Satama 1 2014

KILPAILUETUA KESKITTÄMÄLLÄ Kontitusten keskittäminen Stevecolle tuo UPM:lle selviä säästöjä

KOKO KETJU HOIDOSSA Steveco on täyden palvelun kansainvälinen logistiikkatalo

STEVECO

MITEN KÄY VENÄJÄN TRANSITON? Sujuva logistiikka on Suomen satamien valttikortti

OY:N

REAALIAIKAISTA SATAMASEURANTAA Aviso selvittää puolestasi, missä yksikkösi milloinkin liikkuvat

ASIAKASLEHTI

1/2014

VARMASTI VENÄJÄLLE Suomi on luotettava ja tehokas transitomaa. SIVU 8

1/2014 TURVALLINEN VALINTA Venäjälle suuntautuvan transitoliikenteen reitittäminen Suomen kautta on parasta riskienhallintaa.

8

17 22

UPM LUOTTAA STEVECON LAATUUN

LISÄKSI

Päätös keskittää Mussalon satamakontitukset Stevecolle on seurausta kroonisesta kustannuspaineesta, sanoo UPM:n Jari Nieminen. Myös Stevecon luotettavuus myötävaikutti asiaan.

3

pääkirjoitus

4

uutiset

6

infografiikka

15 kysymys&vastaus SYÖKÖ UKRAINAN KRIISI TRANSITON?

16 mielipide

Vilkas transitoliikenne vaikuttaa oleellisesti Suomen kansantalouteen. Miten käy Venäjän transitolle Ukrainan poliittisen ja sotilaallisen kriisin seurauksena?

21 IT 26 palvelu 28 kontti 30 henkilö 31 vintage

2

1/2014

PÄÄKIRJOITUS 1/2014

MITÄ NYT? KOKO ALAMME ON syystäkin huolissaan Venäjän Ja mitä transitoon tulee, ei tämä ole ensimmäinen tilanteesta ja sen suorista sekä välillisistä vaikutuksiseikä varmaan viimeinenkään kerta, kun liikenteessä ta transitoliikenteeseen. Suomen satamissa Venäjälle tapahtuu suuria äkillisiä vaihteluita. Nyt viimeistään suuntautuvan transiton lasku on ollut poikkeuksellisen on tullut todistetuksi, että vain muutos on pysyvää. jyrkkä ja nopea. Transiton merkitys on mielestäni Hyvää kesää! paljon suurempi kuin yleensä annetaan ymmärtää, koska Suomen Nyt viimeistään on kautta kulkeva transito palvelee tullut todistetuksi, palautuvien tyhjien yksiköiden muodossa erityisesti suomalaista että vain muutos vientiteollisuutta. on pysyvää.

Paljon on ollut puhetta siitä, ettei metsäteollisuuden kannata enää jatkossa investoida Suomeen. Nyt olemme kuitenkin saaneet erittäin positiivisia uutisia jopa historian suurimmista investoinneista! Juuri näitä uutisia yhteiskuntamme kaipaa. Vaikka tiet nyt ovatkin rapautumassa, niin yleisesti ottaen suomalainen logistiikkainfra kestää kyllä vertailun ja mahdollistaa vaikka kuinka huomattavia lisätonneja.

TAPIO MATTILA johtaja, myynti ja markkinointi Steveco

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 Kotka puh. +358 5 23231 Päätoimittaja: Tapio Mattila Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Mikko Raki, Tomi Rautio, Vesa-Heikki Renlund, Kauko Saarela, Eija Suntio Repro: Aste Helsinki Oy Paino: Painokotka Oy Paperi: MultiArt Silk Painosmäärä: 2 000 ISSN 1456-212X Kannen kuva: Juha Metso Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.steveco.fi tai eija.suntio@steveco.fi

11/2014 1/ 1/2 / 014 014 14

3

UUTISET

STEVECO SPONSOROI:

KTP-Basket neloseksi KORIPALLOJOUKKUE KTP-Basketin kausi päättyi toukokuussa nelossijaan. Välierissä joukkue taipui mestariksi nousseelle Tampereen Pyrinnölle, ja pronssiottelussa Loimaan Bisons oli niukasti parempi.

Alkukaudesta vahvasti pelanneen joukkueen kannattajat odottivat tältä kaudelta mitalia, mutta nelossijakaan ei ollut pettymys. Korisliigan lisäksi KTP-Basket ahkeroi kauden aikana myös eurooppalaisten seurajoukkueiden EuroChallenge-sarjassa. Sielläkin tuloksena on sijoittuminen 16 parhaan joukkoon.

Pelikarhujen naisten Korisliiga-joukkue päätti kautensa hopeamitalit kaulassa.

Finaaliotteluissa PeKan naiset hävisivät lappeenrantalaisjoukkue Catzille.

Steveco tukee molempia kotkalaisia huippukoripallojoukkueita.

4

1/2014

FC KTP yhdistyneenä uuteen kauteen KOTKALAINEN jalkapallojoukkue FC KTP aloitti kautensa Ykkösessä pirteästi. Kotkalainen jalkapallo uudistui talven aikana, kun Kotkan Työväen Palloilijat ja FC KooTeePee yhdistyivät. Joukkue pelaa tutuissa vihreävalkoisissa paidoissa Ykkösessä eli Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Uudistus on nostattanut Kotkassa jalkapallokuumetta ja täyttänyt joukkueen kotikentän Arto Tolsa Areenan lehterit.

Avausottelu keräsi paikalle yli 2 300 katsojaa, mikä ylitti monien Veikkausliigan avausotteluiden katsojamäärän.

Steveco on mukana tukemassa kotkalaista jalkapalloboomia.

TIETO

VUOSAARI VETÄÄ HYVIN Steveco aloitti konttioperoinnin Helsingissä marraskuussa 2008. Stevecon Vuosaaressa käsittelemien konttien määrä on runsaassa viidessä vuodessa moninkymmenkertaistunut ja ylsi viime vuonna jo reippaasti yli 230 000 TEU:n.

TEU 300 000 200 000 100 000 0 2008

Palvelimet muuttivat STEVECON PALVELIMET muuttivat kesäkuun alussa Imatralta Espoon Kivenlahteen Tieto Oyj:n moderniin, vuonna 2011 valmistuneeseen konesaliin. Toimintojaan keskittävä Tieto lakkauttaa Imatran konesalin.

Energiatehokkuudestaan palkittu Espoon konesali viilennetään kierrättämällä kylmää vettä keskuksen jäähdytysjärjestelmässä. Vesi viilennetään uudelleen pumppuasemalla ja talteen otettu lämpö siirretään Espoon kaukolämpöverkkoon, jossa sen on laskettu riittävän vuodessa 1 500 omakotitalon lämmittämiseen.

Stevecon tietohallinto valmisteli muuttoa huolellisesti koko kevään, jotta asiakaspalvelukatkokset saatiin minimoitua. Muutto hoidettiin yhden viikonlopun aikana.

2009

2010

2011

2012

2013

Vuosaaren konttimäärä 2008 (TEU)

7 090

Vuosaaren konttimäärä 2013 (TEU)

237 836 LÄHDE: SUOMEN SATAMALIITTO

Uusi feederoperaattori Kotkaan ja Helsinkiin X-PRESS FEEDERS aloitti toukokuun alussa liikennöinnin Kotkan ja Vuosaaren satamissa. Viikkokäyntejä Suomessa on neljä: Kotkassa laivat käyvät maanantaisin ja torstaisin ja Helsingissä tiistaisin ja perjantaisin. Laivat liikennöivät akselilla Rotterdam– Kotka–Helsinki–(Tallinna)–Rotterdam.

X-Press Feeders on maailman suurin kaupallinen feederoperaattori. Suomessa X-Press Feedersin agenttina toimii Oy Melship Ab.

1/2014

5

STEVECO HOITAA

KOKO KETJUN LÄHTÖ

VAIHTO

Kiinalaisessa tehtaassa odottaa erä moskovalaisen

Rotterdamin satamassa kontti puretaan

kauppaketjun tilaamaa kodinelektroniikkaa.

valtamerilaivasta ja lastataan feederiin.

Rotterdam

Hongkong

Tuotteet pakataan tehtaalla konttiin. Valtuutettu

Kontti lastataan satamassa

viejä tekee vientiselvityksen. Kontti kuljetetaan

valtamerilaivaan, joka

satamaan closing time -päivämäärään mennessä

kuljettaa sen valtameren

odottamaan laivan lähtöä.

poikki Rotterdamiin.

30 PÄIVÄÄ HONGKONG – SUEZIN KANAVA – ROTTERDAM

STEVECON VAHVUUKSIIN KUULUVAT

toimivat viranomaisyhteydet. Tullin meriliikenteen asiakasyhteistyöryhmän jäsenenä Stevecolla on näköalapaikka ja hyvät vaikutusmahdollisuudet tulliuudistuksiin sekä tilaisuus toimia linkkinä asiakkaan ja tulliviranomaisten välillä. Tämä helpottaa tullivalvontaan liittyviä tarkastuksia ja nopeuttaa joidenkin EU:n tullilainsäädännön mukaisten lupien myöntämistä.

6

1/2014

SLOW STEAMING SÄÄSTÄÄ POLTTOAINEKULUJA Pienellä koneteholla tapahtuvalla hitaalla ajolla (ns. slow steaming) voidaan säästää tuhansia tonneja polttoainetta valtamerireiteillä. Slow steaming pidentää Aasian ja Euroopan välistä kuljetusaikaa tyypillisesti noin 2 päivää.

