VAKAITA NÄKYMIÄ

SAHATAVARASTA VIENNIN KÄRKITUOTE

MARINETEK ON MATKALLA HUIPULLE

LOGISTIIKAN ROOLI KIERTOTALOUDESSA

Kolmekymppisen Stevecon työmäärät kehittyvät positiivisesti

Viennin ennakoidaan kasvavan 8,5 miljoonaan kuutiometriin

Maailman hienoimmat huvivenesatamat rakennetaan Suomessa

Kiertotalous maksimoi arvon säilymisen kierrossa mahdollisimman pitkään

S T E V E C O

O Y : N

A S I A K A S L E H T I

2/2016

TEHOA KOKOJUNASTA Uusi kuljetuskonsepti kitkee logistiikan kustannuksia, aikaa ja vaivaa. SIVU 17

2/2016

17

10 TEHOKAS JA EKOLOGINEN KOKOJUNA Pitkien etäisyyksien Suomessa logistiikka on iso kuluerä. Stevecon ja VR Transpointin kehittämä uusi kuljetuskonsepti kirittää vientiyrityksiä, jotka etsivät kuumeisesti keinoja tehostaa toimintojaan.

22 2

2/2016

KASVUN PAIKKOJA Erityisesti biotuotteet ja kiertotalous tuovat vientipuolelle merkittävää kasvua jo lähitulevaisuudessa.

LISÄKSI 3

pääkirjoitus

4

uutiset

6

kysymys&vastaus

8

infografiikka

SUURKAUPUNKIEN PARAATIPAIKOILLE

16 mielipide

Euroopan suurin venesatamien toimittaja Marinetek aikoo nousta maailman johtavaksi toimijaksi. Logistiikka sanelee, missä satamien eri komponentit valmistetaan.

21 visio 26 palvelu 28 satamassa 30 henkilö 31 työhyvinvointi

PÄÄKIRJOITUS 2/2016

TUNNE ASIAKKAASI LIIKETOIMINTA SUOMEN SATAMISSA on tapahtunut huomattavaa ja erityisesti kaikki, myös infrainvestoinnit, suunnitelkehitystä viime vuosina. Huolimatta mollivoittoisista laan tiiviissä yhteistyössä operaattoreiden ja sitä kautta liikenteistä – tai ehkä niistä johtuen – kaikki eivät enää asiakkaiden kanssa. juokse saman pallon perässä, vaan erikoistumisen, Näin toimimalla voidaan toteuttaa kustannustehoksijainnin ja infran kautta haetaan enemmän räätälöikaita, asiakkaan tarpeeseen räätälöityjä konsepteja, tyjä tuotekohtaisia ratkaisuja. Tätä kehitystä on varmutta ennen kaikkea välttää niitä kaikkein kalleimpia masti edesauttanut yhtiöittämiset ja yhdistymiset yli eli vaille käyttäjää jääviä suuriakin investointeja. kunta- ja jopa valtakunnanrajojen. Tämä on otettu ilolla vastaan Kaikki eivät enää asiakaskunnassa, koska se on juokse saman selvästi tehostanut toimintoja, mahdollistanut operaattoreiden pallon perässä. investoinnit ja tuonut sitä kaivattua kustannustehokkuutta ja tiheämpää frekvenssiä. Satamat paljon haltijoina ja pitkäjänteisinä infran kehittäjinä eivät, luonnollisesti, ole aina sataman käyttäjän eli asiakkaan syvällisiä liiketoiminnan tuntijoita. Mielestäni tässä meillä on satamien kanssa seuraava kehitysaskeleen paikka: Operaattoreiden on, menestyäkseen ja tuottaakseen asiakkaan haluamaa palvelua hänen edellyttämällään laatu- ja kustannustasolla, tunnettava asiakkaan liiketoiminta erityisen syvällisesti. Näenkin tulevaisuudessa voittajina ne satamat, joissa asiakastyötä tehdään yhdessä operaattoreiden kanssa

KUVA JOHANNES WIEHN

TAPIO MATTILA johtaja, myynti ja markkinointi Steveco Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 Kotka puh. +358 5 23231 Päätoimittaja: Tapio Mattila Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Tomi Rautio, VesaHeikki Renlund, Eija Suntio Repro: Aste Helsinki Oy Paino: Painokotka Oy Paperi: MultiArt Silk Painosmäärä: 2 000 ISSN 1456-212X Kannen kuva: Johannes Wiehn Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.steveco.fi tai eija.suntio@steveco.fi

2/2016

3

UUTISET

Ahtaajien oppisopimuskoulutus alkoi Haminassa Steveco Oy:n tytäryhtiö Saimaa Terminals Oy on käynnistänyt lastinkäsittelyalan ammattitutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen. Koulutukseen haki yli 500 henkilöä, joista 14 valittiin marraskuussa alkaneeseen koulutukseen. SAIMAA TERMINALS rakentaa Suomenlahden sahatavarakäsittelyn keskittymää Haminaan. Sahatavaran määrä on kasvanut merkittävästi, ja työmenetelmät ja -tavat ovat kehittyneet uudelle tasolle. Oppisopimuskoulutus tukee osaltaan tätä kehitystyötä. Hakijamäärä osoittaa, että ala kiinnostaa Kaakkois-Suomessa todella paljon: Kotkan-Haminan alue on perinteistä satamaseutua, jossa

STEVECO

ahtaajan ammattia on aina arvostettu korkealle. Kaksi vuotta kestävä koulutus tehdään yhteistyössä EteläKymenlaakson ammattiopiston kanssa. Saimaa Terminals tarjoaa satama- ja terminaalipalveluja lastinantajille, laivaajille ja varustamoille. Yrityksellä on lastinkäsittelytöissä noin 100 henkilöä, joista 45 työskentelee Haminassa.

Tomi Rautio vetämään Saimaa Terminalsia toimitusjohtaja vaihtuu. Yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Tomi Rautio 24.11.2016 alkaen.  Rautio jatkaa edelleen myös Steveco Oy:n logistiikkaliiketoimintayksikkö Steveco Logisticsin johtajana. Hän on aiemmin toiminut yhtiön Vuosaaren konttiterminaalin paikallisjohtajana sekä konsernin teknologiakehityksestä vastaavana johtajana. Steveco Logisticsin johtajana Rautio on toiminut vuodesta 2009.  Saimaa Terminalsin entinen toimitusjohtaja Ari-Pekka Saari jatkaa Steveco Oy:n varatoimitusjohtajana päävastuualueenaan lakiasiat. OY SAIMAA TERMINALS AB:N

SPONSOROI

LATIFA PELAA LUJAA Steveco kannustaa kotkalaista koripalloilua tukemalla naisten SM-sarjassa pelaavaa Peli-Karhut–joukkuetta. Yrityksen kummipelaaja joukkueessa on 16-vuotias Latifa Amzil, joka aloitti pelaamisen Peli-Karhuissa kuluvana syksynä. PELI-KARHUJEN KAUDEN ensimmäiset pelit ovat päättyneet tappioihin. ”Joukkuepelissämme on vielä hiomista. Voittoja alkaa pian tulla ja keväällä me olemme mukana pudotuspeleissä”, Latifa toteaa. Naisten SM-sarjan lisäksi hän pelaa A-tyttöjen joukkueessa. Pelija harjoituspäiviä kertyy viikossa peräti kuusi. ”Koripallo on minulle niin tärkeää, että en edes ajattele muita harrastuksia.” Kentällä 180 cm pitkä Latifa

4

2/2016

laittaa kaikkensa peliin. Se tuottaa tulosta, mutta hänelle on sattunut myös ylilyöntejä: Latifa Amzil kotkalaispelaaja on vihelletty kerran viidestä virheestä kentältä ulos. ”Naisten sarjassa peli on kovempaa, nopeampaa ja fyysisempää kuin

A-junioreissa. Se sopii minulle, mutta virheitä täytyy jatkossa välttää.” Latifa opiskelee Kotkan Lyseon lukion ensimmäisellä luokalla. Hänen tavoitteenaan on lähteä Kotkasta pelaamaan Yhdysvaltain yliopistosarjoihin. ”Teen kaikkeni sen eteen, että pelaan kolmen vuoden kuluttua Atlantin takana. ” Määrätietoisella nuorella on myös peliuran jälkeiset kuviot selvillä. Kun koripalloparketit jäävät, Latifa aikoo opiskella lääkäriksi.

KUVA AJA ELIN A HARJ AMA

Uusiin tehtäviin NIKO AROLA on nimitetty Mussalon konttiterminaalin terminaalipäälliköksi ja Petteri Lautamies Vuosaaren konttiterminaalin terminaalipäälliköksi. Arola ja Lautamies vastaavat terminaalien operatiivisesta toiminnasta. Pauliina Lindholm on aloittanut logistiikkaliiketoimintayksikön operatiivisena päällikkönä. Suvi Myllylä on nimitetty Lindholmin aiempaan tehtävään tuonnin ja transiton huolintapäälliköksi. Heli Niemi jatkaa tehtävissään viennin huolintapäällikkönä. Kaikki nimitykset astuivat voimaan lokakuussa.

Töitä nuorille

MARRASKUUSSA MUSSALON A-LAITURIIN saapui Roma Snug -niminen laiva, joka on kantavuudeltaan ja leveydeltään (DWT 118863 tn ja leveys 43,0 m) suurin Haminan ja Kotkan satamissa koskaan käynyt alus. Roma Snug toi satamaan noin 83 000 tonnia rautamalmia Etelä-Afrikasta. Rautamalmi käytetään Nord Stream 2 -hankkeen kaasuputkien pinnoitukseen. Rautamalmin vastaanottaja on Wasco Coatings Finland Oy. Laivan purkaus ja rautamalmin kuljetus pinnoituslaitoksen alueelle sujui sovitulla tavalla.

Cosco ja Hapaq Lloyd siirtyivät Stevecolle STEVECO ON solminut kaksi merkittävää yhteistyösopimusta. Sopimus Coscon kanssa tehtiin keväällä 2016, ja liikenne Kotkassa alkoi kesäkuussa. Sopimus tuo uusia mahdollisuuksia myös Steveco Logisticsille rahtiyhteistyön muodossa. Cosco yhdistyi lokakuussa China Shippingin kanssa. Liitosta muodostunut yritys toimii nyt nimellä Cosco Shipping, ja se on maailman neljänneksi suurin konttivarustamo. Hapaq-Lloydin, maailman viidenneksi suurimman varustamon, kanssa tehty sopimus astui voimaan kesällä 2016. Yritys on liikennöinyt Kotkassa elokuusta lähtien.

