Median muotisanaksi on viime aikoina muodostunut työvoi mapula. Erityisesti palvelualo jen työnantajat ovat valitelleet, että töihin ei koronarajoitus ten hellittäessä saada palkat tua väkeä siihen tahtiin kuin olisi tarvetta.
Vastaavaa on esiinty nyt myös muun muassa ra kennuksilla sekä sosiaali- ja terveyspuolella.
Helsingin varastotyönteki jöiden ammattiosasto 036:n puheenjohtaja Aleksi Pakari nen toteaa, että pulaa on en nen muuta keikkatyöntekijöis tä. Ja keikkatyösuhteisiin si sältyy usein kaikenlaista sää töä ja ongelmia, joista työnan taja ei aina ole halukas julki sesti keskustelemaan.
Pakarisen mielestä perusta vaa laatua oleva ongelma on, et tä palkalla ei tule enää toimeen. Työnantaja sanoo jopa suoraan, että kyllähän siihen liksan pääl le saa kaikenlaisia tukia. Todel lisuudessa valtio rahoittaa tu lonsiirroilla matalapalkka-alojen bisnestä.
Nollatuntisopimukset ovat pal velualoilla yleistyvä trendi. Myös erilaiset vuokratyösuhteet ja nii den ympärillä käytävät väännöt ovat Aleksi Pakarisen mukaan jatkuva ongelma – todellinen vii dakko, jota pahimmassa tapauk sessa joudutaan tapaus kerral laan selvittämään.
jännesvuosittain pitäisi käydä yhteistoimintaneuvotteluja.
Vaihtoehtojakin on olemas sa. Pakarinen muistuttaa, että Ruotsissa oltiin ajoissa liikkeellä jo 2000-luvun alussa, kun vuok ratyö alkoi maan työmarkkinoilla yleistyä.
Länsinaapurissa vuokratyön tekijät ovat oikeassa työsuhtees sa vuokratyöfirman kanssa.
– Riski on työnantajalla: mikä li firma ei saa vuokrattua työnte kijää edelleen, joutuu se maksa maan siitä huolimatta palkkaa. Ongelmia on Ruotsissa onnis tuttu ratkaisemaan työehtosopi musten tasolla.
Syyskuun lopulla julkistetun tutkimuksen mukaan suo malaiset eivät luota hyvinvointiyhteiskunnan kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. Vain noin joka kolmas suomalainen uskoo, että keskeiset instituutiot kykenevät ottamaan kansalaisten tarpeet hyvin huomioon tulevaisuuden suurissa muutoksissa, todetaan E2 Tutkimus -tutkimuslaitoksen raportissa. Heikointa luottamus on poliittiseen päätöksentekoon, Eu roopan unioniin ja työnantajajärjestöihin.
Tulokset eivät meitä kommunisteja yllätä. Ristiriita valta puolueiden sanojen ja tekojen kanssa on ollut jo pitkään räikeä. Istuvan Marinin hallituksen teot esimerkiksi il mastokriisin torjunnassa, köyhyyden vähentämisessä tai suur ten varallisuuksien verottamisessa ovat täysin riittämättömiä.
Eduskuntavasemmistolla ei ole mitään halua eikä voimaa haastaa suurpääoman valtaa, joka kaventaa tavallisen duuna rin, eläkeläisen ja muuten vähävaraisen elintilaa sekä tuhoaa demokratian rippeetkin voitontavoittelun tieltä.
Tilastojen mukaan koronapandemia on vain kasvattanut glo baaleja tuloeroja. Kaikki eivät todellakaan ole samassa venees sä, kun koronan aiheuttamia kriisejä ryhdytään purkamaan.
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkai sevaa on muun muassa se, mikä tulee olemaan yksi tyisten terveyspalvelujen asema. Syksyn verotiedot ker toivat, miten esimerkiksi Mehiläisen johto sai satojatuhansia euroja tuloja per nuppi. Ei voi olla kohtuullista, että ihmisten terveydellä tehdään bisnestä.
Aluevaaleissa suomalaiset ovat tämäkin osalta paljon varti jana. Tärkeintä on käydä vaikuttamassa vaaleissa. Kannattaa tarkkaan punnita, kenelle äänensä antaa. Vaihtoehtoja nyky politiikalle on olemassa. Kommunisteilla on Uudellamaallakin ehdokkaita jokaisella vaalialueella.
Kommunistinen puolue on uudistumassa. Työn alla on tuore puolueohjelma, ja ensi kesänä järjestettävässä edustajakokouksessa muun muassa puheenjohtaja vaihtuu.
Nyt on hyvä hetki tulla mukaan vaikuttamaan ja tekemään radikaalia, vasemmistolaista politiikkaa. Yhteystiedot löydät tä män lehden sivulta seitsemän. Tervetuloa!
MARKO KORVELA
SKP:n Uudenmaan piirijärjestön lehti Viljatie 4 B, 3. krs., 00700 Helsinki Puh. (09) 7743 8118 skp.uusimaa@skp.fi
Päätoimittaja Marko Korvela
Taitto Marko Korvela
Painatus TA-Tieto Oy, Helsinki
Pakarinen muistuttaa, et tä on aina sekä parempia että huonompia työnantajia – tilan netta ei voi yleistää. Tosiasia kuitenkin on, että ongelmien määrä on lisääntynyt esimer kiksi matkailu- ja ravintolaalalla. Kyse on pienen katteen bisneksestä, jossa palkat ovat suuri kustannuserä, joten jo ka välissä yritetään sieltä tääl tä rokottaa niin, että duunarin oikeuksista tingitään.
Hankalimpia ovat yritykset, joissa sopimisen kulttuuri on ohutta tai sillä on lyhyet pe rinteet. Suomalaisessa työelä mässä sopimuksia on yleensä kunnoitettu. Mutta sitten on toimijoita, jotka eivät ole sisäis täneet toimintakulttuuria.
Sopimisen kulttuuri on rapau tunut samalla kun liiketoimin nan riskejä halutaan entistä enemmän sälyttää duunarin niskoille. Myös työntekijöiden ammatillinen järjestäytymis aste on laskenut.
– Jos on pitkiä, vuosia kestä neitä vuokratyösuhteita, voidaan katsoa, että työvoiman tarve on vakiintunut. Kun asiakas sitten yhtäkkiä lopettaa työvoiman ti laamisen, pitäisi vuokratyöfir massa käydä yt-neuvottelut –vaikka työsuhteet onkin sidottu tilauksiin.
– Vuokratyöfirman bisnes on tarjota vuokratyötä, ja jos työtä jatkuvasti on, silloin on myös va kituinen työvoimatarve, katsoo Pakarinen.
Hankalaksi homman tekee, et tä vuokratyöntekijät ovat harvoin järjestäytyneitä, eivätkä työsuh teen vakinaisuutta koskevat kiis tat aina etene esimerkiksi oikeus istuimiin saakka.
