Hyvä Selkä 3/2025

Minä ja selkä: Pidä huolta itsestäsi ja selästäsi

Selän terveyttä edistävä lehti

3/2025

Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus päivittyi

Lisää liikettä arkeen Mitkä ovat selkäkivun riskitekijät ja voiko niihin vaikuttaa?

Kehitä tasapainoa Iloa ja kuntoa vesijumpasta

Timo Parvela:

Hyötyliikunta on huippuhyvää liikuntaa Liikkuva selkä kantaa kauas!

o Selkäviikk 13.–19.10.

Satsaa selkääsi

Mainos

TAKE A BREAK – päiväsi tärkein tauko on yöllä

Paras selälle ja unelle

Tutustumistarjous!

TEMPUR® Break Box -parivuode 160x200 cm

alk. 2899 €

Sinkkuvuoteen ostajalle yhdet kuulokkeet. Moottorivuode 80x200 cm alk. 3110 €. Rajoitettu 85 kpl erä. Kampanja voimassa 30.9.2025 asti

(norm. 3624 €)

Moottoroidun TEMPUR®-parivuoteen ostajalle 2 kpl Bang & Olufsen -kuulokkeita KAUPAN PÄÄLLE!

ARVO 1000 €

Varaa aika yksityisesittelyyn.

Ajanvaraaja saa lahjan!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi/varaa-aika/

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

*Perustuu vuosilta 2021 ja 2022 tehtyyn kuluttajatutkimukseen yli 1300 patjanomistajan kanssa Suomessa, laskettu vertaamalla TEMPUR®-patjan omistajien yleisiä unenlaadun huippupisteitä lähimmän kilpailijan huippupisteisiin. Lähin kilpailija tarkoittaa lähintä kilpailijaa vain haastattelupisteiden perusteella. ** Perustuu sisäisiin testeihin, joissa TEMPUR® Original -materiaalia verrattiin ESPOO Iso Omena • Ainoa • Sello HELSINKI Helsinki Outlet • Itis • Kamppi • Tripla HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman JOENSUU Kauppakatu 23a TEMPUR® Advanced -materiaaliin (Dan-Foam ApS 02-07.2021) JÄMSÄ Koskentie 3 JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Vuorikatu 25 LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 • Skanssi VANTAA Jumbo • Tikkuri • tempur.fi Tilaa maksuton kuvasto tai varaa aika, ajanvaraaja saa lahjan www.tempurbrandstore.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Satsaa selkääsi

K

esän taittuessa kohti syksyä monet suunnittelevat syksyn toimintojaan. Joillakin syksy on sadonkorjuun aikaa. Niin puutarhoissa kuin metsissä on tarjolla paljon luonnon antimia. Toisilla syksy tarkoittaa harrastusten alkua. Liikunta- ja kulttuuritarjonnassa on jopa valinnan vaikeus.

Myös paikallisten selkäyhdistysten syyskausi käynnistyy. Ne tarjoavat monia mukavia vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia osallistua.

Liikuntaryhmien ohella yhdistyksissä on paljon muutakin tarjontaa, mikä edistää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia, kuten yhteisiä retkiä teatteriin, luentotilaisuuksia tai vaikkapa vertaistukitoimintaa. Lokakuussa vietetään selkäviikkoa ja maailman selkäpäivää teemalla ”Satsaa selkääsi” ja sen merkeissä moni yhdistys järjestää kaikille avoimia tapahtumia.

Selän hyvinvointi on monelle tärkeä asia, ja on ilahduttavaa huomata, että yhä useammat ovat kiinnostuneita panostamaan omaan selkäterveyteensä. Kesän mittaan olen satunnaisissa tapaamisissa ja sopivissa tilanteissa kertonut olevani Selkäliiton puheenjohtaja, mikä on johtanut mielenkiintoisiin keskusteluihin erilaisista selkään liittyvistä asioista. Olen kuullut tarinoita monen ikäisten selkävaivoista, niin omista kuin jonkun perheenjäsenen, ja jokainen tarina on ollut arvokas. Jotkut ovat myös todenneet, että liikkuvat paljon ja liikkuminen pitää selän kunnossa – he ovat siis satsanneet selkäänsä.

Paikallisten selkäyhdistysten ajankohtaisista asioista ja toiminnasta saat tietoa niin tässä lehdessä kuin myös niiden kotisivuilla tai somekanavissa. Monet yhdistykset ilmoittavat toiminnastaan myös lähellä.fi-sivustolla, josta terveydenhuollon ammattilaisetkin löytävät helposti tietoa yhdistysten toiminnasta ja tapahtumista.

Kaikista vaihtoehdoista yhä useampi varmaan löytääkin itselleen sopivan liikuntamuodon, olipa se sitten ohjattua ryhmäliikuntaa tai vaikkapa vaellus luonnossa. Toivotan teille kaikille innostavaa ja aktiivista syksyä, ja muistakaa, että yhdessä voimme satsata selkäämme!

Liikunnallista syyskauden alkua lukijoille!

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 3/2025

3

Sisältö 3/2025 3

Pääkirjoitus

6

Arkiliikunta on parasta palautumista

10

Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus päivittyi

12

Vesijumppa on tehokasta liikuntaa selälle ja koko keholle

16

Kehitä tasapainoasi

18

Tutkimustietoa

21

Luonnonympäristöissä vierailu edistää terveyttä

23

Viisi kysymystä asiantuntijalle: Miten selkäkivun riskitekijöihin voi vaikuttaa?

16

24

Minä ja selkä: Pidä huolta itsestäsi ja selästäsi

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

14 HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund hyvaselka@selkaliitto.fi 36. vuosikerta, ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Sabrina Bqain, Tammi Vuosikerta 35 €

Ilmestymispäivät 2025 1/2025 24.1.

2/2025 2.5.

3/2025 29.8.

4/2025 28.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi PunaM us

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 27.10.2025 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

4

Hyvä Selkä 3/2025

ta

AUDITOITU

CO2 NEUTRAALI TUOTE

MITÄ NYT?

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Hallitus 2025 Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen (varapj) Sinikka Kilpikoski Olli Kyläkangas Leena Kämppi Jan-Erik Nikkola Sari-Anna Pekuri Aino Ranta Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen 050 465 7884 satu.nieminen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori

Yhdessä menoksi

Riina Kaartamo 050 310 1997 riina.kaartamo@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti klo 10-12, to klo 12-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Unohtuiko tauko? – Tilaa taukojumppamuistutus!

Tilaa maksuton taukojumppamuistutus osoitteessa Selkäkanava.fi. Saat maanantaista perjantaihin sähköpostiisi viestin, jossa on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen. Hyviä taukohetkiä!

PS. Lue lisää vinkkejä arkiliikkumisen lisäämiseksi sivulta 15.

Äänestä lehden kiinnostavin juttu Mikä on mielestäsi tämän lehden kiinnostavin juttu?

Täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi/ lehden-paras-juttu tai lähetä jutun otsikko ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@ selkaliitto.fi 30.9.2025 mennessä. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken 3 kpl Perskindol-tuotepaketteja.

Yhden palkinnon arvo on noin 50 €.

Onnea arvontaan!

Edellisen lehden (Hyvä Selkä 2/2025) suosituin juttu oli ”Mikä ihmeen olisteesi?”. Arvontapalkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita? Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 3/2025

5

Arkiliikunta on parasta palautumista Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Sabrina Bqain ja Jari Kivelä / Tammi

Istuminen ja staattisuus saavat Timo Parvelan selän kipuilemaan.

Sitten kiukuttaa ja karkki maistuu. Lääke vaivaan on liike, kuten treeni personal trainerin kanssa, hiihto ja hyötyliikunta.

TIMO PARVELA on istumatyöläinen – hän on kirjoittanut kirjoja yli 30 vuoden ajan. Kirjailija kertoo, että nuorempana selkäkipuja ei ollut eikä työasennolla ollut väliä. Mutta viidenkymmenen ikävuoden lähestyessä ensimmäiset oireet alkoivat, ja nimenomaan alaselässä.

– Ne olivat noidannuolityyppisiä kipuja, jotka tulevat etukumarassa asennossa, esimerkiksi kun nostan jotain tai teen lapiointihommia. Ja kun meillä oli pieni 10-kiloinen koira, jota nostin ja laskin alas veneeseen, selässä tuntui pieni muljahdus. Siitä tiesi, että tästä se nyt lähtee. Seuraavana aamuna sängystä oli noustava kiirehtimättä, ensin kontalleen lattialle ja sitten pikkuhiljaa ylös seinää pitkin kavuten.

Noidannuolivaivat menevät onneksi ohi melko pian. Timoa on kiusannut myös toisentyyppinen, jatkuvampi kipu.

– Se on jossain syvissä selkälihaksissa tai jänteissä. Kipu on pitkälti istumisperäistä. Syvempiin kehon osiin on vaikea päästä käsiksi, niihin ei esimerkiksi hieronta auta.

Paras ratkaisu kumpaankin vaivaan on ollut Timon viisikymppisenä hankkima personal trainer, jonka kanssa hän treenaa viikoittain. Harjoittelulla on ollut selkeä, varsinkin noidannuolta, vähentävä vaikutus, sillä ns. core on paremmassa kunnossa.

– Tehdään Harryn kanssa käsipainoilla ja kehonpainolla liikkeitä, joissa yhdistyy tasapaino ja lihasvoima. Ja jos oikein pahaksi menee syvien selkälihasten ongelmat, tehdään liikkuvuutta lisäävä liikesarja. Sitä en saisi itsekseni kotona tehtyä, koska se tekee kipeää. Tietynlaiset venyttävät liikkeet menevät kipukynnyksen yli ja niin pitääkin mennä, 6

Hyvä Selkä 3/2025

että se vaikuttaa. Mutta rääkin jaksaa, kun seuraavana päivänä huomaa, ettei satu mihinkään. Liike on kyllä lääke.

Siihen on vain vaikea uskoa silloin kun kiputila on päällä.

Pt-harjoittelun ohella Timo käy urheiluhierojalla kahden viikon välein.

– Hieroja on taitava ja saa pinnallisempia jumeja auki loistavasti, mutta syvemmälle hieronta ei yksin auta. Joskus olen käynyt myös kiropraktikolla.

Siitä on ollut apua ja iloa lapojen väliin.

Kipu tekee ärtyneeksi.”

Kiukuttelua ja karkkia Timon mielestä alaselän jatkuvat jumit ovat harmillisempia kuin noidannuolet.

– Noidannuoli on lihasperäinen vaiva ja menee ohi. Niitä en varsinaisesti hoida, yritän vain tehdä kaikkea kivun rajoissa. En pysähdy, en jää makaamaan, enkä peru menojani. Kipu alkaa yleensä helpottaa 3–4 vuorokaudessa. Toki on esimerkiksi vaikea nousta tuolista ja sängystä, mutta kun jaksaa hitaasti ja rauhallisesti tehdä asioita, se auttaa.

Timo kertoo, että pitkäaikaisempiin kipuihin vähän turtuu. Jos esimerkiksi kengännauhoja solmiessa ja kyykistyessä sattuu, mutta ”ei satu tarpeeksi”, asialle ei tule tehtyä mitään. Mutta kipu alkaa kuitenkin syödä sisältä päin.

– Kipu tekee ärtyneeksi ja sitä huomaa olevansa kärttyinen vanha ukko,

koska selkään sattuu. Ja kun asialle itse asiassa voisi tehdä jotain, juurikin liikkuvuussarjoja. Silloin saattaisi päästä nopeammin eroon vaivasta. Se on aina sama juttu, vaikka olisi 117. kerta, sitä ei vieläkään usko, että sen voisi hoitaa liikkeellä. Ärtymys tekee kiukkuiseksi, mikä vaikuttaa myös ihmissuhteisiin, lähinnä parisuhteeseen.

– Jos toinen on koko ajan kiukkuinen ja syy on jossain näkymättömissä, se ei ole hyvä asia. Ja välillä kun kaikki sattuu ja on hankalaa, alkaa helposti syödä lohdukseen karkkia. ”Mä olen ansainnut tämän, siitä hyvästä, että olen taas kestänyt tätä kipua.” Senkin takia kipua kannattaa hoitaa, kun se on vielä hoidettavissa.

Ylipainoa ei kannata Timon mielestä hirveästi hankkia. Se on selänkin hyvinvoinnin kannalta olennaista.

Vaihdan työasentoa Kirjailijan päivärytmi on aika vakiintunut. Aamu alkaa työmatkalenkillä Heppu-koiran kanssa ja sitten aamiaisen kautta Timo siirtyy työpöydän ääreen.

Kovin pitkiä kirjoittamisrupeamia hän ei tee.

– Nykyään alkaa olla jo ihan fyysiset rajoitteetkin, ehkä maksimissaan päivän mittaan neljä tuntia jaksan kirjoitustyötä tehdä. Siitä päivä sitten liudentuu muihin arkisiin askareisiin, kauppareissuun tai muuhun. Mutta sen neljä tuntia teen säännöllisesti kaikki arkipäivät.

Kesät Timo pitää vapaata. Se tosin edellyttää sitä, että kaikki on saatu keväällä siihen pisteeseen, ettei mitään jää kesken.

Timo Parvela, 61 • Yksi Suomen luetuimpia kirjailijoita sekä kotimaassa että ulkomailla.

• Kirjoittanut yli 110 teosta lapsille, nuorille ja aikuisille sekä tv-käsikirjoituksia, näytelmiä ja sanoituksia. Teoksia on käännetty yli 40 kielelle ja myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta.

• Tunnettu erityisesti lastenkirjasarjoistaan Ella ja kaverit, Pate, Maukka ja Väykkä, Kepler62 sekä Sammon vartijat.

• Ella-kirjasarja täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi vuosittaisen Ella-kirjan lisäksi ilmestyy kokoomateos sekä uusi elokuva Ella ja kaverit Operaatio saukko, joka saa ensiiltansa 10.10.2025.

• Ahkera lukutaidon ja lasten oikeuksien puolustaja. Saanut Unicefin Lasten oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen vuonna 2016.

• Lukuisia kirjallisuus- ja kulttuurialan palkintoja ja tunnustuksia, mm. Lastenkirjallisuuden Finlandia-palkinto (2006), Suomi-palkinto (2014), Pro Finlandia -mitali (2019).

Istumisesta ja staattisuudesta ne vaivat syntyvät.”

– Entisenä opettajana kouluvuosi on mun työvuosi, toistaiseksi näin jaksan.

Päivän aikana Timo vaihtelee työskentelyasentoaan fiiliksen, ei kellon mukaan.

– Mulla on seisomapöytä ja myös satulatuoli, mutta eivät ne tee autuaaksi.

Kun vaihtelee, se auttaa. En ole kauhean järjestelmällinen ihminen, että olisi 45 minuuttia tätä ja sitten 45 tätä, vaan mihin on mukava asettua. Joskus on helpompi olla seisten, joinakin päivinä on kivempi istua tuoliin. Lähinnä se, ettei ole sitä samaa koko ajan.

Alaselän lisäksi koetuksella on myös

kirjailijan niska. Pää roikkuu alaspäin läppärillä töitä tehdessä, sillä kone on usein sylissä.

– Pää on aikamoinen molluska kannateltavaksi. Istumisesta ja staattisuudesta ne vaivat syntyvät ja ne ovat vähän jaksottaisia. Esimerkiksi yhtenä kesänä kun edellisestä pääsi, seuraava jo odotti tuloaan. Ei tarvinnut kuin poimia roska lattialta, niin tuntui pieni muljahdus selässä. Piti sitten tehdä äkkiä hommat alta pois, kun tiesi, että seuraavana aamuna sattuu vielä enemmän.

Liike on lääke Särkylääkkeitä Timo ei ole paljon syönyt.

Joskus kun on ollut oikein tuskaista ja jokin asia on ollut pakko hoitaa, muutaman päivän tulehduskipulääkekuuri on auttanut. Mies kuitenkin uskoo enemmän liikkeen voimaan.

