Vehmeriläinen 02/2022 by SmartOnline

YHDIS

sal

Syys

K AU P U

OSA

Veh me

VEHMERILÄINEN Maanantai 14.11.2022 | Kaupunginosayhdistys Vehmersalmi ry:n tiedotuslehti tiedotus@koyvehmersalmi.fi | www.vehmersalmi.fi

Puisto kylälle

Vehmerin nuorisotilat

Leaderrahoitus

Kuvakilpailun satoa

Misato tuli kylään

s. 12

s. 21

s. 32

s. 27

s. 38

VEHMERILÄINEN

SISÄLLYS 3 Sammuneet Majakan valot 4 Vehmersalmen pitäraati 5 Elämää Vehmersalmen torilla 6 Joulunajan tapahtumat Vehmersalmella 7 Hyvinvointialueen valmistelutyö etenee 8 Osuuskauppa PeeÄssä 10 Parhaan elämän metsästys Pohjois-Savossa 11 Karpalojäädyke 12 Puisto Vehmersalmen keskustaan 14 Vehmersalmen asiointibussi 15 Talvi on tulossa kyliin 16 Monipuolista harrastustoimintaa 17 Vuokrakoteja senioreille 18 Talkoot ilman haalareita ja rukkasia 20 Kun kirkkovene kaatui 1850-luvulla 21 Nuorisotyötä Vehmerissä 22 SALMENLINNASTA nuorisotalo MAJAKAKSI 24 Luottamustoimi hallinnossa 26 Hyvän mielen juhlat! 27 Valokuvakilpailun tulokset 28 Ajankuluksi ristikoita 29 Onko kirkko keskellä kylää? 30 Mustikkakukko 31 Diakonia 150 vuotta 32 Kalakukko ry 34 Kaunis Vehmersalmi ja me 36 Kanttorimme esittäytyy 37 Kyläbaarin positiiviset tuulet 37 VeKa:n kuulumiset 38 Misato tuli kylään 40 Kyläturvallisuussuunnitelmat 44 Vehmersalmen kesäteatterin kuulumisia 44 Syksyinen tervehdys Vehmersalmelaiset! 45 Myrttilaakson tarinat talteen

Reippahasti käypi askeleet…

Vehmersalmen Joulumyyjäiset su 18.12.2022 klo 10-13 Vehmersalmen koulun juhlasali

Myynnissä on jouluherkkuja, käsitöitä ja paljon muuta. Lisäksi buffa ja arpajaisia sekä ulkona grilli kuumana. Varaa myös käteistä, jos myyjillä ei ole käytössä muuta maksutapaa. Seuraamme Kuopion koronanyrkin antamia suosituksia myyjäisten järjestämisessä. tulethan terveenä myyjäisiin.

Tervetuloa myyjäisiin viihtymään! Pöytävarauksen hinta on 10 €, varauksia ottaa vastaan Satu Miettinen puh. 040 766 8592 Pöytäpaikkoja on tarjolla rajallinen määrä ja varaathan pöydän viimeistään torstaihin to 15.12. mennessä.

VEHMERILÄINEN

Pitopalvelu

Vehmeriläinen on Koy Vehmersalmi ry:n tiedotuslehti, joka julkaistaan Vehmersalmen alueella.

Hujasen Eväät

Painos: 2000 kpl Julkaisija/hallinto/toimitus Koy Vehmersalmi ry / lehtiryhmä: Hannes Ojalehto | 040 419 6435 | hannes.ojalehto@gmail.com Ludwig Marja-Leena | 050 326 7727 | info@mlpalvelu.fi Miettinen Sirpa | 044 325 7298 | sirpak.miettinen@gmail.com Jenni Jekkonen-Tirri | 0447 182 677 | jenni.jekkonen-tirri@kuopio.fi Mukana lehtiryhmässä myös Ate, Jarmo, Arja, Marja, Outi

Eero ja Teija Hujanen

puh. 044–534 0524

Ulkoasun suunnittelu ja taitto : Jarmo Mustonen, smartonline.fi

www.hujasenevaat.fi

Paino: Grano Oy Lehden jakelu: Rissaset Oy Lisätietoja & ilmoitusmyynti: Lehtiryhmä, tiedotus@koyvehmersalmi.fi Seuraava lehti: Keväällä 2023 Kannen kuva: Kuvakilpailun voittaja, Laura Kumpulainen, ”Laivarannan yöuimari”

Kiitämme kaikkia lehden tekoon osallistuneita, yrityksiä ilmoituksista sekä Vehmersalmen pitäjäraatia.

Mukana JOULUREMAKASSA

Irmeli Holopainen, Vehmersalmi www.evelace.fi/irmeliholopainen irmeli.holopainen@evelace.fi • 040 560 2313

VEHMERILÄINEN

Sammuneet Majakan valot Teksti: Mauno Kumpulainen Vehmersalmen pitäjäraadin puheenjohtaja Kuopiolainen toimintatapa on ”Lupa tehdä toisin”. Toimimme avoimesti, innostavasti, vastuullisesti ja yhdessä. Yllä on suora lainaus Kuopion kaupunkistrategiasta. Jotenkin lause tuntuu kovinkin irvokkaalta, kun olen seurannut erilaisia käänteitä kaupungin harjoittamasta palvelualueuudistuksesta. Maaseudun elävöittäminen tarvitsee Kuopiolta toisenlaisia toimia kuin mitä tällä hetkellä olemme kokeneet täällä Vehmersalmella. Terveyskeskus on ollut kesäisin kiinni heinäkuun jo monta vuotta. Laboratoriopalvelut supistettiin ensin kolmepäiväiseksi toiminnaksi viikossa ja sitten siitäkin nipistettiin yksi päivä pois. Lisäksi olemme kärvistelleet tovin ilman hammaslääkäripalveluita.

Kuitenkin liikunta on kaikista tärkein ennaltaehkäisy tuki- ja liikunta- sekä sydän sairauksien hoidoissa. Tietysti tämä ei rasita kohta enää kaupungin, vaan hyvinvointialueen kassaa…

(Ilmasto- ja resurssiviisas - kestävästi kasvava, ympäristöstään ylpeä)

Tänä syksynä nuorisotoimi joutui muuttamaan väistötiloihin koulukeskuksen c-siipeen huomattavasti ahtaampiin tiloihin entisiin verrattuna. Avoimuus ja luottamus kaupungin kanssa puhuttaessa maaseutualueitten kehittämisessä on kokenut kolauksen jo vuonna 2018, jolloin kasvun- ja oppimisenlautakunnalle virkamiesvetoinen työryhmä esitteli koillisen kouluverkkoselvityksen. Kansan syvistä riveistä valitut poliittiset päättäjät olivat eri mieltä kaupungin virkamiesten kanssa ja maaseudun koulut saivat olla rauhassa edes pienen hetken.

Suluissa taas lainaus strategiasta. Kyllä ilmasto kiittää, kun asukkaat ajavat palveluiden perässä. Todella suurena häpeäpilkkuna näen kuitenkin Nuorisotalo Majakan sulkemisen. Majakka on toiminut useita vuosikymmeniä Vehmersalmen suunnannäyttäjänä eri ikäryhmille vauvasta vaariin. Majakan sali on tarjonnut liikuntatilat erilaisille harrastajaryhmille (mm. lentopallo, salibändy ym…) ja lisäksi toiminut kokoontumis- ja juhlatilana isommallekin juhlaväelle.

Säästötoimia kaupungin kassaan etsiessä, ei tunnu maaseudulle kovin hyviä uutisia olevan tulossa. Pitäisikö sittenkin nähdä maaseutu voimavarana ja panostaa sinne edes hieman? Säilytettäisiin edes olemassa olevat palvelut ja helpotettaisiin myös väljempää asumista.

Majakalla on ollut myös lukuisia kerhohuoneita eri yhdistysten kokoontumista varten. Samoissa tiloissa koulu on pitänyt mm. liikuntatunteja ja ulkoliikuntapäivinä majakka on toiminut tukikohtana koululaisille. Nuorisotoimi on pitänyt tiloja auki myös iltaisin ja välillä kävijämäärät ovat olleet suuria verrattuna kylän omaan nuorisokantaan.

Naapurikuntaa Leppävirtaa seuratessa, en ihmettele miksi isot, pk-yritykset ja pienyrittäjät viihtyvät siellä. Pohjois-Savon vuoden 2021 Yrittäjäystävällisin kunta. (Soisalon Seutu 13.4.2021) Viimeisin positiivinen maaseutu uutisointi on 18.10. Soisalon Seudussa. Leppävirran Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite on, että kunta rakentaisi 5-10 omakotitaloa vuokrattavaksi. Aloitteessa mainitaan, että pientaloprojekti olisi kunnan imagoa ja kuntalaisten hyvinvointia nostava toimenpide, jolla vahvistettaisiin muuttohalukkuutta!

Majakan sulkemissyy oli vaarallinen sisäilma. On totta että, joissakin Majakan tiloissa tuntui mineraalipölyt nenässä, mutta ilmanvaihtoa muuttamalla ylipaineiseksi olisi siitäkin todennäköisesti selvitty. Erikoisinta koko tilanteessa on että, vain muutama vuosi sitten kaupungilla oli tahtotila ja alustavat suunnitelmat Majakan kunnostamiseksi. Mitä olen osannut rivien välistä asioita tulkita nämä halut ovat kadonneet ja on alkanut määrätietoinen Vehmersalmen alasajo. Näillä edellä mainituilla toimilla on helposti sellaiset seuraukset, joilla vaikeutetaan tietoisesti asukashankintaa ja olemassa olevien asukkaiden viihtyvyyttä. Majakan kiinnilaiton seurauksena, kylän liikuntasalitilat puolittuivat ja kaikille halukkaille ei ole löytynyt korvaavia tiloja. Lisäksi tilat muuttuivat maksullisiksi ja kaikilla yhdistyksillä ei ole välttämättä varoja niitä varata. Tämä on näkynyt hakemustulvana pitäjäraadille, joka saa toimintarahaa kaupungilta ja jonka pitäjäraati maksaa takaisin kaupungille salivuokrien muodossa.

Harvasta asumisesta on ollut hyötyä pandemia aikana. Hyvien nettiyhteyksien ansiosta etätöitten tekeminen on onnistunut omilta naapureilta jopa kesäasunnoilta. Haluja palata maaseudun juurille on jarruttanut peruspalvelujen jatkuvuus, varsinkin lapsiperheillä. Haluatko Kuopio, olla strategiasi mukainen? Niistä sammuneista Majakan valoista vielä, aamuisin käy valojen loiste Majakan pahiten vaurioituneesta osasta. Servican työhenkilöt siellä pitävät kahvihetkeä ja sonnustautuvat työvaatteisiin. Niin vaarallista se ilma on… 3

VEHMERILÄINEN

Nyt on tullut kiitoksen aika Vehmersalmen pitäjäraati! Teksti: Sirpa Miettinen

Kuopiossa pitäjäraadit perustettiin toteuttamaan asukaslähtöistä lähidemokratiaa kaupunkia ympäröivälle maaseudulle.

Torille ja Puutosmäen kesätorille on saatu hankittua uusia tori- ja kahvipöytiä. On myös saatu avustusta eri tapahtumiin esim. Vehmersalmi päivä, konsertti -ja teatterimatkoihin.

Kuopiossa toimii kuusi pitäjäraatia, jotka on perustettu kaupungin kuntaliitosalueille Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka ja Juankoski. Pitäjäraatien toiminta käynnistettiin vuonna 2017 silloisen uuden valtuuston aloittaessa toimikauttaan. Pitäjäraati toimii kaupunginhallituksen asettaman lähidemokratiajaoston alaisuudessa.

Kylän kukkalaatikot kesäisin ovat olleet pitäjäraadin rahoituksella ja talkoovoimin on kukat kasteltu ja siitä on tullut vähän Koylle lisäavustusta. Viime talven lasten luistelu ja hiihtokoulu sai myös avustusta pitäjäraadilta. On saatu hankittua kameravalvontaa Syvähiekan grillikodalle ilkivallan vähentämiseksi.

Pitäjäraadin tehtävänä on edistää alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä alueen kehittymistä. Ne tarjoavat alueen asukkaille väylän kehittää alueensa palveluita, demokratiaa ja yrittäjyyttä.

On myös osallistuttu yhdessä pitäjäraati ja Koy Vehmersalmi ryn jäseniä Oma mökki messuille Helsingissä ja Rakenna ja Asu messuille Kuopiossa, niissä on oltu kertomassa meidän alueen tonteista ja mökkitonteista.

Pitäjäraati toimii 2-vuotiskauden kerrallaan ja pitäjäkokouksessa valitaan uusi pitäjäraati seuraavan kerran huhtikuussa 2023.

Nykyinen pitäjaati on tehnyt omat sivut ja sieltä löytyy sähköinen hakemuslomake, jos on tarvetta hakea avustusta kylille.

Meillä vehmeriläisillä on monta aihetta kiittää meidän pitäjäraateja, koska olemme saaneet kylän toimintaan avustusta moniin kohteisiin.

https://www.vehmersalmenpitajaraati.fi/

Aluksi ehkä olimme vähän arkoja hakemaan avustusta ja ei oikein tiedetty miten toimia. Nyt on jo vähän kokemusta ja yhteistyössä pitäjäraati ja Koyn hallitus ovat onnistuneet toimimaan hyvin.

https://www.vehmersalmenpitajaraati.fi/ avustushakemukset/

https://www.facebook.com/vehmersalmenpitajaraati/

Vehmeriäiset ovat päässeet kerran kuukaudessa asioimaan Kuopiossa. Kyytejä on nyt tehty jo useampana vuonna ( v:sta 2018 ) ja ne ovat monelle ikäihmisille ainoa mahdollisuus käydä asioilla Kuopiossa. Kyydit ovat olleet ilmaisia. Ja näille kyydeille voi lähteä myös kesäasukkaat ja osavuosiasukkaat. Kaupungin kanssa yhteistyössä on myös järjestetty vesijumppakyydit Fontanellaan. Teatteri- ja konserttimatkoille on myös haettu avustusta. Viimeisin oli vanhusten päiväkonsertti lokakuussa, linja-auto oli täynnä iloista konserttiväkeä. Lisäksi olemme saaneet kuntosalille uusia välineitä muutamana vuonna, olisivat ilman pitäjäraadin rahaa ehkä jääneet hankkimatta.

Kuvassa nykyinen pitäjäraati.

VEHMERSALMENPITAJARAATI.FI

KUOPIO.FI 4

VEHMERILÄINEN

Elämää Vehmersalmen torilla kesä/syksy 2022 Teksti: Ate Savolainen Vehmersalmen torin vastaava / Koyn hallituksen varajäsen Onko Vehmersalmen torilla elämää? Vastaan, että kyllä on ja ihan aika mukavasti. Yhdistyksenä haluamme seurata torilla käyviä myyjiä ja heidän käyntikertojaan jo ihan saadaksemme tilastotietoa myyntitapahtumien määrästä vuosittain (kesältään).

Tämän vuoksi eräässä ns. torivalvojan myyntipöydässä on kaksi postilaatikkoa, avoimessa on torimyynti/paikkasopimus ilmoitus, jonka myyjän toivotaan täyttävän joka myyntikerralla ja pudottavan lukittuun laatikkoon. Siitä torivalvoja (Ate) noutaa ne tilastointia varten. Lomakkeelle toivotaan myös ideoita toiminnan kehittämiseen. Lomakkeen täyttö on toki vapaaehtoista, mutta toiminnan kannalta suotavaa. Vakiomyyjät voivat ottaa lomakkeen keväällä ensimmäisellä myyntikerralla, merkkaavat siihen käyntikerrat ja palauttavat laatikkoon, kun lopettava kesän käynnit. Samassa laatikossa on myös Kuopion kaupungin maaseututorien säännöt, hinnasto ym. tietoa. Myyjien tiedot säilytetään yhdistyksen tietoturvaselosteen mukaisesti, joka löytyy kotisivuiltamme.

M E M R AKK U L U A O

VEH

8.- 10.12.2022

I R O MERSALMEN T

Saatujen tietojen perusteella touko-elokuun aikana torilla kävi n. 20 myyjää tai tuote-esittelijää ja myyntipäiviä Palaveri sujui pienemmälläkin hyvässäliikkeille, henkylällä to-la klo 10–14 porukalla kaikille yrityksille, kertyi n. 200 kpl. Lisäksi keväällä apulaistorivalvojaksi il-Vehmersalmen ja uusia avauksia tuli tulevaa Päätettiin torimyyjille, yhdistyksille, koululle,varten. päiväkodille, moittautunut Liisa Virkkunen päivysti torilla toukokuun gessä hakea Pitäjäraadilta hankittavaksi kaksi tapahtumana. katoksellista puolivälistä elokuun loppuun n. 70 päivää klo 10–14, eli nuorisotoimelle, asukastuvalle ym. avoimena lähes joka viikko 5 päivää välillä apureitakin käyttäen. Kii- myyntipöytää nykyisten mallien mukaisesti, mutta Jouluremmakassa on mukana Vehmersalmen tori ja toiveiden mukaan trimmaten. Syksyn yhteiseksi tos Liisalle, oli minulle iso apu, kun pöytävarauksia teh- myyjien paikalliset liikkeet, Koy Vehmersalmi ry. tävän lisäksi hän toimi paikallisena paikkakuntaoppaana toripäiväksi sovittiin 1.10.2022 ja 29.10.2022 klo 10–14. Päivistä tiedotettiin tiedotuskanavien kautta. (Lehden turisteille ja mökkiläisille. Pääteemana onKoy:n paikallista lähiruokaa joulupöytään ja ilmestyessä on jo pidetty). paikallisista liikkeistä lahjapaketteja kuusen alle. Kuopion kaupungin edustajan kanssa ratkottiin myös Sitten me ajattelimme repäistä, kun nyt on kaksi voitoikein valmistautua hyvän mielen jouluun tapaamalla torin sähkönsaantiongelmia, kaikki piti olla ok, mutta ei Samalla mennyt ihan hissun kissun koronan se ollutkaan. Asia on vielä selvittelyn alla, toivottavasti joulun alusta torilla tuttuja kylällä ja torilla. ensi keväänä asia on hautunut riittävästi ja asia on ikään takia. Niinpä nyt pidetään torilla ja kylällä oikein ”Joulu Torilla tapahtuu joka päivä jotakin; musiikkia, yhteislaulua, remmakat” ja kutsutaan mukaan kaikkilaulua, Vehmersalmekuin korjaantunut itsestään. Kikka vitosella se sähkönehkä lasten joulunäytelmiä, ym. ja lauantaina 10.12. klo 13 seurasaanti toimii nytkin, mutta ei ole käyttäjäystävällinen. laiset yritykset, yhdistykset, koulu, päiväkoti, nuorisokunnan jouluinen tervehdys ja saattaapi siellä myös toimi, seurakunta ym. toriväelle, teemalla niin paikallista Lähiruokaa Odotellaan..odotellaan.. Joulupukki vierailla (siis joka päivä) jos kiireiltään ehtii.. Jouluna pöytään ja paikallisista liikkeistä lahjapaketteja alle. Tapahtumassa mukana oleva on tietenkin Järjestimme 8.9.2022 torimyyjien palaverin Vehmer- kuusen Ilmoittaudu Ate Savolaiselle 28.10.2022 mennessä salmen asukastuvalla. Aika oli vähän huonosti valittu, paikkakuntalainen, vaikka olisi Inarista. Joulu remmakka atesavolainen@gmail.com • puh. 044 027 9522 koska Kuopiossa oli samaan aikaan tapahtuma minnek- pidetään 8.-10.12.2022 klo 10–14 ja päätapahtumapaikka kä jotkut myyjät olivat menossa. Ensi syksynä valitaan on tori. sopivampi aika. Palaverista pystyttiin ilmoittamaan Vehmersalmella käyneille myyjille henkilökohtaisesti EI HÄTÄÄ, jos sinulta vielä tapahtuman jälkeen puuttuu juuri myyntisopimuslomake tietojen perusteella. Erityi- jotakin niin viimeinen tämän vuoden Pitäjäraadin ja Kosen suuret kiitokset Teille ketkä puhelimitse ilmoititte y:n järjestämä ilmainen asiointibussi kyyti lähtee 14.12. esteestä palaveriin tulollenne, mutta kerroitte samalla Vehmersalmen torilta Kuopioon, sillä kyydillä voi käydä haluavanne olla mukana Vehmersalmen torin elämässä hankkimassa loput ostokset isolta maalikylältä tai käydä tulevaisuudessakin. Kiitos Teille. muuten vaan toilailemassa vaikka torilla. 5

VEHMERILÄINEN

Joulunajan tapahtumat Vehmersalmella 2022

VEHMERSALMEN PALOASEMA 10:00-14:00

www.suomenkylat.fi/joulukylat/ Jokaisesta ilmoitetusta kylästä Suomen Kylät lahjoittaa 24 senttiä Hyvä Joulumieli -keräykseen. La 26.11. klo 10-14 Päivä Paloasemalla. Koko perheen tapahtuma, Lossirannantie 56. Tervetuloa koko perheellä tutustumaan.

