Heinäkuussa uutisoitiin Van taan kaupungin ostaneen noin 100000 eurolla siivouspalveluita SMC Palvelut Oy:ltä, joka on syyl listynyt vakaviin työ- ja ihmisoi keusrikkomuksiin. Vantaan kau pungin kohteissa työskentelevät siivoojat ovat pahimmillaan koke neet systemaattista työsyrjintää: siivoojat ovat tehneet ympärivuo rokautisia työpäiviä alipalkattui na, jopa palkatta sekä joutuneet useiden ihmiskaupan piirteitä si sältävien rikosten kohteiksi.
Nousseen kohun vuoksi Van taan kaupunki irtisanoi elokuus sa sopimuksen yrityksen kanssa, mutta se ei Oikeutta siivoojille -liikkeen mielestä riitä. Liike jär jestikin elokuun lopulla mielen osoituksen Vantaan Tikkurilassa kaupungintalon edustalla.
Oikeutta siivoojille -liikkeen pitkäaikaiselle aktiiville Kirsti
Kankaalle (kuvassa vas.) Van taan kaupungin puliveivaus ei tullut yllätyksenä.
– Nyt se taas nähtiin konk reettisesti, mitä jo 1990-luvulla alkanut ulkoistaminen ja kilpai lutus merkitsevät. Moni muu kin on väärinkäytöksistä tiennyt, mutta mitään ei ole tehty, manaa Kangas.
Hänen mukaansa siivous pitää ilman muuta toteuttaa kaupun gin omana toimintana.
– On tämä kamala tilanne, ja sääliksi käy siivoojia. Kukaan ei kunnolla huolehdi, että asiat su juisivat niin kuin pitää, toteaa Kangas.
Mielenosoittajien mukaan Van taan kaupungin tulee kantaa vastuunsa siitä, etteivät SMC
Palvelujen työntekijät jää tyhjän päälle ilman tukitoimia.
Ongelma on tätä tapausta laa jempi: kyse ei ole vain yhdestä ri kollisesta yrityksestä, vaan vuo sia kestäneestä laajemmasta ra kenteellisesta työntekijöiden riis toon perustuvasta ilmiöstä, johon on puututtava.
Siivoojat vastustavat siivous palveluiden ulkoistamista sekä kilpailutusta, jossa halvin tarjous voittaa työntekijöiden oikeuksien kustannuksella.
Ulkoistaminen ja kilpailutus eivät ole vaihtoehtoja organisaa tioille, jotka eivät valvonnassaan kykene tai halua puuttua vaka vaan työperäiseen riistoon. Sii voojat vaativatkin, että Vantaan ostamien palvelujen kaikki tuot tajat tarkastetaan ja väärinkäy tösten ilmetessä ryhdytään välit tömiin toimiin. (MK)
Heinäkuussa julkaistun Sitran tutkimuksen mukaan suomalaiset kaipaavat puolueiden toiminnan uudista mista ja parempaa keskusteluyhteyttä kansan kanssa. Jopa yli puolet katsoo, että nykyiset valtapuolueet ovat etään tyneet kansalaisista ja heidän tarpeistaan. Niiden toimintapoja pidetään myös vanhakantaisina.
Politiikka näyttäytyy ihmisille entistä useammin ylätason toimintana, kabineteissa puuhastelemisena sekä julkisena pe linä, jossa kentälle hyväksytään vain kourallinen mediaseksik käitä ammattilaisia. Oma vaikuttaminen typistyy äänen anta miseen silloin tällöin pidettävissä vaaleissa.
Voimattomuuden ja osattomuuden tunnetta vahvistaa ko kemus siitä, miten valta lipuu jonnekin ulkopuolelle – kan sainvälisille suuryhtiöille, kasvottomille finanssimarkkinoille ja Euroopan unionille. Tämä on omiaan edelleen lisäämään yhteiskunnallista passiivisuutta ja pessimismiä.
Onneksi on olemassa vaihtoehto. Suomen kommunistinen puolue on erilainen puolue. Meidän lähtökohtamme on, että maailmaa on muutettu ennenkin ja se on yhä mahdollista. Yk sin se on kuitenkin vaikeaa: tarvitaan muitakin.
Suomen järjestölainsäädännön mukaan mikäli puolue ei kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa saa edustajapaik koja, tippuu se pois puoluerekisteristä. Päästäkseen takaisin rekisteriin on puolueen kerättävä vuoden aikana vähintään 5000 kannattajakorttia.
SKP on parhaillaan hankkimassa tarvittavaa korttimäärää. Kannattajakortin täyttäminen ei tarkoita puolueen jäsenyyttä tai sitoutumista sen kummemmin puolueen toimintaan. Meille on tärkeää, että jatkossakin vaaleissa on muitakin vaihtoehto ja kuin eduskunnassa jo istuvat puolueet. Se merkitsee myös laajempaa demokratiaa.
Mikäli olet kiinnostunut allekirjoittamaan kannattajakortin, laita meille sähköpostia: skp.uusimaa@skp.fi.
Kommunistien politiikka lähtee jäsenten kiinnostuksista ja heidän osaamisestaan. Uskomme, että jokainen kykenee mo neen ja matkalla oppii lisää.
Tule mukaan tekemään kanssamme politiikkaa, jonka tun net omaksesi, tai poikkea paikalle kun huomaat meidät koti kulmillasi. Yhteystietoja löydät tämän lehden sivun seitsemän laidasta.
Tärkeintä on lähteä liikkeelle – yhdessä.
SKP:n Uudenmaan piirijärjestön lehti
Viljatie 4 B, 3. krs., 00700 Helsinki Puh. 7743 8118 skp.uusimaa@skp.fi
Päätoimittaja Marko Korvela
Taitto Marko Korvela Painatus TA-Tieto Oy, Helsinki
Siivousalalla toimii yrityksiä, joi den voitontavoittelu perustuu käytännössä työläisten riistolle.
Kaupunkilaiset maksavat ve rorahoista suuria palkkioita hen kilöille sen vuoksi, että työn mu kana tulee myös suuri vastuu. Joku tekee asioista päätöksiä, ja jonkun vastuulla on varmas ti myös, että päätöksiä noudate taan ja seurataan, että asiat me nevät niin kuin pitää. Jos esimer kiksi kaupunki ostaa palveluja riistofirmalta, siitä pitää jonkun kantaa vastuu.
Suomen rikoslaissa on pykä liä, joiden perusteella myös kun ta voidaan saada tuomituksi yh teisösakkoon. Jos asia ei muuten etene, on kansalaisten tehtävä painostaa poliisia tutkimaan ja syyttäjää syyttämään, mikäli on epäilyä väärinkäytöksistä.
Suomen kommunistinen puo lue vaatii alipalkkauksesta ko vempia sanktioita ja lisää re sursseja viranomaisvalvontaan. Vaatimuksia vahvistamme tar peen mukaan radikaalin suoran toiminnan, mielenosoitusten,
kampanjoiden ja saartojen avul la. Ääntä pitämällä viranomai siin saadaan vipinää ja päättäjil le painetta.
Päätöksiä tehdään talous edel lä. Kaikki pitää saada halvalla. Kuntiin on pesiytynyt leikkaus ten ja näennäissäästöjen poli tiikka, josta vielä usein palkitaan muhkeilla bonuksilla.