– Liike on kuitenkin se lääke, ja kun

tietää, ettei ole kyse mistään vakavammasta vaivasta.

Hartia- ja alaselkävaivojen lisäksi Timolla on ollut niskassa välilevyn pullistuma.

– Siihen ei auta samat konstit, eikä kannata yrittääkään, vaan kannattaa selvittää perimmäinen syy. Sen kanssa on pärjätty. Ja silloin kun jaksan päivittäin liikkua, esimerkiksi hiihto on hyvää pehmeää liikuntaa, sillä saan yleensä hartiat ja niskan oireettomiksi, alaselänkin oikeastaan.

Timo kertoo, että he ovat käyneet talvisin viikon Lapissa hiihtämässä jo 25 vuotta. Sillä sitten pärjäilee hyvin pidemmänkin aikaa.

– Kun tulee päivässä riittävän pitkäkestoista, kahdeksan tuntia pehmeää liikettä, siinä lähtee varmasti kaikenlaista liikkeelle ja jumeja pois, mitä ei saa yksittäisillä harjoitteilla.  Hyvä Selkä 3/2025

7

 Viisi vuotta sitten Timo löysi frisbeegolfin, tosin ikä ja selkäongelmat verottavat miehen mukaan lajin edellyttämää elastisuutta.

– Se on kiva laji, mukavaa metsässä liikkumista. Frisbeetä heittäessä tulee kiertoliike ja siinä saa kyllä helposti itsensä kipeäksi, jos sitä ei tee just oikein.

Kesät Parvelat viettävät mökillä saaressa. Timo kertoo, että siellä tulee valtavasti hyötyliikuntaa, vaikka ei remontoisikaan. Puhteina on halkojen ja saunavesien kantamista, soutamista ja kaikkea sellaista, mikä on huippuhyvää liikuntaa.

Arjessa liikkuminen onkin Timosta parasta palautumista ja vastapainoa kirjoittamiselle.

– Kun liikunta on riittävällä rasitustasolla, tekee jotain hikeen asti, niin huomaa, että ajatukset ovat muualla.

Kaipaan työvuoden jälkeen taukoa työasioista ja seuraavasta tarinasta. Mökkikesän jälkeen elokuussa on ihan eri fiilis kuin mihin toukokuussa lopettaa. Jotain positiivista on tapahtunut.

Huomio nukkumisergonomiaan Toimintakyky on Timosta tärkeä asia, ja sen hän haluaa säilyttää mahdollisimman pitkään.

– Kun on täyttänyt 60 vuotta, todellisuus alkaa avautua. Kuten alussa totesin, nuorena pystyi tekemään asioita vaikka päällään seisten, nyt se, että pysyy toimintakykyisenä, on arvokas asia.

Timo kiinnittää liikkumisen ohella huomiota myös nukkumisergonomiaan.

– Olen huomannut, että yhä tärkeämpää on oikeankorkuinen tyyny ja sopiva patja.

Ei tarvitse kuin pari yötä nukkua vääränlaisella patjalla, niin sitten on kremppaa.

– Mulla todettiin muutama vuosi sitten keskivaikea uniapnea. Sen hoitokin vaikuttaa. Kun se on hyvällä tolalla, herään rentoutuneempana ja se vaikuttaa yleistilaan. Sitten kun se on huonolla tolalla, en pysty keskittymään hyvin.

Opettajasta kirjailijaksi Opettajaperheen lapsena Timostakin tuli luokanopettaja. Kirjoittamisen hän aloitti jo opiskeluaikana, sillä se viehätti ja houkutteli.

– Se, että kirjoittamisesta uskalsi ammattina haaveilla, vei varmaan ensimmäisestä kirjastakin vielä 10 vuotta.

8

Hyvä Selkä 3/2025

Toimintakyky on arvokas asia.”

Timo on aina ihastellut tietyntyyppistä klassista lastenkirjallisuutta ja tarinaa, jossa on monia tasoja monen ikäiselle lukijalle. Tällaisia ovat esimerkiksi Nalle Puh, Pikku prinssi ja Kaislikossa suhisee.

Yksi keskeinen osa Timoa ja hänen kirjojansa on huumori.

– Lasten kirjoissa on lupa tehdä huumoria, itse olin sitä myös ehkä aloittamassa. Aikaisemmin oli eletty opettavaisten lastenkirjojen aikaa. Mutta se, että lastenkirja sai olla puhtaasti viihdyttävä, oli uutta.

Entä miksi Timo kirjoittaa juuri lastenkirjoja?

– Se on viihdyttävää. Sitten mulla on vähän keskittymishäiriötä, joten mulle sopii parhaiten tällaiset projektit, jotka vievät vain tietyn ajan. En ole sellainen kirjailija, joka tekee ensin viisi vuotta pohjatyötä ja kirjoittaa toiset viisi vuotta. Mulle sopii hyvin, että yhden lasten kirjan valmistuminen kestää noin kolmisen kuukautta ja sitten aloitan seuraavan projektin.

Timon yksi keskeinen tavoite on ollut kirjoittaa tarinoita, joiden parissa lapset ja vanhemmat voisivat yhdessä viettää aikaa ja viihtyä.

– Huumori on siitäkin hauska, että sehän on kuin kieli, jota voi ymmärtää samalla lailla lapset ja vanhemmat, ja isovanhemmatkin. Vaikeampi voisi olla tehdä sellaista jännitystä, joka olisi viihdyttävää useammalle sukupolvelle luettavaksi.

Ideat tarinoihin Timo kaivaa omasta päästään, ja itseään hän ravitsee kirjoilla ja lukuisilla tv-sarjoilla. Elokuviakin hän katsoo paljon.

– Ella-kirjojakin on jo 40 ja jokaisen syntytarina on erilainen. Joissakin aiheena on kyläkoulujen kohtalo tai tekoäly, ja kyllä maailmantapahtumatkin välillä lastenkirjoihin valuvat. Ja sitten on tarinoita, joilla ei ole yhteyttä nykyhetkeen, ne ovat vain hauskoja tarinoita, joita juolahtaa mieleen.

Lukeminen on kansalaistaito Tutkimusten mukaan nuorten lukutaito heikkenee. Timon mielestä lukemisen pitäisi lähteä perheestä.

Timon liikkumisvinkki: Yhdistä liike tai venyttely johonkin arkiseen toimintaan, on se sitten hampaiden pesu tai koiralenkki.

Näin liike tai liikesarja tulee tehtyä päivittäin.

– Ei se kauheasti vaadi, toki täytyy hyväksyä se, ettei lapsi ehkä tykkää, jos sanotaan, että nyt ei pelata pleikkaa, tässä on kirja. Oma poikani on toiminnallinen kaveri ja kun aikoinaan tulimme kesäksi saareen, hän murjotti ensin pari päivää. Sitten hän alkoi viihtyä ja luimme ääneen.

Timon mielestä lukeminen on kansalaistaito. Se voi olla kiva harrastus, mutta taitona lukeminen ei ole pelkkä tekninen lukutaito, vaan elintärkeä taito muuttuvassa maailmassa. Ja jotta siitä tulee sujuvaa ja nautittavaa, sen treenaamista pitää jaksaa jatkaa.

Lukeminen vaatii rauhaa ja aikaa, ja sitä ei välttämättä päivässä ole.

– Tunnistan kyllä itsekin, että normaalissa arjessa sen hetken löytäminen, rauhoittuminen lukemiseen on vaikeaa.

Välillä voi mennä viikko tai parikin, ettei oikein saa aikaiseksi ottaa kirjaa esille.

Lukemista Ella-faneille, niin pienille kuin isommillekin, on tulossa jälleen lokakuussa, jolloin ilmestyy Ella ja kaverit.

Maailman hauskin luokka. Ella-kirjat ovat ilahduttaneet lukijoitaan jo 30 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi kaverusten hauskimmat tempaukset on koottu yksiin kansiin.

Koonnut: Pia Bilund

Ajankohtaista

Uusia jaksoja Vahva selkä -podcastissa MITEN KIPU JA TUNTEET kytkeytyvät toisiinsa? Johtaako pelko liikkumisen välttelyyn? Mikä on selkäydinkanavan ahtauma ja miten se oireilee? Millainen yhteys keholla ja mielellä on?

Vahva selkä -podcastimme uusissa jaksoissa (29–32) asiantuntijavieraat keskustelevat näistä aiheista ja kertovat itsehoitokeinoista. Asiantuntijoina jaksoissa ovat erikoispsykologi ja kipututkija Tage Orenius, tuki- ja liikuntaelinfysioterapian erikoisasiantuntija Petteri Koho, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ville Puisto sekä psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki.

Löydät kaikki Vahva selkä -podcastin jaksot kootusti Selkäkanavalta. Podcast on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Suplassa.

Hyviä kuunteluhetkiä!

Selkäviikko lokakuussa: Satsaa selkääsi SELKÄVIIKKOA VIETETÄÄN vuosittain lokakuussa maailman selkäpäivän (16.10.) yhteydessä eli tänä vuonna 13.–19.10.2025. Kansainvälisen selkäpäivän teema on tällä kertaa ”Invest in Your Spine” ja selkäviikon teemana meillä Suomessa on ”Satsaa selkääsi”.

Selkäviikolla Selkäliitto ja paikalliset selkäyhdistykset järjestävät maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia, esimerkiksi yleisöluentoja, liikuntalajikokeiluja ja toiminnan esittelyä.

Selkäviikkoon ja maailman selkäpäivään voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa. Kerro, miten sinä satsaat selkäsi hyvinvointiin ja jaa oma selkäaiheinen kuvasi tai tarinasi tunnisteella #selkäviikko.

Satsataan selkään yhdessä!

Lue lisää tapahtumista lehden toimintakalenterista ja Selkäviikko-sivultamme: selkakanava.fi/selkaviikko.

Kalevi Österman 90 vuotta SELKÄLIITON entinen puheenjohtaja, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Kalevi Österman täytti 7. elokuuta 90 vuotta. Hän toimi liiton puheenjohtajana vuosina 2001–2006. Östermanin kaudella liiton jäsenmäärä nousi merkittävästi. Yhteistyössä silloisen toiminnanjohtajan kanssa Österman muun muassa kehitti liiton jäsenlehteä ja viestintää selkäyhdistyksille täydennettiin Välilevy-tiedotteella. Österman on saanut kunnianosoituksena järjestyksessään ensimmäisen Selkäpatsaan Selkäliiton toiminnan ansiokkaasta edistämisestä. Tunnustus luovutettiin Östermanille Selkäliiton 30-vuotisjuhlaseminaarissa vuonna 2018. Tällöin hänelle myönnettiin myös Selkäliiton kunniapuheenjohtajuus.

Selkäliitto onnittelee Kalevia lämpimästi.

Kalevi Österman sai Selkäpatsas-tunnustuksen Selkäliiton toiminnan ansiokkaasta edistämisestä vuonna 2018. Tunnustuksen luovutti Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne.

Hyvä Selkä 3/2025

9

Asiantuntija-artikkeli

Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus päivittyi

Vaikka selkäkipu on yleistä, on selkä rakenteena vahva ja kestävä eikä se mene helposti “rikki”. Selkä pystyy sopeutumaan siltä vaadittavaan rasitukseen, kun sitä totutetaan vähitellen. Selkä ei myöskään kulu käytössä, vaan liike on elinehto sen hyvinvoinnille.

SELÄN KIPEYTYMISEEN vaikuttavat monet tekijät, ja sitä ilmenee usein monenlaisten elämään liittyvien fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittavien tapahtumien tai muutosten yhteydessä. Raskas fyysinen kuormitus, mutta toisaalta myös liikunnan vähäisyys lisäävät alaselkäkipujen todennäköisyyttä. Myös lihavuus, tupakointi ja uniongelmat lisäävät selkäkipujen ilmaantumisen riskiä.

Useimmiten selkäkipujen syytä ei voida täsmällisesti osoittaa, eikä kipujen alku ole aina yhdistettävissä johonkin tiettyyn tapahtumaan.

Selkä kaipaa liikettä Vaikka alaselkäkivun ennuste on keskimäärin hyvä ja useimmat selkäkipujaksot helpottuvat nopeasti, noin neljänneksellä selkäkipuisista on jatkuvia tai vaihtelevia oireita vielä kolmen kuukauden kohdalla. Joka viidennen selkä oireilee vuoden kuluttua oireiden alusta ja alaraajaan säteilevässä selkäkivussa vielä useammalla. Laaja-alainen ja monipaikkainen kipu ennustaa pidempiaikaista oireilua. On tärkeää ymmärtää, että selkäkipujen oirekuva voi olla hyvinkin vaihteleva, eikä

”Selkäkipujen oirekuva voi olla hyvinkin vaihteleva.” ole harvinaista, että oireet jatkuvat joskus pidempään. Tämä ei useimmiten tarkoita, että kyseessä on vakava syy oireille.

Selkäkipu helpottuu pääsääntöisesti itsestään, eikä vuodelepoa suositella. Keväällä päivitetyn suosituksen yksi ydinviesteistä onkin se, että oli kyse sitten akuutista tai pitkittyneestä oireilusta, oli10 Hyvä Selkä 3/2025

Kuva: Shutterstock

si tärkeää pysyä liikkeessä ja kiinni itselle tärkeissä toimissa, kohtuullisesta kivusta huolimatta. Kohtuullinen kipu liikkumisen aikana tai sen jälkeen ei tarkoita sitä, että selkä vaurioituisi.

Jos selkäkipujakso ei lähde helpottamaan omin konstein muutamassa viikossa, on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen, kuten fysioterapeutin, vastaanotolle, jotta voidaan selvittää kivun pitkittymiseen vaikuttavat tekijät sekä etsiä keinoja pääsemiseksi takaisin itselle tärkeisiin aktiviteetteihin ja työhön. Kuntoutumisessa ja toimintakyvyn palauttamisessa oma aktiivisuus on keskeisestä.

vakavien tai spesifien syiden tunnistaminen. Kiireellinen hoito on tarpeen, jos selkäkipu on sietämätöntä tai jos selkäkipuun liittyy kuumetta, vatsakipua, rakon ja suolen toiminnan häiriöitä, alaraajojen lihasvoiman heikkenemistä tai yleistilan heikkenemistä.

Ammattilainen kartoittaa oireet kokonaisvaltaisesti

Suurimmalla osalla näitä oireita ei ole, ja silloin huomio on merkityksellisten, kivuliaiden ja huolestuttavien toimien sekä oireen pitkittymisen riskitekijöiden tunnistamisessa. Apuna tässä voidaan hyödyntää erilaisia kyselylomakkeita sekä

Kun selkäkipuinen tulee terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle, on ammattilaisella ensin mielessä selkäkivun

”Olisi tärkeää pysyä liikkeessä ja kiinni itselle tärkeissä toimissa, kohtuullisesta kivusta huolimatta.”

Asiantuntija-artikkeli

”Vaikka selkäkivulle ei useimmiten voida löytää yksittäistä syytä, useimmiten löydetään kuitenkin ymmärrettävä selitys tilanteelle, sekä toimivat omahoitokeinot, kun huomioidaan kokonaistilanne.” perusteellista alkukeskustelua ja tutkimista. Kyselylomakkeet auttavat selvittämään tilannetta kokonaisvaltaisesti ja arvioimaan riittävän tuen määrää. Vaikka selkäkivulle ei useimmiten voida löytää yksittäistä syytä, useimmiten löydetään kuitenkin ymmärrettävä selitys tilanteelle sekä toimivat omahoitokeinot, kun huomioidaan kokonaistilanne.

Päivitetty hoitosuositus korostaa henkilökeskeisen hoidon ja vuorovaikutuksen merkitystä. On tärkeää, että ammattilainen kuuntelee keskeyttämättä ja osoittaa kuulevansa, ymmärtävänsä ja ottavansa asiakkaan kokemukset todesta. Ammattilaisia kannustetaan myös selittämään tutkimislöydökset ymmärrettävästi.

Päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa suositellaan ensisijaisesti fysioterapeutin vastaanotolle ohjaamista niiden selkäkipuisten osalta, joilla ei ole vakavaan syyhyn viittaavia oireita. Fysioterapeutin suoravastaanotto on todettu yhtä turvalliseksi ja tehokkaaksi verrattuna lääkärin vastaanottoon selkäkivun hoidossa. Suoravastaanoton etuna on se, että suoravastaanotolla on aikaa kuunnella asiakkaan näkökulmaa, huolia; tutkia huolellisesti ja antaa alkuvaiheen omahoito-ohjeita.

Jaettuun päätöksentekoon pohjautuva lääkkeetön kivunhoito ja ohjaus ovat suosituksen keskiössä tavallisen äkillisen selkäkivun ensilinjan hoitomuotoina. Tarvittaessa voidaan hyödyntää tulehduskipulääkettä, parasetamolia, tai näiden yhdistelmää, kuitenkin muut sairaudet ja niihin käytössä oleva lääkitys huomioon ottaen. Akuutissa alaselkäkivussa tulee välttää kuvantamista, jos vakavaan tai spesifiin syyhyn viittaavia merkkejä ei ole.

Suosituksessa kannustetaan työssä jatkamiseen tai nopeaan työhön palaamiseen. Yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan kanssa on olennaista, jotta työn muokkaus tarvittaessa on mahdollista.

Vastoin joitain aiempia käsityksiä, ei tarvitse olla täysin kivuton ollakseen töissä – työ on useimmiten ennemminkin kuntouttavaa. Useimpia harrastuksiakaan ei tarvitse jättää kokonaan pois selkäkipujen takia, mutta rankempaa liikuntaa voi olla tarpeen keventää hetkeksi.

Suositus sisältää lisämateriaaleja ammattilaisille ja selkäkipuisille Internetistä saatavan selkäkipuun liittyvän tiedon laatu on heikkoa ja väärä tieto lisää usein huolta. Tämän vuoksi hoitosuositus sisältää paljon lisämateriaaleja sekä ammattilaisille että selkäkipuisille.

Mukana on muun muassa akuutin alaselkäkivun verkkokurssi ja ajantasaista tietoa sisältäviä oppaita, vinkkejä selän lepoasennoista jne. Selkää voi hetkittäin rentouttaa mukavilta tuntuvissa asennoissa. Myös lämpöpakkaus voi auttaa.

Kun selkää rentouttaa, kannattaa varmistaa, että hengitys kulkee rauhallisesti ja selkä pääsee rennoksi alustaa vasten.

”Päivitetty hoitosuositus korostaa henkilökeskeisen hoidon ja vuorovaikutuksen merkitystä.”

Akuutin alaselkäkivun hoidossa harjoittelu ei näyttäisi tuottavan lisähyötyä kivun ja toimintakyvyn parantamisessa.

Rangan manipulaatio ja akupunktio eivät ilmeisesti ole tehokkaampia kuin muut hoitomuodot (harjoittelu tai selkäkoulu) tai lumehoito alaselkäkivussa. Lannerangan traktio- eli vetohoito ei ole vaikuttavaa alaselkä- tai iskiaskivussa. Näitä voidaan kuitenkin tarvittaessa käyttää aktiivisten hoitomuotojen rinnalla, mutta on huomioitava, että ne saavat aikaan vain lyhytaikaisia lumehoitoon verrattavissa olevaa hyötyä kipuun ja toimintakykyyn.

Yksilöllistä omahoitoa Selkäkivut uusiutuvat herkästi, eikä se tarkoita, että kyse on vakavasta selkäkivun syystä. Alaselkäkipujen uusiutumisen ennalta ehkäisemiseksi kannattaa harrastaa itselleen mieluisaa kuntoliikuntaa sekä välttää tupakointia ja ylipai-

noa. Omasta hyvinvoinnista kannattaa siis huolehtia kokonaisvaltaisesti, myös unen, terveellisen painon ja mielen hyvinvoinnin osalta.

Tutkimuksissa pitkittyneen selkäkivun (kesto yli 12 viikkoa) kuntoutus- ja hoitomenetelmiä on usein tutkittu yksittäin, mutta käytännössä hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi tarvitaan erilaisten menetelmien yhdistämistä huomioiden kipukokemukseen vaikuttavat yksilölliset tekijät.

Omahoidon toteutumista tulisi seurata ja suunnitelmaa päivittää tarpeen mukaan. Harjoittelusta on pitkittyneessä selkäkivussa hyötyä etenkin, kun siihen yhdistetään kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä, kuten tavoitteenasettelua, ohjausta, asteittaista altistamista tai kuormituksen lisäystä. Koska mikään harjoittelumuoto ei ole osoittautunut muita paremmaksi, harjoittelu tulisi suunnitella yksilöllisesti huomioiden selkäkipuisen mieltymykset, käsitykset ja toimintakyky.

Ryhmämuotoinen kuntoutus ja digitaalisesti toteutettu hoito (etäfysioterapia, digitaaliset hoitopolut tai sovellukset) ovat yhtä vaikuttavia kuin tavanomainen yksilökuntoutus alaselkäkivussa.

Riikka Holopainen fysioterapeutti TtT, kuntoutuksen erityisasiantuntija, Etelä-Savon hyvinvointialue

Jaro Karppinen LT, fysiatrian erikoislääkäri, fysiatrian emeritusprofessori Oulun yliopisto, kuntoutusjohtaja ja fysiatrian ylilääkäri, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Karppinen oli Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja ja Holopainen kokoava kirjoittaja.

Hyvä Selkä 3/2025

11

Vesijumppa on tehokasta liikuntaa selälle ja koko keholle VESIJUMPPA ON liikkumismuoto, jossa yhdistyvät lempeys ja tehokkuus – ja mikä parasta, se sopii lähes kaikille.

Erityisesti siitä hyötyvät henkilöt, joilla on tuki- ja liikuntaelinoireita, kuten selkäkipua tai niveloireita. Vedessä tapahtuvalla liikunnalla on havaittu olevan kohtalaisia hyötyjä kivun lievittymiseen, toimintakyvyn paranemiseen ja elämänlaadun kohenemiseen henkilöillä, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Veden noste keventää kehon painoa ja vähentää nivelille sekä selkärangalle kohdistuvaa kuormitusta. Tämän vuoksi vedessä liikkuminen koetaan usein helpommaksi kuin kuivalla maalla tapahtuva liikkuminen.

Vedessä liikutaan jatkuvasti veden vastusta vastaan, jolloin lihakset työskente12 Hyvä Selkä 3/2025

levät tehokkaasti. Säännöllisesti tehtynä vesijumppa kehittääkin lihasvoimaa ja liikkuvuutta sekä kestävyyskuntoa. Vedessä harjoituksen tehoon voidaan vaikuttaa erilaisin keinoin. Esimerkiksi syvässä vedessä tarvitaan enemmän vartalon hallintaa ja tasapainoa, kun taas matalassa vedessä voidaan tehdä tehokkaita hyppyjä ja askelluksia. Harjoittelua tehostetaan usein erilaisten välineiden, kuten vaahtomuovisten vesinuudelien, kelluttavien levyjen, vastuskäsineiden ja vesikäsipainojen avulla. Niillä voidaan kohdistaa harjoitus eri lihasryhmiin ja lisätä liikkeiden monipuolisuutta. Myös liikkeisiin vauhtia lisäämällä saadaan harjoituksesta entistä tehokkaampi.

Vesijumppa on kokonaisvaltainen liikuntamuoto, joka kehittää terveys-

kuntoa ja tukee toimintakykyä. Se on monelle miellyttävä ja monipuolinen tapa pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Kunnon kohotuksen lisäksi harjoittelulla on myönteisiä, mieltä piristäviä vaikutuksia. Vedessä liikkuminen on monille rentouttavaa ja miellyttävää.

Ryhmässä tapahtuva vesijumppa tuo mukanaan sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, mikä voi puolestaan lisätä motivaatiota liikkua. Liike vedessä helpottaa stressiä ja voi parantaa unen laatua.

Teksti: Hanna Kääriäinen Kuva: Mimmi Haila

Iloa ja kuntoa vesijumpparyhmästä VESIJUMPPA ON monipuolista ja hauskaa liikuntaa. Se voi myös tarjota hengähdystauon kipuja potevalle. Vesijumppaharjoitukset muun muassa vahvistavat lihaksia ja lisäävät liikkuvuutta.

Kysymyksiin vesijumpasta vastasi Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten terveysliikuntaohjaaja, fysioterapeutti Mimmi Haila.

sutiloissa huolettaa. Pitkät hiukset tulee sitoa kiinni jumpan ajaksi. Uimalakki tai suihkumyssy suojaa hiuksia, jos niitä ei halua kastella. Useimmiten vesijumpan järjestäjä tuo jumpan aikana käytettävät liikuntavälineet.

4. Mitä vesijumpassa yleensä tehdään?

1. Miksi vesijumppaa kannattaa harrastaa, mitä vaikutuksia sillä on?

Vesi on elementtinä monipuolinen ja tarjoaa mahtavia mahdollisuuksia liikkumiseen. Vesi kannattelee meitä ja kuormittaa niveliä vähemmän kuin kuivalla maalla liikkuessa. Vedessä voi siksi liikkua tavalla, joka ei olisi kipujen, kuntotason tai tasapainon takia muuten mahdollista. Vesijumpassa voidaan hyödyntää veden vastusta ja treenata hyvinkin tehokkaasti. Vedessä liikkuminen voi tuntua kevyeltä ja mukavalta ja silti olla tehokas tapa kehittää lihaskuntoa, sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, liikkuvuutta ja tasapainoa. Tärkeintä minusta on, että vesijumppa on hauskaa, monipuolista ja hyvän musiikin takia mukaansatempaavaa.

2. Kenelle vesijumppa sopii?

Vesijumppa sopii sukupuolesta riippumatta hyvin erikuntoisille ja -ikäisille ihmisille. Harjoittelun kuormittavuutta voi helposti säätää ja erilaisia harjoitusliikkeitä on lukuisia helpoista haasta-

vampiin osallistujien tasosta ja tavoitteista riippuen. Vesijumppa on useimmiten turvallista, vaikka olisi nivel- tai selkäkipua, ylipainoa ja osteoporoosia.

Kuntoutus vamman tai leikkauksen jälkeen onnistuu hyvin vedessä. Vedessä pystyy tekemään sellaisiakin liikkeitä, joita ei voisi kuvitellakaan tekevänsä kuivalla maalla. Tämä on innostavaa ja motivoivaa. Usein krooniset kivut voivat vedessä hieman helpottaa, jolloin saa hetken hengähdystauon kivun aiheuttamasta kuormituksesta. Veden paine hieroo lihaksia ja voi näin parantaa palautumista ja helpottaa lihasjännitystä, stressiä ja turvotusta.

3. Mitä varusteita osallistuja tarvitsee?

Vesijumppaan tarvitaan uimapuku, pyyhe ja peseytymisvälineet. Uimatossuja voi käyttää, mikäli liukastuminen pe-

Vesijumpassa tehdään monipuolisesti erilaisia liikkeitä koko keholle veden vastusta hyödyntäen. Harjoitukset voivat sisältää askelluksia, potkuja, hyppyjä, käsivetoja ja venytyksiä. Usein vesijumpassa käytetään rytmikästä musiikkia, joka innostaa liikkumaan tehokkaasti.

Harjoitukset tähtäävät lisäämään fyysistä kuntoa, vahvistamaan lihaksia, parantamaan tasapainoa sekä lisäämään liikkuvuutta. Vesijumpassa tehtävät harjoitukset, rytmi ja tyyli voivat vaihdella ohjaajan mukaan. Harjoittelu matalassa vedessä, jalat pohjassa on yleisin vesijumpan muoto, mutta myös syvän veden vesijumppa on mahdollista. Tällöin käytössä on usein vesijuoksuvyö.

5. Pitääkö vesijumppaan osallistuakseen olla uimataitoinen?

Useimmat vesijumpat järjestetään altaassa, jossa jalat yltävät pohjaan. Tällöin uimataito ei ole välttämätön, jos vesijumpan järjestävä taho ei sitä vaadi. Jos on epävarma omista taidoistaan ja siitä, voiko vesijumppaan osallistua, kannattaa aina olla yhteydessä vesijumpan järjestäjään.

Monet selkäyhdistykset järjestävät vesijumppaa, ja se onkin yhdistysten suosituin liikuntamuoto. Jos et pääse mukaan ryhmään, uimahalleissa on usein mahdollisuus virtuaalivesijumppaan. Altaan reunalla olevalta ruudulta voi valita itselleen sopivan harjoituksen.

Hyvä Selkä 3/2025

13

Yhdessä menoksi -hankkeessa on nautittu luonnosta ja kulttuurista YHDESSÄ MENOKSI -hankkeessa toimivien selkäyhdistysten vapaaehtoiset ovat järjestäneet monipuolista toimintaa kevään ja kesän 2025 aikana. Vapaaehtoisten järjestämään toimintaan on alkuvuoden aikana osallistunut jo yli 300 henkilöä.

Suosittua toimintaa ovat olleet esimerkiksi retket lähiluonnossa ja kulttuurikävelyt.

Hankkeen aikana järjestetystä toiminnasta luodaan malleja, joita voidaan hyödyntää muissakin selkäyhdistyksissä. Näin paikallisyhdistykset saavat ideoita toiminnan järjestämiseksi sekä uusien vapaaehtoisten perehdyttämiseksi. Vapaaehtoisilta kerätyn palautteen mukaan Menoksi-kaverina toimiminen on tuonut uusia tuttavuuksia, aktiivisuutta ja vireyttä päiviin, yhteenkuuluvuutta sekä mukavaa ja mielekästä tekemistä.

Hankkeen iltateetilaisuudet Teamsissa jatkuvat syksyllä 2025. Iltateetilaisuudet ovat vapaaehtoisille mahdollisuus kohdata muiden selkäyhdistysten vapaaehtoisia, jakaa kuulumisia ja keskustella. Syksyn ensimmäisen iltateetilaisuuden aiheena on luontoliikunta.

Teksti: Riina Kaartamo

Uusia yhdistyksiä toivotaan mukaan Uudet yhdistykset ovat tervetulleita mukaan hankkeeseen.

Jos haluaisit järjestää yhdistyksessäsi matalan kynnyksen toimintaa liikkumisen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi, ota yhteyttä hankekoordinaattori Riina Kaartamoon: riina.kaartamo@selkaliitto.fi tai puh. 050 310 1997.

Tutustu Yhdessä menoksi -hankkeeseen Selkäliiton verkkosivuilla: Selkakanava.fi > Selkäliitto > Yhdessä menoksi -hanke

14 Hyvä Selkä 3/2025

Vapaaehtoisen tarina: Mukaan vain!

Tuula Seppälä-Koski, Helsinki Miten lähdit vapaaehtoiseksi Menoksi-kaveriksi?

Seuraan Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten Facebookia ja silmiini sattui ilmoitus, jossa etsittiin Myyrmäen Yhdessä menoksi -kävelyryhmän vetäjää toukokuulle. Laitoin sähköpostia, että voin ilmoittautua tehtävään, jollei muita ole jo ilmoittautunut. Ryhmälle toivottiin kahta vetäjää ja toinen olikin jo ilmoittautunut. Minulla sattui olemaan sopivasti aikaa toukokuussa, joten arvelin, että mikäs siinä.

Onko vapaaehtoistoiminta sinulle tuttua?

On hyvinkin tuttua. Olen ollut lapsesta pitkälle aikuisuuteen mukana partiotoiminnassa. Kuulun vapaaehtoisena myös SPR:n ensiapuryhmään.

Vapaaehtoistoiminta on siitäkin mukavaa, että yleensä on aina joko kaveri tai useampi mukana hommissa.

Mitä teitte kävelyryhmässä, jota olit vetämässä?

Sovimme vetäjäparin kanssa, että teemme 3–4 kilometrin kävelyretkiä osallistujille sopivalla tahdilla. Päätimme vaihdella reittejä, koska ensimmäisen kerran jälkeen vaikutti siltä, että lähiseutu ei ole kaikille aivan tuttua. Kävelimme mm. Helsingin suurimman vuoren eli Malminkartanon huipun ympäri. Kävelimme Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteiselle rajaristeykselle, jossa on muistokivi.

