Page 1

4/2014 Irtonumero 6,-

KEHITÄ TASAPAINOASI Hyvä tasapainon hallinta edistää selän hyvinvointia

Ratsastus vahvistaa selkää Ammatillinen kuntoutus maksaa itsensä takaisin Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund


Elämäsi parhaat unet! TEMPUR Flexible -parivuode esim. 160x200 cm (2746 €) 1999 €

Osta 2 kpl TEMPUR®-tyy nyjä, saat edullisem man

Tarjoamme ennenkuulumattoman nukkumiselämyksen sekä upeat Juhlavuodentarjoukset! TEMPUR on parantanut suomalaisten nukkumisergonomiaa jo 15 vuotta ja TEMPURilla on tyytyväisimmät käyttäjät. TEMPUR on myös esim. Uniliiton asiantuntijoiden suosittelema.

SELKÄLIITON JÄSENETU -tarjous

– 50 %

Tarjous koskee myös matka- ja mukavuustuotteita. TEMPUR-tyynyn MALLI valitaan nukkumisasennon mukaan, KORKEUS hartian leveyden mukaan ja TUNNE mieltymyksen mukaan: voimakas tuki tai perinteinen pehmeys. Tutustu TEMPUR-tyynyvalikoimaan ja pyydä asiantuntevaa myymälähenkilökuntaa auttamaan tyynyn valinnassa.

Jäsenetutarjoukset voimassa 31.1.2015 asti. Tilaamalla TEMPUR-tuotteet Selkäliiton kautta tuet yhdistyksen toimintaa!

Olen jäsen

Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja

Liityn jäseneksi

(TEMPUR maksaa toimituskulut)

_____ TEMPUR Flexible -parivuode 90 x 200 cm (1453 €) _____ TEMPUR Flexible -parivuode 160 x 200 cm (2746 €) _____ TEMPUR Flexible -parivuode 180 x 200 cm (2906 €)

1098 € 1999 € 2196 €

Selkäliitto maksaa postimaksun

Hinta sis. rungon mustalla huonekalukankaalla, TEMPUR-sijauspatjan, sekä jalkasarjan, korkeus 12 cm tai 19 cm (arvo 59 €). Pääty lisäosana alk. 335 € (90x200 cm), parivuoteeseen alk. 495 €.

Valitse jalkakorkeus

12 cm tai

19 cm (rasti ruutuun)

Tilaan seuraavat TEMPUR-tyynyt:

Katso mallit, koot ja hinnat www.tempur.fi tai soita TEMPUR asiakaspalvelu puh. (09) 5868 360

NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: 2 Hyvä Selkä 4/2014

Suomen Selkäliitto ry Vastauslähetys Tunnus 5007981 00003 Helsinki


Pääkirjoitus Pirkko Heino

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Selkäkanavalta tukea kuntoutumiseen

S

uomen Selkäliiton Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella tuottama Selkäkanava.fi-sivusto auttaa monin tavoin selkäoireisia ja -sairaita jokaisen omassa kuntoutumisprosessissa. Sivusto julkaistiin viime keväänä ja sitä parannetaan jatkuvasti niin sisällön kuin luettavuudenkin suhteen. Jos et ole vielä tutustunut sivustoon, se kannattaa tehdä nyt. Selkäkanava.fi-palveluun on koottu aihealueittain ajankohtaista tietoa selän hyvinvointiin ja itsehoitoon liittyvistä asioista. Neljä aihealuetta ovat selkäkipu, selänhoito, jumppakissa ja keskustelupalsta. Sivuston asiasisältö perustuu tutkittuun ja luotettavaan tietoon. Sivuilta löytyy Tohtori Vahvaselän vastaanotto, joka on auki viikon jokaisena päivänä 24 tuntia. On myös mahdollista osallistua Raimon Rangan ryhtikouluun ja testata oma ryhti. Keskustelupalstalla voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Jumppakissa antaa nimensä mukaisesti monenlaisia jumppaohjeita, joita voi tehdä kotona tai vaikka työpäivän aikana lyhyenä taukoliikuntana. Jumppakissa on helppo ottaa jokaisen kotieläimeksi, sillä se sopii kaikille ja on aina iloinen vilkkusilmä. Tässä lehdessä on paljon asiaa kuntoutuksesta, muun muassa kolme ammatillisen kuntoutujan tarinaa. Kuntoutus kannattaa, sillä se maksaa itsensä takaisin esimerkiksi työn tekemisen jatkumisena tai työelämään paluuna, antaa paremman taloudellisen turvan ja luo sosiaalisia kontakteja. Kaiken ulkopuolelta saadun tiedon omaksumisen, mahdollisten asiantuntijoiden antaman hoidon ja tuen sekä ohjeiden noudattamisen jälkeenkin tärkeintä on jokaisen oma asennoituminen kuntoutumiseen. Jokainen itse on avainasemassa ja päättäjän roolissa. Selkäkanava.fi-sivusto kannattaa ottaa avuksi ja tueksi itselle ja kertoa siitä myös muille. Toivotan kaikille tämän lehden lukijoille hyvää ja rauhallista joulua sekä liikunnallista ja toimeliasta uutta vuotta! Pirkko Heino puheenjohtaja

Hyvä Selkä 4/2014

3


Sisältö 4/2014

16-17 3

Pääkirjoitus

18

Ratsastus vahvistaa selkää ja rauhoittaa mieltä

6

Ammatillinen kuntoutus maksaa itsensä takaisin

20

Paraneeko iskias fysioterapialla?

10

Kuntoutus voi mahdollistaa terveyden ja toimintakyvyn

22

Tutkimustietoa

14

Hyvä tasapainon hallinta edistää selän hyvinvointia

25

Pää pystyyn – vältä tekstariniska!

16

Kehitä tasapainoasi

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Hyvä Selkä – Suomen Selkäliitto ry:n jäsenlehti - Finlands Ryggförbund rf:s informationstidning Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 24. vuosikerta, ISSN 2323-9484. www.selkaliitto.fi, selkaliitto@selkaliitto.fi Julkaisija: Suomen Selkäliitto ry. Toimitus: Päätoimittaja Pirkko Heino, toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio, toimitussihteeri Pia Bilund. Taitto: Eepinen Oy, Jauri Varvikko, aineisto@eepinen.fi Painopaikka: Oy Scanweb Ab, puh. (05) 884 040, Kouvola. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Kannen kuva: Nina Kellokoski Tilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset sekä jäsenasiat: Toimistosihteeri Arja Kiuru, selkaliitto@selkaliitto.fi, 09 605 918. Tietosuoja: Lehti jaetaan Selkäliiton jäsenrekisterissä oleville henkilöille ja yhteisöille. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävissä Selkäliiton toimistossa. Henkilötietolain 26 ß:n ja 30 ß:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti Selkäliiton toimistossa. Vastuut: Hyvä Selkä-lehti ja Suomen Selkäliitto eivät kanna ilmoitusten, tuotteiden tai palveluiden tuotevastuuta. Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Suomen Selkäliiton kantaa. Hyvä Selkä 1/2015 ilmestyy 23.1.2015. Aineistot Selkäliittoon 2.1.2015 mennessä hyvaselka@selkaliitto.fi. Vuosikerta 20,-, irtonumero 6,-.

4

Hyvä Selkä 4/2014


Toiminnanjohtajalta

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2014 Pj, Pirkko Heino (Turku) Varapj, Valto Aholainen (Mikkeli) Sirpa Heikkinen (Kouvola) Seppo Hokkanen (Heinola) Sirkka-Liisa Karppi (Turku) Sinikka Kilpikoski ( Jyväskylä) Leila Laakkonen ( Joensuu) Marjo Rinne (Tampere) Kimmo Rundström (Oulu) Milla Suomi (Helsinki) Asta Törmälehto (Kokkola)

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040-730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045-121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Arja Kiuru 09-605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Pirjo Ailanto 040-553 1941 pirjo.ailanto@selkaliitto.fi Selkäneuvonta- ja järjestötoiminnan koordinaattori Marja-Terttu Alhainen 050-465 7884 marjaterttu.alhainen@selkaliitto.fi Projektikoordinaattori Verkkoprojekti Kristiina Vahvaselkä 050-410 3544 kristiina.vahvaselka@selkaliitto.fi

