Uudenmaan Näköala Kuntavaalilehti 1/2021

Pääkirjoitus

Asukkaiden ääni valtuustoon

Me kommunistit uskomme, että asukkailla on halua ja tietoa vaikuttaa oman asuinalueensa ja kotikuntan sa asioihin. Mahdollisuuksia siihen tulee lisätä sen sijaan, että keskitetään päätösvaltaa pormestarimallilla, sotemaakunnissa tai esimerkiksi kaavoituksessa.

Kevään kuntavaaleissa haluamme kehittää lähidemokrati aa ja osallistuvaa budjetointia, jossa siirretään todellista pää tösvaltaa asukkaille ja heidän valitsemilleen edustajille, kuten aluelautakunnille, kunnanosavaltuustoille ja aluefoorumeil le. Kunnalliset kansanäänestykset ja kuntalaisaloitteet ovat tärkeitä demokratian keinoja, joita ei saa kuntien johdossa sivuuttaa.

Suomen kommunistisen puolueen mielestä on luotava edel lytykset mahdollisimman monelle asukkaalle käyttää oikeut taan vaikuttaa asioihinsa. Kuntalaisilla on ideoita, jotka eivät taivu vanhoihin kaavoihin. Kuntien tulee olla myös työpaik kademokratian edelläkävijöitä. Tarvitaan rohkeutta kokeilla ennakkoluulottomasti uusia, vanhan vallan kyseenalaistavia toimintamuotoja.

Kunnissa on muodostumassa palkka- ja palkkioeliitti luot tamusmiesjärjestelmän sisälle. Useissa kunnissa lautakuntien määrää on supistettu. Jos lautakuntien jäseniksi hyväksytään vain valtuutettuja, kapenee päätöksentekijöiden joukko enti sestään. Kun lautakuntien yhdistäminen kasvattaa samalla asioiden määrää, kaventuu demokratia entisestään. Valtuus tojen ei pidä luovuttaa valtaansa lautakunnille ja virkamiehil le, vaan säilyttää päätösvaltansa merkittävistä asioista kuten palveluverkoista.

Kuntien palveluihin, rakentamiseen, kaavoitukseen ja han kintoihin liittyy monenlaisia riskejä korruptiosta. Niitä on li sännyt kilpailuttaminen ja yhtiöittäminen sekä päätöksenteon keskittäminen, valmistelun vähäinen julkisuus ja asioiden siir täminen liikesalaisuuksien piiriin.

Kuntien päätöksenteon tulee olla avointa ja julkista. Asuk kaiden tiedonsaannin ja osallistumisen laajentaminen on tär kein keino ehkäistä korruptiota. Valmistelussa on oltava erilai sia vaihtoehtoja, joihin asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa.

Haluamme, että asukkaiden itsehallinto sekä osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kunnan toiminnassa ja että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellises ti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Suomen kuntalaki lähtee jo tästä ajatuksesta. Otetaan se täysimittai sesti käyttöön!

MARKO KORVELA

UUDENMAAN NÄKÖALA 2021

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön lehti Viljatie 4 B, 3. krs., 00700 Helsinki Puh. 7743 8118

skp.uusimaa@skp.fi

Päätoimittaja Marko Korvela

Taitto Marko Korvela

Painatus TA-Tieto Oy, Helsinki

Kuntapolitiikkaan tarvitaan käänne

Kuntien toimintaedellytysten alasajo, tuloerojen kasvattami nen, lapsiperheiden ja lasten köyhdyttäminen, kunnallisen varhaiskasvatusoikeuden karsi minen ja pirstaloinen, lapsilisien jäädyttäminen sekä lastensuoje lutarpeen yhä jatkuva kasvutren di käynnistyivät samanaikaisesti 1990-luvun alusta.

Vantaalaisen Eeva Kaukoluo don mielestä Suomesta on puut tunut tietoinen kunta-, lapsi- ja nuoriso- ja perhepolitiikka.

– Näitä on toteutettu lähinnä valtiovarainministeriön virka miesten laskelmiin pohjautuvana kaaosmaisena leikkauspolitiik kana. Se on johtanut laaja-alai seen yhteiskunnalliseen turvat tomuuteen, hallitsemattomaan eriarvoistumiseen ja myös syn tyvyyden laskuun. Se on ajanut kansalaisia, myös lapsiperheitä ruokajonoihin sekä pitkittyvään ja periytyvään köyhyyteen, toteaa

pitkän linjan kasvatusalan am mattilainen ja filosofian tohtori.

Kunnat avainasemassa

SKP:n sitoutumattomana kun tavaaliehdokkaana oleva Kau koluoto huomauttaa, että hä lyttävimpiä, yhteiskunnallisesti kestämättömimpiä tuloksia ovat kymmenien tuhansien nuorten ja keski-ikäisten miesten syr jäytyminen sekä lasten ja nuor ten mielenterveysongelmien raju lisääntyminen.

– ”Olemme osa Euroopan unio nia” -politiikka – mukaan lukien kansallisesti kestämätön raha- ja budjettipolitiikka sekä kymme nien miljardien eurojen asehan kinta valtiollisine vihapuheineen naapurimaata vastaan – ovat luo neet mustenevan varjon kuntien ja koko kansakunnan tulevai suuden ylle. Korona ja EU-kyt

Eeva Kaukoluodon kuntateesit:

kentäinen koronapolitiikka ovat syventäneet entisestään suoma laisen yhteiskunnan kriisiä – yri tystuet on tietysti hoidettu.

Kaukoluodon mukaan kriisien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa sekä hyvinvoinnin edistämisessä kunnat ovat olleet ja ovat edel leen avainasemassa.

– Haluan vaikuttaa kuntien ja erityisesti kotikuntani Vantaan kehittämiseen itsehallinnolli sena "elämänyhteisönä". Sekä koulutukseni että koko työura ni on liittynyt kunta-alan ihmis työn ammatteihin painopisteenä varhaiskasvatus, jonka histori allisesta ja yhteisöllisestä kehit tämisestä tein väitöstutkimuk seni, sekä lastensuojelu, jossa muun muassa loimme yhdessä lastensuojelulaitosten kanssa Työyhteisövalmentaja-mallin.

– Lapset ja nuoret valtion ja kuntien politiikan kärkeen! vaa tii Kaukoluoto.

o Lapsilisien merkitys on palautettava tuntuvilla korotuksilla.

o Vähävaraisille ja yksinhuoltajaperheille saatava erityislapsilisä.

o Kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille on perustettava lapsilisäsäästötili käytettäväksi huostaanoton päättymisen jälkeiseksi paluutueksi

o Myös kotihoidontukilasten oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen turvattava

o Lastensuojelu säilytettävä lähipalveluna ja kehitettävä kuntien omana toimintana

o Myös muut lähi- ja perussotepalvelut on toteutettava ja kehitettävä kuntien toimintana

o Tarvitaan lakisääteisiin tehtäviin pohjautuva pitkän tähtäimen kuntapoliittinen ohjelma

o Valtionosuuksien merkittävä lisäys on välttämätön edellytys kuntien toiminnan turvaamiselle

JORE PUUSA JORE PUUSA

Vantaa työllistämään!