Yhdellä kerralla kävelimme Sillbölen eli Kaivokselan vanhalle kaivosalueelle. Tutustuimme kävelyillä kasveihin, ja kesän tulon seuraaminen osoittautuikin mukavaksi puuhaksi. Ensimmäisellä kerralla ilmassa oli aavistus kielon tuoksua ja viikon päästä tuoksu

olikin jo huumaava. Kasvien ja lintujen tunnistamisessa käytimme apuna kännykkäsovelluksia.

Mikä ryhmässä oli mukavinta?

Joka kerta tuli uusia ryhmäläisiä mukaan, ja monet kiittelivät monipuolisia reittejä ja sopivaa tahtia. Ja onhan sitä mukava jutella muiden kanssa. Olin houkutellut mukaan pari kaveria vesijumpparyhmästäni, ja kävelykerrat olivat hyvä jatko kevätkauden vesijumppiin.

Mitä rohkaisevaa sanoisit vapaaehtoisuutta harkitsevalle?

Mukaan vain! Toimintaan voi osallistua itselle sopivalla aikataululla.

Jumppakauden ulkopuolella on kiva, että on jokin viikoittainen liikuntatuokio. Ihmisethän ovat pääsääntöisesti tosi mukavia, ja he, jotka ryhmään tulevat, ovat jo motivoituneita liikkumiseen. Kävelyreitit voi suunnitella yhdessä parin kanssa, eikä tutuissa maisemissa tarvitse pelätä eksymistä. Kun kertoja oli tässä ryhmässä vain neljä, lyhytaikaiseen toimintaan oli helppo sitoutua.

Kuva: Paula Virta

Selän huoltonurkka

Liikkuminen pitkin päivää kannattaa nalta tärkeää on myös se, kuinka paljon liikumme kevyesti päivän mittaan ja miten usein katkaisemme paikallaanoloa.

Vinkit arkiliikkumisen lisäämiseksi  Tunnista pitkät paikallaanolojaksot

Kuva: Unsplash

ARKILIIKUNTA VOI KUULOSTAA tylsältä tai mitään sanomattomalta liikkumisen muodolta, mutta sillä on tärkeä merkitys niin terveyteen kuin selänkin hyvinvointiin. Arkiliikkumisella tarkoitetaan kaikkea sellaista liikkumista, joka syntyy päivän aikana arkiaskareiden ja tavallisten toimintojen yhteydessä – ilman että sitä erikseen ajatellaan liikuntasuorituksena. Arkiliikkuminen voi olla esimerkiksi siivousta, pihan haravointia, portaiden nousua tai lemmikin ulkoiluttamista.

Kevyt liike ja paikallaanolon tauottaminen eivät vie paljon aikaa, mutta

ne tuovat suuria terveyshyötyjä – myös selän kannalta. Mitä useammin päivän aikana liikkuu ja tekee erilaisia askareita, sitä monipuolisempaa liikettä myös selkä saa. Jos siis aamulla istahtaa tuolille ja nousee siitä seuraavan kerran lounaalle, olisi hyvä alkaa tarkastella ja tunnistaa omia liikkumis- ja tauottamistottumuksiaan. Mitä useammin katkaisee paikallaanoloa edes muutaman minuutin mittaisilla liikuskelutuokioilla, ollaan jo hyvällä tiellä.

Vaikka liikuntaharjoittelu on tärkeää muun muassa fyysisen kunnon ja toimintakyvyn kannalta, terveyden kan-

ja tuo vastapainoa paikallaanololle liikuskellen. Kaikenlainen liikkuminen on hyvästä selälle.  Opettele myös tunnistamaan arjesta hetket, joissa voit lisätä liikkumista.

Voisiko puheluiden aikana liikuskella paikallaanolon sijasta tai pitää päivässä useampia leikkituokioita lemmikin kanssa?  Tunnista koti- ja pihatöiden merkitys arkiliikkumiseen. Monipuoliset askareet tarkoittavat myös monipuolista liikettä selälle.  Suunnittele syksyn harrastukset. Ilmoittaudu mukaan liikuntaryhmiin tai muihin harrastuksiin. Kotoa harrastuksiin lähteminen lisää liikettä päivään.  Hyödynnä työ- ja harrastusmatkat.

Auto on nopea kulkuväline, mutta kaupungissa pyörällä voi päästä perille lähes yhtä nopeasti – eikä pyörän pysäköinnistä tarvitse maksaa.

Teksti: Hanna Kääriäinen

Tule mukaan Tauko-Tapsan taukoliikehaasteeseen!

VEIKEÄ KARHUHAHMOMME Tauko-Tapsa kutsuu sinut mukaan 30 päivän taukoliikehaasteeseen! Tee yksi taukoliike joka päivä ja haasta myös ystäväsi mukaan. Lyhyt liikkumistuokio virkistää sekä kehoa että mieltä.

30 päivän haaste -peli on osa Selkäliiton Taukoliikuntakokeilu pelillisin keinoin -hanketta. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Osallistu haasteeseen, löydät sen Selkäkanavalta: selkakanava.fi/haaste Hyvä Selkä 3/2025

15

JALALLA KAHDEKSIKKOA Nosta toinen jalka hiukan ilmaan ja tee nilkan pyörityksiä, ojennuksia ja koukistuksia. Piirrä sitten jalalla kahdeksikkoa ilmaan. Toista liike 5-8 kertaa. Vaihda toinen jalka.

2

SÄILYTÄ TASAPAINO PUHUESSASI Seiso jalat peräkkäin niin, että edessä olevan jalan kantapää koskettaa takana olevan jalan varpaita. Säilytä tasapaino ja pysy hetken. Vaihda sitten toinen jalka eteen.

1

6

7 VAAKA KEPIN KANSSA Aseta keppi poikittain selän taakse kyynärtaipeisiin. Ota katseelle tukipiste maasta noin 5 metrin päästä. Nosta toinen jalka taakse ja kallista koko vartaloa. Tavoittele vaaka-asentoa ja pysy siinä

JALAN NOSTO JA VARTALON KIERTO Asetu pieneen haara-asentoon, polvet ja varpaat suoraan eteenpäin. Tuo kädet vartalon eteen koukussa ja laita kämmenet vastakkain. Nosta toinen polvi ylös ja kierrä samalla kädet pakettina koukkupolven suuntaan. Pidä lonkat koko ajan eteenpäin, tee kierto vain ylävartalolla. Tee muutama kerta kiertoliikettä, laske sitten jalka alas ja tee sama toiselle puolelle.

Tasapainoa voi parantaa säännöllisellä harjoittelulla. Hyvä tasapaino auttaa ehkäisemään kaatumisia ja loukkaantumisia sekä helpottaa liikkumista ja arjessa selviytymistä. Tee harjoitteet mieluiten paljain jaloin.

Kehitä tasapainoasi

Kuvat: Nina Kellokoski

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

VAAKA Seiso yhdellä jalalla ja koukista polvea hiukan. Kallista vartalo, ojenna kädet sivuille ja toinen jalka suoraksi taakse. Pysy asennossa hetken aikaa, laske sitten jalka alas ja nosta vartalo pystyasentoon. Tee sama toisella jalalla.

4

JALAN NOSTO SIVULLE Vie kädet lantiolle. Nosta toinen jalka ylös niin, että reisi on vaakatasossa ja polvi eteenpäin. Lähde viemään tästä asennosta sivulle. Pidä lantio koko ajan eteenpäin, vain jalka kääntyy lonkasta sivulle. Toista loitonnusta sivulle muutama kerta ja vaihda sitten jalkaa.

3

PUU Nosta toinen jalka irti lattiasta ja tue jalkapohja tukijalan reiden sisäpintaan. Nosta kädet ylös ja laita kämmenet vastakkain. Tuo ”puuasennosta” jalka maahan ja kädet alas ja tee sama toisella jalalla.

5

8

9 OJENNUS KEPIN KANSSA Ota leveä ote kepistä. Katso eteenpäin ja nosta keppi ylös suorille käsille. Nosta toinen jalka suorana taakse ja pysy asennossa hetki.

Tee sama toisella jalalla.

HARJOITTELE SILMÄT KIINNI PYSTYASENTOA Tasapainoa helpottaa, kun otat kiintopisteen edestäsi.

Kun haluat vaikeuttaa harjoittelua, kokeile seisomista silmät kiinni eri asennoissa.

Aloita kahdella jalalla seisomisesta silmät kiinni ja siirry sitten yhdellä jalalla seisomiseen. Muista turvallisuus eli seiso lähellä tukea, jos tuntuu, että pystyssä pysyminen on haasteellista.

hetki. Tee sama toisella jalalla.

Tutkimustietoa

Koonnut: Satu Nieminen

Alaselkäkivun hoitomuotojen pitkäaikainen vaikuttavuus USEAT SELKÄKIPUJAKSOT paranevat muutamassa viikossa, mutta selkäkivusta voi muodostua pitkäaikainen ja toistuva ongelma. Pitkäaikainen ja toistuva selkäkipu on merkittävä kansanterveydellinen haaste maailmanlaajuisesti.

Tyypillisesti selkäkivun hoitomuotojen tuloksia seurataan tutkimuksissa kuitenkin vain lyhyillä tai keskipitkillä (alle 1 vuoden) aikaväleillä, jolloin niiden pitkäaikainen vaikuttavuus jää epäselväksi. Onkin tarpeen tietää hoitomuotojen pitkäaikaisista tuloksista.

Tässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä selvitettiin eri alaselkäkivun hoitomuotojen vaikuttavuutta pitkäaikaisessa (eli 1–2 vuoden) tai hyvin pitkäaikaisessa (eli yli 2 vuoden) seurannassa. Katsaukseen valikoitui mukaan 75 aiemmin julkaistua tutkimusta, joissa oli yhteensä 15 395 osallistujaa. Mukaan valittujen tutkimusten osallistujat olivat aikuisia (yli 16-vuotiaita), joilla oli ollut pitkäaikaista alaselän kipua. Tavoitteena oli selvittää hoitomuotojen vaikutusta

Kuva: Freepik

kipuun ja toimintakykyyn. Tutkittavaa hoitomuotoa verrattiin tutkimusasetel-

missa lumehoitoon, hoitamatta jättämiseen tai tavanomaiseen hoitoon.

Fyysisellä ympäristöllä on vaikutusta ikääntyneiden liikkumiseen ulkona ULKONA LIIKKUMINEN on tärkeää iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnille ja siihen vaikuttavat useat yksilöön ja ympäristöön liittyvät tekijät. Essi-Mari Tuomolan väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan, miten yksilölliset voimavarat (esimerkiksi kävelykyky), fyysinen asuinympäristö ja lähellä olevat käyntikohteet vaikuttavat iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumiseen.

Tutkimus perustuu kahteen laajaan aineistoon, jotka on kerätty Keski-Suomessa kotona asuvilta 75–90-vuotiailta.

Kotihaastatteluilla selvitettiin tutkittavien kävelykykyä, fyysistä aktiivisuutta, autonomian tunnetta ja osallistumista vapaa-ajan toimintoihin. Karttapohjaisessa kyselyssä osallistujat merkitsivät Kuva: Freepik

18 Hyvä Selkä 3/2025

Tutkimustietoa Mukana oli laajasti erilaisia ei-kirurgisia hoitomuotoja. Psykologisista menetelmistä esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia, neuvonta, kipuedukaatio ja mindfulness. Fysikaalisiin menetelmiin luokiteltiin esimerkiksi liikunta, manipulaatio, hieronta ja traktio- eli vetohoito. Muita tutkittuja hoitomuotoja olivat esimerkiksi injektiot, suun kautta otettavat lääkkeet, ravintolisät, ohjaus ja ergonomiatuotteet.

Verrattaessa kontrolliryhmään ja tutkittaessa vaikutuksia pitkällä aikavälillä havaittiin, että kognitiivinen käyttäytymisterapia ja mindfulness todennäköisesti lievittävät kipua ja toimintakyvyn rajoituksia lievästi tai kohtalaisesti pitkällä aikavälillä. Lisäksi moniammatillinen hoito ja liikunta voivat auttaa vähentämään kipua ja parantamaan toimintakykyä pitkällä aikavälillä. Hyvin pitkän (yli kahden vuoden) aikavälin osalta tutkimuksia oli huomattavasti vähemmän. Kuitenkin löytyi viitteitä siitä, että moniammatillinen hoito voi helpottaa kipua ja liikunta tukea toimintakykyä tällä aikavälillä.

Yhteenvetona voi todeta, että psykologiset menetelmät (kognitiivinen käyttäytymisterapia ja mindfulness), liikuntainterventiot ja moniammatillinen hoito voivat lievittää pitkäaikaista alaselkäkipua ja siihen liittyviä toimintakyvyn rajoituksia pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tarkastelu on tärkeää, jotta löydetään keinoja pitkäaikaisen selkäkivun aiheuttaman haitan vähentämiseen.

Jenkins HJ, Corrêa L, Brown BT, Ferreira GE, Nim C, Aspinall SL, Wareham D, Choi J, Maher CG, Hancock MJ. Long-term effectiveness of non-surgical interventions for chronic low back pain: a systematic review and meta-analysis. Lancet Rheumatology 2025. doi: 10.1016/S2665-9913(25)00064-5.

aktiivisuutensa paikat, esimerkiksi säännölliset asiointikohteet ja liikuntapaikat. Lisäksi paikkatietoaineistojen avulla tarkasteltiin lähiympäristön käveltävyyttä, maankäyttöä ja kohteiden etäisyyttä.

Tutkimuksessa havaittiin, että korkeimmalla käveltävyyden alueella asuvat iäkkäät henkilöt osallistuivat useammin kulttuuritoimintoihin, mutta harvemmin ulkoiluun kuin matalimmalla käveltävyyden alueella asuvat henkilöt. Hyvä kävelykyky ja kävelyn muokkauskeinojen käyttö (kuten apuvälineiden käyttö tai taukojen pitäminen) olivat yhteydessä aktiivisempaan osallistumiseen vapaa-ajan toimintoihin. Vähäinen määrä käyntikohteita ja niiden sijainti vain lähellä kotia oli yhteydessä rajoittuneempaan autonomian tunteeseen.

Tutkimus osoittaa, että ulkona liikkumiseen vaikuttavat niin yksilön fyysiset kyvyt, kiinnostuksen kohteet kuin ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Suunnittelulla voidaan edistää iäkkäiden itsenäistä liikkumista ja osallistumista. Käveltävien ympäristöjen luominen sekä toimintamahdollisuuksien monipuolisuus ja saavutettavuus voivat tukea aktiivisuutta sekä ylläpitää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Tuomola, E. Physical environments, activity destinations and outof-home mobility in old age. Jyväskylän yliopisto. 2024. https://urn. fi/URN:ISBN:978-952-86-0460-0

Pitkäaikaisen kivun ymmärtämisessä tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa PITKÄAIKAINEN KIPU on monimuotoinen ja vaikeasti mitattava ilmiö. Kipu ei aina vastaa kehon vaurion tai sairauden vaikeusastetta. Esimerkiksi nivelrikon kuvantamislöydökset eivät ennusta kovinkaan hyvin potilaan kokemaa kipua. Tässä laajassa tutkimuksessa analysoitiin koneoppimista hyödyntäen yli puolen miljoonan ihmisen IsonBritannian UK Biopankkiin tallennettua monipuolista dataa. Tavoitteena oli löytää kehosta mitattavia biologisia merkkejä (ns. biomarkkereita), jotka voisivat ennustaa kipuun liittyviä sairauksia (kuten nivelreuma ja kihti) sekä itse ilmoitettua pitkäaikaista kipua (kuten selkä- ja polvikipu).