– Usein käy niin, että riitati lanteessa työntekijä vain mak setaan ulos, koska se on firmalle helpompaa ja halvempaa.
Jatkuvan neuvottelun periaate
Nyt valmisteilla olevaan uu teen yt-lakiin on tulossa jatku van neuvottelun periaate. Paka rinen odottaa mielenkiinnolla, miten vuokratyöfirmat alkavat sitä toteuttaa. Työntekijät ovat kuitenkin asiakasyrityksen ti loissa tekemässä työtä, ja nel
Monessa palvelualan yrityksessä työntekijä ymmärretään valitet tavan usein pelkäksi kulueräksi.
Taustalla on Aleksi Pakari sen mielestä voittojen nipistä minen sieltä mistä suinkin ja usein se tapahtuu duunarin kustannuksella.
Vuokra- ja nollatuntisopimuk silla työskentelevien asemaa vai keuttaa jatkuvasti se, että koko konsepti on monimutkainen: on ko kyseessä määräaikainen vai vakituinen työsuhde ja kenellä on vastuu missäkin tilantees sa. Pakarinen huomauttaa, että tulkinnat vaihtelevat usein jopa tapauskohtaisesti.
Lisäksi kyseessä on vahvasti sukupuolettunut ongelma. Työ suhteiden epämääräisyys koskee etenkin naisvaltaisia aloja. Tästä tasa-arvon epäkohdasta puhu taan vähän.
Voisiko palvelualojen työvoi mapulaan vaikuttaa vaikkapa sillä, että työnantaja lupaisi riit tävästi työvuoroja, maksaisi pal kat ja sovitut lisät ajanmukaises ti eikä koko ajan vain valittaisi mediassa?
Nollatuntisopimukset ja erilaiset vuokratyösuhteet ovat palvelualoilla yleistyvä trendi.
Suomen kommunistinen puolue lähtee Uudellamaalla tammikuun aluevaaleihin puolustamaan jul kisia lähipalveluja, työntekijöitä ja lähidemokratiaa. Kommunis teilla on paljon kritiikkiä sote-uu distusta vastaan. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut päättämään hyvinvointialueiden harteille tu levista asioista.
– Julkisesti järjestetyt matalan kynnyksen lähipalvelut on tur vattava, sillä yksityistämisten ja keskittämisten seuraukset ovat vaarallisia, sanoo Kommunisti nuorten puheenjohtaja, vantaa lainen Jiri Mäntysalo.
Hän pitää läpi mennyttä sotemallia (kuten myös edellisten oi keistohallitusten sote-esityksiä) huonona, sillä se ei korjaa ydin ongelmaa palveluiden järjestämi sessä - resurssien puutetta.
– Vaikka järjestämisvas tuu siirtyy kunnilta laajemmil le alueille, ei riittävän palvelu tason vaativasta rahoituksesta ole varmuutta. Itse asiassa esi tykseen leivottiin muun muas sa sisään leikkuri, joka huomioi palvelutarpeen kasvun jatkossa vain 80 prosenttisesti. Se tar koittaa väistämättä leikkauksia palvelutasoon.
Mäntysalo vaatii, että Van taan ja Keravan aluevaltuuston on otettava kantaa tämän soten sisäänrakennetun leikkurin pois tamiseksi ja todellisen tarpeen mukaisen palvelujen rahoituksen toteuttamiseksi.
Lähidemokratia heikkenee Näinkin ison palvelusektorin järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta pois on Jiri Mäntysalon mielestä isku lähidemokratialle.
– Asukkaiden ja potilaiden vai kutusmahdollisuudet palvelujen kehittämiseen tulevat jatkossa olemaan entistä pienemmät, kun päätöksenteko niistä viedään kauemmas. Aluevaltuustojen tu lee pyrkiä korjaamaan mahdolli suuksien mukaan päätöksenteon
etääntymisen aiheuttamia ongel mia lähidemokratian toteutumi selle. On avattava uusia vaikutta misen väyliä asukkaille ja asuk kaiden ääni tulee kuulua sään nöllisesti aluevaltuuston työssä.
Työntekijöitä on kuunnelta va uudistuksen rakentamisessa ja heille on annettava enemmän mahdollisuuksia oman työnsä parempaan organisointiin.
Pelastustoimen järjestäminen tu lee myös kuulumaan hyvinvoin tialueiden tehtäviin, vaikka näis sä vaaleissa moni ei sitä tunnu huomioivan.
– Hyvinvointialueilla on pidet
tävä huoli resurssien riittävyydes tä ja pelastustoimen hyvästä alu eellisesta saavutettavuudesta. Se, että vapaapalokunnissa toimivien pelastajien palkkio vähennetään esim. sosiaaliturvasta, on epäkoh ta. Tämä ei yhtään lisää pienitu loisten ihmisten kiinnostusta toi mia vapaaehtoisena pelastustehtä vissä, toteaa Jiri Mäntysalo.
Vantaan-Keravan alueen julkistetut kommunistien ehdokkaat:
Matti Christensen, Kerava Jari Karttunen, Vantaa
Ossi Kähmi, Vantaa
Thea Lausa, Vantaa Jiri Mäntysalo, Vantaa
Vuoden 2019 alussa tuli Suomessa voimaan laki kun tien kulttuuritoiminnasta. Lain tarkoitus on tukea kaikkien yhdenvertaista osallistumista kulttuuriin ja taiteeseen, niin tekijänä kuin kokijana. Lain lähtökoh tina ovat demokratia, asukaslähtöisyys, tasa-arvo, kestä vä kehitys sekä kulttuurinen moninaisuus ja vuoropuhelu. Minkään tietyn taidemuodon tai väestöryhmän kulttuurin edistäminen muiden kustannuksella ei ole lain tarkoituksen mukaista: lain silmissä ooppera ei ole arvokkaampaa kuin kaaleen laulut, tai nykytaide tärkeämpää kuin ITE-taide.
Mutta toteutuuko yhdenvertaisuus käytännössä?
Ammattitaiteilijat ovat Suomessa edelleen enimmäkseen keskiluokkaisia ja kantasuomalaisia. Ja puolestaan ammat timaisena taiteena pidetään taidetta, joka on keskiluokkais ten kantasuomalaisten mielestä kiinnostavaa ja laadukas ta. Tilanne on itseään ruokkiva kehä. Laadun käsite suosii tiettyä ryhmää.
"Julkisesti rahoitetussa taideorganisaatiossa ongelmaksi nouseekin, miten suhtautua taiteen laatuun, kun se vääjää mättömästi sulkee ulos tiettyjä, marginalisoituja ihmisryh miä ja ilmaisun muotoja yhteiskunnasta," kirjoittaa Frame Finlandin ohjelmapäällikkö Jussi Koitela Kulttuuria kaikille -palvelun blogissa.
