Uudenmaan Näköala 1/2022

Hoitajat vaativat kuntatyönantajien toimitusjohtajaa Markku Jalosta kaivamaan kuvetta ja maksamaan kunnon palkankorotukset.

Lisäksi Tehy ja SuPer edellyttävät monivuotista palkkaohjelmaa, jolla nostetaan naisvaltaiset alat palkkakuopasta.

Hoitajapula pahenee. Palkkaepätasa-arvolle on jo vuosikausia luvattu tehdä jotakin, mutta aina vedotaan rahapulaan Yhteisymmärrykseen ei ole päästy, ja nyt liitot valmistelevat järeää työtaisteluasettajoukkoirtisanoutumisia.

Pääkirjoitus

Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Tätä antiikin roo malaisen sotilasteoreetikko Flavius Vegetius Renatuk sen sanontaa siteerataan usein. Sillä pyritään nytkin pe rustelemaan Suomen asevarustelua ja Nato-jäsenyyttä.

Harvempi ymmärtää, että sanonta on puhdasta puppua.

Sotaan valmistautuminen on historiallisesti johtanut huo mattavasti useammin sotaan kuin rauhaan - esimerkkinä toi nen maailmansota, jota ennen liki kaikki sodan osapuolet va rustautuivat minkä ehtivät.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näyttää muuttaneen euroop palaista käsitystä turvallisuudesta peruuttamattomalla tavalla. Turvattomuus ja pelko ovat luonnollisia reaktioita, kun naa purivalta osoittautuu aggressiiviseksi tavalla, jossa ei vaikuta olevan mitään järkeä.

Reaktioiden mukana uhkaa reagointi kuitenkin mennä met sään. Moni aiemmin liittoutumattoman Suomen puolesta van nonut on nyt sotaliitto Naton jäsenyyden kannalla. Mukana on aitoa huolta kansakuntamme tulevaisuudesta, mutta myös opportunismia ja identiteettipolitiikkaa. Suomi halutaan vah vasti liittää osaksi "läntistä" arvoyhteisöä tavalla, jossa unoh detaan pitkä liittoutumattomuuden ja ulkopoliittisen sitoutu mattomuuden perintö.

Putinin ja kapitalistiliittolaisten hallitsema Kreml on kiistatta syyllinen Ukrainan sotaan ja Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen huonontumiseen. Hyökkäykselle ei löydy mitään hy väksyttäviä perusteita. Sota on saatava päättymään pian. Olisi silti rehellistä myöntää, että sota olisi voitu välttää. Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan sosialismin rakennusprojektien romahduttua maat jätettiin oman onnensa nojaan ja kuvitel tiin, että läntisen kapitalismin leviäminen jotenkin automaatti sesti muuttaisi Venäjänkin poliittisen järjestelmän demokraat tiseksi. Näin ei ole käynyt, vaikka tähän olisi ollut kaikki mah dollisuudet. Lännen kapitaisteille riitti Venäjän alistaminen pe rifeeriseksi raaka-ainevarastoksi samalla kun maan oligarkkien suorittamaa kansallisomaisuuden ryöstöä ja yhteiskunnan au toritaarista, kansaa sortavaa kehitystä katsottiin pitkään läpi sormien. Venäjän turvallisuushuolia ei kuultu, ja Nato laajeni itään, vaikka se olisi kaiken järjen mukaan pitänyt lakkauttaa Varsovan liiton kanssa 1991.

Euroopassa panostetaan nyt valtavia summia asevarusteluun. Rauhan rakentaminen aseilla on hankalaa. Kun työkalupakissa on vain vasara, alkavat kaikki ongelmatkin näyttää nauloilta.

Aseiden varaan ei tulevaisuutta voi pitkällä tähtäyksellä ra kentaa. Suurin uhka ihmiskunnalle on ilmastokriisi. Sen rat kaisemiseen tarvitaan kipeästi rahaa ja resursseja, jotka nyt uhkaavat valua asevarusteluun ja sotimiseen.

Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan.

Hoitajat ylös palkkakuopasta

Alkuvuosi on ollut tiukkojen työ ehtosopimusten vääntämisen ja työtaistelujen aikaa. Näkyvimmin kamppailua ovat käyneet hoitaja järjestöt Tehy ja SuPer.

Hoitoalan kasautuvat ongel mat ovat olleet tiedossa jo pit kään: koulutukseen ja työn vaa tivuuteen nähden huonot palkat, kehnot työolot ja kaiken päälle vielä koronapandemian vaatima venyminen eivät houkuta työnte kijöitä, mikä taas näkyy jatkuva na hoitajapulana. Työvoima kar kaa ulkomaille tai vaihtaa alaa. Terveydenhoitoala ei myöskään kiinnosta uusia opiskelijoita.

Nyt hoitajat vaativat, että pit kään vatvotut lupaukset reiluis ta palkankorotuksista sekä nais valtaisten matalapalkka-alojen nostamisesta palkkakuopasta on lunastettava.

Hallitus sotkee suunnitelmia

Tehyn ja SuPerin 25000 hoitajaa aloittivat huhtikuun alussa kah den viikon lakon. Tarkoitus oli laajentaa lakkoa mikäli sopimus ta ei synny huhtikuun aikana, mutta sitten astui hallitus peliin - vaikka onkin koko ajan vedon nut, että kiista on työmarkkina osapuolten välinen eikä se halua sekaantua.

Hallitus valmisteli SDP:n pe ruspalveluministeri Aki Lindénin johdolla pakkotyölakia, joka olisi toteutuessaan vienyt tehot hoita jien lakkoaseesta. Moni on häm mästellyt, miten ennen niin ko vana duunaripuolueena tunnettu SDP lähti nyt rikkomaan ammat tiliittojen työtaisteluoikeuksia.

– Pakkotyölaki on valmisteltu yhteistyössä työriidan toisen osa puolen kanssa – osin virheellisin tiedoin. Seurauksena työnanta jalta on kadonnut paine löytää ratkaisua. Hallituksen on turha räpiköidä irti vastuustaan, sen verran syvällä työmarkkinasuos sa se on, totesi Tehyn puheen johtaja Millariikka Rytkönen Hoitoalan liitot joutuivat muuttamaan taktiikkaansa. Se kä Tehy että SuPer alkoivat val mistella järeämpiä toimia eli joukkoirtisanoutumista.

Sovintoesitys kaatui

Toukokuussa työtaistelurinta maan liittyi muita julkisten alo jen liittoja, kuten JHL, OAJ, Jyty ja Juko. Tavoitteet olivat samat: reilut palkankorotukset sekä lä hivuosille ohjelma, jolla julkisten alojen palkkakuoppaa saadaan pienennettyä.

Viikon lakkoilun jälkeen työ ehtoriitaan saatiin tiistaina 10. toukokuuta sovintoesitys, jonka

Lapinlahtelaiset Virpi ja Jukka Ahokas osallistuivat huhtikuun alussa Tehyn ja SuPerin mielenosoitukseen, jolla vauhdi tettiin työtaistelua. Työehdoista ja palkka ohjelmasta ei ole vielä toukokuulle tulles sa päästy yhteisymmärrykseen.

muut paitsi hoitajaliitot hyväk syivät. Hyväksyntä tehtiin sil lä ehdolla, että kaikki osapuolet ovat mukana.

Kuntiin ei siis vieläkään sol mittu uusia työehtosopimuksia. Monella alalla ylityö- ja vuoron vaihtokielto jatkuu toistaiseksi.

Luokattoman huono esitys

Esitetty palkkaohjelma oli hoita jaliittojen mukaan tasoltaan täy sin riittämätön. Viiden vuoden palkkaohjelmana markkinoitu esitys on käytännössä kolmen vuoden mittainen palkkausjär jestelmän kehittämistyö, joka si sältää kolme työantajan päätös vallassa olevaa vaatimatonta pai kallista palkankorotuserää. Hoi tajapulaa se ei tule lieventämään mitenkään. Myöskään työoloihin ei ollut luvassa edistystä.

– Ihan oikein tehtiin. Oli niin huono ehdotus, että olisi suoras taan huonontanut meidän ehto jamme, kommentoi ehdotuksen hylkäystä superilainen lähihoi taja Virpi Ahokas Hän muistuttaa, että lähi hoitajan työ ei ole pelkästään vaippojen vaihtoa ja ruokailus sa avustamista. Se on kuuntele mista, avustamista, lääkehoitoa, haavanhoitoa ja kuntoutusta yn nä muuta.