Verikokeista, aivokuvantamisesta, luuston kuvantamisesta ja geeniperimästä löydetyt merkit auttoivat ennustamaan kipuun liittyviä sairauksia, kuten nivelreumaa. Tutkijat havaitsivat esimerkiksi, että aivokuvantaminen antoi tietoa kipujärjestelmän häiriöön liittyvissä kiputiloissa, kuten fibromyalgiassa. Pelkät biologiset merkit eivät kuitenkaan riittäneet selittämään ihmisten itsensä raportoimaa kipua, kuten kipua eri kehonosissa tai kivun voimakkuutta.

Kun käytettyyn malliin lisättiin myös psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, kuten mieliala, univaikeudet, elämän stressitekijät, liikunta ja sosiaalinen asema, ennustaminen parani merkittävästi. Paras ennustetarkkuus saatiin yhdistämällä biologiset ja psykososiaaliset tekijät. Tietoa yhdistäen malli toimi paljon paremmin sekä tutkittujen kipuun liittyvien sairauksien että itse koetun kivun ennustamisessa.

Tulokset osoittavat, että kivun ymmärtäminen ei voi perustua pelkästään kehon mittauksiin, vaan lisäksi tarvitaan tietoa ihmisen psykologisesta ja sosiaalisesta tilanteesta. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on tärkeä, jotta kipua voidaan hoitaa tehokkaammin tulevaisuudessa.

Fillingim, M., Tanguay-Sabourin, C., Parisien, M. et al. Biological markers and psychosocial factors predict chronic pain conditions. Nature Human Behaviour 2025. https://doi.org/10.1038/s41562025-02156-y

Hyvä Selkä 3/2025 19

Vertaistuen peruskurssi 20.9.

Onko sinulla kokemusta selkäoireista? Oletko niistä selviytynyt tai niihin sopeutunut? Kaipaisitko merkityksellistä tekemistä ja haluaisitko toimia tukena toisille selkäoireita kokeville?

Hae mukaan vertaistukitoimintaan! Vertaistuen peruskurssi tarjoaa tietoa vertaistukitoiminnasta sekä valmiuksia vertaistukihenkilönä toimimiseen ja tuettavan kohtaamiseen.

Aika: lauantai 20.9.2025 klo 9.30–16.00 Paikka: Selkäliiton toimisto Helsingissä tai Teams-etäyhteys Hinta: Koulutuspäivä on maksuton.

Lounas on omakustanteinen.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 12.9.2025.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki liiton nettisivuilla: Selkäliitto > Koulutukset > Koulutukset yhdistyksille

Vertaistuen työpaja selkäyhdistysten vertaistukihenkilöille 17.10.

- Teemana Tunteet, empatia ja kipu Selkäyhdistysten vertaistukijoille suunnatussa syksyn työpajassa keskitytään teemaan Tunteet, kipu ja empatia. Tunteet kuuluvat kiinteänä osana kipukokemukseen ja tunteiden käsittely voi auttaa kivun kanssa selviytymisessä. Tunteet ovat osa myös vertaistukijan ja tuettavan kohtaamista. Työpajassa käsitellään kivun ja selkäoireiden herättämiä tunteita, tunteiden käsittelyä ja omasta jaksamisesta huolehtimista. Pohdimme myös, miten viestiä vertaistuesta ja miten tuoda sen hyötyjä esille.

Aika: lauantai 25.10.2025 klo 9.30–15.00 Paikka: Selkäliiton toimisto Helsingissä tai Teams-etäyhteys Hinta: Työpaja on maksuton.

Lounas on omakustanteinen.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.10.2025.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki liiton nettisivuilla: Selkäliitto > Koulutukset > Koulutukset yhdistyksille Lisätiedot kurssista ja työpajasta: selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen, satu.nieminen@selkaliitto.fi

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

VAP END

KIPUVI ES

ÄTIN

TAA AUORTFIINEJA

ESTÄ

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti.

Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

15 min

L I S Ä ÄOA EN ERT

VER

KI

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon.

TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito.

Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi 20 Hyvä Selkä 3/2025

Omron E3 Intense

Luonnonympäristöissä vierailu edistää terveyttä Viime vuosina kiinnostus luonnonympäristöjen terveysvaikutuksiin on kasvanut. Myös tutkimustieto aiheesta on monipuolistunut ja vahvistunut.

LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksessä luonnonympäristöjen terveysvaikutuksista (2024) koottiin tutkimusnäyttöä Pohjoismaista ja arvioitiin ensimmäistä kertaa, kuinka suuri luonnon terveysvaikutuksien taloudellinen merkitys voi olla Suomessa.

Näyttö luonnonympäristöjen hyödyistä aikuisten mielenterveydelle ja palautumiselle alkaa olla vahvaa. Luontoympäristöissä vierailu suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Luontoympäristöt voivat auttaa myös ehkäisemään tyypin 2 diabetesta sekä mahdollisesti astmaa ja allergioita.

Todennäköisesti kaikkinensa terveysja hyvinvointihyödyt ovat vielä moninaisempia. Esimerkiksi kokeellisessa tutkimuksessa (2025) havaittiin tutkittavien kokevan heille annettujen sähköiskujen aiheuttaman kivun vähäisempänä virtuaaliluonnossa, virtuaaliseen kaupunkiin tai toimistoon verrattuna. Ero oli havaittavissa myös aivojen toiminnallisessa magneettikuvauksessa.

Terveysvaikutukset syntyvät monin eri tavoin Luontoympäristöjen terveyttä edistävät vaikutukset syntyvät monen eri vaikutusmekanismin kautta. Luonto muun muassa suojaa saasteilta, melulta ja helteiltä. Luontoympäristö myös houkuttelee liikkumaan, tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiselle ja voi vahvistaa sosiaalisia suhteita. Lisäksi kontakti maaperän tai kasvillisuuden mikrobeihin voi muokata ihon ja hengitysteiden mikrobistoa terveydelle edulliseksi ja vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa.

Kuva: Pia Bilund

On viitteitä siitä, että luonto- ja viheralueiden laatu vaikuttaa terveyshyötyjen saamiseen. Luonnon monimuotoisuus ja kiinnostavuus voi tukea hyötyjen saamista. Monimuotoinen metsä saattaakin olla yksipuolista kaupunkipuistoa hyödyllisempi. Se, millainen luontokohde on sopivin, riippuu kuitenkin myös yksilöllisistä toiveista, odotuksista ja liikkumiskyvystä. Hyvinvointia edistävä alue on kävijälle turvallisen tuntuinen, saasteeton ja meluton. Terveyden ja mielenterveyden vahvistajina myös puistot ja puutarhat ovat hyviä vaihtoehtoja. Todennäköisesti myös virtuaaliluonnolla on positiivisia vaikutuksia.

Luonnon terveyshyödyt käyttöön Luken ja THL:n raportissa arvioidaan luonnon terveyshyötyjen taloudellisen merkityksen olevan Suomessa kokonaisuutena jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa. Raportissa suositellaankin, että sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopolkujen tulisi kannustaa luontokäynteihin, esimerkiksi yhteistyönä järjestöjen kanssa.

Luonto- ja viheralueet ja niiden laatu tu-

lisi huomioida myös kaavoituksessa. Viheralueiden turvaaminen kaupungeissa on tärkeää myös ilmastotoimiin liittyen.

Kun hellejaksot yleistyvät, puuston ja kasvillisuuden viilentävällä vaikutuksella voidaan ehkäistä kaupunkien lämpösaarekkeiden syntymistä ja pienentää helteiden aiheuttamia terveyshaittoja.

Viheralueet tukevat myös sadevesien hallintaa, luonnon monimuotoisuutta ja asuinympäristön viihtyisyyttä.

Tämänhetkinen luontoympäristön terveysvaikutuksiin liittyvä näyttö on vielä osittain riittämätöntä systemaattisiin suosituksiin. Kuitenkin säännölliset luontokäynnit näyttävät olevan tehokkaita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyötyjen saamiseksi arviolta 2–3 käyntiä viikossa voi olla riittävä.

Onkin monta hyvää syytä suunnata syksyiseen luontoon.

Lue lisää aiheesta: Tyrväinen, L., et al. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus.

Teksti: Satu Nieminen

Hyvä Selkä 3/2025

21

LUKUNURKKA

Kriisistä kasvuun KRIISISTÄ KASVUUN -kirja avaa ihmisen selviytymiskykyä sekä toipumista erilaisista elämänhaasteista. Kirjan ydin on näkökulman muuttamisen taito – kuinka elämän suurista koettelemuksista voi syntyä kasvutarina. Kasvu on ihmiselle luontainen tarve vauvasta lähtien.

Kriisi ei kestä ikuisesti. Kriisit, kuten muutkin elämänjaksot, ovat ohimeneviä. Osa ihmisistä samaistuu ajatukseen, ettei kriisistä voi selvitä tai että se jatkuu tai pahenee ajan kuluessa.

Näin kuitenkin on ainoastaan siinä tapauksessa, että ihminen itse valitsee mielessään näin. Kriisin käsittely voi helpottua, kun muistaa, ettei se kestä loppuelämää. On kuitenkin itsestä kiinni, kuinka kauan velloo syyllisyydessä, syyttämisessä tai vihassa. Viha kätkee usein alleen surua ja pettymystä. Jo sen ymmärtäminen, että elämää ei voi täysin kontrolloida, voi auttaa kriisin käsittelyssä.

Mielenkiintoista mielestäni kirjassa oli kappale Itselle kerrotut tarinat. Ihmisen mieli luo päivittäin tarinoita niin menneisyydestä, tästä hetkestä kuin tulevaisuudesta. Sillä, millaiseen tarinaan ihminen päättää uskoa, on ratkaiseva merkitys vastoinkäymisistä toipumisessa sekä sisäisessä kasvussa. Kyse on aina tarinasta, ei absoluuttisesta totuudesta. Omien tarinoiden äärelle kannattaa siis pysähtyä ja pohtia, kuinka todellisia ne ovat.

Kirjaa varten on haastateltu ihmisiä, jotka ovat kohdanneet elämässään erilaisia vastoinkäymisiä, ääriolosuhteita tai kriisejä. Koetut vaikeudet ovat lopulta muuttaneet heidän elämänsä suuntaa myönteisesti.

Välillä kriisi on mysteeri. Älyllinen ja rajallinen mieli ei kykene ymmärtämään elämän rajattomuutta. Vaikka merkitys ei heti avautuisikaan, se saattaa avautua ajan kuluessa.

Toipuminen vaatii usein uudenlaista elämisen taidon opettelua, jossa omat ajatukset, uskomukset ja toimintamallit uudistuvat osana tätä prosessia. Kokemustarinoiden lisäksi kirja tarjoaa konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia toipumisen tueksi.

Kirja on suunnattu etenkin niille, jotka pohtivat, voiko vakavistakin vaikeuksista toipua ja niille, jotka miettivät, kuinka tukea kriisin kohdannutta henkilöä.

Kriisi pysäyttää jokaisen ihmisen ennemmin tai myöhemmin. Elämä on menossa tiettyyn suuntaan ja sitten tulee pysäytys, joka seisauttaa lähes kaiken. Jokaisella menee oma aikansa kriisin käsittelyssä. Osa ihmisistä käyttää pysäytyksen hyödykseen, he arvioivat elämää uudesta valosta ja uudesta näkökulmasta, joka johtaa erilaisiin toiminnallisiin muutoksiin. Kriisi saattaa tuoda esille kivuliaimmatkin kohdat, joita henkilö ei ole huomannut kokemustasolla katsoa. Monesti joutuu kyseenalaistamaan omia valintojaan, toimintojaan ja jopa maailmankuvaansa. Kriisi kuorii ihmisestä esiin usein puolia, joita hän ei itsessään ole vielä kyennyt hyväksymään ja rakastamaan. Kriisi mahdollistaa uusien puolien kohtaamisen ja elämän katsomisen uudessa valossa. Se, mitä ihmisestä jää jäljelle, on jotain enemmän aitoa, rehellistä, rakastavaa, paljastavaa, haavoittuvaa, voimakasta, sinnikästä, sisukasta tai toiveikasta.

Kirjassa kuitenkin todetaan, että kriisi ei kuitenkaan ole välttämätön itsetutkiskelun, itsensä rakastamisen ja itsensä hyväksymisen kannalta. Se voi tapahtua muutenkin. Kun yhteys omiin tarpeisiin löytyy ja niitä on alkanut myös täyttämään, kykenee ihminen olemaan myös kärsivällisempi ja suvaitsevampi myös muita kohtaan. (KT-A) Virolainen Harri, Ylöstalo Susanna: Kriisistä kasvuun. Viisas Elämä, 2025.

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi?

SELKÄLIITTO ON yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa edistänyt suomalaisten selkäterveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia jo yli 35 vuoden ajan. Tue toimintaamme tekemällä lahjoitus.

Käytämme lahjoitusvarat tiedon, avun ja tuen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille: välitämme selkätietoa ja lisäämme tiedon ja tuen yhdenvertaista saatavuutta, lisäämme liikkumista ja vahvistamme liikkumisen mahdollisuuksia sekä tuemme vapaaehtoistoimintaa.

Lahjoita haluamasi summa Selkäliiton keräystilille tilinumero: FI26 8146 9710 1372 08 viite: 2212700 Hyvä Selkä 3/2025

Valitse haluamasi lahjoitussumma (10 €, 20 € tai 50 €) ja suorita maksu Paytrailin kautta.

Lue lisää ja lahjoita: selkakanava.fi/lahjoita Lahjoita kätevästi MobilePaylla 1.

Avaa MobilePay-sovellus puhelimessasi.

2.

Kirjoita Selkäliitto tai syötä 5-numeroinen lyhytnumero 19371.

3.

Syötä haluamasi lahjoitussumma.

4.

Hyväksy lahjoitus.

Tai skannaa oheinen QR-koodi, syötä haluamasi lahjoitussumma ja hyväksy lahjoitus.

Lämmin kiitos tuestasi!

Keräyslupa: RA/2021/1504

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Miten selkäkivun riskitekijöihin voi vaikuttaa?

Alaselkäoireet usein helpottavat itsekseen, mutta noin joka neljännellä oireet pitkittyvät, ja selkäkipujen uusiutuminen on tavallista. Ihan jokaista ilmaantuvaa selkäkipujaksoa tuskin voimme estää. On kuitenkin tärkeää tunnistaa tekijät, jotka voivat altistaa kivun pitkittymiselle ja pyrkiä vaikuttamaan muokattavissa oleviin riskitekijöihin.

KYSYMYKSIIN SELKÄKIVUSTA vastasi selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen Selkäliitosta.

1. Voiko selkäkivun syynä olla vanhemmilta perityt geenit?

Perintötekijöiden tiedetään selittävän osaltaan selkäkipua. Ei ole olemassa yksittäistä selkäkipugeeniä, mutta on tunnistettu geenejä, jotka yhdessä eri vaikutusmekanismien kautta voivat lisätä selkäkivun riskiä. Vaikka emme voi vaihtaa perittyjä geenejämme, elintapoja ja ympäristötekijöitä muuttamalla voimme kuitenkin vaikuttaa geenien ilmenemiseen ja selkäoireiden haittaavuuteen.

2. Voiko omilla elintavoilla vaikuttaa selkäkipuun?

Selkäkivun pitkittymisen ja haittaavuuden taustalla voi olla elintapoihin liittyviä tekijöitä, kuten tupakointi, nikotiinin käyttö ja haitallinen alkoholin käyttö. Lisäksi osin elintapoihin liittyvät uniongelmat ja lihavuus ovat riskitekijöitä selkäkivulle. Myös vähäinen vapaa-ajan liikkuminen on riskitekijä ja pitkittyneessä selkäkivussa harjoittelu ja liikkuminen on tärkeä osa itsehoitoa.

Monet eri harjoittelumuodot ovat hyödyllisiä, on siis mahdollista valita itselle sopiva säännöllinen harjoittelumuoto.

On tärkeää myös pyrkiä palaamaan takaisin itselle mieluisien ja merkitykselAhistaa, väsyttää!

Selkäkin on kipee!

