Vehmeriläinen 01/2022

YHDIS

TY

sal

mi

K AU P U

RY

NG

OSA

S

IN

Veh me

r

Maanantai 2.5.2022 | Kaupunginosayhdistys Vehmersalmi ry:n tiedotuslehti tiedotus@koyvehmersalmi.fi | www.vehmersalmi.fi

Vehmersalmen kesä

Lomakohde QP Resort

Joel Hallikainen

Vehmersalmen Kalakerho

Maisemallinen metsänhoito

s. 4

s. 8

s. 20

s. 28

s. 40

VEHMERILÄINEN

SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus 4 Vehmersalmen kesätapahtumat 2022 6 Kyläturvallisuus 7 Kylien yhteiset tilat -hanke 8 Qp resort – erinomainen lomakohde 10 Salen ja Peeässän kuulumisia 12 Talvisodan ja jatkosodan tapahtumia 14 Luontomatkailussa on vielä monta kiveä 16 Asiointiliikenne Vehmersalmella kesällä 2022 17 Tule asukkaaksi, vuokrakoteja ikääntyneille 18 Kierminkallion laavu Puutosmäessä 19 Majakan kuulumisia 20 Joel Hallikainen elää elämänsä parasta aikaa.

22 Muutoksen tuulia taloudessa, OP 24 Pyörremyrsky ja karsikkopetäjä 25 Turvallisuus Vehmersalmella 26 Erilaista vaan kuitenkin niin samanlaista 28 Vehmersalmen kalakerho 30 Ilon ja laulun juhlaa Vehmersalmella 30 Kuulumisia Rakenna- ja Asu messuilta 31 Kuulumisia Oma Mökki messuilta 32 Isä ja pojat puhaltavat yhteen hiileen 33 Mustinlahti – viihtyisä ja leppoisa paikka asua 34 Tontin etsijät 37 Kotiruokaa kotiin kuljetettuna 38 Kaikontarhan puutarhalta lähiruokaa 39 Ota hyöty ja vitamiinit talteen luonnosta.

40 Maisemallinen metsänhoito 42 KOY jäsentiedote 44 KOY vuokrahinnasto VEHMERILÄINEN

Vehmeriläinen on Koy Vehmersalmi ry:n tiedotuslehti, joka julkaistaan Vehmersalmen alueella.

ATC Automation Teollisuuden automaatioon erikoistunut konsultointi ja suunnittelu firma.

Ydinosaamistamme ovat instrumentointi, automatisointi, sähköistys ja kunnossapito.

Toimialamme ovat mm. energia, petrokemia ja paperiteollisuus.

ATC AUTOMATION Vehmersalmentie 735 • 71310 Vehmersalmi, Finland info@atca.fi • www.atc-automation.fi Pasi Mankki +358 10 315 3990

TERASSI ÄSSÄT

AIKKA / AIKA:

Painos: 2500 kpl Julkaisija/hallinto/toimitus Koy Vehmersalmi ry / lehtiryhmä: Savolainen Ate | 044 027 9522 | ate.savolainen@gmail.com Ludwig Marja-Leena | 050 326 7727 | info@mlpalvelu.fi Miettinen Sirpa | 044 325 7298 | sirpak.miettinen@gmail.com Mukana lehtiryhmässä myös Jarmo, Arja, Marja, Outi, Hannes ja Pasi Ulkoasun suunnittelu ja taitto : Jarmo Mustonen, smartonline.fi Paino: Grano Oy Lehden jakelu: Rissaset Oy Lisätietoja & ilmoitusmyynti: Lehtiryhmä, tiedotus@koyvehmersalmi.fi Seuraava lehti: Syksyllä 2022 Kannen kuva: Heikki Nylund, Aurinkoa, sadetta ja pilviä / Sun, rain and clouds. From Millibar pier, Vehmersalmi, 2021

Kiitämme kaikkia lehden tekoon osallistuneita, yrityksiä ilmoituksista sekä Vehmersalmen pitäjäraatia.

2

VEHMERILÄINEN

TERASSI- JA PARVEKELASITUKSET AJ-Lasitus Oy KILPAILUKYKYISEEN Jari Laukkanen HINTAAN. puh. 045 - 614 2677 ”Taattua lasituslaatua” Antti Heinonen puh. 045TERASSI - 614 2677ÄSSÄT

Antti Heinonen puh. 044 260 9330 antti.heinonen@terassiassat.fi

www.terassiassat.fi

VEHMERILÄINEN

Pääkirjoitus Teksti: Hannes Ojalehto Vehmersalmen Koy:n puheenjohtaja Tervehdys kaikille! Olen Hannes Ojalehto ja aloitin vuoden alusta Kaupunginosayhdistyksessä uutena puheenjohtajana. Ajattelin tässä kirjoituksessa esitellä hiukan itseäni ja kertoa lyhyesti kevät kuulumisia yhdistyksen puolesta.

Olen nyt kolmatta vuotta perheeni kanssa asunut Vehmersalmella. Tarkemmin Parolassa, Litmaniemen ja Mustinlahden rajamailla. Vehmersalmelle muutin vaimoni Päivikin kanssa, joka on monille tullut tutuksi kunta- ja aluevaaliehdokkaana. Perheeseen syntyi vajaa kaksi vuotta sitten esikoinen ja toinen lapsi on tulossa kesällä tällä hetkellä hiukan epävakaiselta tuntuvaan maailmaan. Lisäksi rintamamiestilamme rajoja vahtii koira ja jyrsijöistä huolen pitää kaksi kissaa. Vajaan hehtaarin kokoista peltoaluetta kesäisin laiduntavat neljä lammasta. Peltoa on sen verran, että siitä saadaan myös heinät korjattua talveksi lampaille.

Perheenä olemme tykänneet asua Vehmersalmella.

Sen vaihteleva, vehreä ja vesistöinen luonto tarjoaa hienoja näköaloja, rauhoittumista ja luonnosta nauttimista. Pelkästään Litmaniementie on mielestäni yksi kauneimmista tien pätkistä tarjoten ohikulkijalle vesistöä, maastonvaihtelua, metsää ja pieniä peltoaukeita. Lähiympäristönä luonto on minulle tärkeä. Rakastan lähiluonnossa liikkumista, luonnon äänien kuuntelemista ja kaiken karvaisten ja kokoisten eläinten jättämien elämisen jälkien ihmettelyä.

Kun vuoden alusta aloitin puheenjohtajana, arvioin sen

tehtävän olevan haastava. Uutena paikkakuntalaisena paikallistuntemus on vajavaista, ihmisten ja eri ihmisryhmien välisiä historioita ei tunne ja kiireisen arjen rajallinen vapaa-aika vaikeuttavat paneutumista puheenjohtajan tehtäviin. Mielestäni taas hieman uudistuneena hallituksena olemme kuitenkin onnistuneet hyvin.

Kevätkausi ollaan edetty toimintasuunnitelman mukaan, mutta myös uusia ideoita ja kehittämishaluja toiminnassamme tuntuu olevan. Hallituksen kokouksissa on ollut paljon käsiteltävää asiaa, keskustelu on ollut vilkasta ja on jaettu hyviä näkökulmia sekä ideoita.

Talven ja kevään aikana olemme lanseeranneet neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tiedote, jossa ilmoitetaan ajankohtaisista tapahtumista, kerrotaan yhdistyksen toiminnasta ja hallituksen kuulumisia. Hallituksessa on myös pohdittu vakavasti yhdistyksen nykyisen nimen sopivuutta ja parempaa vaihtoehtoa sille. Myös tutuksi tulleeseen tapaan toukokuun alkupuolella julkaistavaa Vehmeriläinen-lehteä on työstetty talvesta lähtien ja huhtikuussa oltiin mukana Kuopiossa järjestettävillä Rakenna- ja asumessuilla.

Siinä muutamia asioita, joita kevään aikana ollaan tehty ja yhdistyksessä töitä riittää kesäänkin vielä. Tähän asti kaikki on sujunut hyvin. Toivon koko kylän toiminnan jatkuvan aktiivisena ja kannustan teitä kaikkia osallistumaan kaikkeen kylän toimintaan. Toivotan myös kaikki tervetulleiksi tuleviin tapahtumiin.

Hyvää alkavaa kesää, Hannes Ojalehto

Lehden kääntöpuolelta löytyy palveluhakemisto 2022.

Jos yrityksesi tiedot puuttuu tai ovat virheelliset, niin ilmoita siitä meille: koy_palveluhakemisto@koyvehmersalmi.fi Palveluhakemisto löytyy myös netistä: www.koyvehmersalmi.fi/palveluhakemisto/

Sorat Murskeet Sepelit Maanrakennustyöt Puh. 0500 638 909 • 0500 273585 • www.kuljetuspulkkinen.fi

VEHMERILÄINEN

3

VEHMERILÄINEN

Vehmersalmen kesätapahtumat 2022 Tule mukaan, koronatilanne on vaikuttanut yhdistysten kesäsuunnitelmiin.

Korona otetaan huomioon ja toimitaan ohjeitten mukaan.

Toukokuu Pe 6.5.

Ma 16.5.

Ke 18.5.

Pe 20.5.

La 21 5.

Su 22.5.

To 26.5.

Joel Hallikaisen konsertti Vehmersalmen kirkossa klo 18. Liput 15€ Syvähiekan siivoustalkoot klo 18, haravat mukaan ja leppoisa talkoomieli.

Asiointikyyti Torilta klo 10 Puutosmäen kautta Maljalahdenkadulle Reitti: Tori-Puutosmäki-MatkusPrisma Maljalahdenkatu. Mustinlahdesta ja väli reitiltä haetaan tarvittaessa ennen klo 10 paluu Maljalahdenkatu klo 14 varaa kyyti Paula Puustinen, puh 045 6300 270 Koy Vehmersalmi ry:n sääntömääräinen kevätkokous Järjestämme sääntömääräisen kevätkokouksen Pe 20.5. klo 18 QP-Resortilla, Vehmersalmentie 735, 71130 Kuopio Ruokailu mahdollisuus ennen kokousta klo 17.00. Kahvit tarjoaa Koy Vehmersalmi ry Käsitellään kevätkokouksen sääntömääräiset asiat.mm. v 2021 tilinpäätöksen vahvistamisen, vastuuvapauden myöntäminen, toimintakertomus ja muut hyvissä ajoissa päätettäviksi ilmoitetut asiat. Aineistot ovat luettavissa yhdistyksen kotisivuilla: www.koyvehmersalmi.fi/kaupunginyhdistys Järjestämme yhteiskuljetuksen torilta klo 16.30 ja paluu kokouksen jälkeen.

Ilmoittaudu kyyti /ruokailu etukäteen. toimisto@koyvehmersalmi.fi Vehmersalmen tori kevät klo 9-12.

Perennojen vaihtopäivä, kahvia ja arpajaiset Vehmersalmen maa- ja kotitalousnaiset Tervetuloa toritunnelmaan.

Ilon ja laulun juhlaa klo 16.

Koko kylän laulujuhla kirkkokuorojen laulujuhla Vehmersalmen kirkko. Liturgia Juha Hagman, saarna piispa Jari Jolkkonen, kanttorina Lala Maukonen. Mukana kaikki Järvi-Kuopion seurakunnan kuorot. Tule nauttimaan laulun tuomasta ilosta ja riemusta. “Sydämen puhetta Jumalan kanssa” Helatorstai Vehmersalmen kirkko klo 13.

Ekumeeninen jumalanpalvelus-toukosiunaus ja Eläkeliiton kirkkopyhä. Liturgia ja saarna Uwe Mäkinen ja Isä Harri Peiponen."Korotettu Herra".

Kesäkuu Ke 1.6.

4

Koululaistapahtuma järjestetään yhdessä Vehmersalmen koulun kanssa 1.6.2022.

Tapahtumassa on erilaisia tehtävä-/harjoitusrasteja. Järj. Vehmersalmen kalakerho yhteistyössä koulun kanssa.

VEHMERILÄINEN

Pe 3.6.-26.8. asti Puutosmäen kesätorin avajaiset klo 15-18.30 perjantaisin. Leivonnaisia ja tuoretuotteita, mehuja ym. (juhannusviikolla to).

Tervetuloa maalaistunnelmaan.

Su 5.6.

Helluntain messu klo 13.00 Vehmersalmen kirkko TAIDEVEHMER Kevätlukukausi: 6. - 9.6.2022 https://opistopalvelut.fi/kuopio/search. php?l=fi&search=Taidevehmer ks. erillinen ohjelma: kotitalous, musiikki, tanssi ja sirkus. Päivä ja kello: Ma: 09.00 - 13.30, Ti: 09.00 - 13.30, Ke: 09.00 - 13.30, To: 09.00 - 13.30 Ti-ke 7.-8.6. Futiskoulu klo 12.00-14.00 Puutosmäen nurmikentällä, vetäjänä liikunnanohjaaja Jyrki Tarvainen, Futiskoulu pienille pelaajille alaikäraja 5v.

Ti 7.-26.7. Puistojumppa klo 17.00-17.45, Puistojumppa Satamapuistossa ohjaajana Jonna Suomalainen sopii kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille jumppaajille.

Ti 7.6. alkaen klo 18-19. Lähtö uimalaiturin vierestä.

Kirkkovenesoutua, uusia soutajia otetaan ilolla vastaan.

To 9.6.

Kukituspäivä Puutosmäen hautausmaalla klo 10.00. Hartaushetki ja munkkikahvit.

To 9.6.

Kukituspäivä Vehmersalmen hautausmaalla klo 12.00. Hartaushetki ja munkkikahvit La 11.6.

Avoimet kylät tapahtuma seuraa tiedottamista millä kylällä tapahtuu ja mitä.

Ke 15.6. Asiointikyyti klo 10 lähtee kohti Kuopiota Torilta klo 10 Puutosmäen kautta Maljalahdenkadulle Reitti: Tori-Puutosmäki-Matkus-Prisma Maljalahdenkatu. Mustinlahdesta ja väli reitiltä haetaan tarvittaessa ennen klo 10 paluu Maljalahdenkatu klo 14 varaa kyyti Paula Puustinen, puh 045 6300 270 To 16.6.

Kanalakirkko klo 18.00 Ylämäen Timo Pekkarisella, Tervassalontie 229. Kirkkokahvit.

Su 19.6. Vehmersalmen hautausmaakävely klo 11.00. Kierros alkaa kappelilta.

Su 19.6. Messu – Kesäasukkaiden kirkkopyhä klo 13.00 kirkossa. Mansikoita ja jäätelöä.

20.6.–12.8. Vehmersalmen kirkko on tiekirkkona ja vesitiekirkkona avoinna ma–pe, klo 10.00–15.00. Juhannusaattona suljettu.

Juhannus 24.-26.6.

La 25.6.

Juhannuspäivä, kansanlaulukirkko Puutosmäen hautausmaalla klo 13.00.

VEHMERILÄINEN

Su 26.6.

Ke 29.6.

Yhteinen kesäjumalanpalvelus klo 10.00 – Roinilan hoitokoti – Vehmersalmi – Riistavesi Roinilan Hoitokodissa, Neuronilla Vehmersalmentie 735. Kirkkokahvit. kesäteatterimatka Louhosareenalle lähtö klo 16.45. (tarkista vielä) ja paluu esityksen jälkeen. Esitys on UIT:n Tukkijoella, näytös alkaa klo 19. Kahvit ennen teatteria

Heinäkuu Pe 1.7.

Vanhan ajan iltamat klo 19 Räsälän Liittolassa.

Näytelmä, puhvetti, grillimakkara ja tanssit.

Naapurin pojat tarjoaa tahdit. Liput 15€ La 2.7.

Vehmersalmi päivä Torilla tapahtuu ja satama-alueella mukana Koy Vehmersalmi, Vehmersalmen MLL Vehmersalmen kalakerho, pelastuslaitos.

Seuraa ilmoittelua lähempänä tapahtumaa.

To 7.7.

Mustinlahden kesälauluilta klo 18.00 kylätalolla. Grillimakkaraa ja kahvit.

Pe-la 8.-9.7. Nuorten kalastusleiri 10-16 vuotiaille partiolaisten majalla Mustinlahdessa 8-9.7.2022 Tarkempi retkiohjelma valmistuu myöhemmin. Ilmoittautumiset Tomi Helin Vehmersalmen kalakerho La 9.7.

Kesäteatterimatka Louhosareenalle Vehmersalmen kirkkokuoro ja sydänkerho Su 10.7.

Konfirmaatiomessu klo 13.00 kirkossa.

Koko kylä on tervetullut.

Su 10.7. Litmaniemen kesäkirkko klo 18.00 tanssilavalla, Litmaniementie 1520.

Kirkkokahvit.

Ke 13.7.

Asiointikyyti Lähtee kohti Kuopiota.

Torilta klo 10, Puutosmäen kautta Maljalahdenkadulle. Reitti: Tori-PuutosmäkiMatkus-Prisma Maljalahdenkatu.

Mustinlahdesta ja väli reitiltä haetaan tarvittaessa ennen klo 10 paluu Maljalahdenkatu klo 14 varaa kyyti Paula Puustinen, puh. 045 6300 270 La 16.7.

Rytökylän-Salmenrannan kesäpäivä klo 10-15 Puustisen pihapiirissä, Räsälänlahdentie 129. Tule viettämään mukava päivä. Peräkärrykirppis, kahvia ja lettuja tarjolla, grillataan myös makkaroita.

Kilpailuja lapsille ja aikuisille.

Su 17.7.

Nuorten onkitapahtuma Syvähiekassa klo 12-15. Kalakerho tarjoaa makkarat, mehut ja palkinnot. Vehmersalmen kalakerho Su 17.7.

Mustinlahti päivä Mustinlahden kylätalolla klo 11-14, Mustinlahdenranta 10.

Ma-pe 18.7.-22.7. Vesipeuhula klo 14.00-14.45 Vesipeuhula Vehmersalmen uimala, Satamarannatie, uimaranta, ennakkoilmoittautuminen . Alaikärjaa 5 v. (tämän vuoden aikana täytettävä) Ilmoittautuminen alkaa 16.5. osoitetteessa http://www.kuntapalvelut.fi/kuopio/ Pe 22.7. Vanhan ajan iltamat Räsälän Liittolassa klo 19. Näytelmä, puhvetti, grillimakkarat ja tanssit tarjoaa Naapurin pojat. Liput 15€ La 23.7. Toripäivä klo 9-12. Mukana ainakin Vehmersalmen maa- ja kotitalousnaiset ja

Ti 26.7.

Elokuu Su 14.8.

Ke 17.8.

To 18.8.

Pe 26.8.

La 27.8.

La 27.8.

La 27.8.

Su 28.8.

Vehmersalmen syöpäyhdistys.

Kahvia lettuja ja arpajaisia Wene-WiOLin kirkkokonsertti klo 18.00 kirkossa. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien kuoro pysähtyy kirkkoveneretkellä Vehmersalmelle. Vapaaehtoisen käsiohjelman hinta 10e.

Messu – Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä klo 13.00 kirkossa. Ruokailu, kahvit.

Seurat klo 15.00 seurakuntakodissa.