Porvarit haluavat ylläpitää jatku vasti sitä käsitystä, että kunnat eivät voi työllistää huomattavasti enemmän ihmisiä tai että julki nen sektori toimisi tehottomasti.

– Todellisuudessa porvarit ei vät pidä siitä, että he eivät voi nostaa itse osinkoja julkisista palveluista, toteaa vantaalainen Jiri Mäntysalo

Kuntavaaleissa ehdolla oleva kommunisti haluaakin nostaa erityisesti kuntien työllistämisen potentiaalin esiin.

– Vantaan kuntapalveluissa on todellinen resurssipula. Kau pungin on ryhdyttävä palkkaa maan lisää ihmisiä palveluihin ja kehitettävä kunnallista pal velutuotantoa paremmaksi ja laajemmaksi.

Ehdokkaaksi SKP:n listalla

Jiri Mäntysalo muutti viime syk synä Porista pääkaupunkiseu dulle työn perässä. Tällä hetkellä hän työskentelee Demokraatti sessa Sivistysliitossa ja on myös Suomen kommunistisen puolu een nuorisojärjestön Kommunis tinuorten puheenjohtaja.

– Elän ja hengitän politiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttamis ta, hän naurahtaa.

Mäntysalo oli ehtinyt jo Poris sa asuessaan ilmoittautua mu kaan ehdokkaaksi kuntavaalei hin, ja sama oli ajatus myös uu dessa kotikaupungissa.

– Pian Vantaalle muuton jäl keen ryhdyin ottamaan selvää paikallisista kysymyksistä ja kuntapolitiikasta, mutta lopulta lähes kaikkia Suomen kuntia vai vaavat samat ongelmat: heiken tyneen tulopuolen takia palvelut ovat uhattuina samaan aikaan, kun porvarilliset kuntapäättä jät tuhoavat luontoa, hyvinvoin tia ja viihtyvyyttä suurpääoman hyväksi.

– Ehdokkuuttani SKP:n listalla ei tarvinnut miettiä kauaa. Koen, että minulla on ajatuksia ja sa nottavaa kuntapolitiikan suun nan kääntämiseen asukkaiden hyvinvoinnin, ympäristönsuoje lun ja demokratian suuntaan.

Joukkoliikenteen puolesta

Vantaan hienoimmaksi asi aksi Jiri Mäntysalo mainitsee joukkoliikenteen.

– Kaikenlaiset toimet joukko liikenteen heikentämiseksi on torjuttava sekä ryhdyttävä siirtä mään joukkoliikennettä kunnal lisesti tuotetuksi palveluksi ja lo

pettaa bussiliikenteen tilaaminen yksityisiltä yrityksiltä.

Kamalinta taas Vantaal la ovat asumisen sietämättö män korkea hinta ja nykyisten kuntapäättäjien kestämättömät kasvutavoitteet.

– Kuntapolitiikan painopisteik si pitää nyt asettaa lähipalvelujen turvaaminen, asukkaiden hyvin voinnin vahvistaminen, ympä ristön suojeleminen sekä reilun vuokrakaton ottaminen käyttöön. Kaupungin ei pidä toimia suur yritysten lähettinä ja suurempien voittojen mahdollistajana, vaan toimia asukkaiden parhaak si. Mikäli Vantaalla olisi toimit tu asukkaiden parhaaksi, meillä ei olisi kasvavaa pahoinvointia, huonokuntoista infraa sekä tör keän hintavia asuntoja ja toisaal ta asunnottomuutta.

Päättäjien kuvittelema lento aseman kaikkivoipaisuus kum mastuttaa Mäntysaloa.

– Kaikkea infraa ollaan edel

Ei tuhlata varoja sota-aseisiin

Koronakriisistä huolimatta de marivetoinen hallitus on jatka nut Suomen hävittäjähanketta. Arviot hankkeen elinkaarikus tannuksista ovat vaidelleet 20-30 miljardin euron välillä.

Talouden kääntyessä huonom paan suuntaan syntyy painetta leikata myös kuntien rahoitusta. Kun paine pakottaa samaan ai kaan myös supistamaan ihmis ten tarvitsemaa perustoimeentu loa, syntyy kuntasektorille pal veluntarvetta johon ei pystytä

Kapitalismi ruokkii rikollisuutta

Lueskelin aamulla uutisia, ja silmiini pisti juttu Alepan kaupparyöstöstä. Naamioitunut mies oli veitsellä uhaten varastanut kassan sisällön saaden saaliikseen muutaman satasen. Kassatyöläiselle seuraamuksena oli epämiellyttävä kokemus.

Uutinen yhdistyy mielessäni edellisen päivän tapahtumi en kanssa. Joku yritteliäs ryysyläisköyhälistön edustaja oli sahannut yön aikana autostani irti katalysaattorin ja va rastanut sen. Saaliin arvo on noin 100€. Minulle tämä tar koittaa useamman satasen korjauskustannuksia ja paljon vaivaa

Molempia tapauksia yhdistää se, että säälittävän pienen rahallisen hyödyn saamiseksi haitataan suuresti toisen ih misen elämää.

Ensimmäinen tunteellinen reaktio katalysaattorivarkau teen oli luontaisesti kostonhimo ja viha konnaa kohtaan. Hänet täytyy ottaa kiinni ja laittaa kärsimään tekonsa seu raamuksena, ajattelin. Kykenin kuitenkin ylittämään tur hautumiseni ja aloin miettiä tekoja syvällisemmin.

Todellisuudessa säälittävä katalysaattorivaras ja veitsen kanssa uhitteleva ryöstäjänilkki ovat suoraa seurausta yh teiskuntamme rakenteista ja ihanteista. Elämme kapitalisti sessa yhteiskunnassa, joka tuottaa rikollisuutta toimintansa ohessa samaan tapaan kuin se tuottaa köyhyyttä, ympäris tötuhoa ja eriarvoisuutta.

Kapitalistinen järjestelmä määrittelee ihmisten kyvyn to teuttaa elämäänsä sen mukaan kuinka paljon hänellä on vaurautta. Koska järjestelmä ei tarjoa monille riittävästi vau rautta itsensä toteuttamiseen tai edes elämiseen, ei pidä ih metellä jos ihmiset varastavat. Lisäksi on vain odotettavaa, että yhteiskunnasta kapitalismin syrjäyttämät purkavat tur hautumistaan vandalismin ja jopa väkivallan keinoin.