Kuntapoliitikot puhuvat kau
niita, mutta moni pelaa varman päälle kun tavoite on uusia val tapaikka seuraavissa vaaleissa. Riistetyllä siirtotyövoimalla ei välttämättä ole äänioikeutta, ei kä moni päättäjä sen vuoksi ha lua tehdä asialle mitään.
Kuntavaaleissa on nostetta va keskeiseksi vaatimukseksi nollatoleranssi riistotyöfirmojen käytölle.
Oletko koskaan miettinyt, et tä sinäkin voit tietämättäsi ol la omaishoitaja? Kysymys ei ole niin outo kuin miltä se aluksi vai kuttaa, muistuttaa porvoolainen OmaisOivakoordinaattori Päivi Aaltonen
Oman hoivatilanteen arvioimi nen ei ole aina helppoa. Ensisijai sesti voit kokea olevasi äiti, isä, puoliso, tytär, poika tai joku muu sukulainen. Hoidettava läheisesi saattaa asua samassa taloudessa tai sitten toisella paikkakunnalla.
Asia on pohtimisen arvoinen, koska omaishoitajana sinulla on tiettyjä oikeuksia sekä mahdolli suus saada tukea omasta hyvin voinnista huolehtimiseen, talo udelliseen tilanteeseen sekä lä heisesi avustamiseen.
Oman tilanteen arvoiminen kannattaa. Aaltonenkin toimi aviomiehensä hoitajana yli seit semän vuotta. Missään vaihees sa ei lääkäri, viranomainen tai kukaan muukaan tullut neuvo maan, että Aaltonen olisi ollut oi keutettu omaishoidontukeen.
Muun muassa tämän vuok si on tärkeää, että on olemas sa omaishoitajien tukena toimi va Omaishoitajaliitto ja sen 70 jäsenyhdistystä.
Sen lisäksi, että on vaikea tun nistaa olevansa omaishoitaja, on muussakin tiedonsaamisessa omat hankaluutensa. Tässäkin apua saa Omaishoitajaliitosta.
OmaisOivaohjaaja Emilia Eklundin mukaan monet ei vät osaa, halua tai kehtaa ha kea yhteiskunnan tukea, vaikka omaishoitajina olisivat siihen oi keutettuja. Kuuluu ikään kuin mentaliteettiin, että kun papin aamen on sanottu, niin kumppa ni hoidetaan hautaan asti ilman
sen kummempaa säätämistä.
Päivi Aaltonen huomauttaa, että paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria, mutta miltei joka kunnan omaishoidossa tuppaa olemaan selvitettäviä asioita.
Valtio antaa kunnille varo ja omaishoidon tarpeisiin, mut ta ne eivät ole korvamerkittyjä. Usein kunnissa rahat käytetään kin muihin tarkoituksiin ja hoita jat jäävät nuolemaan näppejään. Aaltosen mukaan oikein hoidet tuna omaishoito kuitenkin sääs tää huomattavasti muita sotepuolen menoja.
Jos omaishoitajia ei tueta, käy varsinkin ikääntyneiden kohdalla nopeasti niin, että yhden sijasta onkin kohta kaksi hoidettavaa, kun omaishoitaja uupuu työtaa kan alla. Ja se taas tulee kalliiksi.
Aaltosen mukaan eräs omais hoidon suurimpia ongelmia on omaishoitosopimusten kriteerien haastavuus.
– Kunnat voivat itse päättää sopimuksen kriteerit. Joskus ne ovat niin tiukat, että käytännös sä sopimusta on mahdoton saa da. Suomessa joissakin kunnis sa ei tämän vuoksi ole yhtään omaishoitajaa.
Mikäli sopimuksen onnistuu saamaan, ei hoitopalkkio ole häävi.
– Palkkio on minimissään 409 euroa bruttona, ja luvassa on kolme vuorokautta vapaata kuu kaudessa – jos hyvin käy.
Koronaviruksen tuoma poikke ustilanne aiheutti nimittäin sen, että monissa kunnissa lyhytai kaishoivaan on hankala päästä ja päivätoiminnat on suljettu.
– Kunnissa luvattiin järjestää korvaavia toimintoja tai sanot
tiin, että tämä on vain väliaikais ta. Olemme saaneet itkuisia soitto ja, joissa hoitaja kertoo, ettei enää jaksa. Hoitajien voimat alkavat ol la äärirajoilla. Erityisesti muistisai raita omaisiaan tai erityislastaan hoitavat ovat uupuneita, koska ko kevat, etteivät saa kunnalta tukea ahdinkoonsa.
Aaltonen toteaa, että yhdistyk sissä on järjestetty vertaisryhmiä etätoimintona. Vaikka vertaistuki onkin oleellisen tärkeää omaishoi tajille, se ei riitä. Vapaa on se, mitä tarvitaan poikkeusaikanakin.
Aaltosen mukaan tilanteen ko hentamiseksi pitäisi kehittää eri laisia vaihtoehtoisia malleja. Voi taisiin vaikkapa luoda reservi hoi tajia, jotka menisivät hoidettavien koteihin ja omaishoitaja saisi het ken lepoaikaa.
Hallitus sorvaa parhaillaan soteuudistusta. Päivi Aaltosen mieles tä samalla pitää löytää lainsäädän nöllisiä ratkaisuja myös omaishoi don ongelmiin.
Ensi kevään kuntavaalit ovat hy vä foorumi nostaa esille omaishoito ja sen yhteiskunnallinen merkitys. Aaltonen itse lupaa tivata kunta vaaliehdokkailta, miten he aikovat ajaa omaishoitajien asioita.
Aaltonen ei mielellään hoidon yhteydessä puhu numeroista ja rahasummista, mutta joskus luvut ovat ainoa keino osoittaa, kuinka arvokasta omaishoidossa tehty työ todella on.
Kyse ei ole mistään pikkurahois ta: muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan omaishoito säästää valtakunnallisesti vuosita solla jopa 2,8 miljardia euroa. (MK)
Vaihtelevan työvoimatarpeen aloilla on tapa na tarjota uudelle työntekijälle niin kutsuttua nollatuntisopimusta.
Nollatuntisopimus tarkoittaa, että työnantaja kutsuu työntekijän aina tarvittaessa työvuoroon. Jos tarvetta ei ole, työnantaja ei ole sitoutunut antamaan yhtään työ tunteja. Työntekijä sen sijaan on ainakin periaatteessa velvollinen tekemään kaikki tarjotut vuorot.
Koskaan ei voi kuitenkaan olla varma, paljonko työ tunteja esimerkiksi ensi kuussa tulee olemaan ja kuin ka suureksi ansio lopulta muodostuu. Voihan nimittäin olla, että työnantaja ei annakaan tunteja – tai niitä tulee surkean vähän, ettei niistä muodostuvalla ansiolla tule toimeen. Oman elämän suunnittelu on myös hankalaa, kun työvuoroista ja palkasta ei tiedä etukäteen.
Työnantajalle käytäntö on toki kätevä. Jos työvoiman tarve vaihtelee, riskiä työllistämisessä ei juuri ole: työn tekijöitä kutsutaan tekemään vain ne tunnit, joille on tarvetta.
Jos sattuu käymään niin, että työvoimaa pitää vähen tää, niin nollatuntisopimuslaisiahan ei yleensä edes irti sanota eikä yhteistoimintamenettelyjä käydä – sen kun vain jätetään tunnit tyhjiksi.
vaikka käytäntö onkin laiton, tällä tavalla työntekijät py syvät myös nöyrinä. Nollatuntisopimuslaisen ei kannata kovin suureen ääneen vaatia oikeuksiaan eikä tasa-ar voista kohtelua, sillä työnantaja jättää nopeasti sellaiset työllistämättä.