– Aina kuulee jonkun sanovan

että hoitajan työ on kutsumus työ, että mitäs siinä valitatte. Ei se ihan noinkaan mene. Itse kou luttauduin halusta auttaa ikäih misiä, mutta en olisi ikinä usko nut, että näin huonosti ovat asiat tällä alalla, pohtii Ahokas.

Panostus hoitoalan palkkoihin turvallisuuspolitiikkaa

Hoitoalan järjestöt ovat päättä neet joukkoirtisanoutumisen to teuttamisesta aikaisintaan, kun kuntasektorin muut työehtoso pimukset on sovittu, kuitenkin viimeistään 1. tammikuuta 2023 hyvinvointialueille siirtyvää sotehenkilöstöä koskevan liikkeen luovutuksen jälkeen, ellei asias sa saavuteta sovintoratkaisua. Joukkoirtisanoutuminen ei to teudu kesällä, koska jäsenten ke sälomia ei haluta vaarantaa.

Euroopassa soditaan, ja val tiot panostavat nyt militarismiin ja sotavalmiuteen – Suomessakin satoja miljoonia, jopa miljardeja euroja. Pelkät aseet eivät kui tenkaan riitä. Jos turvallisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset ei vät joudu pelkäämään elämänsä puolesta, kärsimään turhaa ei vätkä kuolemaan ennenaikaises ti, on panostus hoitoalan palk koihin ja työoloihin mitä tärkein tä turvallisuuspolitiikkaa.

MARKO KORVELA

Hyvinvointialueet paljon vartijoina

Uudet aluevaltuustot ovat pitä neet ensimmäiset kokouksensa, vaikka sote- ja pelastuspalve lut siirtyvät niiden toimivaltaan vasta ensi vuoden alussa. Tänä vuonna ne valmistelevat tulevaa. Ensimmäisiä päätettäviä asioita ovat hallintosääntö, palvelustra tegia, hyvinvointialueen johtajan valinta ja syksyllä ensi vuoden talousarvio.

Säästöohjelmat kostautuvat tulevina vuosina

Hyvinvointialueiden talous tulee olemaan tiukilla heti alusta al kaen. Ne ovat täysin riippuvai sia valtion rahoituksesta, koska asiakasmaksut muodostavat vain muutaman prosentin tuloista ei kä niitä muutenkaan pidä lähteä korottamaan. Vuoden 2023 valti onrahoitus riippuu siitä, paljon ko kunnat ovat varanneet rahaa sote-palveluihin vuoden 2022 talousarviossa.

Monet kunnat ovatkin teh neet pahan virheen, kun ovat ali budjetoineet sote-menonsa täl le vuodelle. Toki kunnat voivat vielä lisätä rahoitustaan ja luo pua haitallisista säästöohjelmis ta, sillä vuoden 2022 tilinpäätök set vaikuttavat tulevien vuosien rahoitukseen.

Sote-kiinteistöt säilytettävä julkisina

Oma kysymyksensä ovat hyvin vointialueiden toimitilat. Aluksi kunnat vuokraavat käytössään olleet sote- ja pelastuspalvelui den tilat hyvinvointialueille 3 – 4 vuodeksi. Sen jälkeen hyvinvoin tialueet voivat itse päättää, jat kavatko ne vuokrasopimuksia. Kuntien pitää tässä vaiheessa pääsääntöisesti yhtiöittää nämä kiinteistöt, jos ne haluavat jatkaa vuokrasopimuksia.

Hyvinvointialueiden on hyvin vaikea ottaa pitkäaikaista lainaa isoihin investointeihin. Ne tarvit sevat sitä varten hyväksynnän sosiaali- ja terveysministeriöltä, jota sitovat lainsäädännön aset tamat tiukat rajoitukset.

Käytännössä tämä voi tarkoit taa sitä, että jos hyvinvointialue tarvitsee uusia tiloja esimerkik si vanhusten hoitoon, se ei voi itse niitä rakentaa vaan sen pi tää vuokrata tilat. Tämä voi joh taa siihen, että hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan yksityis ten kiinteistösijoittajien tiloihin. Toinen viisaampi vaihtoehto olisi, että kunnat rakentavat edelleen tarvittaessa sote-kiinteistöjä ja

"Monet kunnat ovat tehneet pahan vir heen, kun ovat ali budjetoineet sotemenonsa tälle vuodelle."

vuokraavat ne hyvinvointialueil le kohtuuvuokralla.

Monet kunnat ovat pyrkineet pääsemään eroon sote-kiinteis töistä sillä verukkeella, etteivät ne enää tarvitse niitä omassa toiminnassaan. Esimerkiksi Hy vinkään kaupunki myi Sahan mäen palvelukeskuksen jo vuon na 2018 ja nyt siellä järjestetään vanhusten palveluasumista yksi tyisen sijoittajan tiloissa.

Keski-Uudellamaalla saattaa uhkana olla myös kuntien yh dessä omistaman Kiljavan sai raala Oy:n kiinteistön myynti yksityiselle.

HUS:ssa siirrytään harvainvaltaan?

Uudellamaalla erikoissairaan hoito jatkaa erikseen HUS-yhty mänä muusta maasta poiketen. Uudenmaan neljän hyvinvoin tialueen ja Helsingin kaupun gin on huhtikuun loppuun men nessä päätettävä sen hallinnos ta. Vielä nyt ylintä päätösvaltaa HUS:ssa käyttää 55-jäseninen yhtymävaltuusto.

Uuteen HUS-yhtymään val tapuolueet ajavat mallia, jossa ylin päätösvalta olisi vain viiden jäsenen yhtymäkokouksella, yk si kultakin hyvinvointialueelta ja Helsingistä. Tämä johtaisi to delliseen harvainvaltaan ja oli si kaukana demokraattisesta päätöksenteosta.

Yhtymäkokous päättäisi muun muassa hallintosäännöstä, ta lousarviosta ja toimielinten va linnasta eli kaikista tärkeimmis tä asioista.

Keusoten yhtymävaltuustoon.

Esimerkiksi aluevaltuusto päät täisi kiinteän omaisuuden ostosta ja myynnistä, jos kauppahinta on yli 30 miljoonaa euroa ja osakkei den ostosta ja myynnistä, kun hin ta on yli 50 miljoonaa. Keusotessa samat rajat ovat nyt miljoona eu roa ja puoli miljoonaa euroa.

Valtuustolle tuskin tulee yhtään kauppaa päätettäväksi. Se on kui tenkin ainoa asukkaiden valitse ma elin, jonka päätösvaltaa pitäisi kunnioittaa.

Päätösvaltaa siirtyisi aluehalli tukselle, lautakunnille ja johtaville viranhaltijoille. Hyvinvointialueen johtajalla säilyisi edelleen valtuus päättää sopimuksista kuuteen mil joonaan euroon asti, mikä on sekin aivan liian korkea raja.

Hallintosäännöstä puuttuvat ai nakin toistaiseksi asukkaista muo dostetut kansalaispaneeli ja asia kaspaneeli, jotka sisältyvät Kun taliiton mallisääntöön. Ne tarjoai sivat asukkaille suoran vaikutus mahdollisuuden. Alueen kunnilta ja asukkailta pitäisi myös pyytää lausuntoja strategisesti tärkeis tä asioista ennen kuin ne tulevat päätettäviksi.

Kokouspalkkiot tuplattiin

Hallintosääntöä muokataan vie lä tämän vuoden aikana, mutta heti ensimmäisessä kokouksessa Keski-Uudenmaan aluevaltuusto päätti kaksinkertaistaa hallituk sen ja valtuuston kokouspalkkiot äänestysten jälkeen. Korotukset koskevat myös johtavia viranhal tijoita, joille maksetaan samat ko kouspalkkiot kuin luottamushen kilöille. Myös vuosipalkkioita koro tetaan merkittävästi.

Sosiaalibarometri: hyvinvointialueilla riskejä

Toukokuussa julkaistun Sosiaalibarometrin 2022 mukaan peräti kolmannes kuntien sote-johtajista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattoreista näkee riskin, että joidenkin väestöryhmien hyvinvointia ja terveyttä edistä vä työ heikkenee hyvinvointialueiden käynnistyessä. 2023 alussa vastuu hyvinvointia ja terveyttä edistävästä työstä jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Vastaajien mukaan vastuunjako ja yhteistyön rakentuminen käytän nössä ovat vielä epäselvät.

Eniten vastaajat kantoivat huolta ikääntyneistä, erityi sesti pitkäaikaissairaista, kotihoitoa tarvitsevista, hajaasutusalueilla asuvista ja digipalveluja taitamattomista.