Hän jatkaa: "Mikäli ajatellaan, että julkisesti rahoitettujen taideinstituutioiden rooli demokraattisessa yhteiskunnassa on tukea erilaisten kulttuuristen ilmaisujen ja ihmisryhmien läsnäoloa ja esille pääsyä, laatu käsitteenä tulisi unohtaa."
Palvelujen rahoitusvaje ja pää töksenteon siirtäminen hyvin vointialueille uhkaa johtaa lä hipalvelujen karsimiseen. Kun paikallisten tarpeiden tuntemus heikkenee ja sote-palvelut irro tetaan kuntien muusta toimin nasta, vaikeutuu myös sairauk sien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen.
Kun rahoituksen taso ei koko naisuutena nouse, johtaa alu eellisten erojen vähentäminen rahoituksen leikkaamiseen Hel singissä ja useilla muilla alueilla. Rahoitusvajetta ylläpitää se, että palvelutarpeiden kasvu huomioi daan jatkossa vain 80 prosentti sesti. Riittävän henkilöstömitoi
tuksen turvaamisen ja palkkauk sen parantamisen sijasta rahoi tusmalli kannustaa palkkakehi tyksen ”hillitsemiseen”.
SKP:n tavoitteet paremmis ta palveluista ja eriarvoisuuden vähentämisestä sote-palveluis sa edellyttävät palvelujen rahoi tuksen tuntuvaa tasokorotusta, peruspalvelujen vahvistamista, palvelumaksujen vähentämis tä ja lopulta poistamista, sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.
Palvelujen saatavuuden ja laa dun parantamiseksi on välttämä töntä parantaa myös työntekijöi den työehtoja ja vaikutusmahdol
lisuuksia, sekä huomioida työnte kijöiden osaaminen ja kokemus paremmin myös sote-uudistusta toteuttaessa. Kunnissa ja hyvin vointialueilla on kehitettävä osal listuvaa demokratiaa.
Jos osa rahoituksesta kerätään tulevaisuudessa maakuntaverol la, pitää se tehdä tulojen mukaan kiristyvällä progressiivisella ve rotuksella, joka ulotetaan koske maan myös pääomatuloja. Valtion rahoituksella on jatkossakin tasoi tettava alueellisia eroja. Yksityistä hoito- ja hoivabisnestä suosivasta monikanavarahoituksesta on siir ryttävä asteittain siihen, että laki sääteiset sote-palvelut järjestetään julkisina palveluina.
Laatukriteeri tukee nykyisiä rakenteita ja hierarkioita, jossa tietyt "sopivaksi" määritellyt taidemuodot ja tai teilijat saavat taloudellista tukea valtiolta, säätiöiltä ja muilta kulttuurin rahoittajilta.
Vaihtoehdoksi tälle laadun ja sopivuuden ongelmalle tar joillaan markkinoiden ehdoilla tuotettavaa kaupallista kult tuuria. Ilman julkista tukea tehdyt kauppatavaraksi pako tetut kulttuurituotteet ovat kaukana ihmisten ja yhteisöjen omasta kulttuurista ja elävästä perinnöstä.
Kiinnostavaa kyllä, korona-aika paljasti suomalaisen yh teiskunnan todelliset tunteet myös ammattimaisia kulttuurija viihdetyöläisiä kohtaan: taidelaitokset pidettiin koronan vuoksi kiinni samalla kun ravintolat saivat avautua elin keinonharjoittamisen vapauden nimissä. Taiteilijan työtä ei mielletä elinkeinona tai ammattina vaan jonkinlaisena leik kinä tai harrastuksena.
Kulttuuri on ihmisille lajityypillistä toimintaa, jota il man ihmisyksilöt ja -yhteisöt alkavat voida huonosti. Kulttuuri on ihmisten välisessä kanssakäymisessä kuin hengittämistä. Ja hengittämisen lailla tukehduttami nen johtaa sen kuolemaan.
INARI PORKKA Porvoo"Oikeus omaan kulttuuriin on perustuslaissa taattu. Painotus sanalla oma."
Suomen valtio ja kunnat käyttä vät aivan liian vähän rahaa jul kisiin sosiaali- ja terveyspalvelui hin, kun rahankäyttöä verrataan moniin Länsi-Euroopan maihin.
Taloudellisen yhteistyön ja ke hityksen järjestön OECD:n mu kaan Suomi käytti vuonna 2019, siis ennen koronaa, julkiseen terveydenhoitoon rahasumman, joka vastasi 7 prosenttia brutto kansantuotteesta. Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Itävalta, Hollanti, Belgia, Ranska ja Britannia käyt tivät 8 – 10 prosenttia.
Jotta Suomi pääsisi näiden maiden kanssa samalle tasolle, pitäisi rahoitusta lisätä 2,5 – 7,5 miljardia euroa vuositasolla.
Myös vanhustenhoitoon Suo mi käyttää huomattavasti vä hemmän kuin muut Pohjois maat. Jyväskylän yliopiston yh teiskuntapolitiikan professo ri Teppo Krögerin mukaan (IL 20.9.2021) rahoitusvaje on aina kin 1,5 miljardin euron luokkaa, josta kotihoidon osuus on puoli miljardia euroa. Vähäinen rahan käyttö näkyy muun muassa alan alhaisina palkkoina ja liian pie nenä henkilökuntana.
Kunnat ehtivät vielä lisätä rahoitusta
Tulevien hyvinvointialueiden ra hoitus tulee lähes kokonaan val tiolta niin kauan kuin alueilla ei ole verotusoikeutta. Noin seit semän prosenttia tuloista tulee asiakasmaksuista.
Kunnat voivat nyt vaikuttaa siihen, miten paljon tulevat hy vinvointialueet saavat rahoitusta. Ensimmäisenä toimintavuonna 2023 valtion rahoitus määräytyy sen mukaan, paljonko kunnat käyttävät rahaa sote-palveluihin vuosina 2021 ja 2022. Näitä me noja ei pidä nyt missään tapauk sessa alibudjetoida kuten tähän asti on tehty.
Lain mukaan palvelutarpeen kasvusta otetaan rahoitukses sa huomioon vain 80 prosenttia vuodesta 2025 alkaen. Tämä viit taa siihen, että raha on tiukalla jatkossakin.
Viime kädessä hallitus ja edus kunta päättävät, kuinka paljon sote-palveluihin käytetään rahaa.
OLLI SAVELA
Julkisen terveydenhoidon menot, prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2019, lähde: https://stats.oecd.org
Yhdysvallat 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 4,6 5,0 6,4 6,4 7,1 7,1 7,5 7,9 8,0 8,2 8,3 8,4 9,0 9,3 9,3 9,3 9,9 13,9
Puola Viro Italia Espanja Islanti Suomi Sveitsi Itävalta Britannia Belgia Tanska Hollanti Norja Japani Ruotsi Ranska Saksa
Ensi vuoden aluevaaleissa taistel laan palveluista ja oikeudesta hoi toon ja turvaan.