Ei huvita – tunteita tulee ja menee Tässä lehdessä käsitellään kuntoutumisprosessia. Kuntoutuksessa pyritään ihmisen voimaantumiseen ja siihen, että kuntoutuja pysyy hyvässä kunnossa jatkossakin. Ihmiset ovat kuitenkin yleensä halukkaampia muuttamaan ympäristöään kuin itseään. On helpompi osoittaa sormella epäkohtia ja puutteita ympäristössään kuin kääntää katse omaan itseensä. Esimerkiksi välinpitämättömästi terveyteensä suhtautuva ihminen jättää tietoisesti – myöhemmin myös tiedostamattaan – kiinnittämättä huomiota terveyttä edistäviin asioihin. Näiden asioiden merkitys vähenee pikku hiljaa elämässä. Asenteet ovat tapamme ajatella sekä suhtautua elämään. Asenteet ovat myös uskomusten sukulaisia, sillä ihminen valitsee uskomuksia, jotka tukevat olemassa olevia asenteita. Uskomukset myös synnyttävät asenteita, jotka näkyvät päivittäisissä valinnoissamme. Asenteet voivat vaikuttaa siten, että suljemme pois sellaisia havaintoja ja ajatuksia, jotka saattaisivat johtaa johonkin toiseen kuin mitä olemme alun perin suunnitelleet. Ja mitä jos minussa tapahtuukin muutosta? Muutosprosessin päämääränä olisikin sitten elää uuden minän elämää. Mitä jos onnistun pitämään itseni kunnossa tai ainakaan repsahdukset ja laiskuudenpuuskat eivät ole niin pitkiä? Aina ei voi olla motivoitunut, aina ei tee mieli – ja se on elämää. Tunteen voi noteerata, mutta sen mukaan ei tarvitse toimia. Tunteita tulee ja menee ja Ei huvita -tunne on yksi niistä. Tekemisiä voimme sen sijaan hallita. Vain käytäntö muuttaa asioita elämässä. Mitä useammin ja pidempään jaksaa liikkua, sitä todennäköisemmin pääsee nauttimaan liikunnan vaikutuksista. Säännöllinen liikunta voi muuttaa suhtautumista kipuun. Se voi auttaa kestämään kipua. Henkilöt saattavat kokea kipua samalla tavalla kuin ennen, mutta sietävät sitä paremmin kuin aiemmin. Ihmisen peruspyrkimys on tehdä asioita, jotka tuottavat iloa ja nautintoa. Kun tekemisen ilo löytyy, epäonnistumisetkin voivat muuttua oppimisen kokemuksiksi tai haasteiksi. Puhutaan sisäisestä motivaatiosta, joka saattaa johtaa kestävään tulokseen. Ei tarvitse arvioida sitä, että olenko hyvä tai tulinko varmasti nähdyksi. Pidä liikuntavaatteet aina näkösällä ja lähtövalmiina – se auttaa lähtemään liikkeelle, vaikka ei huvittaisikaan!

Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Projektityöntekijä Verkkoprojekti Hilkka Virtapohja 050-411 1960 hilkka.virtapohja@selkaliitto.fi Hyvä Selkä 4/2014

5


Teksti: Pia Bilund Kuvat: Ari Vänttinen ja haastateltavat

Ammatillinen kuntoutus maksaa itsensä takaisin Palkittu yrittäjänainen ja Suomen suurimman yksityisen ammatillista kuntoutusta tarjoavan yrityksen vetäjä Katja Noponen palauttaa osatyökykyisiä takaisin työelämään. Selkäoireiset Anne, Heli ja Niina saivat kuntoutuksen kautta itselleen mahdollisuuden uuteen työhön.

N

oposen nimeä kantavan yrityksen kuntoutuspalveluja käyttävistä noin 40 prosenttia kärsii tuki- ja liikuntaelinsairauksista, yleisimmin selkävaivoista. Toinen yhtä suuri kuntoutujaryhmä ovat mielenterveyskuntoutujat. Aiemmin sairaanhoitajana ja psykoterapeuttina toiminut Katja Noponen perusti valtakunnallisen yrityksensä vuonna 2002, koska kuntoutusasiat kiinnostivat häntä jo pelkästään koulutustaustan vuoksi. Noposen mukaan selkäoireisille löytyy helposti uusia mahdollisuuksia työllistymiseen. – Lähestymme kuntoutumista ratkaisukeskeisesti. Emme keskity siihen, mitä henkilö ei pysty tekemään, vaan laitamme voimavarat jäljellä olevaan työkykyyn eli siihen mitä kaikkea hän pystyy tekemään. Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla sairaus, työtapaturma tai vamma aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä tai heikentää olennaisesti työ- ja ansiokykyä. Kuntoutuksen tarkoituksena on, että henkilö voi jatkaa työssä työkykynsä kannalta paremmin sopivissa tehtävissä tai palata työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Kuntoutus voi olla esimerkiksi neuvontaa, ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja, työkokeilua, koulutusta, opiskeluun ja työhön tarvittavia apuvälineitä, työhön valmennusta tai työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle. 6

Hyvä Selkä 4/2014

Kuntoutukseen voi hakeutua esimerkiksi työterveyshuollon, työeläkeyhtiön tai vakuutusyhtiön kautta. Palvelu on kuntoutujalle maksutonta.

Nuorempien kuntoutujien määrä kasvaa Noposen mukaan ammatilliseen kuntoutukseen tulee ihmisiä kaikista ammattiryhmistä ja kaikilta aloilta. – Toki karkeasti arvioiden fyysistä työtä tekevillä on enemmän tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kun taas asiantuntijatehtävissä ilmenee enemmän työuupumusta ja masennusta. Myös kaikki ikäryhmät ovat edustettuina. – Suurin kuntoutujaryhmä ovat 45–55-vuotiaat, mutta koko ajan kasvaa myös nuorempien 25–35-vuotiaiden

Katja Noponen, 38 • Sairaanhoitaja ja psykoterapeutti • Suomen suurimman yksityisen ammatillista kuntoutusta tarjoavan yrityksen Katja Noponen Oy:n toimitusjohtaja • Työllistää yli 50 valmennusalan ammattilaista 30 paikkakunnalla • Vuoden nuori johtaja 2011, Vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen 2014 • www.katjanoponen.fi

kuntoutujien määrä. Nuorimmat valmennettavat tulevat usein tapaturmien jälkeiseen kuntoutukseen. Nykynuorten fyysinen kunto on myös heikentynyt, mikä näkyy monina fyysisinä oireina, Noponen toteaa. Kuntoutuksen kesto voi vaihdella parista kuukaudesta puoleentoista vuoteen, sillä jokaiselle laaditaan sopivanpituinen kuntoutus. Keskimäärin kuntoutukseen kuluu 6–8 kuukautta. Noponen kertoo, että jokainen valmennusprosessi on yksilöllinen. Siinä huomioidaan kuntoutujan kokonaistilanne, tulevaisuuden tavoitteet, alueen elinkeinoelämä ja työmarkkinanäkymät. Kuntoutussuunnitelman lisäksi valmennus sisältää yleensä sijoituksen uuteen työhön, tarvittaessa uudelleenkoulutuksen kautta.


Tärkein etu ammatillisesta kuntoutuksesta on työelämän jatkuminen ennenaikaisen eläköitymisen sijaan. Katja Noposen kautta työllistyy tai aloittaa opiskelun vuosittain tuhansia ihmisiä ympäri Suomen.

Työkyvyttömyyseläkkeelle vai unelma-ammattiin Työ tuo monille sisältöä elämään ja sosiaalisia kontakteja, se parantaa elämänlaatua. Osatyökykyiselle paremmin soveltuvassa uudessa työssä, jossa terveydentila ei ole este, voi myös työ- ja toimintakyky parantua. Noposen mukaan monet ovat kokeneet uudelleensijoittumisen lisänneen voimavaroja niin työssä kuin vapaa-ajalla. Lisäksi uudelleenkoulutus tai uudelle alalle siirtyminen laajentaa omaa osaamista ja työmarkkinakelpoisuutta. Usein ammatillinen kuntoutus on ollut myös polku, jossa siirrytään unelmatyöhön tai lapsuuden haaveammattiin. Myös kuntoutuksen taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät, erityisesti silloin kun uhkana on ollut ennenaikainen eläköityminen. Työstä saatava palkka on yleensä suurempi kuin työkyvyttömyys-

eläke ja vanhuuseläke karttuu paremmaksi työuran jatkuessa. – Kun kuntoutettava palaa takaisin palkkatyöhön, kuntoutus maksaa itsensä takaisin yleensä muutamassa kuukaudessa. Myös tutkimukset osoittavat, että kun kuntoutus yhdistyy suoraan työelämään, se on silloin vaikutuksiltaan tehokkain, Noponen korostaa. Kuntoutuksella on myös suuri yhteiskunnallinen merkitys vähenevien tuki- ja eläkekustannusten sekä kasvavien verotulojen kautta. Noponen kertoo, että yli 70 % kuntoutettavista palaa takaisin työelämään. Vuosittain kauttamme työllistyy tai aloittaa opiskelun tuhansia henkilöitä ympäri Suomen.

