Minä ja selkä: Loppuelämä on kipujen kanssa taiteilua
Paras selälle ja unelle
UNILIITON SUOSITTELEMA – valitse paras unellesi!
Malliston loppuunmyynti!
TEMPUR® Flexible
esim. 160x200 cm 21 cm -patjoilla
3499 €
(norm. 4666 €)
Niin kauan kuin erää riittää.
TEMPUR® Ombracio SmartCool-tyyny
199 € (norm. 239 €)
Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi/varaa-aika/
Varauskoodi: SELKÄLIITTO
Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!
*Perustuu vuosilta 2021 ja 2022 tehtyyn kuluttajatutkimukseen yli 1300 patjanomistajan kanssa Suomessa, laskettu vertaamalla TEMPUR®-patjan omistajien yleisiä unenlaadun huippupisteitä lähimmän kilpailijan huippupisteisiin. Lähin kilpailija tarkoittaa lähintä kilpailijaa vain haastattelupisteiden perusteella. ** Perustuu sisäisiin testeihin, joissa TEMPUR® Original -materiaalia verrattiin TEMPUR® Advanced -materiaaliin (Dan-Foam ApS 02-07.2021)
Pääkirjoitus Marjo Rinne
Kymmenen vuoden matka Selkäliiton
puheenjohtajana
Päättäessäni kymmenvuotisen taipaleeni Selkäliiton puheenjohtajana on tärkeää summata, mitä kaikkea sen aikana onkaan saatu aikaiseksi. Olen kiitollinen, että olen saanut olla mukana kehittämässä Selkäliittoa ja edistämässä väestön selkäterveyttä.
Puheenjohtajakaudellani olen kirjoittanut yhteensä neljäkymmentä Hyvä Selkä -lehden pääkirjoitusta. Niissä olen halunnut korostaa yhteisöllisyyden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja liikunnan merkitystä selän terveydelle ja toimintakyvylle tutkimustiedon valossa. Toisinaan olen käsitellyt yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutusta järjestötoimintaan.
Nämä kymmenen vuotta ovat olleet yhteiskunnassa murroksen aikaa. Korona-aika oli yksi suurimmista haasteista. Jouduimme sopeutumaan nopeasti rajoituksiin ja muuttuviin olosuhteisiin. Digitalisaatio lisääntyi räjähdysmäisesti, ja teknologiset ratkaisut tulivat avuksi yhteydenpidossa ja viestinnässä. Digiloikka muutti järjestöjen toimintaakin ja avasi uusia mahdollisuuksia. Etäkokoukset, webinaarit ja etäkurssit tulivat osaksi arkeamme.
Selkäliiton hankkeissa olemme vahvistaneet jäsenyhdistystemme osaamista ja viestintätaitoja sekä luoneet mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen. Hankkeet, kuten “Back to Move”, “Vahvistu vertaisuudesta verkossa” ja “Yhdessä menoksi!”, ovat uudistaneet toimintaamme. Olemme myös tuottaneet podcasteja, joissa asiantuntijat jakavat tietoa ja vinkkejä selkäterveyden edistämiseksi. Tehtävänämme on ollut ja on edelleen vahvistaa ymmärrystä siitä, että selkäterveys on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä.
Hyvinvointialueiden perustaminen on johtanut muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, mikä näkyy järjestöjenkin toiminnassa.
Tämän vuoksi meidän on edelleen tärkeää pitää esillä selkäterveyden merkitystä ja luoda yhteistyötä niin julkisen kuin yksityisen sektorin kanssa. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut järjestöjen rahoituksen heikentyminen, mikä luo uhkan toiminnan jatkuvuudelle.
Puheenjohtajakauteni aikana yksi merkittävä asia oli pari vuotta sitten saamamme testamenttilahjoitus, joka osoittaa, että Selkäliittoa arvostetaan ja tärkeää työtämme tuetaan. Lahjoituksen myötä olimme kuitenkin uuden tilanteen edessä, mikä vaati laaja-alaista pohdintaa. Testamenttimääräyksen mukaisesti perustimme rahaston erillisenä kokonaisuutena. Sen tavoitteena on tukea tutkimustyötä, joka edistää selkäsairauksien paranemista, ja rahoittaa tähän tutkimustyöhön liittyviä kustannuksia.
Joka vuoteen on sisältynyt paljon tehtävää. Voin silti todeta, että yhdessä olemme saaneet paljon hyvää aikaiseksi. Kuitenkin edessä on yhä haasteita. On tärkeää, että Selkäliitto pysyy mukana kehityksessä ja tavoittaa laajemman yleisön.
Lämpimät kiitokseni hallituksessa kanssani olleille yhdistysten edustajille, Selkäliiton työntekijöille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille. On ollut ilo tehdä yhteistyötä kanssanne. Kiitän myös kaikkia Hyvä Selkä -lehden lukijoita ja toivotan kaikille hyvää selkäterveyttä!
Marjo
Rinne puheenjohtaja
Julkaisija
Selkäliitto ry
Pääkirjoitus
Selkäkipuun kyllästyy nopeasti
Selkäkivun lääkehoito
Lannerangan rasitusosteopatiat ja rasitusmurtumat nuorilla urheilijoilla
Kyykyillä lisää lihasvoimaa
Tutkimustietoa
Scheuermannin kyfoosi
Selkäoireiset kaipaavat selkeää ja luotettavaa tietoa
Minä ja selkä: Loppuelämä on kipujen kanssa taiteilua
Selkäyhdistysten toimintakalenteri
Selkäyhdistysten ansiomerkit 2025 9
Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund hyvaselka@selkaliitto.fi
36. vuosikerta, ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen
Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi
Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 12.12.2025 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.
Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi
Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti klo 10-12, to klo 12-14) selkaliitto@selkaliitto.fi
Pidä Voimapaussi
Selkäkanavalla on julkaistu uusi Voimapaussitaukoliikuntapeli. Pelissä kerätään pistesaldoa ja tehdään taukoliikkeitä veikeän karhuhahmomme Tauko-Tapsan kanssa. Ahkerimmat taukoliikkujat pääsevät top-listalle.
Voimapaussi-peli on osa Taukoliikuntakokeilu pelillisin keinoin -hankettamme. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.
Lyhyt liikkumistuokio virkistää ja samalla selkä saa liikettä!
Lue lisää ja pelaa: selkakanava.fi /voimapaussi
Osallistu kyselyyn: Mitä mieltä olet Hyvä Selkä -lehdestä?
Lähetämme marraskuun lopussa lyhyen kyselyn tämän vuoden Hyvä Selkä -lehdistä niille jäsenille ja lehden tilaajille, joiden sähköpostiosoite on tiedossamme. Jos et saa kyselyä sähköpostiisi, voit osallistua siihen nettisivuillamme selkakanava. fi/lehden-paras-juttu. Jos haluat saada kyselyn paperisena, pyydäthän sen Selkäliiton toimistosta.
Vastaathan kyselyyn viimeistään 21.12.2025 mennessä. Arvomme vastaajien kesken kolme (3 kpl) Omronin HeatTens-kivunlievittäjiä. Yhden palkinnon arvo on noin 100 €.
Lämmin kiitos ajastasi ja palautteestasi!
Paras juttu 3/2025
Alkusyksyn Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli asiantuntijaartikkeli ”Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus päivittyi”.
Juttuäänestyksessä arvotut tuotepalkinnot on postitettu voittajille. Kiitokset kaikille äänestykseen osallistuneille!
Selkäkipuun kyllästyy nopeasti
Humoristi Markus Kajo on saanut perintönä monia vaivoja, myös selkäkivun. Peruslääkityksen ohella miehen kipuja lievittävät muun muassa sairaalasänky, hevoslinimentti ja vedessä kelluminen. Öiset kirjoitushetket vapauttavat pohdiskelijan tilan ja ajan kahleista.
VIIHDEKONKARI Markus Kajo on saanut isän suvun puolelta perintönä nipun selkäongelmia.
– On sacroilitistä, skolioosia, DISH-oireyhtymää, erilaisia kipuanimalioita ja niistä hermokipua, kun on muun muassa allodynia toistuvana riesana, ja puudutusaineiden ylinopea metabolisoituminen vielä bonuksena. Eikun maluksena, tietenkin, Markus sanailee.
Joukko autoimmuunisairauksia ja yliherkkyyksiä on puolestaan perua äidin puolelta, joten sekä selkä että maha ovat aina vähän kipeänä.
– Kipuperintö muistuttaa kummastakin suvusta säännöllisesti, Markus hymähtää.
Pahimmillaan selkäkipu on Markuksen mukaan ollut pirullista, yhtä tuskaa ja suoraa huutoa. Nukkuminenkin on ollut lähes mahdotonta.
– Kun asento muuttuu yhden millimetrin väärään suuntaan sängystä noustessa tai kun et pysty olemaan sängyssä unisena kuin 45 sekunnista puoleentoista minuuttiin ennen kuin on pakko vaihtaa asentoa. Tuntuu kuin olisi terävä kivi luun ja lihaksen välissä, ja sänky puristaa kiveä hermoa vasten. Raskaimmassa uniapneetikkoväsymyksessäkään ei ehdi tipahtaa uneen, kun on taas kiemurreltava eri asentoon ”kiveä pakoon”.
Selkäkipu on vahvasti läsnä Markuksen arjessa ja joskus se mokoma tuppautuu mukaan myös lomalle. Tähän voi riittää esimerkiksi matkalaukun nosto autosta tai vaikka tyhjän muovikassin hieman huolimaton kurkottelu.
– Siinä sitten loman alkaessa ristiselkä
”nitkahtaa” ja olet viikon kaksi sänkyyn sidottu siellä lomalla, ja jopa vessakäynnit ovat tuskaista irvistelyä, sekin tehtynä kipulääkkeen varassa.
Liikunta ja ärtymys
Markus kertoo, että jo nuorena hänellä oli lysy ryhti kuin Maantiekiitäjä & Kelju K. Kojootti -piirrettyjen korppikotkalla. Huono ryhti seurasi läpi elämän. – Oma vika. Ryhdistä varoiteltiin kyllä. Elämän 2.0 ”parannetussa uusintaversiossa” pitäisin hiukan paremman huolen ryhdistä ja menisin vaikka karateen, että olisi mielenkiintoista liikuntaa elämässä ja seurakavereita.
Pienikin liike on lääke.”
Aivan liikkumaton ei Markus lapsena ja nuorena ollut. Hän harrasti järjettömät määrät uimista ja etenkin sukeltamista. Lapsuuden kesät kuluivat Pohjois-Karjalan järvissä, joissa ja lammissa enemmän pää pinnan alla kuin pinnalla. Snorklausta aamusta iltaan. Sittemmin laitesukellusta. Onneksi.
– Se piti rintakehäni liikkuvuuden huippukunnossa. Ja kun astmaatikkokin olen, se oli tärkeä ominaisuus säilyttää. Se on ihan pelastanut henkeni se keuhkojen treenattuus, kun myöhemmin keuhkokuume on himoinnut tappaa minut.
Markuksen suhde liikuntaan ei ole kovin lämmin.
– Sadistinen kansakoulunopettaja vei halun lähes kaikkeen liikuntaan, ja valitettavasti päinvastoin kuin ruokatottumukset, liikuntatottumukset seuraavat lapsuudesta aikuisuuteen.
Eli liikunta on miehellä kovin vähäistä, ja sitä vielä vähentää ärtymys joka kerran, kun joku liikuntaeufoorikko tai muu slogan-papukaija möläyttää sanat ”Liike on lääke”.
– Ärsyynnyn ja mietin että ”no liiku sitten itse, äläkä saarnaile täällä – minäpä pidän lepopäivän”. Ja kun olen tehnyt pienen gallupin muutamien lähisukulaisteni ja monien ylipainoisten masennuspotilaiden parissa, niin kaikkia ottaa päähän tuo hokema.
– Useimmat sanoivat, että kun on kipeä, ylipainoinen ja niin uupunut, ettei vessaankaan jaksa sängystä kuin ihan viime virtsapakossa nousta, ja tasan tarkkaan tietää, mikä vaikutus liikunnalla on – tai pikemminkin olisi – diabetekseen, obesiteettiin, selkäkipuihin, suoliston toimintaan, masennukseen, osteoporoosiin, hapenottokykyyn, sosiaalisiin suhteisiin, ja silti ei uupumukseltaan jaksa liikkua, niin se besserwisserismikiekaisu kuulostaa silkalta hattuilulta.
Markuksen pyyntö näille kiekaisijoille onkin tilanteessa, jossa lähimmäinen on jo harrastanut liikuntaa, mutta harmittelee, ettei jaksanut enempää, sanoa kevyen kannustavasti, että pienikin liike on lääke. Siinä on jo ihan eri fiilis.
Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Markus Kajo
Markus Kajo, 68
• Yksi Suomen luetuimpia kirjailijoita sekä kotimaassa että ulkomailla.
• Radio- ja tv-viihdekonkari ja käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut useita pakinakirjoja.
• Tunnettu mm. tv-ohjelmista Kettunen ja Naurun paikka.
• Saanut englanninkielisestä käsikirjoittamisesta ja esiintymisestään tunnustukseksi mm. Emmy Awardin.
• Nyt, yli 40 Yle-vuoden jälkeen toimii media-/viihdealan yrittäjänä Joensuussa.
Sairaalasänky oli valtavan tärkeä löytö.”
Tauot unohtuvat
Kun Markus tekee kirjoitustyötä, hän uppoutuu siihen täysin unohtaen ajan ja tilan. Myös tauot unohtuvat, vaikka mies tietää niiden merkityksen. Omasta päästään tekstiä ammentaessa pitkiä miettimistaukoja tulee vähän väliä.
– Esimerkiksi kerran valitin työpöytäni ääreen liimautuneena viettämäni innokkaan kirjoitustovin päätteeksi sittemmin edesmenneelle vaimolleni, että miten voi mokoma parin tunnin kirjoittelu jumittaa ja kipeyttää selkää näin belsebuubillisen paljon. Vaimo vilkaisi kelloa ja sanoi, että pois lukien eestaas juostu parin minuutin pissatauko, sie oot nyt kirjoittanu yhteen putkeen seitsemän tuntia.
Markus kokee, että myös työasennossa olisi parantamisen varaa.
– En toimi kuten vaikka puhtaaksikirjoittaja, joka työskentelee kädet hyvin tuettuina ja näppäimistöön katsomatta syytää kopioitavaa tekstiä hyvässä asennossa. Miettimistauon aikana käteni ja käsivarteni ovat ilmassa, 5–10 senttiä näppäimistön yläpuolella. Ryhti on lysy, kyfoottinen etukumara, ristiselkä on pyöreänä justiinsa väärään suuntaan, kun selkä on irti ristiselän tuesta, ja käsivarsien paino rasittaa hartioita, niskaa ja ristiselkää.
Hyvää hoitoa
Markus kertoo saaneensa selkäoireisiinsa hyvää hoitoa. Hän luottaa vain koulutettuihin alan ammattilaisiin, eikä hänen selkäänsä koske kukaan kuolevainen, jolla ei ole perinteistä lääketieteellistä koulutusta työhönsä.
– Ylen työterveyden kautta minulla oli Tampereella useamman vuosikymmenen ajan sama hyvä OMT-fysioterapeutti Mika, joka manipuloi selkää. Myöhemmin sitten DISH-oireyhtymä esti manipuloinnin. DISH-oireyhtymä eli diffuusi idiopaattinen skeletaalinen hyperostoosi on vaiva, joka luo yläselkään luusiltoja.