Tuu tsiigaa matsiii, aina ei voi jaksaa.

listen asioiden pariin, jos ne ovat kivun takia jääneet sivuun.

3. Mikä on psykologisten tekijöiden merkitys selkäkivun kehittymisessä?

Haittaavan selkäkivun kehittymisen riskiä lisäävät esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja selkäkipuun liittyvä huolestuneisuus. Selkäkipuun ja liikkumiseen voi myös liittyä pelkoja, jotka hidastavat toipumista. Erilaiset psykologiset hoitomenetelmät, kuten kognitiivisbehavioraaliset menetelmät, voivat olla tukena näissä kysymyksissä.

4. Miten sosiaaliset olosuhteet vaikuttavat selkäkipuun?

Fyysisesti raskas työ, vuorotyö, matala koulutustaso ja työtyytymättömyys liittyvät pitkäaikaisen selkäkivun korkeampaan riskiin. Työn muokkaus, kuten työtehtävien suunnittelu ja jaksottaminen tai työaikajärjestelyt voivat tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta, mikä edistää selkäkivun hoitoa. Lisäksi yksinäisyys on riskitekijä pitkittyvälle selkäkivulle erityisesti iäkkäillä. Kannattaakin muistaa myös Selkäliiton ja selkäyhdistysten toiminta, jossa voi kohdata vertaisiaan.

5. Voiko muilla sairauksilla ja kivuilla olla merkitystä?

Pitkäaikaissairaudet, kuten sydän- ja verisuonielimistön riskitekijät ja mie-

Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen.

lenterveyden häiriöt, ovat yhteydessä kipuun ja sen haittaavuuteen, erityisesti jos sairauksia on useampia. Myös monella eri kehonalueella esiintyvän tai laaja-alaisen kivun on todettu paranevan hitaammin. Terveyttä ja hyvinvointia kannattaakin selän hoidossa tarkastella laaja-alaisesti.

Selkäkipuun ja sen kokemiseen voivat vaikuttaa moninaiset yksilölliset ja tilanteeseen liittyvät tekijät. Kaikkia selkäkivun riskitekijöitä ei voida täysin poistaa, mutta moniin niistä voidaan vaikuttaa.

Pitkäaikaisten tai toistuvien selkäoireiden hoidon perustan luovat terveelliset elintavat, liikkuminen, hyvä uni, mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ja sosiaaliset suhteet. Jos itsehoitokeinot eivät riitä, pitkään kestäneessä kivussa kannattaa hakea apua terveydenhuollon ammattilaiselta, kuten fysioterapeutilta tai lääkäriltä, yksilöllisiin riskitekijöihin kohdistuvien ohjeiden ja kuntoutuksen saamiseksi.

Hyvä idea, tabuseni.

Toimii se näinkin.

Liike on paras lääke!

Hyvä Selkä 3/2025 23

MINÄ JA SELKÄ

Veli-Pekka Kinnunen:

Pidä huolta itsestäsi ja selästäsi

O

len 64-vuotias mieshenkilö, herrasmieskiloja on kertynyt polvien ja kainaloiden väliin ”muutama”, mutta näillä mennään eteenpäin. Sain tekonivelen oikeaan polveeni helmikuussa 2022 ja selkäni leikattiin marraskuussa 2023. Miten olen tähän pisteeseen päätynyt?

Olen harrastanut urheilua lähes koko ikäni lapsuudesta alkaen, olen liikkunut paljon. Jäin 9-vuotiaana auton alle ja jouduin olemaan sairaalassa kahdeksan viikkoa sängyssä makuuasennossa. Molemmat jalkani olivat katkenneet auton osuessa minuun. Vasen jalkani oli katkennut yhdestä kohtaa ja kipsattu, mutta oikea jalkani oli katkennut kahdesta kohtaa polven yläpuolelta. Olin siis kahdeksan viikkoa selälläni siten, että oikea jalkani oli laitettu telineeseen ja siihen oli kiinnitetty ”naulalla painot”, joiden tarkoituksen oli pitää jalka suorana ja oikeassa asennossa. Ennuste jalan kuntoon saamiseksi oli epävarma, koska näytti siltä, että oikea jalkani jäisi huomattavasti lyhyemmäksi kuin vasen.

Muistan viimeisen tarkistuskäynnin muutama vuosi onnettomuuden jälkeen, kun lääkäri totesi, että todennäköisesti saisin selkävaivoja tulevaisuudessa.

Olin jo silloin aloittanut tulevan harrastukseni, jääkiekon, ja silloin päätin, että harjoittelen niin kovaa, että selkäni on kunnossa loppuelämäni. Sitten kun 1980-luvulla pelasin jääkiekkoa SM-tasolla, harjoitteleminen oli pääsääntöisesti lihasmassan hakemista isoilla painoilla ja paljon toistoja. Kyllä sitä voimaa kertyikin, mutta venyttely, lihashuolto ja lepo jäivät vähemmälle.

Sitten perustettiin perhe, aloitin työelämän siihen kuuluvine kiireineen ja jatkoin jääkiekon harrastamista ikämiessarjoissa sekä aloitin golfin. Itsestä huo-

Veli-Pekka golfkentällä reilu puoli vuotta selkäleikkauksesta.

lehtiminen jäi kylläkin alkumetreille.

Sitä luuli, kun käy iltaisin muutaman kerran viikossa pelaamassa jäällä lätkää tai golfia kentällä, kyllä sitä on ukko kunnossa. Näin jatkettiin vuodesta toiseen, kilot ja kunto heittelivät laidasta laitaan ja sitten alkoivat selkä- ja polvikivut. Aluksi polvessa oli isompi kipu ja selkää/pakaraa vaivasi iskias, tai niin ainakin luulin.

Polven kipeytyessä edelleen menin näyttämään sitä ja sen seurauksena oikea polveni sai tekonivelen helmikuussa 2022. Sen kuntoutus jatkuu edelleen, mutta se on aika hyvässä kunnossa. Noin vuosi leikkauksen jälkeen vasen polvi alkoi taas oireilla ja samalla selkäkivut yltyivät kovemmiksi kuin aikoihin. Jouduin olemaan reilun kuukauden sairauslomalla. Kävin hakemassa apua erilaisista kuntoutuksista, liikeratojen venyttelystä sähköhoitojen kautta akupunktioon. Särkylääkkeitä popsittiin niin, että tuntui. Kaapista löytyi normi särkylääkkeet sekä panacodit ja lyricat, ja sitä rallia kesti tovin.

Lopulta kävin näyttämässä vasenta polveani samalla lääkärillä, joka leikkasi

oikean polveni. Hän totesi, että polvessa on vielä kilometrejä jäljellä, olisiko mahdollinen kivun aiheuttaja selässä. Siitä sitten seuraaville lääkärikäynneille ja magneettikuvausten yms. jälkeen leikkauspöydälle marraskuussa 2023. Leikkaus kesti 4,5 tuntia ja lopputulemana oli keskikanavan ja hermojuurikanavien laajennus lannerangan alueella. Leikkaus onnistui hyvin, isot kivut hävisivät ja kuntoutus alkoi heti.

Leikkauksesta on nyt kulunut noin 1,5 vuotta ja olo on hyvä. Hermot olivat niin monta vuotta ”jumissa”, että vieläkin varpaissa ”sirisee” ajoittain tai tulee lihaskramppeja, kun paikat alkavat jumittua. Olen oppinut tuntemaan itseni ja tiedän mitä liikeitä tekemällä ”sirinä” varpaissa hellittää ja olo alkaa normalisoitua. Vielä tänä päivänäkin minulle on vaikeaa istua autossa yli tunnin verran tai seistä paikoillaan esimerkiksi jonossa tai maata selällään.

Mitä olen oppinut näiden vuosien aikoina? Sen, että koeta pitää huolta itsestäsi oikeasti, etsi se aika kalenterista ja käytä se hyvin hyödyksesi, se kannattaa.

Haluatko kirjoittaa lehteen oman selkätarinasi? Tarinat ovat pidettyjä ja lukijoiden toivomia.

Ota yhteyttä lehden toimitukseen: hyvaselka@selkaliitto.fi

24 Hyvä Selkä 3/2025

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi

Fleeceliivi Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa.

Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.

Hinta 28 € + toimituskulut Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti säällä kuin säällä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.

Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Etuja kumppaneilta, esim. Bodymaja, Luontohotelli Polku, Tahko Spa, Tallink Silja ja Yogaia Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (27 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (24 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (27 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €) Sirpa Peltokangas (pj), 040 5895 054, sirpa.peltokangas@japo.fi Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com www.kantaselka.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (22 €) Eija Tuhkanen (pj), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Marja Polvinen (siht.), 040 8320 378 polvinenmarja@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (22 €) Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj), 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Susanna Niemelä (pj), 045 3585 998, puheenjohtaja.selka@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Lehti (pj), 040 727 5436 lehtikari50@gmail.com Anne Lahti (siht.), matkat ja retket, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com Merja Elonen jäsenasiat, liikuntavastaava, 040 741 1594, merja.elonen@gmail.com www.salonselat.fi

Pirkanmaan Selkäyhdistys ry (25 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, pirselka.puheenjohtaja@gmail.com , Leena Salmela (siht.), 040 557 6741, pirselka.sihteeri@gmail.com Jäsenasiat pirselka.jasenasiat@gmail.com www.pirselka.fi Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (26 €) Hanna Kuivalainen (pj), 0400 961 677 p-kselka@hotmail.fi www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (20 €) Marina Sjöholm (pj), 040 583 3549, marinasjoholm@gmail.com www.selkayhdistysporvoo.fi Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Kaupinsalo (pj), 050 3487 442, kaksonen51@gmail.com Sinikka Muttilainen (siht.), 050 3456 440, sinikkamuttilainen@gmail.com Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Merja Koivu (siht.), 050 577 5837, https://sataselka.webnode.fi/ Savonlinnan Selkäyhdistys ry (24 €) Mirja Jantunen (pj), 050 3691 959 mirja.jantunen@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (28 €) Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (24 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (27 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (23 €) Atte Sarilo (pj ), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (siht.), 040 742 9325, stangbrita@gmail.com Tukihenkilö Katri, tekstiviesti puh. 0400 017 679 tai tukihenkilö Helvi, tekstiviesti 050 321 6046 tai yhteydenottopyyntö nettisivujen kautta. www.salpausselat.fi

LIITY SELKÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI! Selkäjumeja? Kaipaatko tukea ja yhdessä tekemistä? Tule mukaan toimintaan!

Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai Selkäliiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkäyhdistykseen.

26 Hyvä Selkä 3/2025

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset Liikuntaryhmien syyskausi alkaa 1.9. Tarjonnasta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa sekä seniorijumppia. Yli 30 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Liikuntaryhmien kausimaksut voi maksaa myös liikuntaetuudella (Smartum, ePassi, Edenred).

Lisätietoa ja ilmoittautuminen kotisivuilla www. selkayhdistykset.fi.

Selkäillat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Helsinki, Kampin palvelukeskus, Fade -tila: ti 2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 17.30–19.30.

Espoo, Leppävaara, Sellon kirjasto, Akseli-sali: ke 3.9., 1.10., 5.11. ja 3.12. klo 17–19. Syksyn ensimmäisessä selkäillassa ke 3.9. klo 17.30 ravitsemusaiheinen luento, ravitsemusasiantuntija Niina Kuusisto.

Vantaa, Myyrmäen asukastila: ma 22.9. ja 13.10. klo 17.30–19. Syksyn ensimmäisessä selkäillassa 22.9. tietoisku Kelan etuuksista selkäoireisille, Satu Nieminen, Selkäliitto.

Syyskokous to 20.11. klo 18, Kampin palvelukeskus, Fade -tila, Salomonkatu 21 B, Helsinki.

Esityslistalla sääntömääräiset asiat, hallituksen jäsenien valinta sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodelle 2026.

Lisätietoa toiminnasta kotisivuilta www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Heinolan Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät 1.9.–12.12. (syyslomaviikolla 43 ei jumppia) Ma klo 10–10.55 Selkäjumppa, klo 11–12 Kuntosali M/N. Ti klo 10–11 Kuntosali N, klo 11.15–12 Vesijumppa.

To klo 9–9.55 Kuntojumppa, klo 10.15–11 Vesijuoksu, klo 11.15–12 Vesijumppa.

Pe klo 11–11.55 Venyttelyjumppa, klo 12.15–13 Vesijumppa.

Kuntosaliryhmät uimahallin kuntosalissa, kausimaksu á 55 €. Selkä-, kunto- ja venyttelyjumpat uimahallin peilisalissa, kausimaksu á 40 €. Vesijumpat uimahallin Rentoaltaassa, kausimaksu á 45 € + uintimaksu. Vesijuoksu uimahallin Kuntoaltaassa, kausimaksu 45 € + uintimaksu. Ohjaaja kaikissa ryhmissä Kaisa Rossi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset p. 040 705 4331. Neljässä tai useammassa ryhmässä kävijöille -5 €/ryhmä. Eijäsenet +10 €/ryhmä.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Syksyn 2025 jumpat Ma 19–20 Reipas fysiokimppajumppa, Mika Leskinen, uimahallin liikuntasali.

Ti 18.15–19, Vesijumppa, Maikki Lähteenmäki, uimahalli HML. Ke 18.45–19.45, Passeli fysiokimppajumppa, Riikka Mäkelä, uimahallin liikuntasali.

Pe 15.30–16.30, Venyttelyjumppa, Merja Sopenperä, uimahallin liikuntasali.

Jumpat viikoilla 36–51 (1.9.–19.12). Tarkat päivämäärät ja mahdolliset poikkeamat yhdistyksen kotisivuilta.

Jumppiin ilmoittautuminen kotisivuilla www. kantaselka.fi/jumpat/ Ilmari-järjestelmän kautta. Jokainen henkilö ilmoitettava erikseen, esim. puolisoa ei voi ilmoittaa samassa ilmoituksessa. Syyskauden kausimaksu 90 € jäsen / 110 € ei-jäsen. Maksu on maksettava Ilmarin ilmoittamaan eräpäivään mennessä selkäyhdistyksen tilille.

Kaipaatko kaveria liikkeelle lähtemiseen?

Tule Yhdessä menoksi -puistokävelyille!

Tapaaminen Sokos Hotel Vaakunan edessä rannan puolelta keskiviikkoisin 20.8., 27.8. ja 3.9. klo 16.30. Kävelemme noin 45 minuuttia rauhalliseen tahtiin. Ilmoittaudu mukaan kotisivuilla www.kantaselka.fi/tapahtumat/Yhdessa menoksihanke tai p. 0400 801 697. Osallistuminen on maksutonta. Tervetuloa! Järj. Kanta-Hämeen Selkäyhdistyksen vapaaehtoiset osana Selkäliiton Yhdessä menoksi -hanketta.

Tutustumis- ja patikointiretki Luostarikeskus Panagiaan ja Evon luonnonpuistoon la 20.9. Kulkeminen Lammille omilla autoilla tai kimppakyydein. Aloitamme klo 10 tutustumisella Panagiaan, jonka lomassa juomme pullakahvit. Siirrymme autoilla Evolle n. klo 12.30 alkaen.

Osallistumismaksu jäseniltä 30 € ja ei-jäseniltä 45 €, sisältää pullakahvit ja makkaraa ja mehua sekä vierailun Panagiassa. Ilmoittautumisen jälkeen Ilmari lähettää sähköpostiisi laskun, joka on maksettava yhdistyksen tilille viimeistään 10.9.2025.

Muista käyttää laskussa olevaa viitenumeroa. Lisätietoja retkestä kotisivuilta.

Teatteripikkujoulut tulossa marras-joulukuussa.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Liikuntaryhmät syksy 2025 Selkäyhdistyksen liikunta on suunniteltu selkäja niskaongelmaisille kuntouttavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Pienryhmiä ohjaavat ammattitaitoiset fysioterapeutit. Yhdistyksemme jäsenet ovat etuoikeutettuja alla oleviin ryhmiin.

Ei-jäsenet ovat tervetulleita myös osallistumaan!

Vapaita paikkoja ryhmissä voi kysyä ohjaajilta myöhemminkin.