Järjestövastaajat ennakoivat kuntien vastaajia useam min heikennyksiä joidenkin ihmisryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Elokapina pysäytti energiakuljetuksia

Suoran toiminnan ympäristöliike Elokapina pysäytti 10. toukokuuta liikenteen Nesteen öljyjalostamolle Porvoon Kilpilahdessa. Aktivistit lukittautuivat ratapihalla sijaitse viin vetureihin ja junanraiteisiin sekä sulkivat jalostamolle johtavat tiet useasta kohtaa. Blokkaus päättyi 42 kapinal lisen kiinniottoon.

Elokapinan mukaan energian ylikulutus rahoittaa Venä jän sotarikoksia Ukrainassa.

– Suomen energiayhtiöillä ei ole oikeutta jatkaa sodan tu kemista vaan energian ylikulutus on lopetettava. Olennais ta on myös, ettei Putinin energiasta irtauduttaessa lisätä turpeenpolttoa ja hakkuita Suomessa taikka osteta fossii lisia polttoaineita muilta autoritaarisilta ja väkivaltaisilta hallinnoilta, huomauttavat elokapinalliset.

Elokapina esti myös huhtikuussa yhdessä Greenpeacen aktivistien kanssa venäläisen hiilijunan kulkua reilun vii kon ajan Hangon Koverharin satamassa.

Suomen ja Israelin välinen aseyhteistyö kasvaa

Suomi on tehnyt vuosina 2008–2021 asehankintapäätöksiä Israelista ainakin 400 miljoonalla eurolla. Näistä suurin on ollut vuonna 2018 tehty päätös pintatorjuntaohjusjärjestel män hankinnasta.

Suomi valmistelee nyt ilmatorjuntaohjushankintaa Isra elista. Hankintahinta voi nousta yli miljardiin euroon, joten mikäli hankinta toteutuu suunnitellusti, kauppa kasvattaa Israelista tehtyjen hankintojen arvoa merkittävästi.

– Asekauppa on herättänyt kritiikkiä, sillä Suomen han kinnat tukevat Israelin aseteollisuutta, joka puolestaan hyötyy Israelin ja palestiinalaisten välisestä konfliktista. Hankinnoista on päättänyt puolustusministeri. Käytössä ei ole systemaattista menettelyä, jossa ulkoministeriöltä kysyttäisiin lausuntoa hankinnoista eikä ulkoministeriö siten ole antanut lausuntoa yhdessäkään näistä hankin noista, toteaa Rauhanpuolustajien toimeksiannosta sel vityksen Suomen ja Israelin välisistä asekaupoista tehnyt Kari Paasonen

Keski-Uudellamaalla on jo vuon na 2017 perustettu Keusote, jolle kuusi jäsenkuntaa siirsivät sosi aali- ja terveyspalvelunsa vuonna 2019. Sen toiminta on ollut pit källe viranhaltijavaltaista ja sa ma näyttää toistuvan hyvinvoin tialueen valmistelussa.

Hallintosäännössä viranhalti joiden päätösvalta säilyy suurena ja valtuuston valtaa ollaan kar simassa merkittävästi verrattuna

Useilla alueilla hallituksen pu heenjohtajan toimesta tulee pal kallinen. Keski-Uudellamaalla hän saa kansanedustajatason palkkaa, 6 600 euroa kuukaudessa. Kaik kein hulluinta on, että jos puheen johtajan siviilipalkka on suurempi kuin 6 600 euroa, palkka onkin si viilipalkan mukainen. Ylärajaa ei ole määrätty. Tämä hyväksyttiin äänin 45 – 24.

OLLI SAVELA

Keski-Uudenmaan aluevaltuutettu (vas.)

Keski-Uudenmaan hallinto viranhaltijavaltaista

Keski-Uudellamaalla on jo vuonna 2017 perustettu Keusote, jolle kuusi jäsenkuntaa siirsivät sosiaali- ja terveyspalvelunsa 2019.

Turvallisuutta ei voi rakentaa aseille

Venäjän presidentti Vladimir Pu tinin helmikuinen päätös hyökä tä Ukrainaan on täysin tuomitta va ja asettaa koko maailman tur vallisuuden vaakalaudalle. Suo men kommunistinen puolue ei hyväksy Venäjän sotatoimia Uk rainassa. Ne huokuvat imperia lismia ja isovenäläisyyttä.

Kommunistien mielestä tällä hetkellä tarvitaan kaikkien rau hanvoimien ponnistuksia Ukrai nassa, Venäjällä ja koko maail massa rauhan puolesta sotaa vastaan.

Asekauppa hyötyy

Kansainvälinen asekauppa on selvä hyötyjä Ukrainankin sodas sa. Rauhantutkimusinstituutti SIPRIN tuoreen raportin mukaan myynti on kasvanut vuodesta toi seen. Se ylsi vuonna 2020 jo 530 miljardiin dollariin.

Aseita ei ole koskaan ollut niin paljon kuin nykyään. Maa ilman suurimpia aseiden viejiä ovat Yhdysvallat, Venäjä ja useat EU-maat, kuten Ranska ja Sak sa, sekä Kiina ja Iso-Britannia. Aseiden määrän lisääminen ei SKP:n mukaan lisää vakautta ei kä turvallisuutta.

Sotaliitto haluaa Suomen armeijan käyttöönsä

SKP muistuttaa, että Kokoomus ja muut oikeistovoimat ovat pit kään yrittäneet saada Suomen Naton jäseneksi. Nato tarvitsee Suomea enemmän kuin Suomi Natoa, muun muassa sen vuok si, että sotaliitto haluaa Suomen armeijan käyttöönsä.

Kun päätös uusien hävittäji en hankinnasta oli saatu joulu kuussa tehtyä, tiedotusvälineissä alkoi välittömästi valtaisa kam

panja Natoon liittymisen puoles ta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Nato-kampanja kiivastui vielä entisestään.

Suomi menettää päätösvaltaansa

Kommunistit eivät hyväksy Venä jän hyökkäystä, mutta puolue on samalla jyrkästi Suomen Nato-jä senyyttä vastaan. Naton jäsenenä Suomi menettäisi oman päätös valtansa ja joutuisi osaksi suur valtojen välisiä konfliktitilanteita läntisen imperialismin osana.

Pahimmillaan Suomen alueel la käytäisiin tuhoisaa hävitysso

taa, kun Naton joukot pyrkivät Suomen kautta Pietariin ja Mur manskin alueelle.

Naapurin kanssa on tultava toimeen

Edellisen sodan kokemuksista viisastuneena Suomi noudatti vuosikymmeniä hyväksi osoittau tunutta puolueettomuuspolitiik kaa. Silloin kapitalistinen Suomi tuli toimeen sosialistisen Neuvos toliiton kanssa.

Vaikka kommunistit tuomitse vat Venäjän nykyisen hallinnon toiminnan, on naapurin kanssa osattava tulla toimeen. Ihmiset

Vantaan Rauhanpuolustajat: Natosta kansanäänestys

Vantaan Rauhanpuolusta jat esittää kansanäänestyk sen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä.

Nato-jäsenyys ei vähentäi si Suomen turvallisuusuhkia vaan olisi omiaan kasvatta maan niitä jännittyneisyyden ja eskaalation lisääntymisen myö tä. Nyt on käytävä kunnollinen kansalaiskeskustelu Natosta, vaatii Vantaan Rauhanpuolus tajat. Sellaiseen ei ole annettu mahdollisuuksia, vaan keskus telua ovat hallinneet poliitikot, puolustusvoimien edustajat ja asiantuntijoina puhuvat.

Suomen Nato-jäsenyys olisi toteutuessaan niin iso siirto, joka sitoisi Suomen tukemaan Naton operaatioita. On muis tettava, että Natolla on tilillään vakavia ihmisoikeusrikoksia eikä ydinasevalta Yhdysvalto jen johtamassa sotilasliitossa ole todellaan kyse demokratian puolustamisesta. Yhtenä esi

merkkinä Nato-maa Turkki käy tällä hetkellä sotaa kurdeja vas taan. Nato-jäsenyys tarkoittaisi todellista loppua Suomen liittou tumattomuuden linjalle. Siksi on kaikin puolin kohtuullista, että kansan annetaan sanoa mielipi teensä Nato-jäsenyyteen kansan äänestyksen kautta.

Kansanäänestystä on julki suudessa vastustettu muun mu assa sillä argumentilla, että se kohtaisi vaikuttamispyrkimyk siä Venäjältä. Samalla logiikalla han voisimme lopettaa heti kaik ki vaaleilla valitut elimet. Ulko maiden vaikuttamispyrkimykset tuntuvat olevan kätevä tekosyy, jonka taakse piiloutua, jotta ih misille ei tarvitsisi antaa 'liikaa' päätäntävaltaa.