JOHANNES WIEHN

NUORTEN, VARSINKAAN alle 18-vuotiaiden, ei ole helppo löytää kesätöitä. Steveco halusi antaa nuorille tilaisuuden työntekoon Tutustu ja tienaa -mallin mukaisesti: kesällä 2016 Stevecolla työskenteli 11 nuorta kahden viikon ajan. Ahtaustyö ei ole nuorille sopivinta työtä, sillä sataman työkoneet ovat isoja ja edellyttävät pohjakokemusta vähintään ajokortin verran. Stevecolla asiaa haluttiin katsoa toisesta kulmasta, ja löytää nuorille tekemistä heidän omilla vahvuusalueillaan. Esimerkiksi kaksi nuorta tuotti videoita Stevecon sisäiseen koulutuskäyttöön ja osa avusti erilaisissa kierrätys- ja toimistotöissä. ”Kuvasimme kaksi päivää Hietasessa ja kaksi päivää Mussalossa. Opin paljon sataman toiminnasta ja pääsin kokemaan paljon Aino Raki asioita”, iloitsee kesätöissä ollut Aino Raki. ”Nuoret innostivat aikuisia avoimuudellaan, ennakkoluulottomuudellaan ja rohkeudellaan. Tutustu työelämään ja tienaa -hanke onnistui erinomaisesti ja sitä pyritään jatkamaan ensi kesänä. Meiltä on löytynyt jo runsaasti uusia ideoita nuorten työkohteiksi”, kertoo Stevecon kehittämis- ja laatupäällikkö Laura Hasko.

Jättialus toi rautamalmia Kotkaan

2/2016

5

Q&A

Arvattavasti arvaamaton

VENÄJÄ Kysyimme kolmelta Venäjän-kaupan asiantuntijalta, miten Venäjän talous ja liiketoimintaympäristö ovat muuttuneet ja millä eväillä suomalaisyritykset voivat siellä menestyä. teksti Jukka Nortio kuva Shutterstock

POLITIIKKA KAIKKIALLA

Poliittinen tilanne on Venäjällä päällisin puolin vakaa. Duuman vaalit syyskuun alussa eivät tuoneet yllätyksiä, vaan presidentti Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolue säilytti apupuolueineen valtansa. Suurin yllätys oli ennätyksellisen heikko, suurissa kaupungeissa noin 30 prosenttiin vajonnut, äänestysinto. ”Useimmat venäläiset ajattelevat, ettei demokratia toimi, vaikka he tekisivät mitä. Putinin kannattajat puolestaan äänestävät aktiivisesti”, Venäjän-kauppaa tekevien suuryritysten koordinaattorina toimivan East Officen toimitusjohtaja Raimo Valo sanoo. 6

2/2016

Venäjän kaupan yllättävät arkiset tilanteet ovat usein heijastusta suuremmista poliittisista linjanvedoista. Esimerkiksi tullimääräysten ylitarkka ja jopa mielivaltainen tulkinta tuli esille, kun Venäjä alkoi soveltaa vastapakotteita lännen asettamia talouspakotteita vastaan. ”Eräässä tapauksessa alettiin periä yhtäkkiä 15 prosentin tullia tuotteelta, jota oli viety kolmen vuoden ajan tullitta Venäjälle. Tätä perusteltiin muuttamalla tavara toiseen tuoteryhmään. Lisäksi vaadittiin vielä kolmen vuoden taannehtivat tullit”, Valo sanoo. ”Venäjä on arvattavasti arvaamaton. Kyllä suomalaisyritykset tietävät, minne menevät, kun Venäjälle lähtevät”. Venäjän eri osat poikkeavat taloudellisesti valtavasti toisistaan. Eroja on muun muassa työvoiman osaamisessa, koulutuksessa, lakien tulkinnoissa, korruptiossa ja liiketoiminnan perusinfrastruktuurissa. ”Venäjä on kuin 85 maata, joista jokaisella on omia toimintatapoja, vaikka kaikkialla on voimassa samat lait.”

”Venäjä on kuin 85 maata, joista jokaisella on omia toimintatapoja, vaikka kaikkialla on voimassa samat lait.”

TALOUS KEINUSSA

Suomen vienti Venäjälle supistui viime vuonna 30 prosenttia edellisvuodesta. Ruplan devalvoituminen aiheuttaa eniten harmia Suomesta Venäjälle vieville yrityksille. Sen sijaan ne yritykset, joilla on tuotantoa Venäjällä ja jotka vievät tuotteitaan sieltä, hyötyvät devalvaation seurauksista kuten Kiinaakin alhaisemmista palkoista. Suomalaisia vientiyrityksiä rassaa Venäjällä devalvaation ja maan makrotalouden epävarmuuden lisäksi venäläisyritysten rahoitusvaikeudet. ”Suuriin investointeihin on vaikea saada rahaa tai raha on kallista. Myös protektionismi ja tuonnin korvausohjelma vähentävät hankintoja ulkomaisista yrityksistä”, Suomalais-venäläisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen sanoo. Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta suomalaisyrityksillä on edelleen hyvät mahdollisuudet menestyä, mutta vanhat konstit eivät yksin riitä. ”Yritysten on myytävä ja markkinoitava entistä aktiivisemmin sekä löydettävä uusia asiakassegmenttejä menetettyjen tilalle. Yritysten on oltava paikallisesti läsnä ja toimittava yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Ne menestyvät, jotka menevät lähelle loppuasiakasta”, Rekolainen kannustaa. Henkilökohtaisten suhteiden merkitys on Venäjällä edelleen tärkeä. Tämä koskee sekä asiakkaita ja liikekumppaneita että viranomaisia. ”Hyvät kauppasuhteet syntyvät Venäjällä pitkäjänteisellä henkilösuhteiden rakentamisella. Viranomaiset eivät tee kauppaa, mutta heidän on tunnettava yritys, jotta toiminta Venäjällä on sujuvaa.”

Vaikeassa taloustilanteessa huolimatta Venäjällä on kysyntää esimerkiksi kiinteistöautomaatiota, kaukolämpöosaamista, energiatehokkuus- ja ympäristöteknologiaa sekä rakentamisosaamista kohtaan. ”Palveluista erityisesti terveyspalveluilla ja -teknologialla on suurta kysyntää”, Rekolainen sanoo.

KULUTTAJAT TIUKOILLA

Devalvaatio on iskenyt kovalla voimalla venäläisten kulutuskysyntään. ”Näkyyhän se arjessa, että kuluttajien ostovoima on tippunut parin vuoden ajan lähes 10 prosenttia vuodessa. Tämä vuosi näyttää paremmalta, kun monilla aloilla on ollut palkankorotuksia”, rakennusyhtiö Lemminkäinen Stroin pääjohtaja ja Venäjällä viidellä vuosikymmenellä rakennustöitä tehnyt Juha Vättö kertoo. Kulutuskysynnän heikkeneminen tuntuu ostosmatkailun roimana laskuna muun muassa Lappeenrannan ja Imatran seudulla. ”Nyt ei matkusteta, säästetään sukanvarteen ja ostetaan halvempia tavaroita. Tämä näkyy muun muassa Venäjällä olevien Prismojen ja K-kauppojen myynnin laskuna, koska niiden tavaravalikoima on ollut kalliimmasta päästä. Edulliset kauppaketjut ovat yötä päivää auki ja ne tekevät huipputulosta.” Asuntojen kysyntä Venäjällä on sukeltanut puoleen verrattuna vuoteen 2014. Pankit ovat vetäneet lainahanat tiukalle. ”Korot ovat alhaalla, mutta pankit ovat aiempaa kriittisempiä muun muassa vakuuksista”, Vättö kertoo. 2/2016

7

teksti Petja Partanen infograafi Laura Ylikahri piirroskuvat Shutterstock

SAHATAVARASTA VIENNIN KÄRKITUOTE

VUODESTA 2016 ON TULOSSA SAHATAVARAVIENNIN ENNÄTYSVUOSI KAUTTA AIKOJEN.

2004

2014 2011

Suomalaiset sahat sahaavat

tavaran käsittely

kaikkien aikojen ennätysmäärän

Stevecon saha-

2007

2009

puutavaraa,

Steveco päättää

ponkaisee hurjaan

rakentaa Haminan

kasvuun.

satamasta saha-

13,5 miljoonaa

Lehman Brothersin

Rakennusalan

tavarahubin ja

kuutiota.

konkurssi syöksee

lama hiljentää

ryhtyy tarjoamaan

maailmantalouden

sahat, vienti

asiakkaille kuljetus-

lamaan.

ennätysalhaista.

kokonaisuuksia.

ovat varsinaista vuoristolastinkäsittelyyn. Tähän tähtäävät myös kokojunakuljetukrataa. 2000-luvulla sahatavaran vienti romahti kolmessa set, jossa sahoilta kerätään täyteen kokonaisia junia, jotka vuodessa kahdeksasta viiteen miljoonaan kuutiometriin, ajetaan suoraan satamaan. tänä vuonna ollaan lyömässä kaikkien aikojen vientiennäMyös asiakaspalvelu pantiin uuteen uskoon. tystä. Luonnonvarakeskus ennakoi viennin kasvavan tänä ”Nyt tarjoamme asiakkaalle kuljetuskokonaisuutta, ei vuonna ennätykselliseen 8,5 miljoonaan kuutiometriin. pelkkää satamakäsittelyä, kertoo Myllylä. ”Sahateollisuus on herkkä ala, se reagoi markkinoihin Steveco hoitaa tarvittaessa esimerkiksi puutavaran konnopeasti”, Stevecon myyntijohtaja Markus Myllylä toteaa. titukset ja kaiken kuljetukseen liittyvän dokumentaation. Finanssikriisin laukaisema rakennusalan taantuma ”Hoidamme logistiikan kokonaisvaltaisesti, sahan alkaa olla takanapäin. Tänään metsäteollisuusasiakkaista pihasta loppuasiakkaalle asti. Sahat pääsevät keskittymään vastaavalla Myllylällä on syytä hymyyn. ydintoimintaansa, omaan tuotantoon ja myyntiin.” ”Tänä vuonna alamme olla historiamme suurimmissa Pari ensimmäistä vuotta meni uutta toimintamallia käsittelymäärissä.” harjoitellessa. Steveco teki vuonna 2011 strategisen ”Panostimme omaan osaamiseen, kehitimme toiSuomen päätöksen rakentaa Haminan satamasta mintamalleja, investoimme Haminassa koneisiin ja sahatavaran viennin sahatavarahubi. Irtotavarana kuljetettava varastoihin.” ennakoidaan kasvavan sahatavara laivataan Haminassa, Nyt tulokset näkyvät. Stevecon sahatavaran kontteihin pakatut sahateollisuukäsittely ponkaisi vuonna 2014 hurjaan milj. den tuotteet Kotkan Mussalosta. kasvuun. ”Vuonna 2015 käsittelimme kuutiometriin Satamien erikoistuminen tuo tehoa sahatavaraa Haminan satamassa 300 000 SAHATAVARAN VIENTILUVUT