Suomalainen sosiaali- ja tervey denhuoltojärjestelmä on suuren muutoksen edessä, kun se järjes tetään uudelleen hyvinvointialuei den puitteissa.
Suomen kommunistinen puo lue esitti vaihtoehtoja sekä Sipi län (kesk) että Marinin (sdp) hal litusten sote-malleille, mutta olem me ottaneet ohjenuoraksi sen, et tä toimintaympäristön muuttues sa myös toiminnan on muututtava. Aluevaltuustoihin valittavat ihmi set päättävät tulevaisuudessa, mi ten sinä saat turvaa, kun elämä kolhii. Siksi aluevaaleissa kannat taa asettua ehdolle ja äänestää.
SKP näkee, että suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän on edistettävä ja ylläpidettävä kaik kien Suomessa asuvien terveyttä, hyvinvointia sekä työ- ja toiminta kykyä. Tämä tarkoittaa sitä, että
järjestelmän on kyettävä tehok kaasti kaventamaan väestöryh mien välisiä terveyseroja. Jotta tämä olisi mahdollista, on erilai sia laadukkaita palveluita oltava tarvittaessa kaikkien saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai varallisuudesta.
Sosiaalitoimen tehtävänä on turvata ihmisille toimeentulo ja tuki silloin, kun heidän kykynsä järjestää omat asiansa heikke nee. Tämä voi johtua työttömyy destä, mielen- ja muun terveyden järkkymisestä, päihdeongelmas ta, ikääntymisestä tai mones
ta muusta syystä. Näitä syitä ei saa asettaa tärkeysjärjestykseen vaan aivan kaikkia on autettava. Meillä on siihen varaa ja se on yhteiskuntamme inhimillisyyden mitta.
Lähtökohtana terveys- ja sosi aalipalveluissa on aina oltava ih
Asukkailla on halua ja tietoa vaikuttaa oman asuinalueensa ja kotikuntansa asioihin. Mah dollisuuksia siihen tulee lisä tä sen sijaan, että keskitetään päätösvaltaa hyvinvointialu eilla. Tällä hetkellä hyvinvoin tialueilla on mahdollista toimia demokratian laajentamiseksi esimerkiksi järjestämällä kes kustelu- ja kuulemistilaisuuk sia, asukasraateja, hyvinvoin
tialueen kansanäänestyksiä se kä ottamalla asukkaita mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Soten puitteissa on myös kehi tettävä lähidemokratiaa ja osal listuvaa budjetointia, jossa siirre tään todellista päätös- ja budje tointivaltaa asukkaille.
Asukkaiden osallisuus on tur vattava aluevaltuustojen toimin nassa. Heidän on voitava vaikut
taa päätöksiin ja osallistua pää töksentekoon muutenkin kuin palveluiden käyttäjinä tai äänes täjinä. Asukkailla on konkreet tisin tieto siitä miten erilaiset muutokset palveluissa vaikutta vat juuri heidän alueellaan elä vien ihmisten arkeen. Tätä tietoa ei ole varaa heittää hukkaan, eikä demokratiaa pidä rajata vain har vojen etuoikeudeksi.
Siksi SKP tahtoo olla mukana
misten palveluntarve ja sen var mistaminen, että heillä on todel linen mahdollisuus käyttää tar vitsemiaan palveluita. Tämän on mentävä ohi budjettiraamien tai vuositason budjeteissa määritel tävien tulostavoitteiden. Hyvin voinnilla ei saa olla hintalappua.
vaikuttamassa valtuutettujen sa kautta siihen, että alueval tuustot käyttävät ne mahdol lisuudet keskustelu- ja kuu lemistilaisuuksiin, asukas raateihin, hyvinvointialueen kansanäänestyksiin ja asuk kaiden ottamiseen mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen, jotka on kirjat tu sote-lainsäädäntöön.
Demokraattinen sivistysliitto on julkaissut uusintapainoksen alun perin vuonna 1995 ilmestyneestä Mirjam Vire-Tuomisen teoksesta. Uuden esipuheen tämän päivän näkökulmasta on kirjoittanut Camilla Kantola.
Rosa Luxemburg oli kansainvälisesti tunnettu ja myös kiistelty persoonallisuus työväenliikkeessä. Hän puhui, kirjoitti ja agitoi muun muassa sosialismin, rauhan ja naisten oikeuksien puolesta.
248 sivua. Kirjan hinta 20 euroa. Tilaukset: dsl@desili.fi
Kuka oli Rosa Luxemburg? -kirjan uusintapainos!
Tammikuussa valittavat uudet hyvinvointialueiden valtuustot ovat paljon vartijoina. Ne päät tävät sosiaali- ja terveyspalvelui den sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista suurimpia ovat jatku va pula rahasta ja myös työnte kijöistä. Suomen ongelma ei ole, että käyttäisimme liikaa rahaa sote-palveluihin vaan se, että käytämme liian vähän.
Aluevaltuustojen turvattava työntekijät
Jo ennen koronakriisiä julkises sa terveydenhuollossa kärsittiin työntekijäpulasta. Myös vanhus tenhoidossa, sekä kotihoidossa että palveluasumisessa, on liian vähän työntekijöitä. Palveluasu misen hoitajamitoituksen nos to parantaa tilannetta sen osal ta, mutta voi aiheuttaa ongelmia kotihoidossa.
Työntekijäpulassa työnan tajilla on peiliin katsomisen ai ka. Hoitajien ja monien muiden työntekijöiden palkkataso on al hainen työn vaativuuteen näh den. Oikea ratkaisu on korottaa hoitoalan palkkoja keskimääräis tä enemmän. Tässä aluevaltuus tot voivat käyttää valtaansa, työ ehtosopimukset määräävät vain minimin.
Myös muissa työoloissa on parantamisen varaa. Henkilö kuntaa on oltava riittävästi ja työaikoihin on päästävä vaikut
tamaan. Koronan takia monet työskentelevät jo nyt äärirajoilla eikä koronakriisi ole vielä aikoi hin ohi. Sen seurauksena meil le on syntynyt myös huomattava hoitovelka, jonka purkamiseen voi mennä vuosia.
Tulevat aluevaltuustot päättävät palveluiden järjestämisestä ku ten palveluverkosta. Keski-Uu dellamaalla nousi viime vuonna esille suunnitelma karsia terve ysasemia säästösyistä. Uhattuina olivat muun muassa Rajamäen, Jokelan ja Kellokosken terveys asemat. Kun asukkaat heräsivät tähän, suunnitelmasta luovuttiin toistaiseksi.
Asukkaiden sujuvan arjen kannalta on tärkeää, että palve lut ovat lähellä. Sitä paitsi terve ysasemien lakkautuksista saa tava ”säästö” on kyseenalainen. Samat potilaat on hoidettava ja luultavasti rakennettava uusia tiloja toisaalle. Pidemmät mat kat lisäävät asiakkaiden ja Kelan (valtion) kustannuksia.