Varhainen puuttuminen ja vastuu työntekijöistä

olennaista. Noposen mielestä työpaikoilla pitäisi heti alkuvaiheessa pyrkiä ratkomaan ongelmien syitä. Esimerkiksi kiinnittää huomiota ergonomiaan ja työasentoihin, tarjota ohjausta ja apuvälineitä sekä mahdollisuuksia työnkiertoon. Ei kannata odottaa, että ongelmat kasvavat suuriksi. On myös tärkeää, että työpaikoilla tunnistetaan työtehtävät, joihin liittyy suurentunut riski eli esimerkiksi toistuva, voimakas ja yksipuolinen kuormitus, paine, tärinä tai kylmyys. Monet ratkaisut tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ovat helppoja ja halpoja verrattuna sairauspoissaolojen kustannuksiin. – Yhtälailla tärkeää on jokaisen oma vastuu itsestä huolehtimisesta, muun muassa elämäntavoilla, liikunnalla ja työstä palautumisella, Noponen muistuttaa.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä varhainen puuttuminen on

➥ Hyvä Selkä 4/2014

7


Oppisopimuksella uuteen ammattiin Aiemmin pukeutumisneuvojana ja myyjänä työskennelleen Niina Vesalaisen, 36, selkä ei kestänyt jatkuvaa seisomista ja kävelyä. Hän teki myös sivutoimisesti ompelijan ja puvustajan töitä. Palautuminen jaloilla vietetyn työpäivän rasituksesta ei enää onnistunut ja Niinan suureksi suruksi jopa ompelukoneen paininjalan painamisesta tuli lopulta mahdotonta. Niina sinnitteli kipuineen töissä useita vuosia, kunnes hän jäi äitiys- ja hoitovapaalle vuonna 2012 ja käynnisti työterveyshuollon kanssa prosessin uuden työn löytämiseksi. Hänellä oli halu tehdä töitä, mutta ilman kovia, miltei invalidisoivia kipuja. Ennen ammatillista kuntoutusta Niina kävi vuonna 2008 lai-

toskuntoutusjakson, jonka parasta antia olivat vertaistuki ja erilaisten liikuntamuotojen kokeilu. – Sain jaksosta kyllä lisäpotkua, mutta en silti pärjännyt työssäni ilman kipuja. Lopulta Niina sai työterveyslääkärin kautta päätöksen kuntoutuksesta ja vakuutusyhtiön kautta hyvän uravalmentajan. – Yhdessä valmentajan kanssa pohdimme, mihin minun kannattaisi suunnata ja mihin pystyisin, hioimme yhdessä myös työhakemustani. Valmentaja oli tärkeä tuki. Kuntoutusprosessi ja uuden työn löytyminen kesti kokonaisuudessaan yli vuoden. Prosessin aikana kartoitettiin Niinan osaamista ja kiinnostuksen kohteita suhteessa aiempaan työhistoriaan

sekä vahvuuksia ja antia uudelle työnantajalle. – Halusin ottaa harppauksen uuteen, mutta kiinnostavaan työhön. Noin puolen vuoden etsinnän jälkeen tärppäsi. Niina on opiskellut viime elo-

Koulutuksella kokista restonomiksi Porilainen Anne Ruoho, 36, sai ensimmäiset selkäoireensa jo parikymppisenä, jolloin hän työskenteli ravintolatyöntekijänä pääkaupunkiseudulla. Työtahti oli kiireinen varsinkin sesonkiaikoina ja työergonomia ei aina ollut ensimmäisenä mielessä. Tutkimuksista huolimatta selästä ei tuolloin löytynyt mitään akuutisti korjattavaa. Vuodet kuluivat ja Annen perhe kasvoi kahdella lapsella. Kotona lasten kanssa vietetyn muutaman vuoden ajan vaivat pysyivät hallinnassa säännöllisellä liikunnalla. Työelämään paluun jälkeen oireet alkoivat pikku hiljaa pahentua. Vuonna 2010 tuli välilevyn pullistuma, joka ei rauhoittunut ja syksyllä päädyttiin leik-

8

Hyvä Selkä 4/2014

kaukseen. Oireet jäivät leikkauspöydälle ja kuntoutuminen oli nopeaa. – Palasin työhöni osa-aikaisena marraskuun loppupuolella ja joulukuun alussa pääsin yksilölliselle kuntoutusjaksolle, jossa sain paljon apua selkäni toipumiseen sekä ylläpitävään liikuntaan. Työt sujuivat hyvin ja pystyin jatkamaan työtäni melko nopeasti kokopäiväisesti, Anne muistelee. Kevään edetessä selkä alkoi taas kipuilemaan kuntoilusta riippumatta, joten tehostetut käynnit fysioterapeutilla alkoivat ja kinesioteipistä tuli kuin osa selkää. Kun kuntoutus jatkui toukokuussa, oireet olivat jo huomattavat ja Anne jäi sairauslomalle. Selässä oli uusi pullistuma, joka painoi hermoon vaikuttaen oikean jalan toimintaan. – Jalka saattoi pettää alta. Autolla en uskaltanut ajaa, kun en voinut luottaa, saanko painettua kaasua, jarrusta puhumattakaan. Jatkoin kuitenkin sitkeästi kuntoilua selän ehdoilla. Keväällä 2012 Annelle myönnettiin mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen. Yhdessä ammatillisen kuntoutuksen uravalmentajan kanssa käytiin tarkasti läpi erilaisia työ- ja koulutusvaihtoehtoja. Samaan aikaan tuli myös päätös työkyvyttömyyseläkkeestä. Kun selästä otettiin magneettikuvat neljännen kerran, paljastui massiivinen pullistuma samassa nikamavälissä, joka

oli aiemmin operoitu. Toiseen leikkaukseen hän pääsi kiireellisenä kesäkuussa 2012. Selän kipuilu loppui leikkaukseen, mutta jalan tuntohäiriöt jäivät. Pitkään puristuksissa olleen hermon parantumisesta ei ollut varmuutta. Työkyvyttömyys jatkui, kunnes eteen tuli vaikea päätös. – Työskentelin kokkina paikassa, joka oli kaikin tavoin minulle se oikea. Sain tehdä ruokaa, mutta myös palvella asiakkaita ja työkaverit olivat ihan huippuja. Lääkärin kehotuksesta harkitsin ammatinvaihtoa todella tarkasti. Mutta päätös oli tehtävä, koska fyysinen työ ei enää sopinut selälleni ja niin työsopimukseni purettiin. Uusia ammatillisia mahdollisuuksia kartoitettiin koko työkyvyttömyyden ajan. Soveltuva koulutusala löytyi ja Anne haki keväällä 2013 Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmaan. Nyt hän opiskelee restonomiksi tavoitteenaan valmistua viimeistään syksyyn 2016 mennessä. Nykyään selkä ilmoittelee itsestään ajoittain, mikä on ollut seurausta pitkistä päivistä luennoilla. Anne lenkkeilee vähintään kerran päivässä koiransa kanssa pidemmän lenkin. Se auttaa pitämään pahimmat kivut loitolla. – Osittain tunnottoman jalkani kanssa olen oppinut elämään ja toivoa sen toipumisestakaan en ole vielä täysin menettänyt.


kuusta markkinointiviestinnän ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksella ja on töissä Lahden Messuilla. Opinnot ja näyttötutkinnon suorittaminen kestävät 1,5 vuotta. – Työni on pääsääntöisesti toistotyötä, mutta se on liikkuvaa ja sisältää myös myyntityötä ja ideointia. Voin nyt aiempaa vapaammin valita työasentoni eli istunko, seisonko vai kävelenkö. Niina on uuteen mahdollisuuteensa erittäin tyytyväinen. – Paremmin en tällä alueella olisi voinut onnistua. Koulutus sivuaa myös visuaalisia asioita, jotka ovat minua lähellä. Olen iloinen, että ensimmäinen työtehtäväni on ollut osallistua kädentaitomessujen toteuttamiseen eli saan hyödyntää käsityöalan tuntemustani. Vuodesta 2007 selkäkivuista kärsinyt Niina ei ole monen muun selkäoireisen tavoin koskaan saanut kunnollista diagnoosia vaivoihinsa. Vuosien kipukoke-

muksista on ollut myös hyötyä, pelko on pienentynyt ja kivun käsittelyyn on löytynyt vaihtoehtoja. – Olen kokeillut paljon lääkehoitoja, jotka ovat joskus auttaneet. Kun selkä jumittaa, parhaiten siihen auttavat lämpö ja kova nukkumaalusta, oloani helpottavat myös hidas kävely ja venyttely. Niinan mielestä ammatillinen kuntoutusprosessi oli hyvä ja yllättäen myös sujuva. Hienoa oli myös se, että rahalliset päätökset ja ratkaisut syntyivät nopeasti ja mutkattomasti. Selkävaivat eivät enää määritä häntä kokonaan, vaan elämä on nyt pääsääntöisesti muuta kuin kivun miettimistä. Niina allekirjoittaa myös väitteen, että liike on lääkettä. Joskus on lähdettävä liikkeelle pienestä ja liikutettava ensin vaikka varpaanpäitä, kun koko jalka ei liiku. Tulevaisuudessa Niina haaveilee normaalista perhe-elämästä ja siitä, että saa käydä töissä.