Su 11.12. 3. adventti • Perheiden kauneimmat joululaulut klo 16.00 kirkossa. • Joulupuuro klo 16.45 lähtien seurakuntakodissa. • Kauneimmat joululaulut klo 18.00 kirkossa. • Vehmersalmella ei ole jumalanpalvelusta.

Su 27.11. 1. adventti – perhejumalanpalvelus klo 13.00 kirkossa. Laulamme Hoosianna, koristelemme yhdessä kirkon joulukuusen ja nautimme glögiä ja pipareita.

Ma 12.12. Kokki-ukot klo 16.00 seurakuntakodissa. Mitä useampi kokki sen sakeampi soppa! Kaikki Vehmersalmen miehet mukaan kokkaamaan ja syömään joulusta ruokaa.

Ke 30.11. Koy Vehmersalmi ry:n syyskokous. Kokousta ennen klo 17 puuro ja kahvit ja syyskokous sääntömääräisin asioin klo 18.00. Tervetuloa mukaan.

Ti 13.12. Koko perheen joulujuhla klo 18.00 seurakuntakodissa, Lempeläntie 15. Adventtihartaus, joulupuuro, arpajaiset ja joulupukki.

1.-24.12. Vehmersalmen tori auki arkisin klo 10.00-14.00 jouluun saakka. Kotileivonnaisia, joulukoristeita, kirpputorituotteita ym. (säävarauksin).

To 15.12. Lähimmäisen kammarin joulujuhla klo 11.00 seurakuntakodissa. Joulupuuro, joulupukki – mukaan pikkupaketti. Su 18.12. Joulumyyjäiset Vehmersalmen koululla klo 10-13. Pöytävaraukset 10€ /pöytä Satu Miettinen puh. 040 766 8592 ja varaukset to 15.12. mennessä.

Pe 2.12. Kauneimmat joululaulut Puutosmäessä klo 18.00 Hiltusilla, Puutossaarentie 35, kahvitarjoilu. Su 4.12. 2. adventti – messu – Gideonien kirkkopyhä klo 13.00 kirkossa.

Su 18.12. 4. adventti – messu 13.00 kirkossa.

Ti 6.12. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus – partiolaisten lupauksen anto klo 13.00 kirkossa. Seppeleenlaskut.

La 24.12. Jouluaatto • Hartaus Puutosmäen hautausmaalla klo 13.00. • Hartaus kirkossa klo 15.00.

Pe 9.12. Kauneimmat joululaulut Mustinlahdessa klo 18.00 kylätalossa, Mustinlahdenranta 10, kahvitarjoilu

Su 25.12. Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 8.00 kirkossa. Kirkkokuoro. Ma 26.12. Tapaninpäivän joululaulukirkko klo 13.00 kirkossa.

To-pe 8.-10.12. Vehmersalmen torilla, Vehmersalmella ”Jouluremmakka” kaikille yrityksille, liikkeille, torimyyjille, yhdistyksille, koululle, päiväkodille, nuorisotoimelle, asukastuvalle ym. avoimena tapahtumana.

La 31.12. Uudenvuodenaatto – hartaus uuden vuoden kynnyksellä klo 18.00 kirkossa. Su 1.1. Uudenvuoden messu klo 10.00 Riistaveden kirkossa.

Jouluremmakassa on mukana Vehmersalmen tori, paikalliset liikkeet ja Koy Vehmersalmi ry. Pääteemana on paikallista lähiruokaa joulupöytään ja paikallisista liikkeistä lahjapaketteja kuusen alle.

Pe 6.1. Loppiainen – sanajumalanpalvelus, joulukuusen riisuminen ja viimeisten pipareiden syöminen klo 13.00 kirkossa.

Yhteyshenkilö /tori-isäntä: Ate Savolainen, puh. 044 027 9522, atesavolainen@gmail.com 6

VEHMERILÄINEN

Hyvinvointialueen valmistelutyö etenee suunnitellusti. Teksti: Päivikki Ojalehto Hyvinvointialueen varavaltuutettu ja asiakaskokemusjaoston jäsen Tulevan vuoden ensimmäisenä päivänä 12 500 pohjoissavolaisen työnantaja vaihtuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoiminta siirtyy kunnilta Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastuulle. Tulin viime keväänä valituksi hyvinvointialueen varavaltuutetuksi ja asiakaskokemusjaoston jäseneksi. Jaoston työskentely alkoi tänä syksynä perehdytyksellä jaoston tehtäviin. Lisäksi olemme päässeet osallistumaan hyvinvointialueen strategiatyöskentelyyn sekä vaikuttamaan niihin painotuksiin, joiden mukaan hyvinvointialue alkuvaiheessa myöntää rahoitusta yleishyödyllisille yhdistyksille. Kuopion kaupungin perusturva- ja terveyslautakunnan varajäsenenä osallistuin lokakuussa seminaariin, jossa hyvinvointialueen johto esitteli uudistuksen etenemistä Pohjois-Savon alueella.

Kysyin lautakunnan seminaarissa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhoselta, millaisia terveisiä hän lähettäisi tavallisille pohjoissavolaisille soteuudistuksen valmistautumista varten. Korhosen mukaan uudistuksen ei pitäisi alkuvaiheessa näkyä asiakkaille mitenkään, eikä siihen tarvitse mitenkään erityisesti varautua. Hän lainasi aikoinaan Iso-Britanniassa sodan aikana lanseerattua, viime vuosina netissä lentoon lähtenyttä lausetta, joka vapaasti suomennettuna kuuluu: jatkakaa kaikessa rauhassa. So, keep calm and carry on.

Seminaarissa kävi ilmi, että muutoksen valmistelu on edennyt suunnitellusti, esimerkiksi kaikki keskeiset johtovirat on täytetty ja henkilöstön palkanlaskennan koko hyvinvointialueen kattava järjestelmä otetaan käyttöön jo marraskuussa. Tällä varmistetaan palkanmaksun sujuvuus myös uudistuksen astuttua voimaan vuoden alussa. Myös muihin mahdollisiin tietoteknisiin haasteisiin on valmistelussa varauduttu. Pohjois-Savon osalta valmistelu etenee hyvinvointialueiden kärkikolmanneksessa. Aluksi uudistus on vain hallinnollinen, eikä muutoksia esimerkiksi palveluverkkoon ole tulossa - toisaalta uusia investointejakaan ei pystytä tekemään. Tämä johtuu myös rahoituksesta. Pohjois-Savon rahoitus on julkisuudessa tunnustettu tiukaksi, jopa parhaillaan menossa olevat investointihankkeita, esimerkiksi rakenteilla olevaa KYS Psykiatrian taloa varten joudutaan neuvottelemaan lisälainanottovaltuudesta. Nämä aluehallituksen neuvottelut ovat vielä kesken. Tulevaisuudessa tilanne voi hieman helpottua, jos yliopistosairaalalisä otetaan käyttöön suunnitellusti. Lisän todellista vaikutusta hyvinvointialueen rahoitukseen on kuitenkin mahdoton vielä tarkasti arvioida, sillä sen määräytymisperusteet ovat vielä auki. Vaihtoehtoina on joko yliopistollista sairaalaa ylläpitävän alueen asukasmäärä, koko yhteistyöalueen asukasmäärä tai näiden huomioiminen 50/50. Pohjois-Savon rahoituksen kannalta koko yhteistyöalueen asukasmäärän huomioiminen rahoituksen perusteissa toisi näistä vaihtoehdoista isoimman potin. Loppuvuodelle siis riittää jännitettävää.

Kästyökahvila Hilima

Käsitöitä • Kahvila • Kotileivonnaisia • Postin palvelut Vehmersalmenkatu 36 • puh. 044 988 3900 • Olemme Facebookissa 7

VEHMERILÄINEN

Osuuskauppa PeeÄssä on mukana valtakunnallisissa energiansäästötalkoissa. Teksti: Jussi Lampinen Ylläpitopäällikkö, Peeässä Olen Jussi Lampinen ja aloitin osuuskauppa PeeÄssällä ylläpitopäällikkönä tämän vuoden syyskuussa. Vastaan muun muassa meidän kiinteistöjen ylläpidon ja kunnossapidon suunnittelusta sekä kiinteistöjen tehokkaasta energiankäytöstä. Energia on merkittävä kuluerä, joten tilojen olosuhteiden ja energiankäytön aktiivisella seurannalla ja säätämisellä on merkittävää vaikutusta. Energiankäyttö ja lähestyvä talvi puhuttaa laajasti tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Ilokseni olen huomannut, että osuuskauppa Peeässällä on tehty erinomaista työtä energiatehokkuuden eteen jo pitkään ja tuloksiakin on saatu aikaan. Kiinteistöjen energiankäyttö on laskenut 30% viimeisen viiden vuoden aikana vaikka kiinteistömassa on lisääntynyt. Tätä työtä jatketaan aktiivisesti edelleen sekä arjen toiminnassa sekä uusissa investoinneissa. Vehmersalmen uusi Sale edustaa uusinta market tekniikkaa, jossa tarvittava lämmitys tuotetaan maalämmöllä ja kylmäkoneiden lauhdelämmön avulla. Myymälässä käytetään ainoastaan energiatehokasta LED-valaistusta ja energiatehokkaita ovellisia kylmäkaappeja. Lisäksi Sale Vehmersalmen katolle on asennettu aurinkopaneelit, jotka tuottavat kesä kuukausina jopa 20 % kaupan tarvitsemasta sähköenergiasta. Tarvitsemamme ostoenergia on tuotettu täysin uusiutuvalla energialla, pääosin tuulivoimalla. Voidaankin helposti todeta, että uusi Sale on erittäin energiapihi verrattuna vanhaan kiinteistöön verrattuna.

Valtakunnallisen sähköverkon kulutushuiput osuvat tyypillisesti arkiaamuihin (klo 8–10) ja alkuiltoihin (klo 17–19). Kulutus kasvaa erityisesti talven kylminä ja pimeinä aikoina. Kulutushuippujen aikana pienennämme Sale Vehmersalmessa ilmanvaihdon minimiin sekä himmennämme hiukan valaistusta, turvallisuudesta tietenkin tinkimättä.

Kulutushuippujen aikana säädetään ilmanvaihtoa ja valaistusta

Näillä toimilla ei ole merkittävää vaikutusta kaupassa työskentelyyn tai asiointiin.

Osuuskauppa PeeÄssä on sitoutunut kantamaan oman vastuunsa valtakunnallisissa energiansäästötalkoissa, jossa koko S-ryhmä on mukana. S-ryhmä laskee yli tuhannen toimipaikkansa lämpötilaa yhdellä asteella. Lisäksi PeeÄssällä varaudutaan vähentämään sähkönkulutusta valtakunnallisten huippukulutuspiikkien aikana aamukahdeksalta ja iltaviideltä.

Olemme osuuskunta, joka on läsnä asiakkaiden elämässä lähes joka päivä. Vastuullisuus on osa joka päiväistä toimintaamme. Toimimme asiakkaiden, maakunna ja ympäristön hyväksi. Omilla ostoillasi meiltä olet varmistamassa että teemme yhdessä Pohjois-Savosta paremman paikan elää.

VEHMERILÄINEN

Edullisesti marraskuussa! Hinnat voimassa 1.-30.11. PeeÄssän Sale-myymälöissä.

Valio

Arki rasvaton maitojuoma 1 l (0,89/l) Suomi

Sininen lenkki 580 g (5,60/kg) Suomi

Normaalisuolainen 500 g (8,50/kg)

1 l (0,99/l) Suomi

Vapaan kanan munat

10 kpl Suomi

Hartwall

Pepsi Max 6-pack

Kotimaista

Täysmaito 1 l (1,29/l) Suomi

Meira

Kotimaista

Valio

Voi

Arki kevytmaitojuoma

Kulta Katriina

Perinteinen SJ (11,98/kg)

Oululainen

419

6 x 0,33 l (1,66/l) sis. pantin

Reissumies kaura 4 kpl 275 g (5,78/kg)

159

KATSO MYÖS S-MOBIILI-SOVELLUKSESTA KUUKAUDEN VAIHTUVAT MOBIILIKUPONGIT! Sale Vehmersalmi Ryönänmäentie 1 050 348 5296 ma-la 7-21, su 9-21

VEHMERILÄINEN

Parhaan elämän metsästys Pohjois-Savossa Peeässäläiset mukana metsästämässä Jetta, kenttäpäällikkö | Sirpa, edustajiston jäsen Kesällä Peeässässä käynnistettiin keskustelu asiakasomistajien kanssa onnistumisista ja kehittämiskohteista sekä asioista, joista paras elämä rakentuu täällä Savossa. Tästä jatkamme vuoropuhelua ja olemme matkalla ParhaanelämänedelläkävijäSavossa. ”On tärkeää nostaa katse tästä hetkestä tulevaisuuteen ja nähdä tämän hetken kriisien yli. Olemme saaneet kulkea yhdessä tätä #parhaanelämänmetsästys-matkaa jo puolisen vuotta ja saaneet tulevaisuuden retkikirjamme pohjaksi yli 10 000 askelmerkkiä. PeeÄssä eli #ParhaanElämänEdelläkävijäSavossa tekee arjesta juhlaa makusi mukaan.” Näin toimitusjohtaja Mikko Junttila kirjoitti juuri ilmestyneessä TänäänPeeässä lehdessä. Peeässä aikoo nousta tämän vuosikymmenen aikana Parhaan elämän edelläkävijäksi Savossa, siinäpä on tavoitetta kerrakseen ja haastetta toimia meidän maakuntamme hyväksi. Yhdessä olemme kehittämässä uutta strategiaa. Toimitusjohtaja Mikko on aloittanut oman aikakautensa topakasti, taustalla on kyselyt asiakasomistajilta saadut palautteet ja katse kohti tulevaisuutta. Uutta tavoitetta on ollut pohtimassa ja alkumerkkejä tekemässä koko henkilöstö ja hallinnon eri tasot hallitus, hallintoneuvosto ja edustajisto. Nyt olemme matkalla kohti Parhaanelämänmetsästystä ja yhdessä onnistumme tässä. Nyt on tekemisen meininki. Uutta strategiaa olemme työstäneet tässä tämän kesän aikana. Asiakasomistajilta on kysytty Peeässän on-

nistumisia ja kehittämiskohteita ja asioista, mistä paras elämä Savossa rakentuu. Vastauksia tuli runsaasti, joten vaikuttamishalua löytyy. Asiakasomistajat kokevat Peeässän onnistuneen päätehtävässään erinomaisesti. Lähes 80 % kaikista vastaajista sanoo onnistumisen olevan erittäin hyvällä tai hyvällä tasolla. Ilahduttavaa on, että erityisesti nuoriin pientalouksiin kuuluvat arvioivat onnistumisen vielä hieman paremmaksi kuin kaikki vastaajat.. Merkittävää on, että yksittäisistä asioista asiakaspalvelu nousee ykköseksi onnistumisissa. Upeaa työtä asiakasrajapinnassa! Olettehan huomioineet tämän meidän Salessakin. Henkilökunnan palveluasenne on kohdillaan ja on ilo käydä asioilla, kun saa niin heleät hyvän huomenen toivotukset ja lähtiessä mukavan päivän jatkot? Parhaan elämän metsästys matka jatkuu ja tähtäimessä on rakentaa omasta maakunnastamme paras paikka elää meille savolaisille. Matka kohti parhaan elämän edelläkävijäksi tulee olemaan näkyvästi esillä osuuskaupan viestinnän kanavissa, kuten PeeÄssä tänään –lehdessä sekä somekanavissamme. https://peeassa.fi/ https://www.facebook.com/peeassa/ https://www.instagram.com/peeassa/ ja palautetta voit antaa https://peeassa.fi/palaute/

VEHMERILÄINEN

Karpalojäädyke © Kotikokki.fi

S-Biili ja palveluneuvoja toimipaikoissa https://peeassa.fi/s-biili/täältä löydät s-biilin palvelut ja aikataulut. S-Biili on Asiakasomistajuuden ja S-pankin kiertävä palveluauto, joka tuo Asiakasomistajuuden ja päivittäiset S-pankin palvelut myymälöiden pihalle. S-Biilin lisäksi kiertävä palveluneuvoja palvelee erillisen ohjelman mukaisesti myymälätiloissa. Kiinteiden Asiakasomistajuus ja S-pankkipisteiden lisäksi voit hoitaa Asiakasomistajuuteen ja S-pankkiin liittyviä asioita kiertävien palveluneuvojiemme luona sekä S-Biilissä.

Karpalojäädyke on näyttävä jälkiruoka, jonka voi tehdä hyvissä ajoin pakastimeen odottamaan tarjoilua. AINEKSET (n.8 annosta) 3 keltuaista 3 rkl tomusokeria 1-2 tl vaniljasokeria/ vaniljauutetta 1tl 3 dl kermaa n. 3 dl karpalososetta. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa kerma vaahdoksi ja yhdistä se munavaahtoon. Mausta seos karpalososeella ja kaada kylmällä vedellä huuhdeltuun kakkuvuokaan tai jäädykevuokaan. (voit myös laittaa vuokaan tuorekelmun) Laita jäädykemassa pakastimeen vähintään 4-5 tunniksi jäätymään tai voit tehdä sen jo aiemmin pakastimeen valmiiksi. Kumoa jäädyke tarjoiluvadille ja koristele karpaloilla ja kermavaahdolla.Voit ottaa jääkaappiin n. 1/2 ennen tarjoamista niin maku on parhaimmillaan. Karpalon sijasta voit käyttää esim puolukkaa tai jotain muuta marjaa. Hyvää ja maistuvaa.

Varmistathan päivän toimipaikasta, muutokset ovat mahdollisia. Muistathan varata henkilöllisyystodistuksen mukaan. S-Biilissä ja kiertävän palveluneuvojan luona voit muun muassa: • Liittyä asiakasomistajaksi tai tehdä muutoksia osuuskaupan jäsenyyteen • Liittää perheenjäsenet mukaan asiakasomistajatalouteesi ja tilata heille käteiskortit • Saada tukea asiakasomistajan sähköisten palveluiden, kuten S-mobiilin käytössä • Saada hyviä vinkkejä, miten hyödyt eniten asiakasomistajuudestasi • Tilin avaaminen • Verkkopankkitunnusten avaaminen ja uusiminen • S-Lainan ja S-Etukortti Visan hakeminen • S-mobiilin ja verkkopankin käytössä opastaminen • Yleinen neuvonta pankkiasioissa Neuvomme myös S-mobiilin ja muiden asiakasomistajan sähköisten palveluiden käytössä. S-Biilissä saat hyviä vinkkejä, kuinka voit hyötyä eniten asiakasomistajuudestasi. Ota tämä palvelu käyttöön.

Sale Vehmersalmi kyläläisten oma kauppa Timanttinen tiimi palvelee sujuvan arjen puolesta. Defibrillaattori eli sydäniskuri löytyy Salen sisältä kassojen takaa Ilmoitustaulu kylän asioitten tiedottamiseen löytyy Salen tuulikaapista, siihen voi ostaa myös mainostilaa. (Koy Vehmersalmi ry Sirpa Miettinen sirpak.miettinen@ gmail.com puh 044 325 7298)

Salen entinen tontti Salen entisen tontin suunnittelu on vielä kesken, mutta halua on tehdä siitä hyvä alue virkistyskäyttöön kaikenikäisille. Hyvää kannattaa odottaa.

VEHMERILÄINEN

Puisto Vehmersalmen keskustaan Teksti ja kuvat: Pasi Savolainen Entiselle Salen tontille, jossa nyt on vain kuoppa suunnitellaan puistoa. Tontin omistava Pohjoissavon S-ryhmä, PEEÄSSÄ, on luvannut alueen puistoksi kylän yhteiseen käyttöön. Ensimmäinen suunnitelma (2021) alueelle oli viheralue, jota ympäröi parkkialueet kolmelta sivulta. Viheralueelle oli sijoitettu ulkoliikuntalaitteita ja sitä ympäröi rivistö pihlajia. Puistoksi suunnitelma kasvoi (2022) kun tein alueesta vaihtoehtoisen esityksen Kaupunginosayhdistys Vehmersalmen (Koy) hallitukselle, joka siihen asti oli koordinoinut alueen kehitystä yhdessä PEEÄSSÄn kanssa. Hallitus innostui esityksestä ja näyttää siltä, että jatkossa edetään suunnitelmani mukaan. Sijainti keskustan tärkeimpien palveluiden äärellä ja pääteiden risteämiskohdassa on koko kylän näkyvin. Puisto tuleekin antamaan taustan ja kehyksen koko ydinkeskustan näkymälle. Saapuipa keskustaan Kuopion tai Tuusniemen suunnalta silmä ei voi sitä ohittaa. Suunniteltavan alueen keskeiselle sijainnilla on näin ollen merkittävä vaikutus Vehmersalmen viihtyisyyteen ja markkinointiin. Kylämme houkuttelevuus on tärkeä näkökohta uusia asukkaita ajatellen, ja viihtyisä kaunis keskusta tuo hyvää mieltä meille jo täällä asuville lujittaen sidettämme paikkaan.