Lehtien sivuilla esiintyvät uutiset huolestuttavasta nuori soväkivallasta kielivät tästä ilmiöstä. Jos et tunne kuuluvasi yhteisöön, et myöskään kunnioita sen sääntöjä ja ihanteita. Nuoret jotka ongelmoivat elämäänsä köyhinä ja siten kapi talistisen sosiaalipyramidin pohjalla voivat oikeutetusti ko kea, ettei nykyinen yhteiskunta ole heitä varten eikä heidän tarvitse välittää siten sen säännöistä.

leen valmiita rakentamaan lento asemaa varten, vaikka nyt Van taalla pitäisi ottaa realiteetit kä teen ja ymmärtää se, että lentolii kennettä ei yksinkertaisesti voida lisätä koronakriisiä edeltävälle ta solle tulevaisuudessa, jos aiom me olla mukana pysäyttämässä ympäristökriisiä.

Hävittäjähankinnat harkintaan

Mikäli valtuustopaikka kesän kun tavaaleissa varmistuu, Jiri Mäntys alo tekisi ensimmäisenä valtuusto aloitteen ja esittäisi, että Vantaan kaupunki ottaa kriittisen kannan Suomen hallituksen valmistele miin hävittäjähankintoihin. – Kymmenien miljardien hävit täjäkulujen vaikutus tulee näky mään myös entistä kiristyvämpien kuntatalouksien muodossa, sillä kuntien valtionosuuksia tullaan varmasti leikkaamaan entistään, pohtii Mäntysalo.

vastaamaan.

Suomen turvallisuus ei voi pe rustua hyökkäysaseisiin. On pa nostettava ponnistuksiin rauhan säilyttämiseksi lähialueillamme ja maailmassa.

Kuntien ja kuntalaisten etu on vähintään jäädyttää nykyi nen hävittäjähanke. Vaihtoeh tona hävittäjähankinnoille on mahdollinen vanhojen hävittäjien käyttöajan pidennys, ilmatorjun nan kehittäminen ja aktiivinen rauhanpolitiikka.

Suomen kommunistisen puolu een mielestä on järjetöntä käyttää varoja sota-aseisiin kun niihin tuh latuilla rahoilla voitaisiin turvata riittävät peruspalvelut ja sosiaali turva kaikille.

Suurvaltojen ja kapitalististen suuryhtiöiden keskinäinen taistelu luonnonvaroista, markkinoista ja valta-asemista tuottaa yhä enem män sotia, kurjuutta ja ympäristö tuhoja ympäri maailman. Suomen ei pidä olla mukana tällaisessa so dan ja militarismin politiikassa.

Yhteiskuntamme ihanteet ovat sellaiset, että ne todelli suudessa kannustavat rikolliseen toimintaan. En tarkoita juhlapuheissa mainittuja, kuten vapautta, moniarvoisuutta ja ihmisarvojen kunnioittamista, vaan kapitalismin todelli sia ihanteita: omanhyödyn tavoittelua, itsensä toteuttamista kulutuksen välityksellä ja oikeutta rikastua toisia ihmisiä hyödyntäen.

Oikeisto näkee perinteisesti, että köyhää kannustaa par haiten vähentämällä hänen vaurauttaan kun taas rikasta antamalla hänelle enemmän. Rikollisuuden hoitamisessa asia on päinvastoin. Jos yhteiskunta antaisi köyhälle var kaalle riittävästi säntilliseen elämään olisi luultavaa, että hä nellä olisi parempaa tekemistä kun sahata autostani kataly saattoria. Mikäli rikkaalle kaivosyhtiölle annettaisiin enem män yritystukea, kannustaisi tämä laajentamaan rikollista yritystoimintaa.

Yhteiskuntamme perustuu eriarvoisuuteen ja toisten ih misten hyväksikäyttöön. Rikollisuuden seuraamukset kui tenkin keskittyvät työväenluokalle ja köyhille. Katalysaat torivarkaan on helpompi pölliä työväenluokan edustajan vanhasta autosta osasia kuin murtautua eliitin edustajan luksusautoon suljetussa autotallissa.

Varas saa rötöksistään rangaistuksen. Rikkaiden tekemää rikollisuutta sekä toimintaa, jonka kuului si olla rikollista – mutta ei ole, koska lait on kirjoitettu mahdollistamaan rikkaiden vaurastuminen – ymmärre tään, hyväksytään, siede tään ja jopa ihaillaan.

Yhteiskuntamme kuu luu muuttua. Kapitalismi on kaadettava ja korvatta va sosialismilla. Vain siten pääsemme eroon sekä pa haisista katalysaattorivar kaista että rikkaista yhteis kunnan yläkerroksiin pe siytyneistä rikollisista.

JARI KARTTUNEN Kirjoittaja on Demokraattisen sivistysliiton pääsihteeri ja kuntavaaliehdokas Vantaalla.

Jiri Mäntysalo on tuore vantaalainen eikä miettinyt kuntavaaliehdokkuuttaan kauaa: Suomen kommunistinen puolue oli kommunistinuorelle helppo valinta.

Rasismi ja fasismi hiiteen Espoosta

Espoossa monet paikallispoliit tiset päätökset tehdään yksityis autoilun ehdolla – liian monet, mikäli Shennandoah Beaumon tia on uskominen.

– Tuntuu, että autot ovat val lanneet koko Espoon. Autoille on varattu enemmän tilaa kuin ih misille. Joukkoliikenteen käyttä jiä pidetään B-luokan kansalai sina. Julkisilla pääsee täältä Es poon keskuksestäkin mihin ta hansa, mutta silti kaikilla pitää muka olla auto.

Kuntavaaleissa ehdokkaana olevan Beaumontin eräs tavoite onkin maksuton julkinen liiken ne pääkaupunkiseudulle.

Kasvisruokaa lapsille

Shennandoah Beaumontin suo malaisittain erikoinen nimi se littyy hänen taustallaan: äiti on suomalainen ja isä kanadalai nen. Hän muutti 11-vuotiaana Kanadasta Suomeen Espooseen. Ammatiltaan Beaumont on suurtalouskokki.

– Mietin, että piti kolmikymp pisenä joku ammatti oppia, niin miksei sitten kokki. Olen työs kennellyt muun muassa koulu keittiössä, ja on erityisen muka vaa tehdä ruokaa lapsille. Lasten ruokkiminen on tärkeää, hymyi lee Beaumont.

Ruuanlaiton ohella Beaumon tin sydäntä lähellä ovat eläimet. Tällä hetkellä koiria on yksi oma, ja usein on myös kavereitten koi ria hoidossa.

Eläinten oikeuksien puolesta puhujana Beaumont on ruoka valioltaan vegaani.