8,5

8

2/2016

2016 Suomen sahatavaran

Suomalaisen sahatavaran TOP 5 -vientimaat 2015 1. Egypti 2. Japani 3. Iso-Britannia 4. Kiina 5. Algeria

Suomen TOP 5 -vientituotteet tammi–kesäkuu 2016 (M€) 1. Päällystetty paperi 1898 2. Dieselpottoaineet 1639 3. Ruostumattomat teräslevyt 965 4. Sahatavara 864 5. Sellu 794

viennin ennakoidaan

2015

kasvavan ennätykselliseen 8,5 miljoonaan kuutioKiina luopuu yhden

metriin.

lapsen politiikasta, maan

Hidaskasvuinen suomalaispuu on

huonekaluteollisuus

Stevecon tytäryhtiö Saimaa

suoraa ja vähäoksaista, puuaines

tarvitsee lisää puuta.

Terminals Oy aloittaa ahtaa-

sitkeää, tiivistä ja suorasyistä. Siksi

jien oppisopimuskoulutuk-

suomalainen puu on ensiluokkainen

Steveco käsittelee Haminan

sen Haminassa.

materiaali moniin käyttö-

satamassa 300 000

tarkoituksiin.

kuutiometriä irtosahatavaraa. Vuonna 2016 Sahateollisuus on suomalaisen

käsittelymäärän arvioidaan 3

olevan 700 000 m .

metsäteollisuuden vanhin toimiala ja Suomen ensimmäisiä vientiteollisuuksia. Tänään Suomi on Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

70 %

VIENNIN OSUUS KASVUSSA kuutiota, tänä vuonna arviolta 700 tuotannosta 000 kuutiota.” Viennin arvolla mitaten sahatamenee vientiin. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla vara on Suomen neljänneksi tärkein sahatavaran vienti on kasvanut niin Euroopvientituote. Kasvunvaraa on edelleen, sillä paan, Aasiaan kuin Pohjois-Afrikkaan. Erityisesti sahausmäärät eivät ole vielä huippuvuosien kuusisahatavaran vienti Kiinaan vetää: vuonna 2015 kasvua tasalla. oli yli 50 % edelliseen vuoteen verrattuna. ”Kaikkien aikojen ennätysvuosi Suomen sahoilla oli Myllylä kertoo, että maailman väkirikkaimmassa 2004, jolloin sahattiin 13,5 miljoonaa kuutiota puuta”, kermaassa pieneltäkin tuntuvien muutosten mittaluokka on too Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori. huima. Esimerkiksi viimevuotinen päätös luopua yhden Tänä vuonna Suomessa sahataan Merivuoren mukaan lapsen politiikasta on vetänyt Kiinan huonekaluteollisuunoin 11 miljoonaa kuutiota puuta. Kotimaan kulutus on den – ja suomalaisen sahatavaran kysynnän – jyrkkään vähentynyt, joten viennin osuus on kivunnut jo 70 prokasvuun. senttiin. ”Sahateollisuuden tuotteiden kulutus Suomessa ”Aiemmin on pärjätty yhdellä lastensängyllä ja kirjoion pudonnut 2000-luvun alun kuudesta miljoonasta kuutuspöydällä, nyt saatetaan tarvita kaksi.” tiosta kolmeen miljoonaan kuutioon”, Merivuori kertoo. Huima kasvu on johtanut siihen, että Stevecon sahaValo tulee kuitenkin idästä, sillä Aasian vienti vetää. tavarahubi Haminassa kärsii jo ajoittaisesta työvoima”Aasiassa Japani ja Kiina ovat suurimmat vientimaat. pulasta. Myllylä kertoo, että uusia käsiä lastinkäsittelyyn Japaniin viedään arvokkaampaa tavaraa. Kiina taas on hankitaan syksyllä 2016 käynnistetyllä oppisopimuskouluviidessä vuodessa noussut melkein tyhjästä suurimmaksi tuksella – ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen. suomalaisen kuusen ostajaksi.”

2/2016

9

TÄYDEN PALVELUN

LOGISTIIKKATALO teksti Martti Linna kuvat Shutterstock

10

2/2016

STEVECON HISTORIA JUONTAA VUOTEEN 1884 SAAKKA. ENSI VUOSI ON NYKYMUOTOISELLE KONSERNILLE SEN 30. TOIMINTAVUOSI. PITKÄ JA KUNNIAKAS HISTORIA VELVOITTAA STEVECOA TARJOAMAAN ASIAKKAITTENSA TARPEISIIN LUOTETTAVIA JA KOKONAISVALTAISIA RATKAISUJA. SAMALLA SE KANNUSTAA KEHITTÄMÄÄN JATKUVASTI OMAA TOIMINTAA. SIVUT

10–15

Suomessa investoidaan runsaasti uudenlaisten biotuotteiden jalostamiseen biotalouden osana, ja siihen liittyen myös selluloosan ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden vienti on kasvussa.

lemme nähneet niin hyviä kuin huonojakin aikoja”, sanoo yksikönjohtaja Tomi Rautio Steveco Logisticsista. ”Molemmista olemme selvinneet, sillä myös hyvissä ajoissa on omat haasteensa. On hienoa huomata, että kehitymme muun maailman mukana. Tänä päivänä olemme paljon muutakin kuin ahtausliike.” Tomi Rautio korostaa hyvien asiakassuhteiden merkitystä – olkoonkin, että pitkiä sopimuksia solmitaan nykyisessä kvartaalitaloudessa entistä harvemmin. ”Tässä suhteessa me olemme onneksi onnistuneet hyvin. Olemme pystyneet solmimaan pidempiä sopimuksia ja pitämään yllä pitkiä ja arvokkaita asiakassuhteita. Se on mahdollistanut sen, että olemme pystyneet investoimaan ja panostamaan kehitystoimintaan. Siitä olemme erittäin kiitollisia.” Eli hyvillä henkilösuhteilla on globaalissakin taloudessa merkitystä?

”Kyllä. Olemme panostaneet paljon asiakaspalveluun ja muuhun henkilöstökoulutukseen. Esimerkiksi kommunikoinnin tavat ja kanavat muuttuvat. On tärkeää, että olemme kehityksessä mukana. Sukupolvet vaihtuvat eikä kuiluja saa tulla.”

”O

Tomi Rautio

KASVUA JA VAKAITA NÄKYMIÄ

Kolmekymppinen Steveco-konserni tarjoaa palveluitaan Helsingin Vuosaaren satamassa, Kotkan Hietasessa ja Mussalossa, Haminassa sekä Saimaan satamissa. Jokaisella toimipisteellä on palvelukonseptissa oma tärkeä paikkansa. Mussalon ja Vuosaaren yksiköt palvelevat pääasiassa konttivarustamoita. ”Molemmissa terminaaleissa uskotaan vahvasti liikenteen kasvuun. Erityisesti biotuotteet ja kiertotalous tuovat vientipuolelle merkittävää kasvua jo lähitulevaisuudessa. Hietasen kautta kulkee pääasiassa Euroopan linjaliikennettä. Tämän liikenteen osalta näkisin, ettei varsinaista vahvaa kasvua ihan lähitulevaisuudessa odoteta, mutta 2/2016

11

Stevecon omistajien joukossa on isoja ja arvostettuja metsäteollisuus- ja laivayhtiöitä. Tomi Raution mukaan Stevecon perusinfra ja toimintamallit ovat senkin vuoksi hyvin hiottuja. Se mahdollistaa laadukkaiden palvelujen tuottamisen kaikille alan toimijoille.

Aasia ja eritoten Kiina tuntuu kasvavalta vientialueelta.

terminaalin liikennemäärät ovat vakiintuneet kohtuulliselle tasolle”, Tomi Rautio kuvaa näkymiä. Haminassa konsernin kasvu on vahvassa vedossa. Pääosin se on mekaanisen metsäteollisuuden viennin keskittymisen ja uusien palvelukonseptien ansiota. Myös Saimaan talviliikennettä hoidetaan Haminan kautta. Saimaa on tänäkin päivänä merkittävä kanava vientiteollisuudelle ja eräiden raaka-aineiden tuonnille. Stevecon tytäryhtiöllä Saimaa Terminalsilla on siinä iso rooli laadukkaana palveluntarjoajana. KIINA VETÄÄ, IRAN KIINNOSTAA

Tomi Rautio iloitsee siitä, että kuluneesta vuodesta tuli vähän kankeasta alusta huolimatta ihan hyvä vuosi Stevecolle. Työmäärät ovat kehittyneet myönteisesti, henkilöstöä koskeneet lomautukset pystyttiin keväällä perumaan ja uusia investointeja on tehty sekä lastinkäsittelykalustoon että tietojärjestelmiin. ”Odotan, että teemme tänä vuonna positiivisen tuloksen. En myöskään näe, että ensi vuodelle voisimme budjetoida muuta kuin kasvua. Sitä kautta haemme tietenkin myös kannattavuutta, vaikka elämmekin volyymibisneksessä, jossa oma liikkumavara on kiinteiden kulujen vuoksi harmittavan pieni.” 12

2/2016

Globaalissa maailmassa on nähtävissä useita valonpilkahduksia ja kasvun paikkoja. Aasia, eritoten Kiina, tuntuu kasvavalta vientialueelta edellä mainittujen biotuotteiden johdosta. Stevecossa seurataan myös mielenkiinnolla, mitä tapahtuu kauppapakotteista vapautuneen Iranin suunnalla. Biotuotteiden lisäksi ja niiden ohella, tulee kasvua olemaan myös selluloosan ja sahatavaran viennissä. Sinänsä vakiintuneessa tuonnissa kasvava raaka-aineiden tarve on jo huomattu Stevecon huolintaliiketoiminnassa. DEPOT-PALVELUJEN MERKITYS KOROSTUU

Venäjän transitoliikenteen määrä on vähentynyt Suomen satamien kautta. Se korostaa Stevecon hyvien depot-palvelujen merkitystä Mussalossa, Hietasessa ja Vuosaaressa.