Puisto on pitkälle tulevaisuuteen katsova hanke. Sen vuoksi siihen tulee panostaa. Onnistumisesta pääsee parhaiten nauttimaan vasta vuosikymmenten päästä, kun istutetut puut järeytyvät. Kuitenkin puisto rikastuttaa keskustaa jo valmistumisestaan lähtien, ja tarkoitus on, että puistosta hyötyvät kaikenikäiset. Suunnitteilla on leikkivälineitä lapsille ja eri-ikäisten käyttöön sopivia ulkoliikuntavälineitä. Sulkapallokenttä, jota voisi käyttää myös muihinkin peleihin, kuuluu niinikään suunnitelmaan. Puistoon istutetaan eri puulajeja ja erilaisia pensaita. Kesäaikaan siellä on myös kukkaistutuksia tuomassa iloa. Puisto luo uuden mahdollisuuden tapahtumien, tilaisuuksien tai vaikka konsertti järjestämiseen kylän keskustassa. Alueen mahdollinen monikäyttö huomioidaan suunnittelussa, mm. sähkökaapille tulee tehdä varaus. Puiston kulmalla voisi kesäaikaan toimia myös jäätelökioski. Mikä olisi mukavampaa kun kaupalla käynnin yhteydessä voisit hetkeksi istahtaa jäätelön kera kauniiseen puistoon! Rahoitus puiston rakentamiseen haetaan pääosin Kalakukko ry:n Leader rahoituksesta. Myös PEEÄSSÄ on jo

VEHMERILÄINEN

luvannut rahoittaa hanketta noin 10 000 eurolla. Suunnittelun tässä vaiheessa hankkeen kustannukset ovat vielä avoinna.

län ohi mennessä kun lapset huutaa ”Isi isi mä haluun tonne!” Suunnitelmaa on tarkoitus viedä eteenpäin tulevan talven aikana. Rahoitushakemus on tarkoitus jättää heti vuoden alusta, joten kustannuksia lähdetään pian arvioimaan. Toiveissa on että puistoa rakennetaan vuoden 2023 aikana.

Puistoon valitaan laadukkaat kalusteet ja leikkivälineet. Tyyliltään ne välittävät ja kehittävät arvoja, joita haluamme Vehmersalmeen liitettävän. Leikkivälineiden osalta voin jo tässä vaiheessa mainita yhden valmistajan, joka erottuu joukosta kun arvoina ovat aito ilo, houkuttelevuus ja luonnonmukaisuus. Kompan Robinia leikkikalusteet valmistetaan vaalea-akaasiasta, jonka luonnollinen säänkesto on vertaansa vaille. Toistaiseksi en tunne toista valmistaa, joka tarjoaisi vastaavaa ja yhtä viehättävän näköisiä. Ehkä uudesta puistosta voisi tulla lapsilleperheiden pakollinen ja perinteinen pysähtymispaikka ky-

Suunnittelu on alussa ja monta kohtaa vielä ratkaisematta. Mikäli sinulla on ideoita, ajatuksia, huomioita tai kommentoitavaa suunnitelmaan liittyen voit lähettää ne suoraan minulle artikkelin lopussa näkyvään osoitteeseen. pasi.savol@gmail.com

VEHMERILÄINEN

VEHMERSALMEN ASIOINTIBUSSI VIE ASIOILLE KUOPIOON Sirpa Miettinen

Vehmersalmen pitäjäraati tukee meidän alueen asiointiliikennettä. Nyt asiointiliikennettä on toteutettu vuoden 2018 vuoden syksystä lähtien ja kokemukset ovat osoittaneet meille, että asiointikyydeille on todella tarvetta. Kyytiin on ollut lähtijöitä ja näyttää jopa sille, että kysyntä kasvaa ja nyt on opittu hyödyntämään ilmaisia kyytejä. Kyytejä on suunnitteilla jatkossakin kerran kuukaudessa asiointiin. Nuorille tarjotaan kyytiä lomaviikoille, jos kaupunkireissu kiinnostaisi. Nuoret ja nuoriso-ohjaajat yhdessä voisivat käydä kaupungissa.Kulttuurikäyttöä ei ole nyt ollut, kun asiointitarpeita on ollut enemmän. Ensi vuonna vaihtuu pitäjäraati ja toivomme tietenkin, että hyvä yhteistyö jatkuu ja kaupunki antaa sitä kautta meille rahoitusta. Asiointikyytien reitti: Mustinlahden suunnalta haetaan tarvittaessa ennen klo 10 ja lähtö on Vehmersalmen torilta klo 10 Tori-PuutosmäkiMatkus-Kolmisoppi-Prisma-Maljalahdenkatu keskusta. Tämä reitti siksi, että Soisalon puolelta ei ole mitään muuta kyytiä kaupunkiin. Paluu klo 14 Maljalahdenkadulta takaisin kotia kohti. Asiointikyydeille on ollut kysyntää ja kulttuurimatkoja voisi myös suunnitella, jos rahaa löytyy ja sopivia kohteita esim. teatteri, musiikkikeskus tai elokuvat kenties urheilutapahtuma.

Varaa kyyti aina etukäteen Paula Puustinen, puh. 045 630 0270 soittamalla tai tekstiviestillä, lisätietoja Sirpa Miettinen, puh. 044 325 7298 Tämän vuoden puolella on vielä kaksi kyytireissua, joten hyvin ehtii jouluostoksille.

Ke 16.11. klo 10 Torilta Ke 14.12. klo 10 Torilta Tulevalle vuodelle olemme suunnitelleet kyytejä kevään osalta ja uuden pitäjäraadin sovimme jatkosta.Tarvittaessa haetaan aina Mustinlahden suunnalta kyytiin. Alkuvuoden kyytipäivät ovat:

Ke 11.1. klo 10 Torilta Ke 8.2. klo 10 Viikko 10 hiihtolomaviikko silloin nuorisokyyti, erikseen sovitaan päivä ja aikataulu nuorisotoimen ja nuorison kanssa.

Ke 15.3. klo 10 | Ke 12.4. klo 10 Ke 10.5. klo 10 | Ke 7.6. klo 10 Lähde ilmaiselle kyydille ja hoida asioita kaupungilla, kyydit tarjoaa Vehmersalmen pitäjäraati. Ota tästä kyytipäivät omaan allakkaan ja lähde reissulle.

VEHMERSALMENPITAJARAATI.FI

KUOPIO.FI

Tilausliikenne Jari Puustinen

044

Puh. 0400 379 106

www.laatunuohous.fi

VEHMERSALMENPITAJARAATI.FI

Mitä olet mieltä uudesta ulkoasusta? Mitä kaipaat lehteen? Kerro mielipiteesi: tiedotus@koyvehmersalmi.fi Tehdään yhdessä lehdestä parempi. 14

KUOPIO.FI

VEHMERILÄINEN

Talvi on tulossa kyliin Teksti: Merja Kaija, kyläasiamies, Pohjois-Savon Kylät ry

Syksy muuttuu kohti talvea, tulee pakkasaamuja ja kohta lunta maahan. Tuleva talvi saattaa kokeilla meidän jokaisen kestävyyttä, mikäli sähkökatkoja tulee ja joudumme miettimään, miten pärjäämme. Jokaisen kannattaa jo nyt itse miettiä miten tulevaan talveen voi varautua. Pärjäätkö varmasti 72 tuntia? Se on siis 3 vuorokautta. Mutta pärjäisimmekö viisi päivää tai viikon? Jokainen meistä voi miettiä mitä kaikkea tarvitsee ja kuinka paljon tuona aikana. Voimme varautua hankkimalla kotivaraa, jotka auttavat meitä sähkökatkojen yli. Onhan meillä vettä, patteriradiot, taskulamppuja ja niihin myös pattereita sekä ruokaa, juoma, lämmintä vaatetta ja makuupusseja. Suomen Pelastusalan keskusliiton tutkimuksen mukaan miljoona suomalaista on jo lisännyt kotivaraa, mutta loppujen neljän miljoonan on hyvä nyt herätä hankkimaan kotivaraa.

varautumisen eteen. Mutta jokaisen meidän oma varautumisemme tulee siis olemaan avainasemassa.

Joulu on kuitenkin joka vuosi Oli talvi millainen tahansa, joulu tulee kuitenkin. Suomen Kylät ry kokoaa tänä vuonna yhteen Avoimiin Joulukyliin kylissä tapahtuvat joulutapahtumat. Näin saamme kylien joulutapahtumille näkyvyyttä ja lisää kävijöitä. Muistakaa lähteä joukolla kylien joulutapahtumiin ja luodaan yhdessä joulutunnelmaa yhteisöllisyyden kautta. Samalla on hyvä tutustua naapureihin, jotta naapuriapua voidaan tarpeen tullen antaa.

Avoimet Joulukylät 1.-24.12.2022 Järjestääkö teidän kyläyhdistyksenne joulutapahtuman (markkinat, myyjäiset, laulu- tai glögitilaisuus, konsertti, tonttupolku tms.) ajalla 1.–24.12.2022?

On hyvä muistaa tarkistaa myös omien läheisten etenkin iäkkäämpien tilanne ja auttaa heitä varautumisessa. Kylillä kannattaa miettiä onko yksin asuvia ikäihmisiä, jotka voisivat tarvita apua jo ennalta. Miten voisimme yhdessä naapuriavun turvin heitä auttaa?

Ilmoittautukaa mukaan Avoimet Joulukylät -tapahtumaan. Avoimet Joulukylät on tarkoitettu kyläyhdistysten tai vastaavien yhdistysten järjestämille tapahtumille.

On myös tärkeää muistaa se henkinen kestävyys, monelle netti, some ja kännykänkäyttö ovat jokapäiväisiä juttuja, ja jos sähkökatko iskee voi näidenkin käyttö loppua. Mutta maailma ei siihen kuitenkaan lopu, meidän tulee pärjätä ilman sähköjäkin.

Ilmoita tapahtumanne Avoimiin Joulukyliin 21.11.2022 mennessä lomakkeella: https://forms.office.com/r/hT20fr9HE6

Ja miksi meidän jokaisen tulee itse varautua? Me emme voi tuudittautua kunnan varautumissuunnitelmiin, koska suurin osa kunnista ei ole omiin varautumissuunnitelmaan vielä lisännyt varautumista pitkiin sähkökatkoihin. Eli kuntien tulee varautua ja tehdä toimia

Jokaisesta ilmoitetusta kylästä Suomen Kylät lahjoittaa 24 senttiä Hyvä Joulumieli -keräykseen. Materiaalit ja lisätietoa löytyy: www.suomenkylat.fi/joulukylat/

VEHMERILÄINEN

Monipuolista harrastustoimintaa Pohjois-Soisalon metsästysseurassa jo 60 vuotta Teksti: Satu Miettinen • Kuva: Piia Moilanen Pohjois-Soisalon metsästysseura tarjoaa Vehmersalmen alueella metsästystoiminnan ohella myös koiraharrastajille aktiviteetteja. Hirvenhaukku- ja ajokokeiden, joita on järjestetty vuodesta 1979 alkaen, lisäksi on tänä vuonna käynnistetty uudelleen MEJÄ-koetoimintaa. Koetoiminnan rinnalla on aikaisemmin ollut koiranäyttelytoimintaa ja nykyisin järjestetään koiranäyttelyihin valmentavaa toimintaa - näyttelyharjoituksia. Näyttelyharjoituksia on pidetty metsästysseuran Kuusiharjun metsästysmajalla Räsälässä (Kuusiharjuntie 33). Harjoituksiin on ollut vapaa pääsy ja niitä on pidetty mahdollisuuksien mukaan ennen lähialueen koiranäyttelyitä. Harjoituksissa on käynyt vuosien aikana kymmeniä koiria, myös seuran ulkopuolelta. Näyttelyharjoituksia on seurassa vetänyt suurella sydämellä koiraharrastaja Henna Moilanen.

Näyttelyharjoitukset Kuusiharjussa

Ensi kesänä Pohjois-Soisalon metsästysseura järjestää Match Shown to 18.5.2023 klo 14.00 Majakan kentällä, jonne ovat tervetulleita kaikki rokotetut ja rekisteröidyt koirat ja heidän hihnanjatkeensa. Match Show -tiedustelut voi kohdistaa Satu Miettiselle p. 040 766 8592. Tapahtumasta ilmoitellaan mm. some-kanavilla lähempänä tapahtuma-ajankohtaa.

Pohjois-Soisalon metsästys-seuran koiraharrasteista voi kysyä lisää kenneltoiminnasta vastaavalta Markku Iivanaiselta p. 050 538 3195. Pohjois-Soisalon metsästysseura täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Syntymäpäiviä juhlitaan Räsälän liittolassa marraskuussa.

KuvankaunisVehmersalmi VALOKUVAKILPAILUN SATOA 2022

Mausteiden edustus

Kati Iivanainen Hetki ennen aamua

www.kotigastronomi.fi

VEHMERILÄINEN

Vuokrakoteja senioreille Vehmersalmella jo yli 40 vuoden ajan Teksti ja kuvat: Marja-Leena Ludwig Seniori/ikääntynyt huolettaako minne muutat, kun toimintakyky rajoittuu ja voimat eivät enää riitä tämänhetkiseen asumiseen? Nämä ajatukset tulevat väistämättä ikääntymisen myötä mieleen; miten vietän vanhuuteni, kuka minua hoitaa, jäänkö aivan yksin, riittääkö pieni eläkkeeni, miten pääsen liikkumaan ja ennen kaikkea mistä saan apua, virkeyttä, iloa ja energiaa jaksamiseeni? Lähiomaiset saattavat asua kovinkin kaukana eikä ole useinkaan mahdollista turvautua kokonaan heidän apuunsa. Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun saakka. Kun ihminen tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa, hän saa sen kotonaan tai kodinomaisessa asuinympäristössä. Usein kotihoito ja muu kotiin annettava tuki koostuu julkisten ja yksityisten tahojen sekä järjestöjen tuottamista palveluista. Ammattilaisten, läheisten ja vapaaehtoisten muodostama verkosto voi toteuttaa iäkkään ihmisen toiveen asua omassa kodissaan. Asumisen tukipalveluihin saa neuvoa Kuopion kaupungin vanhuspalveluista. Vehmersalmen Vanhustenkotiyhdistys on yksityinen yhdistys, joka tarjoaa vuokrakoteja lähinnä ikääntyneille. Tulovirta koostuu yksinomaan vuokratuloista ja suurempiin remontteihin on haettava ulkopuolista rahoitusta sekä mahdollisia avustuksia. Remonteissa huomioimme esteettömyysasiat. Rivitaloissa vuokra-asuntoja on yh-

teensä 34 kpl, joista suurin osa yksiöitä 30–35 m2. Sauna, pyykinpesu/kuivatus ovat yhteisissä tiloissa, käytössä myös yhteinen pesukone. Omalla saunavuorollaan voi kylpeä kerran viikossa. Vuokra on kohtuullinen 14 €/m2 sisältäen käyttösähkön ja lämmityksen. Turvallinen asuinympäristö ja osallistuminen edistää yhteisöllisyyttä. Meillä on myös vuokrattavana kalustettu yksiö tilapäistä majoitusta varten. Huoneistossa 2–3 vuodepaikkaa ja tarpeellinen keittiövarustus, hinta 30 €/hlö/vrk. Ole yhteydessä, kun asunnontarve yllättää tai haluat tietää lisää palveluistamme. Soita tai lähetä s-postia isännöitsijälle: 050 3267 727, info@mlpalvelu.fi tai www. vehmerikotiry.com. Olet myös tervetullut jäseneksi ja mukaan yhdistyksen toimintaan.

ISÄNNÖINTIPALVELU

LUDWIG

Puh. 050 326 7727 info@mlpalvelu.fi Satamarannantie 2 Vehmersalmi Vanhustenkotiyhdistys www.vehmerikotiry.com

• Isännöinti • Taloushallinto • Kirjanpidot • Tilinpäätökset • Toiminnantarkastus • Hankehallinnointi • Kopiointi/skannauspalvelua • Asuntojen vuokraus Ota rohkeasti yhteyttä Marja-Leenaan!

VEHMERILÄINEN

Vehmersalmen historia -Facebook-ryhmässä jaetaan yhdessä muistoja Vehmersalmen menneistä ajoista.

Talkoot ilman haalareita ja rukkasia Terveisin historiatyöryhmä, Helena, Sirpa, Risto, Jaana, Marja-Liisa ja Minna. Pistimme pystyyn talkoot

Vehmersalmen historiaa on tutkittu ja paikallistietoja kerätty jo vuosikymmenten ajan. Siitä on kirjoitettu useita kirjojakin. Mutta edelleen on paljon muistitietoa ja ajankuvia kertomatta ja muistiin merkitsemättä. Vehmersalmen kotiseutuyhdistyksen historiaryhmä jatkaa tätä työtä kutsumalla kaikki vehmerihenkiset ihmiset yhteisöllisiin historiankeruutalkoisiin. Historiaryhmä tarjoaa monia kanavia Vehmersalmen historian, tarinoiden ja kuvien tallentamiseksi, sekä julkaisee kerättyä historiatietoa vuosikirjoissa ja sosiaalisessa mediassa. Tämä epävirallinen ryhmä muodostui kesän aikana Vehmersalmen historiasta kiinnostuneista henkilöistä: Helena Peltola, Risto Hiltunen, Sirpa Suntioinen, Jaana Koistinen, Marja-Liisa Pekkarinen ja Minna Huttunen.

Kutsumme kaikki talkoisiin, eikä nyt tarvita edes haalareita tai rukkasia. Tule siis mukaan muistelemaan Vehmersalmea ja sen ihmisiä, haastattelemaan omia iäkkäämpiä sukulaisia ja tuttavia, vaikkapa kännykkäsi videolla. On tärkeää myös tallentaa ja julkaista vanhoja asiakirjoja ja lehtileikkeitä sekä kerätä valokuvia ja tunnistaa valokuvissa olevia henkilöitä. Materiaaleja voi toimittaa Facebookin ”Vehmersalmen historia” -ryhmän kautta tai sähköpostilla vehmersalmen.historia@gmail. com. Ryhmän jäseniä voi myös pyytää haastattelemaan muistelemiseen halukasta henkilöä. Unelmana olisi saada jossain vaiheessa muisteluryhmä kokoon, esim. Vehmersalmen kirjastolle. Ryhmässä muisti laajentuu ja mieleen nousee aivan uusiakin asioita, joita ei tiennyt muistavansakaan. Tulemme ilmoittamaan asiasta ilmoitustauluilla sekä Facebookin ryhmissä.

Mitä historiahauskaa on tulossa? Nostamme kuukausittain muisteluaiheita Facebookin ryhmäämme. Tähän mennessä on jo paljon hauskoja ja tärkeitä muistoja jaettu alueen kansakouluista ja kaupoista. Kylläpä niitä molempia onkin ollut aikoinaan paljon Vehmersalmella! Vielä lisää täytyisi saada tietoa ja kuvia erityisesti Vuorisalon, Kohin ja Haukijoen kouluista. Jatkossa aiheinamme ovat mm. tanssipaikat, keski- ja kansalaiskoulut, pyhäkoulut sekä savotat, uitot ja metsäyhdistykset, kalastus ja nuottaporukat, urheiluharrastukset, - seurat ja -kentät. Vehmersalmen kotiseutuyhdistyksen historiaryhmän syyskuun tapaamisessa Jaana Koistinen (vas.), Helena Peltola, Marja-Liisa Pekkarinen ja Sirpa Suntioinen. Kuvasta puuttuvat Risto Hiltunen ja Minna Huttunen. 18

VEHMERILÄINEN

Kerätyt materiaalit kokoamme vuosikirjoiksi. Ensimmäisen vuosikirjan julkaisemme kesäksi 2023. Vuosikirjoihin kootaan myös ihmisten jo aiemmin kirjoittamia historiakoosteita ja muistelmia, jotta ne pääsisivät ilahduttamaan suurempaakin yleisöä.

ARJA TMI KOISTINEN

Kotikäynteinä Fysioterapia • Ohjaus • Hieronta

040 836 0062 • koistinen.arja@gmail.com

Yhteystiedot Facebook-ryhmä ”Vehmersalmen historia”. sähköposti vehmersalmen.historia@gmail.com

Haluatko nauttia terassistasi myös talvella? AJ-Lasitus Oy Terassi Ässät Oy lasittaa

Jari Laukkanen terassit ja parvekkeet puh. 045 - 614 2677 kilpailukykyiseen hintaan.

Antti Heinonen ”Taattua lasituslaatua paikallisesti.” puh. 045 - 614 2677 Antti Heinonen puh. 044 260 9330

antti.heinonen@terassiassat.fi www.terassiassat.fi

57-vuotias Vehmersalmen kotiseutuyhdistys on mm. kerännyt paljon vanhoja valokuvia ja lehtileikkeitä. Historiaryhmän yksi projekteista on näiden materiaalien digitointi, että ne saadaan kartuttamaan yhteistä historiatietämystämme Vehmersalmesta ja sen ihmisistä.

Maa- ja viherrakentamisen ammattilainen Pyydä nyt tarjous ensikesän piha tai salaoja remontille. Teemme salaojat sekä piharemontit niin taloyhtiöille kuin pientaloille tarvittaessa vaikka asfaltointiin saakka. Nykyaikainen kalusto Novatron mittalaitteilla sekä ammattitaitoiset tekijät takaavat laadukkaan ja onnistuneen lopputuloksen.