– Haluan vaaleissakin korostaa lähi- ja kasvisruuan merkitystä ja asemaa erityisesti kouluissa ja muissa julkisissa palveluissa.

Espoossa asuu pienituloisiakin

Vaikka Espoosta monella on mie likuva ennen muuta hyvätulois ten asuinalueena, Shennandoah Beaumont haluaa muistuttaa, että kaupungissa asuu pienitu

loistakin porukkaa, joka ansait see saada oman äänen kuuluville valtuustossa.

Espoon keskuksesta Beau montilla ei ole pahaa sanottavaa.

– Mainettaan parempi alue, täällä on rauhallista ja saa olla omissa oloissaan.

Alueella asuu paljon maahan muuttajataustaista väkeä, mut ta Beaumontin mukaan he eivät häiritse ketään vaan elävät omaa elämäänsä.

Beaumont vastustaa aktiivi sesti rasismia ja fasismia, joiden tunnuksia silloin tällöin näkee levitettävän myös Espoossa. Va paa-aika kuluu lemmikkien ohel la musiikin kuuntelun parissa, ja myös musiikissa saa Beaumontin mielestä olla sanomaa.

– Rasismi ja fasismi hiiteen! tulee hänen kantansa kaikille varmasti selväksi!

Eläimet ovat lähellä espoolaisen Shen nandoah Beaumontin sydäntä. >>>

Kapitalismi menee terveyden edelle

Pandemiat eivät ole tuntematon ilmiö. Niitä on esiintynyt Suo messakin useampia jo ennenkin. Kyse on ilmiöstä, johon pitäisi varautua, sanoo espoolainen va ratuomari ja kuntavaaliehdokas Arjo Suonperä

– Kyse on siitä, onko koronan torjunta jonkinlainen arvo poli tiikassa ja jos on, miten koronaa torjutaan ja kuka sen maksaa.

Talous ensin

Suomen hallituksen ja hallitus puolueitten tai Espoon kunnallis poliitikkojen osalta joutuu kysy mään, onko näillä tahoilla koro nan torjunta ja hoito ollut arvo, ja mikä sen arvojärjestys on.

– Sekä maan hallitus että mo net poliitikot kyllä ovat korosta neet, että ihmisten terveys me nisi talouden edelle, mutta käy tännön toiminta on ollut jotain muuta. Sekä maan hallitus että Espoon johto ovat pyrkineet en sin pelastamaan kapitalistisen talousjärjestelmän jakamalla ra hallista tukea yrityksille korvaa maan niiden koronan oloissa me nettämiä tuloja, jotta yritykset ei vät menisi nurin. Ihmisille ei ole rahallista tukea annettu, manaa Suonperä.

Ihmisille on viivyttelyn jälkeen annettu sosiaalista kanssakäy mistä koskeneita suosituksia ja lopulta myös rajoituksia ja tiedo

tusta, joka osaltaan on ylläpitä nyt ihmisten pelkoa sosiaalista kanssakäymistä kohtaan.

– Sosiaalisen kanssakäymi sen rajoitukset ovat johtaneet voimakkaisiin kokoontumisra joituksiin. Niillä on terveyspoliit tisten merkitysten lisäksi ollut seurannaisenaan valtapolitiik ka, joka rajoittaa demokratiaa ja osallistumista poliittisiin tai mui hin kokouksiin ja pelaa siinä sa malla vallassa olevien puolueit ten eduksi esimerkiksi vaaleissa.

Hallitus hassaa hävittäjähankintoihin

Pandemian torjunta pitäisi siis Suonperän mielestä olla pitkä jänteisesti arvopolitiikassa tär keimmällä sijalla ja ennen talou dellisia arvoja.

Koska hallitus ja hallinto tar vitsevat arvovalintoja toteuttaak seen rahaa, on sillä, miten bud jeteissa ja käytännössä sen ulko puolella rahasta päätetään, erit täin suuri merkitys pandemian torjunnan ja hoidon kannalta. Sama koskee kuntapolitiikkaa.

– Jos hallitus hassaa kymme nen seuraavan vuoden aikana lähes 20 miljardia hävittäjähan kintoihin ja EU:n tukemiseen, se ei pysty antamaan tarvittavaa valtiontukea isoille kaupungeille pandemian hoitoon ja terveyden hoidon parantamiseen.

Keskellä riehuvaa pandemi aa, joka tällä kertaa on koro na, Suomi käyttää pandemi an torjumisen ja hoidon vie lä vaikuttavamman rahoitta misen asemesta seuraavien kymmenvuotisjaksojen aikana miljardirahoitusta yli 10 mil jardin hävittäjähankintoihin ja usean miljardin sotalaivo jen hankintoihin ja muuhun sotavarusteluun.

EU-elvytykseen miljardeja

Suomi aikoo hyväksyä omal ta osaltaan Euroopan unionin 750 miljardin niin sanotun elvytyspaketin takaisinmak suun liittyvän noin 7 miljar din EU-velkojen yhteisvas tuun seitsemän kehysvuoden ajaksi ja senkin jälkeen. Ar jo Suonperä muistuttaa, että kaikki ne miljardit ovat pois pandemian torjuntatyöstä ja hoidosta.

– Muodollisesta taustape rustelustaan huolimatta EU:n elvytyspaketti ei torju tai hoida koronapandemiaa kuin aivan vähäiseltä osin. Samalla taval la kuin Suomessakin se pyrkii pelastamaan markkinatalous järjestelmän eli kapitalismin jakamalla rahaa yrityksille, toimivat ne digitaalihankkeis sa tai ilmastonsuojelussa tai

Demokraattinen sivistysliitto on vasemmistolainen sivistysjärjestö humanismin, rauhan, marxismin ja demokratian asialla. Ylläpidämme omaa opintokeskusta.

Tutustu meihin: desili.fi

jossain muussa. Lisäksi EU pyrkii pelastamamaan järjes tön hajoamiselta sitomalla jä senmaittensa velkaannuttami sella ne kiinni itseensä niin, että jäsenmaat eivät tämän

ison velkataakkansa vuoksi us kalla erota EU:sta, jottei iso vel ka laukeaisi erotessa maksetta vaksi, toteaa Suonperä, joka on myös Vaihtoehto EU:lle -tiedo tuskeskuksen hallituksen jäsen.

Me DSL:ssä tuemme elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti vapaata sivistys työtä ja suunnitelmallista aikuisopiskelua, jonka tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista tietoisuutta kansanvaltaisuuden edistämiseksi. Välineitä maailman ymmärtämiseen ja työkalut muutokseen on mahdollista löytää yhdessä opiskellen.

Finnwatch-järjestön Sonja Finér (vas) sekä Saara Hietanen.

Arjo Suonperä on SKP:n Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestön puheenjohtaja.