STEVECON ASIAKAS SAA KAIKKI TARVITSEMANSA HUOLINTA- JA LOGISTIIKKAPALVELUT SAMAN KATON ALTA. teksti Thomas Freundlich piirrokset Shutterstock asiantuntija Mia Brunila / Steveco Logistics

PERILLÄ Asiakkaan varastolla kontti puretaan ja tavarat toimiAHTAUSTOIMINNALLA ALOITTANEESTA

tetaan moskovalaisen kauppakeskuksen hyllyille.

Stevecosta on kehittynyt täyden palvelun logistiikkatalo, jolla on kattavat yhteistyöverkostot ympäri maailman. Tämä on hyvä uutinen yrityksille, jotka pyrkivät hiomaan logistisista ketjuistaan yhä virtaviivaisempia. Steveco-konsernin huolinta- ja logistiikkatoiminnoista vastaa Steveco Logistics, jossa yksi ja sama yhteyshenkilö on asiakkaan tukena koko kuljetusprosessin ajan. Steveco Logisticsin palvelulla ei ole maantieteellisiä rajoitteita, vaan asiakkaan kuljetukset reititetään lähtöpisteestä määränpäähän aina tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

Kotka Rotterdam Moskova

Rotterdamista kontti

Mussalossa

Steveco järjestää kontille kuljetuksen.

lähtee pienemmän

kontti puretaan

Varustamoluovutuksen jälkeen teh-

syöttöaluksen eli

laivasta ja siirre-

dään tarvittavat kuljetus- ja tullido-

feederin kyydissä

tään Stevecon

kumentit. Laivan purkuaikataulusta

kohti Kotkan Mussalon

konttikentälle.

riippuen kontti voi jatkaa matkaa

satamaa.

Kotkasta jopa saman päivän aikana.

2 päivää Moskovassa

Kontti saapuu tulliterminaaliin tullausta varten ja jatkaa sieltä asiakkaan varastolle.

2–3 PÄIVÄÄ KOTKA – MOSKOVA

4 PÄIVÄÄ ROTTERDAM – KOTKA

1–2 päivää Kotkan terminaalissa

Steveco kuljettaa tyhjän kontin takaisin Kotkaan.

NOPEA LÄHTÖ Stevecon Truck Check In -palvelun avulla kuljetusten lähtöselvityksen voi hoitaa nopeasti internetissä tai terminaalissa sijaitsevilla automaateilla.

STEVECON VENÄJÄ-OSAAMINEN

on vertaansa vailla. Pitkä kokemus on synnyttänyt luotettavan yhteistyöverkoston, jonka paikallistuntemus helpottaa Venäjällä toimimista. Paikallisen tytäryhtiön Steveco LLC:n asiantuntijat ovat valmiina auttamaan ongelmatilanteissa. Stevecon agenttiverkosto ulottuu myös Kaukoitään.

VARMASTI PERILLE Kuljetusten sujuvuus ja tarkkuus edellyttää luotettavia, pitkäikäisiä yhteistyökumppaneita. Stevecon laaja kuljetusverkosto takaa, että asiakkaan tilaamat tavarat saapuvat ongelmitta oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.

1/2014

7

-605&55"7" 10355* *5§§/ teksti Risto Pennanen kuvat Juha Metso

8

1/2014

7 KUN ASIAKAS TÄSMÄLLISEN TOIMITUKSEN OVAT SUOMEN TURVALLINEN

HALUAA JA LUOTETTAVAN VENÄJÄLLE, SATAMAT VALINTA. SIVUT

INFO

MAAILMAN PARHAAT SATAMAT

Satamainfrastruktuurin laatu Maa

Pisteet

Hollanti

6,8

Singapore

6,8

8–14

enäjälle menevissä kuljetuksissa Suomi on luonteva ja tehokas transitomaa, jonka kautta kuljettaminen on parasta riskienhallintaa. World Economic Forumin (WEF) tuoreimmassa kilpailukykyvertailussa yritysjohtajat rankkaavat Suomen satamat Itämeren parhaimmiksi ja maailman viidenneksi laadukkaimmiksi.

Satamien tehokkuuden merkitys kasvaa koko ajan, koska yritykset muuttavat omia prosessejaan yhä soljuvammiksi lean-ajattelun mukaisesti. Yritykset haluavat tavarat tuotantoon tai myymälään juuri oikeaan aikaan. Tuotteiden tarpeeton seisottaminen varastossa tietää kustannuksia, jotka syövät kilpailukykyä.

Ketjun tehostaminen tuo usein merkittäviä kustannussäästöjä, mutta lisää myös haavoittuvuutta sekä kaupassa että teollisuudessa. Siksi kuljetusketjun luotettavuus on tärkeämpää kuin koskaan. ”Jos kesäkengät tulevat myymälään liian myöhään, ne jäävät myymättä”, tiivistää avainasiakaspäällikkö Sami Orimus Steveco Logisticsilta.

Kaikkialla yleistyvän lean-ajattelun tavoite on, että tavara on oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja oikean laatuisena. Yritykset haluavat vähentää ketjusta kaiken turhan ja tuottamattoman. Esimerkiksi Moskovassa varastotila on kallista, joten monet yritykset haluavat pitää varastot mahdollisimman pieninä. Tämä puolestaan onnistuu vain, jos tavara saadaan maahan luotettavasti.

Hongkong

6,6

Yhdistyneet Arabiemiirikunnat

6,4

TEHOKASTA JA TURVALLISTA

Suomi

6,4

Panama

6,4

Suomalaissatamien menestys WEF:n vertailussa ei ole yllätys, sillä Suomi on aina joutunut viemään ja tuomaan valtaosan tavarasta meritse. Vain itään on maayhteys koko Manner-Suomesta. Siksi maahan on kehittynyt pitkän ajan kuluessa osaamista koko logistiseen ketjuun.

Belgia

6,3

Islanti

6,0

Saksa

5,8

Ruotsi

5,8

…

World Economic Forumin kilpailukykyraportin mukaan Suomessa on Itämeren

17. Viro

5,6

maiden parhaat ja maailman viidenneksi parhaat satamat. Euroopan maista edelle

88. Venäjä

3,9

menee vain Hollanti.

LÄHDE: THE GLOBAL COMPETITIVENESS REPORT 2013–2014, WORLD ECONOMIC FORUM

1/2014

9

VASEN Suomi on konttikuljetuksille edullinen transitomaa, koska tyhjeneville konteille löytyy aina paluukuljetus.

OIKEA Osaava henkilöstö, riittävät aukioloajat ja hyvä teknologia auttavat ylläpitämään terminaalien kilpailukykyä.

ALHAALLA Suomessa toimitusvarmuus, läpimenoajat ja turvallisuus ovat korkealla tasolla.

INFO

KULJETUKSILLE LUOTETTAVA YMPÄRISTÖ Suomen sijoitus infrastruktuurikisassa 148 maan joukossa Omaisuuden suoja

1.

Lahjukset

2.

Oikeusjärjestelmän tehokkuus riitojen ratkaisussa

2.

Rikollisuuden ja väkivallan kulut yrityksille

3.

Yritysten eettinen toiminta

2.

Infrastruktuurin laatu

3.

Teiden laatu

9.

Rautateiden laatu

6.

Ilmailuinfrastruktuurin laatu

6.

Sähkönjakelun laatu

5.

Satamien laatu

5.

LÄHDE: THE GLOBAL COMPETITIVENESS REPORT 2013–2014, WORLD ECONOMIC FORUM

10

1/2014

Satamien laatu koostuu monista asioista. Suomessa etenkin toimitusvarmuus, läpimenoajat ja turvallisuus ovat korkealla tasolla. Toimitusvarmuus korostuu talviaikoina, jolloin moderni jäänmurtajakalusto pitää väylät luotettavasti avoinna kovinakin talvina. ”Venäjän satamissa meillä on ollut haastavia tilanteita etenkin ruuhkien takia. Samoin jäänmurtoon liittyy kovina talvina haasteita”, sanoo metsäyhtiö Stora Enson logistiikkajohtaja Timo Hatva.

Stora Enso seuraa tarkasti muun muassa satamien toimitusvarmuutta, käsittelyvaurioita ja lastaustehokkuutta. Kustannustehokkuus on luonnollisesti yksi keskeinen seurannan kohde.

Suomen satamissa monet keskeiset asiat ovat kohdallaan. Satamistamme on viikkotasolla sopivasti lähtöjä eri suuntiin, palvelut ja meritoimitukset ovat kokonaisvaltaisesti kilpailukykyisiä ja konttikapasiteettia on tällä hetkellä riittävästi. ”Kilpailukyvyn säilyttämiseksi satamatoiminnoissa tarvitaan kuitenkin lisää joustavuutta ja jatkuvaa kehitystä”, sanoo Hatva.

KONTTITASAPAINO KUNNOSSA

Konttikuljetuksien kannalta Suomi on edullinen transitomaa myös siksi, että tyhjeneville konteille löytyy aina paluukuljetus. Venäjän omiin satamiin tulevaista konteista lähtee edelleen arviolta puolet tyhjinä etsimään paluulastia muista satamista.

Suomesta puolestaan viedään paljon juuri konttitavaraa, joten konteille löytyy kustannusten jakaja. ”Suomesta konteille löytyy aina paluulasti, joten varustamot pystyvät välttämään tyhjien konttien positiointikustannuksia”, sanoo Stevecon myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Tapio Mattila.