Rissaset Oy Teemu Rissanen 040 179 0000 Jonna Rissanen 040 757 2591 asiakaspalvelu@rissaset.fi www.rissaset.fi

Infra

VEHMERILÄINEN

Kun kirkkovene kaatui 1850-luvulla Teksti: Vilho Vinska HISTORIAA

A SALMELT

VEHMER

V. VINSKA

Muistutus nuoremalle sukupolvelle. Kerromme vanhasta tapahtumasta, mikä oli Kallavesistön huomattavin hukkumisonnettomuus ennen ”Louhen” onnettomuutta.

kummallakin puolen, eli yhteensä 24 soutajaa. Lisäksi oli mukana muuta väkeä niin paljon, että veneessä oli kaikkiaan nelisenkymmentä henkeä. Lähdettäessä matkalle oli jo melkoisen kova tuuli, minkä vuoksi toiset pelkäsivät matkalle lähtöä. Juhannuksen vietto kaupungissa kuitenkin houkutteli ja epäröinnistä huolimatta lähdettiin matkaan. Jonkun matkaa Vehmersalmesta kaupunkiin päin päästyä tuuli yhä yltyi ja äkkiä nousi kova vihuri, joka kaatoi veneen. Kaikki siinä olleet joutuivat veden varaan painuen pian kovassa tuulessa pohjaan. Ainoastaan kolme henkeä pelastui, heistä kaksi aikuista ja yksi lapsi. Lapsi oli käärittynä paksuihin vaatteisiin, eikä hän veteen jouduttuaan painunutkaan pohjaan, vaan alkoi tuulen kuljettamana kulkeutua rantaan. Hätähuutojen paikalle hälyttämät lähitalon asukkaat löysivät lapsen rantaan ajautuneena ja vielä elossa. Lapsi jäikin henkiin. Aikuisista pelastuneista tuli toinen jonkun aikaa onnettomuuden jälkeen mielisairaaksi. Hänen korvistaan eivät koskaan lakanneet kuulumasta ne surkeat hätähuudot, joita onnettomuuden uhrit kuoleman hädässä huusivat. Tämä johti lopulta mielisairauteen.

Onnettomuus tapahtui noin 1850-luvulla, josta tapauksesta ainoastaan muistitiedot kertovat. Tämä onnettomuus tapahtui jonkun matkaa Vehmersalmen kirkonkylästä,Kuopioon päin, ja siitä kertoo tirehtööri P. Rissanen seuraavaa: Kertomuksen tuosta silloin laajoilla alueilla mieltä järkyttäneestä hukkumisonnettomuudesta meille lapsilleen moneenkin kertaan kertoi aikoinaan isäni, joka onnettomuuden sattuessa oli ollut jo täysi mies, 30-vuotias. Kertomus on tarkkaan jäänyt mieleen. Onnettomuus tapahtuin juhannusaattona. Siihen aikaanhan oli tapana, että lähiseudun asukkaat niin tarkkaan kuin suinkin mahdollista koettivat päästä kaupunkiin juhannusta viettämään. Laivaliikennettä kun ei ollut, kuljettiin suurilla kirkkoveneillä, joihin mahtui useita kymeniä ihmisiä. Kyseisen onnettomuuden alaiseksi joutunut kirkkovenekin oli 12-soutuinen, siis 12 soutajaa

Suunnittelu Laukka Oy

RAKE

Ratkaisukeskeistä suunnittelua 20

PETEN APU 050 320 8012 Toimin Pohjois-Savon alueella kiinteistönhuoltotehtävissä, joka sisältää: pienet remonttityöt, mökkitalkkarintyöt, pihapuunkaatoa, polttopuun myynti, jne.

www.petenapu.fi

VEHMERILÄINEN

Nuorisotyötä Vehmerissä Teksti ja kuvat: Jenni Jekkonen-Tirri, Nuorisonohjaaja

Lokakuun 4.päivä kuulin jälleen iloiset lasten ja nuorten kiljahdukset, kun saimme nuorisotilamme auki. Vajaa puoli vuotta onkin ollut melkoista, muuttolaatikoiden ja remontin keskellä työskentelyä. Nyt meillä on oma tila ja siitä kaikki me olemme erittäin kiitollisia, saamme jatkaa tärkeää työtämme nuorten parissa, omalla kylällä.

teluun ja kehittelemään toimintaamme. Itse koen tilat viihtyisänä ja hyvänä paikkana nuorten kohtaamiselle, vaikka Majakalla isot tilat antoivat mahdollisuuksia enemmän ja rauhallisuus säilyi paremmin, kun pääsimme heti tarvittaessa saliin päästelemään höyryjä ja jakautumaan eri tiloihin. Syyslomalla pääsimme pelailemaan retro pelejä, joita meidän apuna pyöritti Juha-Pekka Miettinen ja muutama nuori kävi haastamassa myös etsivä Rikun NHL22 pelissä (ps5).

Nuoret ovat mieltäneet tilansa vahvasti Majakalle ja he tietenkin vertaavat tilaamme siihen ja puhuvatkin edelleen Majakasta, vaikka nimeämme ei ole päätetty. Nimeä pyöritelläänkin huulilla syysloman aikana kovasti, jos saisimme nimen lyötyä lukkoon marraskuun loppuun mennessä, vaikka pienellä skaballa. Siitä lisää somessa. Tiloissamme on ollut tiivis tunnelma ensimmäiset viikot, 30-45nuorta päivittäin. Siinä, kun sukkuloi pienimmät isojen seassa, niin jouduimme jo rajaamaan, että 16.30 jälkeen ei ole 5.luokkalaisia pienempiä, lisäksi perjantaina 18.00 jälkeen ei ole, kuin yläaste ikäiset ja sitä vanhemmat.

Itselläni Nuoriso- ja yhteisö ohjaaja opinnot pikku hiljaa kääntyvät päätökseen, vielä viimeiset rutistukset. Sitten voin tuumailla pelkkää työtäni rauhassa. Vaikka ensi vuodelle olen jo moneen lupautunut mukana, uutena tulee digitaalinen nuorisotyö esim. discordin tai po1nt chatin kautta. Itseni kehittäminen ja jatko opinnot mahdollisesti ammattikorkeassa kiinnostavat kovasti. Mutta se, mitä tahdon tehdä, on vain ja ainoastaan sydämellä nuorisotyötä. Tahtoisin ehkä enemmänkin, tuoda nuorille ja vanhemmille tietoisuuteen koulutetun kokemusasiantuntijuuden rooliani, samoin myös vertaisohjaaja koulutus, Kulttuuri Paja Luoteessa toi elämääni aikoinaan paljon.

Tiloissa saamme erittäin hyvän kosketuspinnan koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön, joka tuo kovasti uutta. Pääsemme olemaan nuorten koulu arjessa mukana, tukemaan heitä raskaina päivinä ja muistuttamaan, että jokaisella meillä on huonoja päiviä, mutta se elämä ei pääty niihin hetkiin ja tunteisiin. Koulun kanssa yhdessä sovimme käytänteistä ja tiloihimme voi tulla esimerkiksi keskiviikkoisin, opettajan luvalla tekemään tehtäviä, jotka kuuluisivat sille tunnille. Koulupäivän aikana meille ei tulla siis pelaamaan tai löysäilemään, tuolloin keskitytään koulutehtäviin. Pyrin pitämään nuo päivät rauhallisina ja, että pystyn olemaan läsnä nuorelle, siinä hetkessä. Millään tasolla en opettajan tehtäviä ole tekemässä tai viemässä, vaan oikeasti tahdon keventää nuorten taakkaa huonoina päivinä.

Olen ollut usein pisteessä, kun olen miettinyt, jaksanko enää seuraavaa päivää, jaksanko kannatella niitä kulisseja. Kuutisen vuotta sitten, rikoin nuo kulissit ja myönsin vihdoin tarvitsevani apua. Mieleni oli sairastunut, siinä samassa, kun huomasin olevani myös päihderiippuvainen. Olen elänyt päihdehelvetin läpi, olen ollut niin pohjalla, kuin ihminen voi olla. Olen kokenut asunnottomuuden, turvattomuuden, öiset kauheat vieroitusoireet, häpeän, tunteen, kun et ilkeä hakea apua, olen seurannut vierestä, kun läheinen vajoaa tuonne petolliseen maailmaan ja lopulta menehtyy. Mutta olen myös saanut niin paljon onnea ja voimia perheestäni, pojistani ja mieheltäni, ystäviltäni, että voin tätä hyvillä mielin kirjoittaa ja elää vapaana päihteistä. Olen oppinut rakastamaan elämääni, vaikka se ei aina helppoa olekkaan.

Pääsääntöisesti olemme keskiviikon, koulu arjessa ja pidämme toiminnalliset pitkät välitunnit, joko liikunnan, askartelun, lukemisen tai keskustelun merkeissä. Vähän aina päivän ja tilanteen mukaan. Henkka on vetänyt pitkiä liikunnallisia välitunteja jo koko syksyn. Itselläni ne starttaa hiljalleen, kun omat opinnot päättyvät. Työllisyyspalveluiden, 4H;n, seurakunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa olemme suunnittelemassa työllistymishanketta, joka toteutuisi tulevana talvena ja toivottavasti saisi jatkoa tulevina vuosina. Lisäksi yhteistyötä on tarjottu myös eritahoilta, kuten Kansalaisopisto ja Meidän kylän nuoret (Metku) hankkeesta. Näistä ajallaan lisää.

Tällä tahdon kertoa sen, että jokaisella on mahdollisuus, on mahdollista saada apua, on mahdollista selvitä ja oikeasti nauttia elämästä. Minä olen ollut se menetetty tapaus ja jos minä nousin pohjalta, siihen pystyy kuka vaan. Olkaa aitoja, rakastakaa ja kertokaa se ääneen!

Kovasti toivoisimme nuoria mukaan toiminnan suunnit21

VEHMERILÄINEN

SALMENLINNASTA nuorisotalo MAJAKAKSI Teksti: Väinö Matti Miettinen Vehmersalmen taajaman maamerkki, nykyinen nuorisotalona tunnettu rakennus, on 90 - vuotias ja toimi ensimmäiset suojeluskuntatalona. Rahoituksen epävarmuudesta rakennustyön aloittaminen siirtyi useita vuosia. Talohanketta kuitenkin valmisteltiin, piirustukset laati rakennusmestari Antti Pitkänen ja rakennuspuita kerättiin yksityisiltä eri puolilta pitäjää, kunnalta ja metsäyhtiöiltä yhteensä 700 runkoa. Ne sahattiin paikan päällä. Sahatavaraa kertyi yli tarpeen päätellen siitä, että lehtori Juho Kinnunen osti suojeluskunnalta ylijäämän. Lopullinen rakennuspäätös tehtiin syksyllä 1931, jolloin tehtiin jo perustustyöt eli kellari ja kivijalka. Rakennustyöt annettiin urakalla velj. Raatikaiselle ja Antti Pitkänen toimi työn valvojana. Suojeluskuntatalon, Salmenlinnan, vihkiäisjuhlaa vietettiin elokuun 28. päivänä 1932. Maaherra, piiripäällikkö ja lukuisa joukko kutsuvieraita kunnioitti juhlaa läsnäolollaan. On arvioitu, että lähes tuhat henkeä tutustui taloon juhlapäivän aikana. Suojeluskuntatalohanke oli niissä oloissa kunnioitettava saavutus, lähes uhkarohkea yritys, sillä rahoitus ei suinkaan ollut kunnossa rakennushankkeen käynnistyessä. Olisiko luotettu valtiolta saataviin avustuksiin, olihan Vehmersalmen kuntakin niitä hakemassa. Lisäksi Vehmersalmelta oli valittu kansanedustajaksi E.F. Zitting, myöh. Rautaharju. Hänen valmisteltua asiaa Vehmersalmen sk. sai valtiovarainministeriöltä 75 000 markan kiinnelainan 10 vuoden ajaksi. Sittenkin rakennushanke ajoi sk:n lähes konkurssin partaalle. Edellisen lisäksi lehtori Juho Kinnuselta oli otettu lainaa 45 000 markkaa ja lokakuussa 1933 oli maksamatta 12 000 markkaa rakennuslaskuja korkoineen. Suojeluskuntain Yliesikunnalta saadut avustukset korjasivat seuraavina vuosina taloustilannetta. Pahimpien talousvaikeuksien jälkeen talon sisätiloja viimeisteltiin. Lotat saivat oman huoneen ja yläkertaan valmistui majoitustiloja. Suojeluskunnan järjestämät juhlat ja tilaisuudet tavoittivat runsaasti yleisöä. Niissä pidettiin paljon puheita ja esitelmiä, joissa isänmaan ja maanpuolustuksen asiat tulivat hyvin suuren yleisön tietoisuuteen. Erikoisuutena sk-talon käytöstä voidaan mainita, että sota-aikana kesällä v. 1944 Salmenlinnassa toimi lyhyeh-

kön ajan inkeriläisten opettajien jatkokoulutusseminaari. Inkeriläiset olivat saaneet kotimaassaan opettajan koulutuksen ja täällä heille annettiin sopeuttavaa koulutusta. Ilmeisesti inkeriläisten luotettavuutta myöskin tarkkailtiin, sillä oli epäilyjä, että joukossa olisi ollut myös vakoojia.

SALMENLINNASTA MAAMIESSEURAN TALO Syyskuussa 1944 solmitun ns. välirauhansopimuksen ehtojen mukaan Suomen oli lakkautettava eräiden muiden järjestöjen ohella vapaaehtoista maanpuolustustyötä tehneet Suojeluskunta- ja Lotta Svärd - järjestöt. Nämä järjestöt omistivat suuren määrän järjestötaloja. Niiden kohtalo ratkaistiin nopeasti, mutta kuitenkin laillisesti järjestetyillä vapaaehtoisilla kaupoilla. Vehmersalmella monet maamiesseuralaiset olivat myös suojeluskuntalaisia, joten oli varsin luonnollista, että suojeluskunta tarjosi maamiesseuralle ostettavaksi omistamansa tontit, niillä sijaitsevan kiinteistön irtaimistoineen. Talon rakentaminen oli ollut suuri voimainponnistus, joten tulevaisuudessakin talon käyttö haluttiin säilyttää ”oikeissa käsissä”. Vehmersalmella marraskuun 6. päivä v. 1944 oli varsinainen päätösten päivä. Sotavuosina maamiesseuran toiminta ei ilmeisesti ollut kaikin osin sääntöjen mukaista, sillä 6. 11. pidettiin ensin yleinen syyskokous. Siinä valittiin johtokunnan jäsenet ja yksimielisesti valtuutettiin johtokunta ostamaan Vehmersalmen Suojeluskunnalta tontti, talo ja irtain omaisuus. Johtokunta ensin järjestäytyi ja sitten päätti ostaa 90 000 markan kauppahinnalla suojeluskunnan omaisuuden. Vehmersalmen Suojeluskunnan ja Maamiesseuran välinen kauppa solmittiin vielä samana päivänä. Suojeluskunnan puolesta kaupan allekirjoittivat Paavo Niemi ja Lauri Kauppinen ja maamiesseuran puolesta Pekka Korhonen ja Toivo Korhonen. Kauppasumma suoritettiin niin, että ostaja otti vastatakseen suojeluskunnan nimissä olleesta 90 000 markan lainasta. Suojeluskuntatalon pinta-ala oli 420 neliömetriä, tilavuus 3 150 kuutiometriä ja siinä oli 17 tulisijaa. Entiset vuokralaiset jatkoivat uusituin vuokraehdoin. Solmittu kauppa oli muodollisesti oikein tehty ja pitävä, mutta sodan jälkeisissä poikkeusoloissa tarvittiin monta vaihetta ennen kuin Salmenlinnan kauppa oli loppuun käsitelty. Viimeisen kerran asiaan palattiin 1970-luvulla, jolloin maamiesseura joutui julkisen kuulutuksen kautta hankkimaan lainhuudon 28.5.1928 suojeluskunnan ostamalle ja sitten maamiesseuralle siirtyneelle määräalalle. Merkittävänä yksityiskohtana pitää mainita vielä, että Kuopion Sotilaspiirin Esikunta luovutti 21.10.1946 Vehmersalmen Maamiesseuralle puolustuslaitoksen käytössä olleen ja entisen suojeluskuntatalon katolla sijainneen ilmavalvontapaikan.

Ilta Pelkosen suunnittelemasta Suojeluskuntatalon muistolaatasta vuodelta 1997 Kuopion Vehmersalmen pitäjässä. Muistolaatta sijaitsee aiemmin suojeluskuntatalona toimineen Nuorisotalo Majakan seinässä. 22

VEHMERILÄINEN

Maamiesseuran talon käyttö alkoi vilkkaana. Paikallinen kerhoyhdistys järjesti siellä kursseja, urheiluseura Vesa sai käyttöönsä varastotilan ja talolla järjestettiin monia juhlia ja tilaisuuksia. Talo oli nyt myöskin eri järjestöjen käytettävissä. Asuntohuoneiden kysyjiä oli enemmän kuin asuntoja.

MAAMIESSEURAN TALO SIIRTYY KUNNALLE

Ostaja, Vehmersalmen kunta, käsitteli talokauppaa valtuustossaan neljä kertaa. Ostotarjous oli aluksi 30 000 markkaa, mutta usean pöydällepanon jälkeen päädyttiin 40 000 markkaan. Äänin 12 – 5 valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen ostaa maamiesseuran talo Vehmersalmen kunnalle. Kunnan ja maamiesseuran väliset neuvottelut päättyivät 30.8.1972 solmittuun kauppaan. Maamiesseuran yleinen kokous hyväksyi 28.11.1974 yksimielisesti yli kaksi vuotta aikaisemmin solmitun kaupan, josta kunta oli antanut velkakirjan kauppasumman ja korkojen maksamiseksi. Lopullinen suoritus siirtyi vuosia kiinteistön lainhuudatusongelmien vuoksi. Kunta suoritti viimeisen erän talokaupan johdosta syntyneestä velasta vuoden 1984 lopussa. Ps. Vehmersalmen kunnanvaltuusto päätti 60-vuotisjuhlakokouksessaan vuonna 1982 maamiesseurantalon peruskorjaamisesta nuorisotaloksi. Talon kunnostaminen nuorisotaloksi aloitettiin vuonna 1983. Opetusministeriö myönsi rakennusavustusta 580 000 markkaa. Nuorisotalo valmistui keväällä 1984 ja nuorisolautakunnan hallintaan nuorisotalo siirtyi 24.4. 1984. Nimikilpailun tuloksena entinen maamiesseurantalo sai nimekseen Nuorisotalo Majakka yläasteelaisen Mika Pekkarisen ehdotuksesta. Maamiesseurantalon perusparantaminen nuorisotaloksi tuli maksamaan kaiken kaikkiaan n. 1,5 milj. markkaa.

Suuren talon kunnossapito vaati jatkuvia ponnistuksia ja ajoi maamiesseuran talouden ajoittain ahtaalle. Tilanne parani ratkaisevasti v. 1958, jolloin kunnan ylläpitämä kansalaiskoulu aloitti toimintansa maamiesseuran talolla. 1960-luvulla aloittanut kunnallinen keskikoulu tarvitsi Takkulanharjun ohella toimintatilaa. Vehmersalmen kunta olikin talon pääasiallinen käyttäjä. Seura sai talosta huomattavat vuokratulot. Toisaalta talo vaati jatkuvasti kunnostusta ja peruskorjauksia. Suuren talon ylläpito oli raskas taakka pienelle seuralle ja se kypsytti ajatuksen luopua siitä. Talvella 1972 Vehmersalmen kunta ilmoitti periaatepäätöksen halustaan ostaa talo. Myyjä puolestaan teki periaatepäätöksen taSähköt ammattitaidolla omakotitaloihin ja kesämökeille. lon myynnistä 50 000 markan kauppahinnalla. Ilmalämpöpumppujen myynti ja asennus.