JORE PUUSA

Naiset! Nyt on paljon pelissä

Useimmat takavuosien leikka uspolitiikan vaikutukset kohdis tuvat edelleen suoraan tai välil lisesti naisiin. Nykyinen hallitus ei ole tilannetta ratkaissut. Kun tien työntekijät, kuten siistijät, laitosapulaiset, kodinhoitajat, sosiaalityöntekijät ja varhaiskas vatuksessa työskentelevät, ovat pääosin naisia ja elävät usein palkkakuopassa.

Tilastojen mukaan myös pät kätöitä tekee useimmiten nainen. Koronaepidemia vaikutti eniten palvelualoihin, joissa työntekijät ovat naisia. Toisaalta työt kasau tuivat samaan aikaan hoiva-alo jen naisille.

Kun hoivatyöstä säästetään ja se siirretään yhteiskunnan har teilta naisten harteille, syntyy yhä enemmän naisten tekemää palkatonta työtä kodeissa. Perus turvan leikkaaminen kohdistuu useimmiten juuri varttuneen nai sen eläkkeeseen. Yleisestä luu losta poiketen myös naisten syr jäytyminen on yhteiskunnassam me kasvussa ja vakava ongelma.

Naisvaltaisten alojen oikeuksia

poljetaan

Koronaepidemia on aiheuttanut Suomessa ennen näkemättömän tilanteen, jota on käytetty vali

tettavasti myös työntekijöiden oikeuksien polkemiseen. Hoita jat pakotettiin töihin valmiuslain nojalla, eivätkä he saaneet käyn nissä olleista työsopimusneuvot teluista huolimatta samanlaisia palkankorotuksia ja lisiä kuin muualla Euroopassa. Tämä on johtanut siihen, että alalle on yhä vaikeampi saada työntekijöitä.

Valmiuslakia käytettiin laitto masti myös varhaiskasvatuksen työntekijöitä vastaan. Heidänkin palkkasopimusneuvottelunsa torpedoitiin valmiuslain avulla ja lakia käytettiin paikkaamaan lomakauden työntekijäpulaa sil loinkin kun pula ei johtunut koronasta. Myöskään varhais kasvatuksessa ei maksettu ns. koronalisiä.

Ratkaisuja naisten jaksamiseen

Suomen kommunistinen puo lue esittää ratkaisuja naisten jaksamiseen töissä, kotona ja eläkkeellä.

Kuntatyöntekijöiden palkko ja on nostettava ja työsopimuk sia vakinaistettava. Työaikaa il man palkkaa lisännyt ja juuri naisvaltaisilla aloilla työehtoja heikentäneen kilpailukykysopi muksen aiheuttamat järjestelyt

on purettava. Kunnissa on teh tävä kuuden tunnin työpäivän kokeiluja ansiotasoa alentamat ta. Kansaneläkkeen määrää on korotettava reilusti. Lasten ilta päivätoimintaa on järjestettävä maksuttomasti.

Kotihoidontuen poistoa ei tule toteuttaa nykyisessä tilanteessa, jossa sen vaihtoehtona on äidille erittäin usein työttömyys. Heik ko työmarkkina-asema ennen lapsen syntymää vaikuttaa vah vasti halukkuuteen käyttää koti hoidontukea. Heikoimmassa ase massa olevat ovat kotihoidontuel la puolitoista tai jopa kaksi ker taa pidempään kuin paremmassa asemassa olevat.

Myös tarjolla olevan varhais kasvatuksen laadulla on suu ri vaikutus äitien valintoihin, THL:n mukaan paljon suurempi kuin perinteisellä käsityksellä äi din roolista. Näitä ongelmia tuen poistaminen ei ratkaise, ja se voi johtaa etenkin yksinhuoltajien ti lanteen vaikeutumiseen entises tään. Sen sijaan tarvitaan nais ten työmarkkina-aseman vahvis tamista, toimia perhevapaiden tasa-arvoisemman jakamisen tu eksi ja reilusti lisää resursseja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.

Sote – kuntavaalien avainkysymys

Kuntavaaleja siirrettiin perustellusti siksi, että ko ronapandemian takia olisi ollut epävarmaa toteu tuuko demokratia kunnallisen itsehallinnon tar koittamassa mielessä. Korona aiheuttaa edelleen kansa laisille paljon ongelmia, mutta rokotuskampanjan hyvä onnistuminen turvaa kuitenkin aikaisempaa paremmat edellytykset vaalien onnistumiselle.

Sote-kysymykset ovat keskeisellä paikalla kuntavaali en poliittisessa sisällössä. Korona ja sen vakavat vaiku tukset kansalaisten sosiaaliseen ja ennen muuta tervey delliseen olotilaan ja turvallisuuteen ovat suuri haaste ja arvioinnin paikka paitsi kuntatasolla niin ennen muuta valtakunnallisesti. Myös kansainvälinen ulottuvuus as tuu vaistämättä kuvaan monella tavalla.

Hallituksen sote-esitys tuskin valmistuu kunta vaaleihin mennessä ja hyvä niin. Nykyisessä sote-hankkeessa ei ole arvioitu koronaepidemian seurauksia missään määrin. Tuo esitys on edeltäneiden haaksirikkoutuneiden vastaavien kanssa sukulaisia kes kenään. Niiden perusajatus on keskitetty hallinto- ja tuo tantorakenne, joka palvelee palvelujen yksityistämistä. On hyvin kyseenalaista ja vastuutontakin ryhtyä päättä mään sote-uudistuksesta ottamatta huomioon tarkasti ja laajasti koronan aiheuttamia muutoksia. Sote-kysymyk siä onkin nyt pohdittava ihan toiselta pohjalta kuin ny kyiset uusliberalismin periaatteille rakennetut kaavailut. Suomessa on selvitty koronaepidemian hoidossa kan sainvälisessä vertailussa ihan kärkimaiden joukossa. Tä män voi sanoa olevan julkisen terveydenhuollon toimin nan ansiota. Vielä paremminkin olisi saattanut hommat tulla hoidettua, ellei julkista järjestelmää olisi jo roimasti rapautettu. Tulevaisuutta ajatellen juuri tällaiset kansa laisten hyvinvointia käsittävät kysymykset pitää nostaa kuntavaaleissa asialistan kärkeen.

Sote-hankkeen periaatteita noudattaen on koko maassa jo perustettu monia keskitettyjä yksiköitä, joiden tarkoitus on todennäköisesti ennakoidusti edesauttaa ylätason ratkaisujen toteuttamista. Niillä on kuohittu kunnallista itsemääräämisoikeutta ja rajoitettu lähidemokratian toteutumista. Esimerkiksi Keski-Uudel lamaalla toimii nykyään kuntien muodostama Keusotekuntayhtymä, joka on kaapannut sote-asioissa kaiken toimivallan kunnilta. Kunnista on jopa lakkautettu sosi aali- ja terveyslautakuntia tarpeettomina.