”Tyhjiä kontteja ei enää palaudu tänne luonnollisen kiertokulun kautta kuin hyvin pieni määrä”, Tomi Rautio kuvaa muutosta. ”Se tarkoittaa, että varustamot joutuvat suuntaamaan kontteja tänne sieltä, missä niitä on ylen määrin.” Eritoten kemiallisen metsäteollisuuden vientituotteet täytyy pakata hyviin, ehjiin ja puhtaisiin kontteihin – ja juuri siinä Stevecon oman depot-toiminnan merkitys korostuu. Kun kontit laivataan Suomeen tyhjinä eikä aikaa ole paljon käytettävissä, on niiden tehokas tarkastaminen, puhdistus ja tarvittaessa korjaaminen erittäin tärkeää. On myös muistettava, että Stevecolla on oma maaterminaali Kouvolassa. Tomi Rautio kuvaa sitä paikaksi, jossa yhdistetään maantie- ja rautatiekuljetukset. Pääasiassa Kouvolassa käsitellään tällä hetkellä metsäteollisuuden 2/2016

13

Viime vuonna koko Steveco-konsernin henkilöstömäärä oli 844 henkilöä, liikevaihto 138,8 miljoonaa euroa ja ahtausmäärä 9,6 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna konsernin työmäärät ovat kehittyneet jälleen positiivisesti.

Logistiikkaratkaisut räätälöidään jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan.

itään lähtevää vientiä, sekä samasta suunnasta tulevia teräksen kaltaisia vientituotteita. Stevecon palvelupaletissa Kouvolalla on rautateiden solmukohtana oma tärkeä roolinsa. Monipuolinen palveluvalikoima ja osaaminen mahdollistaa jokaisen asiakkaan omiin tarpeisiin joustavasti räätälöidyt logistiikkaratkaisut. Esimerkiksi PohjoisKarjalassa puuta jalostavalle Binderholzille Steveco ja VR Transport ovat kehittäneet yhtenäisen logistiikkaketjun tuotantolaitokselta laivaan saakka. Tomi Rautio uskoo vahvasti tavaravirtojen keskittämiseen ja alueelliseen keskittymiseen kuljetusten järjestämisessä. PALVELUN TAKANA OSAAVA HENKILÖSTÖ

”Keräämällä esimerkiksi useammalta tuotantolaitokselta tai jopa usealta tuotannon alalta niin sanottuja kriittisiä massoja, pystytään rakentamaan volyymiin perustuvia kuljetuskonsepteja ja -kokonaisuuksia. Sillä luodaan 14

2/2016

tehokkuutta ja alempia kustannuksia ennen kaikkea asiakkaille, mutta myös logistisen ketjun eri osapuolille. Varustamot voivat hakea lastinsa harvemmista satamista ja palvelukokonaisuus pystytään tarjoamaan yhdeltä toimijalta. Näin säästyy asiakkaan aikaa ja rahaa, ja optimoitu logistiikkaketju takaa osaltaan toimintavarmuutta.” Steveco on saamassa uutta kalustoa lastinkäsittelyyn. Ensi keväänä otetaan tuotantokäyttöön uusi konttiterminaalin toiminnanohjausjärjestelmä. Se lisää edelleen toimintavarmuutta. Koneet ja tietotekniikka kehittyvät – mutta silti asiakaspalvelun keskiöstä löytyy aina ihminen, Tomi Rautio lupaa. ”Palveluvalikoimamme on laaja, mutta niin on myös meidän myyntihenkilöstömme osaaminen. Uuden asiakkaan ottaa meillä aina haltuun sama vastuuhenkilö, joka toimii pääasiallisena kontaktina asiakkaan suuntaan kaikissa heidän logistisissa tarpeissaan ja koordinoi tarvittavat asiat Stevecon sisällä. Näin asiakas saa kaiken

Koneet ja tietotekniikka kehittyvät – mutta silti asiakaspalvelun keskiöstä löytyy ihminen. tarvitsemansa yhdeltä luukulta. Operatiiviset osastot hoitavat tietenkin käytännössä asiakkaan ”keikat”, mutta asiakasvastaava on aina tietoinen siitä mitä tapahtuu.” 2/2016

15

MIELIPIDE

LOGISTIIKKA ON KESKEINEN OSA KIERTOTALOUTTA

JAANIS KERKIS

Meillä on jo lukuisia hyvin toimivia kiertotalouden SUOMI VOISI LUODA kiertotaloudesta kestävää hyvinesimerkkejä, kuten Ekokem, joka tuottaa uusiomuovia vointia ja menestystä. Arvioiden mukaan kiertotakäytetyistä muovipakkauksista sekä vaikkapa Finlaylous voisi tuoda vuosittain 2–3 miljardin euron lisän sonin, joka teettää mattoja vanhoista Suomen kansantalouteen vuoteen lakanoista. 2030 mennessä. Optimistisimpien Kiertotaloudessa Kiertotalouteen kuuluu myös teolliarvioiden mukaan uusia työpaiknen yhteistyö, jossa toinen yritys käyttää koja syntyisi 75 000, mutta varomaksimoidaan toisen jätteet tai sivutuotteet. Neste vaistenkin arvioiden mukaan niitä materiaalien ja tuottaa muun muassa elintarviketeolsaataisiin tuhansia. niiden arvon lisuudessa tähteeksi jääneestä rasvasta Miten tämä olisi mahdollista? Miljardien summa on saatu, säilyminen kierrossa polttoainetta. Samaan aikaan tarvitaan seurantaa, kun huomioon on otettu esimermahdollisimman lajittelua ja noutopalveluja – saumatkiksi teollisuuden kiertotalouden tomasti pelaavaa logistiikkaa, mikä mahdollisuudet, ruokahävikin pitkään. puolestaan kysyy älykkäitä ratkaisuja. minimointi ja jakamistalous. Suomi voisi tehdä uusista kuluttamisen Kiertotaloudessa maksimoidaan malleista ja kiertotalouden ratkaisuista myös vientimateriaalien ja niiden arvon säilyminen kierrossa tuotteita, mutta sitä ennen meidän täytyy testata niitä mahdollisimman pitkään. Samalla irrotetaan kytkös ja ottaa täällä käyttöömme. luonnonvarojen ylikulutuksen ja talouskasvun väliltä. Parhaiten etenemme konkreettisten kokeilujen Lisäarvoa syntyy palveluista, tuotteiden uudelleen avulla. muokkaamisesta ja älykkäistä digitaalisista ratkaisuista. Kiertotalous korostaa jo tuotteiden suunnittelua: etukäteen otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari, HEIKKI SORASAHI Avustava asiantuntija, kiertotalous korjattavuus ja purettavuus. Emme siis enää keskity Sitra tekemään tuotteita ja materiaaleja vaan optimoimaan resurssitehokkuutta ja materiaalin optimaalista käyttöä. Palvelut korvaavat omistamista, jolloin asiakas maksaa käyttöoikeudesta tai tietystä lopputuloksesta. Samalla otetaan yhä vahvemmin huomioon energiankäyttö ja logistiikka. Logistiikalla onkin keskeinen rooli kiertotaloudessa. Tuotteet syntyvät kierrätysmateriaalista ja jätteistä, ja ne on saatava siirtymään optimaalisesti sinne, missä niistä jalostetaan uusia tuotteita.

16

2/2016

KULUT KURIIN

KOKOJUNALLA STEVECON JA VR TRANSPOINTIN KEHITTÄMÄ UUDENLAINEN KULJETUSKONSEPTI KIRITTÄÄ VIENTITEOLLISUUTTA KITKEMÄÄN LOGISTIIKAN KUSTANNUKSIA, AIKAA JA VAIVAA. SAMALLA VOITTAA MYÖS LUONTO. BINDERHOLZIN SAHAYHTIÖLLE TEHOKAS JA EKOLOGINEN KOKOJUNA ON YLIVOIMAINEN RATKAISU. teksti Heli Satuli kuvat Johannes Wiehn

2/2016

17

Yksi palveluntarjoaja huolehtii tavaran koko logistiikkaketjusta. ientiyritykset etsivät kuumeisesti keinoja tehostaa toimintojaan ja näin parantaa kilpailukykyään. Pitkien etäisyyksien Suomessa logistiikka on merkittävä kuluerä. Perinteisesti kuljetukset tehtailta Pohjois- ja Itä-Suomesta eteläisen Suomen satamiin on hoidettu kumipyörillä. ”Ryhdyimme yhdessä VR Transpointin kanssa pohtimaan kustannustehokkaampaa vaihtoehtoa, joka kuitenkin joustaisi asiakkaan tarpeiden mukaan”, kertoo Steveco Logisticsin yksikönjohtaja Tomi Rautio. Tavoitteena oli kehittää asiakkaalle läpinäkyvä, luotettava ja tehokas logistiikkaratkaisu, joka auttaisi heitä säästämään euroja. Työn tuloksena syntyi Suomessa ennen näkemätön kuljetuskonsepti. ”Kokonaiskuljetuskonsepti on uudenlainen tapa tehdä ja hallita maakuljetuslogistiikkaa”, toteaa VR Transpointin tuotantojohtaja Tero Kosonen. Asiakas saa käyttöönsä selkeän paketin, joka pitää sisällään tavaran koko kuljetusketjun tehtaalta satamaan ja maailman merille. Yksi palveluntarjoaja huolehtii tavaran koko logistiikkaketjusta: kuljetuksesta, satamaoperoinnista ja tarvittaessa merirahdista. Kuljetukset hoidetaan rekkojen sijaan junilla.