Työkokeilun kautta palkanlaskijaksi Lappeenrantalaiselta Heli Martikaiselta, 43, leikattiin vuonna 2007 välilevyn pullistuma. Hän kuntoutui leikkauksesta hyvin ja palasi silloiseen työpaikkaansa. Neljä vuotta myöhemmin Heli aloitti siivousfirman kohde-esimiehenä, työtehtäviin hotellissa kuului toimistotyötä sekä siivousta. Keväällä 2012 selkä alkoi taas oireilla ja toukokuussa Heli liukastui töissä. Hän teki kivuista huolimatta töitä pari kuukautta, kunnes jäi elokuussa sairauslomalle. Hän käväisi töissä seuraavana kevättalvena. Mutta selkä ei kestänyt raskaiden taakkojen nostamista eikä etukumaraa. Silloisella työnantajalla ei ollut tarjota kevyempää työtä, joten selkävaivojen takia työkyvyttömäksi todettu Heli pääsi työterveyshuollon kautta ammatilliseen kuntoutukseen. Vakuutusyhtiöstä saapui kehotus etsiä työkokeilupaikka ja Heli sai käyttöönsä uravalmentajan, joka osoittautui korvaamattomaksi avuksi. – Hän kannusti ja auttoi etsimään työkokeilupaikan. Vakuutusyhtiön mukaan uudelleenkoulutus ei ollut vaihtoehto, joten uutta työpaikkaa etsittiin aiemman koulutuksen, laskentatoimen merkonomin pohjalta. Paikka löytyi Saimaan talous ja tieto Oy:stä, jonne Heli pääsi työkokeiluun ja työhön valmennukseen palkanlaskijan

tehtävään. Kun eräs yrityksen työntekijä halusi jäädä vuorotteluvapaalle, Heli sai tämän sijaisuuden. Heli tekee tyypillistä istumatyötä, mutta hän myös jaloittelee työpäivän kuluessa useamman kerran. – Esimerkiksi printterit sijaitsevat kaukana työpisteeltäni, joten tulosteita varten täytyy nousta ylös. Istumatyöläiselle suuren avun tuo hyvä säädettävä työtuoli. Helillä on yhä pieniä tuntemuksia selässään aina välillä ja toisinaan toinen jalka puutuu. Selän vointi riippuu myös muustakin tekemisestä vapaa-ajalla. – Olen tosi iloinen, että olen voinut olla töissä ilman, että täytyy miettiä sairauslomaa selän takia. Aiemmin kun selkä oli kipeä, kipu oli jatkuvaa aamusta yöhön. Aika oli myös henkisesti raskasta, kun ei päässyt liikkumaan. Nykyisin Heli kävelee noin 4 kilometrin työmatkansa. – Kävely tekee hyvää selälle. Harrastan myös vesijuoksua ja -kävelyä sekä jumppaa. Selkä vaatii liikettä. Heli käy mielellään töissä ja kannustaa muitakin selkäkivuista kärsiviä hakeutumaan uusiin tehtäviin. Työ antaa taloudellisen turvan lisäksi sosiaalisia kontakteja.

Ammatillinen kuntoutus • Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. • Ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä esimerkiksi ammatinvalinnanohjausta, työ- ja koulutuskokeiluja, työhönvalmennusta, ammatillista ja muuta koulutusta, työvoimaneuvontaa ja työhönsijoitusta, elinkeinotukea, työn tai opiskelun apuvälineitä sekä työolosuhteiden järjestelytukea. • Ammatillinen kuntoutus voi kestää muutamasta päivästä useaan vuoteen. Tilanne kartoitetaan tapauskohtaisesti. • Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kansaneläkelaitos, työeläkevakuutus, tapaturma- ja liikennevakuutus, työvoimaviranomaiset sekä ammatilliset oppilaitokset. • Vuonna 2012 selkäkivun ja -sairauksien sairauspäivärahapäiväkustannukset olivat 119,8 miljoonaa euroa. Selkäsairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli 26 600 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkekustannukset selkäsairauksissa olivat 346,6 miljoonaa euroa. (Kela)

Hyvä Selkä 4/2014

9


Asiantuntija-artikkeli

Kuntoutus voi mahdollistaa terveyden ja toimintakyvyn

S

uomen sosiaali- ja terveydenhuollon tämän hetken ja lähitulevaisuuden suuret haasteet liittyvät kaikkien ikäryhmien terveyden ja toimintakyvyn säilyttämiseen oikea-aikaisesti mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään. Yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä tavoitteita ovat lasten, nuorten, keski-ikäisten ja ikääntyvän väestön oppimis- ja työkyvyn ylläpitämisen nykyistä pidempään sekä määrällisesti että laadullisesti. Tavoitteet julkisessa keskustelussa painottuvat ensisijaisesti kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen. On edelleenkin oikeutettua arvioida ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuutta yksilön mahdollisuuksien ja henkilökohtaisen voimaantumisen avulla. Hyvä elämä ei välttämättä ole maksimaalisen terveyden, toimintakyvyn ja ehdottoman itsemääräämisen (autonomian) lopputulos, vaan luonnon, ihmisen teknologisen osaamisen, sovittuihin sääntöihin perustuvan yhteistoimin-

nan ja bio-psyko-sosiaalisen tietämyksen mahdollistama toimintaympäristö. Sovelluskohteeksi olen tässä kirjoituksessa tietyin rajauksin valinnut alaselkäkipupotilaan kuntoutumisen/kuntoutuksen suomalaisen Käypä hoito -suosituksen sekä WHO:n kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen ICF:n (The International Classification of Functioning, Disablity and Health).

ICF-luokitus kuvaa sairauden ja vamman vaikutuksia Järvikosken ja Härkäpään (1995) mukaan kuntoutuksen hyvä perusmääritelmä on ajatella kuntoutusta elämänhallinnan eritasoisina ja -laajuisina osaprosesseina. Kuntoutus olisi siten suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka yleistavoitteena on auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat uhattuina tai heikentyneet. Edellä mainittu tarkoittaisi kuntoutu-

jan ja kuntoutustyöntekijän yhteistyössä laatimaa kuntoutussuunnitelmaa ja jatkuvaa prosessin arviointia. Kuntoutukseen kuuluu yksilön voimavaroja, toimintakykyisyyttä ja hallinnan tunnetta lisääviä sekä toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä, ja se voi pohjautua sekä yksilö- että ryhmämuotoiseen työnteon malliin sekä hyödyntää sosiaalisia verkostoja. ICF-luokitus kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. Luokituksessa ymmärretään toimintakyky ja toimintarajoitteet moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. ICF-viitekehys kuvaa henkilön tilannetta sekä terveyden että toimintakyvyn kannalta. Ympäristö- ja yksilötekijät otetaan myös aina kuvauksessa huomioon. (Katso kuva alla.) ICF-luokituksen osa-alueiden vuorovaikutussuhteet (ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes 2004.)

Lääketieteellinen terveydentila (häiriö tai tauti)

Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet

Ympäristötekijät

10

Hyvä Selkä 4/2014

Suoritukset

Osallistuminen

Yksilötekijät


Asiantuntija-artikkeli

Esimerkki selkäkipupotilaan hoidon ja kuntoutuksen tiedollis-taidollista ja moniammatillista yhteistyötä jäsentävä jaottelu ICF-viitekehyksessä: 1. Kehon toiminnot ja rakenteet: Esitietojen ohjaamana potilaan tutkiminen kliinisin perusmenetelmin – kipuoireen voimakkuuden arviointi ja suhteuttaminen löydöksiin. Potilaan henkisen tilan arviointi ja hänen opastamisensa oman tilansa seuraamiseen. 2. Suoritukset: Tasapaino, kävelyrytmi ja päivittäisten toimien arviointi/havainnointi. 3. Osallistuminen: Työkyky, harrastukset ja sosiaaliset suhteet. 4. Ympäristötekijät: Lääkitys, apuvälineet, asuin- ja työympäristö, perhe ja ystävät. 5. Yksilötekijät: Ikä, koulutus, muut sairaudet, motivaatio ja elämäntilanne.