Jos tyhjä kontti joudutaan siirtämään esimerkiksi Rotterdamiin paluulastia varten, heikkenee logistisen ketjun teho merkittävästi ja asiakkaille tulee tarpeettomia kustannuksia.

Suomen kautta kulkeva transitoliikenne ja Suomen huomattava idänvienti tukevat vahvasti toisiaan. ”Niistä syntyy vahvoja tavaravirtoja, joiden mukana on helpompi elää. Vahvat terminaalit ovat kilpailukykyisiä, koska niillä on osaava henkilöstö, riittävät aukioloajat ja hyvä teknologia”, sanoo Stora Enson Hatva.

Juuri tähän liittyy suomalaisten konttisatamien suurin haaste tulevaisuudessa. Satamien kilpailu on koventunut viime vuosina merkittävästi, joten tavaravirtojen säilyttäminen on entistä haasteellisempaa. ”Varustamoille on tärkeintä, että satamat säilyttävät konttitasapainon ja kaksisuuntaisen liikenteen. Jos tämä ei onnistu, siirtyy liikennettä muihin satamiin ja kus-

PAIKALLISTA PALVELUA VENÄJÄLLÄ Suomalaisten perinteikäs idäntuntemus takaa, että Suomen kautta kulkeva transitokuljetus on olosuhteet tuntevissa käsissä. Suomalaiset toimijat osaavat valita parhaat reitit kunkin asiakkaan tarpeisiin.

Monet suomalaisyritykset ovat tottuneet toimimaan Venäjällä myös oman toimipisteensä kautta.

Esimerkiksi Stevecolla on myyntikonttori sekä Moskovassa että Pietarissa. Paikallisten konttorien avulla yhtiö pystyy palvelemaan entistä paremmin Venäjällä toimivia asiakkaita, koska asiakkaiden lähellä on helpompi ymmärtää näiden tarpeita. ”Paikallinen tuntemus avaa asiakkaille markkinatuntemusta sekä monipuolisempia verkostoja yritysten ja palveluntarjoajien kanssa”, sanoo Stevecon Moskovan toimiston vetäjä Igor Zhigora.

Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemus on tärkeää myös, kun tulkitaan lakeja ja määräyksiä, jotka voivat toisinaan muuttua nopeastikin. Maassa toimivilla ihmisillä on etulyöntiasema muutosten seuraamisessa.

Stevecon Moskovan toimisto on markkinoinut palveluitaan etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka kaipaavat kipeästi kuljetukseen ja varastointiin liittyvää osaamista. Kotkan ja Moskovan välisen junayhteyden avautuminen vahvistaa Stevecon kykyä tarjota palveluita suurille kauppaketjuille, jotka liikuttelevat suuria tavaramääriä. ”Suuret kauppaketjut ovat muutenkin vetureita logistiikan kehittymisessä. Ne ovat vaikuttaneet paljon muun muassa varastojen kehittymiseen”, Zhigora sanoo.

tannuspaineet kasvavat”, sanoo kansainvälisen varustamoyhtiö CMA CGM:n Suomen toimitusjohtaja Jouni Ahrela.

Siksi myös suomalaissatamien täytyy tehostaa palveluitaan jatkuvasti. ”Niiden pitää pystyä tuottamaan entistä edullisempia palveluita 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa”, sanoo Ahrela.

ICT-OSAAMISTA KAIKKIALLA

Nokian synnyinmaassa Suomessa on ollut pitkään suoranainen intohimo modernien ICT-ratkaisujen soveltamiseen. Tämä näkyy myös koko teollisuuden, viranomaisten ja operaattoreiden muodostamassa ketjussa. Esimerkiksi Stevecon konttiterminaalissa on käytössä rekoille 1/2014

11

4VPNFTUB L POUFJMMF MÔZUZZ BJOB QBMVVMBTUJ tarkoitettu check in -kioskipalvelu, joka lyhentää ruuhkajonoja ja tarjoaa palvelut mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kioskit ymmärtävät suomen lisäksi englantia, viroa ja venäjää. Vastaavaa palvelua voi käyttää myÜs internetissä.

Hiljattain Steveco otti käyttÜÜn Aviso-nimisen palvelun, jonka avulla huolitsija voi seurata konttien kulkua reaaliajassa. (Lue lisää Avisosta sivuilta 26–27.)

Tietotekniikka on yksi avaintekijä koko ketjun sujuvassa toiminnassa. Reaaliaikainen tieto saapuvien alusten lastista auttaa satamia suunnittelemaan kapasiteettia niin, että tavara siirtyy satamasta mahdollisimman nopeasti eteenpäin. MyÜs tavaran lastaus, tullimuodollisuudet ja kuljetukset hoituvat viivytyksittä ja asiakas saa haluamansa tavarat ajoissa. �SäännÜllisten asiakkaiden kanssa saamme Suomeen saapuvat kontit lähtemään seuraavana päivänä Venäjälle.

Tämä tietenkin edellyttää, että dokumentit ovat kunnossa�, Stevecon Orimus kertoo.

12

1/2014

KISKOT VIEVĂ„T ITĂ„Ă„N

Modernit satamat eivät kuitenkaan pelasta kuljetusta, jos muu logistinen ketju toimii epävarmasti. World Economic Forumin kilpailukykyselvitys kertoo, että Suomessa ovat infrastruktuurin lisäksi kunnossa monet muut tärkeät asiat, kuten omaisuuden suoja, vähäinen rikollisuus ja oikeusjärjestelmä.

MyÜs suomalaisten mutkattomat viranomaissuhteet ovat suuri vahvuus rajat ylittävässä toiminnassa. Esimerkiksi Steveco on jäsenenä Tullin meriliikenteen asiakasyhteistyÜryhmässä. Siksi yhtiÜ pääsee vaikuttamaan moniin uudistuksiin ja on ainakin tietoinen EU:n, Venäjän tai Suomen oman lainsäädännÜn asettamista uusista velvoitteista.

Suomen raideliikenne ja tiet ovat kansainvälisessä vertailussa hyvässä kunnossa. Esimerkiksi Suomen suurimmasta transitosatamasta Kotkasta tavarat voi kuljettaa Venäjälle joko autolla tai junalla. Keväällä Steveco käynnisti konttijunakuljetukset Kotkasta Moskovaan. Steveco Logistics huolehtii myÜs jatkokuljetuksesta Moskovan terminaalista asiakkaalle ja tyhjän kontin palautuksesta Kotkaan.

Asiakkaan tarve ratkaisee valinnan auton ja junan välillä. �Juna on mainio ratkaisu, jos asiakkaalla on säännÜllisesti isohkoja tavaraeriä, joiden halutaan olevan perillä samaan aikaan�, sanoo Orimus.

Kun tietotekniikka toimii, tavaran lastaus, tullimuodollisuudet ja kuljetukset hoituvat viivytyksittä.

#

SATAMIEN KILPAILU KIRISTYY

altian ja Venäjän tuoreet satamainvestoinnit luovat suomalaissatamille kovat paineet kehittää toimintaansa edelleen. ”Kilpailevat reitit ovat parantaneet kilpailukykyään sekä palvelu- että hintakisassa.

Suomalaiset ovat nyt oleellisesti aiempaa kovemmassa kilpailutilanteessa”, sanoo CMA CGM Finlandin toimitusjohtaja Jouni Ahrela.

Suomen logistisella ketjulla on ollut perinteisesti monia ylivoimatekijöitä, jotka ovat jättäneet etelän ja idän satamat varjoonsa.

Nopeasti oppineet kilpailijat ovat kuitenkin investoineet paljon sekä infrastruktuuriin että toimintatapoihin. Suomalaisten vahvin etu kilpailijoihin nähden on edelleen turvallisuus. ”Lastin välivarastointi toimii Suomessa paremmin kuin Venäjällä tai Baltiassa. Hävikkiä on vähemmän, ja sen vuoksi vakuutusmaksut ovat pienemmät”, sanoo varustamoyhtiö Maersk Finlandin toimitusjohtaja Michael Enberg.

Kilpailu on kuitenkin kiristynyt voimakkaasti, ja Suomen on välttämätöntä vastata muutokseen. ”Suomen pitää parantaa jokaisella osa-alueella pysyäkseen kilpailijoiden edellä”, sanoo Stora Enson logistiikkajohtaja Timo Hatva.

Parantaminen tarkoittaa muun muassa väylämaksuja, satamien joutavuutta ja viranomaisten toimintaa.

ELINEHTO KANSANTALOUDELLE Vilkas transitoliikenne on satamia suurempi kysymys, joka vaikuttaa oleellisesti koko kansantalouden hyvinvointiin.

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys kertoo, että transitoliikenne synnytti vuonna 2012 suoria nettotuloja noin 200 miljoonaa euroa. Summa koostuu myynti- ja väylätuloista, joista on vähennetty väyläkustannukset ja muut kustannukset.