On käynyt esimerkiksi niin, että nollatuntisopimus lainen sairastui eikä voinut työvuoroaan hoitaa. Työn antaja ei suostunut maksamaan sairausajan palkkaa, vaan kertoi, että jos työntekijä vielä jatkaa sairausajan palkkansa vaatimista, niin valitettavasti jatkossa ei voida häntä enää työllistää.
Tuon kylmempää ei työvoiman kohtelu voi olla.
Työnantaja on aina vahvemmassa neuvotteluasemassa työntekijään nähden, sillä hänellä on jatkuvasti mahdol lisuus näyttää työntekijälle ovea. Nollatuntisopimuksilla yrittäjän riskiä kaadetaan työntekijän niskaan.
Työväenluokka on onnistunut taistelemaan itselleen monia parannuksia työelämän sääntöihin, mutta nolla tuntisopimuslaisia ne edut eivät käytännössä aina koske. He ovat tavallisella vakisopimuksella olevia vielä haavoit tuvammassa asemassa. Tämän vuoksi koko nollatunti sopimus, eli vaihtelevan työajan sopimus tulee kieltää lopullisesti.
JUSSI SAARI PorvooKoronakriisi on heikentänyt huo mattavasti kuntien taloutta, kos ka työttömyys on kasvanut ja kuntien verotulot ovat pienenty neet. Korona on myös aiheutta nut ja tulee aiheuttamaan mil jardiluokan kuluja kunnille ja sairaanhoitopiireille.
Hallitus päätti budjettiriihessä mittavista toimista kuntien tuke miseksi. Kuntien valtionosuuksia ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan.
Tästä huolimatta kuntatalous on vaikeuksissa. Erityisesti sosi aali- ja terveysmenot ovat kun nissa kasvaneet, mikä on pitkäl le seurausta väestön ikääntymi sestä ja sikäli luonnollinen ke hityskulku. Mutta kuntien tulot eivät ole vastaavasti kasvaneet ja monissa kunnissa laaditaan nyt leikkauslistoja.
Kuntatalouden ongelmista kertoo sekin, että kuntien har kinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna en nätysmäärä kuntia, 146 kuntaa eli suunnilleen joka toinen kunta. Jaettava summa on vain 60 mil joonaa euroa.
Mahdollinen sote-uudistus tulee myös vaikuttamaan kunti en talouteen. Kuntaliitto on las kenut, että uudistus heikentää olennaisesti kuntien investointi kykyä ja rahoitusasemaa. Uudis tus muuttaa kaikkien kuntien ve rotuloja ja valtionosuutta.
Kuntaliitto katsoo, että uudis tuksella ei saa olla vaikutusta kunnan talouden tasapainoon. Nyt esitetyssä muodossa kun nan talous voi kärsiä jopa 100 euroa asukasta kohti vuodessa, mikä on kunnalle huomattava menetys.
Kunnilla ei ole nykyään käytös sään hyviä vaihtoehtoja talouten sa tasapainottamiseen. Ne voivat leikata menoja lähinnä supista malla palvelujaan. Ne voivat ko
rottaa kunnallisveroa ja kiinteis töveroa. Tai sitten ne voivat ottaa lisää velkaa.
Tällä hetkellä ja lähivuosina velanotto ei ole huono vaihtoeh to, koska kunnat saavat pitkäai kaistakin lainaa hyvin alhaisel la, kiinteällä korolla. Pidemmän päälle velkaa ei voi kuitenkaan mahdottomasti kasvattaa.
Menojen supistaminen koh distuu väistämättä palveluihin, hallinto on kuitenkin vain pieni osa kuntien menoista. Sosiaalija terveyspalveluiden lisäksi leik kauslistojen kohteena ovat kun nissa erityisesti opetus ja var haiskasvatus. Sille tielle ei pidä lähteä.
Kunnallisvero on vain lievästi progressiivinen, joten se kohdis tuu pienituloisiin ankarammin kuin valtion tulovero. Kiinteistö veroa peritään kaikista asunnois ta ja myös vuokralla asuvat mak savat sitä vuokrissaan.
Kunnallisveron suurin epä kohta on, että sitä ei peritä lain
kaan pääomatuloista, joten pää omatulojen saajat eivät osallistu kuntien toiminnan rahoittami seen. Kaikkia tuloja pitäisi verot taa samoilla perusteilla laskemal la henkilön kaikki tulot yhteen ja verottamalla niitä progressiivisen asteikon mukaan. Tämä tuottai si kunnille 1 – 2 miljardia euroa lisää.
Samalla poistuisi kannustin muuntaa ansiotuloja pääomatu loiksi niiltä, joilla on siihen osa keyhtiön kautta mahdollisuus. Usein väitetään, että yrittäjällä on toiminnan riskiluonteisuuden vuoksi oikeus kevyempään vero tukseen kuin palkansaajalla.
Mutta kun veroasteikko on progressiivinen ja kaikille sama, se on oikeudenmukainen myös yrittäjien kesken. Jos yrittäjä on nistuu ja saa isot tulot, hän mak saa niistä suhteessa enemmän veroa. Jos tulot taas jäävät pie niksi, jäävät verotkin vähäisiksi.
Kunnilla pitää olla myös oikeus harjoittaa tuloa tuottavaa liike
toimintaa. Nyt lähinnä vain joil lakin harvoilla kunnilla on mah dollisuus saada jotenkin merkit tävää tuloa niistä energiayhtiöis tään, joita eivät ole myyneet.
Keski-Uudellamaalla vuonna 2017 perustettu sote-kuntayhty mä Keusote on herättänyt laajaa arvostelua. Talousarvio on kun nanjohtajien vaatimuksesta ve detty tiukille ja niinpä menot ovat ylittyneet reippaasti. Palveluja on samaan aikaan rapautettu.
Keväällä Keusote suunnitteli, että kymmenestä terveysasemas ta olisi osa lakkautettu. Lakkau tus uhkasi lähinnä Rajamäen, Klaukkalan, Jokelan, Kellokos ken ja Pornaisten terveysasemia. Asukkaiden aktiivisuus sai Keusoten perääntymään. Terveysase mia tarkastellaan jatkossa joka toinen vuosi.
Tyytymättömyys Keusoteen on saanut Nurmijärvellä ihmiset liik
keelle. Nurmijärvellä on vireillä kuntalaisaloite, jossa vaaditaan kunnan eroamista Keusotesta. Myös alan ammattilaisissa on havaittavissa kypsymistä Keusoteen. Nurmijärvellä on irtisa noutunut tänä vuonna kymmen kunta lääkäriä. Tehyläisistä on koko Keusotessa joka viides irti sanoutunut parissa vuodessa.
OLLI SAVELA Kaupunginvaltuutettu (VAS) Hyvinkää
Keusote on Hyvinkään, Järven pään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava kuntayhtymä.
Kuntayhtymä perustettiin ke säkuussa 2017 ripeällä aikatau lulla n.s. kasikunta-hankkeen kuntaliitosten kaaduttua.
Syyskuun puolessa välissä ko koontui pääkaupungissa Hel singin Työkanavan ja Työttömi en valtakunnallisen keskusjär jestön koollekutsuma budjetti mielenosoitus. Samaan aikaan hallitus sorvasi Säätytalolla tu levan vuoden budjettia.
Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haa pakoski tuomitsi kaavaillun eläkeputken poistamisen. Haa pakosken mielestä erilaisten keppien asemesta tarvitaan oi keita työllistämistoimia esimer kiksi kuntien kautta.
– Eräs tapa työllistää on taata resurssit jo hallitusoh jelmassa sovitun hoitajamitoi tuksen noston toteuttamiseen, muistutti Suomen kommunis tisen puolueen Uudenmaan pii risihteeri Jukka Ahokas
Paimiolainen Merja Salmi nen perusti viime vuonna Pa
lava sydän -kansanliikkeen, joka puolustaa omaishoitajien etuja. Salmisen viesti budjettimielen osoituksessa oli selvä: omaishoi tajat haluavat ääntään kuulu viin. Eräs keskeinen ongelma on, että kunnat ovat käyttäneet omaishoitoon luvattuja lisämää rärahoja vallan muihin menoihin, koska rahat eivät ole olleet kor vamerkittyjä. Muun muassa tä hän vääryyteen Salminen halusi korjausta.
Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér, tutkija Anu Kultalahti sekä ve roasiantuntija Saara Hietanen vaativat hallitusta tukkimaan verovälttelyn porsaanreikiä. Hal lituspuolueiden enemmistö on kannattanut verovälttelyn vastai sia toimia, ja Finnwatchin aktiivit odottivat budjettiriiheltä konk
reettisia tuloksia verotuksen oi keudenmukaisuuden lisäämisek si. Lisääntyneet verotulot pitäisi kolmikon mukaan käyttää konk reettisiin ilmastotekoihin.
Rauhanjärjestöjen puheenvuo roissa korostui arvostelu Suomen tulevia hävittäjähankintoja koh taan. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on varau duttu uusiin hävittäjiin 1,5 mil jardilla eurolla.
Rauhanpuolustajien toimin nanjohtaja Teemu Matinpuro muistutti, että kolme neljästä suomalaisesta olisi ainakin vä liaikaisesti valmis lykkäämään miljardien eurojen hävittäjähan kintoja huonon taloudellisen ti lanteen vuoksi.
Hävittäjiin kaavailulle rahalle on tärkeämpiäkin käyttötarkoi tuksia, vaikutti olevan mielen osoittajajoukon yhteinen tahto tila. (MK)
"Kunnallisveron suurin epäkohta on, että sitä ei peritä lainkaan pääomatuloista, joten pääomatulojen saajat eivät osallistu kuntien toiminnan rahoittamiseen."Finnwatch-järjestön Sonja Finér (vas) sekä Saara Hietanen.
Lapinjärvellä asuva Virpi Ahokas on katsellut koronan, elvytyksen ja työllisyyspolitiikan ympärillä vellovaa keskustelua.
– Suuresti ihmetyttää valtio varainministeriön listan työllis tämiskeinojen niukkuus, mut ta listahan onkin tehty tarkasti rajatuilla reunaehdoilla ja sisäl tää todellisuudessa vain pienen osan mahdollisista toimista, sa noo Ahokas.
Hallitusohjelman työllisyysta voitteiden ja vaalien alla annet tujen lupausten yhdistämisen luulisi olevan helppoa, mikäli kunnille annettaisiin välittömäs ti rahat hoitajamitoituksen 0,7 toteuttamiseen.
Lähihoitajana työskentelevä Ahokas muistuttaa, että tämä merkitsisi jo lähemmäksi 10 pro senttia hallituksen asettamasta
työllistämistävoitteesta.
– Se parantaisi myös sitä van hustenhoitoa, josta syntynyttä huolta käytettiin mandaatin saa miseen kansalaisilta vaalien alla.
Hoitajapulaa käytetään syynä mi toituksen lykkäämiseen, vaikka tosiasiassa Suomessa on koulu tettuja lähihoitajia paljon yli tar peen. Alan tilanne vain saa ihmi set hakeutumaan muihin töihin.
– Tähän mitoituksen nopea rahoitus ja toteutus toisi myös apua. Matalapalkkaiselle, nais valtaiselle alalle suunnattu ra ha palvelisi myös kotimaisen ky synnän muodossa elvytystä, toi sin kuin se raha, joka yrityksiin suunnattuna uhkaa monessa ta
pauksessa siirtyä osinkoina pois, toteaa Ahokas.
Naisvaltaisen alan työolosuh teiden parantaminen resurssoin nin kautta olisi paitsi teko tasaarvopolitiikan suuntaan myös te ko, jossa rakentajasukupolvea ei hylättäisi panoksensa antamisen jälkeen.
– Luulisi että nykyhallitukses sa tämän näkemiseen löytyisi yh teistä ymmärrystä varsinkin, kun kustannuksen arviona on esitet ty 250 miljoonaa. Raha suurelta osin palautuu pyörittämään suo malaista kansantaloutta ja työl listämään. Summa on olematon, jos vertaa sotilasmäärärahojen yli 50 prosentin kaavailtuun nos toon, huomauttaa Superin liitto hallituksen varajäsenenä vaikut tava Virpi Ahokas. (MK)
Hallituksen esitys sosiaali- ja terveyshuollon ja pe lastustoimen järjestämisestä sekä sote-maakun tien muodostamisesta, joka on ollut syyskuun loppuun asti lausuntokierroksella, on mittasuhteiltaan iso: 1200 sivua tekstiä, joista pelkästään lakipykäliä on 258 sivua. Näin mittava aineisto on päättäjille eli kan sanedustajille iso haaste, mutta erityistä hankaluutta se aiheuttaa asioiden laajemmalle ja perusteellisemmalle kä sittelylle kansalaiskeskustelussa.
Paljon lohtua ei ole siitä, että sote-hankkeita ja kes kustelua niistä on 2000-luvun alusta lähtien ollut vireil lä kaikilla hallituksilla. Kaikki ovat yksi toisensa jälkeen epäonnistuneet.
Nykyhallituksen esitys on perusluonteeltaan monilta osin edeltäjiensä kaltainen ja siinä on käytetty perustana ai kaisempia aineistoja. Esityksessä käsitellään pääosin uu distuksen rahoitusta eli verotuksen painopisteitä ja sitä, kenellä on valta päättää rahojen käytöstä eli hallintoa. Ky symys on sote-palvelujen ja hallinnon siirtämisestä kun tien vastuulta 21 sote-maakunnalle. Uudenmaan maa kunta on jaettu viiteen sote-alueeseen, joista Helsinki on ainoa kunta, jolle jää sote-palvelujen järjestämisvastuu. Kunnat menettävät keskimäärin yli puolet taloudes taan ja suuren määrän omaisuuttaan. Maakuntien pal velujen rahoituksesta päättää valtio, ja siten se ohjaa su vereenisti maakuntien päätöksentekoa. Kunnallinen itse hallinto ja lähidemokratia, joka on elimellisessä kytkök sessä lähipalveluihin, kuihtuu ja surkastuu. Keski-Uu dellemaalle perustettu Keusote-kuntayhtymä on jo alku metreillä antanut viitteitä siitä, mitä tuo uusi keskitetty hallinto ja talous tarkoittaa. Uhkana on palvelupisteiden karsiminen ja menoleikkurien käyttöönotto.