Kansanäänestyksen organi soimiseen ja kampanjointiin on jätettävä kohtuullisesti aikaa, joten äänestyspäivä voisi sijoit tua aikaisintaan syksylle. Kam panjointia varten on syytä laatia

pelisääntöjä, joilla esimerkik si rajoitetaan kampanjoiden rahoitusta ja turvataan reilu kampanjointi.

Solidaarisuutta venäläisille sotilaskarkureille

Ukrainan sotaa vastustetaan nyt ympäri maailmaa. Myös Venäjällä on nähty useita isoja mielenosoituksia, vaikka niihin on hallinnon toimesta puututtu rajulla kädellä.

Sodanvastustajia on myös niissä ihmisissä, jotka on mää rätty sotilaina rintamalle. Van taan Rauhanpuolustajat ke hottaa Marinin hallitusta lin jaamaan, että Suomi ottaa vastaan venäläisiä sotilaskar kureita ja myöntää heille oles keluluvat. Tämä olisi solidaari nen teko heille, jotka kieltäyty vät aseista eivätkä tahdo uhra ta itseään sodalle.

ovat ihmisiä keinotekoisten raja pyykkien toisellakin puolen.Toi meen tulemista varmasti hanka loittaisi liittyminen jäseneksi Ve näjään vihamielisesti suhtautu vaan sotilasliittoon.

Yhteistyötä ja solidaarisuutta

Maailmanlaajuinen yhteistyö ja solidaarisuus ovat välttämättö miä, jotta ihmiskunta voi ratkoa kärjistyvät ongelmansa ja säilyä hengissä.

Sodan vaara ja väkivalta on suljettava pois kansainvälisistä suhteista. Vaikka voimapolitii kan asemat ovat vahvat, luovat globaalin ympäristökriisin uh ka ja keskinäisen kansainväli sen riippuvuuden lisääntyminen

edellytyksiä hillitä sodan voimia. Turvallisuutta ei lisätä asevarus telulla eikä sotilasliitoilla, vaan se on yhteistyöhön perustuvaa yh teistä turvallisuutta.

YK:n roolia kehitettävä

Yhdistyneiden kansakuntien roolista keskustellaan globaalis sa sotaliittoutumisen ja aseva rustelun kierteessä liian vähän. Kommunistit vaativat, että YK:n toimintaa on demokratisoitava ja kehitettävä.

On estettävä suurvaltojen pyr kimys käyttää turvallisuusneu vostoa ja muita YK:n elimiä omi en etujensa ajamisen välikappa leena. YK:lle on myös luotava uu si rahoitusjärjestelmä, jolla sille taataan riittävät resurssit.

Eduskuntavasemmisto Nato-jäsenyyden taakse

Vasemmistoliiton päätös olla tekemättä Nato-jäsenyydestä hallituskysymystä on surkea kompromissi, jonka ainoana tarkoituksena on tarrautumi nen hallituspaikkaan ja minis tereihin, arvioi SKP:n pääsih teeri Tiina Sandberg. Hänen mukaansa Suomea viedään nyt pikavauhtia Natoon pelon ilma piirin voimalla.

– Vasemmistoliitto olisi hal lituksesta poistumisella uha tessaan voinut luoda tilanteen, jossa olisi ollut pakko ottaa ai kalisä ja keskustella jäsenyy den kaikista puolista. Nyt tätä ei haluttu sallia.

Sandbergin mukaan nyt on käynyt selväksi miten vähän Vasemmistoliitto kykenee kes tämään ulkoa tulevaa painetta silloin kun tarvetta periaattei den puolustamiselle olisi. Na to-kanta on ollut yksi VAS:n selkeimmistä linjoista ja se uh rattiin nyt kovin kevytmielises ti gallup-tulosten ja some-kom menttien altarille. Päätös ei li

sännyt luottamusta puolueeseen vaan herättää kysymyksen siitä mitkä kaikki muutkin periaatteet ovat hylättävissä.

Nato-teatteri jatkui, kun SDP:n puoluevaltuusto ja eduskunta ryhmä asettuivat puoltamaan Nato-hakemuksen jättämistä.

– Sanna Marinilla olisi ollut mahdollisuudet estää tuleva Na toon hakeutuminen ja kun hän ei sitä tehnyt, hänen käteensä jää pelin Musta Pekka tai Mai ja, keksiipä hän selityksiä miten tahansa. Naton ja Kokoomuksen mielistely ei tuo demareille lisää kannatusta, vaan ehkä menetyk siä, toteaa SKP:n Espoon ja Kau niaisten kaupunkijärjestön pu heenjohtaja Arjo Suonperä

Suomen Natoon liittymisessä on Suonperän mielestä kyse Na ton ja sen taustavoiman Yhdys valtojen pyrkimyksestä saada mahdollisesti arktisen seudun ja Pohjois-Venäjän ja Kiinan alueil la käytäviä sotia varten tarvittava sotilaallinen liittolaismaa ja sen armeija käyttöönsä.

TOIVO KOIVISTO

MARKO KORVELA

Vappuna monella paikkakunnalla marssittiin sotaa vastaan rauhan puolesta. Myös Naton vastaisia tunnuksia nähtiin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuomittiin 15. toukokuuta mielenosoituksessa Helsingissä.

YRJÖ HAKANEN

KolumniMiksi Nato-jäsenyydestä ei keskustella kunnolla?

Suomen ulko- ja turvallisuuspoli tiikan suuret linjat ovat olleet val tavassa muutoksessa Ukrainan sodan vuoksi, ja ratkaisuja teh dään nyt pikavauhtia. Hallitus ohjelman liittoutumattomuus kirjauksista huolimatta parissa kuukaudessa Suomen ulkopoliit tinen johto on liki yksimielisesti tekemässä päätöstä hakea Naton jäsenyyttä.

Vielä vuoden alussa hallitus puolueista vain RKP kannatti avoimesti Nato-jäsenyyttä.

Kiirettä pitää - missä vaihtoehdot?

Suomalainen rauhanliike ja mo net asiantuntijat ovat ihmetel leet Nato-jäsenyyden hakemisen kiirettä.

Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho toteaa, että Suomen media omaksui tarinan: kun Ukrainas sa on hyökätty, Venäjä hyökkää myös Suomeen. Jotta emme jää yksin kuten talvisodassa, meidän on hetimiten liityttävä Natoon. Moni on jopa vaatinut nopeaa liit tymistä ilman reunaehtoja.

Alhon mielestä hätäily ei anna

hyvää kuvaa suomalaisesta de mokratiasta. Meidän on pystyt tävä parempaan.

– Julkinen keskustelu ulko-ja turvallisuuspolitiikasta on ollut harvinaisen mustavalkoista ja kä sittämättömän vaihtoehdotonta.

Osittain tämän vuoksi Vapaus valita toisin -verkosto ja Ydin-leh ti julkaisivat toukokuussa Sota ja rauha - sotilasliittoon vai ei? -kir jasen, jossa eturivin tutkijat, rau hanaktiivit ja toimittajat pohtivat liittoutumiskysymystä ja eri vaih toehtoja kiihkottomasti.

Nato-turva perustuu ydinaseille

Hallitus teetätti turvallisuuspo liittisen ajankohtaisselonteon, jonka selkeänä tarkoituksena on saada eduskunta hautaamaan Suomen sotilaallinen liittoutu mattomuus. Selonteko ei kerro vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle, vähättelee liittoutumisen riskejä eikä tarjoa työkaluja laajemman eurooppalaisen turvallisuusjär jestelmän rakentamiselle.

Eräs suurimpia ongelmia on, että Suomi hakee liittoutumal

la turvaa viime kädessä Yhdys valtojen sotilaallisesta kyvystä ja ydinasepelotteesta.

Alho huomauttaa, että ydin aseet ovat kiistatta ihmiskunnan ja ekosysteemin suurin turval lisuusuhka. Suomen pitäisikin pyrkiä pikaisesti allekirjoitta maan ydinasekieltosopimus.

Rauhanpuolustajien puheen johtaja Markku Kangaspuro to teaa, että Suomen turvallisuus poliittisen linjan pyrkimys pysy tellä sotien ulkopuolella, edistää ydinaseriisuntaa ja toimia soti laallisen jännitteen kasvamisen estämiseksi jäävät sotilaalliseen pelotteeseen nojaavan doktriinin jalkoihin.

– Turvallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään eikä etenkään pienten maiden osalta edes pää osin sotilaallisesta pelotteesta. Merkittävimmän osan siitä muo dostaa ulkopolitiikka ja siihen liittyvä valtiotaito olla joutumat ta sodan osapuoleksi.

