VEHMERILÄINEN
Misato tuli kylään Teksti: Kirjoittaja: Kirsi Vartia Ruoka yhdistää ympäri maailman
Ruuasta voi saada elantonsa monin tavoin. Misato on japanilainen ruokavaikuttaja, jonka elämäntehtävä on reissata maailmalla, asua perheissä ja tutustua kotiruuan valmistuksen kautta maan ruokakulttuuriin. Takana on nyt 60 maata ja 120 perhettä. Kohdemaan valintaan vaikuttaa Misaton oma henkilökohtainen kiinnostus jotakin maata kohtaan, mutta myös eteen avautuvat henkilökohtaiset kontaktit, jotka mahdollistavat isäntäperheiden löytymisen kohdemaassa. Kun siskontyttö viestitteli, että täti varmaan haluaisi Misaton kylään, vastasin että tervetuloa! Seuraavaksi alkoikin ankara mietintä, miten esitellä pohjoissavolaista ruokakulttuuriamme hänelle.
Maan kulttuuriin on hyvä pureutua ruokien, raaka-aineiden ja niiden tarinoiden ja taustasyiden avulla. Miksi jokin ruoka valmistetaan näistä raaka-aineista ja miksi alue suosii tiettyä raaka-ainetta? Misaton vierailulla nousi esiin rukiin merkitys ruokakulttuurissamme ja ruokien hauduttaminen uunissa. Esimerkiksi Tokiossa asunnoissa ei ole uunia, joten uuniruokien valmistaminen ei kuulu japanilaiseen ruokakulttuuriin. Misatoa kiinnosti myös missä tilanteissa jotakin tiettyä ruokaa valmistetaan ja tarjoillaan. Ruoka on hyvä perusta maan laajemmalle kulttuurin ja poliittisen tilanteen ymmärtämiselle alueella ja se yhdistää ihmisiä vaikkei olisi yhteistä kieltäkään. Yhteisinä kokkaushetkinä on luontevaa keskustella kaikesta mahdollisesta kohdeperheen kanssa.
Tule apuun kylä! Kesällä paikallista ruokakulttuuriamme on helppo hehkuttaa. Veimme Misaton Mustinlahteen Koivikon tilan mansikkapellolle poimimaan keruukauden viimeiset, mutta sitäkin makeammat mansikat. Koska Misato oli kiinnostunut myös suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, valjastettiin Kirsi-opettaja naapuripenkkiin kertomaan aiheesta keruun lomassa. Iltapäivä olikin sitten mansikoiden säilöntää ja mansikkakakun tekoa. Seuraavana aamuna Jykä Vehmersalmen kalakerhosta kurvasi Myllyrannan laituriin ja nappasi meidät mukaansa muikkuverkoille. Rasvatyyni Suvasvesi tarjoili upeita maisemia, ja Jykä opetti Misatolle kuinka verkot nostetaan. Saimme sen verran saalistakin, että savustuspönttöön saatiin muikut savustumaan. Jykä oli kyllä varautunut nollasaaliiseenkin muutamalla säilykepurkilla. Misaton toive oli saada elää kohdeperheiden kanssa arkea ja tehdä sellaista ruokaa, sitä millä me joka päivä täytämme vatsamme, joten pyrimme valmistamaan vieraamme kanssa kesäistä kotiruokaa: grillasimme, keitimme uusia perunoita ja teimme salaattia oman kasvimaan sadosta. Tytär opetti hänelle mustikkakukon teon ja hellepäivänä leivoimme karjalanpiirakoita ja ruisleipää. Kaikki ruuat kuvattiin ja maisteltiin tarkoin.
Mansikankeruun lomassa Kirsi Pehkonen kertoili Misatolle suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.
Misato pitää kokemuksistaan Instagram-tiliä ja blogia, mutta taloudellisesti merkittävämpiä ovat artikkelit ja kirjat; hän kirjoittaa havaintojaan japanilaisiin ruoka- ja matkailualan lehtiin sekä omiin kirjoihinsa. Matkoilla kerätty materiaali saattaa muhia vuosia odottamassa oikeaa yhteiskunnallista keskustelua Japanissa: tällöin hän voi liittyä keskusteluun tuomalla havaintojaan eri ruokakulttuureista maailmalta. Vehmersalmen Salen panttipulloautomaatti päätyi kuvattuna Misaton kameraan, joten ehkäpä kierrätysjärjestelmämme hypähtää japanilaiseen keskusteluun, kun aika siellä on oikea.
Havaintoja Suomesta Misato ei päästänyt meitä helpolla. Miksi käytätte näin paljon ruista? Miksi juotte taas kahvia? Mikä on omavaraisuusasteenne eri raaka-aineissa? Hänen mielestään suomalainen ruokakulttuuri on vielä varsin lähellä raaka-aineiden alkuperää. Ihmisillä on läheinen luontoyhteys, ja vaikka ei keräisikään itse vaikkapa marjoja, on niiden käyttö silti luontevaa. Raaka-aineet ovat puhtaita ja turvallisia. Rukiin käyttö sekä leivässä että makeissa leivonnaisissa on poikkeuksellista. Myös kauran todella monipuolinen ja innovatiivinen käyttö oli kiinnostavaa.
Jykä ja Misato muikkuverkoilla - jännitys tiivistyy, tuleeko sieltä kalaa? 38