Ritokankaantie 7, 71310 Vehmersalmi Puh. 050 597 3169 • sahkotyopursiainen@gmail.com

Sorat Murskeet Sepelit Maanrakennustyöt Puh. 0500 638 909 • 0500 273585 • www.kuljetuspulkkinen.ﬁ

VEHMERILÄINEN

Luottamustoimi hallinnossa antaa näköalaa pankkimaailmaan Osuuspankit ovat nimensä mukaisesti osuuskuntia, joiden hallinto koostuu jäsenistä, siis omistaja-asiakkaista. Kaikki jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan keväälle ajoittuvaan osuuskuntakokoukseen, joka mm. vahvistaa pankin hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet. Titta Kekäläinen on toiminut usean vuoden ajan Vehmersalmen Osuuspankin hallituksessa, Jari Tuohimaa hallintoneuvostossa. - Lyhyesti sanottuna hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta ja ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Kumpikaan hallintoelin ei toteuta operatiivista toimintaa eli peruspankkityötä, sen hoitaa koulutettu henkilökunta, Titta tiivistää tehtävänjaon. Hallintoneuvostossa ei käsitellä lainkaan ihmisten henkilökohtaisia tietoja tai asiakkuuksia ylipäätään. Pankin hallitus kokoontuu kuukausittain, hallintoneuvostolla on muutama kokous vuodessa. Kokouksiin voi osallistua myös etänä. - Lisäksi hallintoneuvoston jäsenille tulee sähköpostia silloin tällöin ja uusia opintomateriaaleja julkaistaan noin kerran vuoteen. Kun perusasiat on hallussa, ei asioiden käsittely kokouksissa ole kovinkaan aikaa vievää. Asioihin ehtii paneutua, vaikka yrittäjän arki onkin välillä hyvin kiireistä, Jari sanoo. - Jokainen luottamustehtävä vaatii tietysti aina sitoutumista ja aikaa, jotta sen voi hoitaa hyvin ja vaaditulla tavalla. Hallituksessa asioihin perehtyminen ottaa aikansa, kun kokouksiin on valmistauduttava ennalta esityslistan mukaisesti. Luottamustoimi onnistuu kuitenkin hyvin oman työn ja arjen pyörittämisen ohella, Titta toteaa. Osuuspankki perehdyttää ja kouluttaa hallinnon luottamustehtäviinsä. - Pankin hallintoon ei haeta pankkitoiminnan ammattilaisia, vaan ihan tavallisia jäseniä. Meillä on jatkuva koulutuspolku virtuaalisessa oppimisympäristössä, Titta sanoo. - Lisäksi mukana on aina sekä vanhempia konkareita että uudempia jäseniä. Tietoa saa heiltä ja varsinkin toi-

mitusjohtaja Petri Tylliseltä niin paljon kuin ymmärtää kysyä. Kaupallinen koulutus on auttanut asioita opetellessa, mutta se ei ole todellakaan välttämätöntä, Jari sanoo. Molemmat Titta ja Jari kiittelevät Vehmersalmen Osuuspankin hallinnon ilmapiiriä. - Avointa, rentoa ja kannustavaa. Tässä saa tehdä merkittävää työtä erilaisten ihmisten ja osaajien kanssa, ja huumori on mukana, vaikka asiat ovatkin vakavia. Mukana on huipputyyppejä, joista tulee ajan saatossa hyviäkin tuttuja, Titta sanoo. - Hallinnossa on kattava edustus ihmisiä eri aloilta ja lähtökohdista. Se on suuri voimavara, koska kun ajatuksia heitellään puolin ja toisin, saadaan kuuluviin monta näkökantaa, Jari jatkaa. Jarin mielestä hallintoneuvosto on ollut yllättävän mielenkiintoinen pesti. - Olen saanut todella hyvän näkemyksen pankkien toiminnasta, hyödyllistä tietoa ja syvän läpileikkauksen siitä, miten finanssialalla toimitaan. Samoin Titta kiittelee saaneensa paljon oppia itselle aiemmin vieraasta toimialasta sekä mahdollisuuden vaikuttaa tärkeisiin asioihin. - Tämä on myös hyvää vastapainoa omalle työlle kuntoutusmaailmassa. Toisaalta voin käyttää hallituksen toiminnassa omassa ammatissa opittuja taitoja, kuten työhyvinvointi, strateginen toiminta ja prosessiajattelu, Titta sanoo. Titta ja Jari kannustavat Vehmersalmen Osuuspankin jäseniä pohtimaan, olisiko hallinnossa toimiminen heidänkin juttunsa. - Pankkien luottamustehtävissä täytyy omat raha-asiat hoitaa moitteettomasti. Luottamus ja vaitiolo ovat tärkeitä asioita, niihin on sitouduttava 100 %, Titta muistuttaa. - Jos luottamustehtävä kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä toimitusjohtaja Petri Tylliseen, häneltä saa lisätietoa. Tämä on mukavaa ja samalla vakavaa toimintaa, joka sopii kaikenikäisille, Jari sanoo. 24

VEHMERILÄINEN

VEHMERSALMEN OSUUSPANKISSA SINUA PALVELEE

Anne Bruun anne.bruun@op.fi puh. 010 255 1721 040 704 6232

Tanja Lappalainen tanja.2.lappalainen@op.fi puh. 010 255 1714 050 575 8107

Anne Turunen anne.turunen@op.fi puh. 010 255 1712 050 349 7186

Petri Tyllinen petri.tyllinen@op.fi puh 010 255 1710 0400 578 835

Nellanoora Sipinen nellanoora.sipinen@op.fi puh. 010 255 1720 040 962 3134

Jaana Kärki jaana.karki@op.fi puh. 010 255 1718 040 847 2869

Tuuli Puikkonen tuuli.puikkonen@op.fi puh. 010 255 1719 040 411 5649

- Yhtä lähellä kuin lähin puhelin Vehmersalmenkatu 34 | 71310 Vehmersalmi | puh. 010 255 1701 | fax. 010 255 1749 Palvelunumeromme on käytössäsi konttorimme aukioloaikoina maanantaisin kello 9-17 ja tiistaista perjantaihin kello 9-15. vehmersalmen@op.fi | www.op.fi Kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu + 0,17 €/min. 25

VEHMERILÄINEN

Hyvän mielen juhlat! Teksti ja kuvat: Aino, Eila ja Liisa

EL Mustinlahden yhdistys ry:n alkuvuoden toimintaan vaikuttivat edelleen korona – pandemiasta johtuvat rajoitteet. Viranomaistoimet rajoittivat yhteisiä kokoontumisia ja tapahtumien järjestelyjä. Rajoitteet asettivat myös meidän toiminnalle omat haasteensa. Yhdistyksemme jäsenet ovat iäkkäitä ja suurelta osin riskiryhmään kuuluvia, joten kerhotoimintaa eikä muitakaan tapahtumia ollut turvallista järjestää. Viimein rajoitukset helpottuivat ja pääsimme käynnistämään maaliskuulla kerhotoiminnan. Vaikka kevään kerhotoiminta jäi lyhyeksi, halusimme sitä juhlistaa pitkästä aikaa vappujuhlalla. Vaikka syksy tekee jo tuloaan haluamme vielä palata tähän kevään vappujuhlaan ja kertoa teille, miten merkityksellisiä ja yhteisöllisiä ovat yhteiset juhlat. Kevään kerhokauden päättäjäiset pidettiin 28.4. iloisissa vapputunnelmissa. Pelkkä juhlien suunnittelu oli jo mukavaa puuhaa ja porukka oli innokkaasti mukana suunnittelussa. Tehtäviä jaettiin ja ostoslistoja suunniteltiin. Juhlapäivän aamuna ensimmäiset talkoolaiset saapuivat kylätalolle tekemään munkkitaikinoita jo kukon laulun aikaan. Vähän kerrassaan porukka lisääntyi, kun tarvittiin munkin pyörittelijöitä, paistajia ja sokeroijia. Munkin tuoksu täytti kylätalon, kun emännät paistoivat lähes kaksisataa munkkia. Munkkien paiston ohessa ka-

tettiin pitkät pöydät juhlakuntoon ja sali koristeltiin ilmapalloilla ja serpentiineillä. Jo tässä vaiheessa kylätalolla oli juhlan tuntua ja iloinen tunnelma. Puolenpäivän lähestyessä alkoi juhlaväkeä saapua kylätalolle. Puheensorina alkoi täyttää juhlasalia ja oli kiva katsoa, miten juhlaväellä oli hymy herkässä. Juhlat alkoivat yhdistyksemme jäsenen Keijo Savolaisen musiikkiesityksellä. Alkusävelten jälkeen nautimme munkkikahvista ja Anjan tekemästä simasta. Keijo lauloi iltapäivän aikana vielä useita kauniita ikivihreitä sävelmiä. Näin saimme nauttia upeasta vappukonsertista, kun Keijon kantava ja samettinen ääni täytti kylätalon. Yhteislaulujen aikana pääsi myös juhlaväki avaamaan ääniään ja yhtymään mukaan kevätlauluihin. Musiikin ja seurustelun merkeissä aika kului kuin siivillä. Munkeista ei jäänyt jäljelle kuin sokerit lautaselle ja simasta hiivat pullojen pohjille. Mutta mikä tärkeintä, niin pitkästä aikaa juhla toi meille yhteisöllistä toimintaa, hyvän mielen ja hymyn yhdistyksen jäsenten kasvoille. Tulukee mukkaan Mustinlahen eläkeläisten toimintaan! Hyvää syksyn jatkoa.

VEHMERILÄINEN

Kuvankaunis Vehmersalmi -valokuvakilpailun tulokset Teksti: Jarmo Mustonen Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille ja äänestäjille! Saimme kuvia mukavasti, 46 kpl. Näistä Koy:n lehtiryhmä valitsi 10 parasta valokuvaa äänestykseen, joista yleisö pääsi äänestämään v oittajan. Saimme hyvää kuvasatoa, joita käytetään Vehmeriläinen lehden kuvitukseen, kaikkia kuvia emme kuitenkaan julkaise tässä lehdessä, jätämme niitä myös muihin lehtiin. Kuviin merkitään kuvaaja ja aihe sekä kuvakilpailun symboli. Itse äänestykseen saimme ruhtinaalisesti 102 ääntä. Kilpailun voitti ylivoimaisesti kuva nro 2.

KuvankaunisVehmersalmi VALOKUVAKILPAILUN SATOA 2022

Äänestykseen valitut kuvat: TULOKSET

Raimo Taskinen

Eveliina Hiltunen

Laura Kumpulainen

Marita Vartiainen

Arto Kiviniemi

Laura Kumpulainen

Arto Kiviniemi

1. sija 100 € lahjakortti Vehmeriläisen kansikuva

2. sija 50 € lahjakortti

3. sija 20 € lahjakortti 2 kuvaa jaetulla sijalla Arto Kiviniemi

Arto Kiviniemi

Kati Iivanainen

Arto Kiviniemi

Äänestäjien kesken arvotut 5 voittajaa, olemme voittajiin suoraan yhteydessä. Palkintona villasukat + vehmersalmikassi.

35 30 25

Voittajat:

Anna-Maaria Neurauter

Kati Iivanainen

Tiinamari Väliahdet Anni Rissanen Kirsi Vartia Katri Räsänen Pyry Luminen

15 10 5 0

Äänestyksen jakauma

ONNEA VOITTAJILLE! 27

VEHMERILÄINEN

Ajankuluksi ristikoita edullinen ostospaikka

FINLANDIAAJON PAIKKA

RIISTALIHAN MUREUTTAMISEKSI JULMIA TAKAISIN-1. MAKSUJA

RUNOIL- O LUT L. UUS- P KLASSINEN TYYLI SUU- E REN TAVIA LINS- L SEJÄ

ISO A

POHJOISSAVOA JUHA

BJÖRKLUND

hallita

LAULAVA IRINA

KAMERASSA PERANKOSKI

SANDMANIN LUONUT GAIMAN KUSN TANNUS

TELEALAN TYTTÖ

HÄTIKÖIDÄ R

JOULU ON ----!

KERMAASTIOITA

HIIHTÄJÄ KORVA

LEHTISEN P ROOLI

LAVALLA LOISTAVA

VAHINKO

NEI- I TOJA

MANSIKILLE MIELEEN ILMAISEE VAIHTOEHTOA

ELINVOI- V MAISIA MOPO- A KORTTIKIN A NAULAKKOJA N

VANHATPIIAT MYYMÄLÖITÄ

TAIS-

HUI- TELLA KAI- S PUIN PAAVA

TROIJAN SODAN SOTURI

hiiskatti!

agentti

TASOIT- L TAA

T O

FRANK

äkkiä

-MATO

LÄTKÄ- KIPUTÄHTI KOH- P HAULA TIA

-KIVI VIHERIÖI

NEUVOTELTU SOPIMUS

KARKEA- R RAKEISTA A

TUKKA-

SYÖDÄ

JOULUPÖYDÄSSÄ

-KONE T

KAVALTAJA

S K

SARASVUO

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

VEHMERILÄINEN

Onko kirkko keskellä kylää?

TAKSI

122

NIILO LESKINEN Kuopio

Puh. 0400 578 358 Puh. 044 4720 164

Matti Kaarlejärvi Taiteilija, Kuopion Kurkiharju Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt päättämään niin kotikirkon kuin myös yhteisen kirkkovaltuuston asioista Kuopiossa. Evankelisluterilaiselle kirkolle parhaat kiitokset siitä, että myös 16-vuotiaat seurakuntien jäsenet pääsevät äänestämään – tämä luo pohjaa kansanvallan kehittämiselle koko suomalaisen yhteiskunnan osalta. Kirkon rooli ja merkitys on muuttunut vuosisatojen aikana. Vaikka usein sunnuntain jumalanpalveluksien aikaan kirkkosalit kumisevatkin väljyyttään, on kotiseurakunnalla aina paljon annettavaa. Perhetapahtumat kastajaisista, konfirmaatioista, häistä ja hautajaisista erityisesti joulun ajan tilaisuuksiin kokoavat kirkot täyteen seurakuntalaisia. Myös sähköiset yhteydet ovat tuoneet seurakunnan toiminnan lähelle ihmisiä – näitä on hyvä kehittää laadukkaiksi toiminnoiksi. Kirkon perimmäinen tehtävä on luonnollisesti toimia ihmisen kanssakulkijana niin onnen kuin surun ja hädänkin hetkellä. Sielunpaimenen työ ei ole muuttunut vuosisatojen saatossa. Se on surullista, että ev.lut. kirkkomme kipuilee koko ajan avioliittokäsityksensä kanssa eikä kirkolliskokous ole löytänyt vielä ratkaisua Suomen tasa-arvoisen avioliittolainsäädännön mukaisesti. Mielestäni kirkon ei tule kääntää selkäänsä yhdellekään kristitylle. Seurakuntien luottamushenkilöiden tärkeimmät tehtävät liittyvät kirkon hengellisen perustan ohella maallisten asioiden päättämiseen. Talous, henkilöstö ja kiinteistöt puhuttavat jokaista seurakuntaa. Oma luottamushenkilökokemukseni tulee niin Ranuan seurakunnan kuin Puijon seurakunnan työstä – samat asiat ovat pinnalla kaikissa Kuopion alueen seurakunnissa. Jotta kirkko on todella ihmisten sydämissä ja keskellä kylää, sen tulee olla elävä seurakuntatyöltään niin perustehtäviensä kuin myös musiikin ja kulttuurin osalta. On hyvä muistaa, että kirkko on ilosanomansa vuoksi meidän kaikkien yhteinen kokoontumispaikka.

Talven aukioloajat:

ma-pe 7-17 la 8-14

Linnatie 3 71310 Vehmersalmi

010 579 4670 info@vehmerinbensis.fi

Huoltoasema Rengasmyynti Rautakauppa Kahvila/ravintola Auto- ja pienkonekorjaamo Vehmerin Bensis

vehmerin_bensis

Mukana JOULUREMAKASSA

St1 Vehmersalmi Kortti- ja St1 mobiilimaksu.

Tervetuloa!

KuvankaunisVehmersalmi VALOKUVAKILPAILUN SATOA 2022

St1 automaattiasema Vehmersalmi Linnatie 3, 71310 Vehmersalmi vs@bensis.fi

Anna-Maaria Neurauter Auringonlasku sateen jälkeen 29

VEHMERILÄINEN

Mustikkakukko Sirpa Miettinen, Koy Vehmersalmi ry

Mustikkakukko on savolainen perinneherkku ja nyt voit tehdä sen myös gluteenittomana. Mustikat mehevöittävät tumman taikinakuoren antaen herkulle metsäisen maun. AINEKSET 125 g voita ¾ dl sokeria ½ prk kermaviiliä 1 tl Virtasalmen Viljatuotteen Gluteenitonta Psylliumia 3 dl Virtasalmen Viljatuotteen Tummaa Gluteenitonta Jauhoseosta 1 ½ tl leivinjauhetta TÄYTE 8 dl mustikoita 1 dl sokeria ½ dl perunajauhoja

Mustikkakukko on suomalainen perinneruoka ja herkullinen jälkiruoka, jota kutsutaan myös rättänäksi. Tarjoile lämpimänä kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kanssa. AINEKSET (6 annosta) 200 g Valio voita ¾ dl sokeria 3 ¼ dl ruisjauhoja ¾ tl leivinjauhetta TÄYTE 8 dl (400 g) n. 1 dl ½ dl

pakastemustikoita sokeria perunajauhoja

TARJOILUUN 2 dl Valio kuohukermaa (+ sokeria) OHJE Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää ruisjauho-leivinjauheseos. Erota taikinasta vajaa 2/3 ja taputtele se uunivuoan (Ø 18 - 20 cm) pohjalle ja reunoille 3 - 4 cm korkeudelle. Taputtele loppu taikina leivinpaperille kanneksi ja laita se jääkaappiin hetkeksi. Sulata mustikat mikrossa (nopeuttaa mustikkakukon kypsymistä). Lisää mustikoihin sokeri ja perunajauho. Kaada seos vuokaan. Aseta kansi päälle. Paista 200 asteessa n. 40 min.

OHJE Laita kulhoon kermaviiliä ja sekoita siihen psyllium ja anna seistä 10 minuuttia. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää seokseen kermaviili ja jauhoseos ja sekoita keskenään. Kaaviloi taikinasta leivinpaperin päälle pohja ja reunus ja taputtele tasaisesti joka puolelle voideltuun vuokaan. TÄYTE Kaada kulhoon mustikkaseos. Kaaviloi taikinasta vielä kansi, aseta se mustikoiden päälle ja sulje reunat. Paista 200 asteessa 25-30 minuuttia. Tarjoa gluteeniton mustikkakukko vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

Tarjoa lämpimänä kermavaahdon kanssa. PS. Tämä vuosi oli hyvä mustikkavuosi, joten nyt voi herkutella mustikkakukolla.

Arto Kiviniemi Metsävaahtera

KuvankaunisVehmersalmi VALOKUVAKILPAILUN SATOA 2022

VEHMERILÄINEN

Diakonia 150 vuotta Leena Vartianen, diakoniaviranhaltija, Riistaveden alue srk Diakonian juhlavuoden laulu, jonka Pekka Simojoki on tehnyt, alkaa sanoilla: Niin monet ovat tielle lähteneet jo kauan ennen meitä ja loppuun käyneet sen uskoen ja palvellen. Laulun kertosäkeistö kiteyttää diakonian olevan sydänten kieltä ja käsien teologiaa. Viipurissa syyskuun 1. päivänä 1872 vihittiin Matilda Hoffman diakonissaksi Pietari-Paavalin kirkossa. Tuosta tapahtumasta tänä syksynä tuli kuluneeksi 150 vuotta, siksi vietämme diakonian juhlavuotta.Sisar Matilda työskenteli Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa koko työuransa. Mutta ensimmäinen suomalainen diakonissa tuolloin vihitty Matilda Hoffman ei ollut. Vuonna 1866 Pietarin Evankeelisessa Hospitaalissa diakonissavihkimyksen sai Mikkelistä kotoisin ollut Amanda Cajander. Hän oli liittynyt sisaryhteisöön kolme vuotta aikaisemmin. Amanda oli tuolloin 36-vuotias leskirouva. Vuonna 1867 sisar Amanda kutsuttiin johtajattareksi Suomen ensimmäiseen diakonissalaitokseen, joka perustettiin Helsinkiin everstinna Aurora Karamzinin aloitteesta. Seurakuntadiakonia tuli kirkkolakiin vasta 1944, jonka myötä jokaiseen seurakuntaan tuli palkata diakoniatyöntekijä. Kuopion hiippakunnassa ensimmäisenä Suomessa tuli voimaan diakoniaohjesääntö piispa Gustaf Johanssonin ansiosta vuonna 1893. Hänen mukaansa diakoniatyötä tarvittiin kunnallisen vaivaishoidon rinnalle auttamaan köyhiä ja sairaita. Kuopion hiippakunnasta tuli näin seurakuntadiakonian suunnannäyttäjä. Kuopiolaiset diakonissat olivat seurakuntadiakonian uranuurtajia ja kehittäjiä Kuopion hiippakunnassa. Heidän pääasiallinen tehtävänsä oli hoitaa köyhiä sairaita ja antaa apua niille, joita muu avustustoiminta ei tavoittanut. Sisällissodan aikana diakonissat toimivat sairaanhoitotehtävissä rintamalla ja vankileireillä auttaen sodan molempia osapuolia. Talvisodan jälkeen diakonissoja työskenteli siirtoväen avuksi perustetuissa tilapäisissä sairaaloissa sekä kiertävinä sairaanhoitajina.