Nyt on pidettävä huoli, että myös pienemmät terveysasemat saavat riittävät resurssit. Muu toin on uhkana, että niiden pal veluvalikoima on kovin suppea ja palveluja pitää hakea kauem paa. Myös aukioloajat voivat jää dä lyhyiksi ja loma-aikojen sulut pitkiksi.
Jos lakkautuksiin päädytään, sil lä tehdään vain tilaa yksityisille
palveluille samoin kuin muuten kin liian vähäisellä henkilökun nalla. Jo nyt Keusote ohjaa asi akkaitaan Terveystaloon silloin, kun omia työntekijöitä on liian vähän. Soittajilta ei edes kysytä, haluavatko he Keusoten vai Ter veystalon lääkärille tai hoitajalle.
Aluevaltuustot päättävät myös asiakasmaksuista. Valtio määrää enimmäismaksut, mutta alue valtuustot voivat päättää alem mista maksuista. Pienituloisille maksut ovat kohtuuttoman suu ria. Toistaiseksi vain Helsinki on luopunut terveyskeskusmaksun perimisestä.
Tulevat aluevaltuustot päättävät myös siitä, miten demokratia hy vinvointialueella toteutuu. Val tuustot päättävät enemmistöpää töksillä esimerkiksi siitä, kuinka pieni piiri päätöksiä käytännössä tekee. Mitä vähemmän aluehalli tukseen ja muihin luottamuseli miin valitaan jäseniä, sitä toden näköisemmin pienet kunnat ja muut vähemmistöryhmät jäävät vaille edustajaa.
Aluevaltuustot päättävät myös siitä, kuullaanko kuntien val tuustoja ja asukkaita, kun pää tetään esimerkiksi palvelupistei den sijoittumisesta.
OLLI SAVELA KAUPUNGINVALTUUTETTU HYVINKÄÄEduskunta hyväksyi kesäkuus sa pääministeri Sannan Marinin hallituksen hallitusohjelmassa. Uudistuksessa maahan perus tetaan 21 hyvinvointialuetta ja niille siirretään kunnista vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon se kä pelastustoimen järjestämises tä. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö, muun muassa laki hyvinvointialueesta tuli voimaan heinäkuun alussa.
Hyvinvointialueen ylintä pää tösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet vali taan aluevaaleilla. Vaalit ovat vä littömät, salaiset ja suhteelliset ja
vaaleissa on yhtäläinen äänioike us. Valtuuston toimikausi on nel jä vuotta. Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimite taan kuitenkin erillisinä vaalei naan sunnuntaina 23. tammi kuuta 2022. Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuu lu mihinkään hyvinvointialuee seen eikä siellä siten toimiteta aluevaaleja.
Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvoin tialuelaissa säädetään, että pie nimmillä alueilla valitaan kui
tenkin vähintään 59 valtuu tettua ja suurimmilla vähin tään 89 valtuutettua. Ensim mäisissä aluevaaleissa vali taan nämä vähimmäismäärät valtuutettuja.
Valittavien aluevaltuutettu jen lukumäärät vuoden 2022 aluevaaleissa ovat Uudella maalla seuraavat: :
- Itä-Uudenmaan alue 59 valtuutettua
- Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvoin tialueet 69 valtuutettua
- Länsi-Uudenmaan hyvin vointialue 79 valtuutettua
Keskeneräisenä toimeenpantava vuosikausia val misteltu sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva suu ri muutoshanke ei valitettavassti sellaisenaan rat kaise sosiaali-ja teveyspalveluja laajasti vaivaavia isoja ongelmia. Päin vastoin ongelmia saattaa tulla lisää.
Kovalla tohinalla puhutaan siitä, miten maan jakami nen hyvinvointialueisiin tuottaa levempiä hartoita, joi den turvin palvelut muka parantuisivat. Palvelujen kes kittäminen, joka on ollut vauhdissa jo muutaman vuoden ajan, on toinen hankkeen keskeinen osa, jonka väite tään niin ikään sellaisenaan tuottavan rationaalisempaa toimintaa.
Tosiasiassa on vaarana, että hyvinvointialueista muo dostuu markkina-alueita suurille yksityisille sote-alojen firmoille, jotka keskenään jakavat bisnekset ja julkinen toiminta jää lapsipuolen asemaan.
Lähidemokratian ja lähipalvelujen romuttaminen on kaiken muun lisäksi erittäin vakava piirre, joka on seura usta tästä holtittomasta ja historian tosiasioita huomioon ottamattomasta hankkeesta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurin ja vaikuttavin ongelma on se, että työntekijöitä eri ammateissa on liian vähän. Tästä seuraa tunnetusti, että työ uupumus on erittäin yleistä ja ammatistapako on alka nut lisääntyä. Sen enempää sote-alueiden muodostami nen kuin palvelutuotannon keskittäminenkään eivät tuo mitään ratkaisua tähän perusongelmaan. Päin vastoin näitä toimenpiteitä perustellaan menojen säästämisellä, mistä kuka tahansa voi vetää sen johtopäätöksen, ettei ole tarkoituskaan poistaa ongelmia eikä varsinkaan pa rantaa palvelujen tasoa ja saatavuutta.
Hankkeen sosiaalipalveluja koskeva osa on todella hä märän peitossa. Sen sisällöstä ja kehittämissuunnista voi luoda pelottaviakin mielikuvia viime aikojen uutisoinnis sa esiin nousseista vanhuspalvelujen vakavista ongelmis ta. Korona-epidemian aikana nämä palvelujen puutteet ovat korostuneet.
Hanketta markkinoivat ja hypettävät kaikki eduskun tapuolueet, joista jokainen on ollut eri vaiheissa joko hallituksessa tai oppositiossa ajamassa tai muodollisesti jotain osatekijää vastustamassa. Yhtä kaikki tulevien hy vinvointialuevaalien seurauksena sosiaali- ja terveyspal velujen suuri muutos saa eräänlaisen sinetin.
Kommunistit ovat aiheesta ankarasti kritisoineet sote-hanketta. Kritiikin lisäksi on tarve nostaa esiin vaatimuksia muun muassa terveyspalve lujen työntekijöiden lisäämisestä ja heidän palkkojensa korjaamisesta.
Palvelujen taso ja saatavuus korjaantuu vain riittävien työvoimaresurssien puitteissa. Tästä seuraa myös se, että vain näin voidaan turvata palvelut kaikille iästä ja talou dellisesta asemasta riippumatta.
Kaikkein arvokkain kysymys on se, miten palautetaan lähidemokratian periaatteet, jotka ovat toteutuneet kun nallisen päätöksenteon myötä ja joka on ollut perusta sen hyvinvointimallin toteutumiselle, joka parhaimmil laa tuotti muun muassa maksut toman peruster veydenhuollon.