Transiton epäsuorat hyödyt ovat kuitenkin suoria tuloja merkittävämpiä. Suurimman hyödyn vuolaasta transitosta saa vientiteollisuus, joka voi jakaa konttikustannuksia itäviejien kesken. Kun esimerkiksi Kaukoidästä Venäjälle vievän yhtiön kontti tyhjenee Suomessa, voi suomalaisyhtiö täyttää paluumatkalle lähtevän kontin. Näin toisistaan tietämättö1/2014

13

Baltian ja Venäjän tuoreet satamainvestoinnit luovat suomalaissatamille paineita.

millä yrityksillä on selkeä win-win-tilanne, kun yhtiÜt jakavat kustannukset. �Se voi olla joillekin viejille suorastaan kriittisen tärkeä asia, joka vaikuttaa kapasiteettiin, hintoihin, palveluun ja liikenteen tiheyteen�, sanoo Stora Enson Hatva.

TEOLLISUUDELLE RASKAS KUSTANNUSISKU Pahin uhkakuva on, että kilpailevat satamat onnistuvat kaappaamaan nykyistä merkittävämpiä siivuja Suomen kautta tulevasta transitosta. Se johtaa liikenteen muutoksiin niin, että konttilaivat menevät suoraan Venäjän satamiin ja poikkeavat vasta paluumatkalla tuomassa Suomeen tyhjiä kontteja. �Jos tällainen trendi jatkuu, se vähentää globaalien varustamoiden mielenkiintoa Suomen markkinoita kohtaan.

Suuria varustamoita kiinnostaa enemmän Kotkan kautta Venäjälle menevä liikenne kuin pienen Suomen vienti tai tuonti�, CMA CGM Finlandin Ahrela arvioi.

+PT SFJUJO LJMQBJMV LZLZ IFJLLFOFF MJJLFOOF WĂ„IFOFF KB TZOUZZ OFHB UJJWJOFO LJFSSF 14

1/2014

Tämä olisi suuri isku vientiteollisuudelle, jonka kustannukset kasvaisivat ja kuljetusvaihtoehdot vähenisivät.

Uhkakuva huolettaa luonnollisesti teollisuutta. �Jos reitin kilpailukyky heikkenee, liikenne vähenee ja syntyy negatiivinen kierre, joka etenee kuin lumipallo�, sanoo Timo Hatva.

PAKKO JOUSTAA LISĂ„Ă„

Koveneva kilpailu pakottaa luomaan uusia ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Koska myÜs logistiikkaketjun asiakkaat kilpailevat entistä kovemmassa kisassa, he odottavat saavansa nopeaa ja joustavaa palvelua kaikkina vuorokaudenaikoina. Tällainen joustavuus on ollut satamille haaste. �Jos kilpailussa haluaa pysyä mukana, täytyy lÜytyä ratkaisu, jonka kanssa kaikki osapuolet voivat elää�, pohtii Ahrela.

Joustavuuden lisäksi myÜs tyÜrauha on asiakkaille tärkeä asia. �Viime vuosina satamissa on ollut levotonta. Sillä on ollut negatiivinen vaikutus etenkin siksi, että Baltiassa vastaavia kiistoja ei juurikaan ole ollut�, sanoo Maerskin Enberg.

Suomen kustannustasoa tulisi painaa kaikin keinoin, sillä logistiikkaketjun toimijat osaavat vertailla hintoja. �Valtio voisi näyttää tietä edelleen alentamalla tai poistamalla väylämaksuja. Poliitikot ymmärtävät tämän toki, mutta valtiontalouden vaikea tila tekee ratkaisut luonnollisesti vaikeiksi�, Enberg pohtii.

Vaikeitakin ratkaisuja kannattaisi kuitenkin etsiä, sillä Venäjä on edelleen suuri mahdollisuus. �Jos Venäjän talous lähtee kasvuun, voi Suomi hyvin säilyttää nykyisen lastimääränsä transitossa, vaikka suhteellisen osuutemme laskisikin. Se on mahdollista, jos pystymme kilpailuun kustannuksissa ja toimitusvarmuudessa. Muuten ei hyvä seuraa�, sanoo Enberg.

Q&A TONI HIRN Production Engineer BASF Minerals Oy

teksti Jukka Juhola kuva Shutterstock

,"0-**/* 1§§--:45§§ 1"1&3*/ KAOLIINI ON YKSI STEVECON MUSSALON BULK-TERMINAALISSA KÄSITELTÄVISTÄ TUONTI- JA VIENTIASIAKKAIDEN KUIVABULKTUOTTEISTA. KAOLIININ OHELLA MUITA KUIVABULKTUOTTEITA OVAT MUUN MUASSA KALKKI JA ERITYYPPISET LANNOITTEET. VUONNA 2012 KAOLIINIA TUOTIIN SUOMEEN 115 MILJOONAN EURON ARVOSTA. KYSYIMME BASF MINERALS OY:N TONI HIRNILTÄ, MITÄ KAOLIINI OIKEASTAAN ON JA MINNE SITÄ TOIMITETAAN.

MITĂ„ KAOLIINI ON?

Kaoliini on kaoliiniryhmän mineraaleista koostuva seos, alumiinisilikaatti, joka on saanut nimensä kaoliniitti-nimisestä savimineraalista. Seoksia on olemassa useita erilaisia. Meidän Stevecon Mussalon Bulkterminaalin läpi kulkeva kaoliini on paperin päällystyksessä ja täyteaineena käytettävää kaoliinia. KäytännÜssä kyse on siis paperinpäällystykseen käytettävästä pigmentistä.

MISSĂ„ KAOLIINIA ESIINTYY?

Kaoliiniesiintymiä on maailmanlaajuisesti useissa eri paikoissa. Niiden koostumuksessa on kuitenkin eroja, jotka vaikuttavat kaoliinien käyttÜkohteisiin. Meidän tuomamme paperinpäällystykseen sopiva kaoliini tulee Yhdysvalloista, Georgian osavaltiosta.

Samantyyppistä kaoliinia olisi saatavilla myÜs esimerkiksi Amazonin jokilaaksosta, mutta meidän tuomamme kaoliini tulee kokonaisuudessaan Georgiasta. Koostumukseltaan tämä kaoliini on riittävän hienojakoista paperiteollisuuden tarpeisiin.

MITEN KAOLIINI PĂ„Ă„TYY SUOMEEN?

Kaoliini kuljetetaan kaivoksilta ensin junalla Georgian Savannahissa sijaitseviin siiloihin.

Tämän jälkeen kaoliini lastataan laivaan, joka kuljettaa osan lastista Kotkaan Stevecon Mussalon Bulk-terminaaliin. Osa laivalastista jatkaa vielä edelleen Raumalle, jossa sijaitsee BASF Minerals Oy:n toinen Suomen liettämÜ.

Vuositasolla kaoliinia saapuu Kotkaan kymmeniä tuhansia tonneja.

MINKĂ„LAISIA MUITA KĂ„YTTĂ–KOHTEITA KAOLIINILLA ON?

Kotkasta kaoliini toimitetaan käytännÜssä kokonaisuudessaan suomalaisen paperiteollisuuden käyttÜÜn.

Paperikaoliinien ohella BASF toimittaa niin sanottuja industrial-kaoliineja esimerkiksi maaliteollisuuden väripigmenteiksi ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Lisäksi kaoliineja käytetään muun muassa katalysaattoreissa.

1/2014

15

MIELIPIDE

SUUNTA YLÖSPÄIN Globaalissa kaupassa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

METSÄTEOLLISUUS ON OLLUT kautta historian yksi Markkinarakoja etsitään yhä useammin Kiinasta, Suomen teollisuuden keskeisistä pelureista. Näin on Japanista ja muualta Aasiasta, mutta sinne pyrkivät myös tulevaisuudessa. Alan historian ensimmäinen iso myös venäläiset, amerikkalaiset, keskieurooppalaiset ja murros on nyt kuitenkin nähty, kun metsäteollisuuden ruotsalaiset. tuotteiden perinteiset markkinat ovat supistuneet.

Kevät kuitenkin meni suomalaisittain hyvin, Lukuja tuijotettaessa on monelta saattanut jäädä erityisesti mäntymarkkinoilla. Vuosittaisen sesongin huomaamatta, että supistuminen koskee vain osaa tuoalkaessa muistan tosin realistina, että kotimaassa saterepertuaarista, kun osalla markkinat kasvavat edelhatavaran kulutus on pudonnut kymmeniä prosentteja leen. Sahateollisuuden tuotanto kasvaa, vaikka kitkaa huippuvuosista. on paikka paikoin sahoillakin. Suunta on kuitenkin Talouspolitiikalla voidaan vaikutollut ylöspäin. taa vahvasti siihen, kuinka kilpailukySuomalaisella sahateollisuudella Biotalouden raakakyisiä jatkossa olemme. Dieselveron on hyvä tarina nykyisille markkikorotusten jälkeen rikkiveron kokonoille, sillä ympäristöargumentteja ainehuollossa sahanaisvaikutuksia vasta arvaillaan. Erittivataan yhä useammin. Olipa teollisuus on avaintäin toivottavaa olisi, että lisää jarruja kyseessä sitten esimerkiksi kestävä ei tulisi alempien luokkien tiestöstä, kehitys, hiilijalanjälki, energiatehokasemassa. jotta tukin saatavuus tulisi varmistetkuus tai puhtaat raaka-aineet, me tua ja kuljetuskustannukset pysyisivät kurissa. pystymme vastaamaan näihin kaikkiin.

