nuorempaa verta. Yritykseen tulevaa helpottaa, kun tietää tukevasta selkänojasta. Täällä on aina joku, jolta kysyä. Kollegat ovat olleet kannustavia, kuin valmentajia.”

Kuitunen arvostaa työyhteisönsä asennetta: no nonsense, töissä tehdään bisnestä. ”Myynnin ihmisille on tärkeää, että asiakaslähtöisyys on itsestään selvää läpi talon. Tekemisen meininki tarkoittaa täällä, että kaikki haluavat hoitaa asiakkaan tarpeet turvallisesti, oikein ja oikea-aikaisesti.”

Töiden tekeminen yhdessä on hänen mukaansa kaiken lisäksi hauskaa. Tunnelma on välitöntä, ja huumori yhdistää ihmisiä.

LAAJA TARJOOMA YLLÄTTI

Uusi myyntijohtaja on ollut positiivisesti yllättynyt, kuinka monenlaisia asioita Steveco tekee. Hänelle oli tietenkin selvää, että yhtiö on laajan palvelun satamaoperaattori. Sen sijaan yllätys on ollut, miten laajalti Steveco tarjoaa varsinaisen satamatoiminnan ulkopuolella kuljetuksia, rahteja, huolintaa ja varastointia. ”Meillä todellakin on mitä myydä!”

Lähitulevaisuus ja taantuman kehittyminen huolettavat kaikkia. Kuitusen mielestä tällaisessa tilanteessa ei auta muu kuin mennä eteenpäin. ”Suhdanteet ovat mitä ovat, mutta se mikä

menee alas, tulee myös ylös. Lamaantuminen tai masentuminen ei kanna mihinkään. Suhdanteita ei yksi ihminen muuta, mutta voimme porukalla etsiä uusia mahdollisuuksia ja olla aktiivisia. Meidän tehtävämme taantumassakin on huolehtia asiakkaidemme asioista ja luoda samalla uutta. Siitä tulee myös lisämotivaatiota työhön.”

Parhaimmat kicksit syntyvät hänen mielestään silloin, kun hankala tilanne saadaan kääntymään porukalla voitoksi. Mikä muu olisi töissä palkitsevampaa, hän pohtii.

Kuitusen mielestä työssä kaikkein

parasta on kuitenkin vapaus. Hän itse säätelee työpäivänsä, ja jos se vaikuttaa tylsältä, on peiliin katsomisen paikka.

Stevecolaiseen työkulttuuriin kuuluu hänen mukaansa se, että ihmiseen luotetaan ja hänelle annetaan vastuuta. Kuitusen mielestä tasapaino on kunnossa. ”Luovalle ja uteliaalle ihmiselle talon kulttuuri sopii hyvin. Saan olla mukana siellä, missä tapahtuu.”

THRASH METALIA JA KLASSISTA

Työ ei saa koskaan olla koko elämä.

Kuitunen asuu perheineen Pyhtäällä,

ja hän pitää huolen siitä, että aikaa jää myös omille harrastuksille. Muun muassa kitaraa soittavalle miehelle musiikki on tärkeää.

Kuitusta ei saa houkuteltua nimeämään yksittäistä suosikkiaan, sillä siihen kuuluu ”kaikki hyvä musiikki Slayerista Schubertiin”.

Hän käy myös keikoilla. Erityisen hyvin mieleen on jäänyt takavuosien Kiss-yhtyeen konsertti, jonka jälkeen hänen tuttavansa oli onnistunut järjestämään tapaamisen bändin jäsenten kanssa backstagella. ”Se oli varsinainen once in a lifetime -kokemus”, Kuitunen kertoo.

LYHYESTI

VILLE KUITUNEN, 46 Syntynyt Kotkassa, asuu Pyhtäällä.

Aloitti Stevecon myyntijohtajana 1.4.2023.

Koulutukseltaan logistiikkainsinööri, opiskellut sen lisäksi projekti- ja myyntijohtamisen YAMK-tutkinnon.

Ura muun muassa terminaalipäällikkönä Hietasessa Stellalla, toimitusjohtaja Wallenius Wilhelmsen Logisticsin Kotkan terminaalissa, myyntipäällikkö ja liikennejohtaja HaminaKotkan satamassa.

Perhe vaimo ja kaksi lasta.

Harrastukset musiikki monipuolisesti, jalkapallo penkkiurheilijana.

Kannustaa Kotkan omaa joukkuetta FC KTP:tä sekä AS Romaa.

1/2023

27

Vientiä, tuontia, projekteja ja break bulk -toimituksia – Steveco on paljon muutakin kuin satamaoperaattori.

Räätälöimme logistiikkaratkaisut tarpeidesi mukaisesti. Varmistamme tuotteellesi nopean, luotettavan ja kustannustehokkaan toimituksen.

Kauttamme saat kansainväliset ja kotimaiset meri-, maantie- ja rautatierahdit sekä niihin liittyvät huolintapalvelut. Kuljetuspalvelumme meriteitse ovat saatavilla kaikista Suomen satamista.

Ota yhteyttä – laaditaan paras ratkaisu juuri sinun tarpeisiisi.

MYYNTIJOHTAJA Mia Brunila puh. +358 44 2323 558 mia.brunila@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Päivi Nygren-Laitinen puh. +358 44 2323 562 paivi.nygren-laitinen@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Sami Orimus puh. +358 44 2323 256 sami.orimus@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Marko Tuokko puh. +358 44 2323 742 marko.tuokko@steveco.fi

@stevecoGroup

Steveco Oy

@steveco_oy

@StevecoOy

www.steveco.fi