Kyse on pit kälti siitä, miten työväenliikkees sä otetaan jouk koliiike ja sen kehittäminen välineeksi kan salaisten etu jen ajamisessa.
Kirjoittaja on SKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja
Lapinjärveläinen Jukka Ahokas asuu Uudenmaan rajalla pie nessä kunnassa. Ahokkaan mie lestä kotiseudulla näkyy jo nyt sote-palvelujen keskittämisen ongelmat ja yleinen rahanpuu te. Myös yksityistäminen etenee viime eduskuntavaalien alla an netuista lupauksista huolimatta.
– Koen, että enemmän kuin nippeliosaamista byrokraattisis ta detaljeista tarvitaan tulevaan muutokseen mukaan ihminen puhumaan asioista jokin muu kuin raha edellä. Tarvitaan ihan tavallisten ihmisten ääni nos tamaan asioita esiin, korostaa Ahokas.
Ahokas – kuten monet muutkin suomalaiset – on koko ikänsä elänyt suomalaisen sote-järjes telmän piirissä ja käyttänyt sen palveluja. Se tuo kokemusta.
– Olen myös työskennel lyt sote-alalla ehkä sen yhdestä suurimmista ongelmakohdista eli vanhuksille suunnatuissa asu mispalveluissa, ja sitä kautta on ymmärrys työntekijän kannalta oleellisiin asioihin. Järjestelmi en tasolla onneksi voin luottaa siihen tietoon ja osaamiseen, jo ta on taustalla kommunistisessa puolueessa monien eri asiantun tijoiden ja pitkän linjan ammatti laisten tietotaidon muodossa.
– Kommunistien kollektiivi sen toimintavan vuoksi minulla
on käytössäni kaikki se osaami nen ja tieto, jota puolueesta löy tyy. En ole tässäkään siis yksin ja edusta vain itseäni, vaan puolu etta ja ihmisiä heidän kanssaan.
Sote-mallissa tuntuu Ahokkaan mielestä moni asia olevan kes kentekoinen. Kansalaisille syn tyy helposti vaikutelma, että nyt myydään sikaa säkissä.
– Ongelmalliselta kuulostaa, että kustannusten nousun leik kaus korvattaisiin vain 80-pro senttisesti. Minun silmiini se näyttäytyy sisäänrakennetulta leikkurilta, joka paitsi luo palve lujen karsinta- ja keskityspainet ta, eikä vaikuta hyvältä hoitaja pulan kannalta, jonka suurimpa na syynä näen alan heikon palk kauksen ja alimitoitetut hoitaja mitoitukset yhä edelleen. Se pois taa päättäjiltä poliittisen vastuun leikkaupäätöksien tekemisestä.
Näivettyvät sote-palvelut luo vat tulevaisuudessakin tilaa yk sityiselle bisnekselle.
– Niitä paljon puhuttuja mark kinoita luodaan, vaikka tosiaan vaalien alla muuta luvaten on valtaan noustu.
Ahokkaan mukaan aluevaaleis sa on kyse niin monesta tärkeäs tä asiasta, että on vaikea nostaa
esille vain paria erityistä.
– Ehkä kuitenkin tärkeää oli si jonkun ääneen todeta tosiasia, että kysymys on rahan puuttees ta. Ei siis niin, etteikö yhteiskun nassa rahaa olisi, vaan ettei ra haa laiteta kansalaisten sosiaalija terveyspalveluihin.
Ahokas muistuttaa, että riittä villä resursseilla olisi saatu ihan toimivat palvelut nykyisenkin jär jestelmän puitteissa.
– Näen sote-uudistuksen jon kinlaisena hokkuspokkus-temp puna, jolla ohjataan ihmisten
Suomen kommunistinen puolue julkisti lokakuussa oman eläke poliittisen ohjelmansa.
Suomelle on leimallista eläke läisten köyhyys.
Euroopan Unionin määritel män mukaan köyhyysraja on 1200 euroa kuukaudessa. Kui tenkin Suomessa kansaneläk keen täysi määrä on vain 594665 euroa kuukaudessa riippu en siitä, onko avio-/avoliitossa vai ei. Takuueläkettä saavat ne eläkeläiset, joilla ei ole muita tuloja. Siinäkin täysi määrä on vain 837 €/kk. Suomen kommu nistinen puolue esittää näihin
eläkkeisiin välitöntä 200 euron korotusta kuukaudessa.
SKP huomauttaa, että maas samme on paljon eläkeläisiä, jot ka ovat toistuvasti valinnan edes sä: ostaako lääkkeitä vai ruokaa.
Työeläkkeensaajista 60 pro senttia eli noin 864 000 eläke läistä saa eläkettä bruttona alle 1500 €/kk. Vuonna 2020 kes kimääräinen kokonaiseläke oli 1762 €/kk (miehillä 1983 €/ kk, naisilla 1579 €/kk).
Alunperin työeläkkeet oli sidot
tu palkkaindeksiin, mutta myö hemmin työeläkkeiden määrän kehitystä on heikennetty. Nykyi sin työeläkeläiset ”nauttivat” ns. taitettua indeksiä. Se tarkoittaa, että 80 % eläkenoususta perus tuu elinkustannusindeksiin ja 20 % palkkaindeksiin. Koska palkat yleensä nousevat elinkustannuk sia nopeammin, jäävät työeläk keet vuosien mittaan palkoista jälkeen.
Taitettu indeksi vaikuttaa hei kentävästi varsinkin ikäihmisten eläkkeisiin. Yli 85-vuotiaiden työ eläkkeiden määrä keskimäärin on alle köyhyysrajan, alle 1200
huomio muualle. En usko asioi den juurikaan korjaantuvan il man että ohjataan rahaa asioi hin. Tietysti uudistuksessa on kyse myös suurten eduskunta
puolueitten keskinäisistä valta peleistä. Jonkun täytyisi edus taa ihmistäkin, ja siksi lähdin mukaan.
Ahokas ei voi olla ihmettele mättä, kuinka aseisiin löyde tään rahaa kymmeniä miljardeja lähivuosikymmeninä.
– Asevarustelun puitteissa nousee uusia hankkeita jatku vasti ennen kuin edellinen mil jardiostos saadaan kunnolla valmiiksi nuijituksi. On kyseen alaistettava nykyiset prioriteetit! vaatii Jukka Ahokas.
€/kk.
Suomessa kansaneläkkeet ja takuueläkkeet on sidottu sata prosenttisesti elinkustannusin deksiin, mikä jatkuvasti heiken tää näiden eläkeläisten asemaa.
SKP vaatii kaikkien eläkkeiden tarkistamista ansiotasoindeksin mukaisesti.
Niin sanottu elinaikakerroin syö nuorempien ikäluokkien eläkkeitä.