Plussien puolelle kuuluu metsänhoitoyhdistyslain Suomi on myös bioenergian johtavia maita, ja remontti, jonka avulla kehitetään metsänhoitoyhdisbiotalouden raaka-ainehuollossa sahateollisuus on tysten toimintaa. Puukauppa käy tasaisesti, ja sahoilla avainasemassa. tietysti toivotaan hyvän tarjonnan jatkuvan – jotta saPuu on uusiutuva luonnonvara, mutta on syytä hatavara ja sen jalosteet tietäisivät myös jatkossa töitä pitää mielessä, että puu uusiutuu muuallakin. Meidän ja koko kansantaloudelle arvokasta vientiä. on pidettävä huoli siitä, että pysymme pelissä mukana.

Tuottavuutta on kehitettävä jatkuvasti, kustannustehokkuutta parannettava ja asiakkaille tarjottava uusia KAI MERIVUORI toimitusjohtaja ratkaisuja.

Suomen Sahat ry Sahateollisuudessa on tehty paljon töitä, jotta tuottavuus on saatu nousuun. Se onkin kehittynyt harppauksin 20 viime vuoden aikana. Myös asiakaslähtöisyys on kehittynyt kiitettävästi. Tilanne on kuitenkin haastava, sillä tärkein korkean jalostusasteen markkina eli Eurooppa kituuttaa edelleen.

Sahateollisuudessa on tehty paljon töitä, jotta tuottavuus on saatu nousuun.

16

1/2014

MUSSALOSTA MAAILMALLE UPM KESKITTI SATAMAKONTITUKSET STEVECOLLE HUHTIKUUN ALUSTA LÄHTIEN. teksti Joanna Sinclair kuvat Juha Metso

Overseas-liikenteen johtaja Jari Nieminen on UPM:n kasvatti jo toisessa sukupolvessa.

1/2014

17

,

otkan Mussalossa toimii yksi Itämeren vilkkaimmista konttiterminaaleista. Mussalosta lähtee kontteja ympäri maailmaa, ja yhä useammin määränpäänä on Aasia.

UPM:n päätös keskittää satamakontituksensa Mussalon terminaalissa Stevecolle kasvattaa konttivolyymia entisestään.

UPM:n kontitusten kokonaismäärä on vaikuttava. ”Kotkaan keskitetään lähes puolen miljoonan tonnin kokonaisvolyymi. Konttikuljetuksina hoidetaan merkittävä määrä sellua ja paperia sekä varsin suuri määrä myös levyjä ja sahatavaraa”, kertoo UPM:n Overseas-liikenteiden johtaja Jari Nieminen.

Pitkän uran metsäteollisuuden palveluksessa tehnyt Nieminen on UPM:n kasvatti jo toisessa sukupolvessa.

Lappeenrannassa tuotantotalouden puolella logistiikkaan erikoistunut mies on ollut metsäteollisuuden palveluksessa jo diplomityöstään lähtien, ja varsinainen ura metsäteollisuudessa alkoi 1992. Vuosien varrella Nieminen on nähnyt paljon. ”Metsäteollisuuden rooli Suomessa, maailmanlaajuinen markkinatilanne, logistiikan kenttä – metsäteollisuudesta on vaikea keksiä asiaa, joka ei olisi muuttunut merkittävästi urani aikana. Konttimarkkinoiden merkitys on kasvanut viime vuosina tavattomasti vientimarkkinoiden muutosten myötä”, Nieminen sanoo.

UPM keskittää Kotkaan kokonaisvolyymiltaan lähes puolen miljoonan tonnin kontitukset.

18

1/2014

OSTAJIA ON, KAUKANA

Metsäntutkimuslaitos Metlan tilastojen mukaan vuonna 2013 metsäteollisuuden viennin arvo ylsi 11,2 miljardiin euroon. Reaalikasvua oli 2 prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden kauppa käy varsin verkkaisesti ja kaukana Suomesta.

Uutta kasvua on povattu jo vuosia, mutta Suomen viennin vilkastuminen antaa yhä odotuttaa itseään.

Metsäteollisuus hakee nyt logistiikkaan uutta kustannustehokkuutta hyvästä syystä: globaalia kauppaa käytäessä maailma pienenee ja ennen pitkinä pidetyt etäisyydet ovat arkipäivää. Säästöjen vanavedessä kasvavat sekä laivojen koko että konttikuljetusten määrä. ”Perinteisesti Suomessa metsäteollisuuden tuotantolaitosten logistiikan volyymivirrat ovat suuntautuneet voimakkaasti Eurooppaan irtolastikuljetuksina ja konttikuljetukset, jotka ovat olleet kuljetusmuotona pääosin Euroopan ulkopuolisille markkinoille, ovat olleet paljon vähäisempiä, jopa marginaalisia. Nyt yhä enemmän kuljetuksia hoidetaan konteilla, koska Euroopan ulkopuolisten markkinoiden merkitys on kasvanut.”

Nieminen korostaa, että kysyntää UPM:n tuotteille edelleen on, mutta nykyisessä markkinatilanteessa kauppa käy parhaiten kaukana Suomesta. ”Metsäteollisuuden täytyy hakea kasvua Euroopan ulkopuolelta, eritoten Kaukoidästä. Logistiikan hintapaineet ovatkin nyt kovemmat kuin koskaan ja syyn siihen oivaltaa

VASEN UPM:n tuotteita viedään nyt ennen kaikkea Euroopan ulkopuolelle.

OIKEA UPM kuljettaa konteissa sellun ja paperin lisäksi levyjä ja sahatavaraa.

kuka tahansa, kun kuljetusten kohdemaista tulee puhe.�

Maailmantaloutta tarkasteltaessa puhutaan ennen kaikkea BRIC-maiden eli Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan kasvavasta kysynnästä. �Meille Kaukoitä ja erityisesti Kiinan markkinat ovat kiinnostavat.�

Nieminen muistuttaa, ettei metsäteollisuus ole toimialana yksin logistiikkahaasteineen ja että UPM on vain yksi toimija muiden joukossa. Metsäteollisuudessa, kuten kaikilla vientialoilla, etsitään ponnekkaasti uutta jalansijaa

,POUUJLVMKFUVTUFO NFSLJUZT PO LBTWBOVU WJFOUJ NBSLLJOPJEFO NVVUPTUFO NZÔUÄ

kasvulle maailmanmarkkinoiden myllerryksessä. Kun kasvua haetaan maailmalta, tulevat konttikuljetusten edut nopeasti esille.

KILPAILUKYKYINEN KULJETUSKONSEPTI

Kontituksista puhuttaessa logistiikka-ammattilaisten mieleen nousee ensimmäisenä raha. Nieminen ei ole poikkeus. Kontitusten keskittäminen Mussalossa tuo UPM:lle selviä säästÜjä. �KeskittämispäätÜs on looginen seuraus jatkuvasta, kroonisesta kustannuspaineesta, joka on vaikuttanut tyÜhÜmme jo vuosia ja kovenee kuljetusvolyymien suuntautuessa kauemmas. UPM päätti hakea kilpailuetua uudenlaisilla ratkaisuilla ja toimintamalleilla. Halusimme varmistaa logistiikan laadullisen kehittymisen ja ensiluokkaisen palvelun ja taata samalla pitkäjänteisen kilpailukyvyn�, Nieminen linjaa.

UPM päätyi konttikuljetusten keskittämiseen tarkkojen kustannuslaskelmien jälkeen. PäätÜstä edelsi tiukka kilpailutus. �Kilpailutamme tietysti aina niin, että palvelun kokonaishinta, palvelu, laadukkuus ja kehityskelpoisuus otetaan tarkasti huomioon – mutta sen myÜnnämme toki avoimesti, että tässä markkinatilanteessa kontitusten keskittäminen oli ennen kaikkea kustannuskysymys�, Nieminen tähdentää.

1/2014

19

�Steveco on pystynyt tehostamaan ja parantamaan metsäteollisuudelle tuottamaansa palvelua�, kiittää Jari Nieminen.

�Stevecon tarjous oli edullisin, ja se ratkaisi asian. Steveco toimii haavoittuvassa tyÜmarkkinakentässä ja metsäteollisuus on vuosien varrella saanut kärsiä satama-alan kankeasta tyÜmarkkinamaailmasta. Steveco on kuitenkin alan johtava toimija, ja viime vuosien aikana UPM on nähnyt, kuinka Steveco on pystynyt tehostamaan ja parantamaan metsäteollisuudelle tuottamaansa palvelua. Näin ollen Steveco on yhtenä satamatoimintojen pääkumppaninamme selkeästi parantanut asemaansa.�

5JFTJNNF WPJWBNNF MVPUUBB 4UFWFDPO MBBUVVO 20

1/2014

�Tiesimme myÜs voivamme luottaa Stevecon laatuun ja haluun kehittää toimintaansa yhdessä meidän kanssamme�, Nieminen perustelee keskittämispäätÜstä.

INVESTOINTEJA SUOMEEN

UPM pääsi helmikuussa 2014 monen median pääuutiseksi kertomalla 160 miljoonan euron investoinnista Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevaan Kymin sellutehtaaseen. Iso investointi on piristyruiske koko alueelle. Sen tyÜllistävä vaikutus näkyy todennäkÜisesti ennen kaikkea tehdasalueen ulkopuolella. UPM on kertonut julkisuudessa kohdistavansa puunhankintaa mahdollisuuksien mukaan lähialueille, ja moni odottaa lisääntyvän tuotantokapasiteetin heijastuvan myÜs puualan kuljetuksiin. Nieminen ei halua ylikorostaa investoinnin vaikutuksia Kotkan konttikuljetuksiin, mutta myÜntää, että se todennäkÜisemmin lisää kuin pienentää konttikuljetusten määrää. �Olemme nostaneet uudelleen perinteisten liiketoimintojen merkitystä, ja tähän liittyen UPM on selkeästi panostanut selluliiketoimintaan. Investointi Kymin sellutehtaaseen on osa tätä panostusta ja tuo meille laadullista kilpailuetua ja lisää tuotantokapasiteettia, joten totta kai se tuo myÜs potentiaalisesti lisävolyymeja Kotkaan. Puhumme kuitenkin nyt vain potentiaalista�, Nieminen muistuttaa.