Asiointikyyti klo 10 lähtee kohti Kuopiota, Torilta klo 10 Puutosmäen kautta Maljalahdenkadulle Reitti: Tori-Puutosmäki-Matkus-Prisma Maljalahdenkatu. Mustinlahdesta ja väli reitiltä haetaan tarvittaessa ennen klo 10 paluu Maljalahdenkatu klo 14 varaa kyyti Paula Puustinen, puh 045 6300 270 Horkanlahden kesähartaus hautausmaalla ja hautausmaakävely klo 18.00.

Lempelänniementie 286. Kirkkokahvit.

Vehmersalmen Kotiseutuyhdistys.

Puutosmäen kesätori klo 15- 18.30 kesäkauden päätös Mimmit kalastaa klo 12-14 tapahtuma satamassa. Oma tapahtuma naisille ja tytöille. Luvassa ongintaa yms. kivaa.

Uistelutapahtuma klo 10-16, jonka tuotto käytetään Suvasveden kalatalousalueen järvilohi-istutuksiin v. 2023. Uistelukisassa ratkotaan Suvasveden lohikuninkuus.

Osallistumismaksu 50 €/venekunta.

Tehdään Suvaksesta Suomen paras lohivesistö. Millibaari auki koko päivän Suomen luonnonpäivä Syvähiekan luontokirkko klo 13.00 Syvähiekan kesäteatterilla, Syvähiekantie.

Kirkkokahvit. Vehmersalmen alueseurakunta ja Rytökylän-Salmenrannan ky.

Kesäleirejä Pohjois-Savossa Pohjois-Savon Liikunta (sporttisaitti.com)

JONNA RISSANEN JALKOJENHOIDON AT LÄHIHOITAJA 040 757 2591

IKKUNAT JA OVET

Terveyttä edistävät jalkojenhoitopalvelut kotikäynteinä Vehmersalmella.

Puh. 0400 998 110 tenho.rasanen@kareliaikkuna.fi

VEHMERILÄINEN

5

VEHMERILÄINEN

Kyläturvallisuus Teksti: Eila Tolppanen, Kyläturvallisuuskouluttaja Tämän hetkinen maailmanlaajuinen turvallisuustilanne puhututtaa meitä kaikkia niin kylillä kuin turuillakin.

Kuopion kaupungin kyläturvallisuushanke tuli todella oikeaan saumaan. Ensin kipuilimme Koronan kynsissä ja nyt pohdimme, että mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan.

Arvoon arvaamattomaan ovat nousseet keskustelut turvallisuudesta, naapuriavusta ja ensiaputaidoista sekä varautumisesta – varautuminen on viisautta ja on hyvä tietää, että apu ei voi olla kaukana, jos vahinko sattuu lähellä!

Kuopion kaupungin liitoskunta-alueille ja Etelä-Kuopion maaseudulle suunnatussa hankkeessa opettelemme, harjoittelemme ja opimme näitä asioita sekä teoriassa, että käytännössä.

Kyläturvallisuussuunnitelmien tekeminen on jo loppusuoralla ja hätäensiapukoulutus on jo pidetty Räsälän ja lähialueen kylien asukkaille sekä harjoiteltu sammuttamistaitoja.

Mustinlahden ja lähikylien asukkaille on hätäensiapukoulutus ja alkusammutusharjoitukset 28.5. Mustinlahden kylätalolla klo 10 alkaen.

Kylien turvallisuuteen liittyen on menossa Kalakukko ry:n teemahanke, josta kylät voivat hakea rahoitusta sydäniskureihin, varavoimaan tai esteettömien sisäänkäyntien rakentamiseen.

Yhteishengellä eteenpäin turvallisuus mielessä!

Maa- ja viherrakentamisen ammattilainen Pyydä nyt tarjous ensikesän piha tai salaoja remontille. Teemme salaojat sekä piharemontit niin taloyhtiöille kuin pientaloille tarvittaessa vaikka asfaltointiin saakka. Nykyaikainen kalusto Novatron mittalaitteilla sekä ammattitaitoiset tekijät takaavat laadukkaan ja onnistuneen lopputuloksen.

Infra

6

VEHMERILÄINEN

Rissaset Oy Teemu Rissanen 040 179 0000 Jonna Rissanen 040 757 2591 asiakaspalvelu@rissaset.fi www.rissaset.fi

VEHMERILÄINEN

Kylien yhteiset tilat -hanke on käynnistynyt Pohjois-Savon alueella Teksti: Kerttu Lassila, Kyläkoordinaattori Kylien yhteiset tilat -hankkeessa kartoitetaan kehittämisyhdistys Mansikan ja Kalakukon toiminta-alueilta yhteisökäytössä olevat yhteiset tilat. Hankkeen aikana luodaan yhteinen ajantasainen tietokanta yhteisöllisistä tiloista, jota voi hyödyntää myös muut toimijat. Yhteisöllisiä tiloja ylläpitäville toimijoille järjestetään koulutusta, tukea, neuvontaa mm. markkinoinnin tehostamiseen, rahoituskanavien löytämiseen, investointeihin ja ohjeistusta yleisötapahtumia varten sekä vuokrauskäytäntöihin liittyen. Näiden toimien avulla pyritään tehostamaan tilojen käyttöä.

Hankkeen aikana kartoitettuja tiloja nostetaan esille yhteisellä tiedottamisella eri kanavissa, hankkeen aikana tuotetaan myös yhteiset tilat kokoava esite ja sähköinen kartta. Yhteistyötä tullaan tekemään alueen kyläyhdistysten, paikallisten muiden toimijoiden, yhteisiä tiloja omistavien tahojen, alueen matkailuhankkeiden, seurakuntien, matkailu- ja pitopalveluiden ja kuntien kanssa.

– Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina on luoda pitkäkestoisia toimia, joiden avulla paikallistoiminnan toimitilat säilyvät ja kehittyvät, kuvailee kyläkoordinaattori Kerttu Lassila.

Kartoitamme kylien yhteisiä tiloja seuraavilta alueilta: Kaavi, Kuopio (maaseutualueet), Siilinjärvi, Tuusniemi, Rautavaara, Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus ja Vesanto – Yhteisöllisiä kylätiloja on aloitettu kartoittamaan kyselyn avulla. Kysely on avoinna ja löytyy muun muassa Pohjois-Savon Kylät ry:n nettisivuilta. Mikäli tiedossasi on yhteisöllinen kylätila hankkeen alueella, ilmoita siitä ja vastaa kyselyyn, vinkkaa Lassila.

Puolitoistavuotisen hankkeen toteuttamiseen on saatu myönteinen tukipäätös maaseuturahastosta ja hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toimenpidettä 7.4 Paikallisten palvelujen kehittäminen sekä paikallisia Leader-ryhmien strategioita.

Hankeaika 1.2.2022-30.6.2023.

Mikäli tiedossasi on yhteisöllinen kylätila hankkeen alueella, ilmoita siitä ja vastaa kyselyyn:

KYSELYYN!

Tutustu hankkeeseen: https://www.pohjois-savonkylat.fi/tutustu-hankkeisiimme/kylien-yhteiset-tilat/ Lisätiedot Kerttu Lassila Kyläkoordinaattori, Kylien yhteiset tilat -hanke Puh. 050 377 2885 kerttu.lassila@pohjois-savonkylat.fi Pohjois-Savon Kylät ry Isoharjantie 6, 71800 Siilinjärvi (Innocum)

VEHMERILÄINEN

7

VEHMERILÄINEN

Qp resort – erinomainen lomakohde Teksti: Petri Pirkola, Kuvat: Qp Resort Meillä majoitut yksin, kaksin tai koko joukkueen kanssa!

QP Resort tarjoaa laadukasta ja joustavaa majoitusta moneen hintaluokkaan. Executive-tason huoneet tarjoavat unohtumattomia, korkeatasoisia kokemuksia, kun taas Economy Plus-tason huoneissa asiakkaat majoittuvat edullisemmin.

QP Resort pystyy tarjoamaan Kuopion alueelle kilpailemaan tuleville urheilujoukkueille järkevää majoitusta ja ruokailua kokonaisvaltaisella paketilla. Lisäksi QP Resortin omat urheilutilat mahdollistavat esimerkiksi harjoitusleirien pitämisen niin kesällä kuin talvellakin.

Tilaisuudet ja juhlat – kaikki onnistuu meillä!

Vehmersalmentie 735:ssa sijaitseva QP Resort tarjoaa pitkän listan tekemistä, kokemista ja nauttimista niin lähialueen asukkaille kuin pidemmän matkan takaa majoittuvillekin. QP Resort on, sloganinsa mukaisesti, erinomainen lomakohde, jota yrittäjäperhe aktiivisesti ja innovatiivisesti johtaa ja kehittää. Tavoitteet on asetettu korkealle ja alueen isot resurssit tarjoavat potentiaalisen ympäristön kehittää unohtumattomia kokemuksia asiakkaille.

Kallaveden rannalla oleva QP Resort on toimiva yhdistelmä koskematonta luontoa, laajamittaisia puitteita harrastamiselle ja rentoutumiselle, laadukasta ruokailua, kulttuurillisia kokemuksia sekä tasokasta majoittumista.

- ”Näen QP Resortissa huikeaa potentiaalia kehittyä yhdeksi maamme suosituimmista lomakohteista. Ison alueen ja lukuisten kiinteistöjen ansiosta ei tule raja vastaan ihan heti, vaan voimme rauhassa ja systemaattisesti kehittää aluetta haluamaamme suuntaan. Kaiken tavoitteena on luonnollisesti tarjota unohtumattomia elämyksiä asiakkaille, kertoo QP Resort -yrittäjä”, Eero Virolainen.

Yksi QP Resortin kilpailueduista on laaja tarjonta erilaisista tiloista järjestää juhlia, tapahtumia, yritystilaisuuksia, mitä vain mieleen tulee. Erikokoisten kokoushuoneiden lisäksi varattavissa on grillikota, laavu, baareja, kirjasto tai vaikka 250 henkeä istuttava urheiluareena.

- ”Mikään tapahtuma ei vielä ole ollut mahdoton meille järjestää. Enkä usko sellaisia edes olevan. Haluamme tarjota tilamme, ravintolamme ja ennen kaikkea ideamme asiakkaiden käyttöön. Näin pystymme toteuttamaan ikimuistoisia tapahtumia, joita muistellaan vielä kiikkustuolissakin”, vakuuttaa Eero Virolainen.

Laatua lautaselle läheltä ja kaukaa.

Starlight Ravintola palvelee asiakkaitaan päivittäin. A’la Carte Menu tarjoaa hienoja makuja läheltä ja kauempaakin. Listalta löytyy päivittäin kala-, liha-, kasvis- ja pastaruokia. Myös erikoisruokavaliot huomioidaan aina pyydettäessä. Kiitos laadukkaiden raaka-aineiden sekä osaavan henkilökunnan, Starlight Ravintola antaa ruoalleen takuun: Jos ruoka ei ole hyvää, asiakas ei maksa siitä.

8

VEHMERILÄINEN

VEHMERILÄINEN

Starlight Ravintola tarjoaa toimivat puitteet myös yksityistilaisuuksien pitoon. Tyylikkääseen juhlasaliin mahtuu 100 henkeä, jonka lisäksi Starlight Terassi tarjoaa kesäaikaan lisätilaa 100 hengelle. Ammattitaitoinen henkilökunta vastaa tilaisuuksien onnistumisesta parhaalla mahdollisella tavalla.

- ”Haluamme tarjota ihmisille elämyksiä myös makujen maailmassa. Starlight Ravintola vie asiakkaansa ympäri maailmaa makujen ja elämysten kautta. Toiveena ja tavoitteena on myös päästä hyvin paikallisten asukkaiden tietoisuuteen vaihtoehtoisena ruokailupaikkana esimerkiksi viikonloppuisin ja juhlapyhien aikana”, sanoo Eero Virolainen.

Seuraa meitä

-ERINOMAINEN LOMAKOHDE-

Kulttuuria laajalla skaalalla.

QP Resort panostaa paljon laadukkaan kulttuurin tarjontaan. Tunnettuja artisteja on esiintynyt Starlight Ravintolassa ja tarkoitus on järjestää keikkoja useammin.

- ”Kulttuuria ei ole koskaan liikaa. Huippuesiintyjät ja illan teeman ympärille rakennettu ruokatarjonta kuohuviineineen on elämää parhaimmillaan ja sitä me haluamme tarjota niin majoittuville asiakkaillemme kuin myös lähiympäristön asukkaille”, kertoo Eero Virolainen.

QP Resort vuokraa myös toimistotiloja yrityksille. Yritysten välinen yhteisöllisyys tuo omalta osaltaan dynaamisuutta ja aktiivisuutta QP Resortiin.

Tutustu lisää QP Resortiin täällä: www.qpresort.eu

Kuopion kaupungissa kauniin Kallaveden rannalla, lähes koskematon luonto ja monipuoliset palvelut mahdollistavat aktiivisen harrastamisen tai upeat puitteet rentoutua. Hyvä ruoka ja erinomainen palvelu takaavat unohtumattoman kokemuksen!

TASOKKAASTI - RENTO MEININKI Majoitu tasokkaasti - tule yksin tai seurueen kanssa. Monipuoliset majoitus- ja juhlatilat, antavat puitteet jopa vaativillekin tilaisuuksille, olipa kyseessä perhe-, yritystai urheilutapahtuma.

Toteutetaan suunnitelmasi yhdessä!

Starlight Restaurant Vehmersalmentie 735, 71130 Kuopio Suomi +358 400 468 200 qpresort@gmail.com www.qpresort.com VEHMERILÄINEN

9

VEHMERILÄINEN

Salen ja Peeässän kuulumisia Peeässän edustajiston vehmeriläinen edustaja ja yhteistyöterveisin Sirpa Miettinen

Meillähän on uusi Sale nyt jo toiminut kotvan aikaa ja olemme jo oppineet löytämään sieltä valikoimista, ne meille parhaiten sopivat tuotteet. Ja mikä parasta meillä on myös asiakkaina mahdollisuus toivoa myös tuotteita valikoimiin ja timanttinen tiimi palvelee meitä siellä.

Peeässän edustajiston kevätkokouksessa viime vuoden osalta meidän oma Sale mainittiin hyvästä tuloksesta. Siitäpä meidän passaa olla tyytyväisiä ja terveiset meni myös henkilökunnalle.

Pientä remonttia on nyt tehty myymälän sisällä ja se varmaan helpottaa asiointia kaupan sisällä. Kesäksi on tulossa myös puutarhatuotteita etupihalle.

Teen metsänhoitopalveluja raivaussahatyönä tai minut voi tilata kaatovänkäriksi tankkihintaan!

Parhaiten tavoitat minut tekstiviestillä tai sähköpostilla: Anne Ruokonen Metsäpalveluyrittäjä oksakiehkura@gmail.com 044 579 0998 www.oksakiehkura.fi Löydät Metsäpalvelu OksaKiehkuran myös Facebookista!

Kesän kauneimmat kukat meiltä!

Myös aan aik sesonkeirsalmen m Veh rilta! to 10

Puutarhatie 29 • 71280 KOSULA 0400 140 416 • 044 319 0980 www.karvosenpuutarha.fi

VEHMERILÄINEN

S-Biili, joko olet nähnyt?

Tuntuuko matka lähimpään Prismaan hoitamaan asiakasomistajuuteen tai S-Pankin asiakkuuteen liittyviä asioita turhan pitkältä? Tervetuloa S-Biiliin!

Nyt Peeässän alueella on myös liikkuva s-pankki S-biili, sekin vieraili tässä kevään korvalla Salen pihassa. Siellä voi hoidella pankkiasioita, jos tarvetta tulee. Ensimmäiset S-Biilit ovat kiertäneet helmikuun 2022 puolivälistä alkaen Pohjois-Savossa PeeÄssän toimialueella ja nyt niitä on jo muillakin osuuskauppa-alueilla. Mutta, että ihan ensimmäisenä juuri täällä Pohjois-Savossa.

Peeässä on tukenut meidän kylän toimintaa muutenkin esim sähköinen ilmoitustaulu Salen eteisessä on ihan meidän kylän tiedottamista varten. Seuraa sieltä tulevia tapahtumia. Samoin sydäniskuri eli defibrillaattori on myös Peeässän meille osittain hankkima, sydäniskuri löytyy Salen sisältä.

Peeässän kanssa teemme yhteistyötä entisen Salen tontin maisemoimiseksi ja siitä on suunnitteilla tehdä meidän kylän yhteinen toimintapuisto, mihin tulee puistomaisemaa ja liikuntavälineitä ja pöytäryhmä niin, että kaikki ja kaikenikäiset voisivat viettää siellä aikaa ja nauttia mukavasta puistosta. Erilaisia piirroksia ja suunnitelmia on tehty ja tehdään ja toivotaan, että saamme myös valmista aikaiseksi.

Tämä puiston on tarkoitettu kaikille virkistäytymiseen ja viihtymiseen ja ajanviettoon, mutta kaljoittelupaikkaa siitä ei tehdä. Uutta puistoa odotellessa nautitaan tulevasta kesästä.

PS. Toimitusjohtaja vaihtui huhtikuun alussa, kun Kankaanpään Tapsa jäi eläkkeelle ja uusi toimitusjohtaja on Mikko Junttila, joka aloitti nyt huhtikuun alussa Peeässässä. Tervetuloa Mikolle .

Ja muistatteko vielä Jetta Pöyhösen, hän oli muutama vuosi sitten Sale myymäläpäällikkönä? Hän on edennyt Sale ryhmän kenttäpäälliköksi, joten meillä on tuttua väkeä myös siellä ja onnea Jetalle uusiin tehtäviin.

VEHMERILÄINEN

Grillikauden avaukseen!

HK

Kabanossi Original 400 g (6,23/kg)

2

49

Kotimaista

Kanan fileeleike mied. suolattu 410 g (11,68/kg)

Ingman

Solero 0,9 l (4,50/l)

4

05

Hartwall Novelle

4

79

Citronelle 24x0,33l 7,92 l (1,21/l) sis. pantin

11

95

Sale Vehmersalmi Ryönänmäentie 1 050 348 5296 ma-la 7-21, su 9-21 VEHMERILÄINEN

11

VEHMERILÄINEN

HISTORIAA

Talvisodan ja jatkosodan tapahtumia

A SALMELT

VEHMER

V. VINSKA

Teksti: Vilho Vinska

Kerron muutamia tapahtumia sotien vaiheissa. Armeijan käytössä talvisodassa oli 64000 hevosta, koska kuljetukset maastossa tapahtuivat hevosilla.

Myös armeijan hevoset tarvitsivat heiniä ja viljaa syödäkseen. Mustinlahdessa armeijan tarvitsemat tuotteet luovuttajat toivat rantaan jäälle. Heinät toivat luovuttajat heinähäkillä jäälle, jossa kaksi armeijan miestä ne paalasi, paremmin kuljetettavaksi.

SA-kuva 1939

Tuoduista viljasäkeistä muodostui jäälle pino. Samoin muodostui perunasäkeistä jäälle pino. Huomattakoon, että talvisodan aikaan talvella oli kovat pakkaset. Sitten armeija aurasi autoille jäätien Kuopioon ja nouti luovutetut tuotteet Kuopioon.