– Sen jälkeen kun DISH tuli keski-iässä, eikä ruksahteleva OMT-hoito ja väänneltävänä oleminen enää käynyt päinsä, oli esimerkiksi fasettilukon kanssa tehtävä tyynypyramidi kotisängylle ja koetettava siinä selällään maaten rytkytellä ja naksautella leukaperissä asti tuntuva, todella inhottava fasettilukkokipu pois, Markus jatkaa.
Nykyään Markuksella on kotisänkynä Lojerin sairaalasänky, ja se oli valtavan
tärkeä löytö. Se on ollut avain kivuttomuuteen ja minimilääkkeisiin pääsemisessä.
– Hyvien säätöjen ansiosta se ihan yksin pystyy pitämään selkäni peruslääkityksellään kunnossa. Toisin sanoen tarvitsen vahvoja kipulääkkeitä murto-osan siitä, minkä verran tarvitsin, kun oli hyvä mutta tavallinen sänky.
Muita keinoja pitää selkäkipu loitolla ovat kävely, vedessä kelluminen ja fysioterapia. Toimiviksi on havaittu myös jääpakkaus, apteekin Perskindol tai agraari- tai halpakaupan linimentti litran pullossa ”Hevosille ja urheilijoille”.
– Tämä hevoslinimentti oli aikoinansa Yle TV2:n kuvaussihteerien salainen ase niskatuskiin.
Selässä ei ole ollut leikkaustarvetta. Miehen mahaa on sen sijaan leikattu varsin monta kertaa.
– Jos mahaa vielä leikataan vähän lisää ja syvemmältä, niin sittenhän sitä ollaan jo selässä! Tulee synergiaetu: leikkaus alkaakin olla yhtä aikaa mahaja selkäleikkaus, samalla hinnalla, Markus lohkaisee.
Sairauksien hoidon takia hän joutuu heräämään unestaan monta kertaa. Uniapnean hoidossa käytettävä CPAPlaite tuo omat kuvionsa sekä se, että Markus on lapsesta saakka ollut, kuten iso lauma äidin puolen sukua, täysin yörytminen.
– Kirjoitan yöllä, nukun pitkään ja vähän milloin sattuu. Olen neuvonut, että mulle voi soittaa työasiassa kahdelta tai kolmelta yöllä, mutta mieluusti ei ennen kello neljäätoista iltapäivällä. Ennen kahtatoista, kolmeatoista olen vielä unessa ja niin väsynyt, etten edes herää yöpöydällä pään vieressä soivaan puhelimeen.
Kirjoitan tekstiä päässäni
Kipu ja sängyssä makaaminen vaikuttavat väistämättä mielialaan, kun koskee, eikä voi tehdä mitään. Markus tahtoo ajatella päinvastoin.
– Selkäkipuun kyllästyy nopeasti. Sitä alkaa miettiä, että olisi ehkä vielä kivempaa, jos ei koskisikaan selkään, vaan sitä olisi terve ja produktiivinen. Markus joutui tässä jokin aika sitten
Paukutan rumpusettiä puolisäännöllisesti
aivoja terästääkseni sekä huvin että selän vuoksi.”
selkäkipujen takia sairaalaan. Kun kipujen ja ”vältettävien asentojen” takia hän ei pystynyt kirjoittamaan mitään vihkoon muistiin, mutta kuitenkin halusi tehdä jotain, hän alkoi kirjoittaa juttuja ja yhtä pidempää tekstiä päässään. Nyt tätä juttua tehtäessä Markus oli muusta syystä sekä selkäkivuista jälleen sairaalassa. Kirjoitustyö jatkuu edelleen. – Kun lääkitys sekä fysio, jää, linimentti ja TENS-sähkö vapauttavat minut kivun kahleista, tekstien kirjoittaminen päässäni öisessä pimeässä sairaalahuoneessa vapauttaa minut sairaalahuoneen ja kaikkien tilojen ja ajan kahleista.
Rummutusta selälle
Vapaa-ajallaan kynäniekka puuhailee ja harrastaa monenlaista, kuten äänenkäsittelyä tietokoneella, lukemista, klassisten kielten ja tiettyjen ohjelmointikielten alkeita sekä kansantajuistettujen tiedejuttujen seuraamista Youtubessa. Ja tietenkin huvikseen kirjoittelua. Sen hän on aloittanut jo koulupoikana, eikä ole siihen vieläkään kyllästynyt.
Yksi ehkä hieman epäkonventionaalinen Markuksen selänhoitokeino – ja samalla harrastus – on rumpujen soitto. Ensi kosketus rumpuihin tuli jo 1960-luvun lopulla, kun kummitäti toi pojalle Englannin-tuliaisena virvelirummun. Sittemmin nuorukainen harjoitti soitto-opintoja Joensuun musiikkiopistossa, ja päätyipä mies jossain vaiheessa soittamaan rumpusettiä tuuraajana kaupunginteatterin operettiesityksissäkin. Noin kymmenen vuotta sitten saatuaan aivoinfarktin Markus aloitti vanhan rumpuharrastuksen uudelleen.
– Nykyään paukutan rumpusettiä puolisäännöllisesti aivoja terästääkseni sekä
Markus Kajon omakuva.
huvin että selän vuoksi. Ristiseläntuellisia rumpujakkaroita kun on olemassa.
Lihaskato ja uusi vuosi
Kirurgi sanoi Markukselle, että viikko selinmakuuta sairaalassa vie 20 prosenttia jalkojen lihasvoimasta pois. Huonon tuurin takia selinmakuuta on viime aikoina kertynyt kuukausitolkulla.
– Jaloissa on nyt siis miinusmerkkiset lihakset. Loppuvuosi ja tulevan alkua menee varmasti fyysisesti vauhtia ottaessa: täytyy saada liikunnalla reisilihasten, keuhkojen ja selän kuntoa paremmaksi.
Sairaalassa on ollut aikaa pohtia, ja pohdinnat alkavat Markuksen mukaan siirtyä paperille pikkuhiljaa, jahka uusi vuosi vanhenee.
– Päänuppini uumenista saattaa olla pidempi teksti tulossa, mahdollisesti hyvinkin raikkaasta tulokulmasta. Silmät kiiluen kun olen sairaalasängyssä mielikuvitukseni sisältöjä pelmuuttanut, niin kaikkea jännää siellä nyt nähtävästi olisi itämässä. Kunpa vain osaisi erottaa rikkaruohot ja tuholaiset joukosta, niin voisi vahingossa syntyä jotain ylioivallista. Jäämme jännityksellä odottamaan mitä käsikirjoittajan päästä ja kynästä kumpuaa.
Järjestöpäivät ja syyskokous
Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Leena Kämppi
Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous pidettiin 15.–16. marraskuuta Lahdessa. Sunnuntain syyskokouksessa Selkäliitolle valittiin uusi puheenjohtaja ja hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Kokousisäntänä toimi 30-vuotista taivaltaan juhlistanut Selkäyhdistys SalpausSelät.
SELKÄLIITON UUDEKSI puheenjohtajaksi kaudelle 2026–2027 valittiin Leena Kämppi. Kämppi on ollut jäsenenä Selkäliiton hallituksessa vuodesta 2018. Hän toimii parhaillaan puheenjohtajana Mikkelin Seudun Selkäyhdistyksessä, jonka toiminnassa hän ollut mukana jo 20 vuotta. Kämppi, 65, jäi vuoden alussa eläkkeelle työstään Etelä-Savon hyvinvointialueella (Eloisa), jossa hän työskenteli apuvälineyksikössä ja viimeiset viisi vuotta rintamaveteraanien kuntoutusohjaajana.
Kämppi pitää tärkeänä, että Selkäliitto ja sen toiminta pystytään pitämään elinvoimaisena, jotta liitolla on jatkossakin riittävät resurssit toimia ja olla jäsenyhdistyksiensä tukena. Järjestötoiminnassa häntä on aina motivoinut yhteisöllisyys. – Lämmin kiitos luottamuksesta ja valinnasta Selkäliiton puheenjohtajaksi. Yhdessä tekemällä saamme aikaan enemmän. Minulle on tärkeää, että asiat tehdään aidosti ihmisiä varten. Uskon, että kokemukseni terveydenhuollon ammattilaisena ja yhdistystoimijana
Selkäliiton pitkäaikaiselle puheenjohtajalle
Marjo Rinteelle luovutettiin Selkäpatsas-tunnustus toiminnasta selkäterveyden hyväksi.
sekä vahva sitoutumiseni selkäterveyden edistämiseen antavat minulle hyvät valmiudet toimia puheenjohtajana, Kämppi toteaa.
Selkäliiton hallitukseen kaudelle 2026–2027 uusina jäseninä valittiin Jarmo Lehtinen (Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset), Kari Rantavalli (Satakunnan Selkäyhdistys), Aulis Veteläinen (Kanta-Hämeen Selkäyhdistys) ja Arja Väisänen (Savonlinnan Selkäyhdistys). Jatkokaudelle erovuoroisista uudelleen valittiin Sirpa Heikkinen (Kymenlaakson Selkäyhdistys).
Järjestöpäiville ja syyskokoukseen kokoontui paikan päällä ja etäyhteyksin yhteensä 30 osallistujaa 17 selkäyhdistyksestä. Järjestöpäivillä käsiteltiin ajankohtaisia liiton ja yhdistyskentän asioita. Vierailevana puhujana lauantain järjestöpäivässä oli Opintokeskus Siviksen asiantuntija Raisa Omaheimo, joka kertoi tulevaisuuden ennakoinnin merkityksestä yhdistyksen toiminnan suunnittelussa.
Lämpimät onnittelut kaikille valituiksi tulleille!
Selkäpatsas
Marjo Rinteelle
Selkäliiton pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Marjo Rinteelle luovutettiin syyskokouksessa Selkäpatsas-tunnustus ansiokkaasta toiminnasta selkäterveyden hyväksi.
Rinne on toiminut Selkäliiton puheenjohtajana vuodesta 2016 ja hän päättää pestinsä tämän vuoden loppuun. Ennen puheenjohtajakauttaan hän oli jäsenenä liiton hallituksessa vuosina 2012–2015. Kymmenvuotisen puheenjohtajakautensa aikana Rinne on ansiokkaasti ollut kehittämässä ja uudistamassa Selkäliiton toimintaa.
– Olen hyvilläni, että olen voinut olla kehittämässä Selkäliiton toimintaa ja edistämässä väestön selkäterveyttä ja hyvinvointia. Järjestötoiminta tarvitsee uusia avauksia, innovaatioita ja verkostoitumista pysyäkseen mukana muuttuvissa toimintaympäristöissä, Rinne totesi kiitospuheessaan.
Selkäliiton uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2026–2027 valittiin Leena Kämppi.
Selkäkivun lääkehoito
LÄHES JOKAINEN KÄRSII jossakin elämänvaiheessa ainakin jonkinasteisesta äkillisestä selkäkivusta. Pitkittynyttä kipua, johon luokitellaan yli kolme kuukautta jatkunut kipu tai usein toistuvat kipujaksot, esiintyy noin joka kymmenennellä. Äkillinen kipu on yleensä päivissä – yksittäisissä viikoissa itsestään paraneva oire, johon harvoin löytyy mitään yksittäistä selkeää syytä, kuten kuvantaen todettavissa olevaa kudosvauriota. Niin sanottuja kulumamuutoksia, joita mieluiten kutsun ajanpatinaksi, esiintyy lähes jokaisella iän karttuessa. Yksiselitteistä yhteyttä yksittäisiin kipujaksoihin on yleensä vaikea todentaa. Toisaalta tietyt muutokset, kuten nikamien päätelevypainumat, voivat joillakin ainakin osin olla yhteydessä pitkittyvään oireiluun.
Hoito kuitenkin on pääsääntöisesti sama riippumatta siitä, millaisia muutoksia rangassa on mahdollisesti todettavissa tarkoillakaan kuvantamistutkimuksilla. Lisäksi ei ole juuri mitään rangan ku-
vantamismuutoksia, joiden perusteella esimerkiksi liikkumista tai ylipäätänsä rasitusta olisi millään muotoa syytä rajoittaa. Pysy aktiivisena on paras neuvo, jonka kivusta kärsivälle voi antaa. Mieluummin vaikka kipulääkkeen avulla liikkeelle mahdollisimman nopeasti kuin lepo ilman lääkettä. Useat korkeatasoiset tutkimukset ovat osoittaneen, että aktiivinen paluu mahdollisimman nopeasti normaaliin arkeen nopeuttaa toipumista.
Kuvantamislöydöksillä ei juuri vaikutusta kivun lääkehoitoon
Kuvantamistutkimukset (lähinnä magneettikuvaus, MK) ovat tarpeen lähinnä niissä tapauksissa, kun epäillään oireiden taustalla syytä, johon voisi leikkaushoidolla puuttua. Nurinkurisesti maallikko saattaa kipujen vuoksi käydä rangan magneettikuvantamistutkimuksessa ilman lääkärin lähetettä tai
neuvoa ja huomatessaan röntgenlääkärin lausunnon tulee kysymään lääkäriltä, mitä tämä tarkoittaa. Toisaalta kokeneelta yleislääkäriltä saattaa julkisen terveydenhuollon työnantaja evätä luvan pyytää tutkimus ilman esimerkiksi fysiatrian erikoislääkärin arviota. Käytännöllä ajatellaan säästettävän kalliiksi miellettävää kuvantamisresurssia, luulo, joka on osoitettu vääräksi joustavien käytänteiden toimintayksiköissä. Todellisuudessa näin voidaan jopa säästää kokonaisresursseja, kun kalliimpaa erikoissairaanhoitoa ei välttämättä tarvitse konsultoida lainkaan. Toisaalta, jos lääkäri pyytää magneettikuva -
”Pysy aktiivisena on paras neuvo, jonka kivusta kärsivälle voi antaa.”
Kuva: Dollarphotoclub
uksen, on valmistauduttava itse myös tulkitsemaan kuvalöydökset potilaalle, ja kivun lääkehoitoon kuvantamislöydöksillä ei juuri ole vaikutusta. Ilman selkeää lääketieteellistä perustetta tehdyistä kuvantamistutkimuksista voi olla jopa haittaa, jos löydökset invalidisoivat potilaan. Toisaalta joku toinen voi rauhoittua, kun kuulee, että kuvissa ei näy mitään vakavaa eikä vaarallista ja siten rohkaistuu liikkumaan.
Mikäli yllättäen ilmenee ulosteen pidätyksen tai virtsaamisen vaikeutta, raajan/raajojen selvä halvausoire, on syytä hakeutua lääkäriin päivystyksellisesti eli heti – ei huomenna. Näissä tilanteissa saatetaan tarvita päivystyksellinen rangan magneettitutkimus, joka on tehtävä heti – ei huomenna.
Mistä lääkkeistä on tutkimusnäyttöä?