Rauha on paljon muutakin kuin sodan poissaoloa. Rauhan liikkeen tehtävä on nostaa kes kustelua muustakin kuin asepe rusteisesta turvallisuudesta.

Ei sotaa vaan rauhaa

Stop Nato -kampanja kutsuu toimintaan

Toukokuussa startannut valta kunnallinen Stop Nato -kampan ja kutsuu toimintaan Natoa vas taan. Kampanjan mukaan Suo mea viedään Natoon, vaikka edel leen on suuri joukko ihmisiä, jot ka vastustavat asevarustelua ja sotilasliittoja.

Stop Nato listaa useita syitä, miksi Suomen tulee pysyä soti laallisesti liittoutumattomana.

Liittoutuminen vie resursseja peruspalveluista ja kehitystyös tä, jolla voitaisiin lisätä rauhaa ja estää sotiin johtavia tilanteita.

Kampanjan mukaan kyse on kauaskantoisesta sisä- ja ulkopo liittisesta päätöksestä, joka aset taa Suomen maailman sotapoli tiikan keskipisteeseen.

Suomen Nato-jäsenyys laajen taa Venäjän ja Yhdysvaltojen vä listä konfliktia sekä lisää maail man jakaantumista yhä selkeäm min kahteen liittokuntaan – ku ten tapahtui myös ennen ensim mäistä maailmansotaa.

Ukrainan

alueella on meneillään raaka sota, jos ta kärsivät eniten ukrainalaiset, mutta myös ve näläiset siviilit. Tämän järjettömän sodan kärsi mykset ulottuvat Euroopan ja koko maailman väestöön, ennen muuta sosiaalisesti ja taloudellisesti heikompaan osaan. Eniten menettävät sotivien osapuolien sotilaat, ni mittäin henkensä.

Pakolaisten määrä lasketaan jo miljoonissa, eikä ku kaan ole laskenut sodan keskeisenä elementtinä olevien talouspakotteiden seurauksista kärsivien märää. Katast rofi on siis valtava ja sen osapuolet eivät rajoitu pelkäs tään Ukrainaan ja Venäjään. Välillisesti myös Suomi on sotkettu siihen aseviennin ja Nato-kiiman kautta.

Kommunistien perinteisen näkemyksen mukaan sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Niin on tässäkin ta pauksessa, vaikka sitä ei sotapropagandan takaa helposti ehkä tunnistakaan. Sodan seuraukset fyysisesti ja hybri disota peittävät totuuden puolin ja toisin.

Ukrainan kriisin taustalla ovat Neuvostoliiton hajottami sen seuraukset, jotka oirehtivat enemmän tai vähemmän laajasti eri alueita koskien. Sotaan asti kärjistyivät tilan teet muun muassa Kaukasuksen alueella ja Georgiassa. Ukrainan osalta sodan kaltainen tilanne on ollut ennen nykyistä eskaloitumista päällä jo kahdeksan vuotta.

Huomiotta ei voida jättää myöskään syvää sosiaalista murrosta koko entisen Neusvostoliiton alueella. Syvät ris tiriidat kulminoituivat näkyvästi myös kansallisuuksien välisiksi ristiriidoiksi.

Ehkä vaikuttavimpana on ollut isovenäläisyyden nou su. Politiikan sisältö ennen nykyistä kriisiä on ollut siis Neuvostoliiton hajottaminen ja taloudellinen ja sosiaali nen eriarvoistaminen. Toisaalla finanssipääoman määrä tön kasautuminen ja keskittyminen entistä harvempiin käsiin.

Nyt tämän politiikan seurauksia yritetään ratkoa huo noimmalla mahdollisella tavalla eli sodalla. Tämä sota ei ole jäänyt pelkästään entisen Neuvostoliiton alueen ky symykseksi, vaan siihen on osapuolina välittömästi tai välillisesti osallistumassa USA, EU ja Nato. Myöskään suurvalta Kiina ei ole jäänyt pelkästään peukaloitaan pyörittelemään.

Suomikin on valtaapitävien toimesta viety mukaan tä hän soppaan. Ei ole edes yritetty pitää kiinni perinteisestä puolueettomuuspolitiikasta, joka Urho Kekkosta laina takseni oli muotoiltu siten, että emme ole puolueettomia sodan ja rauhan kysymyksissä - olemme aina rauhan puolella.

ARTO VIITANIEMI

SKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Järvenpää

Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin.

MARKO KORVELA

Naisvaltaisen terveydenhuoltoalan työolosuhteiden parantaminen resurssoinnin kautta olisi tasa-arvoteko.

ja imperialismia vastaan rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta

Kommunistien edustajakokous uudistaa puolueen johtoa ja ohjelmaa

Tänä vuonna 104 vuotta täyttävä Suomen kommunistinen puolue kokoontuu kesäkuussa edustaja kokoukseen. Kyseessä on SKP:n korkein päättävä elin, ja tällä ker taa edustajakokous järjestetään Karhulan Keskustalolla.

Edustajakokouksen esityslis talla on koko joukko tärkeitä asi oita: puolueen johto on vaihtu massa, sillä nykyinen puheenjoh taja, helsinkiläinen Juha-Pekka Väisänen on ilmoittanut ettei aio jatkaa tehtävässä.

Myös puolueen ohjelmaa päivi tetään. Edellinen ohjelma on vuo delta 2007, ja maailma, Euroop pa ja Suomi ovat kuluneen vii dentoista vuoden aikana muut tuneet monella tavalla.

SKP:n varapuheenjohtaja Lii sa Taskinen korostaa ohjelman uudistamisen tärkeyttä. Uudis tustyö edellyttää maailman ja Suomen nykytilan, kriisiytyvän kapitalismin analyysia.

– Puolueohjelma kiteytetysti määrittelee puolueen päälinjan ja tehtävät. Se ei voi olla vain hy vien tavoitteiden luettelo.

Ohjelman lähtökohtana on us ko ihmiseen: kommunistit luotta vat ihmisten kykyyn ratkoa on gelmia, tehdä yhteistyötä, rakas taa ja luoda uutta.

Muutetaan järjestelmää, ei ilmastoa

Erityisesti ilmasto- ja ympäristö kriisin syvyys näkyy uudessa oh jelmaluonnoksessa vahvasti. Sen huomioon ottamisen pitää olla keskeisessä asemassa kaikessa päätöksenteossa.

Monet ympäristöliikkeet ovat

tahoillaan tulleet johtopäätök seen ja iskulauseeseen "Muute taan järjestelmää, ei ilmastoa." Taskisen mukaan on kommu nistien tehtävä osoittaa tietä jär jestelmän muutokseen: ympä ristökriisin ratkaisu on tie ulos kapitalismista.

– Vakava tilanne on vihdoin aivan viime vuosina nousut ylei seen tietoisuuteen, ja toisaalta tieteellistä tietoa karttuu koko ajan lisää. Lisäksi ympäristökrii sin aiheuttamia muutoksia nä kyy jo maapallolla. Luontokato etenee pelottavaa vauhtia myös Suomessa. Tämä on kapitalismin kriisin ilmentymää, ja haasteena on ympäristökriisin marxilainen analyysi ja sen esittäminen oi kealla tavalla ohjelmassa, sanoo Taskinen.

Rauhan puolesta

Toinen edustajakokouksen alla valitettavan ajankohtainen aihe on rauha. Maailmassa tuhlataan valtavia voimavaroja asevaruste luun ja käydään jatkuvasti sotia, vaikka voimat pitäisi yhdistää ko ko ihmiskunnan eloonjäämisen ja inhimillisen elämän edellytys ten turvaamiseen.

Nyt näyttää siltä, että Suomen poliittinen johto on sitonut ulkoja turvallisuuspolitiikan askel as keleelta tiiviimmin Yhdysvaltojen politiikkaan ja Natoon. Tätä eivät kommunistit voi hyväksyä. Sitou tuminen Natoon heikentää mah dollisuuksia toteuttaa rauhan politiikkaa ja toimia aktiivisesti aseidenriisunnan edistämisek si. Kommunisteille rauha ei ole vain sotimisesta pidättäytymis

tä vaan myös kansainvälisen oi keudenmukaisuuden edistämis tä, solidaarisuutta ja yhteistyötä yli rajojen.