Talvisota-aikana ajettiin talvisin Mustinlahteen osuusliike Kallaan tavarat hevosella. Hevoskaravaanissa oli usein monta hevosta. Ajajina mm. olivat Unto Hirvonen, Eemil Hyvärinen ja Kauko Hyvärinen. Hevosmiehet olivat silloin 13-16 vuotiaita. Talvisota-aikana he lähtivät Mustinlahdesta n. klo 12.00-13.00, syöttivät hevosia mennessään Vehmersalmella, olivat kaupungissa yötä, ottivat tavarat varastolta aamuisella mahdollisimman aikaisin, että joutuisivat kaupungista pois ennen kuin mahdolliset kaupungin pommitukset alkavat.

SA-kuva 1940 12

VEHMERILÄINEN

Osalan kulma sai osuman, SA-kuvat, Kuopio 1940

Kerran he olivat aamupäivällä kaupungista pois tulossa Olinselällä, kun alkoi lentokoneista Kuopion pommitus.

Onneksi silloinen pommitus enimmäkseen oli osunut Valkeisenlampeen. Hevoskuormassa tuotiin etupäässä säkkitavaraa noin 800 kg. Eräänä kevättalvena he olivat viimeistä reissua tavaraa hakemassa. He lähtivät aamulla kaupungista heti kun saivat kuormat varastolta, ehtiäkseen aamukylmän aikaan ajamaan.

Vehmersalmelle saakka aamukylmän keli kesti hyvin, mutta siitä eteenpäin kohva alkoi kovasti pettää. Kuormat oli moneen kertaan purettava, että kuskit saivat reet kohvasta irti. Kuskeilla oli huopakengät, jotka kastuivat vedessä pahoin. Yöllä he pääsivät Jänissaloon, jossa purkivat kuormat Larssonin varastoon. Sitten he tulivat tyhjänä kotiin, koska hevoset olivat väsyneet.

Näin Ukraina-tilanteen aikaan kerrattakoon Suomen viime sodan hyökkäysvaiheen aikaan. Sattui niin, että komppanian keittiömies kaatui. Komppanian päällikkö ei ehtinyt tutkimaan, kuka on keittiötaitoinen, Hän määräsi ensimmäisen miehen keittiölle. Etenemisen vaiheessa keittiömies löysi jostakin kellarista puolukkahilloa ja mehua. Keittiömies huusi komppanianpäällikölle: ”Teenkö minä pojille kiissulia?” Komppanianpäällikkö huusi vastaan: ”Tee pojille kiissulia!” Mies kaatoi mehut ja hillot kenttäkeittiöön, johon tuli väriä ja keitti niitä. Näin saivat pojat nälkäänsä kiissulia.

Marraskuussa 1946 tuli sotien jälkeen ensimmäinen laiva Suomeen Turun satamaan. Tämä lasti jaettiin metsätyöntekijöille tehopakkauksissa, johon kuului lihapurkkeja, kahvia, vähän sokeria ja tupakkaa. Valtakunnan lehdet kirjoittivat suurilla otsikoilla, kun helmikuussa 1946 Helsingin satamaan saapui Herakles-laiva kahvilastissa.

Kahvi jaettiin yleiseen kulutukseen. 1.4.1954 kahvi jäi kortilta pois.

VEHMERILÄINEN

St1 Vehmersalmi Kortti- ja St1 mobiilimaksu.

Tervetuloa!

St1 automaattiasema Vehmersalmi Linnatie 3, 71310 Vehmersalmi vs@bensis.fi

Herakles-laiva, Finlandia-kuva 1946

Sodan jälkeen 1940-luvun lopulla kun esim. mustinlahtelaiset eivät saaneet makkaraa syötäväkseen, he odottivat vesi kielellä, kunnes saisi makkaraa merkistä ja laadusta riippumatta.

Reino Ruhkanen, Olavi Tirkkonen ja Toivo Kärkkäinen olivat keväällä vesistön rannalla tukin vierityksessä. Majoitettuna he olivat erääseen rannalla sijaitsevaan mökkiin, jossa oli vain isäntä, emäntä ja kissa. Ruoka tässäkään mökissä ei silloin ollut vaihtelevaa, puhumattakaan, että makkara olisi kuulunut ruokavalioon. Työnjohtaja Yrjö Kukkonen toi käydessään tehopakkauksen, jossa oli myös makkaraa. Kun vieritys loppui, jäi pötkystä makkaraa pieni pätkä syömättä ja näin tuli tilanne, kuka savottalaisista ottaa sen mukaan. Emäntä seisoi uunin edessä kissa vierellään. Toivo Kärkkäinen keksi, mitenkä tässä menetellään. Hän viskasi makkarapätkän lattialle kissan eteen ja sanoi: Tuossa on kissallekin”. Emännällä pyöri kieli suussa, kun hän näki, minkä makupalan kissa sai. Arvoitukseksi jäi, ottiko emäntä makkaran kissalta pois savottalaisten lähdettyä.

Pitopalvelu

Hujasen Eväät Eero ja Teija Hujanen

puh. 044–534 0524

www.hujasenevaat.fi

Täyden palvelun AD-Autokorjaamo AD-Autokorjaa mo TARJOUS

Vuosihuolto alk.

00

129 sis. alv 24%

Meiltä myös mm.

• Katsastustarkastukset ja käytöt sekä huoltoon kuljetus sopimuksen mukaan • Automaattivaihteistojen huollot ja huuhtelut AD-Autokorjaamo TimoV

Oppipojankuja 8, 70780 KUOPIO | Puh. 044 261 2306 Palvelemme: ma–pe 7.30–16.30 | levanen@ad-autokorjaamo.fi

Metsätyömaiden tehopakkaus, Kahvimuseon aarteita VEHMERILÄINEN

13

VEHMERILÄINEN

Luontomatkailussa on vielä monta kiveä kääntämättä Teksti: Mikko Keinonen, Pro Järvi-Suomi ry Pro Järvi-Suomi ry:n Vesireiteistä elinvoimaa -hanke valmistui joulukuussa. Kyseessä oli Vehmersalmen, Tuusniemen ja Heinäveden alueille kohdistunut esiselvitys, jossa kaivettiin ideoita ja selvitettiin resursseja, mahdollisia jatkohankkeita varten. Ideoita ja jatkosuunnitelmia syntyi paljon, mutta moni suunnitelma jouduttiin arvioimaan uusiksi, kun alkuperäinen hankevetäjä Tuomo Riihimäki menehtyi traagisesti kesäkuussa. Tuomon kuoltua hankkeen saattoivat loppuun Pro Järvi-Suomi ry:n puheenjohtaja Mikko Keinonen ja alkuperäinen hanketyöntekijä Jyrki Knuutinen.

Luontomatkailussa on paljon käyttämätöntä potentiaalia Hankkeen kolmen paikkakunnan selkein yhdistävä tekijä ovat vesistöjen runsaus sekä yleensäkin vahvat luontoarvot. Toisaalta näihin liittyi joka paikkakunnalla myös selvä uhka tai ristiriita, sillä Heinävedellä ja Tuusniemellä vesistöjä uhkaavat grafiittikaivoshankkeet ja Vehmersalmella Finnpulp. Toisaalta kaikilla paikkakunnilla keskeinen elinkeino on metsätalous, mikä aiheuttaa ajoittain ristiriitoja luonnon virkistys- ja matkailukäytön kanssa.

Tässä onkin paljon kehittämisen mahdollisuuksia.

Alueella on nimittäin hyvin iso potentiaali luontomatkailun näkökulmasta, koska vesistöjä ja koskematonta metsäluontoa riittää ja toisaalta alue on vielä suhteellisen lähellä etelän kasvukeskuksia. Pääkaupunkiseudulta on tänne vain puolen päivän ajomatka, mikä on iso etu verrattuna vaikkapa Lappiin – varsinkin viikonloppumatkailijoille.

Toisaalta alueella on valitettavan vähän luontomatkailuun erikoistuneita yrittäjiä ja varsinkin opaspalvelut ovat vähissä. Tässä onkin uusien avausten mahdollisuus, ja muun muassa harvaan asutulle maaseudulle HAMA-ohjelma on hyvin potentiaalinen rahoituslähde.

Talouskäytössä olevissa metsissä on myös paljon hyödyntämättömiä raaka-aineita, kuten ravintokäyttöön

14

VEHMERILÄINEN

sopivat kuusenkerkät, pakuri, sienet ja marjat sekä käsityömateriaalit kuten tuohi ja erikoispuut. Puhtautensa ansiosta nämä kaikki ovat arvossaan, ja jos näiden ainesten hyödyntäminen onnistutaan liittämään muuhun metsätalouden, metsästä voi saada paljon nykyistä enemmän tuloja hehtaaria kohden.

Hyvinvointitaseesta uusi musta Hankkeen kehityskeskusteluissa nousi esille myös ajatus eräänlaisesta ”hyvinvointitaseesta”, jossa hyvinvointi, sosiaallisen pääoma ja luontoarvot nousisivat tasa-arvoiseen asemaan rahalla mitattavan vaurauden kanssa.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys hankkeen kannalta, koska kohdepaikkakunnilla Heinävedellä, Tuusniemellä ja Vehmersalmella palkkataso on keskimäärin huomattavasti alempi kuin vaikkapa etelän kasvukeskuksissa. Tämä ei selity vain alemmalla koulutustasolla, sillä palkat ovat alempia myös suhteessa vastaaviin töihin muualla.

Toisaalta tätä kompensoivat alemmat elinkustannukset, mutta merkittävä tekijä monelle on, että moni kokee elämänsä vähemmän stressaavaksi maaseutuympäristössä. Stressittömyyttä edistää muun muassa, että maaseudulla asioiden hoitamiseen menee yleensä paljon vähemmän aikaa kuin ruuhkaisessa kaupungissa.

Näitä seikkoja käytetään jo parantamaan maaseudun vetovoimaa, mutta hyödyntämätöntä potentiaalia on vielä paljon.

Jatko riippuu tekijöistä ja rahoituksesta Vesireiteistä elinvoimaa -hankkeen tuloksia pyritään muokkaamaan toiminnaksi ja jatkohankkeiksi tämän vuoden aikana. Neuvotteluja on käyty muun muassa Luonnonvarakeskus LUKE:n kanssa. Myös toukokuussa aukeavaa HAMA-rahoitusta tullaan hyödyntämään.

Hankkeen tuloksista julkaistiin loppuraportti, joka on luettavissa Pro Järvi-Suomi ry:n kotisivulla: www.prolakeland.net.

VEHMERILÄINEN

Luistelu- ja hiihtokoulu kylällä Teksti: Laura Ylisirniö

Vehmersalmella pyöri tammi-, helmi- ja maaliskuun alkupuolen ajan luistelu- ja hiihtokoulu. Viikonloppuisin lauantaina luisteltiin ja opeteltiin erilaisten pelien ja leikkien kautta jarrutuksia, käännöksiä ja takaperinluistelua. Sunnuntaisin taas ohjelmassa oli hiihtoa, jolloin opettelimme erilaisia hiihtotyylejä, pujottelua ja jopa mäenlaskua suksilla.

Luistelu- ja hiihtokoulun pitäminen oli mukavaa, koska oli innostavaa nähdä lasten jatkuva kehittyminen, hauskanpito sekä uudenoppimisen ja onnistumisten ilot. Lapset olivat nopeita oppimaan ja heitä oli mukava opettaa.

Erityiset kiitokset Vehmersalmen pitäjäraadille ja Kuopion kaupungille mahdollisuudesta työmahdollisuudesta. Kiitokset myös luistelu- ja hiihtokoulussa olleille lapsille.

Suunnittelu Laukka Oy

RAKE

fi

Ratkaisukeskeistä suunnittelua

Sähköt ammattitaidolla omakotitaloihin ja kesämökeille.

Ilmalämpöpumppujen myynti ja asennus.

Ritokankaantie 7, 71310 Vehmersalmi Puh. 050 597 3169 • sahkotyopursiainen@gmail.com

npellon marjatila Kolari Kolarinpellon marjatila sijaitsee Leppävirralla, Soisalon saaressa.

Tilalla suoramyynnissä mansikkaa, vadelmaa, tilalla valmistettuja marjamehuja ja loppukesällä hunajaa. Syksyisin tilalla toimii myös omenamehuasema!

Kysy aina päivän marjasato/ mehustustilanteesta etukäteen soittamalla tai kirjoittamalla: Janne 040 7455469 tai Noora 040 154 1234!

Seuraa meitä

Kolarinpellontie 173, 79255 Kurjala • kolarinpellonmarjatila@gmail.com

Vuori Trans Oy Ota yhteyttä ja kysy lisää 0400 675 711

MAA-AINESTEN MYYNTI JA VAIHTOLAVOJEN VUOKRAUS KOKO KUOPION ALUEELLA Vuori Trans Oy on monipuolisesti palveleva maanrakennusalan yritys Kuopiossa. Hoidamme kaikenlaiset maanrakennus- ja kuljetustyöt.

Palvelemme yrityksiä ja yksityisiä asiakkaita pitkällä kokemuksella.

Palveluihimme kuuluvat: maanrakennus, sopimusajot, lavettikuljetukset, lumenajo, puunajo, maansiirto, seulonta- ja välppäystyöt, vaihtolavojen vuokraus.

Puutossalmentie 2868 • 71310 VEHMERSALMI • 0400 675 711 • pekkarinen@vuoritrans.fi • www.vuoritrans.fi VEHMERILÄINEN

15

VEHMERILÄINEN

Tilausliikenne Jari Puustinen Henri 040 3518 897

Puh. 0400 379 106

Pasi 044 2313 593

Asiointiliikenne Vehmersalmella kesällä 2022

Teksti: Sirpa Miesttinen Vehmersalmen tiedottaja

Asiointiliikenne reitit toimivat myös kesällä. Täällä Vehmersalmella on kolmesta suunnasta asiointivuoroja ja kyyti tilataan Matkojenyhdistelykeskuksesta jo edellisenä päivänä.

TILAUSPUHELINNUMERO ON (017) 183 183

Näillä linjoilla pääsee viikonloppu-ostoksille Vehmersalmelle. Nämä ovat kaikkien käytettävissä, linja-autotaksalla ja ne ovat käytössä myös osa-aika tai kesäasukkaille, joten käyttäkää kyytejä. Linja-autotaksalla.

Soisalon saaren puolelta on ollut yksi kyyti torstaisin lähtö Vehmersalmesta klo 8.40 ja paluu klo 10.30. Kyyti pitää siis tilata jo edellispäivänä Matkojenyhdistelykeskuksen kautta.

Perjantaisin on taas päässyt asioimaan Vehmersalmen kirkonkylälle Hemmonrannasta 9.15, Repokankaan, Saitanmäen, Haukijoen ja Taipaleen kautta Vehmersalmelle. Paluu aika lähtö klo 12, asioinnille jää muutama tunti aikaa, paluu klo 12 ja samoin perjantaisin Ukonlahdesta klo 11, Mustinlahden ja Litmaniemen kautta kirkonkylälle ja paluu iltapäivällä klo 14.20.

Tilaus jo edellisenä päivänä klo 11 mennessä. Edellisenä päivänä Matkojenyhdistelykeskus (klo 7-17).

Puh 017 183183 näin varmistat kyydin itsellesi.

Asiointivuorot ajetaan vain tilausten mukaan ja tämä kuuluu kaikille näillä alueilla asuville tai osavuosiasukkaille ja kesälomalaisille. Käyttäkää kyytejä asiointiin.

ASIOINTIBUSSI KUOPIOON AIKATAULU, KYYTI ON ILMAINEN Asiointibussikyydit on tarkoitettu käytettäväksi, hyppää kyytiin.

Tälle keväälle ja kesälle suunnitellut vuorot: Ke 18.5. 22 klo 10 lähtö aina torilta, Puutosmäen ja lossin kautta Matkus-Kolmisoppi-Matkus- Prisma-Maljalahdenkatu ja paluu kyyti klo 14 Maljalahdenkadulta.

Ke 15.6.22 / Ke 13.7.22 / Ke 17.8.22 Ke 14.9.22 / Ke 12.10.22 / Ke 16.11.22 / Ke 14.12.22

Syyslomaviikolla nuorten kanssa erikseen sovittava kyyti.

Kyyti varataan Paula Puustinen, puh. 045 630 0270, soita, laita tekstiviesti ja jos tulee este muista myös perua. Lisätietoja voi kysyä Sirpa Miettinen, puh. 044 325 7298 Pitäjäraati tukee oman alueemme toimintaa ja antaa tukea myös liikkumiseen.

PETEN APU 050 320 8012 Toimin Pohjois-Savon alueella kiinteistönhuoltotehtävissä, joka sisältää: pienet remonttityöt, mökkitalkkarintyöt, pihapuunkaatoa, polttopuun myynti, jne.

www.petenapu.fi 16

VEHMERILÄINEN

3.6. klo 15-18.30 joka perjantai 26.8. asti, paitsi juhannusviikolla to klo 15-18.30.

Puutosmäen kesätori

VEHMERILÄINEN

Tule asukkaaksi, vuokrakoteja ikääntyneille kylän keskellä!

Myös lyhytaikaista majoitusta, kysy!!

VEHMERSALMEN VANHUSTENKOTIYHDISTYS www.vehmerikotiry.com | 050 326 7727 | MARJA-LEENA

TAKSI NIILO LESKINEN Kuopio

Puh. 0400 578 358 Puh. 044 4720 164

122 ISÄNNÖINTIPALVELU

LUDWIG

Puh. 050 326 7727 info@mlpalvelu.fi Satamarannantie 2 Vehmersalmi Vanhustenkotiyhdistys www.vehmerikotiry.com

• Isännöinti • Taloushallinto • Kirjanpidot • Tilinpäätökset • Toiminnantarkastus • Hankehallinnointi • Kopiointi/skannauspalvelua • Asuntojen vuokraus Ota rohkeasti yhteyttä Marja-Leenaan!

VEHMERILÄINEN

17

VEHMERILÄINEN

Kierminkallion laavu Puutosmäessä odottaa käyttäjiä Teksti: Leena Hiltunen Puutosmäen Aurinkorannalle rakennettiin vuonna 2020 talkoovoimin Puutosmäen RP:n osakaskunnan hankkeena veneenlaskupaikka. Alueelta jouduttiin kaatamaan jonkin verran puita mm. parkkipaikan alta ja ne päätyivät polttopuiksi ajatuksena viedä ne seuraavana talvena vieressä olevalle Likosaaren kodalle makkaranpaistopuiksi.

Vuoden mittaan heräsi kuitenkin ajatus alueen paremmasta käytettävyydestä kylän yhteiseksi virkistyspaikaksi ja niinpä päätimme rakentaa alueelle puuliiteri/käy¬mä¬lä-rakennuksen ja viereiselle Kierminkalliolle laavun.

Kuopion kaupunki omistaa sekä veneenlaskupaikan että laavun ja puuliiteri/käymälän alla olevan maapohjan ja on vuokrannut sen pitkäaikaisella vuokrasopimukselle Puutosmäen RP:n osakaskunnalle. Rakennukset ja rakennelmat omistaa osakaskunta. Osakaskunta on saanut molempien hankkeiden toteuttamiseen kaupungin talkooavustusta.