Sipilän hallituksen esityksessä erityisesti kokoomuksen ajamat sote-palvelujen valinnan vapaus ja markkinaeh toistaminen on Marinin hallituksen versiosta pudonneet pois. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että suuret terve ysalan yritykset olisivat luopumassa tavoitteestaan kaa pata ainakin herkullisimmat osat julkisesta palvelutuo tannosta itselleen.
Kysymys keikkuu poliittisten voimasuhteitten aallo kossa, ja keskitetty hallinto mahdollistaa herkästi palve lujen ulkoistamisen kautta tapahtuvan yksityistämisen. Jos sote-periaatteisiin saataisiin kirjattua lakipykälät pal velujen tuottamisvastuusta julkisina palveluina, olisi asia varmempaa.
Sote-sektorin ja pelastuspalvelujen työntekijät siirtyvä maakuntahallinnon alaisuuteen, mikä merkitsee väistä mättä myös uusia työsuhderakenteita. Hallituksen esitys lähtee siitä, että työntekijät siirtyvät entisillä työehdoil laan, mutta tapahtuuko se maakunnan parhaimpien vai heikompien kuntien ehdoilla, on avoin kysymys ja syn nyttää väistämättä epävarmuutta. Kyse on naisvaltaisista aloista, joiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä pitäisi joka tapauksessa korjata.
Sanna Marinin hallituksen esi tys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi ei ole suoranai nen yksityistämisprojekti, jollai nen oli Juha Sipilän hallituksen kaatunut esitys. Nykyhallituksen sote-esitys keskittyy pääsääntöi sesti kysymyksiin, joiden tavoit teena on hallinnon keskittäminen maakunnille ja rahoituksen pitä minen tiukasti valtion käsissä. Uudellemaalle esitetty erillisrat kaisu, jolla se jaettaisiin viiteen sote-alueeseen, ei välttämättä ole perustuslain mukainen.
Sote-esitys on sikäli torso, että siitä puuttuvat selkeät kirjaukset terveyden ja hyvinvoinnin edistä miseen ja sosiaalihuoltoon liitty vät tärkeät kokonaisuudet. Tämä
tarkoittaa kuntien itsehallinnol le ja taloudelle tyrmäävää iskua. Lähidemokratiaa ja lähipalveluja uhkaa tuhoutuminen.
Keskittämispolitiikan seu rauksena avautuu myös mahdol lisuudet palvelujen tuotannon ja järjestämisen keskittämiseen ja sitä kautta suurten yksityisten sote-yritysten vallan kasvulle. Koronaepidemian aikainen koke mus kertoo karulla tavalla siitä, miten yksityiset terveydenhoito alan yritykset rahastavat häikäi lemättömästi ihmisten tervey denuhkaa hyväksikäyttäen.
SKP:n Uudenmaan piirijärjes tö vaatii sote-uudistuksen val mistelun lähtökohdiksi otetta
viksi sellaisia periaatteita ja käytännön toimia, joilla turva taan sote-palvelut julkisin voi mavaroin tuotettuina. Tämä tarkoittaa hyvinvoinnin ja ter veyden edistämisen sekä sosi aalihuollon tehtävien määrittä mistä mahdollisimman pitkälle lähipalveluina lähidemokratian puitteissa.
Työntekijöille on taattava asi alliset omaan työhönsä ja työ ympäristöönsä vaikuttamisen keinot. Perusterveydenhuollon palvelujen on oltava maksutto mia. Tätä – kuten koko sote-uu distusta – voidaan rahoittaa luo pumalla hävittäjähankkeesta.
SKP:N UUDENMAAN PIIRIJÄRJESTÖMonien asiantuntijoiden mielestä nykyinen esitys so siaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ei välttämättä tuo parannusta nykyiseen heikkoon tilanteeseen. Jonot eivät hallinnon ja talouden keskittämisellä automaatti sesti poistu eikä henkilökuntapula vähene. Esityksessä on jäänyt erittäin vähälle huomiolle hyvinvoinnin ja ter veyden edistämisen tavoitteet sekä sosiaalihuollon kysy mykset lähes kokonaan.
Työterveyshuolto on jätetty täysin esityksen ulkopuo lelle, samoin se, miten vähennetään riippuvuutta kan sainvälisistä lääkealan suurfirmoista.
Loppukädessä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistami sessa on kyse ihmisten oikeuksista saada tarvitsemiaan palveluja.
Julkinen sektori on se taho, jonka rooliin tällaisten oi keuksien turvaaminen kuuluu. Sitä ei voi delegoida yksi tyisille toimijoille, joiden päätavoitteet ovat taloudellisen voiton tavoittelu ja omistajien edut. Siksi on tärkeää ja välttämätöntä olla hereillä ja ottaa kantaa kaikkiin esi tyksiin, joilla puututaan ihmisenä olemisen oikeuksiin.
ARTO VIITANIEMISKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja
Koronakriisi on näkynyt maail mantaloudessa melkoisena syök sykierteenä. Kelan eläkkeellä ole va tutkija ja taloustuntija Pertti Honkanen arvioi, että maailman laajuidesta talouskriisistä on tu lossa pahin toisen maailmanso dan jälkeen. Tilanne jatkuu epä varmana, koska pandemian niin sanottua toista aaltoa pelätään ja paikoin se tuntuu jo iskevän päällekin.
Honkasen mukaan yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä lei maa epävarmuus monissa mais sa riippumatta siitä, miten pit källe ihmisten liikkumiseen ja liiketoimintaan kohdistetut ra joitukset on purettu.
Koronan aiheuttama talouden kriisi ei suinkaan ole ainutlaatui nen. Kapitalistinen talousjärjes telmä on koko olemassa olonsa ajan ollut hyvin epävakaa. Taan tumat ja lamat ovat seuranneet talouden nousukausia vuoronpe rään melko säännöllisin väliajoin aiheuttaen konkursseja, työttö myyttä, kurjuutta ja jopa sotia.
Tuoreessa muistissa on Suo messa 1990-luvun alussa koettu lama, jonka aikana bruttokan santuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
Reilu kymmenen vuotta sit ten maailmantalous koki en nennäkemättömän laajan fi nanssikriisin, joka alkoi Yhdys valtain velkamarkkinoilta ja le visi muun muassa euroalueelle aiheuttaen vakavia vaikeuksia esimerkiksi Kreikan ja Italian kansantalouksille.
Valtavirran taloustieteellä on ol lut suuria vaikeuksia talouden kriisien ymmärtämisessä, nii den ennakoinnissa ja erityisesti ratkaisujen löytämisessä. Pert ti Honkasen mukaan se johtuu ennen muuta siitä, että vallal la olevat talouskäsitykset lähte vät oletuksesta, jonka mukaan markkinat ja sen myötä koko ta lousjärjestelmä hakeutuvat au tomaattisesti tasapainoon. Jos
kriisejä on, ne johtuvat valtavir tataloustieteen mukaan talouden ulkopuolisista häiriöistä. Toisaal ta ajatellaan, että kriisit ovat pel kästään myönteinen asia, koska niiden myötä markkinoilta pois tuu epäterveitä yrityksiä.
Saksalainen taloustieteen klassikko Karl Marx (1818-1883) edustaa valtavirran taloustietees tä poikkeavaa näkemystä. Mar xin mukaan vallitsevat käsitykset taloudesta eivät kykene riittäväs ti ymmärtämään eivätkä selittä mään kriisejä, joihin kapitalismi kuitenkin kaikesta huolimatta tuntuu aika-ajoin ajautuvan.