Äkillisessä voimakkaassa kivussa, kuten myös pitkittyneessä invalidisoivan voimakkaassa kivussa, saatetaan joutua turvautumaan voimakkaisiin opiaattilääkkeisiin (kuten oksikodoni tai morfiini) mutta on muistettava, että tutkimusnäyttö ei puolla niiden käyttöä äkillisessä selkäkivussa eli varsinkaan äkilliseen selkäkipuun en suosittele niitä lainkaan muutoin kuin sairaalaolosuhteissa. Niihin liittyy merkittävä haittavaikutusten (kuten ummetus, väsymys, sekavuus jopa hengityksen pysähtyminen) riski sekä riippuvuusriski, jolloin pidempiaikaisen lääkityksen kohdalla saatetaan lopulta hoitaa riippuvuutta eikä kipua. Kun opiaattireseptorit ovat ”täynnä” ei annoksen nostokaan enää auta vaan se lisää ainoastaan haittoja. Heikompia opioideja, kuten tramadolia ja kodeiinia (yhdistelmävalmisteena),
”Ilman selkeää lääketieteellistä perustetta tehdyistä kuvantamistutkimuksista voi olla jopa haittaa.”
voidaan käyttää pitkittyneissä oireissa mutta vain lyhytaikaisesti.
Äkillisen ja pitkittyneenkin kivun osalta paras tutkimusnäyttö on ns. tulehduskipulääkkeistä, joita ovat esim. ibuprofeiini tai uudemman polven ns. koksibit, joilla on vähemmän maha-suolikanavan haittoja. Tulehduskipulääkkeet eivät kuitenkaan sovi esimerkiksi monien verenkiertolääkkeiden, kuten Marevanin, kanssa.
Parasetamolia käytetään runsaasti varsinkin, jos muut sairaudet tai lääkitykset rajoittavat tulehduskipulääkkeiden käyttöä, mutta tutkimusnäytön perusteella sen teho sekä äkillisessä että pitkittyneessä selkäkivussa on varsin vaatimaton.
Lihasrelaksanteista on akuutissa kivussa kohtuullista tutkimusnäyttöä mutta pitkittyneessä kivussa taas ei, ja haittavaikutusten, kuten väsymyksen, riski on kohtaisen suuri.
”Äkillisen ja pitkittyneenkin kivun osalta paras tutkimusnäyttö on tulehduskipulääkkeistä.”
Gabapentinoideja käytetään melko paljon etenkin raajaan säteilevien kipuoireiden hoidossa, mutta selkäperäisiin oireisiin tutkimusnäyttöä käytön tueksi ei käytännössä ole.
Vanhanpolven masennuslääkkeitä (trisykliset antidepressantit) käytetään ns. kipukynnystä nostavina lääkkeinä etenkin pitkittyneissä säteilykipuoireissa mutta tutkimusnäyttö nimenomaan rankaperäisissä oireissa on heikko ja haittavaikutusriski varsinkin lääkkeiden aloitusvaiheessa on kohtalaisen suuri. Serotoniinin-noradrenaliinin takaisinoton estäjistä (SNRI) ei ole tutkimusnäyttöä akuutissa selkäkivussa mutta pitkittyneessä kivussa näyttöä jo on huomioiden kuitenkin huomattava haittavaikutusten riski.
Yhteenveto
Yhteenvetona voisi todeta, että lääkehoito on tärkeä osa selkäkipuisen kokonaisvaltaista hoitoa. Tehokkaan ja sopivan lääkkeen löytyminen voi olla yksilöllistä ja joka tapauksessa on tärkeää huomioida mahdollinen muu lääkitys ja haittojen riskitekijät. Kivunhoidossa lääkkeiden lumevaikutus voi olla huomattava. Valitettavasti kahteenkymmeneen vuoteen ei ole saatu kliiniseen käyttöön uusia tehokkaita kipulääkkeitä.
Ville Leinonen neurokirurgian professori, ylilääkäri
• Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 18.4.2026, Helsinki
• Selkäviikko 12.–18.10.2026
• Maailman selkäpäivä 16.10.2026
• Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 14.–15.11.2025, (paikka avoin)
Hyvä Selkä -lehti ilmestyy
23.1., 30.4., 28.8. ja 27.11.
Asiantuntija-artikkeli
Lannerangan rasitusosteopatiat ja rasitusmurtumat nuorilla urheilijoilla
Rasitusmurtumat ovat hankala ongelma etenkin nuorille urheilijoille, koska toipumisessa oireiden alusta normaaliin harjoitteluun ja kilpailuun menee muutama kuukausi, joka on nuorelle urheilijalle pitkä aika. Rasitusmurtumat voivat myös herkästi uusiutua. Lanneselän rasitusmurtumia esiintyy erityisesti selän taivutuksia ja kiertoja sisältävissä lajeissa kuten voimistelussa mutta myös esimerkiksi joukkuepallopeleissä. Yleisimmin lannerangan rasitusmurtuma sijaitsee alimman lannenikaman takarakenteissa.
Mistä lannerangan rasitusmurtumat tavallisesti johtuvat?
Rasitusmurtuman syntyyn vaikuttaa useampi tekijä. Riskiin vaikuttaa sekä luustoon kohdistuva kuormitus että se, miten luusto tätä kuormitusta kestää. Diagnoosimenetelmät ovat magneettikuvauksen saatavuuden paranemisen vuoksi viime vuosina kehittyneet ja näitä havaitaan sen takia varhaisemmassa
vaiheessa. Sitä ovatko lannerangan rasitusmurtumat lisääntyneet, ei varmuudella tiedetä.
Rasitusmurtuman riskiä lisäävät esimerkiksi harjoituskuorman nopea nostaminen mutta myös rakenteelliset tekijät, kuten lannerangan korostunut lordoosi, puutteellinen kehonhallinta tai suoritustekniikka voivat vaikuttaa riskiin saada rasitusmurtuma. Hyvän lihaskunnon ajatellaan puolestaan suojaavan rasitusmurtumilta.
Luuston kykyyn sietää kuormitusta vaikuttaa aikaisempi liikuntatausta, kehon monipuolinen kuormittaminen lapsuudesta asti auttaa rakentamaan luustosta vahvan. Ravitsemuksella on myös
”Rasitusmurtuman
syntyyn vaikuttaa useampi tekijä.”
Kuva: UKK-instituutti / Studio Reetta Muranen
”Rasitusmurtuma on mahdollista saada, vaikka puutteita ravitsemuksessa ei olisi ja harjoittelu olisi monipuolista.”
todella tärkeä merkitys. Hormonitoiminta vaikuttaa luuston terveyteen ja normaali hormonitoiminta edellyttää riittävää energiansaantia suhteessa kulutukseen. Luuston terveyden kannalta myös riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista on tärkeä huolehtia. Luusto vahvistuu kuormituksen aiheuttaman muodonmuutoksen ja luun uudismuodostuksen kautta. Jos luusto ei ehdi tai pysty sopeutumaan uuden tyyppiseen kuormitukseen, alkaa tulla vaurioita ja muodostuu niin sanottu rasitusreaktio, joka näkyy magneettikuvassa luun turvotuksena. Mikäli kuormitus jatkuu eikä vaurio pääse korjaantumaan, kehittyy rasitusmurtuma. Rasitusreaktioita nähdään toisaalta myös kivuttomilla urheilijoilla. Joskus kipuoireilu alkaa
tusmurtumien runsaaseen esiintymiseen nykyään, on se, että jo melko varhain erikoistutaan yhteen lajiin, jota harjoitellaan ympäri vuoden ja harjoitusmäärät ovat suuria. Tällöin elimistö kuormittuu yksipuolisemmin kuin jos lajeja olisi vuoden aikana useampi. Vapaamuotoiseen liikkumiseen jää myös vähemmän aikaa. On hyvä myös muistaa, että seuratoimintaan osallistuminen ei myöskään takaa sitä, että lapsi tai nuori liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Erityisesti nuorten joukkuelajeissa haasteena on se, että samanikäiset pelaajat voivat olla biologisesti eri kehitysvaiheissa ja kova fyysinen kuormitus kasvupyrähdyksen aikana saattaa altistaa rasitusvammoille. Hieman vanhemmilla urheilijoilla harjoituskuorman seuraamisen merkitys
rin vastaanotolle. Nuoren rasitukseen liittyvän selkäkivun syy tulee selvittää ja ensisijainen tutkimusmenetelmä on magneettikuvaus. Lihasvenähdykset selässä ovat harvinaisia vammoja nuorilla urheilijoilla, ja luun rasitusvamma tulee herkästi poissulkea. Lannerangan rasitusmurtumaan tai rasitusosteopatiaan liittyvä kipu voi alkaa vähitellen tai oireen alku voi liittyä yksittäiseen tilanteeseen.
Rasitusmurtuman tai sen esiasteen hoito perustuu kuormituksen tauottamiseen, jotta murtumalla tai sen esiasteella on edellytykset parantua. Kuormitusta rajoitetaan yleensä 2–4 kuukauden ajan, jonka jälkeen asteittain voidaan yleensä palata harjoitteluun. Hoitosuunnitelma tehdään yksilöllisesti lääkärin kanssa ja
”Rasitusmurtuman tai sen esiasteen hoito perustuu kuormituksen tauottamiseen, jotta murtumalla tai sen esiasteella on edellytykset parantua.”
vasta siinä vaiheessa, kun murtuma on jo nähtävissä. Kipuoireen taustalla todettua luun rasitusreaktiota kutsutaan usein myös rasitusmurtuman esiasteeksi eli rasitusosteopatiaksi.
Miten rasitusmurtumia voitaisiin ennaltaehkäistä?
Harjoittelu, lepo ja ravitsemus ovat tärkeitä perusasioita urheilijan arjessa, joiden toteutumisesta on tärkeä huolehtia. Riittävästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtiminen on lapsen tai nuoren kotijoukkojen vastuulla. Valmentajien on myös tärkeä kannustaa riittävään ja monipuoliseen syömiseen. Kotona ja urheiluharrastuksessa tulee toimia vastuullisesti, eli tukea lasten ja nuorten myönteistä suhdetta ruokaan sekä omaan kehoon. Iän karttuessa vastuu riittävästä ravinnosta ja levosta siirtyy asteittain urheilijoille itselleen. Yksi asia, mikä saattaa vaikuttaa rasi-
korostuu vammojen ja muiden terveysongelmien ehkäisyssä. Esimerkiksi toisen asteen opintojen alkaessa harjoittelun määrä ja intensiteetti voivat samaan aikaan lisääntyä ja sitä kautta rasitusmurtumienkin riski kasvaa. Riittävä palautuminen voi olla haasteena etenkin, jos nuori kilpailee useamman joukkueen kanssa tai useammassa lajissa. Laadukasta tieteellistä tutkimusta lannerangan rasitusmurtumien ja niiden esiasteiden esiintyvyydestä ja ehkäisystä tarvitaan lisää. Rasitusmurtuma on mahdollista saada, vaikka puutteita ravitsemuksessa ei olisi ja harjoittelu olisi monipuolista.
Rasituksessa lisääntyvän selkäkivun syy tulee
selvittää
Jos selkäkipua alkaa vähitellen esiintyä rasituksessa, voidaan harjoittelu ensin tauottaa 1–2 viikon ajaksi, ja mikäli oire palaa, sitten on hyvä hakeutua lääkä-
urheilufysioterapeutilla on tärkeä rooli kuntoutuksessa. Rasitusmurtumasta toipuessa urheilija voi kehittää sellaisia ominaisuuksia, joiden harjoittelu on aiemmin ehkä jäänyt vähemmälle ja tutun ryhmän mukana harjoitteleminen auttaa jaksamaan henkisesti.
Kerttu Toivo lääketieteen tohtori, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.
Hyväntuulista
menoa Porissa
SATAKUNNAN Selkäyhdistyksen Yhdessä menoksi -vuosi on ollut vilkas ja täynnä mielenkiintoisia retkiä. Yhdistyksen pieni mutta aktiivinen Menoksikaverien ryhmä on ideoinut, suunnitellut sekä kävellyt uudet reitit etukäteen varmistaakseen niiden sopivuuden osallistujille. Lenkkien osalta erityisesti vapaaehtoiset Pirjo, Tarja ja Eerika ovat olleet aktiivisesti mukana aina suunnittelusta toteutukseen. Pirjo, ryhmän energiapakkaus, on osallistunut jokaiseen Menoksi-tapahtumaan.
Tänä vuonna Menoksi -kaverit ovat yhdessä innokkaiden osallistujien kanssa tehneet useita kävelyretkiä Kirjurinluodon luonnonläheisessä lenkkimaastossa, perehtyneet sauvakävelyn saloihin, tutustuneet oppaiden kera Porin keskusta-alueen taideteoksiin ja Porin Vanhaan hautausmaahan, vierailleet museoissa sekä tietenkin vaihtaneet ajatuksia kahvikupposen kera. Valtakunnallista Unelmien liikuntapäivää vietettiin Porin metsässä ulkoillen ja jumpaten sekä grillikodalla grillaillen. Osallistujia on jokaiseen tapahtumaan riittänyt, joskus enemmän, joskus vähän vähemmän, mutta aina hyväntuulisina.
Mukavia yllätyksiäkin on koettu: tou-
kokuisella Juhanin ideoimalla kulttuurikävelyllä kaupunginjohtaja Lauri Inna saapui tervehtimään osallistujia. Hän oli pahoillaan, ettei ehtinyt lähteä mukaan tutustumaan kaupunkialueen taideteoksiin ja Keski-Porin kirkkoon, mutta kiva kun kävi!
Syksyn kävelylenkit saivat kukin oman teemansa ja sisältönsä. Syyskausi polkaistiin käyntiin vierailulla Luodon siirtolapuutarhaan. Eerika ja Tarja suunnittelivat reitin sekä sopivat järjestelyistä siirtolapuutarhayhdistyksen sihteerin Jaanan kanssa. Jaanan mukana pääsimme yleisten alueiden lisäksi katsomaan kahta upeaa, vehreää mökkipihaa, jois-
sa silmä ja mieli lepäsivät. Jaana kertoi siirtolapuutarhan historiasta, nykyisistä toimintatavoista sekä yhteisöllisyydestä alueen mökkeilijöiden kesken. Kierroksen jälkeen istahdimme yhdistyksen kerhomajalle kahvikupposen ääreen keskustelemaan näkemästämme.
Joskus joudutaan hyvästä valmistelusta huolimatta ottamaan suunnitelma B käyttöön. Näin kävi lokakuisella Polsanluodon eli Porin mielipuiston lenkillä. Tarkoituksena oli kävellä Polsanluodon luontopolulla, joka kulkee Kokemäenjoen suistoympäristössä osittain pitkospuita pitkin. Mutta koska oli sen verran kuraista ja liukasta, ettei sinne ollut mielekästä mennä, päätimme ihailla Luodon syksyistä maisemaa juovan viereistä rantaa pitkin kävellen. Lenkin kruunasivat grillimestareina toimineiden Siljan ja Merjan tarjoamat herkulliset makkarat.
Kiinnostavaksi osoittautui myös Siljan järjestämä vierailu Satakunnan museon ”Teemu Muurimäki – neljännesvuosisata uniikkipukuja” -näyttelyyn. Vierailuun saatiin yhdistettyä Porin museoiden ja Satakunnan hyvinvointialueen yhdessä kehittämä toimintamalli eli Kulttuuriresepti, joka on vapaalippu kahdelle henkilölle yhteen kulttuurikohteeseen. Mikä sitten saa porilaiset osallistumaan Menoksi-reissuille? Iloinen, mutkaton ja hyväntuulinen seura. Tutuiksi tulleet kivat vetäjät. Hyvä syy lähteä ulos. Näkee paikkoja, joissa ei ole ennen ollutkaan. Näin osallistujat kertovat.