Keusote perustettiin erittäin kevyellä valmistelulla, mutta katteettoman menestyspropagandan siivittämä nä. Lähes kaikki lupaukset palvelujen paranemisesta ja lisääntymisestä ovat haihtuneet tuuleen. Vain sote-pal velujen yksitystäminen lienee edennyt vauhdikkaasti. On laskettu, että Keusote-hanke on tullut kunnille arvioitua huomattavasti kalliimmaksi. Eliittipäättäjät puuhaavat kin nyt ankaria leikkauslistoja.

Realismia Karkkilan politiikkaan

Eipä tiennyt Martti Härkönen aikoinaan kun Savosta Karkki laan muutti, että alun perin kol miviikkoiseksi suunniteltu keik ka venähtikin loppuelämän pitui seksi. Päivätyönsä Härkönen teki perinteisessä duunariammatissa hiekkapuhaltajana.

Kuntavaaleissa Suomen kom munistisen puolueen listalla eh dokkaaksi lähtenyt Härkönen ei pidä siitä, että Karkkilassa teh dään päätöksiä ikään kuin kyse olisi isommastakin kaupungista. Karkkila on pahasti muuttotap pioinen kunta, jossa panostetaan Härkösen mielestä aivan liian vä hän työllisyyteen.

– Asioihin pitää saada realis mia. Meillä on ongelmia muun

muassa kouluissa ja ikäänty vien ihmisten palveluissa, sa noo Härkönen.

Luontoarvot ovat Härkö sen sydäntä lähellä. Karkki lassa arvokasta ovat järvi- ja jokimaisema, mutta nyt ne kin ovat uhattuna. SKP:n kuntavaaliohjelmassa tode taan, että Suomen kunnis sa tarvitaan punaista ympä ristönsuojelua, joukkoliiken nettä ja ekologisesti kestävää kaupunkisuunnittelua.

– Urheilukenttään ja muu hun investoidaan rahaa, mut ta tärkeämpää olisi saada työpaikkoja. Keskustassa on kymmeniä tyhjiä liiketiloja, huomauttaa Härkönen.

Luontoarvot ovat Martti Härkösen sydäntä lähellä.

Onkin paikallaan kyseenlaistaa nämä ennakko hankkeet samalla kun koko sote-uudistus on laitettava uuteen valmisteluun. Lähtökohdaksi pitää ottaaa – koronakokemuksetkin huomioon ottaen –kansalaisten tasavertaiset terveystarpeet. On tärkeää nos taa pöydälle kysymys terveydenhuollon peruspalvelujen maksuttomuu den palauttami sesta heti. Palve lut pitää tuottaa kuntien toimes ta ja niitä pitää ohjata ja valvoa lähidemokratian keinoin.

ARTO VIITANIEMI

Kirjoittaja on SKP:n Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Järvenpäässä

Suomen kommunistinen puolue esittää ratkaisuja naisten jaksamiseen töissä, kotona ja eläkkeellä.

Kuntien perustehtävät kunniaan

”Se on se kommunisti.”

Jukka Ahokas tunnetaan Lo viisan ja Lapinjärven yhteiskun nallisia asioita käsittelevissä so siaalisen median ryhmissä tiuk kana ja aatteellisena osallistuja na. Ahokas on myös Lapinjärvel lä ehdolla kevään kuntavaaleissa Suomen kommunistisen puolu een listalla.

Aate perintöä kotoa

Ahokkaan kommunistinen aa te on perintöä kotoa. Hän kas voi 1970-luvulla, radikaalin työväenliikkeen kultakaudel la, ja oli mukana muun muassa pioneeritoiminnassa.

Oli pitkälle sattumaa, et tä Ahokas puolisoineen päätyi reilu kymmenen vuotta sitten Lapinjärvelle.

– Kyllästyin porvarillisen unel man tavoitteluun. Oli omakotita lo pääkaupunkiseudulla, kaik ki lelut, mutta elämä oli fyrkan perässä juoksemista ja kulissien rakentamista pikkuporvarillisten arvojen mukaisesti. Se kumisi tyhjyyttään. Oli pakko tehdä jo takin, muistelee Ahokas.

Pariskunta alkoi harkita muuttoa pääkaupunkiseudun ulkopuolel le. Lapinjärveltä sitten löytyi so piva paikka – sadan kilometrin säteeltä Helsingistä, missä Ahok kaalla on työn lisäksi paljon su kulaisia ja ystäviä.

Kunta ei ole bisnestä varten

Jukka Ahokas haluaisi nostaa kuntien perustehtävät kunni aan: ketä varten kunta on lopul ta olemassa.

– Kunta ei ole vain yksikkö, jo ka luo bisnekselle suotuisaa ym päristöä, vaan ihmisten paikka elää. Kunnassa ihmiset osallistu vat omien, arkea lähellä olevien asioiden hoitamiseen. Tavallisten ihmisten on tärkeää olla muka na päätöksenteossa, muistuttaa Ahokas.

Hänen mielestään ei ole järke vää, jos kunta omatoimisesti esi merkiksi supistaa koulujen mää rää. Siitä tulee nopeasti itseään ruokkiva kierre, eikä kukaan lo pulta halua asua surkastuvalla paikkakunnalla.

Ahokas kehottaa kuntia roh keasti huolehtimaan toiminnois taan itse.

– Kunnallisen sektorin kautta voi työllistää ja huolehtia palve luista. Se luo taloudellista toime liaisuutta kuntiin.

Ulkoistaminen ja yksityistämi

nen ovat virhesuunta.

– Esimerkiksi vanhuspalveluja ulkoistamalla asukkaille kuulu vaa julkista valtaa siirretään yk sityiselle. Samalla sidotaan kun ta terveysjätteihin ja niiden voi tontavoitteluun ja verosuunnitte luun, jolla nakerretaan valtiota.

Tällä hetkellä Jukka Ahokas työskentelee Suomen kommu nistisen puolueen Uudenmaan piirin piirisihteerinä. Piiri on vä kimäärältään suuri ja monenkir java, ja etenkin vaalien alla hom maa riittää.

Kuntavaalit ovat aina kommu

nisteille tärkeä vaikuttamisen ja näkymisen paikka.

– Kunnallislait ja niiden toi meenpano ovat aikoinaan työläis ten kovalla taistelulla voimaan saatu politiikan väline, jota on nykyäänkin syytä käyttää, sanoo Ahokas.

Työpaikkoja kuntiin - työajan lyhentämistä syytä kokeilla

Työllisyys paranee luomalla työpaikkoja.