Jatkosodan aikana diakonissoja työskenteli sotasairaaloissa sairaanhoitotehtävissä ja sielunhoitajina.Seurakuntatyössä diakonissat aluksi keskittyivät kotisairaanhoitoon. Diakonissoille uutena työmuotona tuli tyttö- ja poikakerhot, kunnes 1960- luvulla alkoi kirkon nuorisontyö kehittyä. Diakonian juhlavuoden tapahtumassa Kuopion torilla kertoi eläkkeelle jäänyt maaseurakunnan diakonissa Aino Mömmö erilaisista tavoista kulkea avun tarvitsijan luo. Epäilen, ettei monikaan diakoniaviranhaltija ole yhtä monella tapaa kulkenut. Aino kulki työssään aluksi kävellen, hiihtäen, sitten polkupyörällä, mopolla, veneellä, resinalla ja autolla. 1972 Kansanterveyslaki siirsi kotisairaanhoidon diakonissoilta kuntien tehtäväksi. Sairaanhoitotyö väheni ja sielunhoito- ja avustustyö lisääntyi. 1990 lamaan diakoniatyö reakoi nopeasti erilaisten ruokapankkien ja ruokajakeluiden avulla. Diakoniatyö on ollut alusta asti välittömän avun antamista, avun piiriin saattamista, rakenteisiin vaikuttamista ja rahallista apua. Kaikki tuo toteutui myös vertauksessa laupiaasta samarialaisesta; samarialainen sitoi haavat, vei majataloon saamaan jatkohoitoa, maksoi hoidon ja vertaus aiheutti keskustelua. Tuo kaikki elementit ovat yhä diakoniatyön arkea. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on olennaisen osa diakoniaa, jotta rakenteelliseen syrjäytymiseen voitaisiin puuttua. Diakoniantyön arki muodostuu sieluhoitokeskusteluista, ryhmätoiminnasta, avustustyöstä ja kotikäynneistä. Diakoniatyön tavoitteena on tuoda toivoa ja iloa sekä mahdollistaa ihmisarvo kaikille ihmisille. Tähän tarvitaan meitä jokaista. Käsi kädessä matkan teko on helpompaa. Joskus tarvitsemme itse apua ja toisinaan saamme olla auttajana. Tarvitsemme muistutusta Jumalan rakkaudesta, jota emme omilla teoilla ansaitse vaan rakkaus saadaan lahjaksi, joka on tarkoitettu jaettavaksi. Juhlavuoden tunnuslaulun kertosäkeistössä sanotaan: Sillä särkynyt etsii elämän tieltä rinnalla kulkijaa ja eksynyt löytää kotinsa sieltä, missä joku rakastaa. se on sydänten kieltä ja käsien teologiaa.

Lisätietoja juhlavuodesta: https://evl.fi/diakonianjuhlavuosi2022 31

VEHMERILÄINEN

Leader-rahoituksella myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin Kirjoittaja: Jaana Paananen, toiminnanjohtaja, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry

Kalakukon myöntämän Leader-rahoituksen tuloksista ja vaikutuksista on tehty ulkopuolisen asiantuntijan arviointi. Ohjelmakaudella 2014–2020 Kalakukon aluekehittämisen vipuvaikutus nousi 10 miljoonaan euroon, josta kuusi miljoonaa on Leader-rahoitusta ja neljä miljoonaa alueen toimijoiden yksityistä rahoitusta tai talkootyötä. Näillä euroilla mm. kunnostettiin tai rakennettiin yhteensä 35 yhteisöllistä kohdetta ja syntyi 22 uutta yritystä sekä 42 uutta työpaikkaa. Arviointityöstä saatiin tärkeää tietoa rahoituksen vaikutuksista esimerkiksi aluetaloudelle, energiansäästöön, ympäristöön ja paikallisten ihmisten hyvinvointiin. Kehittämishankkeita rahoitettiin kaikilla Kalakukon kunta- ja pitäjäraatialueilla. Tulosten vaikutukset olivat suurimpia sosiaaliseen ympäristöön, mikä tarkoittaa vaikutuksia ihmisten osallisuuteen, yhteisöllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja kulttuuriseen osallistumiseen. Yhdeksässä hankkeessa kymmenestä on vaikutettu näihin asioihin. Sen sijaan ympäristövaikutusten mittaaminen, seuranta ja konkreettinen vaikuttavuustieto hankkeissa on jäänyt vähäisemmäksi. Kolmasosassa kehittämishankkeista on tunnistettu tulosten vaikutuksia

luonnonympäristöön, kuten alueiden siistiytymiseen, päästöjen vähentymiseen, luonnonsuojelun edistämiseen, ympäristövastuullisuuden lisäämiseen ja energian säästöön. Tuleva talvi tulee olemaan energianhinnan nousun takia erityisen tiukka kaikilla tahoilla. Kalakukon Leader-rahoituksella on tuettu kylätalojen ja yhteiskäytössä olevien tilojen energiansäästöihin tähtääviä remontteja ja koneinvestointeja, kuten maalämpöä, aurinkopaneeleita ja ilmalämpöpumppuja. Kylätalojen merkitys on keskeinen yhteisöllisyyden säilyttämisessä, sillä ne ovat tärkeitä ja usein ainoita harrastus- ja kokoontumispaikkoja maaseudulla. Talojen ylläpitokustannusten noustessa on vaarana kylätalojen sulkeminen ja harrastustoiminnan loppuminen. Tänä syksynä haasteita tuo ohjelmakauden vaihtuminen, minkä vuoksi emme enää voi ottaa vireille uusia rahoitushakemuksia. Uusia investointeja ei siis kannata toteuttaa tänä syksynä jos niihin aikoo hakea Leader-rahoitusta. Uusi rahoituskausi käynnistyy vuoden 2023 alkupuolella, jonka mahdollisuuksista Kalakukko jalkautuu kertomaan kylille ja kuntiin.

tervetuloa asioimaan kylän omaan apteekkiin! Iloinen ja asiantunteva henkilökuntamme auttaa Sinua terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Meiltä saat itsehoito- ja reseptilääkkeiden lisäksi apua reseptien uusimisessa ja lääkkeiden annosjakelussa. Meiltä löytyy myös hyvä valikoima terveydenhoitoon liittyviä tuotteita. Käänny puoleemme, autamme mielellämme!

Mukana JOULUREMAKASSA

uloa! t e v r e T i t s ä m Lämpi 32

VEHMERSALMEN

APTEEKKI

Vehmersalmenkatu 34, 71310 Vehmersalmi Olemme avoinna: ma 9-17, ti-pe 9-16 puh. (017) 385 1126

VEHMERILÄINEN

Kalakukko mukana valtakunnallisessa Maaseutugaalassa Pohjanmaalla Syyskuun lopulla Suomen maaseutuväki kokoontui yhdessä juhlistamaan päättyvää ohjelmakautta sekä sen huikempia onnistumisia maaseudun supertapahtumassa Kurikassa. Maaseutugaalassa valittiin ohjelmakauden 2014–2020 vaikuttavimmat hankkeet ja yritystukea hyödyntäneet yritykset kolmessa eri kilpailusarjassa, jotka pohjautuivat maaseutuohjelman kolmeen strategiseen painopisteeseen. Voittajiksi jännittävässä ja korkeatasoisessa kisassa nousivat Voimaa farmarille, Hakolan huonekalu Oy:n uusi toimintakonsepti, Pessimismi – Puolangan kunnan uusi kuntabrändi, Mobiililuotsi ja yleisön suosikkina Koiraurheilukeskus Sievä. Suomalainen pessimismi puree laajemmaltikin eurooppalaisiin, sillä yleisö äänesti Puolangan pessimistit Euroopan parhaaksi EU-tason Rural Inspiration Awards -kilpailussa yleisön suosikiksi. Pohjois-Savosta finaaliin ylsi RuokaSavo -hanke, jonka tuloksena Kuopion alue ja Pohjois-Savon maakunta sai ensimmäisenä alueena Suomessa European Region of Gastronomy eli maukkain maakunta -tunnustuksen. Tunnustuksen saamiseksi maakunnan elintarvike- ja matkailualojen toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistettiin ja ammattimaisuutta lisättiin. Tämän myötä pohjoissavolaisen lähiruoan tunnettuutta ja paikallisen tuotannon arvostusta on huimasti lisätty. Maaseutugaalakuvassa vasemmalta: Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n hallituksen jäsen Kaija Heikkinen, Muuruvesi, tj. Jaana Paananen, hallituksen pj. Jorma Holopainen, Nilsiä, hallituksen jäsen Veikko Savolainen, Vehmersalmi ja varajäsen Ate Savolainen, Vehmersalmi.

KOTIRUOKAPALVELUA VEHMERSALMELLA

Vehmersalmen asukastila

JoutaVillan keittiöstä kotiruokaa kotiin kuljetettuna. Kysy lisää!

Asukastila avoinna ma ja to klo 9-13. Tervetuloa, toiminta on kaikille avointa! Yhteystiedot:

040 7572591 / Jonna jonna@rissaset.fi

Outi Kuosmanen, lähiötyöntekijä p. 044 718 2155, outi.kuosmanen@kuopio.ﬁ

040 8445799 / Laura laura@joutavilla.fi

Etsitkö tilaa? Muuna aikana tila on ryhmien, kerhojen ja yhdistysten maksuttomassa käytössä toiminnan ollessa kaikille avointa. Lisätietoa varauksista ja avaimista lähiötyöntekijältä.

e. inull lta S Maa

www.kuopio.ﬁ/asukastoiminta

Mukana JOULUREMAKASSA

VEHMERILÄINEN

Kaunis Vehmersalmi ja me Teksti ja kuvat: Uwe Mäkinen, Vehmersalmen pappi Aamulla avaan silmäni ja katson ulos ikkunasta. Aurinko nousee juuri. Joku on maalannut hennon sateenkaaren taivaalle. Muutama pilvi leijailee ohi ja tekee tietä uudelle päivälle. Tuuli hyväilee hellästi Kallaveden pintaa ja laittaa rannan kuuset tanssimaan. Jänis hyppii kaikessa rauhassa niityn poikki ja unelmoi vielä keskeneräisessä talviturkissaan pikaisesta lumesta. Muutama lintu etsii lehtimaton alta aamiaista. Minä astun ulos ovesta, hengitän raikasta aamuilmaa ja ajattelen, miten hyvä minun on olla. Miten ihanaa on saada elää täällä kauniin luonnon ympäröimänä. Ajatteleekohan ympärilläni oleva luonto samalla tavoin minusta ja iloitseeko se siitä, että sillä on minut asujanaan? Vai kärsiikö se minusta? Olenko minä uhka luonnon elinvoimaisuudelle? Olenko sokea sille kärsimykselle, jota sille aiheutan? Elänkö luonnon kanssa sopusoinnussa, niin kuin ihmiset Raamatun ensilehdillä elivät? Alussa maailma oli paratiisi, sanotaan ensimmäisessä luomiskertomuksessa. Mutta jo muutaman kappaleen päästä Jumala katsoo ihmistä ja huomaa, että pahuus on maapallolla suurta ja hän katuu tehneensä ihmisen. Eikä Jumala löydä enää mitään muuta tietä kuin tuhota vedenpaisumuksessa maailman. Vain Nooa, hänen perheensä ja pari jokaista eläintä pelastetaan ja he voivat aloittaa alusta uudelleen. Jumala solmii Nooan kanssa liiton ja asettaa sen merkiksi sateenkaaren taivaalle ja lupaa, ettei enää tule uutta vedenpaisumusta, joka tuhoaisi maan. Mutta liittoon tarvitaan aina kaksi. Mekin olemme sopimuksen osapuolia. Meidänkin täytyy varjella luomakuntaa. Niin kuin Jumala päättää muuttaman kappaleen jälkeen aloittaa alusta, niin meidänkin on aloitettava ajattelemaan mahdollisimman nopeasti omaa suhtautumistamme luontoon. Muutamat sukupolvet, joihin mekin kuulumme, ovat omalla energiankulutuksellaan ja elämäntyylillään muuttaneet ilmaston ja se on uhka

koko ekosysteemille. Täällä Vehmersalmella emme vielä huomaa kovin paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksia, miten voisimmekaan. Täällä ei ole jäätikköjä, jotka sulavat; ei meriveden korkeutta, joka nousee; ei äärimmäisiä sääolosuhteita, joilla on katastrofaalisia seurauksia ihmisille, eläimille ja kasveille. Mutta vähitellen ilmastonmuutos hiipii meillekin. Maapallon keskilämpötila nousee hitaasti ja erityisesti talvella myös meille. Lunta, jäätä ja routaa on aina vähemmän. Sademäärät kasvavat vähitellen. Metsien puusto muuttuu. Kohtaamme uusia eläin- ja kasvilajeja. Toiset taas siirtyvät yhä pohjoisemmaksi. Täälläkin huomaamme ilmastonmuutoksen vuosi vuodelta selvemmin. Myös me tässä pienessä kylässämme olemme kutsuttuja tekemään jotain ilmastonmuutosta vastaan. Jotta myös tulevat sukupolvet voisivat elää elämälle ystävällisessä maailmassa, meidän on uudistettava ajattelumme siitä, miten toimimme maapallon tärkeiden resurssien ja oman energiankulutuksemme kanssa. Täytyykö kotona lämpötilan olla todellakin yli 21 astetta? Täytyykö ulko-oven päällä ja talon jokaisessa huoneessa palaa valo? Täytyykö parhaat päivänsä nähneen energiansyöpön pakastimen edelleenkin jaksaa kylmentää itsensä alle 18 asteen. Onko ihan pakko käydä päivittäin saunassa tai onko kymmenminuuttinen lämmin suihku aina paikallaan? Pitääkö jokainen lyhytkin matka ajaa autolla? Emmehän me tarvitse tätä kaikkea, eikä meidän pidäkään. Me olemme täällä Vehmersalmellakin Jumalan edessä, lähimmäistemme ympäröiminä ja osana tätä maailmaa kutsuttuna varjelemaan ympärillämme olevaa ja haavoittuvaista luonto ja hylkäämään sen, mikä vahingoittaa sitä. Tämä on rasittavaa ja tarkoittaa muutosta henkilökohtaisessa elämässämme ja suhteessamme maapallon yhteiseen elämään. Meidän on lopultakin opittava, että olemme vain osa Jumalan luomakuntaa. Me, emme ole 34

VEHMERILÄINEN

vain me ihmiset. Me, se tarkoittaa maata, vettä ja taivasta. Se tarkoittaa ruohoa ja ruohonkorsia, pensaita ja puita. Se tarkoittaa ilmassa lentäviä lintuja ja metsien, peltojen ja järvien eläimiä. Se tarkoittaa kaikkia maapallon ihmisiä. Se tarkoittaa meitä kaikkia. Olen vakuuttunut siitä, että voimme muuttaa asioita, yksityiselämässä, yhteiskunnassa, töissä ja seurakunnassa – kun vain haluamme! Aloitetaan tämä! Maapallon tulevaisuuden tähden! Lastemme, lastenlastemme, lastenlastenlastemme ja muiden lasten tähden. Maapallon muilla laidoilla asuvien ihmisten tähden. Jumalan koko luomakunnan tähden! Meidän kaikkien tähden! Sillä aikaa, kun olen talon edessä seisoessani vajonnut näihin mietteisiini, on aurinko jo noussut vähän ylemmäs. On tulossa kaunis päivä. Katselen pientä siipiään räpyttävää lintua ja iloitsen hetken tästä tunnelmasta. Astun taas sisälle taloon ja päätän tehdä tänään ja seuraavina päivinä jotain sellaista, että Vehmersalmella ja koko maailmassa on kauniita päiviä jatkossakin.

VA A L I PÄ I VÄ 2 0.1 1 . 2 0 2 2, RIISTAVEDEN KIRKKO

S E U R A K U N TAVA A L I T. F I

uskottu toivottu rakastettu

Seurakuntavaaleissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Seurakuntavaaleissa pääset vaikuttamaan oman seurakuntasi tulevaisuuteen. Vaalikone auttaa valinnassa. Ennakkoäänestys oli 8.–12.11. Järvi-Kuopion seurakunnassa äänioikeutetut saavat äänestää varsinaisena vaalipäivänä vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Riistaveden, Tuusniemen ja Vehmersalmen alueseurakuntien äänestysalue: Riistaveden kirkko, Joensuuntie 2505, klo 11–20 Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan!

# S E UR A K UNTAVA A L I T

Järvi-Kuopion seurakunta Paasikoskentie 1, 73500 Juankoski, ma-pe klo 9–15, puh. 040 4888 602 www.kuopionseurakunnat.fi/jarvi-kuopio kirkkoherra Juha Hagman puh. 040 4888 600 Vehmersalmen alueseurakunta Aluepappi Uwe Mäkinen Diakoniaviranhaltija Minna Puustinen seurakuntamestari Ulla Laukkanen kanttori Aino Nissinen nuorisotyönohjaaja Jatta Utriainen lastenohjaaja Sari Huttunen

puh. 040 4888 638 puh. 040 4888 631 puh. 040 4888 641 puh. 040 4888 607 puh. 040 4888 643 puh. 040 4888 610 35

Arto Kiviniemi Auringonlasku Hormalahdella

KuvankaunisVehmersalmi VALOKUVAKILPAILUN SATOA 2022

VEHMERILÄINEN

Kanttorimme esittäytyy Teksti: Aino Nissinen, kuva: Petra Tiihonen Olen Aino Nissinen ja toimin kanttorin viransijaisena Vehmersalmella. Aloitin tänä syksynä ja kyseessä on ensimmäinen pitkä sijaisuus työurallani. Alkuun sopimus on tehty huhtikuun loppuun, mutta jatkan kanttorina Järvi-Kuopiossa myös kesänajan sekä toivottavasti seuraavan lukuvuodenkin. Luoja tietää mitä elämä tuo tullessaan. Olen kasvanut Etelä-Pohjanmaalla Kauhavalla. Muutin Kuopioon opiskelemaan kirkkomusiikkia lukion jälkeen vuonna 2010. Suoritin Taideyliopiston lisäksi musiikkipedagogin tutkinnon Savonia ammattikorkeakoulussa. Syventymiskohteenani on ollut klassinen laulu. Valmistumisen jälkeen olen käynyt yksityistunneilla Helsingissä muutaman vuoden ajan. Se on antanut minulle paljon. Olen todella kiinnostunut laulamisesta ja laulutekniikasta. Kanttorin töiden lisäksi minulla on lauluoppilas ja neljä kurssia Kuopion Kansalaisopistolla. Menneenä kesänä tein myös pianistin kanssa neljä konserttia parin yksityiskeikan lisäksi. Kanttorin työssä parasta on ihmisten kanssa oleminen. Tietysti nautin myös musiikillisesta annista, erityisesti laulamisesta. Uusi työ vaatii totuttelua ja opettelua niin kuin kaikilla vastaavassa tilanteessa. Asun edelleen Kuopiossa ja kilometrejä kertyy paljon työn puolesta. Toisaalta se on itselle rauhoittumisen aikaa siirtyessä kotoa töihin tai toiselta paikalta toiselle. Virkapaikkani on Riistavesi. Joskus työtehtäviä voi olla missä vain Järvi-Kuopion kahdeksasta alueseurakunnasta.

LVI-työt ja tarvikkeet uudis- ja saneerauskohteisiin

Puh. 050 461 9233 Vehmersalmenkatu 36 Vehmersalmi

www.paulis.fi LVI-työt

Putkisaneeraukset

Lämmitysratkaisut

Öljypoltinhuolto

Ilmanvaihto

Jätevesijärjestelmät

Mukana JOULUREMAKASSA

VEHMERILÄINEN

Kyläbaarin positiiviset tuulet

VeKa:n kuulumiset

Teksti: Jenni Jekkonen-Tirri

Teksti ja kuvat: Vehmerin kalakerho. Toni Helin

Kauan kaivattu entinen Maininki avasi ovensa elokuussa, tiloihin tuli uudet yrittäjät Tuusniemeltä. Tätä on kylällä toivottu ja odotettu kovasti. Yrittäjäpariskunta Jyrki ja Tarja Romppanen päätti kääriä hihat ja ottaa haasteen vastaan, uusi yritys tulille. Tuusniemeläinen pariskunta tietää mitä tekee, heillä on myös Tuusniemellä Kellari Pupi, ja ravintolauraa vuosikausia, joten konkareiksi heitä voi jo kutsua. Idea Vehmerin baarista on itänyt jo pienen tovin Jyrkin mielessä. Koronan aikaan tällaista oli turha ruveta pistämään tulille, kun ihmiset eivät saaneet kokoontua. Nyt kaiken kokemamme jälkeen ihmisten halu tavata toisiaan on kasvanut ja nyt oli oikea aika painaa kaasua. Kyllä tämä enemmän on jo elämäntapa, kuin bisnes. He ovat saaneet työllistettyä myös kylän nuoria, niin karaoken vetäjäksi kuin myös TET jaksolle. Jyrkille paikka ja paikalliset olivat entuudestaan tuttuja, hän oli Mainingin aikoina karaokejuontajana. Vehmersalmelle muutosta ei kuitenkaan puhuta, ainakaan toistaiseksi, kun se toinen yritys pyörii Tuusniemellä. - Kyllähän se paljon on sitä, että toinen on koko päiväisesti täällä ja toinen käy molemmissa, menemme ja elämme tilanteen mukaan, Tanja kertoo. Uusi baari on myös ruoka- ja lounasravintola, saamme nauttia heidän palveluistaan läpi vuoden miltei jokaisena viikon päivänä, tammi-helmikuu on hiljaisempaa aikaa, tuolloin sunnuntai päivän he pitävät ovet kiinni. Elävästä musiikistakin olemme saaneet jo syksyn aikaan nauttia ja joka viikonloppu pistetään karaokeksi. Itse kävin ystäväni kanssa testaamassa heidän lounaan, en muistakkaan milloin olisin, niin hyviä kasvispihvejä syönyt. Käyn toistekin ja suosittelen kyllä muillekin. Pizzat on myös testattu ja kyllä ne hyviä ja täyteläisiä ovat. Tätä meidän kylä tarvitsikin, eloa ja iloa, ihmisiä liikkeelle ja tapaamaan toisiaan. Voisin sanoa, että yrittäjiltä vaaditaan lehmänhermoja ja kykyä sietää jatkuvaa muutosta. Joka päivä tuo mukanaan yllätyksiä ja vaatii ongelmanratkaisutaitoja. Tämän konkari pariskunnan kohdalla en epäile, etteikö tämä toimisi ja tiedä vielä, mitä on luvassa.