Allasterapia Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL. Torstaisin alkaen 4.9. klo 17.30–18.30 (15 kertaa). Ohjaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Sitovat ilmoittautumiset 26.8. mennessä petra.pirttimakii@gmail.com tai p. 040 512 3648.

Osallistumismaksu yhdistyksen jäseneltä on 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistuminen maksetaan 30.9.2025 mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viite: Telkänpesän allasterapia syksy 2025.

Pilates Viitajyvä, Viitaniementie 11–13. Maanantaisin alkaen 1.9. klo 18–19 (15 kertaa). Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, LitM, Pilates-ohjaaja. Sitovat ilmoittautumiset 30.8. mennessä hemmola@student.uef.fi tai p. 050 3680 337. Osallistumismaksu on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistuminen maksetaan 30.9.2025 mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viite: Pilates syksy 2025.

Niska-selkä hyvinvointiryhmä Isotooppisali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, JKL. Keskiviikkoisin alkaen 4.9. klo 17–18 (15 kertaa).

Ohjaajana fysioterapeutti ja personal trainer Joni Bäckman. Sitovat ilmoittautumiset 30.8. mennessä jonibackman1@gmail.com tai p. 0400 603 111. Osallistumismaksu on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistumismaksu maksetaan 30.9.2025 mennessä KeskiSuomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Selkä-Niska-ryhmä syksy 2025.

Sääntömääräinen syyskokous ja asiantuntijaluento 16.10. Kokous klo 17.30–18.30, Juhlaja pitopalvelu Punainen Pirtti, Ilmarisenkatu 20, JKL. Kokouksen jälkeen klo 18.30 asiantuntijaluento ajankohtaisesta aiheesta. Esittäjä ja aihe on vielä avoin. Tervetuloa!

Kuhmon Selkäyhdistys Syksyn jumppakausi alkaa viikolla 36. Kurlaus Piilolansalissa ma klo 18.00–19.30, kuntosali Syke ti klo 13 ja tarinatuvan jumppa to klo 18.

Tervetuloa mukaan!

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Aloitamme syyskauden toiminnan ma 8.9. alkaen.

Liikunta Päämajakoulu, pieni (ylä)sali, Otto Mannisen katu 8–10, 50100 Mikkeli Latinalaistanssi (viite 5555) ma 8.9.–8.12., klo 16–17, ohjaajana Tiina Ripatti ja Ismo Jäntti. Kausi 50 €, kertamaksu jäsen 5 €, ei-jäsen 7 €. Yhdyshenkilö Kaisa, p. 040 676 5760.

Selkä-salijumppa (viite 3337) ti 9.9.–9.12., klo 16–17, ohjaajana Anu Peltonen. Kausi 40 €, kertamaksu jäsen 5 €, ei-jäsen 7 €. Yhdyshenkilö Ulla, p. 044 324 0064.

Kevennetty jumppa (viite 7773), ke 10.9.–10.12. klo 16–17, ohjaajana Leena Kämppi. Kausi 40 €, kertamaksu jäsen 5 €, ei-jäsen 7 €. Yhdyshenkilö Leena, p. 050 339 3181.

Liikuntasali on koulun yläkerrassa, jonne pääsee myös hissillä. Koulun alaovi suljetaan 5 minuuttia ennen liikuntaryhmien alkua, joten tulethan ajoissa paikalle.

Lyseon koulu, pieni sali, Porrassalmenkatu 30, 50100 Mikkeli Jooga (viite 4446) to 11.9.–4.12., klo 16.15–17.45, ohjaajana Pirjo Herrala. Kausi 60 €, kertamaksu jäsen 6 €, ei-jäsen 8 €. Yhdyshenkilö Riitta, p.

0400 650 638 Kyyhkylän kuntoutuskeskus, (Kyyhkylä Wellbeing Resort) Kyyhkyläntie 6 Allasjumppa (viite 70551) pe 12.9.–12.12., ryhmä I klo 15–15.45, ryhmä II klo 15.45–16.30. Kausi 95 €, kertamaksu jäsen 8 €, ei-jäsen 10 €.

Kuntosalin omatoiminen/omakustanteinen käyttö mahdollinen klo 15–16.30. Yhdyshenkilöt Heimo, p. 050 322 7601, Marju, p. 044 353 3556 ja Leena, p. 050 339 3181.

Omatoiminen kuntosali Raviradantien Kuntosalilla, Raviradantie 8, Kalevankangas (viite 8882) ma 8.9. – 8.12 klo 11–12. Yhdyshenkilö Heikki, 0400 413 022, kausi 30 €, kertamaksu jäsen 3 €, e- jäsen 5 €.

Vertaistukiryhmä kokoontuu ma 8.9., 6.10.,

Hyvä Selkä 3/2025 27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri 10.11. ja 8.12. klo 17–18.30 Estery-talolla, Otto Mannisenkatu 4. Ohjaaja Rita Matilainen, yhdyshenkilö Leena, p. 050 339 3181.

Selkäviikolla yhdistyksen toiminnan esittely keskussairaalan aulassa ti 14.10. klo 10–13.

To 16.10. jäsenille lajikokeilu/virkistyspäivä ja luento Kyyhkylän kuntoutuskeskuksessa klo 10–15, lajeina kahvakuula ja kehonhuolto. Luennon aihe vielä avoin. Omakustanteinen ruokailu.

Yhdessä menoksi yhteislaulu-/jumppahetki lokakuussa Estery-talolla.

Selkäliiton järjestöpäivä ja syyskokous 15.– 16.11. Lahdessa.

Yhdistyksen syyskokous ja pikkujoulu pe 28.11. klo 18 ravintola Ilonassa Esedulla (ammattiopisto), Otavankatu 4.

Mahdollisista muutoksista syksyn toiminnassa ilmoitamme yhdistyksen kotisivuilla, sähköpostiviestillä, Lähellä.fi-sivustolla ja Mikkelin Kaupunki-lehden ilmoituksilla.

Oulun Seudun Selkäyhdistys Pikkujoulu marraskuussa.

Selkäilta 13.11. klo 16–17 Oulun Reumayhdistyksellä. Kokemustoimija Susanna kertoo omakohtaisesta kokemuksesta sairastaa selän rappeumaa ja kuinka leikkaukset helpottivat elämää.

Syyskokous 13.11. klo 17 selkäillan jälkeen Reumayhdistyksellä.

Teatteri-ilta Oulun teatterin suurella näyttämöllä Anna Karenina to 11.12. klo 19. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 11.11. mennessä Susanna, p. 045 3585 998.

Katso lisätiedot kotisivuilta www.oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi.

Pirkanmaan Selkäyhdistys Syyskauden liikuntaryhmät käynnistyvät 1.9.

Voit ilmoittautua www.pirselka.fi-kotisivuilla olevan ilmoittautumisjärjestelmän kautta, lasku tulee sähköpostiin ilmoittautumisen yhteydessä.

Liikuntaryhmiä on tarjolla eri paikkakunnilla.

Tampere: Sovellettua jooga-, pilates- ja faskiaharjoittelua, Selkäystävällinen joogapilates (+60), Selkäystävällinen joogapilates, Äijäjumppa, Kuntosali Kaukajärvi, Tasapaino ja kehonhuolto, Selkäsi hyväksi, Selkäryhmä, Kuntosaliryhmät, Vesivoimisteluryhmät ja Lämminvesivoimistelu.

Kangasala: Lämminvesivoimistelu. Lempäälä: Tasapaino ja kehonhallinta. Nokia: Lämminvesivoimistelu, Joogapilates-selkäryhmä. Pirkkala: Selkäystävällinen joogapilates. Toijala: Selkäystävällinen barre-ryhmä. Ylöjärvi: Lempeä selkäjooga, Selkäystävällinen jooga ja Vesivoimistelu.

Lisätietoja liikuntaryhmistä kotisivuilla: www. pirselka.fi/liikuntaryhmat/ Uudet liikuntaryhmät Selkäpainotteinen tule-pilates, Lamminrahkan koulu, pienten lasten liikuntasali, Mossin puistokatu 33, Kangasala, ke 3.9.–17.12. klo 19.15– 20.15 (16 krt), ohjaaja ft Kati Rantamo. Kausihinta jäsenille 45 €, ei-jäsenille 55 €. Äijäjumppa, Sammon koulun alasali, Teiskontie 16, Tampere, to 4.9.–4.12., klo 17–18 (13 krt), ohjaaja liik. ohj. Jaana Koiso-Virtanen. Kausihinta

28 Hyvä Selkä 3/2025

jäsenille 50 €, ei-jäsenille 60 €.

Seisten tasapainoa ja kehonhallintaa, Takahuhdin yläkoulu, Hanhenmäenkatu 2, Tampere, ti 9.9.–2.12. klo19–20 (12 krt). Kausihinta jäsenille 50 €, ei-jäsenille 65 €.

Yleisöluennot tiistaisin klo 18–19, Tampereen seudun työväenopisto, Sampolan auditorio, Sammonkatu 2.

Selkäpotilaan diagnostiikka – milloin arvioon ja miten päästään diagnoosiin? 23.9. Luennoitsijat ortopedian- ja traumatologian erikoislääkärit Heidi Lehtokangas ja Jussi Repo.

Konservatiivinen hoito – mitä sillä tarkoitetaan ja mitä sillä voidaan saavuttaa? 21.10.

Luennoitsijat Jani Ronkainen, fysiatrian erikoislääkäri ja kivunhoidon erityispätevyys ja Petteri Salonen, fysioterapeutti.

Selkäkirurgia - miten potilasta voidaan auttaa kirurgian keinoin? 11.11. Luennoitsijat Juhana Frösen neurokirurgian professori ja Raul Laasik ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, selkäortopedi.

Syyskauden virkistyspäivä la 27.9. klo 12 alkaen Tampereen Kaupinojan saunalla Kaupinpuistokatu 1 A. Ilmoittautumiset 19.9. mennessä arvo.autio@gmail.com tai puh. 040 5931146.

Komediateatterin näytelmä Gabriel tule takaisin pe 17.10. klo 19. Lippuvaraus: Arvo Autio puh. 040 5931146 tai arvo.autio@gmail.com.

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Syksyn 2025 liikuntaryhmät, lisätiedot www. pkselka.fi/liikuntaryhmat/.

Joensuu: Allasjumppa ja Selkäjumppa & kuntosali -ryhmä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset toivanenhanna78@gmail.com tai txt p. 050 3787479.

Ilomantsi: Ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa. Vesitreeni (Kurssinumero 9421), Vesitreeni kevät (Kurssinumero 9422), Seniorin vesitreeni reipas (Kurssinumero 9431), Seniorin vesitreeni rauhallinen (Kurssinumero 9432), Seniorin vesijumppa A (Kurssinumero 9433), Seniorin vesijumppa B (Kurssinumero 9434), Seniorin vesijumppa C (Kurssinumero 9435), Aamujooga (Kurssinumero 9603), ETÄ: Iltajooga ja rentoutuminen (Kurssinumero 9604), Hathajooga (Kurssinumero 9605), Yinjooga (Kurssinumero 9606). HUOM. Kysy vapaita paikkoja. Lisätietoa ja ilmoittautumiset kursseille www.opistopalvelut.fi/ilomantsi sekä toimisto arkisin klo 9–12, p. 040 104 3112.

Kitee: Allasjumppa Vespelissä, maanantaisin alk. 1.9. klo 19.30–20.15. Menettelyt kuten ennenkin (uintimaksu hallin kassaan, jumppaohjaus 3,50 €/krt ohjaajalle).

Kontiolahti: Fysiokimpparyhmä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tuija Lintuselle, kuntoutus. lintunen@gmail.com tai p. 044 2606 730.

Liperi: Allasjumppa Liprakassa, torstaisin 4.9. alk. klo 16.30–17.30. Osallistujat maksavat Liperin kunnalle uintimaksun, hinnat ja käytännöt Liprakan sivustolta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilm. perusteella koko syksystä 39 €, ei-jäsenet 49 €. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: toivanenhanna78@gmail.com tai tekstiviesti p. 050 3787479.

Nurmes: Ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. 60+ jumppa, 1. ryhmä

830101. Hathajooga 830105, Joogaa senioreille 830107, Keppijumppa 830109, Kuntoliikunta 830110, Syvävenyttävä jooga 830117, Voimajooga 830118.

HUOM. Ilmoittautuminen ja lisätietoja joko uusi. opistopalvelut.fi/ylakarjala tai p. 040 1045 105 tai henkilökohtaisesti opiston toimistolla Kötsintie 2, Nurmes, ma-to klo 9–15 ja pe klo 9–14. Tarkista aikataulut ja hinnat Nurmeksen kansalaisopiston sivuilta tai toimistolta.

Vertaistuki-ilta I ma 20.10. klo 17–18, Kesän kuulumiset ja Voimavarapuu-harjoitus, PohjoisKarjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Tarmo -kokoustila, Torikatu 9 A 7, 3. krs., Joensuu. Osallistuminen Teams-yhteydellä: ilmoittaudu ennakkoon 13.10. mennessä email: p-kselka@hotmail.fi.

Vertaistuki-ilta II ma 15.12. klo 17–18, Syksyn kuulumiset ja Asahi-tuokio, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Tarmo -kokoustila, Torikatu 9 A 7, 3. krs, Joensuu. Osallistuminen Teams-yhteydellä: ilmoittaudu ennakkoon 8.12. mennessä email: p-kselka@hotmail.fi.

Jäseniltoja suunnitteilla syksylle kaksi. Seuraa ilmoitteluamme netissä tai kysy puheenjohtajalta p. 0400 961 677.

Selkäviikolle 13.–19.10. suunnitteilla asiantuntijaluento ja liikuntalajikokeilut padelista sekä jumppapallojumpasta. Seuraa ilmoitteluamme lehti-ilmoituksella, sähköpostitse sekä kotisivujen ja Facebookin kautta.

Perinteiset tanssit su 23.11. klo 17–21 kerhotalo Ruplalla, Sepänkatu 42, Joensuu. Musiikista vastaa Tahtipojat. Kahvio palvelee.

Sääntömääräinen syyskokous ma 24.11. klo 18.30, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n Salli-kokoustila, Torikatu 9 A 7, 3. krs., Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens Ryggförening Liikuntaryhmät ovat alkaneet, mutta voit vielä ilmoittautua mukaan: taina.pesonen@gmail.com tai p. 040 514 4084 tai kotisivujen ilmoittautumislomakkeella.

Virkistyspäivä/luontoretki Varlaxuddenissa Emäsalossa la 6.9. Lähdemme Porvoosta klo 10.30 kimppakyydeillä. Yhdistys tarjoaa retkieväänä grillimakkarat sekä pientä purtavaa ja juomaa.

Ilmoittautumiset 3.9. mennessä: merja.pehkonen@ porvoonfysioterapia.fi tai p. 0405126107. Merja pitää Emäsalossa luonnon helmassa luontojumpan, ja osallistujat voivat itsenäisesti tutkia lähiympäristöä. Ei osallistumismaksua. Pukeudu lämpimästi (kerrospukeutuminen), meren äärellä on aina hieman viileää.

Selkäviikon tapahtuma ke 15.10. klo 18, Omenamäki. Selkäliiton liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen luennoi kevyen liikuskelun hyödyistä ja hankekoordinaattori Riina Kaartamo kertoo liiton Yhdessä menoksi -hankkeesta. Maksuton ja kaikille avoin tilaisuus.

Teatterimatka Lahteen Loistava ystäväniesitykseen, la 8.11. klo 13 näytökseen. Retken hinta jäsenille 60 € ja muille 70 € sisältäen lipun esitykseen, bussimatkan (Forsblomin bussi) ja väliaikatarjoiluna kahvin/teen ja riisipiirakan.

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Ilmoittaudu 6.10.2025 mennessä sähköpostilla eevaliisa.kangas@hotmail.com tai tekstiviestillä 040 0414 420. Kerro samalla mahdolliset ruokarajoitteesi ja tuletko bussiin Kevätkummusta Reinan pysäkiltä klo 11.05, keskustasta Rauhankadun turistipysäkiltä klo 11.15, Näsistä Lidlin pysäkiltä klo 11.20 vai Katajamäen pysäkiltä klo 11.22.