IT

RADIOTUNNISTE SEURAA SELLUA RFID-SEURANTA HELPOTTAA TOIMITUSKETJUN REAALIAIKAISTA SEURANTAA. teksti Jukka Lehtinen piirros Shutterstock METSÄ FIBRE KÄYTTÄÄ ensimmäisenä sellunvalmistajana RFID-etätunnisteita sellupaalien toimitusketjun seurannassa.

Myös Stevecon Kotkan satamaterminaaliin on asennettu RFID-tunnisteiden lukijat.

Sellupaali on karkeaa ja haurasta materiaalia, johon on hankala kiinnittää tunnisteita. ”Paperirullissa, vaneripalleteissa ja sahatavarassa käytetyt viivakoodit ja etiketit eivät toimi sellupaaleissa”, sanoo Stevecon tuotantopäällikkö Arto Sinikannas.

Perinteiset tunnisteet kärsivät, kun paaleja kuljetetaan trukeilla ja nostellaan kursailemattomasti nostolangoilla.

PIENI SIRU HAJOAA

RFID-tunnisteet ovat käytössä kaikissa Metsä Fibren sellutehtaissa. Niiden avulla hallitaan jo merkittävää osaa logistiikkaketjun informaatiovirrasta.

“Kehitimme tunnisteen, jota ei tarvitse poistaa, vaan joka voi mennä sellun mukana prosessiin”, kertoo Metsä Fibren logistiikkajohtaja Matti Alanen.

Metsä Fibre on kehittänyt yhdessä tunnistevalmistajan kanssa RFID-tunnisteen, joka hajoaa prosessissa täysin. Näin siitä valmistettua paperia tai pahvia voidaan käyttää esimerkiksi elintarvike- tai lääkepakkauksessa.

“Seuraavaa RFID:tä käyttävää asiakasta varten on valmis pohjajärjestelmä. Heille tarvitsee vain tehdä oma viestijärjestelmä”, sanoo Stevecon järjestelmäsuunnittelija Miikka Purhonen.

Tunnisteessa oleva tieto minimoi kuljetukseen liittyvät virheet, sillä järjestelmä ilmoittaa lastaajalle, jos väärä yksikkö on menossa väärään konttiin tai laivaan.

Alasen mukaan uusi tunnistustapa on parantanut tietovirtojen reaaliaikaisuutta ja tehostanut prosesseja varastoinnista lastaukseen, koska jokaisen yksikön sisältö tiedetään tarkasti.

“Tavoitteenamme on saada RFID osaksi koko toimitusketjua”, Alanen sanoo.

Metsä Fibren omien tehtaiden jälkeen tähtäimessä ovat logistiikkayritykset ja satamaoperaattorit.

Stevecon Sinikannas arvioi, että RFID sopisi hyvin sahatavaraan ja muihin tuotteisiin, joissa nykyisin käytetään etikettejä.

KATSO VIDEO http://youtu.be/hQ6F_FQoGsI

INFO

RFID Radio Frequency IDentification eli radiotaajuinen etätunniste, johon tallennettu tieto voidaan lukea lyhyen etäisyyden

UUSIA LAITTEITA JA JÄRJESTELMIÄ

Steveco on hankkinut trukkeihin kiinnitettävät RFID-lukijat, joilla voidaan lukea useita paaleja kerralla. Lisäksi Stevecon omaa tietojärjestelmää on muokattu siten, että sillä pystytään käsittelemään RFIDtunnistetietoja ja välittämään tietoa myös Metsä Fibren järjestelmiin.

päästä.

Niin sanotut passiivitunnisteet eivät tarvitse sähköä, vaan tarvittava energia tulee lukulaitteesta induktion avulla.

Tunnisteessa on useimmiten muistissa tunnistetieto, jonka avulla tuotteen tiedot löytyvät tietojärjestelmistä.

1/2014

21

KOTKA

teksti Thomas Freundlich kuvat Shutterstock

.*5&/ ,§: 7&/§+§/ 53"/4*50/ EPÄVARMASSA TILANTEESSA SUJUVA LOGISTIIKKA ON SUOMEN SATAMIEN VAHVUUS.

6

krainan poliittisella ja sotilaallisella kriisillä on kauaskantoisia vaikutuksia Euroopan ja koko maailman talouteen.

Mutta vaikuttaako se Suomen kautta kulkevaan Venäjän transitoliikenteeseen?

Transito- eli kauttakulkukuljetuksilla tarkoitetaan kahden valtion välistä tavaraliikennettä, joka kulkee kolmannen valtion alueen kautta. Transitokuljetuksessa tavaroita ei osteta, tullata, eikä tilastoida ulkomaankaupaksi kauttakulkumaassa. Ylivoimaisesti suurin osa Suomen transitoliikenteestä on Venäjän ulkomaankaupan tuonti- ja vientikuljetuksia.

Suomen kautta kulkeva Venäjän transitoliikenne on osa laajempaa Itämeren satamien kuljetuskäytävää, joka on Euroopan unionin ja Venäjän välisen tavaraliikenteen tärkein reitti. Venäjän ulkomaankaupasta noin 40 prosenttia tapahtuu Itämeren satamien kautta.

22

1/2014

PIETARI

Venäjän transitoliikenne jaetaan itä- ja länsitransitoon, jotka poikkeavat luonteeltaan huomattavasti toisistaan.

Itä- eli tuontitransito on yksi tärkeimpiä arvokkaiden tavaroiden kuljetusreittejä Euroopan unionista Venäjälle.

Suomen kautta transitona Venäjälle tuodaan lähinnä kappaletavaroita, metalleja ja metallituotteita (kuten henkilöautoja) sekä mineraaleja ja sementtiä. Tyypillisesti tavarat kuljetetaan satamasta Venäjälle maantiekuljetuksina.

Länsi- eli vientitransito puolestaan on ennen kaikkea rautatiekuljetuksina venäläisistä tuotantolaitoksista Suomen satamiin kuljetettavia jalostamattomia malmeja ja rikasteita sekä kemikaaleja.

Itämeren transitoliikenteen näkymiin vaikuttaakin kaksi merkittävää tekijää. Toisaalta Venäjä on asettanut vaativat tavoitteet maan talouskehitykselle ja haluaa kehittää omaa vientiliikennettään niin kapasiteetin kuin kotimaisuusasteen suhteen. Tähän asti Venäjän oma satamakapasiteetti ei kuitenkaan ole riittänyt täyttämään transitoliikenteen tarpeita. Toisaalta taas kuljetuspalveluiden ostajat, logistiikkaoperaattorit sekä tuote- ja autovalmistajat arvioivat jatkuvasti eri reittien ja kuljetusvaihtoehtojen kannattavuutta ja tekevät näissä kysymyksissä varsin itsenäisiä päätöksiä.

PORTTI IDÄN JA LÄNNEN VÄLILLÄ

Venäjä on liikennestrategiassaan pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään omien Itämeren satamiensa kautta kulkevia tavaravirtoja. Tavoitteen edistämiseksi Venäjän Itämeren satamia on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Esimerkiksi Suomenlahden etelärannikolle on rakennettu uusi Ust-Lugan monitoimisatama, jonka kautta kuljetettiin vuonna 2012 jo noin 47 miljoonaa tonnia rahtia. Vertailun vuoksi koko Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenne oli vuonna 2013 yhteensä noin 100 miljoonaa tonnia.

MOSKOVA

1/2014

23

Taloudellisten ja logististen seikkojen lisäksi myÜs kansainväliset kriisit vaikuttavat kuljetusten reitinvalintaan. �Ukrainan ja Krimin tilanne ei ole vielä suoraan vaikuttanut Suomen transitokuljetuksiin, mutta välillisesti hyvinkin paljon ruplan arvon heikkenemisen myÜtä�, kertoo Stevecon myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Tapio Mattila.

Ruplan arvon heikentyminen nostaa ulkomaisten hyÜdykkeiden hintoja Venäjällä ja vähentää siten kulutuskysyntää. Suomen itä- eli tuontitransitolle tällä seikalla on suuri merkitys, koska suuri osa kauttakulkuviennin arvosta on henkilÜautoja ja arvokkaita kuluttajatuotteita kuten elektroniikkaa. �Todellinen kriisi olisi edessä silloin, jos länsimaiden talouspakotteiden seurauksena Venäjä määräisi kaiken transitoliikenteen hoidettavaksi omien satamiensa kautta�, Tapio Mattila toteaa.

UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

Transitoliikenteessä Suomi kilpailee lähinnä Baltian ja Venäjän satamien kanssa sekä Saksan ja Puolan kautta kulkevan maakuljetusreitin kanssa. Venäjän lähialueen poliittiset kriisit ovat aiemminkin heijastuneet Suomen transitoliikenteeseen. Viron vuoden 2007 niin sanotun patsaskiistan myÜtä kuljetukset Suomen kautta lisääntyivät, kun Venäjän transitoa ohjautui Viron satamista muille kuljetusreiteille.