Marxin mukaan kapitalisti nen talousjärjestelmä on altis ongelmille omien sisäsyntyisten toimintaperiaatteitensa vuoksi. Kriisit ovat ikään kuin systeemin sisään leivottuja.
Markkinoilla vallitsee anarkia, joka tasaisin väliajoin purkau tuu ja aiheuttaa laajempaa yh teiskunnallista kuohuntaa. Esi
merkiksi työttömyys on Marxin mielestä kapitalismille ominainen systeeminen ilmiö, josta ei kos kaan lopullisesti päästä eroon kapitalismin puitteissa.
markkinoiden pystyssä pysymiseksi
Koronakriisi toi esille myös sen tosiasian, että vaikeuksien tullen kapitalistikin joutuu anelemaan valtioiden ja keskuspankkien tu kea. Honkanen toteaa, että eri laiset elvytys- ja tukitoimet ovat olleet mittavia ja niitä kuvaavat luvut ovat tähtitieteellisiä. Elvy tykseen on ryhdytty paljolti pa kon sanelemana.
Koronan aiheuttamien talou dellisten tuhojen paikkaamiseen on nopeassa tahdissa löytynyt satoja ja satoja miljardeja, pää osin erilaisia luottoja, joilla on pyritty paikkaamaan pahimpia vaurioita.
Joka tapauksessa talouspolii tinen ympäristö ja myös talous- ja rahapolitiikan pelisäännöt näyt tävät Honkasen mukaan muut tuneen pysyvämminkin sekä rei lun kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin että tuoreemman koronakriisin yhteisvaikutukses ta. Se näkyy muun muassa kes kuspankkien taseiden kasvus sa ja siinä, että monissa maissa kasvava osuus julkisesta velasta on nyt keskuspankkien saatavia.
Tätä kuvaa hyvin Euroopan keskuspankin taseen kehitys (katso ylläoleva taulukko). Tase on viidessä vuodessa kasvanut vajaalla kolmella tuhannella mil jardilla, mikä kertoo velkarahan pumppaamisesta markkinoille.
Voidaan sanoa, että Euroopan keskuspankki ja sen myötä koko euroalue antaa kapitalismille te kohengitystä valtavilla summilla.
Tällä hetkellä talouden pyö rät pyörivät siis pitkälti velkara halla, eikä Suomen hallitus vielä
syksyn budjettiriihessä esittänyt mittavia leikkauksia tai veronko rotuksia. Varsinkin oikeisto-op positio on arvostellut velkaantu mista, vaikka Suomen kohdalla ei puhuta edes Euroopan keski tason summista.
Meillä ja Euroopan unionissa ennakoidaan kuitenkin jo uut ta säästö- ja leikkauskuurien aikaa. Taas kerran suomalaisia on alettu valmistelemaan edessä oleviin ”kipeisiin päätöksiin”. Ku ka lopulta maksaa koronakriisin laskut?
Kapitalismin kriisit tuskin tu levat maagisesti katoamaan jat kossakaan. Edessä on suunnat tomia haasteita jo pelkästään il mastonmuutoksen vuoksi.
Kuinka pitkälle keskuspankit voivat kerta toisen jälkeen velalla elvyttää horjuvaa kapitalismia? Olisiko jo aika rakentaa toisen laista talousjärjestelmää, jossa ihmisten hyvinvointi asetettaisiin voittojen edelle? (MK)
Kun koronakriisi iski toden teol la Suomeen keväällä, ihmisiä ke hotettiin pysyttelemään kotona ja välttämään liikkumista julki sissa tiloissa. Mutta entäpä jos ei olekaan omaa asuntoa minne mennä?
Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola muistelee alkuvuoden sekavaa tilannetta.
– Viime maaliskuussa kaikki olivat epätietoisia siitä, että mitä oikein tapahtuu. Koronarajoitus ten myötä asunnottomien palve luja ajettiin alas, eivätkä ihmiset päässeet esimerkiksi ruokaile maan eivätkä peseytymään ku ten aiemmin. Me Vva:ssa pyrim me pitämään palvelumme nor maalisti auki. Henkilöstömme teki pääsääntöisesti lähityötä, mutta ainuttakaan tartuntaa ei Vva:n toiminnassa todettu, ker too Tiivola.
Koronakriisi nosti esiin sen to siseikan, että kaikki ihmiset ei vät todellakaan ole samassa ve neessä. Marginaaliin sysätyille ihmisille poikkeusolot ovat ko va isku, kun arki muutenkin on hankalaa.
Tilanteesta selvittiin kuiten kin ilman suurempia katastrofe ja. Tiivola toteaa, että asunnotto mat eivät ehkä kuitenkaan liiku koronan kannalta riskialttiissa piireissä, kuten yökerhoissa tai ulkomailla laskettelumatkoilla.
Tällä hetkellä Vva:n väkikin elää odottavissa tunnelmissa: tuleeko koronan uutta aaltoa ja kuinka pahaksi tauti voi vielä yltyä. Tii volan mukaan nyt ollaan kuiten kin varauduttu epidemian toi seen tulemiseen.
– Ihmiset tietävät paremmin miten tulee toimia, ja erilaisia suojavälineitä on käytössä. Kau pungiltakin on saatu maskeja.
Tiivola kiittää Helsinkiä no peasta ja määrätietoisesta rea goinnista koronakriisissä. Kau punki perusti erityisen korona ryhmän, jonka puitteissa kau pungin virkamiehet ja erilaiset kansalaisjärjestötoimijat ovat
voineet tavata ja pitää kaikki ajan tasalla siitä, missä mennään ja miten olisi hyvä toimia. Tiivola toivookin, että vastaavaa toimin taa jatkettaisiin myös akuutin kriisin jälkeen. Menetelmä on hy vä tapa saattaa katutason tietoa päätöksenteon taustaksi.
Koronakriisin todellista laa juutta on vielä vaikea arvioida, koska sen monet seuraukset ku ten työttömyys, toimeentulon vai keudet ja mahdollinen asunnot tomuus realisoituvat vasta vii veellä. Moni aiemmin hyvin toi meentullut onkin saanut kokea turvattomuutta ja tulevaisuuden epävarmuutta uudella tavalla. Sanna Tiivolan mukaan ihmisten keskinäinen solidaarisuus saat taa kasvaa, kun entistä useam pi on joutunut kamppailemaan arkisessa elämässä aikaisempaa
Suomessa vailla vakinaista asuntoa on 4600 ihmistä. Ul kona, porrashuoneissa ja ensi suojissa asuu 740 ihmistä. Vva haluaa heidät kadulta kotiin.
Työajan lyhentäminen on keino jakaa työtä, lisätä työllisyyttä, parantaa työssäjaksamista se kä lisätä arvokasta vapaa-aikaa. Koronakriisin jälkeen uuden työn luomiseen ja talouden uudel leenrakentamiseen on suuri tar ve. Tähän sopii mainiosti työajan lyhentäminen.
Pääministeri Sanna Marin nosti kuuden tunnin työpäivän esiin SDP:n puoluekokoukses sa elokuussa. Suomen kommu nistisella puolueella tämä tavoite on ollut jo pitkään. Kommunis tit ovat myös laatineet esityksen laiksi yleisestä kuuden tunnin
työpäivästä.