Suunta kohti sosialismia ja kommunismia

SKP on ohjelmassaan jatkossakin työtä tekevien ja vähävaraisten puolella pääomia keskittävää ka pitalismia ja eliitin harvainvaltaa vastaan. Puolueelle sosialismi ei tarkoita vain arvoja ja niiden ni missä tehtävää politiikkaa, vaan uudenlaista yhteiskuntaa, joka syntyy työväenluokan ja kansan enemmistön aloitteellisuuden ja luokkataistelujen tuloksena. Muu toksen voimat kasvavat ruohon juuritasolta, ihmisten aloitteelli

suudesta ja yhteistoiminnasta.

Kapitalismissa ihminen on ta loutta varten ja yksityinen voit to on tuotannon tarkoitus. Sen sijaan sosialismissa tuotannon tarkoitukseksi tulee ihmisen oi keuksien, mahdollisuuksien, ky kyjen ja kulttuurin kehitys.

Sosialismi on varsin pitkä ke hitysvaihe, jonka tuloksena syn tyy maailmanlaajuinen kom munistinen yhteisö, jossa itse kunkin yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytys.

Toisenlainen puolue

Ohjelman uudistamiseen tähtää vää työtä on puolueessa tehty jo pitkään. Hommaa ei ole jätetty

Ilmastokriisi ei odota - nyt on toimittava

Viime aikojen korona- ja sota uutisointi on peittänyt alleen ih miskunnan vakavimman uhkan eli ilmasto- ja ympäristökriisin. Se ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään.

Hallitustenvälinen ilmastopa neeli IPCC varoitti viimeksi huh tikuussa, että mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan rajoit taa noin 1,5 celsiusasteeseen, pi tää maailman kasvihuonepäästö jen kääntyä laskuun viimeistään vuonna 2025.

Ilmaston ja ympäristön krii sit ovat olleet tutkitusti tiedos sa jo vuosikymmeniä, mutta silti kriisejä aiheuttavat päästöt ovat kasvussa. IPCC arvioi, että viime syksyn Glasgow'n ilmastokoko ukseen mennessä annetut pääs tövähennystavoitteet johtaisivat 3,2 asteen lämpötilannousuun. Tällä olisi ihmiskunnalle ja ko ko planeetalle katastrofaalisia seurauksia. Miljardien ihmisten elinolosuhteet muuttuisivat kel vottomiksi. Ilmastopakolaisuus ja sään ääri-ilmiöiden pahenemi nen koskettavat myös Suomea. Spartacus-säätiön tuore pam fletti Mikä meitä estää? käsittelee ilmastotoimien vaikeuden perus

kysymyksiä ja miten esteitä voi daan poistaa.

Pamfletin toimittajan, Sparta cus-säätiön varapuheenjohtajan Tiina Sandbergin mukaan tär keintä on hyväksyä, että ilmas tonmuutos aiheutuu ihmisten toiminnasta, ennen muuta fos siilisten polttoaineiden käytös tä. Toisaalta ihmisen on tullak

seen toimeen käytettävä luonnon resursseja.

Pamfletissa todetaan, että ekolo gisesti kestävän elämäntavan saa vuttaminen edellyttää jatkuvalle kasvulle perustuvan kapitalismin kumoamista. Kapitalismi on teho kas kasaamaan pääomia, mutta ympäristön ja ihmisten enemmis tön kustannuksella. Tarvitaan ko

DSL:n seminaarifestivaali Espoossa ja verkossa 18.–19.6.!

DSL:n seminaarifestivaali tullaan järjestämään Ma tinkylän Pirtillä, Espoossa ja etänä Zoomissa viikon loppuna 18.-19.6.2022! Teemoina on ympäristön, rauhan ja maailman taloudellisen sekä poliittisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset. Seminaari on kaksipäiväinen ja kansainvälinen. Lauantaipäivänä kuullaan myös englanninkielisiä puheenvuoroja ja sinä päivänä sekä paikan päällä että etänä osallistu ville järjestetään simultaanitulkkaus suomi-englan ti-suomi. Tervetuloa mukaan!

ko järjestelmän muutos.

Valtiotieteiden maisteri Ca milla Kantola haluaisi ilmasto keskusteluun enemmän toivoa. Nyt keskitytään liikaa pelkoon ja toivottomuuteen.

Vallalla on usein ajatus, että ilmastotoimiin ei ole varaa, mut ta Kantolan mielestä kyse on enemmänkin kapitalistisen jär

pienen klikin saati ulkopuolisen konsultin hoidettavaksi, vaan jä senistölle on tarjottu mahdolli suuksia ja keinoja osallistua oh jelman laatimiseen. Ohjelmatyön tueksi on pidetty useita seminaa reja, joissa on kuultu eri alojen asiantuntijoiden alustuksia kes keisistä ohjelmakysymyksistä.

Moni kokee nykyiset puolueet kansalaisista etääntyneiksi vaa likoneistoiksi ja etujensa vastai sen vallankäytön välineiksi. SKP haluaa kehittää toimintaansa toi senlaisena puolueena.

Kommunistinen puolue ei ole aina oikeassa olevien keskuste lukerho eikä ylhäältä alaspäin rakentuva koneisto, vaan demo kraattinen, vallankumoukselli sen toiminnan puolue.

jestelmän asettamista rajoituk sista kuin todellisesta resurssien puutteesta. Suomi on esimerkki toteutuneesta hyvinvointiyhteis kunnasta, josta tuskin osattiin edes haaveilla sata vuotta sitten. Yhteiskunnan ekologinen kehit täminen on myös mahdollista.

Marx-opiston kesätapaaminen on luvassa Vähä järven kurssikeskuksella, Hämeenlinnan Hauholla 5.-7.8.2022! Ilmoittautuminen on auki 22.7. saakka. Kurssille ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat opiskella taitoja toimia luokkatietoisessa työväen liikkeessä, eikä osallistumiseen edellytetä aikaisem pia opintoja marxilaisuudesta. Ilmoittautumislinkki löytyy osoitteesta desili.fi/marxopisto

SKP on ohjelmassaan jatkossakin työtä tekevien ja vähävaraisten puolella pääomia keskittävää kapitalismia ja eliitin harvainvaltaa vas taan. Puolueelle sosialismi ei tarkoita vain arvoja ja niiden nimissä tehtävää politiikkaa vaan uudenlaista yhteiskuntaa.

Ilmoittaudu mukaan DSL:n Marx-opistoon 5.–7.8.!

Tsekkaa ajankohtaiset tiedot ja paljon muuta: desili.fi

Demokraattinen sivistysliitto tiedottaa

Kommunistinuoret - takuuvarmasti Suomen punaisin nuorisojärjestö!

Maaliskuussa Kuopiossa pidet ty Kommunistinuorten vuosiko kous uudisti johtoa ja otti kan taa ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.

Kokouksessa vaadittiin ihmis ten toimeentulo-ongelmien pois tamista sekä panostuksia nuor ten ja opiskelijoiden hyvinvoin tiin. Hintojen nousu syö työläisen tilipussia ja siihen vastaamiseksi tarvitaan reiluja palkankorotuk sia. Asehankintoihin käytettävät kymmenet miljardit kertovat, että Suomessa ei ole rahasta puutet ta vaan kyse on siitä, mihin sitä laitetaan.

Sotaa ja Natoa vastaan

Militaristisesta retoriikasta on nuorten mielestä siirryttävä rau han edistämiseen. Sodan ja sota liittoutumisen vastustaminen se kä rauhan puolustaminen ovat kin eräs Kommunistinuorten toi

minnan painopisteitä alkavana kesänä.

Tuomitsemme Venäjän hyök käyksen Ukrainaan. Samal la muistutamme, että asevarai suuteen perustuva turvallisuus on kuoleman tie. Suomen ei pi dä lähteä sotien osapuoleksi ei kä lietsoa sotauhoa, vaan toimia rauhanliikkeitä ja kansalaisyh teiskuntaa tukien meillä, Venä jällä ja Ukrainassa sekä edistää dialogia kohti rauhaa, todetaan kommunistinuorten kannanotos sa. Yhteistyösuhteet ympäri maa ilmaa on pystyttävä rakentamaan uudestaan, sillä globaalit kriisit, kuten ympäristökriisi, vaativat koko maailman ponnisteluja.

Kuuden tunnin työpäivä

Kommunistinuorten pääkaupun kiseudun aktiivit ovat käynnistä neet vetoomuksen työajan lyhen tämisen kokeilun puolesta Uu

Hipit rautaa Espoossa

Rock, rauha, rakkaus – tätä vies tiä kuultiin eri puolilla maailmaa viitisenkymmentä vuotta sitten. Ja sama meno jatkuu edelleen, ainakin mikäli se on espoolaises ta Jeremy Leskisestä kiinni.