Teksti: Tiina Renfors Satakunnan Selkäyhdistys ry
Lähde selkäyhdistykseen vapaaehtoiseksi Menoksi-kaveriksi!
Menoksi-kaverina voit esimerkiksi vetää neljän kerran kävelyryhmän tai järjestää kulttuuriretkiä. Voit myös ideoida uutta toimintaa. Yhdessä menoksi -hankkeessa halutaan edistää selkäterveyttä ja vähentää yksinäisyyttä lähtemällä yhdessä liikkeelle.
Tutustu hankkeeseen: Selkakanava.fi > Selkäliitto > Yhdessä menoksi -hanke
EPÄSPESIFI NISKAKIPU on kipua, jolle ei ole tarkkaa selittävää tekijää, eikä se ole syntynyt vamman, poikkeavien rakenteiden tai hermostollisten oireiden seurauksena. Niskakipu voi oireilla kivun lisäksi monin tavoin, kuten epämukavuuden ja jumin tunteena niskassa ja säteillen päähän ja hartioiden alueelle. Epäspesifi niskakipu on yleistä nuorilla ja Suomessa 15–17-vuotiailla nuorilla noin 40 prosentilla esiintyy niskakipua viikoittain. Niskakipu on yleisempää tytöillä kuin pojilla.
Niskakivulla on monia syitä ja vaikutuksia
Nuorten niskakipu on monitekijäinen ilmiö, jossa fyysiset, psykososiaaliset ja elämäntapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat monesti yhdessä. Fyysisistä tekijöistä vartalon ja pään kumarat asennot lisäävät niska-hartiaseudun lihasten venyttymistä ja ylikuormittumista. Psykososiaaliset tekijät, stressi ja sosiaaliset suhteet ja niiden muutokset voivat lisätä haasteita ja paineita nuorten elämässä ja osaltaan olla yhteydessä niskakipuun. Elämäntapoihin usein liittyvä vähäinen fyysinen aktiivisuus ja pitkäkestoisen paikallaanolon lisääntyminen esimerkiksi pitkien ruutuaikojen kautta altistaa kehoa huonoille asennoille, jolloin niskan lihakset kuormittuvat ja väsyvät. Niskakipu voi vaikuttaa nuoren elämään fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kipu voi haitata yleistä toimintakykyä vaikeuttamalla niskan ja yläraajojen liikkuvuutta, aiheuttamalla unettomuutta ja mielialan ongelmia, sekä koulusta ja harrastuksista poisjäämistä. Kuitenkin niskakipu menee usein ohi muutaman päivän kuluessa.
Keskiössä itsehoito
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja kehittämistyönä. Kirjallisuuskatsauksella kerättiin tietoa kansainvälisistä tiedejulkaisuista, joista saatujen tietojen perusteella kirjoitettiin artikkelit epäspesifistä niskakivusta ja sen itsehoidosta.
Nuorten niskakivun hoidossa terveydenhuollolla, nuorella ja huoltajilla on tärkeä merkitys. Opinnäytetyössä keskityttiin tarkastelemaan niskakivun itsehoitokeinoja. Kirjallisuuskatsauksen perusteella toimivimmaksi niskakivun itsehoitomuodoksi nousi liikkuminen. Yhtä oikeaa harjoittelu- tai liikuntamuotoa ei ole, vaan harjoittelu voi olla lihasvoima- tai kestävyysharjoittelua.
Lihasvoimaharjoittelussa keskitytään tiettyihin niskan lihaksiin ja lihasryhmiin. Sopivia lajeja ovat kuntopiiri, kuntosaliharjoittelu ja kuminauhaharjoitukset. Kestävyysharjoittelussa hyviä lajeja ovat reipas kävely, pyöräily ja uinti. Lihasvoima- ja kestävyysharjoittelun on oltava jatkuvaa ja säännöllistä, jotta se olisi hyödyllistä. Niskakivun hoidossa ja ennaltaehkäisyssä tärkeää olisi pysyä aktiivisena ja jatkaa päivittäisiä toimiaan kohtalaisesta kivusta huolimatta. Fyysisen harjoittelun lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota työskentelytottumuksiin opiskellessa ja vapaa-ajalla sekä käytettyyn ruutuaikaan. Pitkäaikaista istumista ja yhtäjaksoista samassa asennossa olemista tulisi välttää vaihtamalla ajoittain asentoa sekä tauottamalla paikallaanoloa, esimerkiksi nousemalla ylös jaloittelemaan. On tärkeää pitää huolta myös mielen hyvinvoinnista. Si-
tä tukevat muun muassa ihmissuhteiden ylläpitäminen, mielekäs ja rentouttava tekeminen, sekä mieltä vaivaavista asioista puhuminen.
Yhteenveto
Opinnäytetyön tulokset aikaisempiin tutkimuksiin verrattaessa ovat samansuuntaisia ja ne myös vahvistavat ja päivittävät aiempaa tietoa epäspesifistä niskakivusta ja sen itsehoidosta, vaikka useat tutkimukset olivat aikuisille suunnattuja. Tietoja voidaan hyödyntää edistämään nuorten hyvinvointia. Nuorten lisäksi niitä voivat käyttää esimerkiksi vanhemmat, opettajat ja kouluterveydenhuolto.
Jatkotutkimuksia eri itsehoitomenetelmistä tulisi tehdä suunnattuna nuorten ikäluokkaan. Opinnäytetyö ja sen tulokset muistuttavat, että nuorten tukija liikuntaelinongelmat, kuten niskakipu, ovat hyvin yleisiä ja niiden hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn on mahdollista vaikuttaa osin myös itsehoidon avulla. Opinnäytetyön tuotoksina kirjoitetut artikkelit ovat luettavissa Selkäliiton Selkäkanava-sivustolla.
Lotta Huuskonen fysioterapeuttiopiskelija, LAB-ammattikorkeakoulu Tiina Reponen fysioterapeuttiopiskelija, LAB-ammattikorkeakoulu
Anu Kaksonen fysioterapian opettaja, LAB-ammattikorkeakoulu
LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat kirjoittivat opinnäytetyön, jonka tarkoituksena oli selvittää mitä epäspesifi niskakipu on, sen riskitekijöitä ja sen itsehoito-ohjeita. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Selkäliitto, jonka nettisivuille tuotettiin yleistajuinen kolmen artikkelin sarja 15–19-vuotiaiden nuorten epäspesifistä niskakivusta ja sen itsehoidosta.
Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.
Kyykkyliike on mitä parhainta toiminnallista lihaskuntoharjoittelua. Pelkästään oman kehon painolla
tehdyt kyykyt harjoittavat tehokkaasti reiden etuja takaosan sekä pakaran seudun lihasvoimaa.
2. ASKELKYYKKY Askelkyykkyyn mennessä kallista vartaloa lonkista eteenpäin ja säilytä alaselässä normaali lannenotko. Katso, että eteen askeltavan jalan nilkka, polvija lonkkanivel ovat linjassa ja molemmat polvet osoittavat eteenpäin. Pidä paino pääosin etummaisella jalalla. Tee kummallakin jalalla aluksi 5 askelkyykkyä, myöhemmin harjoittelun edetessä 10 toistoa.
4. YHDEN JALAN KYYKKY Seiso kapeassa haara-asennossa. Aloita kyykkyliike kallistamalla vartalo eteenpäin ja ojenna toinen jalka taakse suoraksi. Koukista sen jälkeen tukijalan polvea niin, että polvikulmaksi tulee noin 90 astetta. Jännittämällä taakse ojentuvan jalan pakaralihasta saat tasapainotettua liikettä. Säilytä alaselän keskiasento koko liikkeen ajan. Ojenna tukijalka suoraksi ja tuo toinen jalka viereen. Toista kyykkyliike toisella jalalla. Tee 10–15 toistoa. 2
Lisäksi kyykkyliikkeissä harjaantuvat keskivartalon lihakset sekä lonkka-, polvija nilkkanivelten liikkuvuus. Kyykkyharjoittelua voi tehdä niin työpaikalla kuin kotona, se tauottaa hyvin myös paikallaan oloa ja istumista. Valitse seuraavista kyykyistä itsellesi parhaiten sopivat.
1. SYVÄKYYKKY Ota leveä haara-asento, jalkaterät rinnakkain. Kyykisty rauhallisesti niin syvään kyykkyyn kuin lonkkaja polvinivelesi liikkuvuus antaa myöten. Kyykkyyn mennessä pidä alaselkä suorana ja anna vartalon kallistua reisien väliin. Tarkista, etteivät polvet painu sisäänpäin. Toista kyykkyliikettä 8–12 kertaa (1 sarja). Kun lihasvoimasi kehittyy, voit tehdä 2–3 sarjaa. Mikäli harjoittelun alkuvaiheessa tarvitset tukea tasapainosi tai alaraajojen lihasvoiman avuksi, voit aloittaa syväkyykyt kevennettynä esimerkiksi ottaen tukea tuolista.
7. KEPPIKYYKKY Seiso kapeassa haara-asennossa. Aseta keppi selän taakse niin, että se on kiinni takaraivossa, lapojen välissä sekä ristiluussa. Kallista vartaloa eteenpäin lonkista ja kyykisty polvet suorassa kulmassa. Palaa takaisin pystyasentoon. Säilytä selän keskiasento liikkeen ajan. Tee 10–15 toistoa.
6
Seiso jalat leveässä haara-asennossa. Istuessa alas kallista vartalo eteenpäin lonkista ja vie pakaroita taakse. Istu -
maan mennessä lonkat ja polvet koukistuvat. Istumaan nousussa kallista vartalo eteenpäin lonkista, ylös nous -
tessa liike alkaa polvien ojentamisella, jonka jälkeen lonkat ojentuvat ja ojenna koko vartalo suoraksi. Voit tehdä myös harjoituksen ilman tuolia niin, että pysäytät liikkeen polvien ollessa 90 asteen kulmassa (suorakulma). Tee 10–15 toistoa.
6. NOSTO Ota tangosta hieman hartioita leveämpi käsiote. Jalat ovat melko leveässä haara-asennossa, polvet ja jalkaterät osoittaen samaan suuntaan. Kallista vartaloa lonkista eteenpäin ja kyykisty, säilytä alaselässä luontainen lannenotko. Anna tangon liukua etureisien, polvien ja säärien etuosaa pitkin liikkeen mukana. Pidä vartalon paino koko jalkapohjilla, katse eteen tai hieman ylös. Aloita nostoliike ojentamalla polvet ja lonkat, lopuksi ojenna koko vartalo pystysuoraksi. Tee 10–15 toistoa.
5. HAARAKYYKKY Seiso lantion levyisessä haaraasennossa, jalkaterät ulospäin kiertyneenä. Kyykkyyn mennessä pidä alaselkä suorana ja anna vartalon kallistua reisien väliin. Tarkista, etteivät polvet painu sisäänpäin. Pidä kädet selän takana sormet ristikkäin. Tee 10–15 toistoa.
Lisää jumppaohjeita selkakanava.fi
Koonnut: Satu Nieminen
Tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa on alueellisia eroja Suomessa
SUOMEN LÄÄKÄRILEHDESSÄ julkaistussa alkuperäisartikkelissa tarkastellaan tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden alueellisia eroja ja niiden muutoksia hyvinvointialueiden välillä vuosina 2010–2022. Tutkimuksessa käytetään THL:n tuottamaa tule-sairastavuusindeksiä, joka antaa rekisteripohjaisen arvion sairastavuudesta. Indeksissä huomioidaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyys ja voimassa olevat erityiskorvausoikeudet reumalääkkeisiin.
Indeksiin koottujen tietojen valossa tule-sairastavuus oli koko maassa 2 857/100 000 henkilöä vuonna 2022. Aiempien tutkimusten perusteella tiedettiin, että tule-sairastavuus lisääntyy iän myötä ja on yleisempää naisilla kuin miehillä. Indeksistä laskettiin iän, sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vakioidut sairastavuusluvut. Vakioidut luvut kuvaavat sairastavuuden alue-eroista
sitä osuutta, joka ei johdu alueiden välisistä ikä-, sukupuoli- ja koulutusjakauman eroista.
Tule-sairastavuus väheni hieman 2010-luvun alkupuoliskolla, mutta on sen jälkeen pysynyt kohtalaisen samalla tasolla koko maassa ja useilla hyvinvoin-
tialueilla. Muutoksen taustalla on kaksi vastakkaista kehityskulkua: tule-sairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ikä- ja sukupuolivakioitu väestöosuus puolittui vuosina 2010–2022, ja samaan aikaan reumalääkkeiden erityiskorvausoikeudet lisääntyivät noin
Selkärekisteri kerää tietoa selkäleikkausten
vaikuttavuudesta Suomessa
SELKÄREKISTERI ON yksi yhdeksästä kansallisesta laaturekisteristä. Siihen kerätään tietoa Suomessa tehdyistä selkäleikkauksista. Rekisteriä on suunniteltu Suomen Selkäkirurgiyhdistyksessä, ja tiedonkeruu on alkanut vuonna 2017. Vuodesta 2023 lähtien rekisteri on ollut osa THL:n lakisääteistä toimintaa. Selkärangan alueen oireisiin tarvitaan harvoin leikkaushoitoa. Leikkaushoito voi olla tarpeen, jos taustalla on vakava selkäsairaus tai hermotoiminnan häiriö. Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissa kerrotaan, että tähän mennessä selkärekisteriin on koottu tietoa yli 56 000 selkäleikkauksesta. Rekisterin piirissä ovat julkiset selkäkirurgiaa tekevät sairaalat ja kaksi yksityistä toimijaa. Rekisteri kattaa yli 95 prosenttia kaikis-
ta Suomessa tehtävistä aikuispotilaiden selkäleikkauksista.
Selkärekisteriin kootaan leikkaustietojen ohella tietoa potilaiden itse raportoimasta kivusta, toimintakyvystä ja elämänlaadusta ennen selkäleikkausta ja eri aikapisteissä leikkauksen jälkeen. Selkärekisteristä tuotetaan julkisia raportteja, jotka sisältävät tietoa hoidon laadusta, tuloksista ja vaikutuksista. Tuoreimmassa 2025 julkaistussa raportissa rekisteritietoon on yhdistetty tieto Kelan sairauspäivärahalla tai kuntoutustuella leikkaushetkellä ja kolmen kuukauden kuluttua leikkauksen jälkeen olleista.
Rekisterin tietojen perusteella suurin osa leikkaushoitoon päätyneistä potilaista paranee Suomessa hyvin. Esimerkiksi 90 prosenttia potilaista raportoi tilan-
teensa olevan parempi kolme kuukautta lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen kuin ennen leikkausta. Viimeisestä raportista havaitaan, että sairauspäivärahalla tai kuntoutustuella olevien potilaiden osuus selkärankaleikatuista vaihtelee sairaaloittain merkittävästi. Kolmen kuukauden kuluttua leikkauksen jälkeen erot kapenevat, mutta eivät häviä kokonaan. Erot työkyvyttömien osuudessa voivat liittyä paikalliseen väestöön ja sen ikä- ja työllisyysrakenteeseen. Siihen saattavat vaikuttaa myös hoidon saatavuus, odotusaika tai paikalliset sairauspoissaolokäytännöt sekä erot julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välisissä toimintamalleissa. Selkärekisterin pohjalta on tutkittu myös lannerangan ahtaumaleikkauksen
Kuva: Dollarphotoclub
12 prosenttia. Eläkkeiden vähenemistä selittänevät ennemminkin ammattirakenteen ja työkyvyttömyyseläkkeiden myöntökriteerien muutokset kuin tulesairauksiin liittyvän työkyvyttömyyden merkittävä vähentyminen.
