Misato tuli kylään

Teksti: Kirjoittaja: Kirsi Vartia

Ruuasta voi saada elantonsa monin tavoin. Misato on japanilainen ruokavaikuttaja, jonka elämäntehtävä on reissata maailmalla, asua perheissä ja tutustua kotiruuan valmistuksen kautta maan ruokakulttuuriin. Takana on nyt 60 maata ja 120 perhettä. Kohdemaan valintaan vaikuttaa Misaton oma henkilökohtainen kiinnostus jotakin maata kohtaan, mutta myös eteen avautuvat henkilökohtaiset kontaktit, jotka mahdollistavat isäntäperheiden löytymisen kohdemaassa. Kun siskontyttö viestitteli, että täti varmaan haluaisi Misaton kylään, vastasin että tervetuloa! Seuraavaksi alkoikin ankara mietintä, miten esitellä pohjoissavolaista ruokakulttuuriamme hänelle.

Tule apuun kylä!

Kesällä paikallista ruokakulttuuriamme on helppo hehkuttaa. Veimme Misaton Mustinlahteen Koivikon tilan mansikkapellolle poimimaan keruukauden viimeiset, mutta sitäkin makeammat mansikat. Koska Misato oli kiinnostunut myös suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, valjastettiin Kirsi-opettaja naapuripenkkiin kertomaan aiheesta keruun lomassa. Iltapäivä olikin sitten mansikoiden säilöntää ja mansikkakakun tekoa. Seuraavana aamuna Jykä Vehmersalmen kalakerhosta kurvasi Myllyrannan laituriin ja nappasi meidät mukaansa muikkuverkoille. Rasvatyyni Suvasvesi tarjoili upeita maisemia, ja Jykä opetti Misatolle kuinka verkot nostetaan. Saimme sen verran saalistakin, että savustuspönttöön saatiin muikut savustumaan. Jykä oli kyllä varautunut nollasaaliiseenkin muutamalla säilykepurkilla. Misaton toive oli saada elää kohdeperheiden kanssa arkea ja tehdä sellaista ruokaa, sitä millä me joka päivä täytämme vatsamme, joten pyrimme valmistamaan vieraamme kanssa kesäistä kotiruokaa: grillasimme, keitimme uusia perunoita ja teimme salaattia oman kasvimaan sadosta. Tytär opetti hänelle mustikkakukon teon ja hellepäivänä leivoimme karjalanpiirakoita ja ruisleipää. Kaikki ruuat kuvattiin ja maisteltiin tarkoin.

Mansikankeruun lomassa Kirsi Pehkonen kertoili Misatolle suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Ruoka yhdistää ympäri maailman

Maan kulttuuriin on hyvä pureutua ruokien, raaka-aineiden ja niiden tarinoiden ja taustasyiden avulla. Miksi jokin ruoka valmistetaan näistä raaka-aineista ja miksi alue suosii tiettyä raaka-ainetta? Misaton vierailulla nousi esiin rukiin merkitys ruokakulttuurissamme ja ruokien hauduttaminen uunissa. Esimerkiksi Tokiossa asunnoissa ei ole uunia, joten uuniruokien valmistaminen ei kuulu japanilaiseen ruokakulttuuriin. Misatoa kiinnosti myös missä tilanteissa jotakin tiettyä ruokaa valmistetaan ja tarjoillaan. Ruoka on hyvä perusta maan laajemmalle kulttuurin ja poliittisen tilanteen ymmärtämiselle alueella ja se yhdistää ihmisiä vaikkei olisi yhteistä kieltäkään. Yhteisinä kokkaushetkinä on luontevaa keskustella kaikesta mahdollisesta kohdeperheen kanssa.

Misato pitää kokemuksistaan Instagram-tiliä ja blogia, mutta taloudellisesti merkittävämpiä ovat artikkelit ja kirjat; hän kirjoittaa havaintojaan japanilaisiin ruoka- ja matkailualan lehtiin sekä omiin kirjoihinsa. Matkoilla kerätty materiaali saattaa muhia vuosia odottamassa oikeaa yhteiskunnallista keskustelua Japanissa: tällöin hän voi liittyä keskusteluun tuomalla havaintojaan eri ruokakulttuureista maailmalta. Vehmersalmen Salen panttipulloautomaatti päätyi kuvattuna Misaton kameraan, joten ehkäpä kierrätysjärjestelmämme hypähtää japanilaiseen keskusteluun, kun aika siellä on oikea.

Havaintoja Suomesta

Misato ei päästänyt meitä helpolla. Miksi käytätte näin paljon ruista? Miksi juotte taas kahvia? Mikä on omavaraisuusasteenne eri raaka-aineissa? Hänen mielestään suomalainen ruokakulttuuri on vielä varsin lähellä raaka-aineiden alkuperää. Ihmisillä on läheinen luontoyhteys, ja vaikka ei keräisikään itse vaikkapa marjoja, on niiden käyttö silti luontevaa. Raaka-aineet ovat puhtaita ja turvallisia. Rukiin käyttö sekä leivässä että makeissa leivonnaisissa on poikkeuksellista. Myös kauran todella monipuolinen ja innovatiivinen käyttö oli kiinnostavaa.

Japanilais-suomalainen lounas: misokeittoa ja savumuikkuja.

Suomalaiset kokkaavat hänen mielestään aika luovasti. Ei ole yhtä ainoaa oikeata tapaa tehdä ruokaa, vaan reseptien soveltamisessa ollaan luovia ja tällöin kokkaaminen on nautinnollisempaa. Japanilaisessa yhteiskunnassa opitaan jo varhain, että ohjeet ovat millintarkkoja, joten kun MIsato pyytää kokkikurssilaisiaan pilkkomaan sipulin, on vastakysymyksenä heti: voitko tarkentaa monenko mm pituisiksi ja levyisiksi suikaleiksi?

Tuulahdus japanilaista ruokakulttuuria

Vastalahjaksi saimme Misatolta tuulahduksen japanilaisesta ruokakulttuurista. Misato piti meille pienen teeseremonian ja opetti meidät valmistamaan misokeittoa ja teryakikanaa. Jokainen häntä auttanut sai lahjaksi hänen taittelemansa paperitaideteoksen – origamin. Vierailu avarsi meidänkin maailmankatsomusta ja pakotti miettimään omaa ruokakulttuuriamme tarkemmin. Liikkuminen järvillä ja luonnossa, luonnontuotteiden kerääminen ja varsin hyvä omavaraisuusaste ovat meille itsestäänselvyyksiä, mutta niitä kannattaisi opetella arvostamaan, sillä maailmanlaajuisesti ne ovat myös hyvin ainutlaatuisia.

Teeseremonia on tärkeä osa japanilaista kulttuuria.

Mukana JOULUREMAKASSA Klassinen hieronta, sekä kuumakivihieronta. puh. 040 511 2839 Lempeläntie 29, 71310 Vehmersalmi Auki sopimuksen mukaan!

ATC AutomationATC Automation

Teollisuuden automaatioon erikoistunut konsultointi ja suunnittelu firma. Ydinosaamistamme ovat instrumentointi, automatisointi, sähköistys ja kunnossapito. Toimialamme ovat mm. energia, petrokemia ja paperiteollisuus.

Traktoriurakointi Halonen puh. 0400 655 628 puh. 0400 655 628

ATC AUTOMATION Vehmersalmentie 735 • 71310 Vehmersalmi, Finland info@atca.fi • www.atc-automation.fi Pasi Mankki +358 10 315 3990