Kierminkallion rakennushanke toteutettiin kesällä 2021. Reilut 20 talkoolaista teki yli 300 tuntia talkootyötä hankkeen toteuttamiseksi apumiehinä, rakentajina, muonittajina yms. Ostotavaran lisäksi hankkeeseen käytettiin myös lahjoitus- ja kierrätysmateriaalia ja koneyms. töissä pyrittiin käyttämään paikallisia urakoitsijoita. Laavulla on ollut käyttöä loppukesästä 2021 lähtien; myös talvella. Valitettavasti emme ole säästyneet ilkivallalta, mistä syystä alueelle on jouduttu asentamaan kamera¬valvonta.

Kierminkalliolla on oma historiansa aikoinaan tärkeässä roolissa olleen nuotanvedon takia. Kalastus oli merkittävää hengissä pysymiseksi. Siksi nuottaa vedettiin useita kertoja viikossa. Muikkuja kuivattiin ja suolattiin talven varalle.

Nuottakiermin on ollut ennen vanhaan eräänlainen nuotan kuivausteline. Nuotan silloisesta valmistusmateriaalista (pumpulilanka) johtuen nuotta ripustettiin kiermille aina käytön jälkeen, jotta nuotta pysyi kunnossa.

Nykyään nuotta valmistetaan nylonista, eikä kyseistä kuivatusta enää tarvita. Tästä syystä nuottakiermit ovat hävinneet.

18

VEHMERILÄINEN

Tässä meidän kalliolla nuottakiermin lienee viimeksi ollut käytössä 50-luvun alussa.

Kierminkallion rakennushanke on valmis ja se palvelee sekä laavulla kävijöitä että puuhuollon osalta myös Likosaaren kotaa, jonne on nyt keväällä viety polttopuita ja jonne voi myös hakea lisää puita liiteristä. Kompostoivaa kuivakäymälää voivat käyttää myös läheisellä Aurinkorannan uimarannalla vierailevat. Myös veneenlaskupaikka on yleisessä käytössä.

Kaupunki on aikonut merkitä laavun retkipaikkatietoihin. Laavu yms. sijaitsevat osoitteessa Puutossalmentie 1489, 71330 Räsälä n.1,5 km:n päässä Puutossalmen lossilta päin katsottuna.

Odotamme laavullemme runsasta käyttöä. Muistathan kuitenkin yleiset retkeilysäännöt laavulla käydessäsi: älä tee tulta metsäpalovaroituksen aikana tai kovalla tuulella ja vie tuomasi roskat pois. Sopu sijaa antaa eli kaikki ovat yhtä tervetulleita. Erityisesti pyydämme, että kunnioitatte naapurissa asuvien yksityisyyttä eikä heille aiheuteta häiriötä.

VEHMERILÄINEN

Hiihtolomalla Majakan porukka pyörähti isolla kirkolla Teksti ja kuvat: Jenni, Henkka ja tytöt Kävimme 9.3 hyvällä pikku porukalla Kuopion taidemuseolla. Meidät vastaanotti Ratilainen Katri, hän opasti meidät sarjakuvasalkku pajaan ja sen saloihin. Mennessä ihastelimme jo museon vanhaa rappukäytävää, joka ei ole yleisö käytössä, pääsimme siis ihan vip tiloihin.

Sarjakuvasalkku pajassa taiteilimme hienoja ja vähemmän hienoja sarjakuvia. Tytöt tekivät todella upealla mielikuvituksella omat sarjakuvansa.

Reissu oli kiva ja itse ainakin jäin miettimään sitä, kuinka kuluttavaa, ulkonäkö painotettua arkemme on.

ARJA TMI KOISTINEN

Kotikäynteinä Fysioterapia • Ohjaus • Hieronta

Pajan jälkeen lähdimme kiertämään opastettuna Anni Laukan näytös. Taiteilija Anni Laukka kokoaa teokset romusta ja valo herättää ne varjokuviksi seinälle. Ajatuksen valon ja varjon yhdistelmästä hän sai opiskeluprojektin yhteydessä.

Romut eivät ole Anni Laukalle pelkästään rakennusmateriaali vaan hän on kommentoinut valinnallaan kuluttamista ja kuluttavaa elämää, joka tuntuu olevan loputonta suorittamista, mittailua ja vertailua.

Näyttely oli upea. Teokset olivat puhuttelevia ja jokaisessa veistoksessa valittu materiaali sai hämilleen, kuinka hän on voinut saada tuon kuvan syntymään tästä ns. läjästä.

Loppu yleisnäyttelyn kiersimme vapaasti ja mahamme rupesi kurisemaan sopivasti, joten suuntasimme syömään.

Torin halki ja syömään.

Syömässä kiva tunnelma ja hauskuus jatkui.

Ruokailun jälkeen hipsimme minibussimme kyytiin, matka kohti omaa kylää.

Seuraa meitä

040 836 0062 • koistinen.arja@gmail.com

• Kahvio-ravintola • Vapaa-ajan tuotteet • Autotarvike • Rakennus- ja LVI-tarvike

Linnatie 3 71310 Vehmersalmi puh. 0400 721 288 jonna@huoltamohelmi.fi

Rakennus- ja Konepalvelu Tuomainen Oy

Rakentaminen

Koneurakointi

- Suunnittelu - Valvonta - Rakennustyöt

- Kaivinkonetyöt - Traktorityöt - Viherrakentaminen

Lisäksi tarjoamme - Kiinteistönhoitotyöt - Mökkitalkkari palvelut - Hautakivien oikaisut

PUH. 044-2023144 juho.tuomainen@hotmail.com VEHMERILÄINEN

19

VEHMERILÄINEN

Joel Hallikainen elää elämänsä parasta aikaa.

Teksti: Joel Hallikainen Joel Hallikainen elää elämänsä parasta aikaa. 40-v jatkunut ura musiikin ja viihteen parissa on valmistellut taiteilijan oikealle paikalleen teemallisiin konsertteihin kirkoissa ja seurakunnissa. Tie katulaulajasta suomalaisen viihdetaivaan supertähdeksi ja sieltä hengissä alas on vertaansa vailla.

Hurjina vuosina äänilevyillä, tanssi-, ja konserttipaikoilla rikottiin ennätyksiä. Televisio, radio, lehdet ja Kuurankukka tekivät minusta supertähden joka tunnistettiin kaikkialla. Yksinkertaisetkin asiat muuttuivat monimutkaisiksi. Mukanani seurasi turvamies. Se oli hurjaa elämää.

Annan arvoa tunnustuksille, joita olen työstäni saanut, mutta kaiken menestyksen keskellä tunsin suurta tyhjyyttä. Näin paljon rikkinäisyyttä. On ihme että perheemme pysyi kasassa. Elämästäni puuttui kallio, jolla seistä.

Olin kuin talo ilman kattoa. Oli pakko pysähtyä. Tänään sen ymmärrän - minut pysäytettiin!

Vuosituhannen vaihteessa kaikkeen väsyneenä ja loppuun palaneena aloin etsiä elämääni uutta suuntaa ja tarkoitusta. Sain astua Hyväntoivon tielle. Konserttini Taivas tulee alas - kumpuaa näistä arvokkaista saavutusten, väsymyksen ja tyhjyyden kokemuksista.

Paradoksaalista, mutta noissa vuosissa minuun kirjoitettiin laulut, joita tänään laulan. Kaikella on ollut tarkoitus. Kirkko tai seurakuntasali on oikea paikka pysähtyä laulujeni äärelle. Olen läsnä ja silmien tasalla.

Tervetuloa konserttiini - Taivas tulee alas.

N MARJATILA Ä L E K Ä M Matias Savolainen Puponmäentie 602 | 79265 Puponmäki | Puh. 040 753 6281

Aviossa Viisi lasta, kaksi lastenlasta.

Kahdesti suosituin suomalainen miespuolinen TV-esiintyjä.

Vuoden viihdetaiteilija 2 Emma-patsasta Vuoden tulokas, Vuoden solisti 2 Telvis-patsasta.

Levyttänyt 34 albumia.

Puoli miljoonaa myytyä äänitettä Dean Martin Society - vuoden viihdyttäjä Venla-kunniakirja Aurora-mitali kulttuuriteosta Ilonpisara vanhustyöohjelman perustaja www.ilonpisara.info Tuhansia keikkoja, miljoonia kilometrejä Suurin saavutukseni on, että perheeni on edelleen kasassa.

20

VEHMERILÄINEN

VEHMERILÄINEN

Taivas tulee alas

Joel HALLIKAINEN

Gospelkonsertti Vehmersalmen kirkossa 6.5.2022 klo 18.00 Liput ovelta 15 €

VEHMERILÄINEN

21

VEHMERILÄINEN

Muutoksen tuulia taloudessa Inflaatio palasi Euroalueen ja Suomen talouteen viime vuonna ja on kiihtynyt tasaisesti viimeisen puolen vuoden aikana. Maaliskuussa 2022 euroalueen inflaatio oli 7,5 %, Suomessa 5,8 %. Ruuan, asumisen ja elämisen kustannukset ovat siis nousseet, mikä vaikuttaa suomalaisten arkeen.

Inflaation vaikutuksesta myös korot ovat nousseet. 10 vuoden markkinakorko on noussut vuoden alusta nollatasolta noin 1,6 %:in ja asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor nousi huhtikuun puolivälissä nollan yläpuolelle, millä tasolla se oli viimeksi kuusi vuotta sitten. Korkojen nousun odotetaan jatkuvan ja esimerkiksi 12 kuukauden euriborin odotetaan nousevan yli 1,5 %:n tasolle vuoden kuluttua.

Kysy neuvoja omasta pankistasi Vehmersalmen Osuuspankin asiakkuuspäällikkö Jaana Kärki saa usein vastata kysymyksiin varojen hoidosta taloustilanteen muuttuessa.

Mitä pitäisi tehdä nyt, jos on varoja säästössä tai tilillä?

- Tällä hetkellä inflaatio on reilusti plussan puolella eli rahan arvo laskee, Jaana Kärki sanoo. – Varat ovat turvassa tileillä, tosin tällä hetkellä tileille maksettava tuotto on hyvin pieni, joten varallisuus ei kasva. Siksi olisi hyvä hajauttaa varojaan myös muualle paremmin tuottaviin kohteisiin.

Mihin varoja voi sijoittaa tuottavammin?

- Vaihtoehtoja riittää: osakkeet, erilaiset rahastot, strukturoidut tuotteet ja reaaliomaisuus kuten metsä tai kiinteistöt. Reaaliomaisuus vaatii vähän enemmän pääomaa kuin muut sijoitustuotteet. Pääomariskiin ja käytettävissä olevaan rahamäärään sopiva hajautus on varmasti paras ratkaisu säästämiseen ja sijoittamiseen.

- Joissakin tuotteissa on isompi tuottopotentiaali ja joissakin kokonaan tai osittain pääomaturva. Vehmersalmen Osuuspankin omistaja-asiakkaille hyvä sijoitusvaihtoehto on myös tuotto-osuudet, joille maksetaan OP Ryhmän 120 -juhlavuoden kunniaksi lisäkorkoa.

Miten käy lainojen koroille?

- Pidemmällä aikavälillä korot voivat nousta huomattavastikin, mikäli inflaatio pysyy nykytasoilla pidempään.

Tämä kehitys vaikuttaa niiden asuntovelallisten lainamenoihin, jotka eivät ole suojautuneet koronnousua vastaan.

Miten korkojen nousuun voi suojautua?

- Korkosuojauksella velallinen voi rajata oman lainansa rahoitus- ja korkomenonsa sekä esimerkiksi määritellä maksimikorkotason omaan lainaansa. Lainaan voi myös sopia kiinteän koron. Omaan tilanteeseen parhaiten sopivan suojausratkaisun voi neuvotella omassa pankissaan.

Pitääkö asua Vehmersalmella, ollakseen Vehmersalmen Osuuspankin asiakas?

- Ei toki tarvitse, Kärki naurahtaa. - Nykyisistäkin asiakkaistamme noin 70 % on Vehmersalmen ulkopuolelta.

Tuotto-osuus

Tuottotavoite vuodelle 2022 on 3,25 % + lisäkorko 1,20 % eli yhteensä 4,45 %.

Tuotto-osuus on omistaja-asiakkaan oman pääoman ehtoinen sijoitus osuuspankkiin. Sijoittamalla voit hyötyä oman pankkisi menestyksestä.

Sijoittamalla Tuotto-osuuteen vahvistat oman pankkisi vakavaraisuutta ja tuet paikallista yritystoimintaa. Tavoitteemme on maksaa sinulle mahdollisimman hyvää korkoa.

Lisäkorko tuottotavoitteeseen vuodelle 2022 Vietämme vuonna 2022 OP Ryhmän 120-vuotisjuhlavuotta.

Sen kunniaksi tarjoamme omistaja-asiakkaillemme mahdollisuuden hyötyä Tuotto-osuuksien 1,2 % lisäkorosta. Sen myötä tuottotavoite on vuonna 2022 yhteensä 4,45 %, kun se tänä vuonna 2021 on 3,25 %. Korko maksetaan, jos tuottotavoite toteutuu ja maksuedellytykset täyttyvät.

22

VEHMERILÄINEN

VEHMERILÄINEN

VEHMERSALMEN OSUUSPANKISSA SINUA PALVELEE

Anne Bruun anne.bruun@op.fi puh. 010 255 1721 040 704 6232

Anne Turunen anne.turunen@op.fi puh. 010 255 1712 050 349 7186

Pirjo Holopainen pirjo.holopainen@op.fi puh. 010 255 1713

Jenna Miettinen jenna.miettinen@op.fi puh. 010 255 1717

Petri Tyllinen petri.tyllinen@op.fi puh 010 255 1710 0400 578 835

Nellanoora Sipinen nellanoora.sipinen@op.fi puh. 010 255 1720 040 962 3134

Jaana Kärki jaana.karki@op.fi puh. 010 255 1718 040 847 2869

Tuuli Puikkonen tuuli.puikkonen@op.fi puh. 010 255 1719 040 411 5649

- Yhtä lähellä kuin lähin puhelin Vehmersalmenkatu 34 | 71310 Vehmersalmi | puh. 010 255 1701 | fax. 010 255 1749 Palvelunumeromme on käytössäsi konttorimme aukioloaikoina maanantaisin kello 9-17 ja tiistaista perjantaihin kello 9-15. vehmersalmen@op.fi | www.op.fi Kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min.

Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu + 0,17 €/min.

VEHMERILÄINEN

23

VEHMERILÄINEN

HISTORIAA

A SALMELT

VEHMER

V. VINSKA

Pyörremyrsky ja karsikkopetäjä Teksti: Vilho Vinska

Iltapäivällä 29.6.1931 nähtiin nousevan synkän pilven Jänissalosta päin. Ennen Mustinlahtea myrsky oli vieraillut Jänissalossa, jossa se tullessaan siellä särki saunan.

Tuhotyönsä alkoi tämä pyörremyrsky kuin tuuliaispää, kuten sen tapaisia pienempiä tuulia siihen aikaan täällä sanottiin.

Ensiksi se saapui Mönkkösen pellon laidassa olevalle Ahvenisen lammelle nostattaen kovasti laineita pellon takana olevassa lammessa. Lammen rannalla olevasta olevasta saunasta se tullessaan vei katon, pihaan saavuttua vei kaksikerroksisesta aitasta koko yläosan.

Vierellä olevan aitta ja liiterirakennuksen seinää se nosti ylös, paiskasi orsilta kelkan näin syntyneeseen rakoon ja painoi seinän jälleen paikoilleen.

Helmi Mönkkönen oli naimisiin menossa, Armas Tuomaisen kanssa, vihkimistä vaille. Kihlat oli ostettu ja ne olivat aitassa turkin taskussa. Myrsky vei aitasta turkin, taskussa kihlat. Turkin saivat kyläläiset Kohmalla kiinni ja turkin taskussa kihlat. Niin tätäkään naimisiin menoa ei myrsky pystynyt sotkemaan.

Tuparakennuksesta myrsky rikkoi jonkun verran kattoa ja ikkunaruutuja aiheuttaen samalla niin kovan vedon, että ovet eivät pysyneet kiini säpissäkään. Kukka-astiatkin lentelivät lattialle.

Siihen aikaan taloissa oli tuvan ja kamarin välissä ruokahuone. Täässä tilanteessa tavaroiden lennellessä isäntä Pekka katsoi turvallisimmaksi mennä tähän ruokahuoneeseen. Jälkeen päin hän kertoi sinne menon syyksi että talosta ei syömättä lähdetä.

Hevonen, jonka kyntömies oli jättänyt karjakartanon taa auroineen, löydettiin n. 200 metrin päästä peltojen

petäjämetsän takaa aura pahoin murskautuneena. Hevosen jalkaan tuli heti kaviokuume ja se piti lopettaa.

Olisiko tästä lennosta tullut taudin syy.

Pellon vierestä petäiköstä kaatoi myrsky suuria petäjiä juurineen tai löi rungot poikki. Edelleen myrsky kulki Hiukasten järvelle, jonka rannalla asuvan Olli Räsäsen navetasta se vei yläosan mattoa myöten.

Hoikan talon heinäväelle aiheutti Karvalammin niityllä kiireen lähdön, kun myrskyn mukanaan tuomia kattopäreitä ja laudankappaleita alkoi pyöritellä heidän päänsä päällä.

Ahvenisen aitan hirret myrsky oli tupa- ja navettarakennuksen toiselle puolelle pellolle viskannut, mutta vaatetavarat, joita aitan yläkerrassa säilytettiin, kuljetti se hyvin kauas kymmenien kilometrien päähän. Tuusniemen kirkolle Pajumäkeen ja aina Koivu- ja Melahteen saakka.

Samaan paikkaan Anne ja Esa Mönkkösen Ahvenisen tilan maalle, liittyy myös toinen tapahtuma, karsikkopetäjä.

Kylien keskelle, näkyvälle paikalle oli valittu iso petäjä, johon merkittiin, joko kaivertamalla tai oksa katkaisemalla kylällä kuollut. Tätä sanottiin KARSIKKOPETÄJÄKSI. Ahvenisen tilan pientareella on vieläkin Karsikkopetäjä. Tämä petäjä on aloittanut kasvunsa 1600-luvulla. Ikä on nyt n. 350 v. Vuosikasvusta ilmenee, että toistasaataa vuotta sitten kasvu on välillä keskeytynyt. Ei tiedetä, onko sen aiheuttanut vanhemman polven kertoman mukaan seudulla tapahtunut maastopalo tai jokin muu syy.

Ensimmäisen kaiverruksen puuhun kerrotaan tehneen silloinen omistaja Räsänen äitinsä kuollessa v. 1856.

Karsikkopetäjä, 1600-luvulta 24

VEHMERILÄINEN

VEHMERILÄINEN

Turvallisuus Vehmersalmella onko se omalla vastuulla?