Erot hyvinvointialueiden välillä ovat vakioimattomissa sairastavuuden luvuissa suurimmillaan yli kaksinkertaiset, kun verrataan Pohjois-Savoa ja Ahvenanmaata. Ikä- ja sukupuolivakiointi kaventaa jonkin verran sairastavuuden alue-eroja. Koulutusrakenteen huomiointi vakioinnissa pienentää eroja hiukan lisää, mutta vakioinnista huolimatta erot säilyvät alueiden välillä. Korkeakoulututkinnon suorittaneilla ikä- ja sukupuolivakioitu tule-sairastavuus on vähäisempää muihin koulutusryhmiin verrattuna jokaisella alueella ja koko maassa.
Sekä vakioimaton että ikä- ja sukupuolivakioitu tule-sairastavuus on koko maahan verrattuna suurempi Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Alueiden välisten erojen taustasyyt ovat todennäköisesti moninaiset. Taustalla on muun muassa erot alueiden ammattirakenteessa, työllisyystilanteessa, palvelurakenteessa, palvelujen saatavuudessa ja väestön yleisessä sairastavuudessa.
Heikkala E, Lindell E, Karppinen J, et al. Tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa on suuria alue-eroja. Suomen Lääkärilehti 2025. www.laakarilehti.fi/ e43707
tuloksia. Ortopedian alan kansainvälisessä aikakausilehdessä julkaistussa artikkelissa havaittiin potilaiden kokevan paranemista toimintakyvyssä ja kivussa leikkauksen jälkeen vuoden seurannassa. Tutkimuksessa verrattiin eroja ryhmien välillä, joille oli tehty hermorakenteita ahtauttavien rakenteiden avarrusleikkaus selkänikamien fuusiolla tai ilman fuusiota. Leikattujen ryhmien välillä ei tutkimuksessa havaittu merkitseviä eroja. Tutkimus lisää tietoa, jonka perusteella voidaan kehittää leikkausmenetelmien valintaa.
Selkärekisterin tiedot voivat osaltaan auttaa tunnistamaan parhaita tai tehottomia käytäntöjä ja hoitomenetelmiä. Rekisterin, siihen liittyvän vertaiskehittämisen ja muiden tutkimusten avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niistä saadaan paras hyöty.
Pernaa K, Pekkanen L, Halme J, et al. Selkärekisterin julkinen raportointi edistää hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Suomen Lääkärilehti 2025. www.laakarilehti.fi/e45783
Hatakka J, Laaksonen I, Kostensalo J, et al. 1-year results of lumbar spinal stenosis surgery in Finland: a national FinSpine register study. Acta Orthopaedica, 2025. https://doi. org/10.2340/17453674.2025.42849
Päivittäinen kävely
saattaa ehkäistä alaselkäkipuja
NORJALAISESSA TUTKIMUKSESSA havaittiin, että vähintään 100 minuuttia päivittäin kävelevät kokivat pitkittynyttä selkäkipua noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka kävelivät korkeintaan 78 minuuttia päivässä. Riski siis pieneni enemmän kävelleillä, mutta kävelyn määrän lisääminen 100 minuutin yli ei enää tuottanut merkitsevää lisäetua 100 minuuttiin verrattuna. Myös kävelyvauhti vaikutti pitkittyneiden alaselkäkipujen riskiin, mutta ei yhtä paljon kuin kävelyn määrä.
Norjalaisten tutkimuksessa oli yli 11 000 osallistujaa, joilla ei ollut pitkittyneitä alaselkävaivoja tutkimuksen alussa. Osallistujat olivat yli 20-vuotiaita aikuisia (keskiarvo oli 55 vuotta) ja naisia osallistujista oli 59 prosenttia. Osallistujia seurattiin tutkimuksessa keskimäärin neljän vuoden ajan. Osallistujien kävelyä ja sen intensiteettiä mitattiin aktiivisuusmittareilla keskimäärin viiden päivän ajan. Pitkittyneenä alaselkäkipuja pidettiin, jos oireet olivat jatkuneet vähintään kolme kuukautta. Seurannassa pitkittynyttä selkäkipua koki 15 prosenttia osallistuneista. Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena kävelyn merkityksestä alaselkäoireiden vähentämisessä. Tuloksia kannattaa tulkita varoen. On esimerkiksi mahdollista, että paljon liikkuvat ovat muutenkin terveempiä ja siksi pienemmässä riskissä pitkittyneelle kivulle.
Haddadj R, Nordstoga AL, Nilsen TIL, et al. Volume and Intensity of Walking and Risk of Chronic Low Back Pain. JAMA Netw Open. 2025. https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2025.15592
Kuva: Freepik
Asiantuntija-artikkeli
Scheuermannin kyfoosi
Scheuermannin taudin potilaan korostunutta yläselkää kutsutaan rintarangan kyfoosiksi. Taudin perimmäinen syy on edelleen tuntematon. Kasvuiässä hormonaaliset ja mekaaniset tekijät voivat vaikuttaa kasvuhäiriön syntyyn. Sen taustalla voi olla myös perinnöllinen alttius. Tutkimusten mukaan Scheuermann-potilaat selviytyvät elämässään hyvin. Selkäkipua voi kuitenkin esiintyä enemmän kuin väestöllä yleensä.
SCHEUERMANNIN KYFOOSISSA (Scheuermann disease, Scheuermann kyphosis) esiintyvien kiilamaisten nikamien epäillään johtuvan kasvuiässä tapahtuvan nikamien kasvun kehityshäiriöistä. Nopea pituuskasvu sekä hormonaaliset, mekaaniset ja osittain myös perinnölliset tekijät edesauttavat kiilamaisten nikamien syntyä. Kasvuhäiriöiden seurauksena selkänikaman etuosan kasvu hidastuu, kun nikaman takaosa taas jatkaa kasvamistaan. Nikaman etuosa jää näin ollen takaosaa matalammaksi. Röntgenkuvassa (kuva) nikamasolmut ovat pidentyneet ja kiilamaiset, päätelevyt epätasaiset ja nikamavälit madaltuneet aiheuttaen rintarangan kyfoosin. Scheuermannin kyfoosi diagnostisoidaan, kun rintarangassa on peräkkäin vähintään kolme ≥ 5° kiilamaista nikamaa. Suurentunut kyfoosi luokitellaan myös silloin, kun rintarangassa on yk-
si vähintään 10° kiilamainen nikama ja kyfoosin aste on suurempi kuin 45°. Kyfoosin korkein kohta – huippu – on yleensä rintarangan keski- tai alaosassa, kohta on joustamaton ja jäykkä. Kun rintarangan kyfoosi korostuu, lanneselän notko suurenee, jotta selkärangan tasapaino säilyisi. Potilailla voi suurentuneen kyfoosin lisäksi esiintyä skolioosia rintarangan alueella. Scheuermannin kyfoosin diagnoosi tehdään yleensä 12–17-vuotiailla nuorilla. He tulevat lääkärin vastaanotolle havaitun selän virheasennon ja/tai selkäkipujen vuoksi.
”Scheuermannin kyfoosin diagnoosi tehdään yleensä 12–17-vuotiailla nuorilla.”
Nikamamuutoksia voi olla myös lannerangassa, mutta silloin puhutaan ns. epätyypillisestä Scheuermannin taudista (atypical lumbar Scheuermann disease). Lannerangassa olevia kiilamaisia nikamamuutoksia tavataan usein rasittavien urheilulajien (esim. motocross, paini) harrastajilla.
Taudin yleisyys
Taudin esiintyvyys on raportoitu olevan 1–8 prosentilla väestöstä. Tutkimusten mukaan sitä esiintyy kaksi kertaa enemmän miehillä kuin naisilla, mutta myös vastakkaisia tutkimustuloksia on julkaistu. Potilaat ovat keskimääräistä pidempiä, mikä voi osittain altistaa rangan muutoksiin.
”Rintarangan leikkaushoitoa tarvitaan harvoin ja se arvioidaan yksilöllisesti.”
Tutkimuksissa Scheuermann-potilailla on tavattu selkäkipua ja toiminnallisia rajoituksia useammin kuin väestöllä yleensä, mutta se ei välttämättä vaikeuta potilaan toimintakykyyn arjessa. Yhteyttä kyfoosin etenemisen ja toimintakyvyn välillä ei ole havaittu eikä suuri rintarangan kyfoosi näytä ennustavan selkäkipuja myöhäisemmällä iällä. Tutkimusten mukaan potilaat kokevat kuitenkin elämänlaatunsa ja yleisen terveydentilansa hieman heikommaksi kuin samanikäiset ja samaa sukupuolta olevat väestöverrokit.
Kyfoosin hoito
Useimmiten rintarangan muutokset ovat lieviä, eivätkä aiheuta potilaalle oireita. Luuston kasvuvaiheessa konservatiivinen hoito on todettu tehokkaaksi. Hoito perustuu kyfoosin suuruuteen ja oirekuvaan. Pienemmissä kyfoosin asteissa harjoitteet ja kipulääke voivat olla riittäviä, käyryyden lisääntyessä korsetti ja operatiivinen hoito ovat mahdollisia. Yksilölliset, fysioterapeutin ohjeistamat harjoitteet ovat tehokkaita itsehoidon tukena, mikäli rintaranka ei ole liian jäykkä eikä kyfoosin aste ole suuri. Rintarangan alueelle räätälöityä korsettia käytetään, kun kyfoosin aste lisääntyy ja on noin 60 astetta. Korsettia pidetään yleensä yhdestä kahteen vuoteen ja 18–23 tuntia vuorokaudessa rintarangan jäykkyydestä ja kyfoosin suuruudesta riippuen. Äskettäin julkaistussa seurantatutkimuksessa korsettihoidolla saavutettiin myönteisiä tuloksia rintarangan käyryyteen. Korsettihoidon käytettävyydestä ei ole kuitenkaan konsensusta.
Rintarangan leikkaushoitoa tarvitaan harvoin ja se arvioidaan yksilöllisesti. Leikkaushoitoa harkitaan, jos rintarangan kyfoosi on yli 75 astetta ja virheasento aiheuttaa selkäkipua, neurologisia oireita tai sydän- ja keuhkotoiminnan häiriöitä. Korostunut kyfoosi voi vaikuttaa myös potilaan minäkuvaan ja aiheuttaa tyytymättömyyttä ulkonäköön. Operaatiossa selkärankaa oikaistaan ja jäykistetään kasvuhäiriön alueelta.
Röntgenologiset muutokset Scheuermann potilaalla, kiilaamaiset nikamat rintarangan alueella. Kuva: Tieteellinen tutkimus Orton
”Yhteyttä kyfoosin etenemisen ja toimintakyvyn välillä ei ole havaittu eikä suuri rintarangan
kyfoosi näytä ennustavan selkä-
kipuja myöhäisemmällä iällä.”
Yhteenveto
Scheuermann-potilailla rintarangan kyfoosi voi lisääntyä ajan kuluessa. Vaikka Scheuermann-potilailla on enemmän selkäoireita kuin väestöllä yleensä, niin suurentunut kyfoosi ei ennusta toimintakyvyn muutosta tai selkään liittyviä oireita, eikä kyfoosin aste ole yhteydessä myöhemmin koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja selkäkipuihin.
Leena Ristolainen dosentti, fysioterapeutti, tutkimusjohtaja
Tieteellinen tutkimus Orton Orton Oy
Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.
Unohtuiko tauko?
Tilaa Selkäliiton taukojumppamuistutus!
Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi. Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen.
Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin.
Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus
Vaivaako selkäkipu arkeasi?
Apua saat Kelan maksuttomilta kuntoutuskursseiltamme, joita järjestämme majoituksella ympäri Suomen:
• Tules-kuntoutuskurssi
• Reuma-kuntoutuskurssi
• Tule-, reuma- ja yleissairauksien moniammatillinen yksilökuntoutus
Lisäksi ilman majoitusta: Tulesetäkuntoutuskurssi!
Fysioterapialla helpotusta nuoren skolioosiin
IDIOPAATTINEN SKOLIOOSI on sairaus, jossa selkäranka käyristyy normaalista suorasta linjastaan tuntemattomasta syystä. Suomessa sitä esiintyy arviolta noin 9 prosentilla lapsista. Yleisimmin idiopaattinen skolioosi todetaan 10–18 vuoden iässä, ja se on noin kymmenen kertaa yleisempi tytöillä kuin pojilla.
Sairaus on usein alkuvaiheessa selkärangan virheasentoa lukuun ottamatta oireeton. Edetessään se voi aiheuttaa kipua lapojen välissä tai hengitysoireita. Skolioosin taustalla ei ole lihasheikkous, vaan aivojen ja lihasten yhteistyön häiriö. Normaalisti aivot korjaavat asennon automaattisesti, mutta skolioosissa tätä ei tapahdu. Aivorungon ohjausalueet eivät tunnista selän vinoutta eivätkä pysty korjaamaan sitä, minkä seurauksena selkäranka käyristyy entisestään.
Skolioosin tutkiminen
Kouluterveydenhoitaja tutkii ryhdin tytöiltä 4. tai 5. luokalla ja pojilta 7. luokalla. Lisäksi kouluterveydenhoitaja tekee nuorelle eteentaivutustestin, jossa nuori kumartuu eteenpäin ja terveydenhoitaja mittaa mahdollisen kylkikohouman ja lannekohouman skoliometriä käyttäen rinta- ja lannerangan alueilta. Asteluku kirjataan siltä kohdalta, jossa kohouma on suurin. Tarvittaessa kouluterveydenhoitaja lähettää nuoren fysioterapeutin tai koululääkärin arvioon. Koululääkäri tekee nuorelle tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon jatkotutkimuksiin.
Skolioosin fysioterapia
Lievät ja keskivaikeat skolioositapaukset hoidetaan usein yhdistämällä korsettihoito fysioterapiaan. Skolioosin fysioterapiassa ajankohtaisesti käytettäviä menetelmiä ovat Schroth, BSPTS, Lyon, SEAS ja Sling -menetelmät. Fysioterapian tavoitteena ei ole saavuttaa täysin suoraa selkärankaa, vaan vahvistaa selän ja keskivartalon lihaksia parantaen nuoren ryhtiä, mikä edesauttaa helpompaa hengitystä.
Schroth-harjoittelussa kehon asentoa korjataan kolmessa suunnassa ja hyö-
dynnetään pyörivää hengitystekniikkaa. Siinä sisäänhengitys ohjataan selkärangan koveralle puolelle, jolloin kylkiluut laajenevat ja lihakset venyvät. Uloshengityksessä tehdään isometrinen lihassupistus, joka vakauttaa keskivartalon ja aktivoi kuperan puolen lihakset. Näin rintakehän epäsymmetria tasapainottuu ja vartalon hallinta vahvistuu. Parhaat tulokset saavutetaan, kun Schroth yhdistetään korsettihoitoon.
SEAS-menetelmässä nuori harjoittelee ryhdin löytämistä ja ylläpitämistä ilman apuvälineitä, hyödyntäen omia lihaksiaan. Harjoitteet liitetään arkeen, kuten istumiseen, seisomiseen ja nostamiseen, mikä tekee menetelmästä käytännönläheisen.