Vehmerin kalakerholla on ollut toimintarikas vuosi ja katse kohdistuukin jo tulevaan vuoteen. Kerho täyttää ensi vuonna jo 30 vuotta ja se näkyy monenlaisina tapahtumina läpi vuoden. Osa tapahtumista on tarkoitus järjestää niin että, kaikki kyläläiset pääsevät osallistumaan. Kerho halusi kantaa vastuuta lähivesien kalakannoista ja järjestimmekin 27.8.2022 hieman erilaisen uistelutapahtuman. Suvasveden lohikuninkuus uistelukisa järjestettiin sillä periaatteella, että kaikki saadut tulot käytetään Suvasveden kalatalousalueen järvilohi-istutuksiin vuonna 2023. Suurin kisassa saatu järvilohi painoi 6,37 kg. Samaan aikaan kun uistelijat olivat vesillä, järjestimme naisille ja tytöille suunnatun onkikilpailun. Se oli osana valtakunnallista Mimmit kalastaa -tapahtumasarjaa. Oli hienoa seurata mimmien aitoa intoa perinteiseen mato-ongintaan. Kaikilla oli hymy poskilla ja kilpailun loputtua kaikki palkittiin. Otamme tämän naisille ja tytöille suunnatun tapahtuman myös ensi vuoden ohjelmaluetteloon. Sitten vaan kaikki kalastamaan, sillä meillä on maailman parhaat kalavedet aivan äärellä. Kala on mitä parhainta ravintoa ja lisäksi se on todella edullista, kun sen vielä itse pyytää. Hyvää loppuvuotta kaikille ja tervetuloa mukaan tapahtumiin.

” Muistakaa olla ylpeitä itsestänne ja muistakaa, että monesta ei tähän olisi. Kiitos uudet yrittäjät ja tervetuloa kylällemme yrittämään. ” KYLÄBAARI VEHMERSALMI Vehmersalmenkatu 34, 71310 Vehmersalmi Puhelin: 0400 515 265 Sähköposti: kylabaari@kylabaarit.fi MA-TO 9-15 • PE 9-02 • LA 12-02 • SU 12-18 RUOKALISTA VEHMERI: www.kylabaarit.fi/ruokalistat-vehmersalmi/ 37

VEHMERILÄINEN

Misato tuli kylään Teksti: Kirjoittaja: Kirsi Vartia Ruoka yhdistää ympäri maailman

Ruuasta voi saada elantonsa monin tavoin. Misato on japanilainen ruokavaikuttaja, jonka elämäntehtävä on reissata maailmalla, asua perheissä ja tutustua kotiruuan valmistuksen kautta maan ruokakulttuuriin. Takana on nyt 60 maata ja 120 perhettä. Kohdemaan valintaan vaikuttaa Misaton oma henkilökohtainen kiinnostus jotakin maata kohtaan, mutta myös eteen avautuvat henkilökohtaiset kontaktit, jotka mahdollistavat isäntäperheiden löytymisen kohdemaassa. Kun siskontyttö viestitteli, että täti varmaan haluaisi Misaton kylään, vastasin että tervetuloa! Seuraavaksi alkoikin ankara mietintä, miten esitellä pohjoissavolaista ruokakulttuuriamme hänelle.

Maan kulttuuriin on hyvä pureutua ruokien, raaka-aineiden ja niiden tarinoiden ja taustasyiden avulla. Miksi jokin ruoka valmistetaan näistä raaka-aineista ja miksi alue suosii tiettyä raaka-ainetta? Misaton vierailulla nousi esiin rukiin merkitys ruokakulttuurissamme ja ruokien hauduttaminen uunissa. Esimerkiksi Tokiossa asunnoissa ei ole uunia, joten uuniruokien valmistaminen ei kuulu japanilaiseen ruokakulttuuriin. Misatoa kiinnosti myös missä tilanteissa jotakin tiettyä ruokaa valmistetaan ja tarjoillaan. Ruoka on hyvä perusta maan laajemmalle kulttuurin ja poliittisen tilanteen ymmärtämiselle alueella ja se yhdistää ihmisiä vaikkei olisi yhteistä kieltäkään. Yhteisinä kokkaushetkinä on luontevaa keskustella kaikesta mahdollisesta kohdeperheen kanssa.

Tule apuun kylä! Kesällä paikallista ruokakulttuuriamme on helppo hehkuttaa. Veimme Misaton Mustinlahteen Koivikon tilan mansikkapellolle poimimaan keruukauden viimeiset, mutta sitäkin makeammat mansikat. Koska Misato oli kiinnostunut myös suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, valjastettiin Kirsi-opettaja naapuripenkkiin kertomaan aiheesta keruun lomassa. Iltapäivä olikin sitten mansikoiden säilöntää ja mansikkakakun tekoa. Seuraavana aamuna Jykä Vehmersalmen kalakerhosta kurvasi Myllyrannan laituriin ja nappasi meidät mukaansa muikkuverkoille. Rasvatyyni Suvasvesi tarjoili upeita maisemia, ja Jykä opetti Misatolle kuinka verkot nostetaan. Saimme sen verran saalistakin, että savustuspönttöön saatiin muikut savustumaan. Jykä oli kyllä varautunut nollasaaliiseenkin muutamalla säilykepurkilla. Misaton toive oli saada elää kohdeperheiden kanssa arkea ja tehdä sellaista ruokaa, sitä millä me joka päivä täytämme vatsamme, joten pyrimme valmistamaan vieraamme kanssa kesäistä kotiruokaa: grillasimme, keitimme uusia perunoita ja teimme salaattia oman kasvimaan sadosta. Tytär opetti hänelle mustikkakukon teon ja hellepäivänä leivoimme karjalanpiirakoita ja ruisleipää. Kaikki ruuat kuvattiin ja maisteltiin tarkoin.

Mansikankeruun lomassa Kirsi Pehkonen kertoili Misatolle suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Misato pitää kokemuksistaan Instagram-tiliä ja blogia, mutta taloudellisesti merkittävämpiä ovat artikkelit ja kirjat; hän kirjoittaa havaintojaan japanilaisiin ruoka- ja matkailualan lehtiin sekä omiin kirjoihinsa. Matkoilla kerätty materiaali saattaa muhia vuosia odottamassa oikeaa yhteiskunnallista keskustelua Japanissa: tällöin hän voi liittyä keskusteluun tuomalla havaintojaan eri ruokakulttuureista maailmalta. Vehmersalmen Salen panttipulloautomaatti päätyi kuvattuna Misaton kameraan, joten ehkäpä kierrätysjärjestelmämme hypähtää japanilaiseen keskusteluun, kun aika siellä on oikea.

Havaintoja Suomesta Misato ei päästänyt meitä helpolla. Miksi käytätte näin paljon ruista? Miksi juotte taas kahvia? Mikä on omavaraisuusasteenne eri raaka-aineissa? Hänen mielestään suomalainen ruokakulttuuri on vielä varsin lähellä raaka-aineiden alkuperää. Ihmisillä on läheinen luontoyhteys, ja vaikka ei keräisikään itse vaikkapa marjoja, on niiden käyttö silti luontevaa. Raaka-aineet ovat puhtaita ja turvallisia. Rukiin käyttö sekä leivässä että makeissa leivonnaisissa on poikkeuksellista. Myös kauran todella monipuolinen ja innovatiivinen käyttö oli kiinnostavaa.

Jykä ja Misato muikkuverkoilla - jännitys tiivistyy, tuleeko sieltä kalaa? 38

VEHMERILÄINEN

Japanilais-suomalainen lounas: misokeittoa ja savumuikkuja.

Suomalaiset kokkaavat hänen mielestään aika luovasti. Ei ole yhtä ainoaa oikeata tapaa tehdä ruokaa, vaan reseptien soveltamisessa ollaan luovia ja tällöin kokkaaminen on nautinnollisempaa. Japanilaisessa yhteiskunnassa opitaan jo varhain, että ohjeet ovat millintarkkoja, joten kun MIsato pyytää kokkikurssilaisiaan pilkkomaan sipulin, on vastakysymyksenä heti: voitko tarkentaa monenko mm pituisiksi ja levyisiksi suikaleiksi?

Tuulahdus japanilaista ruokakulttuuria Vastalahjaksi saimme Misatolta tuulahduksen japanilaisesta ruokakulttuurista. Misato piti meille pienen teeseremonian ja opetti meidät valmistamaan misokeittoa ja teryakikanaa. Jokainen häntä auttanut sai lahjaksi hänen taittelemansa paperitaideteoksen – origamin. Vierailu avarsi meidänkin maailmankatsomusta ja pakotti miettimään omaa ruokakulttuuriamme tarkemmin. Liikkuminen järvillä ja luonnossa, luonnontuotteiden kerääminen ja varsin hyvä omavaraisuusaste ovat meille itsestäänselvyyksiä, mutta niitä kannattaisi opetella arvostamaan, sillä maailmanlaajuisesti ne ovat myös hyvin ainutlaatuisia.

Teeseremonia on tärkeä osa japanilaista kulttuuria.

ATC Automation

Mukana JOULUREMAKASSA

Klassinen hieronta, sekä kuumakivihieronta. puh. 040 511 2839 Lempeläntie 29, 71310 Vehmersalmi Auki sopimuksen mukaan!

Teollisuuden automaatioon erikoistunut konsultointi ja suunnittelu firma. Ydinosaamistamme ovat instrumentointi, automatisointi, sähköistys ja kunnossapito. Toimialamme ovat mm. energia, petrokemia ja paperiteollisuus.

ATC AUTOMATION Vehmersalmentie 735 • 71310 Vehmersalmi, Finland info@atca.fi • www.atc-automation.fi Pasi Mankki +358 10 315 3990

Traktoriurakointi Halonen puh. 0400 655 628 39

VEHMERILÄINEN

Kyläturvallisuussuunnitelmat Vehmersalmella alkavat valmistua. Suomen Pelastusalan keskusjärjestö ja Huoltovarmuuskeskus Koonnut: Sirpa Miettinen Eila Tolppanen on hoitanut pitäjäraadin rahoituksella kyläturvallisuussuunnitelmia Kuopion kylille ja myös tänne Vehmersalmelle. Suunnitelmat valmistunevat syksyn aikana.

https://72tuntia.fi/wp-content/uploads/2019/10/ Varautuminen-kotona-esite.pdf https://72tuntia.fi/wp-content/uploads/2020/10/ Kolmen-paivan-kotivara_esiteA5.pdf

Mustinlahden kylä on ehkä pisimmällä suunnitelman teossa, siellä on menossa ohjelman tarkistus. Soisalon saaren puolella on nyt syksyn aikaan kokoonnuttu kertaalleen suunnittelemaan ja marraskuun alussa on 7.11. on vielä kokoontuminen Räsälän Liittolassa, missä yhdessä kokoamme suunnitelmaa. Suunnitelma tarkistetaan parin vuoden välein jatkossa. Kirkonkylälle on tulossa kolmas kyläturvallisuussuunnitelma valmistunee sekin lähiaikoina.

Nyt on sellainen aika, että varautumiseen on syytä valmistautua, joten mietipä miten varaudut tulevaan. Pitääkö pitkittynyt sähkökatko ensin kokea ennen kuin seuraavaan sähkökatkoon osaa varautua?

Varautuminen 72 tuntia kotona?

Jos valot tai televisio sammuvat, kyse voi olla laiteviasta, kodin oman sähköverkon viasta tai sähkökatkosta.

Luonnonilmiöt kuten myrskyt, tulvat ja tykkylumi voivat aiheuttaa sähkökatkoja. Myös tekniset viat voivat aiheuttaa katkoja. Luonnonilmiöiden aiheuttamien tuhojen korjaaminen ei aina tapahdu hetkessä, jolloin sähkökatko saattaa kestää.

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille Kotivaraan kuuluu sellaisia tarvikkeita, joita tarvitset päivittäin, kuten vettä ja ruokaa. Kotivarassa on juuri sitä mieluisaa syötävää, jota kotona olisi muutenkin. Olennaista on, että ruokaa olisi kaapeissa riittävästi, jotta koko perhe pärjäisi ainakin 72 tuntia. Käytä ruokaa, jonka säilyvyysaika on pitkä, joka valmistuu nopeasti, jonka kypsentämiseen tarvitaan vain vähän vettä tai joka voidaan syödä kypsentämättä. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerJONNA RISSANEN kiksi, mistä saa oikeaa tieJALKOJENHOIDON AT toa häiriötilanteessa ja miLÄHIHOITAJA ten pärjätä kylmenevässä 040 757 2591 asunnossa. Kotitalouksien varautumiTerveyttä edistävät sen merkitys on suuri apu jalkojenhoitopalvelut yhteiskunnalle ja ennen kotikäynteinä kaikkea ihmiselle itselleen. Vehmersalmella. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

• Kokeile, syttyvätkö valot muissa huoneissa ja toimivatko muut kodinkoneet. • Varmista sulaketaulusta, että sulakkeet ovat ehjät. • Katso, onko naapurilla valot. Voit tarkistaa sähkökartasta, missä sähkökatkoja on juuri nyt. Jos huomaat, että sähkölinjat ovat vaurioituneet tai puu on kaatunut niiden päälle, älä koske sähkölinjoihin vaan ilmoita siitä sähköyhtiölle. Kun sähkökatko on alkanut, sammuta sähkölaitteet. Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta. Ne voivat aiheuttaa tulipalon, kun sähköt palaavat.

Millaista ruokaa? • Hanki kotivaraan elintarvikkeita, joita käytät muutenkin • Varmista, että kotoasi löytyy myös kuivamuonaa, kuten pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä • Valitse lisäksi sellaista ruokaa, jota voit valmistaa sähkökatkon aikana esimerkiksi retkikeittimen avulla. Ruoan voi usein syödä kylmänäkin. Ruoan säilytys ja säilyminen • Ensimmäisenä käytetään jääkaapista herkästi pilaantuvat tuoretuotteet kuten maito. • Älä avaa tarpeettomasti kylmälaitteiden ovia, kylmä säilyy tällöin pitempään. • Pakasteiden sulaminen -18 asteen pakastinlämpö tilasta nolla-asteiseksi vie jopa useita vuorokausia. • Nolla-asteiseksi sulaneet elintarvikkeet voit valmistaa ruoaksi tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista.

VEHMERILÄINEN

Viestintä häiriötilanteessa

Varaa kotiin hyvin säilyvää, sellaisenaan syötävää ruokaa. Muista huomioida erityisruokavaliot! Ja muista varata ruokaa myös lemmikkieläimille! Kotoa pitäisi löytyä astioita veden hakemiseen ja säilyttämiseen Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta. Vaikka yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu, olisi helpompaa, jos kotoa löytyisi varmuuden vuoksi edes muutama litra kaupasta ostettua pullovettä. Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.

Häiriö sähköverkossa vaikuttaa arkeen nopeasti. Akuista saattaa loppua virta ja internettiin ei pääse. Viestintää varten tarvitset: • Paristoilla toimivan radion ja varaparistoja • Puhelimen, jossa on virtaa • Täyteen ladatun varavirtalähteen, jolla saat puhelimen ladattua Nämä ohjeet on poimittu https://72tuntia.fi/ Sieltä löytyy suojautumisesta ja tartuntataudeista lisätietoa.

Jos vettä ei tule • Varaudu tilanteeseen kannellisilla astioilla tai kanistereilla, joilla voi noutaa vettä esimerkiksi vedenjakelupisteistä. • Tarvitseeko joku apua naapurissasi tai lähipiirissäsi veden kuljettamisessa? • WC:n voi vetää vain kerran. Pönttöön voi asentaa roskapussin, johon tehdään tarpeet. Käytetty pussi lajitellaan sekajätteeseen.

Oikea tieto ja tietoturva Häiriötilanteessa oikea tieto on erityisen olennaista Paras tapa suojautua vääriltä tiedoilta on lähdekriittisyys: • Onko kyseessä tosiasiat vai mielipiteet? • Mikä on tietojen tarkoitus? • Kuka on tietojen lähettäjä? • Onko lähde uskottava? • Ovatko tiedot jossakin muualla? • Ovatko tiedot uusia vai vanhoja ja miksi tiedot ovat esillä juuri nyt?

Mitä voit itse tehdä? • Etsi tietoa – paras tapa löytää oikea tieto on verrata eri lähteitä. • Älä usko huhuihin – käytä monta uskottavaa lähdettä tarkistaaksesi, jos tieto pitää paikkansa. • Älä levitä huhuja – jos tiedot eivät vaikuta uskottavilta, älä levitä niitä edelleen.

Olemme tarranumeroita ja -kirjaimia, sekä jälkivalaisevia varauloskäynti- ja palontorjuntakylttejä valmistava ja myyvä yritys. Meiltä myös postilaatikon ja ulko- oven nimitarrat sekä tienvarsikyltit. Talonnumerot sekä jälkivalaisevat aluslevyt numeroiden ja kirjaimien alle.

Kysy lisää tuotteistamme: Jonna Rissanen 040 757 2591 41

VEHMERILÄINEN

KUTSU KAUPUNGINOSAYHDISTYS VEHMERSALMI RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN: Kokoonnumme kaikille avoimeen sääntömääräiseen syyskokoukseen keskiviikkona 30.11 klo 18 Vehmersalmen Kyläbaariin (os. Vehmersalmenkatu 34, 71310 Vehmersalmi). Käsitellään syyskokouksen sääntömääräiset asiat mm. valitaan hallitus, yhdistyksen puheenjohtaja, toiminnantarkastaja, käsitellään hallituksen esitys toimintasuunnitelmasta ja budjetista vuodelle 2023 ja muut hyvissä ajoin päätettäväksi ilmoitetut asiat. Aineistot ovat ennakkoon luettavissa yhdistyksen kotisivuilla www.vehmersalmi.fi/kaupunginosayhdistys. Tilaisuuden aluksi klo 17 on puuro- ja kahvitarjoilu. Ennen kokousta jäseneksi liittyneillä on myös äänioikeus (Uusien jäsenten tulee osoittaa kuitti maksetusta jäsenmaksusta ennen kokouksen alkua). Tervetuloa kokoukseen! Hallitus

Arvoisat jäsenemme

Toivomme, että sinullekin kuuluu hyvää ja voimme toiveikkaina siirtyä uutta toimintavuotta kohti. Olet tervetullut mukaan toimimaan ja kehittämään KOY:n toimintaa omalla osaamisellasi, sillä se on ensiarvoisen tärkeä elinehto yhdistyksemme toiminnalle. Tärkeää on yhdessä puolustaa ja kehittää maaseudun/Kuopion liitoskunta-alueen asumisen arvoja/mahdollisuuksia ja saada päättäjät sekä ulkopaikkakuntalaiset kiinnostumaan meistä. Yhdistyksen jäsenmäärä on edelleen vajaa sata henkilöjäsentä. Otamme mielellään uusi jäseniä vastaan tulevana vuonnakin. “Syksy näyttää meille, kuinka kaunista voi olla luopua ja päästää asioista irti”, runoilee tuntematon ajattelija. Meille Kaupunginosayhdistyksen hallituksen jäsenille vuodenvaihteen läheneminen merkitsee myös tilinpäätöksen aikaa. Yhdistyksen syyskokouksessa hallitus julkaisee tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja budjettiarvion. On aika katsoa, toteutuivatko vuoden takaiset suunnitelmat ja asettaa seuraavalle kaudelle uudet. Vuoden 2023 toimintasuunnitelman löydät netistä yhdistyksen KOY:n kotisivuilta www.vehmersalmi.fi/kaupunginosayhdistys. Syyskokouksessa valitaan vuosittain uusi hallitus. Useat nykyisen hallituksen jäsenet ovat ilmaisseet halunsa jättää hallituspaikkansa, joten luopumista ja uusien haasteiden vastaanottamista tullaan tässä kokouksessa näkemään. Kokous on kaikille avoin. Tervetuloa Kyläbaariin seuraamaan kokousta 30.11.2022 kello 18 alkaen. KOY:n hallitus vuosimallia 2022 on tehnyt tasaisen laadukasta työtä perinteisillä toimialoillaan. Vehmeriläinen-lehti on ilmestynyt iloksemme ja hyödyksemme tänäkin vuonna kaksi kertaa. Kotisivumme ovat uudistuneet ja siirtyneet uuteen osoitteeseen www.vehmersalmi.fi. Asiointi kyydit, palveluhakemisto, Vehmersalmen seutu -facebook profiili, torin ja Salen ilmoitustaulut, teatteri ym. retket, kukkalaatikoiden hoito sekä torin isännöinti ovat sujuneet mallikkaasti. Tarvitsisimme lisää auttavia käsiä yhdistyksen vapaaehtoisiin tekijöihin, jotta mukana olevat eivät liikaa kuormitu. Kannetaan siis kukin osuutemme yhteisten asioiden hoidossa. Yhteisöllisyys on voimaa, ja luo viihtyisyyttä ja hyvinvointia Vehmeriin. Sari Tuomainen Vehmersalmen jäsensihteeri

VEHMERILÄINEN

KAUPUNGINOSAYHDISTYS VEHMERSALMI RY.