Teksti: Sirpa Miettinen Tämän hetken maailman tilanne mietityttää meitä kaikkia. Voimme sanoa, että Nilsiän pitäjäraadin turvallisuushanke kaikilla maaseutualueilla sattui sopivaan hetkeen. Eila Tolppanen kertoo omassa jutussa, miten hanke on edennyt ja mitä on saatu eri kylillä aikaiseksi.

Kysyin palo- ja pelastuspuolelta miten meidän pitää toimia ja mihin varautua. Palomestari Hannu Hiekkalahti vastaili kysymyksiini.

Vehmersalmella ei ole yleisiä väestönsuojia vaan suojautuminen tapahtuu asuinrakennuksessa sisätiloihin ja tarvittaessa asukkaat siirrettään etupainotteisesti turvalliselle alueelle.

Jokainen voi varautua myös omassa kodissaan erilaisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta.

On hyvä miettiä millaisia vaaratilanteita omassa kodissa saattaa kohdata, miten vaaratilanteita voisi ehkäistä, miten poistua asunnosta esimerkiksi tulipalossa, miten

voi yrittää sammuttaa alkanutta tulipaloa. Onhan kaikilla sammutuspeitto ja sammuttimet ja muistetaan kerrata tällaisia tilanteita.

Mikä on hätänumero, osaako antaa ensiapua jne.

Onhan puhelimeen ladattuna 112 ja SPR, näistä on apua hätätilanteessa ja niihin voi tutustua jo etukäteen.

Vinkkejä omatoimiseen varautumiseen ja oman kodin turvallisuuden parantamiseen on runsaasti esimerkiksi

72tuntia.fi

Nettisivustolta löytyy ohjeita kotivaran hankkimisesta, sähkökatkoon varautumisesta, yleisestä vaaramerkistä, sisälle suojautumisesta, ja paljon muusta turvallisuusasioista.

Jokainen osaa – kunhan oivaltaa omat mahdollisuutensa. Oma turvallisuusasenne ja omat tiedot ja taidot turvallisuudesta ratkaisevat.

Mausteiden edustus

­ ­

www.homcare.fi/marjohonkanen

www.kotigastronomi.fi

www.matkaparkki.com

VEHMERILÄINEN

25

VEHMERILÄINEN

Erilaista vaan kuitenkin niin samanlaista Teksti ja kuvat: Kirsi Vartia Innostuin opiskelemaan aikuisiällä ja opintoihini liittyvissä harjoitteluissa olen päätynyt täksi kevääksi Costa Ricaan, Väli-Amerikkaan. Kohteen valinnassa vaikutti kaksi asiaa: Costa Ricassa puhutaan suht puhdasta espanjaa ja maa on niittänyt mainetta luontofanien ekomatkailukohteena. Matkailun ansiosta täällä on myös suht turvallista verrattuna muihin väli-Amerikan maihin.

Oma näkökulmani täällä on ruokamatkailupainotteinen ja sen mukaan olen mukana kolmessa eri projektissa.

Aloitin tutustumalla kansalliseen ruokasuunnitelmaan maan pääkaupungissa San Josessa. Koska kaupunki sijaitsee keskellä maata ilmastollisesti miellyttävällä ylänköalueella, sinne onkin sitten pakkautunut kolmasosa väestöstä, joten ”cityluontokin” tuli tutuksi. Asukkaita Costa Ricassa on melko lailla saman verran kuin Suomessa, mutta Suomessa meillä on tilaa kuusi kertaa enemmän. Maa on vuoristoista ja toimivia tulivuoria löytyy joidenkin arvioiden mukaan seitsemän. Sijainti mannerlaattojen risteymäkohdassa ns. tulirenkaan alueella takaa säännölliset maankuoren jytinät, kun laatat hakevat keskinäistä paikkaansa.

Borucan porukka Toinen projektini on parhaillaan meneillään ja se onkin sitten varsin erilaisissa maisemissa eteläosassa maata, Borucan alkuperäiskansan alueella melko metsäisissä olosuhteissa vuoristossa. Kylässä asustaa 2000 asukasta ja runsas lukema koiria ja kanoja. Kirjoitan tätä parhaillaan Borucan paahteessa ja voin vain todeta, että kulttuurishokki on ollut jonkinmoinen. Jo kieli asettaa haasteen, espanjalla olisi pärjättävä – ja Googlekääntäjällä…Ihmiset kuitenkin pystyvät aina yllättämään ja omia ennakkoasenteitaan saa hävetä. Tänään menin seuraamaan Borucan tärkeimmän taidetuotteen, balsapuusta valmistettujen maskien valmistusta erään tai26

VEHMERILÄINEN

teilijarouvan kotiin, tai tarkemmin takapihalle. Paikka oli kaiken roinan ja tavaramäärän suhteen kuin hävityksen kauhistus, mutta rouva raivasi minulle muovijakkaran ja sitten ryhdyttiin hommiin. Lähistöllä pyöri rouvan poika, joka lopulta kakaisi kurkkunsa ja alkoi puhua – englantia!

Meinasin pudota jakkaralta. Ääntäminen oli oikein kaunista ja kun ihmettelin kuinka hän osaa ja ennen kaikkea uskaltaa puhua, kävi ilmi, että hän opiskelee netin kautta itsekseen japania, ja koska japani-espanja ei ollut mahdollista, on hän käyttänyt opiskelun toisena kielenä englantia. Lisäksi hänen suuri haaveensa oli saada joskus oma sarjakuvastudio, jossa tuottaa omia sarjakuvia ja kaikenlaista muutakin visuaalista materiaalia. Sain perusteellisen esittelyn hänen harjoittelutöistään ja yritin

VEHMERILÄINEN

kannustaa selvästikin lahjakasta nuorta miestä eteenpäin unelmansa toteuttamisessa.

Täällä löytyy lähikouluja Vaikka maisemat ja ilmasto ovat meillä tyystin erilaiset, niin yhtäläisyyksiäkin maidemme väliltä löytyy. Costaricalaisten ylpeydenaihe on koulujärjestelmä, joka on maksuton. Kouluja löytyy tiheään ja koulubussit keräävät koululaiset aamuvarhain kyyteihinsä, sillä koulut alkavat jo seitsemältä. Alakouluissa tarjoillaan aamiainen ja lounas oppilaille. Näiden julkisten koulujen lisäksi on sitten koko joukko yksityisiä kouluja ja yliopistoja. Kaikilla on kuitenkin yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua vaikkapa akateemiselle uralle vanhempien varallisuudesta riippumatta julkisen järjestelmän kautta. Myös ammattikoulutus- ja yliopistoverkosto on rakennettu tiheäksi.

Tämän kaiken on mahdollistanut armeijan lakkauttaminen vuonna 1949. Tällöin säästyneet rahat päätettiin sijoittaa koulutukseen ja ilmeisesti näin on myös tehty.

Tässä maailmantilanteessa en kuitenkaan suosittelisi Suomelle samanlaista säästöratkaisua.

Julkinen terveydenhuolto on täällä hyvin samankaltainen kuin Suomessa, ja sitä kautta esimerkiksi koronarokotukset on organisoitu tehokkaasti. Rokotuspisteitä näki varsin yllättävissäkin paikoissa, mm. maan suurim-

Olen yrittänyt kovasti vihjaista kaikille, että arvostaisivat nyt ihmeessä vähän enemmän upeita hedelmiään, ne kun ovat kaiken lisäksi usein lähellä tuotettuja – riisihän on täällä pääosin tuontitavaraa. Kaikenlaisten hedelmien ja vihannesten lisäksi täällä kasvaa mm. kahvi, banaanit, ananakset ja pavut.

Metsistä keskustellaan täälläkin

man kirkon, Cartagon katedraalin aukion esiintymislava oli näpsäkästi muutettu rokotusvastaanotoksi.

Vaikka talot näyttävät erilaisilta ja liikenne on välillä ihan kaistapäistä, elävät ihmiset ihan samanlaista arkea kuin suomalaisetkin: töitä on paiskittu pari vuotta etänä, lapsia kuskaillaan harrastuksiin, ruokaa ostetaan supermarketista ja älypuhelinta tuijotetaan ihan liikaa.

Mutta annas olla, kun pääsee lauantaiaamuna paikalliselle vihannestorille; siellä tajuaa, että ainakin ruoka-aitan valikoima on kovin erilainen – tämä on kasvisten ja hedelmien ystävän taivas! Valikoimasta kolmasosa oli minullekin uppo-outoja ja hinnat olivat näin meikäläisen vinkkelistä kohdillaan. Onkin ollut yllättävää, että paikallisesta ruokakulttuurista puhuttaessa nostetaan ensimmäiseksi esiin Gallo Pinto – siis riisiä ja mustia papuja, johon voidaan sitten yhdistää munakokkelia tai kanaa.

Costa Rica on Väli- ja Etelä-Amerikan maista ainut maa, jossa metsäala ei ole enää pienentynyt, arviolta 28 % maa-alasta on jonkinlaisen suojeluohjelman alla ja yli 10 % niistä vahvasti suojeltuina luonnonpuistoina. Täällä Borucassa olen osallistunut mm. vapaaehtoismetsitysprojektiin, jossa pyritään lisäämään monimuotoista metsäalaa ainakin siellä, missä alueita ei voi viljellä. Nämä muodostaisivat myös tärkeitä biologisia käytäviä eläimille. Täällä näkee valitettavan paljon palaneita metsärinteitä, osa on kulotettu viljelytarpeisiin ja osa palanut vahingossa. Alkuperäisväestöllä on kärhämää maa-alueista ns. blancojen kanssa, jotka kasvattavat täällä zebu-lehmiä ja raivaavat metsiä eläimilleen. Täytyy todeta, että kun puhumme lehmien pitämisestä Suomessa ja täällä, on tehokkuus Suomessa ihan eri planeetalta. Kun katsoo kuutta zebua valtavalla laidunalalla popsimassa ja tallomassa ylikasvanutta heinikkoa ja miettii vaihtoehtona, että sen laitumen tilalla kasvaisi sademetsä, jonka kasvikerrostumat sitovat valtavat määrät hiiltä, niin kyllä kannattaisi niitä kompensaatiorahoja käyttää metsittämiseen täällä, hyöty olisi maapallolle varmasti mittava.

Jos haluat lukea lisää ajatuksistani ja havainnoistani reissullani, käy katsomassa blogini: https://costaricaconmiga.blogspot.com/

Kästyökahvila Hilima

Käsitöitä • Kahvila • Kotileivonnaisia • Postin palvelut Vehmersalmenkatu 36 • puh. 044 988 3900 • Olemme Facebookissa VEHMERILÄINEN

27

VEHMERILÄINEN

Vehmersalmen ja Leppävirran yhteinen helmi Suvasvesi Teksti ja kuvat: Vehmerin kalakerho Ry

Asummehan ja vietämme mökki elämää meille rakkaan Suvasveden äärellä.

Tietenkin herää ajatus sen puhtaana pitämisestä, ja kalakantojen elinvoiman säilyttämisestä.

Suvasveden kalatalousalue on tehnyt vesistölle käyttöja hoitosuunnitelmaa viimeisen kahden vuoden ajan. Työ on ollut yhteen sovittamista kaikkien kalastaja ryhmien, ja omistaja tahojen kanssa.

Yhteistyö on ollut hyvää, koska alueen hallinnossa on kaikkien intressiryhmien edustajia, Vehmerin kalakerhon edustaja on ollut mukana hallinnossa, ja päässyt hyvin tiedottamaan myös vapaa-ajan kalastajien tarpeita. Kaupallisen kalastajien edustaja on myös hallinnossa mukana, jonka ammattitaito on erittäin tärkeä, nykyaikana kun puhumme huolto varmuudesta on selvä että kalastajan on saatava tuoda ruokaa pöytiin, ja mistäpä muualta sitä saamme kuin Suvasvedestä.

Erityisyytensä vuoksi Suvasvedellä on jouduttu ottamaan huomioon Vuoksen vesistön uhanalaiset järvilohi, ja Heinäveden reitin alkuperäinen taimen kanta. Nämä kalalajit ovat olleet uhanalaisia jo pitkään.

Yhteistyöllä omistaja tahojen, ja Ely-keskuksen kanssa on saatu joitakin puro kunnostuksia tehtyä viime vuosien aikana. Tuloksiakin on jo viime syksyltä selkävesiltä viheellä saaduista taimenista, jotka ovat saaneet jatkaa kasvamistaan kutu kypsiksi. Mustinjoessa löytyi koeka-

28

VEHMERILÄINEN

lastuksessa kolmea eri vuosikasvua taimenia 2021 syksyllä. Noiden vaelluskalojen huomioon ottaminen on myös aiheuttanut rajoituksia tulevaisuuteen, jotka tulee esille käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistuttua, ja ely-keskuksen hyväksymisen jälkeen. Tämä suunnitelma on parhaillaan tarkastettavana Ely- keskuksella, hyväksymisen jälkeen tulee näkyviin Kalatalousalueen nettisivuille.

Asiasta tullaan tiedottamaan myös yhteistyö kummppaneiden kanssa, ja osakaskuntien kautta.

Kalastukseen on alueella erittäin hyvä mahdollisuus, jota edistämässä on viehelupa-alue, jonka kalaston halutuimmat kalat on ollut lohikalat. Järvilohi on istutuksilla hoidettu 2 v poikasilla, joiden saanti on ollut muutamana vuotena huonoa, ja uhkatekijöinä on vieläkin mädin saanti kalan kasvattajille. Kasvu edellytykset vesistössämme on erittäin hyvä, koska muikkukanta on vahva.

Esimerkkinä toukokuussa 2020 istutetut poikaset oli marraskuussa 2021 parhaat jo yli viisi kiloisia. Uistelijoiden avulla voimme istutuksia lisätä, koska lupatulot käytetään niihin. Viime syksynä Uistelijat lahjoitti kalatalousalueelle 1568,00 € järvilohi istutukseen. Tämä kertookin hyvästä yhteistyöstä alueen ja vapaa-ajan kalastajien kesken.

Mukaan on myös tullut joitakin osakaskuntia lisäämällä istutusmääriä kohtuullisella summalla.

Vehmerin kalakerho on saanut myös alueelle tuoreita kalastajia, ohjaamalla nuoria kalastuksen pariin, erilaisilla tapahtumilla ja leireillä. Tänäkin vuotena nuorille pidetään myös koulupäivä yhteistyössä Vehmersalmen koulun kanssa. Leirit on saaneet hyvän suosion koska vintiöt kysylee onko leiriä ensi kesänä. Kalastusseuran tarkoituksena onkin ohjata nuoria oikeille poluille, ja ymmärtämään luonnon ja sen antaman mahdollisuuden erilaiseen harrastukseen. Leireillä ja tapahtumissa ei ikäkausi eroja tunneta, sillä ohjaajien otettava huomioon myös erityistarpeet. Kaikessa toiminnassa otetaan myös kestävän kalastuksen periaatteet mukaan, koska kalavaramme on kaikki hyödynnettävissä pöytään erimuotoisena ravintona. Kalastuslakia myös leireillä käydään läpi, ja asetuksen tekemistä rajoituksista annetaan tietoa. Paras ja otollinen kenttä on tämä kasvava nuori, jotka voi olla tulevaisuuden kalavesiemme hoitajia.

VEHMERILÄINEN

1993

m a h d o tt o m a n h y v ä p a i k k a p y s ä h t y ä

‘22

- Yhtä lähellä kuin lähin puhelin -

Vehmerin kalakerho järjestää 27.08.2022 klo 10-16 Suvasveden lohikuningas kilpailun, jonka tuotto tullaan lahjoittamaan järvilohi istutukseen 2023 keväällä Toivomme mahdollisimman monen lähtevän mukaan, sillä olemme edesauttamassa Suvasveden lohikala saaliiden parantamista, ja yhteistyö mahdollisuuksien lisäämistä. Samana päivänä pidetään myös naisväelle Suomen vapaa-ajan kalastajien valtakunnallinen tapahtuma Mimmit kalastaa tapahtuma jota on seurat tehneet samalla teemalla ympäri suomen Kaalastajien liikkuminen tuo myös hyvää paikkakunnalle, koska kalastaja tarvitsee majoitustiloja, elintarvilkkeita, polttoaineita veneisiin, ja autoon ym muita palveluja.

Mökki yrittäjien kannattaakin olla kalastajiin päin tiedottamassa, koska syksykausi on parasta uisteluaikaa Suvasvedellä. tällä saadaan mökkien vuokraus-astetta lisättyä, ja lisä euroja paikkakunnalle.

Lisää tietoa kalastusseuran ja kalatalousalueen toiminnasta löytyy: www.vehmerinkalakerho.fi www.suvasvedenkalatalousalue.fi

s u va s v e

den l

oh i k

unin

gas

Onkikilpailu naisille ja tytöille klo 12-14.

Sinustako Suvasveden

LOHIKUNINGAS? Tapahtuma 27.8.2022 klo 10-16.

Puolen tunnin siirtymäajat lähtiessä ja palatessa. Kilpailukaloina vain järvilohi ja järvitaimen. Kilpailumaksun voi maksaa myös kannatusmielessä, jos ei halua osallistua kisaan.

Osallistumismaksut käytettään Suvasveden kalatalousalueen järvilohi-istutuksiin 2023.

Jokainen voi osallistua oman vesialueen kestävään kehittämiseen ja kalastuksen kiinnostavuuden lisäämiseen.

Lisätietoja Toni Helin 044 7886806 tai Terho Kauhanen 050 5992690.

Osallistumismaksu 50€ tilille FI61 5508 0120 0134 83. BIC OKOYFIHH

Järjestäjä Vehmerin kalakerho ry www.vehmerinkalakerho.fi

Irmeli Holopainen, Vehmersalmi

irmeli.holopainen@evelace.fi 040 560 2313 Klassinen hieronta, sekä kuumakivihieronta. puh. 040 511 2839 Lempeläntie 29, 71310 Vehmersalmi Auki sopimuksen mukaan!

Käsityökahvila Hilima myy Riistaveden kalastusyhdistyksen pyydysmerkkejä, alue kattaa 10 osakaskuntaa yhteensä n.

3000 hehtaaria.

KALALAJIT ahven, harjus, hauki, lohi (järvilohi), nieriä, särki, taimen (järvitaimen).

Lisätietoja: 044 988 3900

Aurinkoenergia Kattoremontit Kattoturvatuotteet

Maalaustyöt Ulkoverhoukset

Keijo Rossinen Mäkitie 1 • 71310 Vehmersalmi • puh. 0400 488 997 • kerosma@luukku.com VEHMERILÄINEN

29

VEHMERILÄINEN

Ilon ja laulun juhlaa Vehmersalmella Teksti: Lala Maukonen Sanonta ”laulusta saa voimaa” ei ole mikään mutujuttu.

Laulaminen tuo iloa ja viihdykettä arkeen, laulu juhlistaa juhlahetket ja yhdistää sukupolvet. Tutkimukset osoittavat, että laulamisella ja varsinkin kuorossa laulamisella on positiivisia vaikutuksia. Niiden mukaan laulaminen parantaa mielialaa, kohentaa muistia, auttaa oppimaan helpommin vieraita kieliä, auttaa lihaksia rentoutumaan sekä kehittää sosiaalisia taitoja. Yhteisten tavoitteiden eteen ponnisteleminen luo me-henkeä ja kehittää pitkäjännitteisyyttä.