Lyon-menetelmässä keskeinen osa on Lyon-korsetti, jonka vaikutusta vahvistetaan fysioterapialla. Harjoitteissa kehitetään selän ja keskivartalon lihaksia sekä parannetaan kehon symmetriaa. Lisäksi ylläpidetään rintakehän liikkuvuutta, mikä helpottaa hengitystä ja tukee hyvää ryhtiä.
Sling-harjoittelussa liikkeet tehdään liinojen avulla epävakaalla alustalla.
Tämä haastaa tasapainoa ja aktivoi syviä tukilihaksia. Kun Sling yhdistetään Schrothiin, vaikutukset ovat tutkimusten mukaan tehokkaampia kuin kumpikaan menetelmistä yksinään.
Vaikka skolioosin hoitoon fysioterapiassa on kehitetty useita menetelmiä, on Scroth menetelmistä tunnetuin ja sen piirteitä on havaittavissa muiden menetelmien sisällöissä.
Kirjoittajat Venla Koskela ja Anna Kyrönlahti ovat valmistuvia fysioterapeuttiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta. He tekivät keväällä 2025 opinnäytetyönä opetusmateriaalin LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeutti- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden käyttöön fysioterapiasta kouluikäisen idiopaattisessa skolioosissa.
Anu Kaksonen toimii LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian opettajana Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla. Hän opettaa tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiaa.
Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.
Kuva: Freepik
Selkäoireiset kaipaavat selkeää ja luotettavaa tietoa
Selkäliitto selvitti kyselytutkimuksella selkäoireisten kokemuksia selän oireista, oireiden hoitomenetelmistä ja vaikutuksista arkeen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin tiedonhakuun liittyviä kysymyksiä.
Vastauksia kyselyyn kerättiin nettipaneelin kautta sekä selkäyhdistysten jäsenistöltä. Kyselyyn vastasi 1 984 selkäoireista henkilöä.
SUURIN OSA kyselyyn vastanneista oli kokenut selkäoireita useamman vuoden ajan. Selkäyhdistysten jäsenistöstä vastanneilla yli puolella oli ollut oireita elämänsä aikana yli 15 vuoden ajan. Paneelissa vastanneista liki puolet oli kokenut oireita vähintään 7 vuoden ajan. Molemmissa vastausryhmissä oireiden toistuvuus ja aaltoilevuus oli tyypillistä. Kaikista vastanneista yli puolet ilmoitti kokevansa selkäoireita useimmiten alaselässä. Neljäsosa vastasi oireiden esiintyvän useimmiten niska-hartiaseudussa. Kokemukset selkäoireiden aiheuttamasta haitasta olivat vaihtelevia, useimmat kokivat haittaa vähän tai kohtalaisesti. Selkäyhdistysten jäsenistön vastaajista 39 prosenttia ja paneelin vastaajista 15 prosenttia koki haittaa paljon tai erittäin paljon. Selkäkivun koettiin haittaavan erityisesti työn tekemistä ja nukkumista. Suurin osa vastaajista (73 %) ajatteli, että fyysinen aktiivisuus oli turvallista selkäoireiden kanssa.
Selkäoireiden hoitokeinot
Selkäoireiden hoidossa vastaajilla keskeisessä roolissa olivat liikunta ja omaehtoinen kuntoutus, erityisesti selkäyhdistysten jäsenistössä oli käytetty niitä oireiden hallinnassa (86 %). Vastaajista yli puolet oli käyttänyt lääkkeitä. Moni oli käynyt fysioterapeutin sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolla.
Avovastauksissa esille nousi kuvauksia haasteista päästä hoitoon: aikoja ei saanut, jonot olivat pitkiä tai hoitoon hakeutuminen oli liian kallista. Vastaajat myös kuvasivat kokemuksia, joissa heidän oireitaan oli vähätelty tai heitä ei ollut kuultu terveydenhuollossa. Moni kuvasi toimintakyvyn rajoitteita, liikkumisen vaikeutta ja haasteita arjessa. Vastauksissa nousi myös esille epävarmuus sopivista hoitomuodoista omaan tilanteeseen.
Tiedonhaku selkäoireista
Selkäoireisiin liittyvää tietoa vastaajat olivat hakeneet useimmiten internetistä (60 %) ja terveydenhuollon ammattilaisilta (58 %). Nuoremmissa ikäryhmissä internetin ja sosiaalisen median osuus oli suurempi kuin vanhemmissa. Vanhemmissa ikäryhmissä korostui terveydenhuollon ammattilaisten rooli verrattuna nuorempiin ikäryhmiin.
Selkätietoa koetaan olevan paljon saatavilla, osa kuvasi jopa tietotulvaa. Tietomassasta olennaisen tiedon tunnistaminen sekä välillä myös tiedon luotettavuuden arviointi koettiin vaikeaksi. Esille nousi lisäksi haasteet löytää juuri itselle ja omaan tilanteeseen sopivaa tietoa ja ohjeita. Kyselyn perusteella selkäoireisiin liittyvistä tietolähteistä eniten luottamusta herättävät terveydenhuollon ammattilaiset. Heidät arvioi melko tai erittäin luotettaviksi peräti 76 prosenttia vastaajista. Myös Selkäliiton materiaalit ja Selkäkanava.fi-sivusto koettiin luotettavaksi. Sen sijaan sosiaalisen median kanavat arvioitiin selvästi epäluotettavimmiksi.
Kyselytutkimus toteutettiin toukokuussa 2025. Tutkimukseen vastasi 1 984 henkilöä, joista 1 006 vastausta tuli nettipaneelista ja 978 selkäyhdistysten jäsenistöstä.
Paneelista hyväksyttiin mukaan ainoastaan selkäoireita viimeisen 12 kuukauden aikana kokeneet. Selkäyhdistysten jäsenistöstä 33 vastaajalla ei ollut ollut oireita viimeisen 12 kuukauden aikana. Paneelin vastaajat olivat edustavasti eri ikäryhmistä (18–70-vuotiaita), sukupuolista ja asuinalueilta Suomessa. Selkäyhdistysten jäsenistölle lähetettyyn kyselyyn vastanneet painottuvat iäkkäämpiin, eläkkeellä oleviin naisiin.
Kyselytutkimuksen toteutti Innolink-tutkimuspalvelut ja sen rahoitti Sirpa Ritalan rahasto.
Teksti: Satu Nieminen
Sari Latva: Loppuelämä on kipujen kanssa taiteilua
Rakastan mökkeilyä ja teen puutarhatöitä sen mitä pystyn. Yritän myös käydä kuntosalilla tai pienillä kävelylenkeillä. Olen aina ollut kova liikkumaan: juoksin, kävin salilla ja maratonjumpissa ja pyöräilin paljon. Sitten vuoden 2014 lopulla alkoi alaselässä tuntua oudolta. Luulin, että se oli piriformis, joka vaivasi tai limapussintulehdus. Sitten kaikki alkoi olla vaikeaa. Lumitöiden jälkeen konttasin sisälle ja paineen tunne oli selässä kamala. Lääkkeet helpottivat vähän oloa. Mutta aina tuli jotain ongelmaa, kun tein lumitöitä tai imuroin.
Vuoden 2015 alussa hoitajan sijaisuuteni terveyskeskuksessa loppui, enkä luvannut enää tulla, koska selkä meni koko ajan pahemmaksi. Sitten magneettikuvissa selästä löytyi pullistuma, hermopinne ja spondyloosi ja alimmat nikamat olivat lysyssä. Aloitin fysioterapian, mutta siitä ei ollut suurempaa hyötyä. Yöt valvoin kivun takia ja tuntui, että jalkoja pitää koko ajan venytellä. Makasin sikiöasennossa, koska se helpotti paineen tuntua.
Kesäkuussa menin ortopedille. Hän suositteli leikkausta, koska tilanteeni oli huonontunut koko ajan. Elokuussa vasen jalka alkoi pettää alta, kun hain postia. Soitin itkien miehelleni, joka soitti ambulanssin ja tuli itsekin kotiin. Päivystyksessä sain kunnon piikit. Sitten soitin Valkeakosken sairaalaan tilanteestani ja sain kiireellisenä leikkausajan kahden viikon päähän. Leikkaus meni hyvin ja kipulääkityskin oli hyvä. Aloin kuntoutua ja käydä uudestaan fysioterapeutilla. Lokakuussa pystyin tekemään selkää tukevia liikkeitä pienillä painoilla kuntosalilla ja olin onneni kukkuloilla. Pystyin jopa kävelemään salille neljän kilometrin matkan. Kokeilin myös uintia, mutta seuraavana päivänä kivut tulivat takaisin. Kävin muutamaan otteeseen päivystävällä lääkärillä kaksin kerroin kävellen ja väänsin itkua. Sain lähet-
teen Taysin kuntoutustutkimuspolille. Sitten alkoi rumba. Kävin välillä fysioterapeutilla, joka hieroi paineen tunnetta pois. Kaikki kävely oli yhtä tuskaa. Yöt valvoin. Masennus alkoi vaivata. Meni ilo kaikkeen. Lääkeannosta nostettiin ja sain uusia lääkkeitä.
Huhtikuussa 2016 fysiatri laittoi Kelaan anomuksen moniammatillisestä yksilöllisestä kuntoutuksesta ja jatkoa kuntoutustuelle. Samalla tehtiin hakemus kipupolille. Kesä meni lääkekokeilussa, mutta ärtyvän paksusuolen takia mikään ei oikein sopinut. Suurena tukea oli omalääkäri, joka teki kaikkensa, että kipuni helpottuisi. Kipupolille menin ja lähdin melkein heti pois. Kankaanpäässä alkoi marraskuussa kuntoutusjakso, joita oli kolme. Nautin kovasti olla siellä. Tulin kuulluksi. Kipuihin ei saatu helpotusta, mutta psyykelle jaksot tekivät hyvää. Kävin uudelleen magneetissa ja kuvissa näkyi koko alaselkä täynnä lakeaa tyrää, Modic 1 -muutos ja repeämä.
Seuraavana keväänä varasin ajan ortopedille Ortoniin ja pääsin kipupolille. Kesällä minulle tehtiin hermojuuripuudutus, josta tulin kauhean kipeäksi, kolme viikkoa oli yhtä tuskaa ja itkua. Sitten sain fysiatrilta lähetteen Taysin neuropolille kipustimulaattorin arviointia varten. Tammikuussa 2018 tehtiin koestimulaattorin laitto, joka auttoi heti hermosärkyihin. Maaliskuussa sain pysyvän stimulaattorin, mutta sitä ei saatu kohdennettua oikein lantioon yrityksistä huolimatta. Kävin masennuksen takia kuntoutusohjaajalla ja psykiatrilla. Päätettiin kokeilla psykoterapiaa sekä psykofyysistä fysioterapiaa.
Vuosi 2019 oli terapioissa käymistä ja kipujen kanssa taistelua. Samalla alkoivat muut ikävät tuntemukset, koin itseni lihavaksi ja rumaksi. Olin mitätön ja menettänyt tärkeät asiat, työn, liikunnan ja ystäviä. Hermoratatutkimuksessa todettiin hermovauriot molemmin puolin alaselkää. Kuntoutustukea ja terapioita jatkettiin taas vuodella. Keväällä 2020
sain uuden lähetteen kolmannen stimulaattorin laittoon, koska lataamiset kylkiluun alla olivat hankalia ja kestivät kauan. Uusi stimulaattori päätettiin laittaa lantion alle. Kesällä alkoivat kauheat kivut jaloissa, eritoten polven alapuolelta varpaisiin. Mies hieroi, kun kipu oli kova. Painesukat auttoivat ihan mukavasti, samoin painopeitto ja lämpötyyny. Syksyllä fysiatri taas tutki huolella ja totesi tuntopuutokset molemmissa jaloissa ja neuropaattisen kivun. Minäkuvan muutokset alkoivat vaivata enemmän ja niitä käytiin läpi terapioissa. Vuonna 2021 pääsin eläkkeelle.
Nämä 10 vuotta ovat olleet raskaat, mutta niistä on selvitty. Olen hyväksynyt, että loppuelämä on kipujen kanssa taiteilua ja selviän siitä mieheni ja ystävien avulla. Menetettyjen ystävien tilalle olen saanut ihania uusia ystäviä kipuryhmistä. Olen aiemmin toiminut vertaistukijana kipupotilaille, mikä on antanut minulle paljon voimaa ja energiaa. Suuri ja jännittävä hetki oli, kun pääsin Huomenta Suomi -ohjelmaan kertomaan kivuistani. Lehtiin olen myös antanut haastatteluja. Minulle on tärkeää, että kipusairaiden asiat tulevat kuulluksi. Nyt odotan innolla Selkäliiton vertaistukikoulutusta. Katsotaan, mihin se johtaa.
Haluatko kirjoittaa lehteen oman selkätarinasi? Tarinat ovat pidettyjä ja lukijoiden toivomia.
Ota yhteyttä lehden toimitukseen: hyvaselka@selkaliitto.fi
Sari Latva
Tilaa Selkäliiton tuotteita:
Juomapullo
Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.
Tilavuus: 500 ml
Hinta 9,90 € + postikulut
Tilaa itsellesi tai lahjaksi.
Tilaukset: selkäkauppa.fi
Fleeceliivi
Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa.
Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.
Hinta 28 € + toimituskulut
Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14)
Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti säällä kuin säällä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.
Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.
Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.
Jäsenedut:
• Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa
• Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet)
• Etuja kumppaneilta, esim. Puhti, Luontohotelli Polku, Tahko Spa, Tallink Silja ja Yogaia
• Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia
• Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia
Haluan liittyä
Nimi:
Osoite: Puhelin:
Sähköposti:
Syntymäaika: (pp.kk.vvvv)
Päiväys ja allekirjoitus:
selkäyhdistyksen jäseneksi
Selkäliitto maksaa postimaksun
Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki
Espoon Selkäyhdistys (27 €)
Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi
Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi
Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi
Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi
Kaipaatko tukea ja yhdessä tekemistä? Tule mukaan toimintaan! Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai Selkäliiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkäyhdistykseen.
Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset
Helsingin pikkujoulut pidetään Kampin palvelukeskuksen Fade-tilassa ti 2.12. klo 17.30–19.30. Tule mukaan virittäytymään jouluiseen tunnelmaan! Ohjelmassa teeman mukaista ohjelmaa ja pientä jouluista tarjoilua. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Lisätietoa ja ilmoittautuminen p. 044 360 0201 tai www.selkayhdistykset.fi
Espoon vertaistuen pikkujoulut pidetään Leppävaarassa, Sellon kirjastossa, ke 3.12. klo 17–19. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin, tarjolla pientä jouluista herkkua. Lisätietoa ja ilmoittautuminen p. 044 360 0201 tai www.selkayhdistykset.fi.
Ilmoittautuminen kevätkauden liikuntaryhmiin alkaa porrastetusti to 11.12. alkaen. Tarkemmat ilmoittautumispäivät ja liikunta-aikataulu julkaistaan marraskuun aikana kotisivuillemme. Kevätkaudella 2026 on tarjolla fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Lisätietoa toiminnasta löydät kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.
Heinolan Seudun
Selkäyhdistys
Vuoden 2025 liikunnat jatkuvat 12.12. asti. 2026 liikunnat 12.1.–24.4. samalla lukujärjestyksellä (talvilomaviikko 9). Pikkujoulut 2.12. klo 16 Tukkijätkän juhlatiloissa. Tiedustelut: heisely.net tai puh. 044 514 1553, Merja Deppner.