V

SUUNNANNÄYTTÄJÄ SUOMESSA

VR Transpoint hoitaa maakuljetukset ja kokonaisuuden hallinnan asiakkaan suuntaan. Steveco puolestaan vastaa 18

2/2016

huolinnasta ja satamakäsittelyistä sekä hankkii merirahdin ja järjestää liittymäliikenteen. Ennen jokainen kuljetusketjun toimija yritti tehostaa omaa osuuttaan. Kun osat liitettiin yhteen, lopputulos ei ollut asiakkaan näkökulmasta virtaviivainen. Uudessa konseptissa on nyt ensimmäistä kertaa kokonaisoptimoitu koko ketju. ”Tavoitteemme on, että vientiin valmistuvia tavaravirtoja ei enää ripoteltaisi ympäri Suomen. Myös varustamot hyötyvät. Laivojen ei tarvitse pysähtyä useissa satamissa ja poimia pieniä eriä tavaraa, vaan lastaus hoidetaan keskitetysti parista tehokkaasta, modernista satamasta. Näin säästyy paljon aikaa”, selventää Rautio. Kuljetusratkaisu vakuutti välittömästi itävaltalaisen Binderholzin. Massiivipuutuotteiden ja innovatiivisten rakennusratkaisujen eurooppalainen markkinajohtaja omistaa kaksi suurta sahaa Lieksassa ja Nurmeksessa.

INFO

Lukuja Junan hiilidioksidipäästöt ovat tonnikilometriä kohden pidemmillä matkoilla parhaimmillaan vain kymmenesosa rekan päästöistä. Yhteen perävaunulliseen sahatavararekkaan mahtuu korkeintaan 75 kuutiota sahatavaraa. Kokojuna kuljettaa kerralla 2000 kuutiota eli 27 täyttä rekallista. Binderholzin tavaravirrat Nurmeksen ja Lieksan sahoilta keskitetään 40-vaunuisiksi kokojunakuljetuksiksi. Kokojuna liikennöi kolmena tai neljänä päivänä viikossa. Vuositasolla kokojunissa kulkee sahatavaraa yli 250 000 kuutiota.

”Haluamme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, joten tarvitsemme logistiikan ammattilaiset huolehtimaan kuljetuksistamme. Siksi muodostimme vahvan kumppanuuden VR Transpointin ja Stevecon kanssa”, toteaa Binderholzin logistiikkajohtaja Martin Sigl. Aiemmin Binderholzin sahatavara kuljetettiin satamiin rekoilla ja konteilla. Nyt VR Transpoint ja Steveco vastaavat kaikesta Binderholzin vientiin lähtevän sahatavaran kuljetuksesta. Tavaravirrat Nurmeksen ja Lieksan sahoilta keskitetään 40-vaunuisiksi kokojunakuljetuksiksi, jossa junan koko kuljetuskapasiteetti on Binderholzin käytössä. Juna liikennöi kolmesta neljään kertaa viikossa. Sahatavara viedään Kotkan ja Haminan satamiin, jossa se varastoidaan, kontitetaan, laivataan tai kuormataan trailereihin. Etelässä myös trailereiden saatavuus on parempi ja hinta edullisempi. ”Yhteistyöverkoston ansiosta voimme tarjota Binderholzin tuotteille myös merirahdit. Toimintamalli mahdollistaa koko logistisen kokonaisuuden suunnittelun yhdessä alusta lähtien”, toteaa Rautio. JUNA ON KESTÄVÄ EKOTEKO

Muutos entiseen on valtava. Yhteen sahatavararekkaan mahtuu korkeintaan 75 kuutiota sahatavaraa. Kokojuna kuljettaa kerralla alas satamaan 2000 kuutiota eli lähes 27 täyttä rekallista. Lisäksi raideliikenne on vähäpäästöistä ja energiatehokasta verrattuna muihin kulkumuotoihin. Junan hiilidioksidipäästöt ovat tonnikilometriä kohden

Konseptissa on ensimmäistä kertaa kokonaisoptimoitu koko kuljetusketju.

pidemmillä matkoilla parhaimmillaan kymmenesosa rekan päästöistä. ”Kokojunakonsepti istuu periaatteisiimme täydellisesti. Etsimme koko ajan ennakkoluulottomasti entistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Meille ekologisuus ei ole pelkkä fraasi. Valmistamme ympäristöystävällisiä tuotteita, joten myös logistiikkamme on oltava sellaista”, painottaa Sigl. Viidellä itävaltalaisella, kahdella saksalaisella sekä kahdella suomalaisella paikkakunnalla toimivan Binderholzin tuotantoprosessi noudattaa No Waste -periaatetta, jossa puumateriaali hyödynnetään sataprosenttisesti. Puujätteet käytetään lämpöenergian ja ekosähkön tuottamiseen. Myös Lieksan sahan yhteyteen on rakenteilla voimalaitos, joka tuottaa sahan sivutuotteista puhdasta bioenergiaa. 2/2016

19

”Kaikki on suunniteltu huolellisesti ennakolta. Pidämme tiiviisti yhteyttä ja hienosäädämme konseptia tarvittaessa. Yhdessä karsimme prosessista kaiken turhan ja optimoimme sen rullaamaan mahdollisimman tehokkaasti.”

”Meille ekologisuus ei ole pelkkä fraasi.” BIOTALOUS KASVUN VETURINA

Binderholzin tuotteiden määränpäänä ovat yhtiön asiakkaat Keski-Euroopassa ja ympäri maailman. Kysyntä on Siglin mukaan kasvussa etenkin rakennusalalla. Biotalous muokkaa toimintatapoja nyt kaikkialla maailmassa. Tätä muutosta tukevat uudet kehittyneet massiivipuurakentamisen teknologiat. Nurmeksen ja Lieksan sahoilla on jatkossa entistä suurempi rooli vahvasti kasvavassa biotaloudessa. Ensimmäiset kokojunat kuljettivat yhtiön sahatavaran satamiin ja maailman merille elokuun lopussa. VR Transpointin Kososen mukaan konsepti todisti toimivuutensa jo ensimmäisen kuukauden aikana. Konseptia kehitetään koko ajan. Yhtenä esimerkkinä ovat IT-työkalut, joilla parannetaan entisestään kuljetusratkaisun helppokäyttöisyyttä. Kuten kaiken uuden kohdalla, eteen on tullut myös yllätyksiä. ”Sahatavaran merikuljetuksien kenttä on monimuotoinen. On joskus hankala määrittää etukäteen, minkä sataman kautta rahdit kulkevat ja kuka asian päättää. Jo tämä osoitti, että konseptille on markkinoilla tarve”, toteaa Kosonen. Myös Binderholzin logistiikkajohtajalla on konseptista vain hyvää sanottavaa. 20

2/2016

KILPAILUETUA KOOSTA RIIPPUMATTA

Euroopassa kokojunakonseptin kaltaisia logistiikkaratkaisuja on ollut käytössä jo vuosia ja tulokset puhuvat puolestaan. ”On selvää, että tällaiselle konseptille on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää myös Suomessa”, toteaa Rautio. VR:n Kososen mukaan raidelogistiikka on Suomessa nosteessa. Kuljetusmäärät ovat kasvaneet tänä vuonna kahdeksan prosenttia ja plusmerkkisen kehityksen ennustetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Vastatakseen kysyntään Steveco on kasvattanut sisävarastointikapasiteettia Kotkassa ja Haminassa. Konsepti laajenee lähitulevaisuudessa muihinkin Stevecon ja VR Transpointin asiakkuuksiin erityisen HUBmallin kautta. Siinä VR Transpoint ja Steveco keräävät useiden toimijoiden tavarat yhteiseen HUBiin ja huolehtivat niiden kuljetuksesta laivaan asti. Näin yritykset, joiden omat materiaalivirrat eivät välttämättä täyttäisi koko junaa, pääsevät hyötymään kustannustehokkaasta kokonaispaketista. Pilottijunat ovat lähteneet liikkeelle jo tänä syksynä. Kokojuna tarjoaa kaikentyyppisille yrityksille mahdollisuuden kitkeä logistiikkaan käytettäviä euroja, aikaa ja vaivaa. Alentuvat vientikustannukset tarkoittavat selvää kilpailuetua. ”Oma tavoitteemme on tietysti kasvattaa tavaravolyymejä, mutta samalla tuomme oman pienen panoksen vientiteollisuuden kilpailukyvylle. Jo parin euron säästö per kuljetettu kuutio on merkittävä summa. Globaalissa kaupassa kyse on pienistä marginaaleista”, summaa Rautio.

VISIO

YHÄ SUJUVAMPAA TOIMINTAA TERMINAALISSA Steveco ottaa käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän konttiterminaaleissaan. Parhaimmillaan muutosta ei heti edes huomaa. Uusi järjestelmä jättää kuitenkin tilaa toiminnan tehostamiselle ja kasvulle. teksti Marianna Salin kuva Shutterstock STEVECON KONTTITERMINAALEISSA on raportoida asiakkaille tai asiakkaat voivat hyödynnetty parinkymmenen vuoden syöttää tietoja meille päin”, Elomaa kertoo. ajan toiminnanohjausjärjestelmää, jonka Ennen käyttöönottoa projektiryhmä ei toimittaja vetäytyy nyt markkinoilta. keskity niinkään uudistuksiin vaan siihen, Voisi kuvitella, että ydinjärjestelmän että järjestelmä vaihtuu sujuvasti. Navispakkovaihto saisi stevecolaiset järjestelmä kytketään muun harmistumaan, mutta päinmuassa järjestelmään, jolla Modernit vastoin. Konttioperoinnin suunnitellaan konttien täyttöä, käyttöliittymät sekä porttijärjestelmään, johtaja Tapio Mattila odottaa, että valittu Navis-järjestelmä jota asiakkaatkin käyttävät ovat selkeä tarjoaa entistä parempaa terminaalien kioskeissa. Nämä parannus. tukea muun muassa konttien säilyvät ennallaan tuttuine VGM-painotietojen käsittekäyttöliittymineen. lyyn ja lukkien reitteihin. Projektipäällikkö ”Päätavoite on, että muutos ei näkyisi Jyri Elomaa lisää parannusten listaan asiakkaalle”, Elomaa toteaa. lämpösäädeltyjen konttien hallinnan ja KÄYTTÖÖNOTTO VIIKONLOPPUNA ylipäänsä järjestelmän käytettävyyden. Marras-joulukuussa, asennustöiden ja tes”Modernit käyttöliittymät ovat selkeä tauksen jälkeen Stevecossa päästään harparannus”, Elomaa sanoo. joittelemaan uuden järjestelmän käyttöä. TEHOA JA UUDENLAISTA PALVELUA ”Perusfilosofia on sama kuin nykyisessä Järjestelmäasiantuntija Mikko Mylläri on järjestelmässä, mutta käyttöliittymä on erikiertänyt maailman terminaaleja edellisen lainen. Koulutukseen on varattava aikaa”, työnantajansa tehtävissä, ja suosittu NavisMattila sanoo. Käyttöönoton ajankohtaa ei järjestelmä on tullut hänelle hyvinkin ole lyöty vielä lukkoon. Työ aloitetaan ensi tutuksi. Hän uskoo, että järjestelmä tarjoaa vuoden alkupuolella yhdestä terminaalista mahdollisuuksia toiminnan tehostamija siirretään toiseen, kun arki ensimmäiseen vielä pitkään käyttöönoton jälkeen, sessä sujuu. koska säädettäviä parametrejä on tarjolla ”Idea on, että suljemme terminaalin runsaasti. toiminnan viikonlopuksi. Tiedotamme ”Järjestelmään voidaan myös liittää ajankohdasta etukäteen asiakkaille”, Mattiuusia rajapintoja, joiden kautta voimme la kertoo.