Elinaikakertoimen tarkoituk
sena on pienentää väestön ikään tymisestä aiheutuvaa eläkkeiden ”menorasitusta”. Elinaikakerroin syö vuosi vuodelta yhä nuorempi en ikäluokkien tulevia eläkkeitä.
Eläkejärjestelmä on uusitta va kokonaisuudessaan niin, ettei kenenkään tarvitse elää köyhyydessä.
SKP vaatii 1200 euron perus turvaa bruttona kuukaudessa niille avuntarpeessa oleville hen kilöille, joiden muut tulot eivät yl lä tuolle tasolle.
Osuuskunta Tradekan edustajisto valitaan joka kuudes vuosi järjes tettävillä vaaleilla. Seuraavat edustajistovaalit pidetään helmikuussa 2022. Vaalit järjestetään sähköisen äänestyksen ja postiäänestyksen yhdistelmänä.
Äänioikeutettuja ovat kaikki Osuuskunnan jäsenrekisteriin 31.12.2021 mennessä merkityt Osuuskunta Tradekan henkilö- ja yhteisöjäsenet.
Osuuskunnan vaalit käydään viidessä vaalipiirissä. Etelä-Suomeen kuuluvat: Helsinki, Uusimaa, Häme ja ulkomailla asuvat, ja vaalipii ristä valitaan 17 edustajaa.
Tradekan vaalien Etelä-Suomen vaalipiirissä kommunistit muodos tavat kaksi valitsijayhdistystä, joiden puitteissa asetetaan ehdokkaat ja muodostetaan yksi yhteinen vaaliliitto.
Kommunistit ja sitoutumattomat -listan ehdokkaat haluavat Tra dekan palaavan juurilleen ja ryhtyvän kehittämään 2000-luvun edis tysmielistä osuustoimintaa. Osuustoiminta parhaimmillaan tarjoaa vaihtoehdon voitontavoittelulle perustuvalle liiketoiminnalle niin kau pan kuin myös monilla tuotannon aloilla.
"Jonkun täytyisi edustaa ihmistäkin, ja siksi lähdin mu kaan aluevaaleihin.
Ilmastokriisin torjunta vaatii kansalaisjärjes töjä ja ay-liikettä
Valtioiden nykyiset päästövä hennyslupaukset eivät riitä kes kilämpötilan rajaamiseen 1,5 asteeseen. Tilanne ei näytä hy
vältä viimeisimmän ilmastoko kouksen jälkeenkään, arvioivat ympäristöjärjestöt.
Loka-marraskuun vaihteessa Glasgow’ssa Skotlannissa järjes tettyyn YK:n COP26-ilmastoko koukseen kohdistui paljon pai neita, mutta lopputulos lässähti pahasti.
Suomen WWF:n arvioi, et tä kansainvälisen ilmastopolitii kan uskottavuus pelastui vain täpärästi.
Neuvottelujen lopputulos jäi järjestön mukaan pettymykseksi, vaikka valtiot antoivat Glasgow’n ilmastokokouksessa paljon lupa uksia. Järjestön mukaan tulos
riittää silti pitämään elossa toi veen maapallon keskilämpötilan nousun rajaamisesta puoleen toista asteeseen.
Tavoite rajata ilmaston läm peneminen 1,5 asteeseen kir jattiin sopimukseen, mutta nyt tehdyt päätökset eivät riitä sen toteuttamiseen.
YK:n pääsihteeri Antonio Gu terres totesi tavoitteen olevan ”hengityskoneessa”.
Rikkain 10 prosenttia ihmiskun nasta aiheuttaa puolet yksilöi den kulutuksen aiheuttamista fossiilisen energian päästöistä, kun puolet ihmiskunnasta vas taa vain 10 prosenttia päästöis tä. Suomi ei voi laistaa omasta vastuustaan, sillä suomalaiset muun muassa kuluttavat muis sa maissa kestämättömästi tuo tettuja halpoja tavaroita.
Ilmastokriisi uhkaa koko maa pallon tulevaisuutta, eikä valtio tasolla päätöksiä synny ilman ruohonjuuritasolla tapahtuvaa järjestäytymistä ja painostusta. Jatko riippuukin paljon kansa laisliikkeiden aktiivisuudesta, joka näkyi Glasgow’n kokouksen ulkopuolella järjestetyissä pro testeissa. Vastarinnan voimista misessa tarvitaan myös paljon laajempaa ammattiyhdistysliik keen osallistumista.
Hallitukselta, yrityksiltä ja kunnilta pitää Suomessakin vaa tia enemmän. Kyse on myös ka pitalistisesta järjestelmästä, jos sa taloudellinen voitontavoittelu on tärkeämpää kuin ihmisen ja luonnon hyvinvointi.
Markkinamekanismit eivät ole ratkaisu. Suomen kommunis tit vaativatkin, että esimerkik si energiatuotanto pitää saada julkiseen omistukseen ja demo kraattiseen ohjaukseen.
SKP:n Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestö ry
SKP:n Kivenlahden osasto: Arjo Suonperä, arjo.suonpera@ juridique.fi, 040 7312383
SKP:n Matinkylän osasto: Pekka Kallioniemi, 050 4129701
SKP:n Olarin osasto: Seppo Ruotsalainen, seppoj.ruotsalainen@kolumbus. fi, 040 0240175
SKP:n Hangon osasto: Jorma Aavamäki, 040 0471166
SKP:n Hyvinkään osasto: Milutin Krivokapic, 041 3198903, milutin.krivokapic@easyone.fi
SKP:n Järvenpään kaupunkijärjestö: Arto Viitaniemi, viitaniemi.arto@gmail.com, 041 4606916
SKP:n Järvenpään pohjoinen osasto: Arto Viitaniemi, viitaniemi.arto@gmail.com, 041 4606916
SKP:n Porvoon osasto: Jukka Ahokas, skp.uusimaa@ skp.fi, 041 4606916
SKP:n Karjaan-Pohjan osasto, FKP:s Karis-Pojo avdelning: www.skpuusimaa.fi
SKP:n Talman osasto: Seppo Saarinen, 040 5157786
SKP:n Jokelan osasto: Jori Porspakka, jori.porspakka @gmail.com, 040 5605008
SKP:n Tuusulan osasto: www.skpuusimaa.fi
SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö: Ossi Kähmi, ossi.kahmi@gmail. com, 040 7338351
SKP:n Korson osasto: Jiri Mäntysalo jiri.mantysalo@yahoo.fi 040 4130997
SKP:n Tikkurilan osasto: Erkki Matinlassi, erkki.matinlassi@sange.fi, 044 3355147
SKP:n Länsi-Vantaan osasto: Mauri Perä, mauri.pera @kolumbus.fi, 044 2906111
SKP:n Hakunilan osasto: Ossi Kähmi, ossi.kahmi@gmail. com, 040 7338351
www.skpuusimaa.fi www.skp.fi
Suomen hallitus ja eduskunta ovat tekemässä päätöstä vuoden 2021 lopulla 64 monitoiminta hävittäjän hankinnasta. Käyttö kustannuksineen hävittäjille voi tulla hintaa jopa 30–40 miljar dia euroa. Iso osa veronmaksa jista pitää tämän suuruusluo kan asehankintaa erityisesti il mastonmuutoksen uhatessa ja koronapandemian seurauksista kärsittäessä vääränä.