Yhdistyksen syyskokous to 23.10. klo 18 Omenamäen kokoushuoneessa (Tulliportinkatu 4, Porvoo). Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat mm. vuoden 2026 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Tule mukaan päättämään yhteisistä asioista!

Seuraa kotisivuja selkayhdistysporvoo.fi sekä Itäväylän yhdistyspalstaa!

Suur-Salon Selkäyhdistys

Vaasan Selkäyhdistys

Syyskuun tapaaminen ke 24.9. klo 17 Salon Sytyssä Helsingintie 6. Hyvinvointitalo Auringonsalon esitelmä vyöhyketerapiasta.

Yleisöluento maailman selkäpäivänä 16.10. klo 17 kirjaston Hilkansalissa Mieli liikkeessä: Liikunnan vaikutus aivojen ja mielen hyvinvointiin, neuropsykologi Sini-Tuuli Siponkoski. Vapaa pääsy.

Lokakuun tapaaminen ke 22.10. klo 17 Salon Sytyssä Helsingintie 6. Vieraana fysioterapeutti Marja Lampainen Varhasta.

Savonlinnan Selkäyhdistys

Selkäryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Ryhmät alkavat viikolla 38.

Ilmoittautuminen ohjaajalle. Maanantain ryhmät klo 16.45, 17.30 ja 18.30, tiistaisin klo 15.30. Maanantain vesiliikuntaryhmä alkaa 1.9. klo 17.30.

Ilmoittautumiset, puh. 040 527 3630.

Yhdistyksen syyskauden aloitustapahtuma 3.9. Ruissalon Saaronniemessä. Kokoontuminen n. klo 17 bussin päätepaikalla (bussit 28 ja 28A).

Omalla autolla tulijoille parkkipaikkoja päätepysäkin lähellä. Kävelymatka lähimmälle tulipaikalle n. 200 m. Ota mukaan omat paistettavat, juomaa ja lyhyitä kävelyjä varten hyvät jalkineet.

Laavu- ja polkuretket. Aloitamme liikunnalliset tutustumiset ja tapaamiset laavu- ja polkuretkien muodossa. Retket ovat polkuretkiä, joissa kohteena on helppokulkuinen, melko lyhyt polku Turun alueella. Lokakuussa suunnataan 1.10.

Pomponrahkan luontopolulle klo 13 (kokoontuminen Isosuon P-alue). Pääset Pomponrahkaan parhaiten Vahdontien kautta, jolta pääsee suon reunalla olevalle parkkipaikalle. Fölin bussilinja 10A vie noin 15 min kävelymatkan päähän polun alulta. 5.11. lähdemme Katariinanlaakson poluille klo 13 (kokoontuminen Sigridinpolku 5).

Pääset Katariinanlaaksoon Fölin bussilla 8. Pysäköintitilaa runsaasti. Ota omat eväät ja juotavaa mukaasi. Varustaudu sään mukaisin vaattein ja jalkinein. Kysele kimppakyytejä esim. Pirjolta, puh. 0500 740 025.

Vertaistreffit selkäkipuisille- ja oireisille joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 15–16 TULEtietokeskuksessa, Humalistonkatu 10. Tule mukaan ja jakamaan omia kokemuksiasi ja keskustelemaan mieltä askarruttavista selkään liittyvistä asioista toisten kanssa. Treffien vetäjänä toimii koulutettu vertaistukihenkilö Kaarina Frosterus. Tukipuhelin päivystää tiistaisin klo 10–14 ja torstaisin klo 16–20 numerossa 040 558 1025.

Selkäviikon tiedotustilaisuus to 16.10. klo 17–19 Ruusukorttelissa Puistokatu 11 (käynti Koulukadun puolelta). Mehu ja piparitarjoilu.

Luento ”Satsaa selkääsi”, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi.

Tapahtumia TULE-tietokeskuksessa Keskivartalo ja lantion hallinta vahvaksi -toiminnallinen tietoisku ti 30.9. klo 12.

Osallistuminen paikan päällä Humalistonkatu 10, Turku tai etäyhteydellä ks. www.tule.fi.

Kipeän selän itsehoito -koulutustilaisuus verkossa to 2.10. klo 15–17. Ilmoittaudu mukaan toimisto@tule.fi tai 044 744 7085.

Sääntömääräinen syyskokous ke 24.9. klo 18 Korsholmanpuistikko 44, 2. krs., kokoushuone Vartti. Kokouksen alussa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Jäsenet tervetuloa.

Selkäliiton luento ja Yhdessä menoksi -hankkeen esittäytyminen ke 10.9. klo 17– 19, Korsholmanpuistikko 44, 2. krs, kokoushuone Vartti. Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen luennoi kevyen liikuskelun hyödyistä ja hankekoordinaattori Riina Kaartamo kertoo liiton Yhdessä menoksi -hankkeesta. Jos hanke kiinnostaa, tervetuloa myös ei-jäsenet mukaan.

Tarjoilun takia ilmoittaudu sähköpostitse sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi 4.9. mennessä.

Kaikille avoin ja maksuton jumppa/rentoutusilta ke 17.9. klo 16–17 Kuntokeskus Wasamovessa, Meijerinkatu 9. Aluksi kevyttä liikkeessä tapahtuvaa venyttelyä, sen jälkeen sanallinen rentoutusosuus sekä äänimaljarentoutusta. Lopuksi juodaan kahvit. Ilmoittaudu yhdistyksen sähköpostiin 12.9. mennessä: sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi.

Musiikkikomedia Ikuisesti nuori to 6.11. klo 19, Vaasan Kaupunginteatteri. Yhdistys on varannut 15 ryhmälippua 30 €/lippu (rivi 3). Yhdistys maksaa väliaikatarjoilun (kahvi + pulla 7 €).

Ilmoita ruoka-aineallergiat samalla, kun lunastat lipun 13.10. mennessä teatterin lippukassalta.

Liikunta-aktiviteettien alkamisesta infotaan yhdistyksen Facebook-sivulla. Edelleen varmasti mukana vesijumppa ja lentopallo, XAMKin jumppien ajankohdasta ei vielä ole varmuutta, samoin tuolijoogasta neuvotellaan.

Yhdistyksen 30-vuotisjuhla pe 26.9. Samiedun Paviljongilla klo 10–14 (klo 11–12 omakustanteinen lounas), klo 12–14 Tohtori Kiminkinen alustaa selän itsehoidosta, hyvinvoinnista ja elämästä nauttimisesta. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen: Helvi Reijonen, p. 050 404 8556 (ilm. päättyy 12.9.). Mahdolliset muistamiset yhdistyksen tilille: Savonlinnan Selkäyhdistys FI50 5383 0420 0612 73.

Jäsenilta ti 14.10. klo 17–19, alustavasti paikkana Järjestötalo Kolomonen.

Syyskokous ke 26.11. klo 17 alkaen, paikka avoin.

Info tapahtumista Facebook-sivullamme ja paikallislehdissä.

Selkäyhdistys SalpausSelät Jumpat alkavat syksyllä seuraavasti: Omatoiminen kuntosalivuoro ti 2.9. klo 16–17 Harjun terveyden MASTO-liikuntasali. Harjulan ryhmät: Selkäjumppa ti 2.9. klo 11–12 Äijäjumppa "Taipumattomat” ke 3.9. klo 19–20, Vesijumppa pe 5.9. klo 16.45–17.30.

Uusilla tulokkailla on mahdollisuus saada yksi kokeilutunti ilmaiseksi.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Riitta-Liisa Komulainen, p. 040 592 5608, riitta-liisa.komulainen@hotmail.com.

Paneelikeskustelu maailman selkäpäivänä 16.10. klo 17.10–19.30 Lahden Palvelutori Lavaesitystila. Teema: "Kuinka ikääntynyt henkilö huomioidaan terveydenhuollossa". Tapahtuma on kaikille avoin.

Yhdistyksen 30-vuotisjuhla 15.11. klo 18 Hotelli GreenStarin ravintolassa, Vesijärvenkatu 1 Lahti. Lisätietoja www.salpausselat.fi.

Sääntömääräinen syyskokous 27.11. klo 18, Rautatienkatu 19 A , 4. krs (P-H Hengitysyhdistys). Kahvitarjoilu.

Lisätietoja juhlasyksymme ohjelmista: Seuratkaa nettisivujamme www.salpausselat.fi, sähköpostianne, lehti-ilmoituksia, tekstiviestejä, tai ottakaa yhteys yhteystiedoissamme oleville puheenjohtajalle tai sihteerille.

Turun Seudun Selkäyhdistys

Vakka-Suomen Selkäyhdistys Jumpat jatkuvat ke 3.9. klo 17–18 Seikowin koululla. Mukaan tarvitset alustan sekä juomapullon.

Hinta jäsen/ei-jäsen 5 €/6 €. Maksu vain kortilla.

Selkäkoulu Kaurisalissa. Yhdistys järjestää selkäkoulun, jossa käydään läpi selkäterveyteen vaikuttavia tekijöitä ja harjoitellaan monipuolisesti kehon hyvinvointia tukevia liikuntamuotoja, kuten jooga-pilatesta, FasciaMethodia ja liikkuvuusharjoitteita. Ensimmäinen kokoontuminen ma 23.9. klo 17.30 Kaurisalissa. Ilmoittautuminen: vakkasuomen.selkayhdistys@gmail.com.

Lisätiedot: Sari-Anna, p. 040 700 1310

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 15.–16.11.2025 Lahdessa.

Tervetuloa!

Järjestöpäivien iltaohjelmasta vastaa 30-vuotisjuhlaansa viettävä Selkäyhdistys SalpausSelät.

Hyvä Selkä 3/2025 29

Onko kova patja paras selälle?

Nukkumisergonomiaan erikoistunut asiantuntija vastaa Selkäkipu on yleinen vaiva, joka vaikeuttaa palauttavan unen saavuttamista. Millainen patja ja tyyny tukevat laadukasta unta ja ennaltaehkäisevät nukkumisergonomiasta johtuvaa selkäkipua?

OLETKO KUULLUT VÄITETTÄ, että kova patja olisi paras selälle? Tällä yhä sitkeästi elävällä toteamuksella on nähtävästi muutamia vuosikymmeniä sitten reagoitu liian pehmeisiin ja kuluneisiin patjoihin, jotka melko välittömästi provosoivat selkäkipua.

– Kovan patjan valitseminen voi pahentaa jo olemassa olevia vaivoja tai jopa aiheuttaa niitä. Jokainen keho on erilainen ja tarvitsee erilaista tukea. Tyynyn ja patjan yhdistelmä tulisi katsoa omalle keholle yksilöllisesti sopivaksi. Jos näin ei tee, uudesta sängystä voi tulla kallis hutiostos, joka pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa entisestään jo olemassa olevia unen haasteita, kertoo koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija Adelina Hiseni.

Hyvä patja tukee nukkujan kehoa jokaisessa nukkuma-asennossa, mutta ohjaa erityisesti kylkimakuuasentoon, sillä se on terveellisin nukkuma-asento. Mukavan kylkimakuuasennon saavuttaminen vaatii patjalta ja tyynyltä paineen vähennystä, muotoutumista ja optimaalista tukea, jotta ne mukautuvat kehon muotoihin. Patjan ja tyynyn ominaisuuksilla on tärkeä rooli siinä, että kylkinukkuminen onnistuu ilman selkärangan haitallista kiertymistä tai taipumista. Liian kovalla patjalla hartia ja lantio eivät pääse uppoamaan patjan sisään, jolloin selkäranka ohjautuu epäergonomiseen asentoon.

Epäsopiva nukkumisalusta voi olla selkäkivun tai jäykkyyden aiheuttaja Nukkuessa aivojen hallinnoima vartalon asentokontrolli on kaikkein alhaisimmillaan ja vastuu vartalon asennon tukemi-

sesta siirtyy patjalle ja tyynylle. Mikäli patja tukee huonosti ja ohjaa selkärangan joko kiertymään tai taipumaan, rangan nivelistön nivelsiteisiin ja -kapseleihin kohdistuu venytystä ja lihakset nivelten ympärillä voivat jännittyä reflektorisesti. Tämä viiveellä kehittyvä suojareaktio, joka pyrkii estämään virheellisen asennon mutta voi tuottaa samalla lihasjäykkyyttä ja -kipua, havaitaan usein vasta aamulla.

Minkälainen patja sitten on hyvä selälle?

– Yksinkertaisesti sanottuna: asiantuntijan kanssa valittu, kehon muotoihin mukautuva patja plus oikean mallinen ja kokoinen tyyny, jotta ranka saadaan ohjattua oikeaan asentoon, Hiseni toteaa.

Kehon lämmön mukaan muotoutuva patja tukee selkää perinteisiä patjoja paremmin. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan kehon lämmön mukaan muotoutuvissa patjoissa oli vähiten kuoppia, ja nukkujat kokivat patjan tukevan selkää riittävästi. Näillä patjoilla nukkuvat raportoivat myös kokevansa itsensä vähemmän fyysisesti voimattomiksi verrattuna esimerkiksi joustinpatjoilla nukkuviin.

Kestääkö kova patja pidempään käytössä hyvänä?

nen huoltaminen. Patjan tunne ei määritä käyttöiän pituutta. Jos hankit itsellesi kovan patjan ja käytössä huomaatkin sen epäsopivuuden, voi se ostos ollakin hyvin lyhytikäinen. Pian joudut uudelleen etsimään itsellesi uutta nukkumisratkaisua, Hiseni sanoo.

– Kyllähän se on paras ja sängyn hankkijallekin helpoin ratkaisu, että panostaa sängyn valintaan kerralla kunnolla niin, että nukut sen 15 vuotta laadukasta unta joka yö ja voit hyvin.

Selkäkivut voivat jatkua, jos käyttöön jää vanha, kulunut tyyny Mikäli vaihdat patjan uuteen mutta jatkat vanhan tyynyn käyttöä, nukkumisergonomiasi ei luultavasti ole optimaalinen. Tyynyllä on merkittävä rooli erityisesti selkäja hartiakipujen ehkäisyssä.

Uuden sängyn hankkimisen tullessa ajankohtaiseksi, hakeudu aina uneen ja nukkumisergonomiaan erikoistuneen ammattilaisen luokse. Tutustu sänkyvalikoimaan netissä ja varaa aika ilmaiseen nukkumisergonomian kartoitukseen. Koulutetut nukkumisergonomian asiantuntijamme auttavat sinua löytämään sängyn, joka on sopiva juuri sinun selällesi.

– Patjan käyttöiässä ratkaisee hyvin pitkälti laadukkaat materiaalit ja oikeanlaiILMOITUS

30 Hyvä Selkä 3/2025

TUOTTEITA TARJOUKSESSA SELKÄSI HYVINVOINTIIN! LabTex Care Nordic -tukivyö LabTex Care Nordic on ortopedinen selän ja vyötärön tukivyö. Se tukee lanne- ja ristiluun aluetta, korjaa ryhtiä sekä lievittää alaselän kipua. Saatavana koossa S-XXL.

Juomapullo Selkäliiton logolla Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus 500 ml.

90€

9 95€

49

(alin hinta 30 pv 55,50 €)

Nikama Ranka -riipus

Tukea, välittämistä rakkautta symbolisoiva – Ranka-koru.

Design Päivi Partanen.

Riipus on 5 cm pitkä, kiillotettu, materiaaliltaan kirurginterästä. Panssariketjun pituus on 50 cm.

Nyt tarjoushintaan (alin hinta 30 pv 113 €)

100

€

Selkäkauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 30.9.2025 asti.

Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi www.selkakauppa.fi

Selkäviikko 13.-19.10.2025

Satsaa selkääsi

Selkäviikolla Selkäliitto ja paikalliset selkäyhdistykset järjestävät kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia.

Lue lisää ja osallistu! selkakanava.fi/selkaliitto/selkaviikko