Hoitoa ja kuntoutusta ei voida erottaa toisistaan selkeästi Hoito ja kuntoutus ovat käsitteellisesti eri asioita, mutta niiden suunnittelu, toteutus ja seuranta voidaan mieltää sekä sisällöllisesti että ajallisesti limittäin ja verkottuneesti etenevänä prosessina. Alaselkäkivun Käypä hoito -suosituksen potilasversiossa (22.9.2014) perusviesti on lyhyesti seuraava: Pian liikkeelle ja kuntoutusta, jos kipu pitkittyy. Kroonisessa, yli 3 kuukautta kestäneessä selkäkivussa tarvitaan usein moniammatillista hoitoryhmää, jossa on lääkärin ohella yleensä fysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Fysioterapian tavoitteena on seurata harjoitteluohjelman edistymistä, selvittää työhön liittyviä kuormitustekijöitä ja saada parannettua työn ergonomiaa. Psykologi auttaa potilasta tulemaan paremmin toimeen selkäkivun kanssa ja hallitsemaan elämää kivusta huolimatta. Sosiaalityöntekijä selvittää ammatilliseen kuntoutukseen, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyviä asioita. Kroonisia alaselkäkipuja ei voida aina kokonaan parantaa. On tärkeää saavuttaa kohtuullinen kivunhallinta luotettavalla tiedolla, aktiivisuuteen rohkaisevalla

asenteella ja kipua lievittävillä sekä toimintakykyä parantavilla hoito- ja kuntoutuskeinoilla. Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esimerkiksi sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Käypä hoito -suositus koskien subakuuttia (kesto 6-12 viikkoa) selkäkipua: Toimintakykyä edistävä kuntoutus: Hoitavien tahojen tulee tukea selkäpotilaan oireiden hallintaa ja selviytymistä. Potilasta tulee auttaa löytämään omat ratkaisunsa. Liitännäisongelmien lievittyminen auttaa potilasta voimaan paremmin, vaikkei hoito kohdistuisikaan suoraan selkäongelmaan. Perusteellinen kliininen tutkimus, potilaan tilanteen selvittäminen ja yksityiskohtaiset ohjeet vähentävät sairauspoissaoloja ja haittaavien oireiden esiintymistä. Potilaan toimintakyvyn laajaan selvittämiseen sisältyy myös kehon rakenteen ja toimintojen, suoritusten ja osallistumisen rajoitteiden selvitys. Alaselän toimintakyvyn arvioinnista on laadittu ohjeet. Toimintakyvyn arvioinnin osana voidaan käyttää myös toimintakykytestejä (www.toimia.fi). Moniammatillinen hoito voidaan toteuttaa pääosin perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa (lääkäri, fysioterapeutti ja työterveyshoitaja). Tarvittaessa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa. Moniammatillinen kuntoutus nopeuttaa selkäkipupotilaan työhön palaamista, lyhentää sairauspoissaoloja ja lievittää koettua haittaa. Kroonisen, pitkäaikaisen (kesto yli 12 viikkoa) selkäkivun kuntoutuksesta todetaan seuraavaa: Toimintakykyä edistävä kuntoutus. Asteittain lisättävä terapeuttinen harjoittelu vähentää kroonisilla selkäkipupotilailla kipua ja parantaa toimintakykyä. Fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu vähentää kroonisessa alaselkäkivussa jonkin verran sairauspoissaoloa. Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, parantaa toimintakykyä, lisää kroonisessa selkäkivussa työhön osallistumista ja työtoimintaa, parantaa elämän laatua ja vähentää ilmeisesti kipua. Kognitiivis-behavioraalisen hoidon avulla potilas voi oppia käyttämään eri-

laisia kivun- ja stressin hallintakeinoja (esim. rentoutustaitoja) ja sosiaalisia taitoja sekä oppia ymmärtämään paremmin omia toimintatapojaan ja niiden syitä ja seurauksia. Hoito annetaan usein ryhmässä. Kuntoutuslaitoksessa toteutettu kuntoutus saattaa vähentää selkäkivusta aiheutuvaa sairauspoissaoloa ja kipulääkkeiden käyttöä. Mahdollisuus käyttää avokuntoutusta laitoskuntoutuksen vaihtoehtona tulee selvittää. Harvaanasutuilla alueilla laitoskuntoutus saattaa olla toimivampi. Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK) vaikuttavuudesta ei ole tutkimuksellista näyttöä. Työja toimintakykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK) on tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky on jo merkittävästi heikentynyt. TYK:n vaikuttavuudesta ei ole luotettavaa tutkimustietoa. Yksilölliseen riskiprofiiliin perustuva eli stratifioitu kuntoutus ilmeisesti lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä paremmin kuin luokitteluun perustumaton hoito.

Kuntoutuksen päätöksenteko haasteellista Näytönastearvioinnilla mm. työterveyshuollon toimintaan kiinteästi liittyvät Kansaneläkelaitoksen kuntoutuskäytännöt eivät saa tukea vaikuttavuudelleen. Henkilökohtaisesti kuntoutuja voi kokea TYK-prosessin erittäin voimaannuttavana, vaikka kokonaisarviossa ei objektiivista tutkimusnäyttöä olisikaan. Kuntoutuksen päätöksenteko on haasteellista. Usein puuttuu jokin henkilötai ympäristöresurssi, työterveyshuoltosopimus ei sallikaan oikeaoppista moniammatillisuutta, erikoissairaanhoidon hoitotakuu rajoittaa jatkoarvioita toisilla, mutta ei kaikilla. Monet työnantajat eivät jousta, jotta päästäisiin suositusten mukaiseen toimijuuteen. Kroonisen selkäkipupotilaan omat merkitykset kivusta, särystä, työkyvystä, elämänlaadusta saavat yhä yksilöllisemmän leiman – opitaankin sitä, mitä ei pitänyt oppia näyttöön perustuvan lääketieteen kriteerein arvioituna. Jaakko Hakula Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Lääkäriliiton kuntoutuksen erityispätevyys, Työterveyshuollon kouluttajalääkäripätevyys Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta. Hyvä Selkä 4/2014

11


istuin

Vihdoinkin ilo istua!

Niska-, hartia-, selkävaivat helpottuvat Syvät lihakset vahvistuvat Soveltuu kaikkien tuolien päälle

Myynti: www.humantool.fi info@humantool.fi 010 666 7500

www.humantool.fi

Nettinurkk@ Kaksi osoitetta, kaksi palvelua. Tutustu molempiin! • Selkäkanava.fi

Monipuolista tietoa selästä sekä erilaisia tapoja selän hoitoon ja hyvinvointiin. Jumppaohjeita videoina ja kuvaohjeina.

• Selkäliitto.fi

Selkäliiton organisaatio- ja yhteystiedot. Selkäyhdistysten toiminnan esittely, yhteystiedot sekä jäsenyyteen liittyvät palvelut.

12

Hyvä Selkä 4/2014


Minä ja Selkä Maria, 33 Ala-asteella minulla todettiin skolioosi. Lääkäri totesi, että jos selkääni ei leikata, tulevan kävelemään aikuisiällä kumarassa. Skolioosin vuoksi jumppasin ja venytin selkääni lapsena ahkerasti. Esimerkiksi kuminauhajumppaa tein niin paljon, että tukipuu, jonka takaa pujotin kuminauhan, höyläytyi ja kului kuminauhan voimasta. Pikku hiljaa jumppien tekeminen alkoi vähentyä ja lopulta loppui, sillä selkäni ei ollut kipeä missään vaiheessa. Tiesin myös, että jossain vaiheessa olen kuitenkin menossa leikkaukseen, joten senkään vuosi en välttämättä jaksanut jumpata. Toki jos olisin jumpannut selkääni säännöllisesti, koko leikkausta ei ehkä olisi tarvinnut tehdä. Mene ja tiedä. Vuonna 2000 koitti leikkauksen aika. Leikkaus meni hyvin ja lääkäri oli erittäin osaava. Leikkauksen jälkeen olo oli tosin aika turhautunut, sillä jouduin opettelemaan kävelyn uudelleen. Lisäksi olin juuri muuttanut pois vanhempieni luota ja jouduin muuttamaan takaisin, koska en pärjännyt tilanteessa omillani. Leikkauksen jälkeen selkä on tuntunut huonommalta kuin ennen. Uskoisin sen johtuvan siitä, että selkä ei vaan ole tottunut uuteen asentoon. Vaivat ovat kuitenkin todella lieviä eivätkä edes välttämättä johdu leikkauksesta. En kuitenkaan harmittele sitä, että kävin leikkauksessa. Mikä olisikaan ollut tulos, jos en olisi mennyt leikkaukseen? Voi olla, että ryhtini alkaisi olla jo todella kumara. Teksti: Samppa Rautio Kuva: Riitta Supperi

Hyvä Selkä 4/2014

13


Asiantuntija-artikkeli

Hyvä tasapainon hallinta edistää selän hyvinvointia Tasapainon hallinta opitaan lapsuudessa, pääosin jo ennen kouluikää. Sen ylläpitäminen on selän hyvinvoinnin kannalta tärkeää ja vaatii jatkuvaa harjoittelua. Tasapainon hallinta on pystyasennon ylläpitämisen ehto niin istuessa, seistessä kuin liikkuessa.