Kommunistisesta näkökulmas ta katsottuna työajan lyhentämi nen toimii eräänä keinona edetä kohti pidemmän tähtäimen tavoi tetta siirtyä pois kapitalistisesta taloudesta ja vapauttaa työläinen kahleistaan. Vaatimuksessaan SKP on korostanut, että työajan lyhennys tulee toteuttaa ansio tasoa alentamatta.
Hyödyt työajan lyhentämises tä ovat tulleet selvästi esiin ko keilujen ja tutkimusten kautta ja niiden tulokset ovat yksiselittei set: lyhyempi työaika lisää työs säjaksamista, vähentää kuormit
enemmän.
Lokakuun 17. vietetään jäl leen kerran Asunnottomien yötä. Yön tapahtumissa halutaan täl lä kertaa nostaa esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli antaa käytän nön apua ja neuvoja, miten toi mia asunnottomuusuhan alla ja miten päästään omaan elämän tilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni.
Asumisneuvontaa ollaan laki sääteistämässä Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Tä män pitäisi varmistaa, että pal velu on tarjolla kaikille. Tiivolan mukaan huolena kuitenkin on, että hallitusohjelman lupauk sista huolimatta kuntien sitou tuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä.
Koronavirustilanteen vuoksi ainakin osa Helsingin Asunnot
Vva ry toimii kolmannella sek torilla asunnottomien edunval vojana vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilantee seen sekä yhteiskunnallisella ta solla lainsäädäntöön.
Asunto on ihmis- ja perus oikeus, eikä sen puuttumis
tomien yö -tapahtumasta järjes tetään tänä vuonna virtuaalises ti. Pääkeskustelu asunnottomien palvelujen saatavuudesta strii mataan verkkoon Kansallismu seon auditoriosta. (MK) asunnottomienyo.fi
"Koronakriisi nosti esiin sen tosiseikan, että kaikki ihmiset ei vät todellakaan ole samassa veneessä."
SKP:n Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestö ry
SKP:n Kivenlahden osasto: Arjo Suonperä, arjo.suonpera@ juridique.fi, 040 7312383
SKP:n Matinkylän osasto: Pekka Kallioniemi, 050 4129701
SKP:n Olarin osasto: Seppo Ruotsalainen, seppoj.ruotsalainen@kolumbus. fi, 040 0240175
SKP:n Viherlaakson osasto: Jorma Pekki, 050 3308968
SKP:n Hangon osasto: Jaakko Ristimäki, 040 5298965
SKP:n Hyvinkään osasto: Milutin Krivokapic, 041 3198903, milutin.krivokapic@easyone.fi
SKP:n Järvenpään kaupunkijärjestö: Arto Viitaniemi, viitaniemi.arto@gmail.com, 041 4606916
SKP:n Järvenpään pohjoinen osasto: Arto Viitaniemi, viitaniemi.arto@gmail.com, 041 4606916
SKP:n Porvoon osasto: Jussi Saari, skp.porvoo@ gmail.com, 040 5359501
SKP:n Karjaan-Pohjan osasto, FKP:s Karis-Pojo avdelning: www.skpuusimaa.fi
ta voida hyväksyä missään olosuhteissa.
Vva ry:n perimmäisenä aja tuksena on, että jokainen ih minen kykenee asumaan itse näisesti, mikäli hän saa siihen riittävät olosuhteet ja tuen.
tavuutta ja stressiä sekä siten pienentää työterveydenhuollon kustannuksia.
Työn tuottavuus kasvaa, kun työtä voidaan jakaa tasaisemmin. Siksi myöskään työnantajan kus tannukset eivät nouse, sillä työ ajan lyhentäminen tuo merkittä vää säästöä kohentuneen työhy vinvoinnin ja lisääntyneen tuot tavuuden muodossa.
Työn tehokkaampi jakaminen avaa mahdollisuuksia luoda uu sia työpaikkoja yhteisiin palve luihin ja toimintoihin kunnille ja valtiolle. Kokoaikaisesta työstä tulee saada nykyisessä silppu töiden maailmassa vakio.
Kyseessä ei ole utopistinen ajatus, vaan jo nyt kapitalisti sen markkinatalouden alla hy vin toteutettavissa oleva uudis tus. Myös utopioita kuitenkin tarvitaan.
Yhteisen konkreettisen ta voitteen taakse tarvitaan laajas ti mukaan työväenliikettä ja tä mä vaatii samalla joukkoliikkeen uudelleenkokoamista ja sen pyr kimysten kollektiivista määrit telyä. Joukkoliike nousee pait si ay-liikkeen aktiiveista ja työ paikoilta, myös yhteiskunnan muista sorretuista kuten työttö mistä, osa-aika-, pätkä- ja silp putyötä tekevistä, alustatalou den kautta työtä tekevistä sekä itsensätyöllistäjistä.
Työajan lyhentämisestä kes kustellaan helmikuussa 2021 HeTyn tiloissa Katajanokanlaituri 4:ssa, Helsingissä järjestettäväs sä Lyhyempi työaika – Helsinki -seminaarissa. Päivitettyä tietoa löytyy seminaarin verkkosivuilta.
SKP:n Talman osasto: Seppo Saarinen, 040 5157786
SKP:n Jokelan osasto: Jori Porspakka, jori.porspakka @gmail.com, 040 5605008
SKP:n Tuusulan osasto: Igor Kopiloff, 040 5026919
SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö: Ossi Kähmi, ossi.kahmi@gmail. com, 040 7338351
SKP:n Tikkurilan osasto: Erkki Matinlassi, erkki.matinlassi@sange.fi, 044 3355147
SKP:n Länsi-Vantaan osasto: Mauri Perä, mauri.pera @kolumbus.fi, 044 2906111
SKP:n Hakunilan osasto: Ossi Kähmi, ossi.kahmi@gmail. com, 040 7338351 www.skpuusimaa.fi
”Jos joku olisi viime kesänä sa nonut, että vuoden päästä käy tän lomastani tuntitolkulla aikaa jonossa Keravalla, olisin naura nut silmät vedessä”, kommentoi nuori mies elokuisena aamuna. Eikä hän ole ainoa. Tälläkin ker taa purkutaide on tuonut pitkän jonon innokkaita taiteen ystäviä keravalaisen kerrostalon pihaan.
Moukaritiellä sijaitsevan viisi kerroksisen talon tiloihin ja pin toihin on syntynyt 70 erillistä teosta sadan taiteilijan voimin. Purkutaiteen taiteellinen johtaja, graffititaiteilija Jouni Väänänen toteaa, että mukaan pyrittiin va litsemaan mahdollisimman laaja kattaus erilaisia taiteen tyylilaji en edustajia.
Väänänen on vetänyt jo use amman vuoden ajan Purkutaideprojektia, jonka ideana on kar toittaa ja avata tyhjillään olevia tiloja taide- ja kulttuuritoimin nalle. Projektin slogan on varsin tyhjentävä: "taidetta purettaviin kiinteistöihin".
Esimerkiksi Keravalla tuhan sien neliöiden kokoinen käytös tä poistunut liiketila sai uuden ilmeen vuonna 2016, ja toissa kesänä Nesteen entinen huol toasema täyttyi graffiteista ja muraaleista.
Moukaritien kiinteistöllä ja sitä ympäröivällä Ahjon asuinalueel la on monien mielessä epäilyttä vä maine. Purkutaidetalokin tu li aikoinaan poliisille tutuksi, ja onpa siellä tapahtunut henkeen kohdistuneita rikoksiakin.