Kanta-Hämeen Selkäyhdistys
Kevään 2026 jumpat maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenlinnan uimahallin liikuntasalissa tai uimahallissa. Jumpat ovat ajalla 7.1.–31.5.2026. Tarkat päivämäärät ja mahdolliset poikkeamat näet kotisivuiltamme. Jumppiin ilmoittautuminen kotisivuilla www. kantaselka.fi/jumpat/ Ilmarin kautta. Jokainen henkilö ilmoitettava erikseen, esim. puolisoa ei voi ilmoittaa samassa ilmoituksessa. Kausimaksu 90 € jäsen/110 € ei-jäsen. Maksu on maksettava Ilmarin ilmoittamaan eräpäivään mennessä selkäyhdistyksen tilille, muista käyttää laskussa olevaa viitenumeroa. Smartum, Epassi- ja Eazybreak-maksut vain netin kautta tilille. Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Vesijumpassa tulee lisäksi maksaa uimahallimaksu.
Ei-jäsen: laita yhteystietosi rahastonhoitaja Salme Männikölle, salme.mannikko.khsy@gmail.com Mikäli sinulla on sähköpostiosoite, joka ei ole selkäyhdistyksen tiedossa, ilmoita se tiedonkulun nopeuttamiseksi yhdistyksen sihteerille marjavarri.khsy@gmail.com
Ne jäsenet, joilla ei ole omaa sähköpostia, käyttävät Ilmariin ilmoittautuessa yhdistyksen sähköpostiosoitetta: toimisto@kantaselka.fi. Yhdistys lähettää tarvittaessa paperilaskun. Kevään 2026 muut tapahtumat, teatterit ja retket katso www.kantaselka.fi.
Kuhmon Selkäyhdistys
Syyskauden jumpat loppuvat viikolla 50. Kevätkausi alkaa viikolla 3, maanantaisin klo 18 Piilolan salissa, tiistaisin klo 13 Syke ja torstaisin klo 18 tarinatuvalla.
Mikkelin Seudun Selkäyhdistys
Liikuntaryhmät jäävät joulutauolle viikolla 50 (10.12.2025).
Vuoden 2026 toiminnan aloitamme viikolla 2 (5.1.2026), loppiaisena (6.1.) ei ole selkä-salijumppaa.
Jäsenlehti postitetaan kaikille jäsenille vuodenvaihteessa.
Vesijumppa/vesijuoksu Rantakeitaassa alkaa la 10.1.2026. Allasvuoro klo 9.30 alkaen. FysioSeniorit Oy:n toimintatuokio ti 13.1. klo 10 Estery-talolla.
Teatteriesitykseen ”Ikuisesti nuori” la 7.2. klo 13 on varattu paikkoja Mikkelin Teatteriin. Tarkemmat tiedot alkuvuoden tapahtumista myöhemmin. www.mikkelinselat.fi
Pirkanmaan Selkäyhdistys
Kevätkauden liikuntaryhmät käynnistyvät 7.1. Kotisivuilla www.pirselka.fi on tarkemmat ryhmäkohtaiset tiedot ja kausihinnat. Voit ilmoittautua suoraan kotisivuilla olevan ilmoittautumisjärjestelmän kautta ja lasku tulee sähköpostiin ilmoittautumisen yhteydessä.
Uutena aloittaa Asahi-ryhmä 7.1. klo 17.15–18.15 Nokian uimahallin liikuntasalissa, Välikatu 24, ohjaajana erit.liik.ohj. Pia Heinonen. Tampereen ryhmät
Sovellettua jooga-, pilates- ja faskiaharjoittelua, Tesoman hyvinvointikeskuksen monitoimisali, Tesomankatu 4, maanantaisin klo 18.30–19.30, ohjaajana ft Johanna Yli-Pohja.
Selkäystävällinen joogapilates -ryhmä, Tapiola, Karhunkatu 71, maanantaisin klo 15–16, ja torstaisin klo 16.30–17.30 ohjaajana ft Annika Taulaniemi.
Äijäjumppa, Tapiola, Karhunkatu 71, maanantaisin klo 16.15–17.15, ohjaajana ft Henna Suvanen. Äijäjumppa, Sammon koulun alasali, Teiskontie 16, torstaisin klo 17–18, ohjaajana ft Jaana Koiso-Virtanen.
Kuntosali Kaukajärvi, Vapaa-aikatalo, Käätykatu 8, tiistaisin klo 16.30–17.30, vertaisryhmäohjaaja Arvo Autio.
Tasapaino ja kehonhuolto, Ratinan Stadion Sali 2, Ratinan rantatie 1 keskiviikkoisin klo 17–18, ohjaajana ft Teija Lempinen.
Selkäsi hyväksi, Pispalan koulun liikuntasali, Pispalanharju 47, torstaisin klo 17–18, ohjaajana ft Henna Suvanen.
Selkäryhmä, Sammon koulun yläsali, Teiskontie 16, torstaisin klo 18–19, ohjaaja ft Sanna-Mari Saarimäki.
Kuntosaliryhmät, Ratinan Stadion, Ratinan rantatie 1, ohjaaja liik.ohj. Leena Järvisalo. Ryhmä I, maanantaisin klo 9–10, ryhmä II keskiviikkoisin klo 18–19, ryhmä III perjantaisin klo 13.30–14.30. Kunkin ryhmän kausihinta jäsenille 60 €, ei-jäsenille 75 €.
Vesivoimisteluryhmät, Kalevan Uintikeskus, Joukahaisenkatu 7, ohjaaja liik.ohj. Leena Järvisalo. Ryhmä I maanantaisin klo 18–18.45, ryhmä II maanantaisin klo 18.45–19.30, ryhmä III torstaisin klo 16–16.45. Kalevan Uintikeskukseen maksettava sisäänpääsymaksu erikseen. Em. vesivoimisteluryhmien ”Tuplaryhmät”, ohjaaja liik. ohj. Leena Järvisalo. Maanantain ryhmät I ja II, maanantain ryhmä I ja torstain ryhmä III, maanantain ryhmä II ja torstain ryhmä III.
Kangasala
Lämminvesivoimistelu , Uimahalli Kuohu, Kirkkojärventie 4, keskiviikkoisin klo 18.–18.45, ohjaajana ft Henna Suvanen.
Selkäpainotteinen tule-pilates, Lamminrahkan koulu, Mossin puistokatu 33, keskiviikkoisin 19.15–20.15, ohjaajana ft Kati Rantamo.
Lempäälä
Tasapaino ja kehonhallinta, Lempoisten koulu, Koulutie 8, perjantaisin klo 16–17 ohjaajana, ft Mari Kenttälä.
Nokia
Lämminvesivoimistelu, Nokian Uimahalli, Välikatu 24, tiistaisin klo 17–17.45, ohjaajana erit. liik.ohj. Pia Heinonen. Uimahalliin maksettava sisäänpääsy erikseen.
Selkäystävällinen Barre-ryhmä, Akaan Portti, Sirkesalontie 3, tiistaisin klo 18.15–19.15, ohjaajana ft Sari Lindvall.
Ylöjärvi
Tule-pilates, Kauraslammen koulu, Veittijärvi, Keskivainiontie 5, maanantaisin klo 18–19, ohjaaja ilm. myöhemmin.
Selkäpainotteinen tule-pilates, Vuorentaustan yläkoulun pikkusali, Tornitie 1, maanantaisin klo 19.30–20.30, ohjaajana ft Kati Rantamo. Vesivoimistelu, Ylöjärven uimahalli, Koulutie 6, keskiviikkoisin klo 16.15–17.00, ohjaajana liik. ohj. Leena Järvisalo. Uimahalliin maksettava sisäänpääsymaksu erikseen.
Sääntömääräinen syyskokous to 4.12. klo 17, Liisan Sali Kuninkaankatu 36 B. Ennen kokousta torttukahvit, piparit ja glögit.
Luento Sampolan auditoriossa ti 20.1. klo 18–19, Osteoporoosin omahoito pähkinänkuoressa – käytännön vinkkejä arkeen. Luennoitsija: Ansa Holm, toiminnanjohtaja, Luustoliitto. Luennon striimaus reaaliaikaisesti.
TITANIQUE-musiikkiparodia pe 23.1. klo 18 Komediateatterissa. Liput 50 €. Varaukset arvo. autio@gmail.com tai puh. 0405931146.
Pohjois-Karjalan selkäyhdistys
Kevään 2026 liikuntaryhmät Joensuun ryhmät
Allasjumppa virkistysuimala Vesikossa tiistaisin 13.1.–31.3. klo 12.30–13.15, yht. 12 kertaa. Käytössä radat 1 ja 2. Vain jäsenille. Ohjaajana Fysioterapia Sulavin fysioterapeutit. Noudatathan käyntien yhteydessä annettuja turvallisuusohjeistuksia. Uintilippu ostetaan erikseen entiseen tapaan Vesikosta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko keväästä 36 €/hlö. Laskutus tapahtuu kerralla jakson puoli-
Hyvä Selkä 4/2025
Selkäyhdistysten toimintakalenteri
välissä. Ennakkoilmoittautuminen 7.1. mennessä joko email: p-kselka@hotmail.fi tai tekstiviestinä puh. 0400 961 677/Hanna K. Ryhmän koko 26 osallistujaa.
Suunnitteilla on myös padel-ryhmä Kuntokeitaalla, kuntosaliryhmä sekä selkäjumppa/kehonhuolto – seuraa ilmoittelua tai kysy puheenjohtajalta!
Ilomantsin ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa.
Kurssinumero 9422 Vesitreeni kevät ti 16.30–17.15 Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi 13.1.–24.2.2026,ohjaajana Saana Lemola, hinta 44 €. Ilmoittautuminen päättyy 6.1.2026. Kurssinumero 9431 Seniorin vesitreeni reipas ma 12–12.45 Ilomantsin uimahalli Henrikintie 4, Ilomantsi 12.1.–13.4.2026, ohjaajina Minna Kettunen, Saana Lemola, hinta 123 €. Taso: reipas. Kurssinumero 9432 Seniorin vesitreeni rauhallinen ma 13–13.45 Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi 12.1.–13.4.2026, ohjaajana Saana Lemola, hinta 123 €. Taso: rauhallinen. Kurssinumero 9433 Seniorin vesijumppa A pe 10.30–11.15 Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi 16.1.–17.4.2026, ohjaajana Varpu Heinonen, hinta 123 €. Taso: rauhallinen. Vesiliikuntaa terapia-altaassa. Sinulle, jolla on nivelrikko tai joka olet toipumassa nivelleikkauksesta. Kurssinumero 9434 Seniorin vesijumppa B pe 11.30–12.15 Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi 16.1.–17.4.2026, ohjaajana Varpu Heinonen, hinta 123 €. Kurssinumero 9435 Seniorin vesijumppa C pe 12.30–13.15 Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, Ilomantsi 16.1.–17.4.2026, ohjaajana Varpu Heinonen, hinta 123 €.
Kurssinumero 9603 Aamujooga pe 9–10.30 Kansallistalo, Sali, Yhtiöntie 8, Ilomantsi 9.1.–20.3.2026, ohjaajana Liisa Kontturi, hinta 60 €. Kurssinumero 9604 ETÄ: Iltajooga ja rentoutuminen to 18.30–20 Etäkurssi 18.1.–19.3.2026, ohjaajana Liisa Kontturi, hinta 60 €. HUOM! Kysy vapaita paikkoja toimistolta arkisin klo 9–12 puh. 040 104 3112. Lisätietoja www. opistopalvelut.fi/ilomantsi.
Kiteen ryhmä
Allasjumppa Kiteellä Vespelissä, Urheilutie 7, Kitee, maanantaisin klo 19.30–20.15. Kevätkausi 12.1.-27.4. (ei vk 10), ohjaajana Tiina Timonen. Menettelyt kuten ennenkin (uinti maksetaan hallin kassaan ja jumppaohjaus 3,50 €/kerta ohjaajalle). Noudatathan käyntien yhteydessä annettuja ohjeistuksia. Avoin kaikille. Maksu käyntikerroilla.
Kontiolahden ryhmä
Fysiokimpparyhmä Kontiolahden kirkonkylän liikuntasalissa, Koulutie 2, Kontiolahti, maanantaisin 5.1.–25.5.2026 klo 17.30–19. Maksun 10 €/ kerta (90 min) voit maksaa kuukauden lopussa kuntoutus Lintusen tilille niiltä kerroilta, kun olet osallistunut ryhmään. Tilinumeron saat ensimmäisellä jumppakerralla. Jumpan voi maksaa halutessaan myös epassilla. Ilmoittautuminen
Tuija Lintuselle, kuntoutus.lintunen@gmail.com tai puh. 044 2606 730. Mukaan jumppakeppi, jumppamatto ja sisäliikuntakengät. Tule sellaisena kuin olet!
Liperin ryhmä
Kiitos kuluneen vuoden yhteistyöstä, hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Satakunnan Selkäyhdistys
Fyysingin selkäjumppa jatkuu 15.12. asti maanantaisin klo 17.15–18.15, Mikonkatu 5, Pori. DIA Fysio -vesijumppa jatkuu 16.12. asti tiistaisin klo 17.15–18.15, Metsämiehenkatu 2, Pori. Latinobic-soolotanssitunnit jatkuvat 18.12. asti torstaisin klo 18.30–19.30, Porin Nuorisotalo, Isolinnankatu 12.
Ryhmät jatkavat joulutauon jälkeen tammikuussa, ilmoittautumisohjeet kevään tunneille tulevat myöhemmin jäsenkirjeessä sähköpostiin sekä netti- ja Facebook-sivuille. Lisätietoja ajankohtaisista asioista saat nettisivuiltamme https://sataselka.webnode.fi/ tai Facebook-sivulta https://www.facebook.com/sataselka.
Selkäyhdistys SalpausSelät
Kiitämme kaikkia, jotka olitte mukana ja muistitte meitä juhliessamme 30-vuotista taival -
Allasjumppa Liperin Liprakassa, Silmutie 11, Käsämä, torstaisin 8.1.–9.4.2026 klo 16.30–17.30 (ei vk 10), ohjaajana toimivat fysioterapiayritys Mononen Oy:n fysioterapeutit. Jumppaajille käytössä kaksi rataa (yksi rata varattu uimareille). Saunat käytössä. Uimahalli sulkeutuu klo 19.30, johon mennessä täytyy poistua. Noudatathan käyntien yhteydessä annettuja ohjeistuksia. Uintilippu ostetaan erikseen entiseen tapaan. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syksystä 39 €, ei jäsenet 49 €/hlö. Laskutus tapahtuu kerralla jakson puolivälissä. Ennakkoilmoittautuminen 4.1.2026 mennessä joko email: p-kselka@hotmail.fi tai tekstiviestinä puh. 0400 961 677/Hanna K. Ryhmään mahtuu enintään 20 osallistujaa. Avoin kaikille. Nurmeksen ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. 60 + jumppa, 1. ryhmä 830101 (myös 2 muuta ryhmää, to & pe) ma 12.30–13.15 Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, 12.1.–27.4.2026, ohjaajana Tiina Meriläinen, hinta 25 €. Hathajooga 830105 ma 17.15–18.45 Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, 5.1.–16.3.2026, ohjaajana Riitta Mikkonen, hinta 40 €. Joogaa senioreille 830107 ti 8.30–10 Nurmestalo, Palander-sali, Kötsintie 2, 13.1.–24.3.2026, ohjaajana Riitta Mikkonen, hinta 40 €. Keppijumppa 830109 ke 16.40–17.25 Kirkkokadun yläkoulu, alasali, Kirkkokatu 15, 14.1.–22.4.2026, ohjaajana Tiina Meriläinen, hinta 25 €. Kuntoliikunta 830110 ma 17.30–18.15 Porokylän koulu, liikuntasali, Mähköntie 19, 12.1.–27.4.2026, ohjaajana Tiina Meriläinen, hinta 25 €. Syvävenyttävä jooga 830117 ti 12–13 Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, 13.1.–24.3.2026, ohjaajana Riitta Mikkonen, hinta 30 €. Voimajooga 830118 Tti 11–12 Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, 13.1.–24.3., ohjaajana Riitta Mikkonen, hinta 30 €. Ilmoittautuminen ja lisätietoja joko https://uusi. opistopalvelut.fi/ylakarjala tai puh. 040 1045 105 tai henkilökohtaisesti opiston toimistolla Kötsintie 2, Nurmes ma-to klo 9–15 ja pe klo 9–14. Tarkista aikataulut ja hinnat Nurmeksen kansalaisopiston sivuilta tai toimistolta. Kysy myös peruutuspaikkoja.
tamme 15.11.2025. Toivotamme kaikille hyvää loppuvuotta ja joulunaikaa ja toiminnallista vuotta 2026!