T

asapainon ylläpitäminen edellyttää eri aistien (sensoriset järjestelmät) ja lihasten toiminnan (motoriset järjestelmät) yhteistyötä. Molempien järjestelmien toimintaa ohjaavat ja säätelevät aivot. Lihasten ja jänteiden venytystä, painetta ja kipua aistivien aistinsolujen antamat tiedot kertovat aivoille kehon asennosta ja lihasten toiminnasta. Seistessä jalkapohjien ihoon kohdistuvan paineen avulla tunnistetaan vartalon tasapaino ja sen muutokset, esimerkiksi kallistutaanko johonkin suuntaan. Näköaistin kautta aivoihin välittyy tieto pään asennosta ympäristön ja sen muutosten suhteen. Sisäkorvan tasapainoa aistiva järjestelmä viestittää aivoille tiedon pään asennosta ja sen muutoksista. Aivot käsittelevät koko tämän valtavan tietomäärän. Ne tietävät reaaliajassa missä asennossa keho ja sen eri osat ovat kullakin hetkellä. Tämän tiedon perusteella aivot lähettävät lihaksille käskyt toimia niin, että kehon tasapaino voidaan säilyttää. Ne myös ennakoivat tasapainon muutokset, jolloin pystytään reagoimaan nopeasti tasapainon hallintaa uhkaaviin tilanteisiin. Lihakset ovat ne ”moottorit”, jotka käytännössä huolehtivat tasapainon säilymisestä. 14

Hyvä Selkä 4/2014

Huojunta osa tasapainon hallintaa Paikallaan seisova ihminen huojuu hieman eteen ja taakse sekä sivulta sivulle. Huojunnalla ikään kuin haetaan mahdollisimman vakaata tasapainoasentoa. Huojunnan laajuus kuvaa tasapainon hallinnan onnistumista: pieni huojunta – hyvä tasapaino. Alaselkäoireisten henkilöiden tasapainon on havaittu olevan heikompi kuin oireettomilla. Heikentyneen tasapainon hallinnan syynä on todennäköisesti se, että heillä lihaksista, nivelistä ja jänteistä aivoihin tulevan asentotiedon välittyminen on hidastunut. Tällöin tieto asennon muuttumisesta vie tavanomaista pitemmän ajan, jolloin ne pystyvät palauttamaan pystyasennon hitaammin kuin terveillä. Myös keskivartalon lihasten erityisesti lanneselkää ojentavien lihasten voiman aleneminen saattaa heikentää tasapainon hallintaa. Tarkasteltaessa tasapainon hallintaa kehon huojunnan avulla, on havaittu, että alaselkäkipua sairastavilla huojunta on suurempaa kuin ns. selkäterveillä. Erityisen selvä tämä ero on tilanteissa, jotka ovat tasapainon ylläpitämisen kannalta vaativia, kuten silmät kiinni tai yhdellä jalalla seistessä. Tasapainon

hallinnan heikkeneminen ja huojunnan lisääntyminen on havaittu sekä henkilöillä, joiden alaselkäkivun syytä ei tiedetä että niillä, joiden alaselkäkivun syy tunnetaan, kuten välilevyn vauriosta tai kulumisesta aiheutuva alaselkäkipu.

Tasapainon paraneminen edellyttää monipuolista harjoittelua Alaselkäkipu aiheuttaa fyysisen aktiivisuuden vähenemistä. Kipu haittaa ja vähentää liikkumista. Sen seurauksena selän käyttö vähenee ja vartalon lihasten voima heikkenee. Tällöin lihasten selkärangalle – ja koko vartalolle – antama tuki pienenee. Se puolestaan saattaa johtaa alaselkäkivun lisääntymiseen, josta seuraa edelleen fyysisen aktiivisuuden väheneminen. Se puolestaan lisää tai ylläpitää selkäkipua. (Katso kuva.) Selän hyvän toiminnan kannalta on olennaista harjoittaa tasapainoa. Harjoittelun avulla voidaan kehittää tasapainon ylläpitämiseen osallistuvia aistijärjestelmiä. Siksi tasapainon paraneminen edellyttää monipuolista harjoittelua. Jotta tasapaino kehittyisi, harjoittelun tulee olla tasapainon hallintaan osallistuvien aisti- ja motoristen järjestelmi-


Asiantuntija-artikkeli

Alaselkäkipu lisääntyy

Toimintakyky alenee

Selkä kipeytyy

Liikkuminen vähenee ja liikkumistapa muuttuu

Selän käyttö vähenee Vartalon lihasten voima heikkenee

Alaselkäkivun seurauksena syntyy kierre: fyysinen aktiivisuus vähenee ja normaalit liikemallit häiriintyvät. Tällöin lihasvoima heikkenee ja toimintakyky alenee, jolloin selkäkipu lisääntyy.

ja selkälihasten sekä jalkojen ojentajalihasten voimaa, unohtamatta selän ja alaraajojen liikkuvuuden harjoittamista. Monet arkielämän toimet ja tilanteet ovat myös tasapainon harjoittamista. Esimerkiksi kävely portaissa, liikkuminen metsässä tai epätasaisessa maastossa tai liikkuminen pehmeällä alustalla harjoittavat sekä tasapainoa että lihasvoimaa. Myös koti- ja puutarhatyöt harjoittavat tasapainoa etenkin silloin, kun niihin liittyy asennon muutoksia, kuten käännöksiä, kurkotuksia ja kumartumista. Harjoittelun turvallisuuteen on muistettava kiinnittää huomiota kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa.

Kuva: Dollarphotoclub

en kannalta haastavaa. Jos harjoittelu tuntuu helpolta, se ylläpitää tasapainon hallintaa, mutta ei kehitä sitä. Tasapainon harjoittaminen kannattaa aloittaa helpoista harjoituksista, kuten seisomisesta yhdellä jalalla. Tätä harjoitusta voi vaikeuttaa napauttamalla vapaan jalan varpailla kevyesti lattiaan edessä sivulla ja takana. Harjoitus muuttuu vaikeammaksi, jos estetään näköaistin apu tasapainon ylläpitämisessä sulkemalla silmät. Ohjeita tasapainon harjoittamiseen löytyy Selkäkanavalta osoitteista www.selkäkanava.fi/tasapainojumppa ja www.selkäkanava.fi/tasapainojumppa-2. Tasapainoharjoittelun ohella monipuolinen lihasvoiman harjoittaminen on oivallinen keino lisätä tasapainon hallintaa. Lihasten vahvistuessa niiden selkärangalle antama tuki lisääntyy, jolloin tasapainon ylläpito on helpompaa. Erityisen tärkeää on harjoittaa vatsa-

Sirkka-Liisa Karppi LitM, fysioterapeutti Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta. Hyvä Selkä 2/2014 4/2014

15


Jalalla kahdeksikkoa Nosta toinen jalka hiukan ilmaan ja tee nilkan pyörityksiä, ojennuksia ja koukistuksia. Piirrä sitten jalalla kahdeksikkoa ilmaan. Toista liike 5-8 kertaa. Vaihda toinen jalka. Säilytä hyvä ryhti koko liikkeen ajan.

2

Säilytä tasapaino puhuessasi Seiso jalat peräkkäin niin, että edessä olevan jalan kantapää koskettaa takana olevan jalan varpaita. Säilytä tasapaino ja pysy hetken. Vaihda sitten toinen jalka eteen.

1

Kävely itsessään vaatii riittävää tasapainon hallintaa. Tasapainon kehittäminen ja ylläpitäminen on tärkeää vartalon syvien lihasten aktivoimiseksi ja kaatumisen välttämiseksi. Tasapainojärjestelmälle voidaan tarjota haasteita eri tavoin. Kävele metsässä tai

6

7 Vaaka kepin kanssa Aseta keppi poikittain selän taakse kyynärtaipeisiin. Ota katseelle tukipiste maasta noin 5 metrin päästä. Nosta toinen jalka taakse ja kallista koko vartaloa. Tavoittele vaaka-asentoa ja pysy siinä

Jalan nosto ja vartalon kierto Asetu pieneen haara-asentoon, polvet ja varpaat suoraan eteenpäin. Tuo kädet vartalon eteen koukussa ja laita kämmenet vastakkain. Nosta toinen polvi ylös ja kierrä samalla kädet pakettina koukkupolven suuntaan. Vedä alavatsaa kevyesti sisäänpäin. Pidä lonkat koko ajan eteenpäin, tee kierto vain ylävartalolla. Tee muutama kerta kiertoliikettä, laske sitten jalka alas ja tee sama toiselle puolelle.

poluilla, viivaa pitkin tai ylitä erilaisia pieniä esteitä kävellessä. Kokeile lisäksi seuraavia harjoitteita. Tee harjoitteet mieluiten paljain jaloin, jolloin saat paremman tuntuman alustaan. Anna hengityksen kulkea tasaisesti.

Kehitä tasapainoasi


Kuvat: Nina Kellokoski

Finlands Ryggförbund

Suomen Selkäliitto

Lisää jumppaohjeita jumppakissa.fi

Vaaka Seiso yhdellä jalalla ja koukista polvea hiukan. Kallista vartalo, ojenna kädet sivuille ja toinen jalka suoraksi taakse. Kasvot, hartiat, lantio, polvi ja ojennetun jalan varpaat osoittavat suoraan alaspäin. Vedä alavatsaa kevyesti sisäänpäin. Pysy asennossa hetken aikaa, laske sitten jalka alas ja nosta vartalo pystyasentoon. Tee sama toisella jalalla.