Kaikki tämä sai Keravan kau punginvaltuuston kokoomusryh män arvostelemaan purkutaide hanketta julkisesti. Ryhmän laa timassa mielipidekirjoituksessa projektia paheksuttiin rikoksilla mässäilystä ja alueen epämää räisyyden korostamisesta. ”On vaikea nähdä, mitä hyvää ja po sitiivista nyt suunnitteilla oleva taideprojekti tuo Ahjon kaupun ginosaan”, mielipidekirjoitukses sa todettiin.
Purkutaidehankkeen vetäjät eivät arvostelusta olleet moksis kaan. Moni onkin kummastellut kokoomuslaisten nurkkakuntai
sia ja elitistisiä mielipiteitä. Por varien mukaan taide ei ilmeisesti kuulu kaikille vaan harvalukuis ten herkuksi, pölyisten museoi den seinille.
Ihmiset ovat kuitenkin äänes täneet jaloillaan: purkutaide näyttelyyn ovat tuhannet kävi jät jonottaneet jopa tuntitolkul la. Se jos mikä kertoo hankkeen suosiosta.
Keravalainen kuvataiteilija Jarno Sinivaara kertoo työstä vänsä omassa taiteessaan ko ronapoikkeustilan herättämiä tunnelmia ja ajatuksia.
– Koronapandemia on näyttä
nyt sen voiman ja yhteyden, jon ka keskellä elämme, mutta jonka ihminen tuntuu haluavan unoh taa itsekkyydessään. Poikkeus tilan aikana ajatuksissani olivat erilaiset perheet ja side ihmisten välissä – se, mikä lopulta on tär keää, kun kaikki muu riisutaan minimiin.
Minja Yletyinen ottaa teok sellaan kantaa päihdeongelmiin ja niistä käytävään keskuste luun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maaliskuussa 2020 julkaiseman tiedotteen mukaan Suomessa on amfetamiinia ja opioideja ongelmallisesti käyttä
viä 15-24-vuotiaita nuoria enem män kuin koskaan.
Yletyisen mukaan julkisesta keskustelusta välittyy suuri huo li, mutta käyttäjien kokemukset loistavat poissaolollaan.
– Huumeriippuvuus on tabu, josta puhumisen vaikeus ajaa nuoria yhä vaikeammin tavoitet tavaan piiloon käyttönsä kanssa, toteaa Yletyinen.
Kuvataitelija Terese Kühlin mu kaan purkutalo on paikkana hy vin inspiroiva.
– Siellä on elänyt ihmisiä, joilla on tarina kerrottavanaan. Koen taiteilijana tarpeen välittää näitä tarinoita yleisölle omalla taiteelli sella tulkinnallani.
Kühlin mielestä purkutalo tai teen areenana on aikasidonnai nen, koska taideteokset eivät ole pysyviä vaan elävät vain hetken, niin kauan kuin talo on pystyssä.
– Vaikka talo on fyysisesti het kellinen, sen sisältämä taide on ikuista kun yleisö kokee sen. Se jää elämään ihmisten mielissä, ja parhaimmillaan se vaikuttaa ko kijoidensa elämään myönteises ti. (MK)
purkutaide.comIlmastonmuutos on vakava uh ka, jonka torjuminen vaatii no peita maailmanlaajuisia toimen piteitä. Se merkitsee myös luo pumista voitontavoittelulle ja jatkuvalle kasvulle perustuvasta kapitalismista.
Tutkija Lotta Aho on tutkinut erilaisten markkinamekanismien ja päästökaupan tehokkuutta il mastonmuutoksen torjunnassa.
keinona.
– Tarvitaan koko yhteiskunta järjestelmän muutos, toteaa Aho.
goimaan hankaliin tilanteisiin.
– Ilmastokriisi on kuitenkin maailmanlaajuinen, jatkuva ja pysyvä ongelma, johon pitäisi löy tää ratkaisuja, sanoo Elokapinaaktiivi Elina Kauppila
– Ilmastokriisi ei ole enää tule vaisuuden uhka vaan arkipäivää monin paikoin maapalloa, muis tuttaa Kauppila.
Me Suomessa olemme hyvässä asemassa, eikä ilmastokriisi vie lä välttämättä näy ihmisten elä mässä. Kauppilan mukaan muu tos on kuitenkin nopeaa. Muun muassa ilmastopakolaisuus on jo tätä päivää. Esimerkiksi Syy riassa jatkuvan konfliktin juuret ovat pitkälti ilmastonmuutoksen aiheuttamissa ongelmissa.
Elokapina korostaa, että pel kät yksilön kulutusvalinnat eivät ole ratkaisu ilmastokriisiin. Jo kaisella meillä on resurssien mu kaan vastuu arvostella päättäjien toimia, jos ne ovat vahingollisia yhteiskunnalle, ympäristölle ja tuleville sukupolville. Politiikkaa voi muuttaa – vaikka sitten suo ran toiminnan avulla. (MK)
Punaiset naiset.
Red Alert -ryhmä ilmastomielenosoituksessa Lontoon Whitehallissa syyskuussa 2019.
Päästökaupan taustalla on vuoden 1997 Kioton ilmastosopi mus, jolla kaikille maille määri teltiin päästövähennystavoitteet. Päästökaupassa ilmansaasteiden tuottajille asetetaan kiintiöt, joi den sisällä saasteiden tuotannon pitäisi pysyä. Jos saasteita tuote taan kiintiötä vähemmän, ylijää vän osan voi myydä. Liikaa saas teita tuottavat joutuvat puoles taan ostamaan päästöoikeuksia. Seurauksena syntyy eräänlainen hiilipörssi, jossa päästökiinti öt ovat ikään kuin markkinoilla myytäviä ja ostettavia osakkeita. Tämä mahdollistaa myös kaiken laisen keinottelun.
Lotta Ahon mukaan markkina ehtoisen sääntelyn avulla päästöt eivät vähene, mutta suuryhtiöi den voitot sen sijaan kasvavat. Hän näkee yhtenä suurimmis ta ongelmista uskon jatkuvaan kasvuun. Talouskasvu korostuu politiikan päätavoitteena ja myös
Elokapina-liike (englanniksi Ex tinction Rebellion) on ruohonjuu ritasolta nouseva suoran toimin nan kansainvälinen verkosto. Syksyllä 2018 tuhansia mielen osoittajia kokoontui tukkimaan viisi siltaa liikenteeltä Lontoon keskustassa. Seuraavana vuon na vastaavanlaisia kansalais tottelemattomuustempauksia järjestettiin myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa ja Saksassa.
Suomeen liike rantautui viime vuonna. Täälläkin Elokapinan päätavoitteet ovat samoja kuin kansainvälisen verkoston: saada hallitus tunnustamaan ekologi nen hätätila, pudottamaan Suo men hiilidioksidipäästöt nollaan vuoteen 2025 mennessä ja luo maan tasa-arvoista, suoraa de mokratiaa maahan.
Korona osoitti, että Suomen hallitus osaa kuunnella asian tuntijoita ja pystyy nopeasti rea
Ekoaktivismia ja performanssia: Punai set naiset. Red Alert -ryhmä ilmastomie lenosoituksessa Lontoon Whitehallissa syyskuussa 2019. >>>
"Ideana on avata tyhjillään olevia tiloja kulttuuritoiminnalle."