Hankkeeseen liittyy myös useita hämäriä, jopa laittomia piirteitä.
Esimerkiksi eduskunnan puo lustusvaliokunta ei ole saanut täsmällisiä tietoja hankinnan kokonaiskustannuksista tai ko netyyppien välisistä vertailuis ta. Vielä vähemmän on selvi tetty hävittäjähankkeen turval lisuuspoliittisia vaikutuksia ja vaihtoehtoja.
Kesällä ilmestyi kansanedustaja Kimmo Kiljusen toimittama Ra portti uusien hävittäjien hankin nasta (Into), jossa 30 asiantun tijaa selvittää niitä kysymyksiä ja vaihtoehtoja, jotka HX-hank keessa on sivuutettu.
Kokemukset 2000-luvun so dista ja uusista aseteknologiois ta lennokkeineen osoittavat, et tä hävittäjät ovat menettäneet merkitystään puolustusasei na. Näin arvioivat muun muas sa puolustusvoimien suunnit telupäällikkönä toiminut Pentti Tervonen, ilma- ja ohjuspuolus tuksen asiantuntija Ahti Lappi ja maanpuolustuskorkeakoulun emeritusprofessori Pekka Visu ri. Professori Heikki Hiilamo ja
tietokirjailija Pentti Sainio puo lestaan kysyvät, miksi nykyis ten Hornet-hävittäjien elinikää ei jatketa, kuten jopa USA:ssa on tehty paljon vanhemmillekin Horneteille.
Rauhanpuolustajien toiminnan johtaja Teemu Matinpuro huo mauttaa, että tiedotusvälineet ja muut toimijat ovat nostaneet
esiin erittäin monia syitä HXhankkeen uudelleenarviointiin. Puolustusministeriö ja poliitikot eivät ole ottaneet niitä millään ta voin lähempään tarkasteluun. Matinpuro mainitsee VTT:n kesäkuussa julkistaman tutki muksen nykyisten Hornet-hävit täjien kunnosta. Horneteilla voisi lentää ilman merkittäviä lisäkus tannuksia pitkälle 2040-luvul le. Kenraalien ja aselobbareiden ajamaa hävittäjähankintaa yri
tetäänkin kiirehtiä muista kuin puolustuksellisista syistä. Matin puron mukaan nyt tarvitaan fak tojen tarkistusta ja sen pohjalta hankkeen uudelleen arviointia.
Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä?
Jos olet sitä mieltä, että puo lustuksellisilla syillä perusteltua tämän suuruusluokan hyökkäys
asehankintaa ei voi hyväk syä, voit esimerkiksi:
- lähettää kansanedus tajalle viestin, jossa il maiset kantasi ja pyy dät häntä herättämään asiasta keskustelua eduskunnassa - kirjoittaa aiheesta leh tien mielipidepalstoille - osoittaa mieltä
Espoossa Matinkylän Pirtillä 23. lokakuuta järjestetyssä rauhan tapahtumassa korostuivat sota liiton, asevarustelun ja militaris min vastaiset teemat.
Kun sotaliitto Natoon ei voida kansan vastustuksen takia liit tyä, liittoutumista ajava eliitti on keksinyt keinon ohittaa Nato-jä
senyys: nyt ollaan liittoutumassa suoraan Yhdysvaltojen kanssa, totesi Espoossa puhunut Kult tuurivihkojen päätoimittaja Eli as Krohn
– Ei liene epäselvää, mihin Nato Suomen kautta hyökkäisi. Suomihan ei itsessään ole Venä jälle mikään uhka, eikä Venäjällä
ole mitään syytä uhata Suomea. Jos kuitenkin Suomi on liittoutu nut esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Naton kanssa ja sitten Venäjän ja Naton välille syntyy konflikti, silloin Suomi on Naton jäsenenä siinä automaattisesti mukana, totesi Krohn.
sään oloissa salli aluettaan käy tettävän Venäjää vastaan suun natun hyökkäyksen tai vihamie listen toimien alustana. Tästä on olemassa muutaman vuoden takaa eduskunnan lausuma. Liittoutuminen kuitenkin tekisi kaikki tällaiset lausumat tyhjik si. Jo isäntämaasopimuksen voi katsoa murentaneen niiden us kottavuutta, sanoi Elias Krohn.
Liittoutumattomanakaan em me Krohnin mielestä välttämät tä pysty pysymään sellaisen kon fliktin ulkopuolella, mutta sil loin siihen on edes jonkinlainen positio. Naton jäsenenä ei ole minkäänlaista teoreettistakaan mahdollisuutta.
– Olennaista on myös Venäjän luotto siihen, ettei Suomi mis
<<
Suomen kommunistisen puolu een Espoon ja Kauniaisten kau punkijärjestön tilaisuudessa pu hunut Kommunistinuorten pu heenjohtaja Jiri Mäntysalo halu aa kaikki mukaan rauhantyöhön. – Haluan kutsua kaikkia vaa timaan 10 miljardin asekaupas ta luopumista tai ainakin sen lykkäämistä vaihtoehtojen sel vittämiseksi. Rauhan, ympäris tön ja solidaarisuuden työ on parasta yhdessä tekemistä ja
kansalaisvaikuttamista.
Sama yhteistoiminnan viesti oli Suomen kommunis tisen puolueen puheenjohta jalla Juha-Pekka Väisäsellä.
– Hallituksen päätettäväk si on tulossa esitys hävittäji en ostamisesta noin 10 mil jardilla eurolla. Kyse on Suo men historian suurimmasta asekaupasta, joka sitoo vie lä suuremman summan ko neiden ylläpitoon tulevina vuosina.
Väisäsen mielestä tarvi taan systeemin ja toiminta kulttuurin muutos.
– Julistetaan se hätätila! Luodaan uutta, ihmisten eri laisuutta kunnioittavaa yh teistyön kulttuuria. Ollaan ennakkoluulottomia ja in nostutaan enemmän uudes ta kuin vanhasta. Luodaan uusia näkökulmia ja mah dollistetaan avointa keskus telua ja konkreettista yhteis työtä – rauhankulttuuria!
Isäntämaasopimus murentaa Suomen uskottavuuttaPääkaupunkiseudulla vai kuttava rock-yhtye Leevi Launis esiintyi Espoossa Hävittäjähankkeita vastustettiin syksyllä Helsingissä Kolmen sepän patsaalla. Eduskunta tekee päätöksen hankinnoista joulukuussa. TOIVO KOIVISTO JIRI MÄNTYSALO