2/2016

21

Bermudan America’s Cup -sataman laivausta Vuosaaressa. Logistiikkaketjun kriittisin palanen on ponttonien oikeaoppinen nostaminen. Pienikin virhe ponttonien tukemisessa tai nostoissa voi johtaa vaurioon, jota ei voi korjata.

INFO

TOP3-satamat Marinetek on toimittanut lähes 2500 huvinvenesatamaa ympäri maailmaa. Nämä ovat operatiivisen johtajan Ville Leistin suosikit. Palm Jumeirah, Dubai, 522 venepaikkaa. ”Marinetek tunnetaan varmaan parhaiten Dubain palmusaaresta.” Palm Harbor Marina, West Palm Beach, Florida, USA, 209 venepaikkaa. ”Asiakas halusi maailman parhaan venesataman. Heillä oli suunnittelussa mukana sisustussuunnittelija. Paalut, kaapelikourujen kannet, kaikki yksityiskohdat piti sointua ympäristöön ja klubirakennukseen.” Grand Harbour Marina, Malta, 250 venepaikkaa. ”Kun upotimme betonipainoja sataman ankkuroimiseksi, sukeltajan piti käydä tutkimassa jokainen upotuspaikka, ettei siellä ole mitään historiallisesti arvokasta alla.”

22

2/2016

teksti Petja Partanen kuvat Janne Lehtinen

MATKALLA MAAILMAN

YKKÖSEKSI EUROOPAN SUURIN VENESATAMIEN TOIMITTAJA MARINETEK AIKOO NOUSTA MAAILMAN JOHTAVAKSI TOIMIJAKSI. LOGISTIIKKA ON MENESTYKSEN AVAIN. un maailman tunnetuin venekilpailu America’s Cup käynnistyy kesäkuussa 2017 Bermudalla, kiinnittyvät paikalle saapuvat 200-jalkaiset superjahdit suomalaisyhtiö Marinetekin laitureihin. Kymmenien miljoonien eurojen arvoisia veneitä suojaavat merenkäynniltä 18 teräsbetonirakenteista Marinetek 5300BRK -aallonvaimenninponttonia – kaikki Järvenpäässä valettuja. Sataman suurimpien osien, 55 tonnia painavien betonimöhkäleiden, valmistaminen Suomessa tuntuu järjettömältä. ”Voi tosiaan näyttää siltä, että tässä ei ole mitään tolkkua”, Marinetekin operatiivinen johtaja Ville Leisti nauraa. Samaan hengenvetoon hän vakuuttaa, että juuri logistiikka sanelee sen, missä Marinetekin 12:sta tuotantolaitoksesta eri komponentit valmistetaan. Vuonna 1994 perustettu Marinetek on huvivenesatamien markkinajohtaja Euroopassa, ja hätyyttelee 30 miljoonan euron liikevaihdollaan jo USA:n suurimpia satamarakentajia. Vuosien varrella venesatamia on toimitettu lähes 2500 kappaletta kaikkiaan 47 eri maahan. ”Olemme globaalisti noin sijalla 3, mutta ykköstila on tavoitteena. Meillä on vahva kasvustrategia”, Leisti kertoo. Vasta Hongkongista ja Vietnamista työmatkalta palannut Leisti on kolmen päivän minuuttiohjelman ja neljän asiakastapaamisen jälkeen innoissaan. ”Vietnamiin ollaan rakentamassa maan ensimmäistä varsinaista huvijahtisatamaa. Haluaisimme olla siinä mukana.”

K

BORN GLOBAL

Yrityksen perustajien Ilkka Seppälän ja Markku Rantasen visio oli alusta alkaen selvä: suoraan ulkomaille. ”Lähi-idässä on nyt toimittu kymmenen vuotta. Se on ollut hissiliikettä, mutta nyt hissi näyttää olevan menossa vahvasti ylöspäin. Ja Aasia nostaa pikku hiljaa päätään, veneilykultuuri on kehittymässä”, Leisti kertoo. Esimerkiksi suomalaismatkailijoille tuttujen Krabin ja Phuketin venesatamat Thaimassa ovat Marinetekin tuotantoa. Vahvin fokus on kuitenkin USA:ssa, jossa ovat isoimmat markkinat, eniten veneitä – ja kovin kilpailu. ”Koko USA:n länsirannikko on vielä käytännössä valloittamatta.” Ensimmäinen päänavaus länsirannikolla oli kaupat San Franciscoon. Itärannikolla on jo useampia Marinetekin satamia. Viimeksi yhtiö voitti amerikkalaiset kilpailijansa kilpailussa New Yorkin Brooklynin venesatamaurakasta. YLIVOIMAISET BETONIPONTTONIT

Millä eväillä noustaan täydestä tuntemattomuudesta suurkaupunkien paraatipaikoille rakennettavien satamien toimittajaksi? ”Monen mielestä meidän järeä betoniponttoniteknologiamme on alan huippua”, selittää Ville Leisti. Raaka-aineet – betoni, styrox ja raudoitusteräs – ovat yksinkertaiset. Sen

”Marinetek on suomalainen yritys. Meille on tärkeää, että pääkonttori on Suomessa tulevaisuudessakin”, Ville Leisti sanoo.

2/2016

23

Talvisesta Suomesta Bermudan aurinkoon. Suurinta rasitusta betoniponttoneille ei aiheuta merenkäynti huvivenesatamassa, vaan tuotteiden kuljetus paikalleen. Tuotteet raudoitetaan hieman ylijäreiksi logistiikan takia.

sijaan se, miten itse ponttoni niistä rakennetaan ja miten niitä käytetään satamasuunnittelussa, vaatii osaamista. ”Meidän tuotteemme ovat todella vahvasti raudoitettuja. Ponttonin sisällä on todella paljon galvanoitua raudoitusterästä ja -verkkoa, ja betoniseinämät pidetään mahdollisimman ohuina, jotta paino ei nouse.” Taito käsitellä betonia on syy menestykselle. ”Emme ole halvin, mutta meiltä ostamalla saa rauhalliset yöunet”, Leisti kiteyttää. Esimerkiksi viime vuonna New Yorkin paraatipaikalle, Brooklynin sillan kupeeseen valmistunut 150-paikkainen Brooklyn Marina -superjahtisatama päätyi Marinetekin referenssilistalle pitkälti ponttoniteknologian ansiosta. Marinetekin erittäin vahvarakenteiset teräsbetoniponttonit sopivat parhaiten sataman vaativiin olosuhteisiin, vuorokauden ympäri vellovaan raskaan lauttaliikenteen synnyttämään ristiaallokkoon. LOGISTIIKKA RATKAISEE

Betoniponttoneille rakennetut satamat ovat pitkäikäisiä, kestoiäksi lasketaan tyypillisesti jopa 50 vuotta. Suurinta rasitusta ei yllättäen aiheuta merenkäynti, vaan tuotteiden kuljetus paikalleen. 24

2/2016

”Me joudumme raudoittamaan tuotteet hieman ylijäreiksi juuri logistiikan takia. Kun ponttoni on vedessä, paino jakautuu tasaisesti. Sen sijaan esimerkiksi nostoissa syntyy pistekuormia, jotka voivat rikkoa ponttonin.” Betoniponttoneissa mennään Leistin sanoin ”logistiikka edellä”. Valtavan kokoisia ponttoniyksiköitä on vaikea kuljettaa maanteitse, ne eivät mahdu kontteihin, ja niiden purkamiseksi määränpäässä suoraan veteen tarvitaan nosturilla varustettu rahtialus. ”Sen takia meillä on 12 tuotantolaitosta ympäri maailmaa, vaikka ihanne olisi yksi todella optimoitu tuotantoyksikkö. Ensin pohdimme missä satamatoimituksen elementit voidaan valmistaa, ja sen jälkeen logistiikkavastaavamme ryhtyy miettimään, mistä tuotantolaitokselta saamme ne parhaiten ja halvimmalla kohteeseen. Se on tosi iso osa kokonaisuutta.” Suomi ei ole maailmankartalla mikään merikuljetusten solmukohta, mutta Leistin mukaan Itämeren alueen muu teollisuus auttaa harvakseltaan kuljettavaa Marinetekia. Puolasta lähtee Atlantin yli ratakiskoa, Suomesta paperirullia ja sellua. Esimerkiksi Brooklynin sataman isoimmat aallonvaimentimet kannatti valmistaa Suomessa, koska laivaus Marinetekin Floridan tuotantolaitokselta New Yorkiin olisi tullut USA:n lainsäädännön takia kalliimmaksi. Maan sisällä rahtia kuljettavien alusten kun tulee seilata jenkkilipun alla.