Jumpat jatkuvat ensi keväänäkin seuraavasti:
Harjula: miesten äijäryhmä "Taipumattomat" klo 19–20 aloittaa 7.1.2026, vesijumppa klo 16.45–17.30 aloittaa 9.1.2026, selkäryhmä klo 11–12 aloittaa 13.1.2026.
Masto-kuntosaliryhmä klo 16–17 aloittaa kevätkauden 13.1.2026.
Tiistain ja keskiviikon selkäryhmissä on tilaa, tiedustelut ja ilmoittautumiset Riitta-Liisa Komulainen, p. 040 592 5608, riitta-liisa.komulainen@hotmail.com.
Ensi vuoden vastuuhenkilöt voimme virallisesti ilmoittaa vasta syyskokouksen jälkeen ja yhdistyksen hallitus järjestäytyy vuoden 2026 tammikuussa.
Seuratkaa nettisivujamme www.salpausselat. fi, sähköpostianne, lehti-ilmoituksia ja tekstiviestejä.
Suur-Salon Selkäyhdistys
Kirpputori la 13.12. klo 10–14 Sytyn tiloissa, Helsingintie 6.
Joulukuun kuukausitapaaminen ke 17.12. klo 15.30–19 Sytyn tiloissa. Vietämme kerhoillan hyvin jouluisissa tunnelmissa.
Tammikuun kuukausitapaaminen ke 28.1. klo 17 Sytyssä. Saamme infoa Kelan kustantamasta, asiakkaalle maksuttomasta kuntoutuksesta sekä tuetuista lomista.
Liikunnat alkavat tammikuun alkupuolella, seuraa ilmoittelua.
Turun Seudun Selkäyhdistys
Selkäryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Ryhmät päättyvät vk 51 ja alkavat vk 2. Ilmoittautuminen ohjaajalle. Maanantain ryhmät klo 16.45, 17.30 ja 18.30, tiistaisin klo 15.30.
Vesiliikuntaryhmät päättyvät vk 50 ja alkavat vk 2. Ryhmät maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17.30. Molemmissa ryhmissä on tilaa uusille. Ilmoittautumiset puh. 040 527 3630. Vertaistreffit selkäkipuisille ja -oireisille joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 15–16 TULE-tietokeskuksessa, Humalistonkatu 10. Vuoden viimeinen kerta 2.12. Tule mukaan ja jakamaan omia kokemuksiasi ja keskustelemaan mieltä askarruttavista selkään liittyvistä asioista toisten kanssa. Treffien vetäjänä toimii koulutettu vertaistukihenkilö Kaarina Frosterus. Tukipuhelin päivystää tiistaisin klo 10–14 ja torstaisin klo 16–20 numerossa 040 558 1025.
Vaasan Selkäyhdistys
Yhdessä menoksi-kävely itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 12 uimahallin parkkipaikalta kohti Naisten messuja Vamiaan (ent. Vaasan kauppaoppilaitos). Kaiken ikäiset tervetuloa mukaan porukkaan.
Yhdistysten juhlavuodet ja ansiomerkit 2025
Merkkivuosia on juhlittu tänä vuonna seuraavissa selkäyhdistyksissä: Savonlinnan Selkäyhdistys 30 vuotta, Selkäyhdistys SalpausSelät 30 vuotta ja Vaasan Selkäyhdistys 35 vuotta. Selkäyhdistykset ovat myös muistaneet vapaaehtoisiaan ansiomerkein. Lämpimät kiitokset kaikille tärkeästä työstä ja paljon onnea!
Satakunnan
Selkäyhdistys ry
Kultainen ansiomerkki
Lahtinen Marjatta
Lohivuo Kaija-Liisa
Rantavalli Kari
Selkäyhdistys
Salpausselät ry
Kultainen ansiomerkki
Komulainen Riitta-Liisa
Sarilo Atte
Vaasan Selkäyhdistys ry
Kultainen ansiomerkki
Kankaanranta Seija
Ranta Aino
Hopeinen ansiomerkki
Wistbacka Tarja
Åbb Leena
Vaasan Selkäyhdistyksen juhlassa ansiomerkin saivat Aino Ranta (vas.), Seija Kankaanranta, Tarja Wistbacka ja Leena Åbb.
tutkimustyöhön ja toiminnallisia avustuksia tutkimustyöhön tai selvityksiin, jotka edistävät selkäsairaiden paranemista.
Apurahoja myönnetään ensisijaisesti tieteellisen tutkimuksen tekemiseen 1–12 kuukaudeksi kerrallaan.
Apurahaa voi hakea myös sellaiseen hankkeeseen tai tapahtumaan, joka edistää selkäsairauksien aihepiiriin liittyvää tutkimustoimintaa tai tieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa.
SIRPA RITALAN TESTAMENTTIRAHASTON tarkoituksena on rahoittaa tutkimustyötä, joka edistää selkäsairauden paranemista, ja tähän tutkimustyöhön liittyviä kustannuksia. Rahaston tarkoituksen mukaisesti rahaston varoilla toteutetaan ensisijaisesti Selkäliitto ry:n tuella selkäsairaiden paranemista edistävään tutkimustyöhön liittyviä hankkeita. Apurahojen jakoperusteet ja niiden hakemisessa noudatettavan menettelyn määrittelee Selkäliiton hallitus. Apurahojen suuruudet harkitaan tapauskohtaisesti. Apurahojen myöntämisestä päättää Selkäliiton hallitus.
Mihin apurahaa voi hakea?
Rahaston varoista voidaan myöntää tieteellisiä tutkimusapurahoja, yliopistossa tehtävään jatko-opiskeluun liittyvään
Tutkimusryhmät voivat hakea osarahoitusta laajemmille hankkeille.
Miten ja milloin hakea?
Apurahaa haetaan Selkäliiton nettisivuilla, josta löytyvät tarkemmat tiedot ja hakuohjeet. Hakemus tehdään suomeksi ja apurahaa voi hakea henkilö yksityishenkilönä, useammasta henkilöstä koostuva työryhmä tai yhteisö, esimerkiksi yleishyödyllinen yhdistys tai osuuskunta.
Apurahan hakuaika on kaksi kertaa vuodessa. Seuraava hakuaika on 1.–28.2.2026.
Tutkitusti erityisesti yksi laiminlyönti kostautuu aamuisin
Syy vetämättömään oloon tai kolotuksiin saattaa olla lähempänä kuin luuletkaan. Monet nukkuvat tukiominaisuutensa menettäneellä patjalla tietämättään, koska patja on pintapuolisesti uudenveroinen.
SAATAMME KYLLÄ nukkua riittävästi, mutta heräämme silti aamulla väsyneenä, kroppa kolottaen ja voimattomana. Nukutut tunnit eivät siis ole ainoa laadukkaan yöunen mittari. Kehon reaktiot kertovat siitä, onko uni laadukasta. Laatuun vaikuttaa niinkin yksinkertainen asia kuin patja. Patja kuluu nimittäin nopeammin kuin kuvittelemme, ja siksi monella on öisin allaan patja, joka estää laadukkaan unen.
Saatko sinä sängyssä hyvän asennon vai pyöritkö paljon?
– Laadukkaat sängyt kestäisivät pidempään, mutta niitä myydään paljon vähemmän kuin halpatuotteita, koska patjan ja tyynyn tärkeyttä unenlaadulle ei hoksata. Esimerkiksi aidon Tempur-patjan tukiominaisuudet voivat kestää jopa 15 vuotta, jolloin se tulee käytössä edullisen patjan hintaiseksi, mutta tarjoaa terveyshyötyjä, joita halpapatjoissa ei ole, fysioterapeutti ja nukkumisergonomiaan sekä palautumiseen erikoistunut asiantuntija Janika Halonen kertoo.
Heikkolaatuisella tai kuluneella ja kuoppaisella patjalla kehon paino ei jakaudu tasaisesti, ja materiaalin kimmoisuus voi estää normaalin pintaverenkierron. Seurauksena on ylimääräistä liikehdintää ja pyörimistä paremman asennon toivossa. Monet pitävät tätä normaalina nukkumisena, vaikka se on ongelma. Tällainen huono nukkumisergonomia havahduttaa hereille monta kertaa yössä, mikä heikentää merkittävästi unen virkistävää ja palauttavaa vaikutusta, koska unen eri vaiheisiin ei päästä tai vaiheet keskeytyvät (esimerkiksi syvä uni tai REM-uni).
Patjan ja tyynyn valinnalla voimme vaikuttaa unemme laatuun. Tempurin teettämän tutkimuksen** mukaan kehon lämmön mukaan muotoutuvilla patjoilla, kuten Tempurilla, nukkujat kokivat patjan tukevan selkää perinteisiä patjoja paremmin. Näillä patjoilla nukkuvat raportoivat myös kokevansa itsensä vähemmän fyysisesti voimattomammiksi verrattuna esimerkiksi joustinpatjoilla nukkuviin. Ihminen tarvitsee laadukasta unta, jotta elimistö voi levätä ja palautua. Mikäli uni häiriintyy, johtuen esimerkiksi epäsopivasta nukkumisalustasta, aamulla voi tuntea itsensä levänneen sijaan fyysisesti väsyneeksi. Tämän vuoksi hyvää nukkumisergonomiaa tukeva patja ja nukkumisolosuhteet ovat erittäin tärkeitä ihmisten jaksamisen kannalta. Lisäksi Taloustutkimuksen* mukaan TEMPURilla on tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät ja se on paras selälle.
Heräätkö sinä virkeänä ja ilman kolotuksia? Älä sivuuta hälytysmerkkejä
Patjan ja tyynyn valinnalla on selvä vaikutus myös selkä- ja hartiasärkyihin. Vanha, kulunut, kuoppaantunut tai liian pehmeä tai kova uusikin patja on usein ergonomisesti epäsopiva ja ohjaa kehon virheasentoon. Tämä on vakavaa, sillä virheasennossa ollaan koko yö. Epäergonomisessa nukkumisasennossa kehon lihakset, nivelsiteet ja nivelkapselit eivät palaudu lepopituuteensa ja seurauksena saattaa
olla aamuisia kiputiloja, särkyä tai selän jäykkyyttä ja kankeutta.
Kyselytutkimuksen** vastauksista ilmeni, että kehon lämmön mukaan muotoutuva patja tukee selkää perinteisiä patjoja paremmin. Näillä patjoilla nukkuvat raportoivat myös kokevansa itsensä vähemmän fyysisesti voimattomammiksi verrattuna esimerkiksi joustinpatjoilla nukkuviin. Aamuinen fyysinen voimattomuus todennäköisesti kertoo syvän unen puutteesta. Syvän unen aikana erittyy muun muassa kasvuhormonia, joka vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja sitä kautta lihasvoimaan.
Selkäkivut ja jäykkyys voivat johtua mitä moninaisimmista syistä, mutta aamuisin toistuva kipu saattaa olla merkki siitä, että on aika vaihtaa patja. Kun haluat asiantuntijan apua juuri sinulle sopivan sängyn valinnassa, ota yhteyttä Tempurin koulutettuun nukkumisergonomian asiantuntijaan. Hänellä on valmiudet arvioida asiakkaittensa nukkumisergonomian nykytilaa ja sen vaikutuksia toimintakykyyn. Varaa aika maksuttomaan nukkumisergonomian kartoitukseen Tempur Brand Storeen – saat lahjan!
* Suomi tänään 2019 – Vuode- ja patjamerkit -tutkimus
** Lähteet: Annemari Humaloja ja Helianna Kinnunen: Nukkumisergonomia. Tyynyjen ja patjojen vaikutukset nukkujan fyysisiin tuntemuksiin. Tampereen ammattikorkeakoulu 2012.
Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi?
SELKÄLIITTO ON yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa edistänyt suomalaisten selkäterveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia jo yli 35 vuoden ajan. Tue toimintaamme tekemällä lahjoitus.
Käytämme lahjoitusvarat tiedon, avun ja tuen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille: välitämme selkätietoa ja lisäämme tiedon ja tuen yhdenvertaista saatavuutta, lisäämme liikkumista ja vahvistamme liikkumisen mahdollisuuksia sekä tuemme vapaaehtoistoimintaa.
Lahjoita haluamasi summa Selkäliiton keräystilille
tilinumero: FI26 8146 9710 1372 08 viite: 12700
Lahjoita helposti verkossa Tee lahjoitus vaivattomasti verkkomaksuna verkkosivuillamme.
Valitse haluamasi lahjoitussumma (10 €, 20 € tai 50 €) ja suorita maksu Paytrailin kautta.
Lue lisää ja lahjoita: selkakanava.fi/lahjoita
Lahjoita kätevästi MobilePaylla
1. Avaa MobilePay-sovellus puhelimessasi.
2. Kirjoita Selkäliitto tai syötä 5-numeroinen lyhytnumero 19371.
3. Syötä haluamasi lahjoitussumma.
4. Hyväksy lahjoitus.
Tai skannaa oheinen QR-koodi, syötä haluamasi lahjoitussumma ja hyväksy lahjoitus.
Riipus on 5 cm pitkä, kiillotettu, materiaaliltaan kirurginterästä. Panssariketjun pituus on 50 cm.
Nyt tarjoushintaan (alin hinta 30 pv 113 €)
100€
Minirulla on puolipehmeä rulla, joka muihin lannerulliin verrattuna antaa pienemmän tuen ja ryhdin korjauksen. McKenzien minirulla sopii henkilöille, joilla lannenotko on vähäinen.
Minirulla on myös helppo pitää mukana matkoilla: rullan pituus on 310 mm ja läpimitta 100 mm.
Nyt tarjoushintaan (alin hinta 30 pv 36,50 €)
Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2025 asti. Selkäkauppa.fi
3285€
Spina-Bac-selkätuki
Spina-Bac tukee lannenotkoa, jolloin selkärankaan kohdistuva paine vähenee. Se sopii sekä suoriin että pehmeisiin tuoleihin. Helppo käyttää ja kevyt kuljettaa mukana.