4

Jalan nosto sivulle Vie kädet lantiolle. Nosta toinen jalka ylös niin, että reisi on vaakatasossa ja polvi eteenpäin. Lähde viemään tästä asennosta sivulle. Pidä lantio koko ajan eteenpäin, vain jalka kääntyy lonkasta sivulle. Toista loitonnusta sivulle muutama kerta ja vaihda sitten jalkaa.

3

Puu Nosta toinen jalka irti lattiasta ja tue jalkapohja tukijalan reiden sisäpintaan. Nosta kädet ylös ja laita kämmenet vastakkain. Tuo ”puuasennosta” jalka maahan ja kädet alas ja tee sama toisella jalalla.

5

8

9 Ojennus kepin kanssa Ota leveä ote kepistä. Katso eteenpäin ja nosta keppi ylös suorille käsille. Nosta toinen jalka suorana taakse ja pysy asennossa hetki. Tee sama toisella jalalla.

Harjoittele silmät kiinni pystyasentoa Tasapainoa helpottaa, kun otat kiintopisteen edestäsi. Kun haluat vaikeuttaa harjoittelua, kokeile seisomista silmät kiinni eri asennoissa. Aloita kahdella jalalla seisomisesta silmät kiinni ja siirry sitten yhdellä jalalla seisomiseen. Muista turvallisuus eli seiso lähellä tukea, jos tuntuu, että pystyssä pysyminen on haasteellista.

hetki. Tee sama toisella jalalla.


R

atsastus on taitolaji, joka vaatii hyvää motorista kehon hallintaa sekä fyysistä kuntoa. Ratsastuksessa tärkeää on, että lihaksistoa pystytään käyttämään tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti suhteessa hevosen liikkeeseen. Voima ei ole ratkaiseva tekijä, vaan taito käyttää voimaa oikeassa rytmissä eleettömästi ja hallitusti. Tärkeää on myös osata lukea hevosta eli tulkita sen ilmeitä ja eleitä, jotta hevosen reaktioita voi ennakoida ja näin lisätä ratsastuksen turvallisuutta.

Keskikeho avainasemassa

Ratsastus vahvistaa selkää ja rauhoittaa mieltä Ratsastus on suosittu laji kaikenikäisten keskuudessa. Harrastajia on Suomessa yli 170 000 ja suosio kasvaa yhä, erityisesti aikuisratsastajien parissa. Ratsastus sopii myös selkäkipuisille tietyin edellytyksin, kertoo ammattivalmentaja ja fysioterapeutti Anne-Maarit Hyttinen. 18

Hyvä Selkä 4/2014

Ratsastuksessa merkittävin elementti on keskikeho. Ratsastaja ohjaa hevosta kaikkiin suuntiin ensisijaisesti keskikehon painopisteen säätelyn avulla. Oikea istunta sekä kehon käyttö edistävät tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä. Oikean istunnan perustana on hyvä tasapaino ja ryhti sekä kehon lihastasapaino. Kehonhallinta ja hyvä ryhti vaativat jokapäiväisessä elämässäkin riittävää lihastasapainoa, aerobista kuntoa, liikkuvuutta sekä tasapainon hallintaa. Selkävaivojen taustalla on usein moninaisia syitä. Ratsastusta aloitettaessa on hyvä tietää vaivojen syyt, jotta voidaan selvittää, edistääkö ratsastus selän terveyttä. – Mikäli selkäkipujen taustalla ovat monen tavallisen ihmisen perusongelmat, kuten heikot vatsalihakset, liika istuminen, työasennon staattisuus, ryhtilihasten heikko kunto ja yleinen liikkumattomuus, voi ratsastus olla erinomainen laji aktivoida itseään ja liikkua enemmän, toteaa ammattivalmentaja ja fysioterapeutti Anne-Maarit Hyttinen.

Sopiva hevonen, satula ja askellaji Selkävaivoja potevan on ratsastuksessa huomioitava muutamia seikkoja. Hevosen pitää olla ratsastajalle oikean kokoinen, satulan sopivan kokoinen ja mallinen ratsastajalle sekä hevoselle, myös hevosen askellajien on oltava pehmeät ja joustavat. – Tavoitteena on kaikin puolin rento ja joustava ratsastusasento. Jos ratsastus tuottaa kehoon lihasjännitystä joustavuuden ja jäntevyyden sijaan, se voi aihe-


uttaa enemmän haittaa kuin hyötyä selän kuntouttamiseen, Hyttinen huomauttaa. Jotta sopiva hevonen, oikea asento ja askellaji löytyvät selälle, kannattaa apuna käyttää koulutettua ratsastuksenopettajaa.

Ratsastus aktivoi syviä lihaksia Ratsastuksella on paljon positiivisia vaikutuksia. Se kehittää ja ylläpitää tasapainoa, koordinaatiota, lihashallintaa sekä aktivoi syviä lihaksia, jotka ovat kehonhallinnan ja hyvän ryhdin perusta. – Rauhallinen käynti maastossa on monelle selkävaivaiselle erittäin hyvää liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa. Ratsastus vaatii tasaista kehon käyttöä molemmin puolin. Usein ratsastettaessa paljastuukin kehon puolieroja ja osaava opettaja voi auttaa löytämään lihaskireyksiä ja lihasheikkouksia, jotka saattavat olla osasyy myös selkävaivoihin, Hyttinen kertoo. Koska ratsastus itsessään on melko staattinen laji, oheisharjoittelu on tärkeää. Ratsastus vahvistaa selkälihaksia, mutta ei juuri vatsalihaksia, joten myös keskikehon lihastasapainon kannalta ratsastajan kannattaa harrastaa myös muuta liikuntaa.

– Pitkään ratsastaneilla, mutta vähän oheisliikuntaa harrastavilla yleisin ongelma ovat alaselkäkivut, jotka useimmiten johtuvat juuri vatsalihasten heikkoudesta, joka johtaa keskikehon epätasapainoon. Hyviä oheislajeja lihaskuntoharjoittelun ohella ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, pyöräily, hiihto, työmatkaliikunta sekä koti- ja pihatyöt. Kunnon ylläpitämiseen ja kohottamiseen tarvitaan lisäksi rasittavampaa liikkumista, kuten juoksua, uintia, vesijuoksua ja pallopelejä.

Fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia Kehonhallinnan ja monien taito-ominaisuuksien lisäksi ratsastus edistää psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyttisen mukaan hevosen kanssa voi ylläpitää

kuntoa sekä irtautua arjen kiireistä. Tallin sosiaalinen verkosto on monelle tapa rentoutua ja yksi merkittävä syy harrastaa ratsastusta. Hevosella on iso merkitys ratsastajan psyykeen. – Kontaktin luominen isoon eläimeen niin maasta kuin selästä käsin on monelle upea ja elämyksiä antava kokemus. Hevosista tulee useimmiten merkityksellisiä ystäviä, joiden kanssa voi kommunikoida kehon kielen kautta täysin uudenlaisessa maailmassa. Kun hevosvalinnat, varusteet, ratsastajan turvavarusteet ja ohjaajan ammattitaito on huomioitu, laji sopii sovellettuna lähes kaikille. Ratsastus tarjoaa mahdollisuuden kehittää itseään niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti. Teksti: Pia Bilund Kuvat: Matti Eskelinen

Ratsastus harjaannuttaa kehon tasapainoa ja koordinaatiota • Suomessa yli 170 000 ratsastuksen harrastajaa • Harrastajista 93 % naisia ja tyttöjä • Kehittää liikehallintaa, tasapainoa, rytmitajua ja koordinaatiokykyä • Vahvistaa selkälihaksia sekä aktivoi lantion ja vatsanpohjan lihaksia • Kehittää keskittymis- ja havainnointikykyä ja auttaa tyhjentämään mielen ylimääräisistä ajatuksista • Ratsastusta käytetään monin tavoin myös kuntoutuksessa, terapiassa sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä • Monia lajeja ja liikkumisen muotoja niin lapsille kuin aikuisille, esim. esteratsastus, kouluratsastus, kenttäratsastus, matkaratsastus, valjakkoajo, vammaisratsastus, vaellusratsastus, islanninhevosratsastus ja maastoratsastus. Lähde: Suomen Ratsastajainliitto Hyvä Selkä 4/2014

19


Asiantuntija-artikkeli

Paraneeko iskias fysioterapialla? Alaselkäkivun Käypä hoito -suosituksen mukaan välilevy-tyrän konservatiivisesta hoidosta, kuten manipulaatiohoidoista, vetohoidoista ja fysikaalisista hoidoista ei ole tieteellistä näyttöä. Entä paraneeko iskias fysioterapialla?