Kansainvälisten tapahtumien vaikutukset näkyvät satamissa tyypillisesti 1–3 kuukauden viiveellä. Varustamot suosivat tällä hetkellä niin sanottua slow steaming

5BMPVEFMMJTFU OĂ„LĂ” LPIEBU SBVIPJUUBWBU FOOFO QJULĂ„Ă„ 6LSBJOBO UJMBOUFFO 24

1/2014

-periaatetta, jossa laivoilla ajetaan hiljaisella nopeudella pitkiä mannerten ympäri kulkevia reittejä. Tämä pidentää kuljetusaikaa mutta tuo säästÜjä polttoainekuluissa ja kanavamaksuissa. 30–50 päivää kestävän mannertenvälisen merimatkan aikana lopullinen reititys ehtii usein vaihtua moneen kertaan.

MyÜs ruplan arvon heikkeneminen voisi teoriassa olla mahdollisuus vientitransitolle. Edullinen vaihtokurssi laskee lannoitteiden ja raaka-aineiden hankintahintaa Venäjältä, mikä saattaa lisätä näiden tuotteiden vientiä.

TALOUDELLISET INTRESSIT PELISSĂ„

�Ukrainan kriisi heijastuu varmasti jonkin verran niihin Suomen satamiin, joissa on transitoliikennettä�, sanoo Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä. �Paljon suurempi vaikutus on kuitenkin Venäjän talouden suhdanteilla yleensä sekä koko Euroopan taloudella.� �Venäjän tavoitteena tuskin on pitkällä tähtäimellä lietsoa sekavuutta lähialueillaan�, toteaa Venäjän politiikan asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Ilmari Susiluoto. �Energian vienti muun muassa länteen suuntautuvien kaasuputkien kautta on Venäjälle ykkÜsprioriteetti, ja todennäkÜisesti energiapoliittiset ja taloudelliset näkÜkohdat rauhoittavat myÜs ennen pitkää Ukrainan tilanteen.�

Putinin aikana Venäjän elintaso on noussut voimakkaasti ja käytännÜssä väestÜ on lähes kokonaan nostettu kÜyhyysrajan yläpuolelle. Talouskasvun hidastuminen uhkaa kääntää tämän kehityksen taas päinvastaiseksi. �Kulutuksen väheneminen puolestaan heijastuu välittÜmästi ulkomaankauppaan ja siten myÜs tuontitransitoon,�

Susiluoto lisää.

Susiluoto arvioi, ettei kovin dramaattisia tapahtumia todennäkĂśisesti nähdä Ukrainan kärjistyneestä tilanteesta huolimatta. â€?Putinin kansansuosio on ollut pitkälti riippuvaista yleisestä vaurastumisesta, mutta suosio on myĂśs vähentynyt viime vuosina. ‘Teatterisodilla’ kansansuosiota voidaan hetkellisesti nostaa, mutta ei ylläpitää.â€?

VAHVUUDET ESIIN

Stevecon Mattilan mukaan epävarmassa tilanteessa olennaista on tuoda kansainvälisesti esiin Suomen transitoreitin monet edut, kuten sujuva lastinkäsittely, nopea kauttakulku ja selkeät rajamuodollisuudet. �Suomen reitti on käytännÜssä kaikilla mittareilla paras ja edullisin vaihtoehto Kaukoidän tuontikuljetuksille. Ainoastaan rahdin lopullinen maakuljetus satamasta Venäjälle on

hieman kalliimpaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Nyt olisi Suomen syytä pelata korttinsa oikein ja asemoitua neutraaliksi, luotettavaksi rajanaapuriksi, jonka kautta transitokuljetukset hoituvat mutkitta jatkossakin,” Mattila toteaa.

Myös Satamaliitossa tilannetta seurataan. ”Tulevana kesänä etenevä väylämaksujen uudistus parantanee myös osaltaan Suomen satamien kilpailukykyä”, toteaa Satamaliiton Mäkilä.

Tapio Mattilan mukaan tilanteen arvioinnissa on hyvä säilyttää riittävä ajallinen perspektiivi. ”Kriisejä tulee ja menee vuosien varrella, joten kovin kauaskantoisia johtopäätöksiä ei välttämättä kannata uutisotsikoiden perusteella tehdä.”

TRANSITOKULJETUKSET SUOMESSA 2003–2013 Rahti, 1000 tonnia / vuosi TILASTOT: SATAMALIITTO

6000 Vienti (länsitransito) Tuonti (itätransito)

5000

4000

Venäjän

3000

taloudessa alkaa voimakas taantuma

2000

1000 2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Transitoliikenne kasvoi tasaisesti 1980-luvun alusta vuoteen 2009, jolloin Venäjän talouden taantuma aiheutti rajun liikenteen vähenemisen itätransitossa. Satamaliiton tilastojen mukaan vuonna 2013 itätransiton määrä Suomen satamissa oli noin 2,1 miljoonaa tonnia ja länsitransito noin 5,6 miljoonaa tonnia. Vuonna 2013 transitovienti Suomen satamista lisääntyi 13,4 prosenttia ja tuonti väheni 13 prosenttia. Kauttakulkuliikenne kokonaisuudessaan lisääntyi 6,2 prosenttia.

1/2014

25

AINA

AJAN TASALLA AVISO-PALVELU SELVITTÄÄ PUOLESTASI SATAMAKÄSITTELYN VAIHEET. teksti Olli Manninen kuvat Steveco ja Janne Lehtinen STEVECON KEHITTÄMÄ Avisopalvelu auttaa selvittämään reaaliaikaisesti ja täsmällisesti, missä huolinnassa olevat yksiköt liikkuvat.

Puhelinkyselyt jäävät historiaan, kun satamakäsittelyn vaiheita voi seurata verkossa. Palvelun käyttöönotto on toistaiseksi ilmaista eikä vaadi erityisiä lisäinvestointeja.

Merikonttien ajojärjestelyjä Suomen DB Schenkerillä suunnitteleva Miikka Norra on käyttänyt Aviso-palvelua viime vuoden lopusta alkaen. Noin 1 700 työntekijää 17 toimipisteessä työllistävä Suomen DB Schenker otti Avison koekäyttöön ensimmäisten kuljetus- ja logistiikkapalveluyritysten joukossa.

Norran mielestä Aviso-palvelua

26

1/2014

on helppo käyttää. Käyttöliittymä on tusten perään, saa tiedot nyt nopeasti selkeä ja yksinkertainen, kun kontin verkkopalvelusta. numerolla voi hakea hetkessä kaikki KOLME KYSELYTYYPPIÄ tarvittavat tiedot.

Aviso-järjestelmässä on kolme ”Aviso tehostaa työskentelyä, eikä kyselytyyppiä. Peruskyselyllä voi konttien nouto satamasta ole enää tarkistaa kontin tai yksikön tilanteen arpapeliä. Kun peruskyselyn avulla terminaalissa. Sen saa tiedot kontin avulla näkee nopetilanteesta, voi Konttien nouto asti, onko yksikkö jo paremmin organisatamasta ei ole tullut terminaaliin tai soida työt ja sopia milloin sitä odotetaan konttien kuljeenää arpapeliä. saapuvaksi, vaikkei tuksesta”, Norra tietoa saapumisesta sanoo. olisi vielä varustamolta tullutkaan.

Suomen DB Schenkerin Helsingin Tuontikyselyllä voi seurata kaiktoimipisteeseen tulee päivittäin kymkien omien konttien tilaa käyttäjämeniä kontteja.

Kun ennen autonkuljettajat joutui- tunnukseen liitetyn asiakastunnuksen avulla. Tuontikysely kertoo esimervat kyselemään satamatiskiltä kulje-

Aviso on herättänyt huolintaliikkeiden keskuudessa paljon kiinnostusta, ja keväällä Helsingissä ja Kotkassa järjestetyt esittelytilaisuudet täyttyivät nopeasti.

INFO

MIKĂ„ AVISO? s )VPMJOUB BTJBLLBJMMF TVVOOBUUV palvelu tuonti- ja vientiyksikĂśiden seurantaan. s "WJTP WFSLLPQBMWFMV OĂƒZUUĂƒĂƒ reaaliajassa kaikki satamakäsittelyn vaiheet: - vientiyksikĂśt: saapuminen sata-

kiksi sen laivan tai muun kuljetusvälineen nimen, jolla kontti saapuu terminaaliin. Kyselyn avulla voi myÜs tarkistaa, onko kontti noudettavissa satamasta. Näin tieto voidaan kätevästi välittää myÜs kuljetusliikkeelle, joka noutaa kontin satamasta.

Tuontikysely myÜs kertoo, milloin tyhjä yksikkÜ on palannut takaisin Stevecon depotiin.

Kolmas eli vientikysely kertoo joko varustamon luovutusviitteen tai Stevecon oman kontitusviitteen avulla, milloin yksikkÜ on saapunut satamaan, miten sen laivaus ja satamakontitus ovat valmistuneet sekä mitä tietoja yksikÜiden sinetteihin liittyy. Viitetietoihin sisältyvät konttien perustiedot, varustamotiedot,

matkatiedot ja konttien luovutukseen liittyvät tiedot.

Norra käyttää tyÜssään eniten peruskyselyä. �Voin lämpimästi suositella Avisoa myÜs muille yrityksille, sillä sen avulla voi kätevästi suunnitella ja aikatauluttaa päivän tyÜt�, Norra sanoo.