ESITYSLISTA

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS AIKA JA PAIKKA

KESKIVIIKKO 30.11.2022 KLO 18 VEHMERSALMEN KYLÄBAARI (Vehmersalmenkatu 34, Vehmersalmi)

Kokouksen aluksi klo 17 yhdistys tarjoaa puuron ja kahvin. 1.

Kokouksen avaus

Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka voivat toimia ääntenlaskijoina.

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Yhdistyksen säännöissä pykälässä 10 sanotaan: Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille sähköpostitse, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä tai yhdistyksen netti- tai Facebook-sivulla. Kokouskutsusta/jäsenkirjeestä on tiedotettu 15.11.2022 paikkakunnalla ilmestyneessä Vehmeriläinen tiedotuslehdessä sekä yhdistyksen kotisivuilla, Vehmeriläinen ja Vehmersalmen Seutu Facebook sivuilla.

Hyväksytään kokouksen työjärjestys.

Päätetään hallituksen jäsenille/toimihenkilöille maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista.

6. 7. 8.

Vahvistetaan toimintasuunnitelma Vahvistetaan tulo- ja menoarvio Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus, jäsen- ja liittymisedut Nykyiset: Henkilöjäsenmaksu 15 €, yhteisöjäsenmaksu 30 € ja kannatusjäsenmaksu 100 € ylöspäin. Vehmeriläinen lehti-ilmoitukset jäsenyrityksille -10 % ja infotaulun mainospaikka -20 %.

Valitaan yhdistyksen/hallituksen puheenjohtaja vuodelle 2023.

10. Hallituksen varsinaisten jäsenten lukumäärästä päättäminen. Yhdistyksen säännöissä pykälässä 6 sanotaan: Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4–8-muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Nykyisessä hallituksessa on 8 jäsentä, puheenjohtaja ja 2 varajäsentä. 11. Varsinaisten hallituksen jäsenten valinta sekä kahden (2) varajäsenen valinta vuodelle 2023. 12. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja vuodelle 2023 Yhdistyksen säännöissä pykälässä 11 varsinaiset kokoukset/syyskokous kohta 7 sanotaan: Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa. Nykyisin on yksi toiminnantarkastaja ja hänellä vara. 13. Valitaan yhdistyksen edustajat Kalakukko ry ja Pohjois-Savon Kylät ry jäsenkokouksiin 14. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 15. Kokouksen päättäminen.

HALLITUS

VEHMERILÄINEN

Vehmersalmen kesäteatterin

Syksyinen tervehdys

kuulumisia

Vehmersalmelaiset!

Teatteri terveisin Mirja Hokkanen

Eila Tolppanen, kyläturvallisuuskouluttaja, Kuopion kaupungin hanke

Olin kirjoittanut toisen näytelmän, Vehmerin Baarissa, tarkoituksena esittääse kesällä 2020. Sain tutut näyttelijät rooleihin ja tammikuussa aloitimme lukuharjoitukset. Kaikki olimme innostuneita. Kunnes tapahtui jotain ihan kamalaa – korona-pirulainen, kuten Saulimme sanoi, sotki kaiken. Näin ollen peruutin kesän 2020 näytelmän esitykset 25.3. Olimme syvästi pettyneitä, mutta ei ollut muuta mahdollisuutta. Laitoin näytelmän ”pakkaseen” katkerin mielin. Korona jylläsi. Yhteiskunta lamaantui. Kokoontumiset oli kielletty. Elimme omissa kuplissamme. Taide- ja kulttuuriala koki syvät menetykset. Monilta meni elinkeino ja jopa elämisen halukin. - Mutta, kuten Eino Leino kirjoitti ihanassa laulussa Nocturne: ”Pienentyy mun ympär` elonpiiri.” Näin kävi koko maailman kansalaisille. Pandemia iski surullisella tavalla. Saatiin rokotukset ja yhteiskunta rupesi elämään ja näin elämänilo palasi! Viime vuoden lopussa toiveikkaana rupesin kyselemään näyttelijöitä jatkamaan kesken jäänyttä lukuharjoitusta. - Mutta – mites kävikään? Näillä kymmenillä jo pari vuotta vuotta tekee tepposiaan iän tuomien hankaluuksien muodossa. Näin ollen en saanut tarpeeksi näyttelijöitä, joten näytelmäni on edelleen ”pakkasessa”. - Kuitenkin - valmiina käyttöön otettavaksi, jos vain saan näyttelijöitä? Emmehän voi jättää kesäisin ”tyhjilleen” kesäteatteriamme todella kauniissa Suvasveden järvimaisemassa! Olipa tässä väläys, että jos lopetetaan meidän teatteriyhdistys? - Heti olin vastahankaan, että EI! Kun kesäteatteria täällä Vehmersalmella on esitetty vuodesta 1990 asti, niin ei nyt tätä kulttuuriperinnettä vielä lopeteta. Teatterimme kokouksessa ehdotin, että jos järjestäisimme Asukastuvallamme kerran kuukaudessa Yhteislaulutilaisuudet? Esitykseni sai kannatusta ja olemme tämän vuoden keväällä kerran kuukaudessa laulaneet. Muusikko Pasi Pohtinen säestää ja Keijo Savolainen johtaa lauluja. Yhteislaulut olivatkin hyvä veto, sillä saimme paljon myönteistä palautetta, laulajia oli mukana ihan kivasti, jopa kesäasukkaitakin. Laulut jatkuu syyskuussa. Lisäksi järjestimme pilkkikisat viime keväällä Laivarannassa 20.4. Osallistujia oli ihan mukavasti. Paistoimme makkarat ja joimme munkkikahvit. Kalasaaliit olivat vaatimattomat, mutta - yhdessäolo oli kaikkein tärkeintä! Yhteenvetona: nyt kaikki näyttelemisestä, näytelmien kirjoittamisesta ja ohjaamisesta kiinnostuneet – nyt Teillä on otollinen tekemisen paikka! Yhteyttä voi ottaa teatterin puheenjohtajaan Matti Miettiseen tai allekirjoittaneeseen.

Suomen ja maailman tilanne on sellainen, että se ei ole ollut meidän ikäpolvemme aikana aikaisemmin täällä Euroopassa. Aikaisemmin on media tuonut koteihimme uhkakuvia ihmisten selviytymisestä ympäri maailmaa, mutta nyt ne samat uhkakuvat hiipivät yhä lähemmäksi ja muuttuvat konkreettisemmiksi. Tässä tilanteessa tarvitsemme naapuriapua ja yhteen hiileen puhaltamista sekä tietenkin myös tietoa ja taitoa selviytyä erilaisista haasteista. Kyläturvallisuus ja kodin turvallisuus sekä varautuminen nousevat esille keskusteluissa kaikkien tapaamisissa kylä-, kunta- ja valtiotasolla. VARAUTUMINEN ON VIISAUTTA pätee aina, sillä suunnitelmallisuus, varautuminen, organisointikyky ja rauhallisuus ovat selviytymiskeinoja myös hankalissa oloissa ja tilanteissa. Muistakaamme myös, että ei pidä tehdä niistä uhkakuvista vuoria, vaan ”helposti” ylitettäviä mäkiä. Kuopion kaupungin kyläturvallisuushanke ei olisi voinut tulla yhtään osuvampaan aikaan kuin se tuli. Kylillä on tehty turvallisuussuunnitelmia ja kartoitettu kyläturvallisuusyhdyshenkilöitä sekä mietitty mitä me voimme itse/yhdessä tehdä turvallisuuden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vehmersalmelle on valmistumassa kolme turvallisuussuunnitelmaa: 1 Mustinlahti ja lähikylät, 2. Räsälä ja lähikylät ja 3 taajama-alue ja sen ympäristö. Vehmeriläiset ovat erittäin aktiivista ja aikaansaapaa väkeä, joten suunnittelulla, suunnitelmien tekemisellä ja aurinkoisesti eteenpäin katsovalla asenteella olemme saaneet paljon hyvää aikaiseksi varautumisessa tulevan talven/tulevaisuuden tilanteisiin ja niissä selviytymiseen. Energian säästäminen, taloudellinen tilanne, sähkökatkot, erilaisten tarvikkeiden saatavuus, sillä joka lääkkeiden saatavuudessa on näinä aikoina ongelmia tulevat aiheuttamaan monessa taloudessa päänvaivaa. Viimeiset kokoontumisemme ovat loppu vuoden aikana ja sitten saamme materiaalit Kuopion kaupungin turvallisuuspäällikölle. Kyläturvallisuusyhteyshenkilöiden koulutuksella yhteistyöhön pelastuslaitoksen kanssa vahvistamme lisää suunnitelmallisuutta ja konkretiaa. Nautitaan tästä värikylläisestä luonnosta ja suomalaisista hyvistä olosuhteista sekä välitetään toisistamme!

VEHMERILÄINEN

Kerjäläistytöstä sisarkunnan johtajaksi Myrttilaakson tarinat talteen

Jutun kirjoittaja on varkautelainen tietokirjailija Arto Julkunen, joka kerää Myrttilaakson historiaa yksiin kansiin. Keräämisen on sekä Teklan suvun että Tetrimäki Säätiön suostumus. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan (myös ilman oman nimen julkaisemista) tietoja, pieniä ja suuria tarinoita sekä valokuvia. ajulkunen@gmail.com Eipä arvanneet enonlahtelaiset, että isättömänä lapsena syntynyt ja äitinsä Johannan kanssa kerjuulla nähdystä tytöstä tulisi kansainvälinen nainen. Elettiin 1900-luvun alkuvuosia, ja elanto olit tiukassa erityisesti maaseudun tilattomalla väestöllä, johon kuului yli puolet kuntalaisista. Nuoruusiässä Tekla tuli uskoon. Hän oli epätoivoisena päätynyt hyppäämään koskeen, mutta ilmestysnäky enkeleistä sai hänet muuttamaan mielensä. Profetoimisen eli jumalallisten ilmoitusten armolahja vei hänet kysytyksi saarnaajaksi ympäri Suomen. Hän oli saanut käskyn myös orpokodin perustamiseen. Ennen talvisotaa hän tapasi muita samanhenkisiä ihmisiä Helsingissä Evankelioimisliitossa. Ensimmäinen yhteistyökumppani Virve Suominen säilyi hänen aisaparinaan aina loppuun asti. He lepäävät samassa haudassa Vehmersalmen kauniilla hautuumaalla. Virve Suominen oli saksalaiseksi arvailtu toinen sisarkunnan perustaja. Totta toinen puoli onkin, sillä hänen isänsä oli merkittävä huolinta-alan uranuurtaja Hjalmar Suominen, joka asui perheinen Saksassa pitkiä aikoja. Saksan kouluissa ja isän yrityksen toimipaikoissa tytär hankki erittäin hyvän kielitaidon, josta oli monenlaista hyötyä myöhemmin. Ensimmäinen yhteiselämän koti perustettiin Ypäjälle 1941. Siellä työntekijäksi tuli myös Lyydia Hasari, joka oli kotoisin Valkealasta. Sodan aikana orpoja riitti, Orpokoti Valon pienissä tiloissa asui parikymmentä lasta. Kun tilaisuus suurempiin tiloihin Lempäälässä tuli, pakattiin kaksi junan vaunullista tarpeellisia tavaroita ja muutettiin suurempiin tiloihin Lempäälään. Lempäälän aikoina aikuisille tuli kuitenkin riitoja periaatteista, taloudesta ja uskonnosta. Se johti yhteisön hajoamiseen. Lapsille tilanne oli hankala, sillä valtaosa tutuista aikuisista muutti pois lyhyellä varoitusajalla. Tässä vaiheessa Holopaiseksi nimensä muuttaneen Tekla Maijan terveys heikkeni ja hän lähti kotiseudulleen Savoon lepäämään. Vuosina 1941 - 1946 hän sai öisin näkyjä, joista hän puhui ääneen. Sisaret kirjoittivat horrossaarnat talteen ja kokosivat niistä myöhemmin kirjan ”Katso. Ylkä tulee. Valmistukaa!”. Siitä tuli sisarkodin uskonnollisen opin ydin. Kirja on myöhemmin käännetty myös saksan ja

ranskan kielille. Pääosa kirjan sisällöstä käsittelee lopun aikoja ja siihen valmistautumista. Varsinainen sisarkoti alkoi nousta Vehmersalmen Tetrimäkeen vuonna 1946. Holopainen, jonka nimi oli muuttunut nyt Mammaksi ja Äiti Deebeksi, peri metsämaata, jonne rakennettiin lisää tiloja kasvavaa joukkoa varten. Kodilla oli kolme tehtävää: mahdollisuus alkuseurankunnan tapaiseen kristilliseen yhteiselämään, tilaisuus evankeliumin levittämiseen sekä lapsien, vanhusten ja heikkovoimaisten hoitaminen. Enimmillään Myrttilaakson nimen ottaneessa kylässä asui noin sata ihmistä. Vanhempi väki muistaa edelleen vuoden 1951 tapahtumat, jolloin Myrttilaaksosta kirjoitettiin lehdissä enemmän kuin Vehmersalmesta siihen asti yhteensä oli kirjoitettu. Erään oikeusjutun tutkinnan yhteydessä kuulusteltu nainen kertoi käyneensä Myrttilaaksossa ja kokeneensa siellä jotakin, mikä tuolloin nimettiin epäluonnolliseksi naisten väliseksi kanssakäymiseksi. Seurasi kuulusteluja ja sarja värikkäitä oikeudenkäyntejä, joiden päätteeksi Tekla passitettiin tiilenpäiden lukuun Kuopioon. Kerrotaan, että johtajattaren arvon mukaisesti saattaneelle seurueelle avattiin vankilan molemmat portit ja arvovieras sai nukkua tuomissaan liinavaatteissa. Tekla Miettinen oli paljon muutakin kuin tuomittu henkilö. Hän todella auttoi ihmisiä vilpittömästi omalla persoonallisella tavallaan. Monet enonlahtelaiset ovat kertoneet kunnioittavansa häntä. Hän piti juhlista ja juttelemisesta, nauroi hersyvästi ja antoi tutuilleen lahjoja. Ja muitakin erityisiä piirteitä hänellä oli. Hän piti tanssista, kalastuksesta ja kortinpeluusta, joita yleensä ei pidetä sisarkuntien harrasteina. Myöhemmin sisarkotiin syntyi Kauneuden tehdas, jossa Lutz Reinhardtin johdolla rakennettiin Eliel Saarisen suunnittelemia huonekaluja. Lisäksi toimintaan kuului Karjalaan ja Venäjälle suuntautunut lasten auttamistyö sekä konsertit kauniissa omassa konserttisalissa. Mamma siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 1994. Hänen sukukunnastaan on pyydettynä mummoaan muistellut näyttelijä Allan Tuppurainen. Tällä hetkellä Myrttilaakson värikäs tarina on käännekohdassa. Sen parhaiten kunnossa olevat rakennukset ovat julkisesti myynnissä. Entisiä sisaria, kylässä asuneita, hoitolapsia ja vanhuksia sekä yhteistyökumppaneita on vielä joukossamme kertomassa Myrttilaakson värikkäistä vaiheista. Saksalaissyntyinen Sisar Heidemarie sanoo naureskellen, että hän haluaa viettää loppuelämänsä Savossa. Häntä on aina kiehtonut Tetrimäen yhteisöllisyys, hengellisyys ja erityisen kaunis luonto. 45

VEHMERILÄINEN

VUOKRAUS HINNASTO 2022 Juhlat tulossa, mutta ei välineitä, vuokraa meiltä! Teltta 3x6

1-3 vrk myyntipöytien kera KOY:n jäsenille: teltta myyntipöytien kera

80€ 100€ 60€ 80€

JBL ENO ONE

äänentoistolaite

1-3 vrk KOY:n jäsenille:

80€ 60€

REGINA PLUS 90T

Perkolaattorikeitin 15L 1-3 vrk KOY:n jäsenille:

20€ 10€

Iso makkaragrilli

1-3 vrk 60€ KOY:n jäsenille: 40€ Kaasun veloitus kaikilta 10€

Koko paketti, 1-3 vrk 230€ • KOY:n jäsenille 170€ Vuokrausehdot/sopimuksen ja ohjeet löydät: www.koyvehmersalmi.fi/ladattavat/

Hyvän elämän pitäjä

KAUPUNGINOSAYHDISTYS VEHMERSALMI RY WWW.KOYVEHMERSALMI.FI | INFO@KOYVEHMERSALMI.FI

VEHMERILÄINEN

KERÄÄ MAHDOLLISIMMAN MONTA JOULUREMMAKAN OSALLISTUJAN LEIMAA / NIMMARIA JA OSALLISTU 20 € LAHJAKORTIN ARVONTAAN. TIEDUSTELUT / VARAUKSET:

Mukana JOULUREMAKASSA

Arto Kiviniemi Auringonousu Hormalahdella

Marita Vartiainen Seitissä

KuvankaunisVehmersalmi VALOKUVAKILPAILUN SATOA 2022

Raimo Taskinen Telkän aamu

KuvankaunisVehmersalmi VALOKUVAKILPAILUN SATOA 2022

VEHMERILÄINEN

Vehmersalmen kylällä to-la klo 10–14 kaikille yrityksille, liikkeille, torimyyjille, yhdistyksille, koululle, päiväkodille, nuorisotoimelle, asukastuvalle ym. avoimena tapahtumana.

R EMMAKK U L U A JO

Jouluremmakassa on mukana Vehmersalmen tori ja paikalliset liikkeet, Kuopijon Lettukeisari (to-pe) Koy Vehmersalmi ry.

Torilla tapahtuu joka päivä jotakin; musiikkia, laulua, yhteislaulua, ehkä lasten joulunäytelmiä, ym. ja lauantaina 10.12. klo 13 seurakunnan jouluinen tervehdys toriväelle, niin ja saattaapi siellä myös Joulupukki vierailla (siis joka päivä) jos kiireiltään ehtii.. TIEDUSTELUT / VARAUKSET: Ate Savolainen • atesavolainen@gmail.com • puh. 044 027 9522

Taita tästä

Pääteemana on paikallista lähiruokaa joulupöytään ja paikallisista liikkeistä lahjapaketteja kuusen alle. Samalla voit valmistautua hyvän mielen jouluun tapaamalla tuttuja kylällä ja torilla.

VEH

Lue lisää ja ohjelmatiedot: www.vehmersalmi.fi/jouluremmakka

Nimi:

..............................................................................................

Osoite:

..............................................................................................

JOULUREMMAKKA KERÄILYKORTTI

Puhelin: .............................................................................................. sposti:

I MERSALMEN TOR

..............................................................................................

Osallistu arvontaan täyttämällä yhteystietosi. Palauta keräilykortti Bensikselle, Koyn postilaatikko (Linnatie 3) 14.12. mennessä. Olemme yhteydessä voittajaan. Tarkistamme kaikki kortit, emme hyväksy omia merkintöjä, kortti hylätään.

voim.8.- 10.12.2022

TOTEUTA IDEASI Mikään idea ei ole huono, se vaatii vain hyvän toteutuksen. jarmo.mustonen@smartonline.fi www.smartonline.fi

Graafinen suunnittelu • Kuvankäsittely • Yritysilmeet Teippaukset • Painotuotteet • Valokuvaus / drone-kuvaus Streamaus-palvelu • Videokuvaus • Pakkaukset • Asiakaslehdet www-sivut • Sosiaalinen media • Myymälä- ja infonäytöt

ti t r o k a j h a L Tällä lahjakortilla saat

3 2 Hierontaa

LU JOU

VEH

Hinnalla

Tarjous voimassa 21.11.-21.12.2022

R E MMA KK

8.- 10.12.2022

Tällä etusetelillä saat alennusta hieronnasta

I MERSALMEN TOR

-5 €

Tarjous voimassa Jouluremmakka to-pe 8.-9.12.

MEILLÄ KÄY

Vehmersalmenkatu 34 • puh. 050 372 6587

Vehmeriläinen 02/2022

Articles inside

Kyläturvallisuussuunnitelmat

Kanttorimme esittäytyy

Misato tuli kylään

Kaunis Vehmersalmi ja me

Kalakukko ry

Diakonia 150 vuotta

SALMENLINNASTA nuorisotalo MAJAKAKSI

Hyvän mielen juhlat

Mustikkakukko

Nuorisotyötä Vehmerissä

Vuokrakoteja senioreille

Talkoot ilman haalareita ja rukkasia

Monipuolista harrastustoimintaa

Talvi on tulossa kyliin

Karpalojäädyke

Sammuneet Majakan valot

Puisto Vehmersalmen keskustaan

Parhaan elämän metsästys Pohjois-Savossa

Elämää Vehmersalmen torilla

Hyvinvointialueen valmistelutyö etenee

Vehmersalmen pitäraati

Osuuskauppa PeeÄssä