Opiskelijan terveydenhuolto ja erilaiset hyvinvointivaltiomallit KONSERVATIIVINEN
LIBERAALI
SOSIAALIDEMOKRAATTINEN
PALVELUNTUOTTAJA ►
YTHS
Yksityiset sairaalat
Kunnallinen terveydenhuoltojärjestelmä
RAHOITTAJA ►
Valtio, yliopisto / ylioppilaskunta, opiskelija
Yksin opiskelija
Valtio, opiskelija
PÄÄTÖSVALTA PALVELUISTA ►
Ylioppilaskunnalla, kunnilla, valtiolla
Opiskelijalla
Kunnilla, valtiolla
VÄHÄVARAISEN OPISKELIJAN PALVELUT ►
Samat kuin muillakin
Olemattomat
Samat kuin muillakin
AMK-OPISKELIJAT ►
Pakollinen sairasvakuutus
Kukin vastuussa itsestään
Sama tilanne kuin yo-opiskelijoilla
YO-KUNNAN ASEMA ►
Vahva: palvelun järjestäjä, maksun kerääjä. Osa valtion koneistoa
Olematon
Keskellä: edunvalvonta valtion ja kuntien suuntaan
suhteet ovat liian ”epätyypillisiä” tilanne on huonompi. Keskeinen ongelma syntyy palvelujen legitimiteetistä ja rahoituksesta. Kun kaikki käyttävät samaa julkista terveydenhuoltoa, on sen rahoittaminen ja kehittäminen kaikkien yhteinen asia. Mikäli koko keskiluokka (ja tuleva sellainen) siirtyy erilaiten yksityisten ratkaisujen piiriin, saattaa heidän halunsa osallistua järjestelmän rahoittamiseen kadota kokonaan. Skaalaedut katoavat, tyytymättömyys ja napina valtaavat maan. Muutama huono kokemus julkisesta terveydenhuollosta saattaa muuttaa koko perheen mielipiteen järjestelmän järkevyydestä. Mikäli arvostelemme työterveydenhuoltoa näin kovin sanoin, pitää meidän olla valmiita kääntämään katseemme myös omaan napaamme. Onko YTHS
se tapa, jolla haluamme tulevaisuudessa terveydenhuoltomme hoitaa? Ajatusta YTHS:n palvelujen avaamisesta myös amk-opiskelijoille on julkisuudessa pitänyt esillä peruspalveluministeri Paula Risikko (kok), joka toimii myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtorina. YTHS varautuu tähän mahdollisuuteen, sillä kaikkein pahimmassa tapauksessa sen rinnalle perustettaisiin toinen, vastaava järjestelmä. Tällöin kunnat, jotka ovat myös YTHS:n pääasiallinen rahoittaja, todennäköisesti myös kilpailuttaisivat opiskelijaterveydenhuoltonsa näiden kahden välillä. Myös koko ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen jaottelun purkamisesta keskustellaan, jolloin koko kysymys totta kai muuttuu tarpeettomaksi.
Maan hallitus ei Risikon avauksista huolimatta ole virallisesti ottanut YTHS:n avaamista agendalleen – ainakaan vielä. Tämä on todennäköisesti yksi niitä asioista, joista seuraavien vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa sovitaan. Mikäli amk-opiskelijoiden kohdalla siirrytään pakolliseen yksityiseen sairasvakuutukseen, ottaa koko Suomi askeleen kohti konservatiivista hyvinvointivaltiomallia, jossa palvelujen saaminen on entistä tiukemmin sidottu opiskelu- tai työpaikkaan. Pätkätöiden, katkonaisen ja useassa eri koulussa tapahtuvan opiskelun ja jatkuvan epävarmuuden aikana tällainen muutos kuulostaa suorastaan järjettömältä. YTHS:n roolia ylipäätään puolustellaan usein sanomalla, että YTHS on nimenomaan tämän ikävaiheen ja nimen-
omaan opiskelijoille keskeisten ongelmien asiantuntijaorganisaatio. Nämä ongelmat ja asiantuntemuksen tarve kiteytyvät nimenomaan mielenterveysongelmien hoitamiseen ja muihin psyykkisiin palveluihin. Pitäisikö YTHS:n siis fokusoitua nimenomaan psykiatrisen terveydenhuollon asiantuntijaorganisaatioksi ja lopettaa perusterveydenhuollon tuottaminen kokonaan? Rajoittamattomat työterveyspalvelut romuttavat pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusajtuksen ja johtavat kunnallisen terveydenhuollon rapautumiseen – ja nimenomaan köyhimpien lisääntyneeseen kärsimiseen. ✖
TOIMENPIDE 09
HYVINVOINTIVALTIOMALLI ►
23