Hänellä on Stevecolle myÜs jatkokehitysehdotus. �Olisi hyvä, jos palvelun kautta saisi myÜs tarkemman aikatauluarvion siitä, milloin kontti puretaan laivasta. Tämä auttaisi vielä paremmin arvioimaan, missä vaiheessa kontteja on järkevintä noutaa satamasta�, Norra sanoo.

maan, laivauksen valmistuminen, satamakontituksen valmistuminen ja yksikĂśiden sinetit - tuontiyksikĂśt: laivapurkauksen valmistuminen, yksikĂśn purkuajankohta, noutoviitteen tila sekä tyhjän yksikĂśn palautuspäivä Stevecon depotiin palautuville yksikĂśille. s 5BSLBU TJTĂƒMUĂ“UJFEPU TBUBNBTTB LPOtitetuista yksikĂśistä voi hakea verkkoselaimeen tai tulostaa paperille. s "WJTP QBMWFMVVO WPJ MJJUUZĂƒ KPLP osoitteessa www.steveco.fi/ fi/ePalvelut tai tilaamalla ilmoittaumisohjeen ja lomakkeet sähkĂśpostitse osoitteesta steveco.vaihde@steveco.fi.

1/2014

27

KONTTI Tässä juttusarjassa avataan kontti ja katsotaan, mitä sen sisällä on. Tällä kertaa kyseessä on niin sanottu flätti eli avonainen kuljetuslavetti, joka kulkee konttiliikenteen mukana.

TYYNENMEREN KUNINGASKALASTAJA teksti Thomas Freundlich kuvat Juha Metso ja Linex Boat

MUSSALON SATAMASSA LASTAUSTA

odottaa menevän näköinen vesikulkuneuvo. Nord Star 31 -vene on matkalla Kotkasta Venäjän Vladivostokiin.

Nord Star 31 on vaativaan käyttöön suunniteltu offshore-luokan vene, jonka pituus on noin 10 metriä ja leveys hieman yli 3 metriä. Viisi- ja puolitonnista venettä vauhdittaa kaksi Volvo Penta D3-220 -dieselmoottoria.

Huippunopeus on noin 38 solmua (70 km/h) ja matkanopeus 30 solmua (56 km/h).

Mussalosta lähtevä vene on menossa huvikäyttöön: luvassa on muun muassa kuningasravun kalastusta.

Veneeseen on asennettu kattavat Furunon navigointilaitteet asiakkaan toiveiden mukaan. Varustukseen kuuluvat esimerkiksi tutka, karttaplotteri, autopilotti ja VHF-radio.

Kalastusta varten veneeseen on asennettu lisävarusteena keula-ankkurivinssin köysinostin, jolla saa rapumerrat nostettua.

Nord Star -veneet valmistetaan Linex Boat Oy:n tehtaalla Kälviällä. ”Valmistamme vuodessa viitisenkymmentä venettä, joista noin 80 prosenttia menee vientiin,” kertoo Linex Boat Oy:n laadunvalvontapäällikkö Jussi Johansson.

Keski-Pohjanmaalla valmistetulla veneellä on siis edessään vielä pitkä merimatka uuteen kotisatamaansa. Suomalaiselle venevalmistajalle maailmanlaajuiset toimitukset ovat kuitenkin arkipäivää. ”Yleensä veneet myydään ja toimitetaan yksittäin, mutta esimerkiksi Grönlantiin voi mennä useampia kerralla”, Johansson kertoo.

28

1/2014

1/2014

29

HENKILĂ– INFO

SATAMASTA SATULAAN JA PALAVERISTA POLKIMILLE teksti Ville Vanhala kuva Juha Metso

RUI NEVES s %BIMCFSH T "HFODZO NZZOUJKPIUBKB s 7BTUBB NZĂ“T 4BJNBB 5FSNJOBMT "C O MBJWBOTFMWJUZTUPJNJOOBTUB s 4ZOUZOZU -JTTBCPOJTTB s 4VPNFO LBOTBMBJOFO s 1VIVV LVVUUB LJFMUĂƒ s 1FSIF MBTUB s 1BSBTUB 4VPNFTTB

DAHLBERG’S AGENCYN MYYNTIJOHTAJA RUI NEVES ON ITALIA-FANI JA INTOHIMOINEN MAANTIEPYÖRÄILIJÄ.

v,FTĂƒ KPT TF WBJO UVMFF v

PORTUGALISTA KOTOISIN OLEVA Rui Neves on asunut Suomessa jo kohta kolme vuosikymmentä. Silti hän on Italia-fani. �Italia on sydämessäni, sen kulttuuri, historia, ilmasto, ruoka ja ihmiset�, Neves toteaa ja käyttää kättään sydämensä päällä. �Jalkapallon MM-kilpailuissa kannatan synnyinmaani sijasta Italiaa.�

Viime vuosina Nevesin lomamatkat Italiaan ovat kuitenkin jääneet vähemmälle, koska tyÜssä kertyy jo niin paljon matkapäiviä. �Aitojen asiakastapaamisten kautta syntyy luottamus, joka parhaimmillaan johtaa pitkäaikaiseen yhteistyÜhÜn.�

Aitojen NEVES ON VASTANNUT

RAHTAUS- JA LAIVANSELVITYSPALVELUISSA toiminta on viime vuosina käynyt yhä hektisemmäksi. Lastit liikkuvat entistä nopeammin, mikä edellyttää joskus pikaisia päätÜksiä. �Kotkassa kilpailu on kovaa. Pitkien sopimusten sijasta toimeksiantoja tehdään yhä useammin kertaluontoisesti sähkÜpostitse. Varustamot eivät enää välttämättä halua sitoutua pitkiin sopimuksiin agenttien kanssa.�

Saimaalla Saimaa Terminalsilla on liki sadan prosentin osuus laivanselvityspalveluista. Vuosikymmenien myÜtä Nevesin Saimaan asiakkuudet ovat syventyneet ystävyydeksi. �Heidän kanssaan kun kerran tai pari vuodessa tavataan, vaihdetaan samalla kuulumisia ja puhutaan esimerkiksi eläasiakasmästä ja jalkapallosta.�

Saimaa Tertapaamisten kautta minals Ab:n laivanselvityspalveluista 28 vuoden ajan. Viimeiset neljä vuotta KILPAPYÖRÄILY ON ITALIASSA toinen syntyy luottamus. hän on toiminut myÜs Steveco Oy:n suuri laji jalkapallon ohella. Myyntijohtaja laivanselvityspalveluihin erikoistuRui Neves seuraa lajia tiiviisti, mutta harneen Dahlberg`s Agencyn myyntijohtajana. rastaa sitä myÜs itse. Vuodessa hän polkee parhaimmillaan �Varustamo- ja rahtaustoiminnassa tavoitteena ovat jopa 12 000 kilometriä. pitkät sopimukset. Asiakas saa palvelun kohtuullisella hinPyÜräily on Nevesille keino irrottautua tyÜn paineista. nalla ja toiminnan jatkuvuus tuottaa taas meille tulosta�, �En usko, että olisin aikoinani selvinnyt avioerostani, Neves toteaa. jos en olisi päässyt pyÜrän satulaan.�

TyÜssään hänelle on muodostunut laaja eurooppalainen Joskus tulevaisuudessa hän aikoo kuitenkin pyÜräillä näkemys satama- ja rahtaustoiminnasta. Se on kokemukvielä enemmän kuin nyt, mielellään vuoden ympäri. sella ammennettua ammattitaitoa, josta voi olla ylpeä.

Suomessa se ei talven vuoksi onnistu. �MyÜs se on palkitsevaa, että pystyy saamaan aikaan Sen sijaan Italiassa pyÜräilykausi on aina parhaimmilratkaisuja, joihin sekä asiakas että oma yritys ovat tyytylaan. väisiä.�

30

1/2014

VINTAGE

ENNEN KONTTIEN AIKAA teksti Annamari Typpö kuva Steveco NYKYISIN PAPERI MATKAA Suomesta maailmalle tavallisimmin konteissa, joita liikutellaan satamissa lukeilla, kurottajilla ja nostureilla.

Toisin oli viime vuosisadan puolivälissä, kun satamamiehet laskivat paperirullat junanvaunuista maahan yksitellen, varta vasten tehtyjä niskoja pitkin.

Kolhiintumista estämään ja vauhtia hidastamaan oli maahan tehty pehmustettu jalka.

Seuraavaksi rullat siirrettiin putkien päällä laivan kylkeen, sidottiin taakaksi ja siirrettiin nosturilla

laivaan. Silloin tällöin sattui vahinkoja, kun taakka hajosi ja rullat putosivat maahan, pahimmassa tapauksessa miesten päälle.

Nykymuotoinen konttikuljetus alkoi yleistyä maailmalla 1950-lopulla. Kotkan satamassa konttiaikaan siirryttiin vuonna 1979, kun Hietaseen pystytettiin suuri 40 tonnin monitoiminosturi, jolla voitiin nostaa myös kontteja. Viime vuonna HaminaKotkan sataman läpi kulki yhteensä jo yli 620 000 TEU-yksikön verran kontteja.

LÄHDE: JUHANI SAARINEN: MILJOONAMÖLJÄ. KOTKAN SATAMA 1871–2008. KOTKA 2008.

1/2014

31