Saamme viettää ilon ja laulun juhlaa Vehmersalmen kirkossa sunnuntaina 22.5. klo 16.00 alkavassa jumalanpalveluksessa. Mukana juhlassa ovat kaikki Järvi-Kuopion seurakunnan kuorot kuudelta alueelta: Nilsiä, Säyneinen, Juankoski, Tuusniemi, Riistavesi ja Vehmersalmi. Jumalanpalveluksen toimittaa kirkkoherramme Juha Hagman yhdessä piispa Jari Jolkkosen kanssa, joka saarnaa jumalanpalveluksessa. Juhlassa luovutetaan piispa Jari Jolkkoselle Vehmersalmen kirkkokuoron 130-vuotis historiikki. Ennen juhlaa kuorolaisille järjestetään äänenhuollon koulutusta. Ääntä pitää myös kouluttaa, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä yhteissoundi kuorolle. Kuoro on ikään kuin soitin, joka viritetään soimaan yhdessä. Yhdessä kun laulaa, olo on paljon mukavampi!

Tule virkistymään ja riemuitsemaan laulamisen ilosta!

Tulukee tänne asumaan tai mökkeilemmään, kyllä soppii!

Teksti: Marja-Leena Ludwig

Pitäjäraadit tempaisivat yhteisen osaston Kuopion Rakenna- ja Asu messuilla kahden vuoden koronatauon jälkeen. Ensimmäisen kerran messuilla Kaupunginosayhdistyksen vapaaehtoisporukka oli vuonna 2017 ja siitä messuilu vakiintui myös muiden Kuopion liitoskuntien joka vuotiseksi käytännöksi.

Kävijöitä oli edellisiin vuosiin verrattuna paljon vähemmän, mutta kiinnostus maaseudun asumisesta, vapaa-ajan vietosta, mökkeilystä ja ennen kaikkea luonnon läheisyydestä ja hiljaisuudesta on huomattavasti lisääntynyt. Työmatkan pituudella ei enää ole niin suurta vaikutusta, kun korona aika opetti etätyöhön jaLsähköisen ahjak ortti osallistumisen kokouksiin ym. palavereihin ja webinaareihin. Luonnonläheisyys ja oma tila koetaan tärkeämmäksi, kuin monipuolisten palvelujen saatavuus.

Osastollamme kävijöitä oli mukavasti ja saatiin hyviä keskusteluja taas aikaiseksi ihmisten kanssa sekä jaetTILAVIERAILU UNIIKIT OMAN TILAN KARITSANLIHATUOTTEITA RUOKAILUINEEN LAMPAANTALJAT JA PAKASTEENA tiin tietoa Vehmersalmen tontti-, asunto-,TUOREENA mökki ym. tarjonnasta. Täältä on pienempituloisellakin mahdollisuus hankkia oma koti ja kaupanpäälle perunamaa sekä kauJ O U TA V I L L A nis mieltä ja silmiä rauhoittava maisema. Järjestimme arpajaiset, jonka palkintona oli lahjakortti haluamistaan Osallistumalla arvontaan voit JoutaVilla on idyllinen pientila tilausruoka- ja leivontapalveluita.

JoutaVillan palveluista. voittaa 150 euron arvosta Kohman kylällä Vehmersalmella.

Tilalla elää lampaiden lisäksi JoutaVillan tuotteita tai palveluita Tilaa hoitavat Juha ja Laura hevosia, itäsuomenkarjaa, kanoja, Tavataan taas ensi vuonna messuilla.

Messuilla mukana itsellesi tai seurueellesi.

Esimerkiksi yhdessä viiden lapsensa kanssa. pupuja, kissoja ja koira. tilavierailun ruokailuineen neljälle, JoutaVilla harjoittaa pienimuotoista Hannes, Satu, Sirpa, Päivikki, Paula tilan omaa lihaaPasi, tai lampaantaljan. lampaankasvatusta sekä matkailu-, W Wja W . Marja-Leena.

JOUTAVILLA.FI Tervetuloa maaseutupitäjään Vehmersalmelle!

Arvonta

Vehmersalmen kirk�ssa 22.05.2022 klo 16.00 Järvi-Kuopion seurakunnan kuorot mukana kirkkoherra Juha Hagman ja piispa Jari Jolkkonen

Tervetuloa!

Lempeläntie 17, 71310 Vehmersalmi 30

VEHMERILÄINEN

150 €

VEHMERILÄINEN

Puheenjohtajan kynästä Teksti: Mauno Kumpulainen, Vehmersalmen Pitäjäraati, puheenjohtaja

Omamökkimessut on nyt takana ja on aika pohdinnalle, miksi sinne mentiin…

Idea messuista syntyi vuonna 2019 kun pohdimme Vehmersalmen tulevaisuutta eräässä kokouksessa.

Olimme juuri saaneet erään koulukapinan rauhoittumaan mutta silti jäi pelko, milloin tämä alkaa uudestaan?

Mistä saataisiin lisää asukkaita ja tunnettavuutta Vehmersalmelle. Asukkaita ja sitä myöden koululaisia pitää saada lisää että palvelut saadaan säilymään nykyisellään.

Samalla tavalla on jokainen maaseututaajama ollut suurennuslasin alla entisissä Kuopion liitoskunnissa. Oli aika verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Idea maaseutujen asukashankintaan sai tuulta purjeisiin ja alkoi kova suunnittelu tähtäimenä vuoden 2020 kevätmessut.

Viikkoa ennen messuja tuli laajat koronasulut ja Uusimaa eristettiin, messuja siirrettiin vuosi eteenpäin. Liki sama toistui 2021, onneksi Uuttamaata ei tällä kertaa eristetty. Monia mutkia oli matkassa vielä 2022 ihan loppumetreille asti, keskeisiä henkilöitä sairastui ennen lähtöä ja reissuun varattua kuljetuskalustoakin meni korjaamolle, mutta vastukset on tehty voitettaviksi ja yhteistyössä on voimaa. Iso kiitos Liisa Jokelalle meidän Pitäjäraati koordinaattorille, Liisalta löytyi hyviä ratkaisuja kriisin keskellä.

Messuosasto rakennettiin 6.4. ja seuraavana päivänä pääsimme jo kertomaan ilosanomaa maaseutumaisesta asumisesta ja elämisestä luonnon äärellä. Mukana meillä oli kattava joukko eri ikäisiä ja erilaisilla koulutustaustoilla olevia henkilöitä eri pitäjäraadeista. Saimme neljän päivän aikana paljon näkyvyyttä ja huomiota ilmeikkäällä osastolla ja persoonallisella työasulla, suuri kiitos Jarmo Mustoselle (smartonline.fi) loistavasta suunnittelusta.

Mitä messuilla saavutettiin? Päällimmäisenä tulee mieleen loistava yhteishenki isossa mittakaavassa, tuleviakin koitoksia ajatellen.

Konkreettisesti messuilta jäi heti suoraan kiinteistövälittäjälle 12 uutta kohdetta välitettäväksi ja jaettujen käyntikorttien määrä tuo kontakteja lisää. Monen välittäjän toive olisikin, että saisi lisää kohteita.. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.

Kylkiäisenä laitoimme menemään esitteitä ja varsinkin paikkakuntakohtaista palveluhakemistoa kysyttiin ja toivottavasti tämä tuo työtä Vehmerinkin yrittäjille kesäasukkaitten toimeksiantoina.

Paljon kuulimme tarinaa messuväeltä ja paljon kerroimme maalla asumisen hyvistä puolista. Muistan hyvin erään perheenäidin, joka oli kertomansa mukaan jo aivan valmis lähtemään ruuhkasuomesta, vertailimme asumiskustannuksia, etäisyyksiä työpaikkoihin ja nuorison koulutusmahdollisuuksia.

Voimme siis todeta, kevätkylvöt on aloitettu ja ruuhkasuomeen on istutettu aimo annos savolaista lupsakkuutta ja kaikkia tuloksia ei voi lyhyellä aikavälillä mitata.

Maaseutualueitten kehittämiseen tarvitaan asukkaiden, yhteisöjen, yrityksien ja tietysti kaupungin tarjoamaa mahdollisuutta. Ilman myönteisiä rakennuslupia, kaavamuutoksia ja tahtotilaa maalla asumisesta, tekemämme työ uhkaa valua hukkaan. Siksi haastamme poliittiset päättäjät ja virkamiehet tekemään maaseutualueille positiivisia päätöksiä ja suunnitelmia uuden vasta valmistuneen maaseutuohjelman mukaisesti.

Mualla on mukavoo, niin Vehmerissäkkii!

VEHMERILÄINEN

31

VEHMERILÄINEN

Isä ja pojat puhaltavat yhteen hiileen Teksti ja kuva Marja-Leena Ludwig Antti oli jo pienestä pitäen isänsä Jorma Halosen mukana maataloustöissä ja sai sieltä käytännön oppia kokonaisvaltaiseen maatilan pyörittämiseen, jota hän täydensi maatalouspuolen ammattitutkinnolla v. 1986.

Vuodesta 1994 yritys on pikkuhiljaa kasvanut ja kehittynyt. Vuonna 2003 tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä tuotantosuunta on muuttunut lihakarjan kasvatuksesta peltojen viljelyyn ja traktoriurakointiin Vehmersalmen alueella.

Pojat ovat istuneet isänsä traktorin kyydissä pienestä pitäen ja saanet pohjakoulutuksen työntekoon jo sieltä lähtien. Ville (25) valmistui yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi, Tommi (18) valmistuu keväällä maanrakennusalalta ja Mikko (16) suuntaa syksyllä auto, metalli tai logistiikan opintoihin.

Molemmat vanhemmat iloitsevat siitä, että heidän kaikki kolme poikaansa ovat innostuneita ja lähteneet mukaan yrityksen toimintaan opiskeluiden ja omien töiden ohella.

Haastattelua tehdessäni kyselin mitä kaikkia palveluja yritys tarjoaa. Lähes kaikkea mitä traktorilla pystyy tekemään: - lumityöt - erilaiset tienhoitotyöt - lokakaivojen tyhjennykset - mullan seulonta - peltotyöt - lisäksi kesäisin myös nurmikoiden leikkaus Antti kertoo, että yrittämisessä on myös omat haasteensa mm. polttoaineen hinta, kalliit koneet ja niiden 32

VEHMERILÄINEN

korjaukset sekä vaihtelevat keliolosuhteet tuovat omat haasteensa. Kilpailu on yleisesti alalla kovaa, on pysyttävä ajan hermoilla muuttuvissa tilanteissa, jotta toiminta pysyy kannattavana. Onneksi sopimuksia on saatu teiden kunnossapidosta suhteellisen hyvin Vehmersalmen alueelle. Yrittäjä harmittelee maatalouden ahdinkoa, joka on myös vähentänyt peltopuolen urakointia, kun maatilat lopettavat toimintansa kannattamattomana.

Yrittäjien tulisi myös puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä yhteistyötä, joka olisi kaikkien etu pienellä kylällä. Oman kylän palveluita tulisi käyttää, jotta ne säilyisivät lähellämme. Parasta työssä on yrittäjän vapaus ja joustavuus sekä saumaton yhteistyö omien poikien kanssa huumorilla höystettynä ja töihin lähdetään useasti porukalla suoraan kotiovelta. Perheen kannustus ja tuki on suuri voimavara sekä lapsenlapsi Mila tuo iloa koko perheelle.

Tulevaisuudelta toivotaan ennen kaikkea terveyttä ja tavoitteena olisi, että töitä riittäisi jatkossakin omalla kylällä. Yrityksen pohjat on nyt luotu ja tästä olisi hyvä jatkaa ja kehittyä eteenpäin jopa niin, että kaikki pojat työllistyisivät samassa yrityksessä.

Vehmersalmi on hyvä ja kaunis paikka asua, myös poikien mielestä, kunhan kaikki tarvittava löytyy läheltä omalta kylältä.

Ehtiikö yrittäjä itse harrastamaan? Nyt kun pojat ovat olleet apuna töissä, on myös vapaa-aikaa jäänyt enemmän harrastuksille. Vaimon kanssa käydään tanssimassa, moottoripyöräilemässä, keikoilla ja kunhan aika taas sen sallii, pihapiirin kunnostus ja hoitaminen vie myös oman aikansa. Ukin tehtävien hoitaminen on ykkösasia vapaa-ajalla!

VEHMERILÄINEN

Mustinlahti – viihtyisä ja leppoisa paikka asua Teksti ja kuvat: Aino, Liisa ja Eila

Mustinlahden kylä sijaitsee Kuopion itäisimmässä osassa Vehmersalmen naapurina. Mustinlahden historia linkittyy hyvin vahvasti Mustinlahden hovin toimintaan.

1800-luvulla vesistön läheisyys antoi hovin omistaja Johan Petanderille mahdollisuuden sahateollisuuden harjoittamiseen. Sahateollisuuden lisäksi Mustinlahdessa toimi tärpätti- ja tiilitehdas sekä mylly. Liikenne tapahtui vesitse. Hovilla teollisuuslaitoksineen ja suurine alustalaisjoukkoineen oli merkittävä vaikutus silloisen seutukunnan elämään.

Nykyisin Mustinlahden kylällä on pääasiassa maatalous- ja pienyritystoimintaa ja monet asukkaat suuntaavat työmatkansa Kuopioon päin. Kylän elinvoimaa ovat lisänneet kylälle lähivuosina muuttaneet muutamat lapsiperheet. Kylän vanhin asukas saavutti tänä vuonna kunnioitettavan 99 vuoden iän. Vakituisten asukkaiden lisäksi Mustinlahden kylä ja Suvasveden rannat ovat houkutelleet runsaasti vapaa-ajan asukkaita. Osa vapaa-ajan asunnoista on ympärivuotisessa käytössä. Kylä on viihtyisä, rauhallinen ja mukava paikka asua. Kylän raitilla kulkija saa aina iloisia tervehdyksiä vastaantulijoilta.

Mustinlahden kylä on kaunista maaseutua runsaine järvineen, metsineen ja peltoineen. Kylän ympäristössä on mitä parhaimmat marja- ja sienimaastot ja Suvasvesi antaa monipuolista saalista kalastajille. Mustinlahden rannalla on veneiden laskupaikka, josta uistelukalastajat saavat laskea veneensä vesille. Kylätalon lähellä sijaitsee

palloilun harrastajille oiva nurmipintainen urheilukenttä ja kylältä löytyy yleinen uimaranta.

Kylän yhteisenä tärkeänä kokoontumispaikkana ja kylän sydämenä toimii Mustinlahden kylätalo. Kylätalolla pidetään runsaasti erilaisia tapahtumia. Alkujaan kylätalo on toiminut Mustinlahden hovin väentupana ja pehtorin asuntona. Mustinlahden koulun palon jälkeen kylätalo remontoitiin koulukäyttöön. Kylätalo ostettiin kyläläisten käyttöön Kuopion kaupungilta 2007. Omistajina ovat Mustinlahden-Ukonlahden maa- ja kotitalousseura ry ja Eläkeliiton Mustinlahden yhdistys ry. Kylätalon ylläpito ja kunnostukset hoidetaan kyläläisten talkoovoimin. Kylätaloa voi vuokrata erilaisiin juhliin ja perhetapahtumiin pientä vuokraa vastaan.

Kylällä toimii useita yhdistyksiä ja kansalaisopiston opetusryhmiä. Kansalaisopisto on järjestänyt opetusta kyläläisille yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta. Alkujaan Kansalaisopisto kokoontui Mustinlahden koululla ja nyt myöhemmässä vaiheessa Kylätalolla.

Eläkeliiton Mustinlahden yhdistys ry on Eläkeliiton Pohjois-Savon piirin pienimpiä yhdistyksiä. Pienuudestaan huolimatta yhdistys toimii hyvin aktiivisesti ja on mukana järjestämässä kylän tapahtumia. Parin edellisen vuoden aikana koronasta johtuvat rajoitteet ovat asettaneet omat haasteensa kyläläisten kokoontumisille. Ne ovat rajoittaneet niin toimintaa kuin tapahtumien järjestelyjä. Tänä vuonna meillä on kuitenkin suunnitelmissa päästä järjestämään eri tapahtumia. Perinteisiä tapahtumia ovat olleet mm. Mustinlahti päivä, pilkkikilpailu ja rantaongintakilpailut. Lisäksi perinteisiin on kuulunut olla mukana järjestämässä suosittuja Litmaniemen juhannustansseja.

Olette lämpimästi tervetulleita Mustinlahden kylän tapahtumiin!

VEHMERILÄINEN

33

VEHMERILÄINEN

Tontin etsijät Teksti: Sirpa Suntioinen Ranta tuntui heti omalta. Olimme etsineet mökkitonttia toista vuotta ja nyt tämäkin kesä oli kallistumassa syksyyn. Puiden värikylläiset lehvästöt teiden varsilla olivat harvenneet ja pikkulinnut suunnanneet etelään.

Kurjet testailivat muuttoaurojaan.

Olimme lähteneet liikkeelle heti aamupalan jälkeen tarkkojen ajo-ohjeiden kera.

- Tuolla mäentöyräällä on tienhaara. Se voisi hyvin jo olla Kohintie, sanoin miehelleni.

Kohta tienhaaran jälkeen nökötti vasemmalla puolella kumpareella nuorten koivujen keskellä harmaa autiotalo, jonka myöhemmin opimme tuntemaan Kuuselana.

Pihassa pilkotti iso tiilinavetta. Puolen kilometrin päässä oikealla näkyi postilaatikoita ja niiden vieressä pikkuinen mökki, Koivula. Hirsinen sauna painui parrelleen vasemmalla ja navetta oikealla.

Parin kilometrin, tienhaaran ja jyrkän mäen jälkeen puikahdimme harmaan ladon taakse ja löysimme myytävän rantatontin - vankkaa männikköä rannan kivikkoisella puolella ja nuorta koivikkoa alempana puron varrella.

Mäet tunsi mäntyinensä, kummut kaikki kuusinensa.

Pysähdyin suurimman männyn juureen ja levitin käteni puun halaukseen. Sormenpäät jäivät kaipaamaan toisiaan. Viereinen honka oli yhtä pönäkkä. Seisoivat siinä kuin Mies ja Vaimo. Kumpi olisi kumpi, sen tietäisi sitten, kun männyistä ja meistä jompikumpi kuolisi. Hongat olivat olleet siinä solakoina taimina jo sisällissodan melskeiden aikana ja kuulleet myös toisen maailmansodan viholliskoneiden jyrinän. Ne olivat tunkeneet juurensa kivien koloihin ja olivat valmiina seisomaan kilpikaarnaisina honkina vielä ainakin toisen mokoman vuosia.

Katselin ympärilläni syyspunaisia mustikanvarpuja, kiiltävälehtisiä puolukoita, kukkivia kanervia. Yhden männyn juurelle oli tikka hakannut kasan kuusenkäpyjä.