– Tekemätöntä työtä on pal jon, varsinkin kuntasektorilla, sanoo Suomen kommunistisen puolueen varapuheenjohtaja Lii sa Taskinen

Toisaalta monilla on työtä ai van liikaa, siitä riittäisi muillekin jakaa – niin julkisella kuin yksi tyisellä sektorilla. Taskisen mu kaan kuuden tunnin työpäivä ja 30 tunnin työviikko on tutkitusti kannattavaa ja tuottavuutta pa rantavaa monilla aloilla.

– Hoitoalalla on toisaalta ko keiltu 12 tunnin työvuoroja, jo ka antaa paremmat mahdollisuu det hoitaa potilaan asiakokonai suuksia valmiiksi, sekä pidem mät vapaat vastapainona.

Nykyinen hajanainen ja vai keaselkoinen, keskenään kes kustelematon hoito- ja palvelu järjestelmät muodostavat Taski sen mielestä sekavan ja vaikeasti hahmotettavan palveluverkoston, jossa kuitenkin on aukkoja.

– SKP:n aloite 1200€ perustu losta yksinkertaistaisi tukijärjes

telmää, eikä jättäisi ketään ilman tukea.

Tarvitaan

henkilökuntaa

Toimivan palveluverkon edellytys on riittävä henkilökunta. Näin ei Taskisen mukaan tällä hetkellä ole.

Nyt niin terveydenhuollosta kuin sosiaalitoimesta, varhais kasvatuksesta ja koulumaailmas takin työtaakkansa alle uupunei ta ja palkkaukseensa pettyneitä työntekijöitä siirtyy muille aloille

tai yksityisille palvelutuottajille.

– Työolojen parannus ja työn vaativuutta vastaava palkkata so tuo kyllä tekijät takaisin näi hin kutsumusammatteihin. Reilu palkkojen korotus on ykkösasia työvoimapulan ratkaisemiseksi.

Rahaa löytyy

Mistä rahat?

Välittömästi rahaa löytyy Liisa Taskisen mukaan arvioimalla vie lä uudelleen suunnitteilla olevat HX-hävittäjähankinnat.

– Vähintäänkin hankintaa tu lee lykätä, ja sitä mieltä on suu ri osa kansastakin. Mitä enem män tietoja tihkuu koko asiaan liittyen, sitä epäilyttävämmältä koko hanke vaikuttaa. Aikalisää tarvitaan.

Koko hävittäjähanke tulee perua kalliina ja tarpeisiimme sopimattomana.

– Pelkästään puolustuksellisia asejärjestelmiä on olemassa ja kehitetään kaiken aikaa. Niistä löytyy vaihtoehtoja, kertoo Liisa Taskinen.

"Kunnallisen sektorin kautta voi työllistää."

Jukka Ahokas tunnetaan sosiaalisessa mediassa tiukkana ja aatteellisena keskustelijana. Nyt Ahokas on myös kuntavaaliehdokas.

Kommunisti matkalla valtuustoon Nurmijärvellä

Kun tilanne vaatii.

Näin perustelee nurmijärve läinen Seppo Tarhonen asettu mistaan kuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleissa. Tarhonen on pesunkestävä kommunisti, joten puolue oli helppo valita: Suomen kommunistinen puolue SKP.

Jo eläkkeellä oleva Tarhonen teki pitkään putkiasentajan hom mia kunnalla ja piti kovasti työs tään. Nyt häntä hirvittää se, mi tä rakkaalle asuinpaikkakunnal le on tapahtumassa.

Taustalla on Nurmijärven NUUKA-ohjelma. Päättäjät ovat huolissaan Nurmijärven talou dellisesta tilanteesta ja ovat ”pal velutuotannon sopeutusten” var jolla karsimassa tuikitärkeitä jul kisia palveluja. Tarhonen ei ha lua katsoa menoa sivusta.

– Pakko ottaa kantaa paikal lisiin kysymyksiin. Porvarilla on vain pahat mielessä, hän sanoo.

Leikkauksille on vaihtoehtoja

Kommunistit lähtevät siitä, että kunnissa palvelut on tuotettava omana toimintana. Ulkoistukset

ja yksityistämiset tulevat ajan mittaa kalliimmaksi. Tästä on näyttöä monelta paikkakunnal ta. Usein kunta onkin palannut tuottamaan itse palveluja, koska se tulee edullisemmaksi.

SKP ei myöskään hyväksy pal velujen leikkauksia. Kunnallis ten palvelujen rahoittamiseksi on olemassa ratkaisuja.

Pääomatuloja on alettava ve rottaa kunnallisverotuksessa ku ten muitakin tuloja. Tämä tuot

Maksuton joukkoliikenne on mahdollinen

Pitkän uran linja-autonkuljet tajana tehnyt vantaalainen filo sofian maisteri Ossi Kähmi on huolissaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen viime vuosikym menten kehityksestä.

Kähmi muistuttaa, että pää kaupunkiseudun suurilla kau pungeilla on aiemmin ollut omat bussiyhtiöt. Nykyään ne on pirstottu ja myyty ulkomaisille sijoitusyhtiöille.

Kähmiltä ei irtoa ymmärrystä tällaiselle julkisten toimintojen ulkoistamiselle ja myymiselle. Kähmin mukaan yksityinen toi mija ei lähtökohtaisesti ole sen tehokkaampi kuin julkinenkaan.

Kunnan omaa toimintaa

Kähmi korostaa, miten kun nan omien toimintojen myy minen on lyhytnäköistä ja kannattamatonta.

– Kunnan toiminnan, ihmisten tarpeitten tyydyttämisen, sen pi tää pääsääntöisesti olla kunnan omaa toimintaa.

Kähmin mukaan palvelutuo tannon ulkoistamista perustel laan usein virheellisesti EU:n di rektiiveillä. Käytännössä EU:n säädöksiä käytetään keppihevo sena, jonka avulla voidaan to teuttaa huonoa ja kuntalais ten näkökulmasta lyhytnäköistä politiikkaa.

Joukkoliikenteen ohella eräs Kähmin esiin tuoma epäkohta on yksityinen pysäköinninvalvonta.

Kähmin mukaan yksityinen pysä köinninvalvonta on lähes suora naista rahastusta.

– Kun kunnallinen pysäköin ninvalvonta pyrkii puuttumaan liikenteen sujuvuutta haittaa viin seikkoihin, yksityinen pysä köinninvalvonta pyrkii voittojen maksimointiin.

Kähmin mukaan ihannetilan teessa pysäköinninvalvonnan kuuluisi olla yksinomaan kunnan tehtävä. Nykytilanne on huono. Pahimmillaan yksityinen pysä köinninvalvonta haittaa kunnan omaa toimintaa, jos esimerkiksi kodinhoitajat eivät pääse suju vasti kohteisiinsa maksuttomien pysäköintipaikkojen puuttuessa.