UIMALA

ILMAN

Lokakuun puolivälissä Helsingin kauppatorilla ilman lämpötila on +1, Allas Sea Poolin altaassa +27. Syyskuussa 2016 avattu merikylpylä keskellä Helsinkiä on ollut välitön menestys. Meressä kelluvassa kylpylässä uidaan ympäri vuoden lämmitetyssä vesijohtovedessä. Kylmä merivesiallas taas toimii talvisaikaan avantona. Koko komeus kelluu 41:n Marinetekin raskaan betoniponttoonin varassa. Suurin 25-metrinen allas on rakennettu omaan kelluvaan teräsproomuunsa, jonka sisällä on myös uimalan vaatima tekniikka, pumppaamot ja suodattamot. Huippuluokan venesatamien suunnittelijana ja toimittajana tunne-

KATTOA

tun Marinetekin bisnestä ovat myös kelluvat erikoisrakenteet. ”Tämä on selkeästi nouseva trendi. Vuosien varrella olemme tehneet tusinan verran kelluvia uimaloita Tanskaan ja muun muassa Gibraltarille. Nyt saatiin ensimmäinen Suomeen”, iloitsee Ville Leisti. Rannat ovat kaupungeissa kalleinta aluetta, ja ne alkavat olla täyteen rakennettuja. Yhä useammin kannattaa mennä veden päälle. ”Kelluvassa rakentamisessa vain mielikuvitus on rajana. Me olemme tehneet kelluvia taloja, uimaloita, saunoja, soutustadioneita, jopa kelluvan esiintymislavan.” Helsingin Allas oli haaste ko-

”Me saimme aikaan hyvän logistiikkakuvion, koska Baltian alueelta menee nosturillisia laivoja USA:n itärannikolle.” Puolasta ratakiskoja lastannut laiva nouti aallonvaimentimet Vuosaaren sataman kentältä kansilastikseen. 14 vuorokautta myöhemmin Atlantin toisella rannalla ne pääsivät viimein omaan elementtiinsä, kun laivan oma nosturi laski ponttonit veteen Manhattanin edustalla, viiden kilometrin päässä lopullisesta asennuspaikasta. Logistiikkaketjun kriittisin palanen on ponttonien oikeaoppinen nostaminen. Pienikin virhe ponttonien tukemisessa tai nostoissa voi johtaa vaurioon, jota ei voi korjata. ”Kuljetus meni tosi hyvin, ja kaikki toimi Stevecon kanssa viimeisen päälle.” VAATIVAA ASIAKASKUNTAA

Venemaailman trendi on kohti suurempaa. Nyt uusitaan vain 20 vuotta sitten rakennettuja hyväkuntoisia satamia. ”Venekoot kasvavat, tarvitaan isompia venepaikkoja. Kaiken pitää olla isompaa”, Leisti kertoo. Samaan aikaan asiakkaiden vaatimustaso kasvaa. Kun uuden huvivenesataman investointipäätös tehdään, valmista pitäisi olla lähes saman tien. ”Aikataulu on aina tosi tiukaksi vedetty, eikä se salli liukumia.” Lisäksi asiakkailla on yhä useammin palkattu konsultti, joka valvoo laatua joka vaiheessa, seuraa tuotantoa, haluaa

Allas Sea Pool

keneellekin kelluvien rakenteiden suunnittelijalle. ”Useimmat kelluvat uimalamme ovat olleet merivesialtaita. Tämä oli ensimmäinen, jossa oli lämmitetyt makean veden altaat.” Lisää pohdittavaa toi ympärivuotinen käyttö taivasalla sekä samassa satama-altaassa liikkuvat Siljan ja Viking Linen alukset, jotka työntävät suurella voimalla jäitä potkureillaan.

tarkan selvityksen logistiikasta ja viiikkoraportit siitä ollaanko aikataulussa. Marinetekille se ei ole ongelma. ”Meillä on kaikki sertifikaatit ja prosessimme tukevat tällaista toimintaa.” Bermudan America’s Cup -sataman laivaus tehtiin marraskuussa. Ponttonit saapuivat tehtaalta yksi kerrallaan Vuosaaren sataman kentälle. ”Tässä on aivan sama kuvio kuin Brooklynin satamassa. Pohjois-Amerikan tytäryhtiömme myi projektin, ja järeät aallonvaimentimet valmistetaan jälleen Suomessa.” Kaikki tietävät, että jos yksikin ponttoni hajoaa laivauksessa, satama jää asentamatta niin pitkään, kunnes korvaava tuote on kuljetettu paikan päälle. Ville Leistiä ei kuitenkaan huoleta. ”Sama tiimi Stevecolla hoitaa jälleen homman. Me tiedämme, että he käsittelevät meidän ponttonejamme hyvin.” Stevecon myyntijohtaja Heikki Renlund kertoo, että laivaus on Stevecollekin harvinainen projekti, joka halutaan hoitaa mallikkaasti alusta loppuun. ”Jos kehumme olevamme Suomen paras ja suurin operaattori, yritämme ratkaista asiakkaan erikoisemmatkin kuljetusongelmat”, hän lupaa.

2/2016

25

PALVELU

KONTTIPUNNITUKSEN TAVOITTEENA LISÄÄNTYNYT TURVALLISUUS Konttien merikuljetusta koskevat kansainväliset SOLAS-määräykset uudistuivat heinäkuun alussa massan todentamisen osalta. Laivaajan on ilmoitettava sekä aluksen päällikölle että satamaoperaattorille kontin todennettu bruttomassa, Verified Gross Mass, VGM. teksti Lotta Vaija kuvat Shutterstock ja Janne Lehtinen

”UUDISTUS ON OTETTU hyvin vastaan ja käytäntö rullaa kolmen kuukauden kokemuksella jo sujuvasti. Kyseessä on kansainvälinen turvallisuutta lisäävä asia, joten siihen suhtaudutaan myötämielisesti. Alkuun asiakkaillamme oli luonnollisestikin paljon kysymyksiä. Varustamot ovat antaneet ohjeistuksia prosessiin, ja me Stevecolla olemme selventäneet käytäntöä: miten punnitus tilataan ja hoidetaan”, kertoo Stevecon huolintapäällikkö Heli Niemi. Anaika Wood Group Ltd Oy, yksi Stevecon asiakas, on kuljettanut sahatavaraa ja jalostettua puutavaraa 1990-luvun puolivälistä saakka ympäri maailmaa. 350 000 kuution kokonaispuutavaramäärästä matkaa vuosittain merikonteissa noin kolmannes: pääosin Japaniin, mutta myös Kiinaan, Etelä-Koreaan, Saudi-Arabiaan, Israeliin ja Pohjois-Amerikkaan. Kokemusta punnituksesta on siis ajalta ennen ja jälkeen uudistusten. ”Steveco informoi meitä uudistuksesta hyvissä ajoin ja perusteellisesti. Nyt kaikki soljuu prosessissa jo omalla painollaan. Mitään ongelmia, viivytyksiä tai katkoksia

26

2/2016

ei ole ollut”, Anaika Woodin toimitusjohtaja Markku Maukonen kiittelee. ”Saamme painot tietoomme suoraan Stevecolta, lisäämme ne dokumentteihin ja toimitamme asianmukaisesti eteenpäin. Pieni lisäys hallinnolliseen työmäärään ja punnituskustannuksiin on toki tullut, mutta ei mitään meidän kannaltamme merkittävää.” KANSAINVÄLINEN

INFO

YHTEISTYÖ VÄLTTÄMÄTÖNTÄ

Suomessa konttien painoon liittyvät ongelmat ovat Stevecon mukaan harvinaisia, mutta yhteiset pelisäännöt turvallisuuden lisäämiseksi ovat tervetulleita. ”Suomessa ei uuden seurannan myötä ole havaittu suuria eroja aiempiin mittaustuloksiin ja ilmoitettuihin painoihin. Onnettomuuksien ehkäiseminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, ja kansainvälinen yhteistyö alalla on välttämätöntä”, Niemi sanoo. Turvallisuus siis lisääntyy entisestään, mutta miten uudistus on vaikuttanut satamien arkeen? ”Toimintamallimme eivät ole muuttuneet. Työmäärä on jonkin verran lisään-

Stevecon punnituspalvelut Steveco on tarjonnut punnituspalvelua terminaaliin tuotaville sekä satamassa yksiköitäville konteille 1.7.2016 alkaen. Kontit punnitaan laivaajan tai edustajan etukäteen tekemällä kirjallisella tilauksella (=terminaaliilmoitus) kontin saapuessa satamaan tai kun se on yksiköity Stevecon toimesta.

VINKKI:

Lue 1/2016 Satama-lehdestä konttipunnitusta käsittelevä Q&A, jossa Trafin erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo vastaa SOLAS-määräysten uudistumista koskeviin kysymyksiin. issuu.com/steveco-lehti/ docs/satama_1_2016

tynyt, kun mukaan on tullut yksi työvaihe punnitustuloksesta ja sen toimittamisesta lisää. Nykysysteemissä kontti punnitaan, eteenpäin”, Niemi korostaa. kun se tulee satamaan.” Niemi huomauttaa, että muutos näkyy INVESTOINNIT MAKSAVAT kentän lisäksi myös huolintapuolella. ITSENSÄ TAKAISIN Niin sanottujen vierashuolintojen osalta Jos konttia ei ole punnittu asianmukaisesti, punnitustilausten käsittelyssä työmäärä on sitä ei lastata laivaan. Kontti jää kentälle lisääntynyt. odottamaan punnitusta ja sen ”Tähän olemme toki laivaus siirtyy. Tämä aiheuttaa Jos konttia ei reagoineetkin lisäämällä mahdollisesti lisäkustannuksia uusia tai uudelleen järjeslähettäjälle ja myöhästymistä ole punnittu telemällä olemassa olevia suunniteltuun aikatauluun. asianmukaisesti, resursseja.” Uudistuneisiin määräyksiin sitä ei lastata Punnituksen oikeellivastaaminen ei ole ollut mahsuudesta vastaa aina laidollista ilman investointeja. laivaan. vaaja. Laivaajan vastuulla Stevecon satamissa on hankittu vaakoja sekä muutamaan on, että punnitus on tehty lukkiin että kurottajaan. Samalla on tehty asianmukaisesti, kaikki tarvittavat merohjelmistomuutoksia. kinnät ovat kunnossa ja tiedot toimitettu ”Investoinnit maksavat itsensä takaisin eteenpäin aluksen päällikölle ja satamaparantuneena turvallisuutena. Onneksi operaattorille. ”Meidän huolinnassamme olevien kont- yhtäkään esimerkkiä uuden systeemin tien osalta asiakkaamme ovat tilanneet myötä havaitusta riskin kohdasta ei ole niin sanotun jatkuvan punnitustilauksen. noussut esiin. Stevecon toimintamallit ovat Silloin me vastaamme, että kontit ovat olleet jo ennen kansainvälisten määräysten punnitustilausjärjestelmässä ja kontit punuudistumista perusteellisia ja turvallisuutta nitaan. Asiakas on kuitenkin itse vastuussa korostavia.” 2/2016