Rannan tuntumassa näin matalia katajia ja pyöreälehtisiä isotalvikkeja. Olin tyytyväinen - kaikki kalevalaiset elementit löytyivät.

Puut siellä punalle paistoi, puut punalle, maat sinelle, hopealle hongan oksat, kullalle kukat kanervan.

- Täällä on hyvä ranta, huuteli mies ja ravisteli minut irti kalevalaisista mietteistäni. - Tuohon saa laiturin ja tähän viereen uimarannan.

Aurinko kurkisti varovaisesti teräksenharmaan pilven raosta ja kultasi säteillään ruskistuneen rantaruovikon.

- Vastarannalla, tuolla saaressa, ei ole rakennuksia ja tuskin koskaan tuleekaan, kun se on noin kallioinen ja varjon puolella. Sen edessä on pieni saari ja siinä mökki, mutta se ei juurikaan näy puiden lomasta.

Mies tutki rantaviivaa. Tontti oli leveämpi rannan suuntaan kuin maalle päin. Se oli hyvä merkki. Tontille paistaisi aurinko aamusta iltaan. Maaperä oli moreenia, osin kalliota. Moreenikummulle olisi hyvä rakentaa ja sadevedet valuisivat helposti kohti puroa. Valmis tie helpottaisi rakentamista ja pienentäisi kustannuksia. Hinta vaikutti kohtuulliselta, mutta siitä pitäisi tinkiä, ettei vaikuttaisi tyhmäninnokkaalta. Ei kuitenkaan liikaa, että säilyisi korrektit suhteet myyjään.

Puron varrelle saisi kasvimaan. Multaa tarvittaisiin ja hevosenlantaa. Puron suulla oli hyvä nuotiopaikka.

Näin meistä tuli 17 vuotta sitten kohmalaisia, ei pelkästään kesäkottaraisia, vaan ympärivuotisia variksia.

LVI-työt ja tarvikkeet uudis- ja saneerauskohteisiin

Puh. 050 461 9233 Vehmersalmenkatu 36 Vehmersalmi

www.paulis.fi

34

VEHMERILÄINEN

LVI-työt

Putkisaneeraukset

Lämmitysratkaisut

Öljypoltinhuolto

Ilmanvaihto

Jätevesijärjestelmät

VEHMERILÄINEN

Missä on Kohma?

Kilpailun tiedot: Koy:n lehtiryhmä valitsee 10 parasta valokuvaa äänestykseen, joista yleisö pääsee äänestämään v oittajan.

Kaikkien äänestäjien kesken arvomme tuotepalkintoja.

Kilpailun 3 parasta valokuvaajaa julkaistaan seuraavassa lehdessä sekä Koy:n kotisivuilla. Voittajan kuva tulee seuraavan Vehmeriläisen kansikuvaksi.

Kolme parasta voittajaa tullaan lisäksi palkitsemaan lahjakortilla sijoituksien mukaisella summalla, itse valitsemaansa yritykseen Vehmersalmella.

Lahjakorttia ei voi muuttaa rahaksi.

Osallistumalla kilpailuun annat luvan kuvan käyttöoikeuteen Vehmeriläisessä. Kehitämme Vehmeriläistä ja tarvitsemme hyviä kuvia lehteä varten kokoajan, joten kuvasi tullaan näkemään lehdessä tulevaisuudessa.

Onnea kilpailuun!

Kilpailun säännöt löydät Koy:n kotisivuilta sekä alla olevasta linkistä. Kilpailu aika 3.5.-11.9.2022. Yleisöäänestys 16.9.-30.9. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

1. sija

100 € lahjakortti+Vehmeriläisen kansikuva

2. sija

50 € lahjakortti

3. sija

20 € lahjakortti

Tutustu kilpailun sääntöihin netissä: www.koyvehmersalmi.fi/valokuvakilpailu/ Lähetä kuvasi spostilla: koy-kilpailut@koyvehmersalmi.fi tai linkin kautta www.koyvehmersalmi.fi/valokuvakilpailu/ Äänestä paras valokuva: www.koyvehmersalmi.fi/aanestys/ VEHMERILÄINEN

35

VEHMERILÄINEN

VEHMERSALMEN ASUKASTILA (Satamarannantie 1)

AVOINNA MA JA TO KLO 9-13 • maanantaisin klo 10 - 10.30 tuolijumppa, klo 10.30 pelikerho • torstaisin klo 10-11 Muistiluotsin etämuistikahvila/ -treeni

Traktoriurakointi Halonen puh. 0400 655 628

TERVETULOA! Muuna aikana tila on omatoimiryhmien, kerhojen ja yhdistysten käytössä.

Varaus lähiötyöntekijälle, avaimen saa Huoltamo Helmestä, Linnatie 3.

Lisätiedot ja varaukset: lähiötyöntekijä Outi Kuosmanen 044 718 2155 outi.kuosmanen@kuopio.fi

Olemme tarranumeroita ja -kirjaimia, sekä jälkivalaisevia varauloskäynti- ja palontorjuntakylttejä valmistava ja myyvä yritys.

Meiltä myös postilaatikon ja ulko- oven nimitarrat sekä tienvarsikyltit.

Talonnumerot sekä jälkivalaisevat aluslevyt numeroiden ja kirjaimien alle.

Kysy lisää tuotteistamme: Jonna Rissanen 040 757 2591

tervetuloa asioimaan kylän omaan apteekkiin!

Iloinen ja asiantunteva henkilökuntamme auttaa Sinua terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Meiltä saat itsehoito- ja reseptilääkkeiden lisäksi apua reseptien uusimisessa ja lääkkeiden annosjakelussa.

Meiltä löytyy myös hyvä valikoima terveydenhoitoon liittyviä tuotteita.

Käänny puoleemme, autamme mielellämme!

loa! u t e v r e T i t s ä Lämpim

VEHMERSALMEN

APTEEKKI

Vehmersalmenkatu 34, 71310 Vehmersalmi Olemme avoinna: ma 9-17, ti-pe 9-16 puh. (017) 385 1126

ASIANTUNTEVA JA PALVELEVA KONEKAUPPA!

Yhteistyössä:

SOLIS 26 9+9 Hinta alkaen, sis.alv.

13990 €

YKI 440 Venekanootti

SURRON Sähköcrossi

sis.alv. +toimituskulut

sis.alv. +toimituskulut

1390 €

Kaikissa Solis-malleissa Takuu 3 vuotta / 2000h

5290 €

Uudet ja käytetyt trukit meiltä.

TehoKone myy tuotteita seuraavasti: FARMA puunkorjuu vaunut • BIGAB vaihtolavajärjestelmät • Atlas Copco kompressoreita, generaattoreita ja rakentamiseen liittyviä laitteita. KYSY LISÄÄ JA TEE TILAUS!

Tero Hytönen

36

VEHMERILÄINEN

|

0400 185 111

|

myynti@tehokone.com

|

www.tehokone.com

|

Raatekankaantie 4, 80100 Joensuu

VEHMERILÄINEN

Kotiruokaa kotiin kuljetettuna Teksti ja kuvat: Jonna ja Laura

On vierähtänyt jo jokunen tovi siitä, kun heinäkuussa 2021 istahdimme yhdessä JoutaVillan tuvan pitkän pöydän ääreen ja lausuimme ääneen ajatuksen yhteisestä kotiruokapalvelusta Vehmersalmella. Palveluajatus syntyi esille nousseesta tarpeesta saada Vehmersalmella maistuvaa kotiruokaa ja vieläpä lämpimänä kotiin kuljetettuna. Lähdimme suunnittelemaan toimintaa asiakkaiden tarpeet huomioiden. Olimme yhteydessä eri tahoihin ja kerroimme palvelustamme. Markkinoinnin myötä asiakaskunta muodostui melko nopeasti. Kotiruokapalvelu lähti käyntiin pääosin vakioasiakkain. Koemme, että asiakkailla on ollut alusta pitäen luottamus meihin toimijoihin ja se on ollut meille kunnian arvoinen asia. Haluamme toiminnallamme ja palvelun laadulla osoittaa asiakkaillemme sen, että he ovat meille tärkeitä!

Kotiruokapalvelun asiakkaat koostuvat pääosin ikäihmisistä, mutta palvelu sopii erinomaisesti myös ikään katsomatta niille henkilöille, jotka haluavat säästää aikaa ruoanlaitolta tai saada vaihtelua ja helpotusta arkeen.

Valmiin ateriakokonaisuuden, joka sisältää lämpimän ruoan lisäksi salaatin/raasteen ja jälkiruoan, voi tilata esim. joka arkipäivälle, tietyille päiville tai satunnaisesti oman tarpeen mukaan. Otamme uusia asiakkaita mielellämme lisää, kuljetusrinkiin mahtuu hyvin mukaan.

Nykytilanteessa monia saattaa mietityttää, kuinka hintakehitys vaikuttaa meidän palveluumme. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet ennätystahtia, samoin ruoan hinta on nousussa. Pidämme toistaiseksi kuitenkin asiakkaillemme hinnat ennallaan.

Meillä on ilo saada olla toimittamassa hyvää ruokaa asiakkaille kotiin ja saada suoraan palautetta kasvotusten. Kohtaamme asiakkaat, vaihdamme kuulumiset ja samalla tulee seurattua esim. ikäihmisten vointia. Teemme yhteistyötä myös tarvittaessa kotihoidon kanssa.

Haluamme olla yhtenä osana huolehtimassa asiakkaan pärjäämistä kotona. Juuri erilaiset asiakkaat ja päivittäiset kohtaamiset heidän kanssaan ovat tämän työn parhaita puolia!

Palvelumme Vehmersalmella on vakiintunut ja se on otettu hyvin vastaan. Teemme tiivistä yhteistyötä toimintamme arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Hyvän yhteistyön ohessa välillemme on syntynyt ystävyys, josta molemmat olemme kovin kiitollisia!

KOTIRUOKAPALVELUA VEHMERSALMELLA JoutaVillan keittiöstä kotiruokaa kotiin kuljetettuna.

Kysy lisää!

040 7572591 / Jonna jonna@rissaset.fi 040 8445799 / Laura laura@joutavilla.fi e. inull lta S Maa

VEHMERILÄINEN

37

VEHMERILÄINEN

Kaikontarhan puutarhalta lähiruokaa moneen makuun omaan maakuntaan.

Teksti: Sirpa Miettinen Kävin tutustumassa Kaikontarhassa Eija ja Petteri Mönkkösen puuhamaahan.

Viljelypinta-alaa tilalla on vajaa hehtaari. Tietenkin sattui just pahin kelirikkovaihe, mutta sinne vaan pääsin ja pysyin tiellä. Pihamaalla tavattiin Petterin ja Eijan kanssa ja koira Penni tuli myös nuuhkimaan.

Kasvihuoneessa oli jo kasvun taikaa ja ensimmäiset kylvöt oli tehty jo helmikuun lopulla ja osa maaliskuulla lopulla.

Kasvihuoneen takaosassa oli istutettu jo tomaatit ja ne olivat hyvässä kasvussa.

Niin vain Iso-Britannian brexit on vaikuttanut niin puutarhurin elämään, että siemenet pitikin nyt tilata Ranskasta.

Tomaattilajikkeeksi on valikoitunut miniluumutomaatti Apero hyvän maun takia ja tomaattia tulee n. 2000 kg.

Sieltä kasvihuoneesta löytyi kukkien taimia ja lehtikaalia useampi lajike, sipulia, yrttejä, selleriä ym.ja viiniköynnöksiä oli myös seinustalla ja lehteä jo kehittelivät.

Ulkokasvimaat olivat vielä lumen peitossa, siellä viljellään sitten kesällä salaatteja, erilaisia papuja, pinaattia, erilaisia kurpitsalajeja ja maissia mm. Maissi joutuu syksyn elonkorjuu juhlille ja maistuu tosi herkulle.

Kesällä myyntiä on torilla ja suoramyyntiä Kuopion ravintoloille.

Puuhaa riittää ja kesäksi onkin tulossa apuvoimia, kaksi aikuiskoulutuksen puolelta ja pari muuta kesäapulaista. Kivaa kesäistä hommaa ja ulkotyötä ja samalla oppii ihan uutta.

Lisäksi kyselin jo etukäteen, miten Petteri ja Eija löysivät toisensa ja miten puutarha sai alkunsa.

- Tapasimme toisemme puutarhaopistossa ja olimme koulun jälkeen samassa työpaikassa 1980-luvun lopulla.

- Puutosmäessä Kaikonlahdessa oli Petterin suvulla tila tyhjillään, ja ajateltiin tulla tänne ja ruveta viljelemään.

Yritys perustettiin vuonna 1990.

- Vuosien saatossa olemme viljelleet mesimarjaa, kuivakukkia, koristekurpitsoita, sokerimaissia ja viimeiset 20 vuotta erilaisia vihanneksia ja leikkokukkia. Valikoima on vaihtunut olosuhteiden ja markkinoiden mukaan. Esi38

VEHMERILÄINEN

merkiksi kokeilimme pienellä alalla tankoparsaa, mutta se ei onnistunut.

Kiinnostus lähiruokaan toi noin viisi vuotta sitten asiakkaiksi kuopiolaisia ruokaravintoloita. Olemme innoissamme tekemässä yhteistyötä ruoka-alan ammattilaisten kanssa. Saamme heiltä ideoita kokeilla ja testata uusia kasveja.

Valitettavasti suoramyyntiä emme harjoita sanottavasti. Aika ja resurssit eivät riitä kotimyyntiin. Käymme Kuopion torilla perjantaisin ja lauantaisin. Valikoimamme on runsas ja vaihtelee sesongin mukaan. Aloitamme juhannuksen tietämillä pikkutomaatilla ja salaateilla. Heinäkuussa valmistuvat mm. yrtit, kesäkurpitsa, fenkoli, sipulit ja kukat kimppuihin. Elokuussa satokauden huipentavat pavut, sokerimaissi ja kurpitsa.

Nyt odotellaan kesää ja puuhaa riittää kasvihuoneessa kohta on aika koulia pieniä taimia isompiin ruukkuihin ja kasvihuoneessa oli jo tomaatit melkein kukassa.

VEHMERILÄINEN

Ota hyöty ja vitamiinit talteen luonnosta.

Teksti ja kuvat: Sirpa Miettinen Aloita pienin kokeiluin ja niin, että tunnistat käyttämäsi kasvit. Nyt keväällä on paljon hyvää luonnosta talteenotettavaksi ja jalostettavaksi. Tässä on nyt muutamia ehdotuksia, mitä voisi tänä vuonna kokeilla.

Kuusessa on paljon terveyttä edistävää vaikutusta. Kerkkien pureskelu helpottaa tulehduksia, hammassärkyä ja auttaa yskään. Kuusen pihkasta tehty voide on päässyt jo apteekkitavaraksi antibakteeristen ainesosiensa ansiosta. Pihkasalvalla hoidetaan niin hyttysenpuremia kuin makuuhaavojakin. Niinpä kuusia kannattaa katsella aivan uusin silmin, jos nämä asiat tulevat sinulle uutena. Kuusi on terveyden lähde, on aina ollut.

Kuusenkerkkäsiirappi Kuusenkerkkien keräämiseen tarvitset aina maanomistajan luvan. Kuusia kasvaa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko Suomessa. Keväällä kuuset kasvavat, ihan niin kuin kaikki muukin herää valon myötä kasvuun. Kuusen oksiin kasvaa vaaleanvihreitä vuosikasvustoja, joita sanotaan kuusenkerkiksi. Ne ovat pehmeitä ja täynnä elinvoimaa. Ja ne ovat juuri silloin parhaimmillaan kerättäväksi.

Keittämällä valmistettu paksu siirappi taas vaatii vähän viitseliäisyyttä ja aikaa. Kerkkiä liotetaan ensin kylmässä vedessä yön yli. Sitten kattilaan laitetaan kerkät ja vesi ja niitä keitellään tunti. Tunnin kiehuttamisen jälkeen kerkät siivilöidään pois ja vihertävään nesteeseen lisätään sokeri. Tätä sokerimehua sitten keitelläänkin yhdestä neljään tuntia.

Väri muuttuu keittämisen aikana vihreästä punaisen kautta ruskeaan. Lopullisen keittoajan voi kukin määritellä itse, siirappi on sitä paksumpaa, mitä kauemmin sitä keittää. Varo kuitenkin keittämästä liikaa, sillä joskus voi siirappi jämähtää ikävästi purkkiin kiinni.

Kuusenkerkkäsiirappi keittämällä: 2 litraa kerkkiä 2 litraa vettä 1 kg sokeria Liota yön yli vedessä.

Keitä kerkkiä vedessä 1 tunti.

Siivilöi kerkät pois ja lisää sokeri.

Keitä 1–4 tuntia.

Purkita puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin.

Säilytä viileässä.

Kuusenkerkkäsiirappi ilman sähköä näin saat vieläkin edullisempaa. Ilman sähköä valmistettava siirappi on niin helppoa tehdä, että sen vaivattomampaa ei voisi enää olla. Otetaan puhdas lasipurkki, laitetaan se puolilleen kerkkiä (painellaan tiukasti) ja kaadetaan niiden päälle sokeria. Mikä tahansa sokeri käy. Nostetaan purkki aurinkoiselle ikkunalaudalle ja laitetaan lautanen kanneksi. Aurinko hoitaa loput! Aurinko lämmittää purkkia ja sokeri alkaa sulaa. Sulaessaan sokeri valuu kerkkien läpi ja imee niistä maut mukaansa. Kun kaikki sokeri on sulanut, voi siirapin siivilöidä puhtaaseen purkkiin käyttöä varten. Viileässä kerkkäsiirappi säilyy jopa pari vuotta.

Puoli purkillista kerkkiä Puoli purkillista sokeria Laita kerkät tiukasti purkin pohjalle.

Kaada päälle sokeri.

Lautanen kanneksi.

Aurinkoiselle ikkunalle.

Siivilöi ja purkita. Säilytä viileässä.

Ohjeet: Retkipaikka sivusto

Maitohorsma on monikäyttöinen kasvi Maitohorsmasta kelpaavat syötäviksi nuoret versot keväällä, ja kesän mittaan juuret, lehdet ja kukat. Maitohorsma , rentun ruusu on yllättävä vitamiinipommi . Maitohorsma sisältää paljon vitamiineja, flavonoideja ja muita vastustuskykyä voimistavia ja ylläpitäviä aineksia.

Horsmasta saa myös saponiineja, jotka lievittävät etenkin siitepölyallergioista kärsiviä. Maitohorsma on Pohjolan parsaa ”Pohjolan parsaksi”, koska horsman nuoria versoja voidaan käyttää ravintona samoin kuin parsaa.

Lehdet voidaan sekoittaa tuoreina salaatteihin tai kuumentaa ne nopeasti esimerkiksi wokkipannulla varsinaisen ruoan lisukkeeksi. Myös kukat käyvät salaattiin ja niillä voi esimerkiksi myös koristella juomia.

Maitohorsman kukista voi myös tehdä juomaa, sitruunahapolla. Kaunista heleänväristä ja hyvänmakuista.