Vuonna 1999 syntynyt Leski nen on monipuolinen taiteilija. Hän vietti lapsuutensa perheen sä kanssa Lontoossa ja Budapes tissa. Jeremy-etunimen antoivat kosmopoliittiset vanhemmat, jot ka halusivat lapsilleen kansain väliset nimet.

Tällä hetkellä Leskinen opis kelee media-alaa ja soittaa use ammassa yhtyeessä: Leevi Lau niksessa suomirockia ja kant ria, Kumouksessa punk-gara gerockia ja Supportmagnetissa, jonka musiikkia Leskinen ku vailee psykedeeliseksi rockiksi ja postgrungeksi.

Vaikka musiikki on Leskiselle tällä hetkellä se ykkösjuttu, kiin nostaa häntä myös elokuva.

– Tein ensimmäisen lyhytelo kuvan videokameralla jo vuonna

denmaan sote-alan työpaikoille. Vetoomuksessa esitetään, että Uudellamaalla kokeiltaisiin kuu den tunnin työpäivää ansiotasoa alentamatta.

Määräaikaisten kokeilujen avulla on mahdollista nähdä käy tännössä työajan lyhentämisen toimivuus sekä vaikutus työhy vinvoinnin paranemiseen. Tut kimukset ovat osoittaneet, että kahdeksan tunnin työpäivän vii meiset tunnit ovat kaikista vä hiten tuottavia. Jos nämä kaksi viimeistä tuntia leikattaisiin pois ansiotasoa laskematta, työhyvin vointi paranisi ja sote-alalle olisi mahdollista saada lisää ihmisiä töihin.

Allekirjoitusten keruu on käynnissä kautta maan. Vetoo mus tullaan luovuttamaan pää kaupunkiseudun sote-palvelujen päätöksentekoelimille.

www.kommunistinuoret.fi

2015. Sen aiheena olivat mielen terveys ja psykedelia. Seuraavaa lyhytelokuvaa kuvataan kesällä pääkaupunkiseudulla.

Leskinen on jo lapsesta saakka digannut hippikulttuuria.

– Siinä on henkisyyttä ja hil jentymistä, yritystä päästä läsnä olon tilaan. Tärkeää ovat flower power, tajunnan laajentaminen, hyvä musiikki ja taide, tunnelma, mikä siitä välittyy. Se on kaunis vastakulttuuri, sanoo Leskinen, joka kuuntelee muun muassa The Doorsia ja Mara Ballsia.

Hän pohtii, miten sodankäynti on järjetöntä.

– Kuka sodasta hyötyy? En ymmärrä, miksi vallanpitä jät haluavat suosia väkivaltaa. Toisaalta en seuraa aktiivises ti maailman menoa. Saan tar peeksi tietoa vanhempien ja ystävien kautta. Uutiset enim mäkseen masentavat, vaik ka joskus voi olla hyviäkin uutispäiviä.

Maailman ongelmien ratkai suja Leskinen ei koe omistavan sa, mutta arvelee, että asioita pitäisi opiskella enemmän.

– Minä teen omia juttuja ni, se riittää toistaiseksi, hän summaa.

Suomen kommunistinen puolue - SKP

aluejärjestöt ja osastot

ESPOO

SKP:n Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestö ry

SKP:n Kivenlahden osasto: Arjo Suonperä, arjo.suonpera@ juridique.fi, 040 7312383

SKP:n Matinkylän osasto: Pekka Kallioniemi, 050 4129701 SKP:n Olarin osasto: Seppo Ruotsalainen, seppoj.ruotsalainen@kolumbus. fi, 040 0240175

SKP:n Järvenpään pohjoinen osasto: Arto Viitaniemi, viitaniemi.arto@gmail.com, 041 4606916

PORVOO

Kohti kuuden tunnin työpäivää

HANKO

SKP:n Porvoon osasto: Jukka Ahokas, skp.uusimaa@ skp.fi, 041 4606916

RAASEPORI

VANTAA

SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö: Ossi Kähmi, ossi.kahmi@gmail. com, 040 7338351

SKP:n Korson osasto: Jiri Mäntysalo jiri.mantysalo@yahoo.fi 040 4130997

tavuutta ja stressiä sekä siten pienentää työterveydenhuollon kustannuksia.

SKP:n Tikkurilan osasto: Erkki Matinlassi, erkki.matinlassi@sange.fi, 044 3355147

SKP:n Hangon osasto: Jorma Aavamäki, 040 0471166

HYVINKÄÄ

SKP:n Hyvinkään osasto: Milutin Krivokapic, 041 3198903, milutin.krivokapic@easyone.fi

Työajan lyhentäminen on keino jakaa työtä, lisätä työllisyyttä, parantaa työssäjaksamista se kä lisätä arvokasta vapaa-aikaa. Koronakriisin jälkeen uuden työn luomiseen ja talouden uudel leenrakentamiseen on suuri tar ve. Tähän sopii mainiosti työajan lyhentäminen.

työpäivästä.

SKP:n Karjaan-Pohjan osasto, FKP:s Karis-Pojo avdelning: www.skpuusimaa.fi

Työn tuottavuus kasvaa, kun työtä voidaan jakaa tasaisemmin. Siksi myöskään työnantajan kus tannukset eivät nouse, sillä työ ajan lyhentäminen tuo merkittä vää säästöä kohentuneen työhy vinvoinnin ja lisääntyneen tuot tavuuden muodossa.

SKP:n Länsi-Vantaan osasto: Mauri Perä, mauri.pera @kolumbus.fi, 044 2906111

JÄRVENPÄÄ

SKP:n Järvenpään kaupunkijärjestö: Arto Viitaniemi, viitaniemi.arto@gmail.com, 041 4606916

Pääministeri Sanna Marin nosti kuuden tunnin työpäivän esiin SDP:n puoluekokoukses sa elokuussa. Suomen kommu nistisella puolueella tämä tavoite on ollut jo pitkään. Kommunis tit ovat myös laatineet esityksen laiksi yleisestä kuuden tunnin

Kommunistisesta näkökulmas ta katsottuna työajan lyhentämi nen toimii eräänä keinona edetä kohti pidemmän tähtäimen tavoi tetta siirtyä pois kapitalistisesta taloudesta ja vapauttaa työläinen kahleistaan. Vaatimuksessaan SKP on korostanut, että työajan lyhennys tulee toteuttaa ansio tasoa alentamatta.

SIPOO SKP:n Talman osasto: Seppo Saarinen, 040 5157786

TUUSULA

SKP:n Jokelan osasto: Jori Porspakka, jori.porspakka @gmail.com, 040 5605008

Työn tehokkaampi jakaminen avaa mahdollisuuksia luoda uu sia työpaikkoja yhteisiin palve luihin ja toimintoihin kunnille ja valtiolle. Kokoaikaisesta työstä tulee saada nykyisessä silppu töiden maailmassa vakio.

SKP:n Hakunilan osasto: Ossi Kähmi, ossi.kahmi@gmail. com, 040 7338351

Yhteisen konkreettisen ta voitteen taakse tarvitaan laajas ti mukaan työväenliikettä ja tä mä vaatii samalla joukkoliikkeen uudelleenkokoamista ja sen pyr kimysten kollektiivista määrit telyä. Joukkoliike nousee pait si ay-liikkeen aktiiveista ja työ paikoilta, myös yhteiskunnan muista sorretuista kuten työttö mistä, osa-aika-, pätkä- ja silp putyötä tekevistä, alustatalou den kautta työtä tekevistä sekä itsensätyöllistäjistä.

Hyödyt työajan lyhentämises tä ovat tulleet selvästi esiin ko keilujen ja tutkimusten kautta ja niiden tulokset ovat yksiselittei set: lyhyempi työaika lisää työs säjaksamista, vähentää kuormit

SKP:n Tuusulan osasto: www.skpuusimaa.fi

www.skpuusimaa.fi www.skp.fi skp.uusimaa@skp.fi

Kyseessä ei ole utopistinen ajatus, vaan jo nyt kapitalisti sen markkinatalouden alla hy vin toteutettavissa oleva uudis tus. Myös utopioita kuitenkin tarvitaan.

Työajan lyhentämisestä kes kustellaan helmikuussa 2021 HeTyn tiloissa Katajanokanlaituri 4:ssa, Helsingissä järjestettäväs sä Lyhyempi työaika – Helsinki -seminaarissa. Päivitettyä tietoa löytyy seminaarin verkkosivuilta.