Myöskään lähipalvelujen lak kauttaminen ei saa Kähmiltä kii tosta osakseen. Lähipalvelujen lakkauttaminen on lyhytnäköistä ja aiheuttaa itse asiassa lisäkus tannuksia kunnalle:

– Koulujen ja hoitopaikkojen lakkauttamista perustellaan sääs töillä, mutta todellisuudessa ra haa kuluu enemmän, kun täytyy järjestää kuljetusta kauemmaksi palvelujen äärelle.

Hajanainen Vantaa

Vantaan eräs perusongelma on kaupunkirakenteen hajanaisuus, jonka tausta on kaukana histori assa. Helsinki on laajentuessaan haukannut paloja Vantaasta. Lop putuloksena on kunta, jonka kau punkirakenne on varsin sekava.

taisi kunnille noin 1,5 - 2 miljar dia euroa vuodessa – Nurmijär velläkin kelpo summan.

Kuntien valtionosuuksia ja osuutta yhteisöveron tuotosta on lisättävä. Kunnallisvero on muu tettava myös aidosti progressiivi seksi palkkatulojen tapaan.

Kuntien taloutta voidaan ja pi tää vahvistaa kehittämällä omaa, kunnallista liiketoimintaa.

Seppo Tarhosella on pitkä tausta kommunistisessa toimin

nassa jo 1970-luvulta, niin nuo risoliitossa kuin puolueessa. Hä nen kotialueellaan Rajamäellä nähtiin syksyllä myös SKP:n Uu denmaan piirin pyörittämä sop patykki, joka tarjosi maksutonta ruokaa ja mahdollisuuden kes kustella politiikasta vähän radi kaalimmasta vinkkelistä.

Nyt soppatykkitoiminta on te lakalla koronan takia, mutta var masti epidemian hellitettyä myös Rajamäellä nähdään taas pu naista väriä.

– Nuoret ovat kiinnostuneita kommunismista ja marxilaisuu desta. On tärkeää pitää keskus telua yllä, sanoo Tarhonen.

Hänen mukaansa Nurmi järvellä on politiikan suuntaa muutettava.

– Palvelujen leikkausten ja supistamisten linja on väärä. Ei näin, paaluttaa Tarhonen ja lu paa viedä asukkaiden ääntä val tuustoon vasemmalta ja vahvasti.

Suomen kommunistinen puolue - SKP

Uudenmaan aluejärjestöt ja osastot

ESPOO

SKP:n Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestö ry

SKP:n Kivenlahden osasto: Arjo Suonperä, arjo.suonpera@ juridique.fi, 040 7312383

SKP:n Matinkylän osasto: Pekka Kallioniemi, 050 4129701

SKP:n Olarin osasto: Seppo Ruotsalainen, seppoj.ruotsalainen@kolumbus. fi, 040 0240175

HANKO

SKP:n Hangon osasto: Jorma Aavamäki, 040 0471166

HYVINKÄÄ

SKP:n Hyvinkään osasto: Milutin Krivokapic, 041 3198903, milutin.krivokapic@easyone.fi

JÄRVENPÄÄ

SKP:n Järvenpään kaupunkijärjestö: Arto Viitaniemi, viitaniemi.arto@gmail.com, 041 4606916

SKP:n Järvenpään pohjoinen osasto: Arto Viitaniemi, viitaniemi.arto@gmail.com, 041 4606916

PORVOO

SKP:n Porvoon osasto: Jussi Saari, skp.porvoo@ gmail.com, 040 5359501

RAASEPORI

SKP:n Karjaan-Pohjan osasto, FKP:s Karis-Pojo avdelning: www.skpuusimaa.fi

SIPOO

SKP:n Talman osasto: Seppo Saarinen, 040 5157786

TUUSULA

Näissä olosuhteissa joukkolii kenteen merkitys korostuu. Käh millä on elämäntyönsä ansiosta vankka kokemus siitä, mihin suuntaan joukkoliikennettä tu lee kehittää:

– 40 vuoden kokemus jouk koliikenteestä tuo sellaista tie toa, mitä tavallinen matkustaja ei osaa ajatellakaan.

Lähitulevaisuudessa raitio vaunu tulee parantamaan Van taan joukkoliikenteen toimivuut ta, mutta Kähmin mukaan tule vaisuuden tavoitteena tulee olla maksuton joukkoliikenne: – Kommunistisen puolueen

ohjelmassa on siirtyminen mak suttomaan joukkoliikenteeseen. Sitä ei voi tehdä kertarysäyksel lä, vaan pikkuhiljaa.

Aluksi voitaisiin työttömil le ja sairaille tarjota maksuton joukkoliikenne.

Maailmalla esimerkkejä maksuttomuudesta

Maksuton joukkoliikenne voi monen korvaan kuulostaa uto pistiselta, mutta Ossi Kähmin mukaan se on täysin realistinen vaihtoehto. Lisäksi se toisi muka naan säästöjä, kun asiakkaiden rahastaminen jäisi pois.

"Kunnan toiminnan, ihmisten tarpeitten tyydyttämisen, sen pitää pääsääntöisesti olla kunnan omaa toimintaa."

– Maailmalla on paljonkin esi merkkejä maksuttomasta lii kenteestä. Maksuttomuudella voidaan saada aikaan säästöjä, koska rahastus vie aikaa ja lisää kustannuksia.

Maksuttoman joukkoliiken teen tuottamat säästöt voivat Kähmin mukaan olla yllättävän kin suuria:

– Vilkkailla linjoilla maksutto muus tuottaa niin suuren sääs tön, että linjalta voidaan poistaa jopa 1–2 linja-autoa, laskeskelee Kähmi.

SKP:n Jokelan osasto: Jori Porspakka, jori.porspakka @gmail.com, 040 5605008

SKP:n Tuusulan osasto: www.skpuusimaa.fi

VANTAA

SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö: Ossi Kähmi, ossi.kahmi@gmail. com, 040 7338351

SKP:n Korson osasto: Jiri Mäntysalo jiri.mantysalo@yahoo.fi 040 4130997

SKP:n Tikkurilan osasto: Erkki Matinlassi, erkki.matinlassi@sange.fi, 044 3355147

SKP:n Länsi-Vantaan osasto: Mauri Perä, mauri.pera @kolumbus.fi, 044 2906111

SKP:n Hakunilan osasto: Ossi Kähmi, ossi.kahmi@gmail. com, 040 7338351

www.skpuusimaa.fi www.skp.fi

Nurmijärvellä on politiikan suuntaa muutettava, toteaa Seppo Tarhonen.

"Palvelujen leikkausten linja on väärä."

Ossi Kähmi haluaa pitää Vantaan palvelut kaupungin omana toimintana..

MARKO KORVELA

JORE PUUSA