Paistettua maitohorsmaa, tuoretta maitohorsmaa voita, sitruunamehua, merisuolaa (esim. Herbamare merisuolaa). Laita reilusti voita pannuun ja lisää noin 10 cm pätkiksi leikatut lehtevät maitohorsmat. Anna tiristä noin viisi minuuttia ja käännä horsmat. Lisää mausteet ja tarjoile.

Maitohorsmajuoma Vaihe 1: 1,5 litra maitohorsman kukintoja (50g) (Chamaenerion angustifolium) 2 litra vettä Vaihe 2: 18 dl uutettua mehua 4 dl sokeria 20 g sitruunahappoa Huuhtele maitohorsmankukinnot hyvin reilussa kylmässä vedessä ja nosta ne talouspaperin päälle kuivumaan. Laita kukinnot kannelliseen astiaan, ämpäriin tai kattilaan. Keitä vesi kiehuvaksi ja kaada se kukintojen päälle. Jäähdytä seos jääkaapissa ja anna sen makuuntua seuraavaan päivään asti.

Siivilöi kukinnot pois. Sekoita sokeri nesteeseen ja sen jälkeen sitruunahappo. Väri muuttuu sitruunahapon ansiosta kauniin punaiseksi, sekä tuo maitohorsmasta uusia makumaailmoja esiin. Tarjoile kylmänä jäiden kanssa. Juoma sopii hyvin myös alkoholittomaksi cocktail vaihtoehdoksi sen hienostuneen makumaailmansa vuoksi. Laimenna tarvittaessa soodalla tai vedellä.

Ohjeita on testannut ja innostunut kokeilija.

VEHMERILÄINEN

39

VEHMERILÄINEN

Maisemallinen metsänhoito Teksti: Pasi Savolainen, yrittäjä, Kuvat: Pasi Savolainen ja Heikki Savolainen Maisemametsuri & maisemasuunnittelija Kaunis maisema kohottaa ja ravitsee mieltä. Hoidettu puusto nostaa myös tontin arvoa. Metsä, tai puustoinen alue, on kuin kasvimaa. Hoidettuna sen saa kukoistamaan. Hoitamattomana puolestaan syntyy helposti kaoottinen tilanne, joka voi tuntua ahtaalta ja varjoisalta jopa synkältä tai pelottavalta.

Vaikka emme asiaa useinkaan tietoisesti ajattele, niin arjessa meitä ympäröivät puuryhmät ja metsät vaikuttavat mielialaamme, viihtyisyyteemme ja hyvinvointiimme. Tällaisia maisemametsiä on siellä missä on ihmisiä.

Ne on sidoksissa kulttuuriimme. Erityinen arvo puustolla on taajamissa, tonteilla, mökkitonteilla, maatilojen pihapiireissä sekä virkistysalueilla. Koska puilla ja metsällä on suuri vaikutus meihin niitä kannattaa hoitaa.

Maisemallinen metsänhoito pyrkii tunnistamaan maiseman arvokkaat tekijät ja tuomaan ne esille. Kyse ei siis ole pelkästään puista vaan kokonaisuudesta, jossa puut ovat merkittävässä asemassa. Koska puut kasvavat verrattain hitaasti, hoito kannattaa aloittaa viipymättä. Mitä pidempään puu on ahtaalla niin latvuksen kuin juuriston osalta sitä hankalampaa puulle on kasvaa terveeksi, näyttäväksi ja kestäväksi tuulia vastaan. Sellaisia vahvoja ja komeita puita me kuitenkin eniten maisemassa arvostamme.

Osa meistä pelkää puiden poistoa pitäen jokaisesta kiinni kuin siinä olisi oma henki kyseessä. Saatetaan ajatellaan että tuhotaan jotain kun poistetaan. Luonto kuitenkin kasvattaa puuta jokaiselle neliösentille jossa se vaan on mahdollista. Siitä määrästä vain murto-osa voi menestyä. Kun ihminen auttaa ajoissa harventamaan niistä huonoimmat pois pääsevät hyvät kukoistamaan paremmin kuin muutoin olisi mahdollista.

40

VEHMERILÄINEN

Maisemametsää ei pitäisi käsitellä perinteisin talousmetsän opein. Tulos on silloin puuduttavan tasa-harva ja liian tiheä. Alueen monimuotoisuus ei pääse esiin ja maisemallisuus voi jäädä kauaksi siitä mikä olisi mahdollista.

Tiheyden ohella toinen iso ongelma on ettei tunnisteta mitkä puut ovat maisemallisesti merkittäviä. Osa saattaa ymmärtämättömyyttään kaataa maisemapuun ja jättää viereisen toisarvoisen puun pystyyn. Näiden taustalla kaksi asiaa: pelko ja toisaalta ymmärtämättömyys.

Yleisin ongelma on se, että puita on liikaa ja ne ovat liian tiheässä. Puut piiskaavat ja hierovat tuulessa toisiaan vasten. Seurauksena on kuolleita oksia ja puiden vioittuminen. Liian tiheän puuston varjostus puolestaan tappaa sekin oksia. Näiden seurauksena puut kärsivät. Ne menettävät leveyttä, komeutta ja terveyttä. Maisemametsän hoito kysyykin rohkeutta, mutta oikeanlaista. Tarvitaan kyky nähdä terveät yksilöt ja suotuisat kasvupaikat.

VEHMERILÄINEN

Kulttuurissamme on alueellisia eroja siinä miten metsään ja maisemaan suhtaudutaan. Oman kokemukseni mukaan maisemanhoidossa Suomessa on eroa ainakin idän ja lännen välillä. Syitä siihen voi olla monia. Lännessä on kuitenkin keskimäärin pidempään ollut vaurautta, joka on jättänyt enemmän aikaa kulttuuriin. Tämä saattaa näkyy myös maisemallisten metsäalueiden parempana huolehtimisena. Idässä puolestaan metsän arvo on enemmän nähty perinteisen metsätalouden näkökulmasta. Mutta maailma muuttuu ja ympäristön kauneus vaikuttaa meihin jokaiseen.

Mistä maisemallinen metsänhoito kannattaa aloittaa?

Ensinnäkin kannattaa huolellisesti tutustua metsään ja hakea alueeseen uusia näkökulmia. Kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii aikaa. Meille käy helposti niin että käytämme aktiivisesti vain pientä osaa tontistamme ja samalla erkaannumme sen mahdollisuuksista. Osasyyllinen tähän voi olla kiireinen elämänrytmi. Tästä helposti seuraa varsinaisen elinalueen kutistuminen yhä pienemmäksi, kunnes jossain vaiheessa hätkähdämme että nyt tarttis tehdä jotain. Yleensä silloin minulle soitetaan.

Tonteilla puuston on toimittava yhteen rakennusten kanssa. Siinä pitää huomioida moni asia puiden latvasta ja lehdistä aina juuristoon ja sen mahdollisiin vaikutuksiin rakenteille. Puiden tarjoama varjostus ja näkösuoja sekä toisaalta haluttu näköala on kaikki sovitettava yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi tontin käyttöä ajatellen.

Kokemattomalle metsässä saattaa olla aluksi liikaakin katsottavaa. Huomio voi olla vaikea kohdentaa suunnittelun kannalta olennaisiin asioihin. Kokemus auttaa jäsentämään nähdyt asiat. Ammattilaisena pystyn huo-

maamaan nopeammin tärkeät kohdat. Samoin kuin tonteilla, myös metsässä ensimmäisiä asioita joihin huomio kannattaa kiinnittää ovat puiden kunto, ulkonäkö, kasvupaikka ja kasvukilpailu.

Maisemallista metsänhoitoa voi yhdistää talousmetsän hoitoon. Mikäli metsä on sinulle muutakin kuin rahaa puuraaka-aineesta ja haluat käydä siellä nauttien olosta ja metsän antimista niin kannattaa panosta myös metsän maisemallisiin arvoihin. Hyvällä suunnittelulla niiden ei tarvitse olla toisiaan pois sulkevia vaan jopa toisiaan tukevia.

Suvullamme on ollut metsää Vehmersalmella jo pitkään ja viimeiset kolme vuotta olen vastannut sen 50 hehtaarin osuuden hoidosta. Muutin Vehmersalmelle syksyllä 2021. Olen iloinen, että metsämme on nyt niin lähellä. Hoito helpottuu ja voin milloin vaan käydä siellä.

Metsän suunnittelussa olen yhdistänyt niin maisemallista kuin metsätaloudellista näkemystä. Minulle tärkeää on pitää metsä aina puustoisena ja tuottavana, mutta myös mielenkiintoisena ja kauniina. Metsämme havupuiden alkuperäinen geeniperimä on erittäin laadukasta ja näen tärkeäksi vaalia sitä. Siksi, istutustaimien sijaan, yritän mahdollisuuksien mukaan käyttää metsän omaa luontaista uudistumista niin että tulevatkin sukupolvet voivat saada sieltä tätä vihreää kultaa.

Toivon että yhä useampi havahtuisi aiemmin huomaamaan puuston hoitotarpeen. Siinä voittaa kaikki. Naapuritkin, kun maisema kaunistuu. Usein tontti tai metsä jää myös perinnöksi jälkipolville. Puuston hoitaminen tai hoitamatta jättäminen voi siten vaikuttaa maisemaan useamman sukupolven ajan.

Metsä on sivistyksemme peili

VEHMERSALMEN KESÄ 2022 FUTISKOULU 7.-8.6.

PUISTOJUMPAT 7.6.-26.7.

VESIPEUHULAT 18.-22.7.

Ti-pe klo 12.00 – 14.00 Puutosmäen nurmikentällä Alaikäraja 5 v.

Ti klo 17.00 – 17.45 Satamarannan puisto Kaikille ja kaikenikäisille, tule mukaan!

Ti-pe klo 14.00 – 14.45 Vehmersalmen uimala, uimaranta www.kuntapalvelut.fi/kuopio/ Alaikäraja 5 v.

Tapahtumat ovat maksuttomia, lisätietoja liikunnanohjaaja Jyrki Tarvainen p. 044 7184 932

www.kuopio.fi

VEHMERILÄINEN

41

VEHMERILÄINEN

JÄSENKIRJE JA KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN 2022 On kulunut sata vuotta Vehmersalmen kunnan, ja seitsemän vuotta Vehmersalmen kaupunginosayhdistyksen perustamisesta. Vehmersalmen kunta ehti toimia itsenäisenä 83 vuoden ajan. Kunta muodostui kyläkeskuksesta ja viidestätoista kylästä; Enonlahti, Horsmanlahti, Juonionlahti, Jänissalo, Litmaniemi, Miettilä, Niinimäki, Putroniemi, Puutosmäki, Ritoniemi, Roikansaari, Räsälä, Vuorisalo, Mustinlahti ja Kohma. Useimmilla kylillä oli omat kyläyhdistyksensä. Vuonna 2005 Vehmersalmen kunnan liittyessä Kuopion kaupunkiin, tuli Vehmersalmen kirkonkylän taajama-alueesta Kuopion 42. kaupunginosa. Kyläyhdistysten toimintojen hiipuessa, päätettiin yhdistää voimat, ja perustettiin Kaupunginosayhdistys Vehmersalmi ry.

Yhdistyksen nimi KOY Vehmersalmi ry on puhuttanut yhdistyksen hallitusta tämän kauden aikana. Mielestämme nimi on harhaanjohtava, koska yhdistyksen toiminta-alue koostuu pääosin maaseutualueesta. Pohdinnassa onkin, kannattaisiko nimi vaihtaa? Jäsensihteerin näkökulmasta katsoen, jäsenillä on valta tässä asiassa. Jos sinulla on mielipide aiheesta tai nimiehdotus mielessä, niin kerro se meille.

Yhdistyksen tavoitteena on toimia ruohonjuuritason äänitorvena kunnallisessa päätöksenteossa Pitäjäraadin apuna. Yhdistys pyrkii tukemaan paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä, asukkaita ja kesäasukkaita toiminnassaan yhteisön hyväksi. Tärkein tehtävämme on mielestäni koota ja jakaa tietoa, joten, hyvät toimijat, ilmoittakaa tapahtumista ja toiminnasta meille, niin voimme palvella teitä ja kuluttajia tiedottamalla!

Kotisivumme toimivat nyt uudessa osoitteessa: Vehmersalmi.fi. Sieltä löytyy yhdistyksen toiminnan lisäksi paljon ajankohtaista tietoa mm. myytävät asunnot ja vuokrattavat lomamökit.

Kotisivujen kautta on myös vaivatonta liittyä yhdistyksen jäseneksi tai ottaa yhteyttä hallituksen jäseniin oman mielipiteen ilmaisemiseksi. Vain yhteistyöllä voimme parantaa alueemme elinkelpoisuutta. Laaja osallistujamäärä ja saamamme palaute mahdollistaa sen, että yhdistyksessä tekemämme vapaaehtoistyö saavuttaa tavoitteensa.

Vehmersalmipäiviä pääsemme viimein viettämään tulevana kesänä. Teemoina ovat lähiruoka, liikunta ja tietenkin vesi, rannalla kun ollaan. Ohjelmaa on suunniteltu riittävän pitkin päivää.

Osallistumisesi on meille todella tärkeää. Vain yhteistyöllä saamme järjestettyä mukavan päivän mahdollisimman monelle. Haluatko tuotteesi tai harrastuksesi esille Vehmersalmipäiville? Tule yrityksesi, seurasi tai yhdistyksesi kanssa mukaan järjestelyihin! Tai hanki yrityksellesi näkyvyyttä sponsoroimalla tapahtumaa esimerkiksi lajikohtaisesti.

Yhdistys on alkanut julkaista sähköpostitiedotetta noin kolmen kuukauden välein, tai tarvittaessa useamminkin. Ensimmäinen tiedote lähetettiin sähköpostitse jäsenille huhtikuussa. Jos haluat jatkossa saada tiedotteen ei-jäsenen sähköpostiin, ilmoita meille sähköpostiosoite, niin lisäämme sen postituslistalle. Järjestöt ja yritykset ym. toimijat: ilmoittakaa tapahtumistanne ja toiminnastanne meille, osoitteeseen jasensihteeri@koyvehmersalmi.fi tai tiedotus@koyvehmersalmi.fi niin autamme teitä tiedottamisessa.

42

VEHMERILÄINEN

VEHMERILÄINEN

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Kaupunginosayhdistys Vehmersalmi ry kokoontuu kaikille avoimeen sääntömääräiseen kevätkokoukseen perjantaina 20.5.2021 klo 18. Tänä keväänä kokoontumispaikkamme on QP Resort Kortejoella. Kaikki varmaan olemme ihmetelleet sairaalan kohdalla olevia kylttejä Starlight ravintolasta. Nyt meillä on tilaisuus tutustua yrityksen tiloihin ja nauttia samalla päivällistä hintaan 30 €. Ilmoitathan jäsensihteerille sähköpostitse jasensihteeri@koyvehmersalmi.fi 13.5.2022 mennessä, mikäli haluat osallistua maksulliseen ruokailuun (Huom! Ilmoittakaa myös allergiat). Ruokailu aloitetaan klo 17 ja tämän jälkeen aloitamme kokouksen klo 18. Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: mm. V.2021 tilinpäätöksen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen, toimintakertomus ja muut hyvissä ajoin päätettäväksi ilmoitetut asia. Aineistot ovat ennakkoon luettavissa yhdistyksen kotisivulla www.vehmersalmi.fi/kaupunginosayhdistys/. Etäyhteydellä osallistuminen on myös mahdollista, ilmoittaudu mukaan sähköpostitse jasensihteeri@koyvehmersalmi.fi. Yhteiskyyditys torilta klo 16:30, johon ilmoittautumiset 19.5.2022 mennessä toimisto@koyvehmersalmi.fi tai puhelimitse Sirpalle 044 3257298 tai Paulalle 045 6300270. Ruokailun väliin jättäville järjestetään tunnin mittainen esittelykierros QP Resortilla klo 17 alkaen.

Tilaisuuden aluksi kaikille osallistujille tarjotaan kahvit ja kahvileivät. Ennen kokousta jäseneksi liittyneillä on myös äänioikeus. (Uusien jäsenten tulee osoittaa kuitti maksetusta jäsenmaksusta ennen kokouksen alkua).

Aktiivista ja yhteisöllistä kesää meille kaikille toivoo Kaupunginosayhdistys Vehmersalmi ry:n jäsensihteeri Sari Tuomainen ja Koy hallitus.

TERVETULOA KOKOUKSEEN! Yhteystiedot: - S-postit: tiedotus@koyvehmersalmi.fi tai info@koyvehmersalmi.fi Facebook: Vehmersalmen Seutu – sivusto, - nettisivu: www.vehmersalmi.fi - Postilaatikko: ST1-huoltoasemalla os. Linnatie 3. Sinne voi jättää yhdistykselle tulevaa postia.

VEHMERILÄINEN

43

VEHMERILÄINEN

VUOKRAUS HINNASTO 2022 Juhlat tulossa, mutta ei välineitä, vuokraa meiltä!

Teltta 3x6

1-3 vrk myyntipöytien kera KOY:n jäsenille: teltta myyntipöytien kera

80€ 100€ 60€ 80€

JBL ENO ONE

äänentoistolaite

1-3 vrk KOY:n jäsenille:

80€ 60€

REGINA PLUS 90T

Perkolaattorikeitin 15L 1-3 vrk KOY:n jäsenille:

20€ 10€

Iso makkaragrilli

1-3 vrk 60€ KOY:n jäsenille: 40€ Kaasun veloitus kaikilta 10€

Koko paketti, 1-3 vrk 200€ • KOY:n jäsenille 150€ Vuokrausehdot/sopimuksen ja ohjeet löydät: www.koyvehmersalmi.fi/ladattavat/ KAUPUNGINOSAYHDISTYS VEHMERSALMI RY WWW.KOYVEHMERSALMI.FI | INFO@KOYVEHMERSALMI.FI

44

VEHMERILÄINEN

Hyvän elämän pitäjä

VEHMERILÄINEN

YÖS NYT M cm 0 70x10 EET! T JULIS

TOTEUTA IDEASI Mikään idea ei ole huono, se vaatii vain hyvän toteutuksen.

En vain suunnitele vaan myös toteutan projektit valmiiksi, laaja yhteistyökumppanien verkostoni mahdollistaa suunnitelmat maaliin asti.

Graafinen suunnittelu • Kuvankäsittely • Pakkaus-suunnittelu • Teippaukset • Painotuotteet Valokuvaus / drone-kuvaus • Streamaus-palvelu • Videokuvaus • Julisteet • www-sivut • Sosiaalinen media • Myymälä- ja infonäytöt

Smartonline Oy|Vehmersalmi|044 544 0192|jarmo.mustonen@smartonline.fi|www.smartonline.fi

HUOLLAMME: Autot • Moottoripyörät • Mopot • Mönkijät • Moottorikelkat Sahat / leikkurit • Peräkärrit • Vesijetit • Veneet MEILTÄ SAAT: Erikoisosat • Kausisäilytykset • Koneet ja laitteet Lisävarusteet • Renkaat • Optimoinnit • Varaosat • Vanteet

Käsityökatu 34-36, 78210 Varkaus | 045 157 0110 | myynti@smokehouse.fi

VEHMERILÄINEN

45