27

SATAMASSA

UUSIA TYÖKONEITA TULOSSA Steveco on hankkinut uutta konekalustoa ahtauspalveluihinsa. Koneet toimitetaan talven aikana. Steveco on edelläkävijä ympäristöasioissa ja se näkyy myös tulevissa koneissa. Lopputulema onnistuneesta konehankinnasta on tyytyväinen asiakas. teksti Martti Linna kuvat Johannes Wiehn STEVECON TERMINAALEISSA käytettäviä koneita ylläpitää Suomen Satamatekniikka Oy. Koneyksikön päällikkönä toimivalla Matti Harjulla on kokemusta 80-luvulta lähtien siitä, miten satamien työkoneet ovat kehittyneet. ”Silloin koneet olivat yksinkertaisia ja tehokkaita. Ohjausjärjestelmät olivat yksinkertaista reletekniikkaa ja mekaanisia hallintalaitteita. Vian selvittämiseen riitti virtakynä ja taskulamppu. Tiukemmat ympäristö- ja päästönormit ovat tuoneet tullessaan monimutkaiset moottorin ohjaus- ja valvontajärjestelmät”, Harju kuvaa muutosta.

Stevecon työkonearmadaan kuuluu yli 350 konetta. Tulossa on neljä uutta konttilukkia, kymmenen vetomestaria sekä neljä 8 tonnin ja kaksi 18 tonnin trukkia. Niissä on taas uutta tekniikkaa. ”Uudet koneet on varustettu moottoreilla, jotka täyttävät viimeisimmät päästöluokat. Uutta on esimerkiksi koneisiin tankkauksen yhteydessä lisättävä AdBluelisäaine”, Matti Harju kertoo. ”Ympäristöasiat ovat aina olleet meillä lähellä sydäntä. Steveco oli ensimmäinen ahtausliike Suomessa, joka otti käyttöönsä vähärikkisen polttoaineen työkoneissa.” Konehankinnassa haetaan koneelta hyvää käytettävyyttä, korkeaa käyttöastetta, kohtuullisia ylläpito- ja käyttökuluja sekä ympäristöystävällisyyttä. Tavoitteena on se, että työvuoroaan tekevällä koneahtaajalla on käytössään tehokas työkone, jossa hän viihtyy ja pysyy pirteänä koko työvuoronsa ajan. Koneyksikön päällikkö Matti Harju uskoo, että sähkön osuus käyttövoimana lisääntyy satamissa lähivuosina. Tänä syksynä Stevecolla on Hietasessa koekäytössä 8-tonninen sähkötrukki.

28

2/2016

Uudet koneet on varustettu moottoreilla, jotka täyttävät viimeisimmät päästöluokat.

Koneahtaaja Seppo Malm on ajanut vetomestareita ja muita tyÜkoneita yli 20 vuotta. Sinä aikana koneet ovat tulleet kevyemmiksi ja niiden melu on pienentynyt.

2/2016

29

HENKILÖ

KULJETUSKETJUJA JA SAKSIPOTKUJA Steveco Oy Helsingin huolitsija Anni Byckling on myös suosittu blogisti. teksti Ville Vanhala kuva Junnu Lusa ”VASTA, KUN AAMULLA

avaa tietokoneen, niin tietää, mitä päivä tuo mukanaan”, toteaa Steveco Oy Helsingin huolitsija Anni Byckling. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat merikuljetusten vienti-, tuonti-, ja transitoliikenteen huolinta. Lisäksi toimeksiantoja ilmestyy näyttöpäätteelle Euroopan sisäisistä maantie-, rautatie- ja lentokuljetuksista. Usein hektisten työpäivien aikatauluttaminen on tärkeää, mutta aikatauluista täytyy tarpeen tullen pystyä myös poikkeamaan. ”Yhdellä viestillä tai puhelulla koko päiväjärjestys voi mennä uusiksi.” Anni aloitti uransa merikuljetusten parissa vuonna 2007 Haminan satamassa. Pari vuotta myöhemmin hän siirtyi Helsingin Vuosaareen yksikön johtajan assistentiksi ja viimeiset kuutisen vuotta hän on työskennellyt huolintatiimissä. ”Kuljetukset ja niihin liittyvä tiedonsiirto kehittyvät koko ajan. Seuraavaksi tullikäytän-

töihin on tulossa uudistuksia, jotka vaikuttavat myös meidän työhömme.” Anni ei ole rutiini-ihminen, vaan työnkuvan vaihtelu ja työn haastavuus tekee ammatista mielenkiintoisen. ”Kaikkitietäväksi ei ole varaa heittäytyä. Sekin on ammattitaitoa, että osaa hakea käsiinsä tarvittavat tiedot”, kuvailee Anni. Annin ja hänen kollegansa Sari Puontin muodostaman ”iskuryhmän” vastuulle kuuluu rahdin järjestäminen sen toimittajan pihalta tilaajan pihalle tai joku kuljetusketjun osa-alueista. Anni pyrkii tekemään työnsä klo 8–16 määritellyn työajan puitteissa, mutta toisinaan päivät venyvät suunniteltua pitemmiksi. ”Työ on kuitenkin hauskaa ja meidän porukalla on nauru herkässä. Ei tätä pystyisi hampaat irvessä vuodesta toiseen tekemään”, Anni myhäilee. VIRTAA HARRASTUKSISTA

Tänä syksynä Anni on alkanut harrastaa taekwondoa, minkä lisäksi hänestä on tullut Me Naiset -lehden blogisti. ”Jos ei jaksaisi harrastaa, niin ei jaksaisi tehdä yhtä intensiivisesti töitäkään”, sanoo Anni. Pari kolme kertaa viikossa päivittyvä lifestyleblogi käsittelee kokkausta, leivontaa, muotia ja vaatteita. Lukijoita Annin blogi on kerännyt jo useita satoja. Taekwondosalille Anni suuntaa kahdesti viikossa. Harjoituksissa hän on edennyt jo saksipotkuun asti. ”Se lähtee vielä hieman huterasti, mutta kerta kerralta aina paremmin.

INFO

Anni Byckling, 32 v. Syntynyt Kotkassa, asuu Helsingissä Ammatti: Huolitsija Steveco Oy Helsinki Harrastukset: taekwondo ja blogin kirjoittaminen Lempiruoka: vanhan sukureseptin mukaan grillattu kana Haaveilee: bulldog-rotuisen koiran hankkimisesta ”Mitä rumempi koira, sitä parempi.”

30

2/2016

TYÖHYVINVOINTI

Ahtaajien ergonomia kuntoon Stevecolla on meneillään ahtaajien työergonomiahanke, jonka tavoitteena on ylläpitää työntekijöiden työkykyisyyttä ja mahdollistaa terveenä eläkkeelle siirtyminen. teksti Helka Herlevi kuvitus Shutterstock VAIKKA SELKÄSAIRAUKSISTA

johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on puolittunut kahdessakymmenessä vuodessa (Etera 2015), ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet yksi yleisimmistä työperäisistä vaivoista ja yksi merkittävä työkyvyttömyyseläkkeen peruste. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia ovat kaikki nivelten ja muiden kudosten vauriot tai sairaudet, jotka voivat pahimmassa tapauksessa johtaa jopa työstä luopumiseen. Näiden sairauksien ennaltaehkäiseminen ei siis pelkästään paranna työntekijöiden terveyttä ja työhyvinvointia, vaan se on järkevää myös liiketoiminnan kannalta. ”Kaikista sairauspoissaoloista tukija liikuntaelinsairauksien osuus on noin puolet. Jokaisen oman ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys on suuri, ja haluamme antaa sekä ajattelun aiheita että konkreettisia käytännön ohjeita siitä, miten jokainen voi

itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa”, kertoo Stevecon työkykykoordinaattori Heli Hyttinen. Ahtaajan ergonomiahanke toteutetaan kaikissa Stevecon satamayksiköissä vuosien 2015-2017 aikana. Hankkeeseen kuuluu kolme osuutta:

Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat työeläkeyhtiö Etera sekä Stevecon työterveyshuollosta vastaavat Kotkan Työterveys Oy ja Vuosaaressa Diacor Oy.

Työfysioterapeuttien vetämät infotilaisuudet, joissa kerrotaan työskentelyasentojen merkityksestä tuki- ja liikuntaelimille.

1

2 3

Henkilökohtaiset ergonomiaohjaukset työkoneissa.

Työfysioterapeuttien ohjaamat palauttavat venyttelyt ja vastaliikkeet sekä ahtaajan kehonhuolto. ”Haluamme havaita mahdolliset työkykyongelmat ajoissa. Yhtenä hankkeen tavoitteista onkin vähentää sairauspoissaoloja”, kuvailee Hyttinen.

Stevecolla halutaan, että ahtaajat pääsevät eläkkeelle terveenä.

2/2016

31

Jalanjäljissä kädenjälki Tavara liikkuu. Yli rajojen, merien. Tehokas, kestävä logistiikka on entistä tärkeämpää. Me täällä Stevecossa pidämme huolen siitä, että yrityksesi logistiikka hoidetaan fiksusti joka tilanteessa. Toimimalla vastuullisesti ja varmasti jätämme oman kädenjälkemme vaativalla toimialalla. Sinun yrityksesi puolesta, sinun asiakkaidesi parhaaksi. www.steveco.fi

The Route Matters.

Steveco on Suomen suurin ahtauspalveluiden tuottaja, joka tarjoaa asiakkailleen myös tarvittavat lastinkäsittely-, huolinta-, tullaus-, kuljetus-, varastointi- ja laivanselvityspalvelut. Yrityksen satamaterminaalit sijaitsevat Kotkan Mussalossa ja Hietasessa sekä Helsingin Vuosaaressa.