Kommunistinuorten pääsihteeri Jiri Mäntysalo Vantaalta ja puheenjohtaja Bex Tapa nainen Tampereelta.

soundcloud.com/jeremyleskinen

JIRI MÄNTYSALO

TOIVO KOIVISTO

<<< Ammattiliittojen asema on Yhdysval loissa heikko, mutta tilanne on elpymässä. Kuvassa Amazonin työntekijöitä, jotka pro testoivat maaliskuussa Marylandissa Upper Marlboron kaupungissa ja vaativat kolmen dollarin korotuksia tuntipalkkoihin.

Amazonin työläiset järjestäytyvät Yhdysvalloissa

Monelle suomalaisellekin tuttu yhdysvaltalainen verkkokauppa jätti Amazon on työnantajana ka ru. Yritys harrastaa henkilöstö politiikassaan niin sanottua jous tavaa diktatuuria, johon kuulu vat niin ammatillisen järjestäyty misen vaikeuttaminen kuin esi merkiksi työläisten sosiaalisen median tilien seuraaminen. Pari vuotta sitten ihmisoikeusjärjes tö Amnesty International teki pe räti selvityksenkin, joka paljas ti henkilöstön sortoa Ranskas sa, Puolassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Koronapandemian myötä Ama zon on tehnyt ennätystulosta. Samalla työläiset ovat joutuneet kohtaamaan entistä enemmän

terveys- ja turvallisuusriskejä.

Kieltoja ja kyttäystä

Amazon on julkisesti väittänyt, että sen työläiset voivat järjes täytyä liittoihin. Yhtiö on kuiten kin määritellyt ammattiliitot ris kitekijäksi vuoden 2018 ja 2019 vuosiraporteissaan. Amnestyn selvitys osoittaa, että Amazon on vaikeuttanut työläisten yri tyksiä järjestäytyä ja neuvotella kollektiivisesti.

Työn lisäksi Amazon valvoo alaisiaan myös heidän vapaaajallaan. Esimerkiksi syyskuussa 2020 Vice News julkaisi tiedon, että Amazon seuraa työläisten yksityisiä Facebook-ryhmiä.

Lokakuussa 2020 julkaistiin Amazonilta vuotaneita sisäisiä asiakirjoja, joiden mukaan Yh dysvalloissa Amazon valvoo työ läisten sosiaalisen median tilejä ja analysoi niistä merkkejä ai keista järjestää lakkoja tai mie lenilmauksia. Asiakirjoista käy myös ilmi, että Amazon aikoo sijoittaa satoja tuhansia uuteen seurantateknologiaan voidakseen paremmin valvoa ammattiliitto jen aiheuttamaa ”uhkaa”.

Ammattiliitto ALU

Huhtikuussa Amazonin työläiset saavuttivat kuitenkin merkittä vän edistysaskeleen. Yhdysvalto jen Staten Islandin JFK8-varas

ton amazonilaiset järjestivät ää nestyksen ammattiliiton perus tamisesta. Syntyi ensimmäinen Amazonin ammattiliiton (Amazon Labour Union ALU) osasto, jonka johtaja Chris Smalls on jo pitkän linjan ay-aktiivi.

Chris Smalls sai potkut Ama zonista keväällä 2020, kun hän oli koronapandemian puhjettua kritisoinut yhtiön turvallisuus järjestelyjä. Smalls järjesti ulos marssin, koska työläiset olivat huolissaan tavasta, jolla Amazon jätti huomiotta pandemian aihe uttamia terveysriskejä.

Nyt Smalls johtaa 8300 työläi sen ammattiosastoa. JFK8-varas tosta tulee ensimmäinen Amazo nin yksikkö, jossa ammattiliitto

yhdistyy Ranskan

pääsee neuvottelemaan työeh doista jättiyhtiön kanssa. Ja lisää on tulossa. Smalls ker toi huhtikuussa NPR:n haastat telussa saaneensa kymmeniä yh teydenottoja Amazonin yksiköistä eri puolilta Yhdysvaltoja.

Ay-toiminta elpyy

Ammattiliittojen asema on Yh dysvalloissa heikko, sillä koko työvoimasta liittoihin kuuluu vain noin kymmenen prosenttia (Suomessa noin 70%). Osuus oli viidennes vuonna 1983, mutta sen jälkeen määrä on pienenty nyt jatkuvasti.

Amerikkalainen vapaus ei vai kuta koskevan ay-toimintaa. Mo net yritykset vastustavat voimak kaasti työläisten oikeuksia jär jestäytyä. Liittojen perustaminen muka haittaisi työläisten ja työn antajan suhdetta, mutta ei kui tenkaan takaisi parempia palk koja tai työoloja. Yritykset yrittä vät propagoida työläisille ammat tiliittojen haittapuolista ja jaka vat liittojen vastaista materiaalia.

Tänä vuonna on silti nähty ay-toiminnan elpymistä muual lakin kuin Amazonissa. Esimer kiksi kahvilaketju Starbucksin työläiset ovat järjestäytymässä jo 150 ravintolassa, vaikka firma on pyrkinyt kaikin keinoin tor jumaan ammattiliittojen pääsyn kahviloihinsa.

Punaiset naiset.

Ranskan alkuvuoden presiden tinvaaleissa hyvin menestynyt Jean-Luc Mélenchon on saa massa laajalti tuekseen vasem mistoa ja vihreitä kesäkuu kan salliskokousvaaleissa. Mélen chonin La France insoumise -lii ke (suom. ”Alistumaton Ranska”) solmi toukokuun alussa histo riallisen vaaliliiton vihreiden ja kommunistipuolueen sekä aikoi naan Ranskan valtapuolueisiin kuuluneiden sosialistien kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun Ranskan vasem misto kampanjoi yhdessä.

Red Alert -ryhmä ilmastomielenosoituksessa Lontoon Whitehallissa syyskuussa 2019.

Ranskan nykyisessä vaalijär jestelmässä liitto voi osoittautua toimivaksi. Kyseessä ovat kahden kierroksen vaalit, joissa vaalipii reittän valitaan vain eniten ää niä saanut ehdokas. Liitto pyr kii maksimoimaan ehdokkaiden äänimäärät, joten menestymisen mahdollisuudet ovat hyvät.

Keskusta romahti

Presidentinvaalien merkittävin muutos oli Ranskan perinteisesti

menestyneen poliittisen keskus tan täydellinen romahdus.

Republikaanit saivat vuoden 2017 vaaleissa noin 20 % kan

natuksen ja nyt Valérie Pécres se putosi alle viiteen prosenttiin. Sosialistien ehdokas Anne Hidal go sai ääniä alle kaksi prosenttia.

Vielä vuoden 2012 vaaleissa sosi alistit ja republikaanit saivat yh teensä 56 % kannatuksen.

Mélenchon nappasi äänistä 22 prosenttia, vain prosenttiyk sikön vähemmän kuin Emanuel Macronin kanssa toiselle kierrok selle päässyt äärioikeiston Mari ne Le Pen

On valitettavaa, että Mélen chon ei saanut presidentinvaa leissa taakseen vastaavaa liit toumaa kuin nyt. Hän olisi ollut heittämällä toisella kierroksella haastamassa Macronia liki 35 prosentin kannatuksella.

Macron haastetaan vasemmalta

Jean-Luc Mélenchon asettuu suoraan haastamaan Macronin hallintoa. Nousu pääministerik si edellyttää yli puolta kansallis kokousvaaleissa annetuista ää nistä. Tavoite on kunnianhimoi nen, ja tulos riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon Mélenchon liittolai siineen pystyy houkuttelemaan aikaisemmissa vaaleissa nukku

neita äänestäjiä puolelleen.

Vastustajat ovat pyrkineet lei maamaan Mélenchonia putinis tiksi tämän EU- ja Nato-kriittis ten kannanottojen vuoksi.

La France insoumise -liike poikkeaa esimerkiksi suomalai sesta eduskuntavasemmistosta kapitalismin vastaisuudessaan. Sen ohjelmassa arvostellaan en nen kaikkea Euroopan unionin talousliberaalia, kapitalistista olemusta, mutta ei esimerkiksi kiistetä oikeusvaltioperiaatetta eikä eurooppalaisen yhteistyön edistyksellisiä piirteitä, mikä taas on leimallista kansallispopulisti sille poliitikoille kuten äärioikeis tolaisen Le Penin EU-vastaiselle linjalle.

Ranskan valtiomuoto on pre sidenttikeskeinen. Presidentillä on laajat valtaoikeudet niin halli tuksen nimittämisessä kuin kan salliskokouksen hajottamisessa. Toistaiseksi presidentti Macronin porvarillisella LREM-puolueella on ollut laaja enemmistö kansal liskokouksessa, mutta tilanne voi pian muuttua.

Jean-Luc Mélenchon (vas.) haastaa istuvan presidentin Emanuel Macronin.

CHRISTIAN