M

ekaaninen diagnosointi- ja terapiamenetelmä (MDT) on yksi fysioterapeuttinen tutkimus- ja hoitomenetelmä. Menetelmän avulla välilevyperäinen alaraajaan säteilevä kipu tai oire voidaan saada asteittain vähenemään tai häviämään jalan ääreisosista, jolloin kipu keskittyy alaselän alueelle (sentralisaatio-ilmiö). Sentralisaatiolla on todettu olevan diagnosointiarvoa sekä hoitotulosta ennustavaa ja hoidollista arvoa. Varjoainekuvauksissa ilmiöllä on havaittu olevan voimakas yhteys kivuliaaseen välilevyyn. Lähes kaikilta pitkäaikaisilta alaselkäpotilailta, joiden oireet sentralisoituivat (94 %), löytyi magneettikuvauksissa eriasteisia välilevyn rakenteen muutoksia: repeytymiä ja pullistumia. Sentralisaatio-ilmiön ja siihen liittyvän ”directional preference” -harjoittei-

den (kuormitussuunta, joka käynnistää sentralisaation) on osoitettu olevan yhteydessä hyvään konservatiiviseen (eileikkaukselliseen) hoitotulokseen. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan välilevytyrän poistoleikkaukset vähenivät merkittävästi, kun iskiaspotilaat hoidettiin MDT-menetelmällä. Albert ym. 2012 tutkimuksen potilaat, joilla oli vakava-asteiset välilevyperäiset iskiasoireet ja löydökset, välttivät leikkauksen ohjatulla aktiivisella harjoittelulla. Tutkituista 85 prosentilla oireet sentralisoituivat. Vuonna 2013 tehdyssä väitöstutkimuksessa välilevytyräpotilaiden iskiaksesta kuntoutumista verrattiin leikkauksella ja fysioterapialla hoidettujen välillä. Fysioterapeuttisena menetelmänä käytettiin aluksi ainoastaan MDT-menetelmää ja kahden viikon kuluttua lisäksi ohjattua kuntosaliharjoittelua. Kolmen kuukauden mittauksessa sel-

Kyynärnoja-asennossa sopiva määrä tyynyjä vatsan alla. Tarkoituksena on helpottaa koukussa olevaan (kuvassa oikeaan) jalkaan säteilevät oireet. Tässä asennossa iskiaspotilas voi rentoutua, nukkua tai vaikkapa katsoa tv:tä tai kirjoittaa läppärillä. Asentoon voi liittää punnerrusharjoitukset pitämällä vartalon rentona ja aktivoida ainoastaan käsiä punnerruksen aikana. Tavoitteena on vähentää painetta hermojuuren päältä. Toistoja voi tehdä useita kymmeniä kertoja, kunhan alaraajan oireet eivät pahene.

Kuvat Nina Kellokoski

20

Hyvä Selkä 4/2014

käkipu ja jalkaan säteilevät oireet sekä toimintakyky ja liikkumisen pelko sekä elämän laatu olivat merkittävästi paremmat MDT-menetelmällä ja kuntosaliharjoittelulla hoidetuilla kuin leikkauksessa olleilla. Merkittävimmin paranivat henkilöt, joilla oireet siirtyivät pois alaraajasta (sentralisoitujat) kuin ne, joilla alaraajaoireet säilyivät (ei-sentralisoitujat). Nämä erot todettiin vielä kahden vuoden mittauksessa. Väitöstutkija totesi, että edellä kuvattua ohjattua fysioterapiaa tulee suositella kaikille välilevytyräperäisille iskiaspotilaille ennen kuin harkitaan leikkausta. Vaikuttaa siis siltä, että fysioterapeuttisella mekaanisella diagnosointi- ja terapiamenetelmällä on yhteys iskiaksesta paranemiseen.


Asiantuntija-artikkeli

Sinikka Kilpikoski TtT, fysioterapian opettaja, MDT-menetelmän kouluttaja, selkäneuvoja Vaajakosken Kuntohoito Ky Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta. Sivuliuku seinää vasten. Laita jalat yhteen vähintään 30 cm seinästä. Pidä kyynärpää 90 asteen kulmassa. Nojaa kivuttoman jalan puoleinen kylki seinää vasten. Liu´uta lantiota seinää kohden käyttämällä toista kättä apuna lisäämään työntövoimaa. Toista lantion liu’utusta kohti seinää ja takaisin keskiasentoon useita kertoja päivässä 10–15 kertaa. Yritä saada lantio joka kerta lähemmäs seinää. Kun liikerata lisääntyy, kivun pitäisi helpottua. Liikkeen ei pidä tuottaa kipua jalkaan, mutta jos kipua tulee, pyöristä selkääsi liikkeen ajan, jotta saat kivun tunteen pois jalasta. Kun kipu on keskellä selkää, taivuta taakse ja mene vatsallesi viereisen kuvan osoittamaan asentoon, missä oirejalka on koukussa.

Iskias pähkinänkuoressa Iskiaskipu on usein tavallista selkäkipua kovempaa ja säteilee tyypillisesti pakaraan, takareiteen, reiden ulkosivulle, sääreen tai jalkaterään. Alaraajassa voi ilmetä puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Tavallisin iskiaksen syy on välilevyn pullistuma, joka ärsyttää tai painaa iskiashermoa. Pienemmät välilevyn pullistumat eivät välttämättä säteile jalkaan. Välilevyn sisäosa on hapan ja välilevyn vaurioituessa hapan sisältö ärsyttää herkkää hermokudosta. Selän liikkuvuus voi pahimmassa iskiaskivussa olla huomattavan rajoittunut ja selkä saattaa olla vinossa lihasjännityksen vuoksi. Istuminen ja kumartuminen yleensä pahentavat kipua. Kävellessä jalan vieminen eteen saattaa olla kivuliasta.

Iskias paranee hitaammin kuin tavalliset selkävaivat Älä hätäänny - iskias paranee tavallisesti itsestään, mutta hitaammin kuin tavalliset selkävaivat. Osa ihmisistä toipuu kuukaudessa ja yleensä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua valtaosa iskiaskipupotilaista voi paremmin. Pyydä lääkäriä arvioimaan sinulle sopiva kipulääkitys. Vuodelepo ei edistä toipumista - liiku kivun mukaan. Liikkuminen on suotavaa, kun pahin kipu on helpottunut. Välilevyn pullistumasta kärsivillä ihmisillä on usein liikerajoituksia muualla selkärangassa, tukilihasten heikkouksia ja liikekontrollin häiriöitä (ihminen ei tunnista liikkeitään ja tekee ne väärin), joihin voidaan vaikuttaa. Fysioterapeutin tai muun asiantuntijan opastus auttaa sopivien liikkeiden valinnassa. Muita iskiaksen syitä voivat olla juurikanavan tai selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi), nikamasiirtymä (spondylolisteesi) ja selän vammat. Yleensä suositellaan kuntoutusta, mikäli iskiasvaivat jatkuvat yli 6–8 viikkoa. Tällöin arvioidaan myös leikkaushoidon mahdollisuutta, vaikka useimmiten leikkaushoito ei ole tarpeen. Magneettikuvaus paljastaa usein iskiaksen syyn. Välilevyn pullistuma löytyy magneettikuvista myös 30 % oireettomista ihmisistä. Magneettikuva ei kuitenkaan kerro selän liikehäiriöistä, jotka liittyvät iskiaskipuun. Lähde: Selkäkanava

Hyvä Selkä 4/2014

21


Tutkimustietoa

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta on parhaiten saatavilla potilaille, jotka sairastavat tuki- ja liikuntaelinten sairautta. Heikoimmin kuntoutusta on tarjolla oppimishäiriöihin, kirjoittavat Riikka Shemeikka ym. Lääkärilehdessä. Lääkärit ovat keskeisessä asemassa kuntoutukseen ohjaamisessa ja kuntoutusprosessin käynnistymisessä. Lääkärikyselyn mukaan kolmannes lääkäreistä hoiti päivittäin potilaita, joilla oli kuntoutusta vaativa tuki- ja liikuntaelinten (tule) tai sidekudoksen sairaus, ja noin neljännes hoiti päivittäin potilaita, joilla oli kuntoutusta vaativaa ylipainoa. Kuntoutusta vaativia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä, masennusta, verenkiertoelinten sairauksia sekä metabolista oireyhtymää ja diabetesta sairastavia potilaita hoiti päivittäin viidennes lääkäreistä. Harvinaisimpia olivat potilaat, joilla oli kuntoutusta vaativia synnynnäisiä epämuodostumia ja kromosomipoikkeamia, oppimishäiriöitä, korvan ja kartiolisäkkeen sairauksia tai silmän ja sen

apuelinten sairauksia. Kyselyssä annettiin valmiiksi luokitellut vastausvaihtoehdot, joilla pyrittiin kattamaan valtaosa sairauksista. Oikeanlainen kuntoutus löytyi lääkärien mielestä helpoimmin tule-sairauksiin. Lääkäreistä 45 % raportoi, että tulespotilaille on tarjolla paljon hyviä kuntoutusmahdollisuuksia tai että sopiva kuntoutus löytyy helposti. Toiseksi parhaiten kuntoutusta arvioitiin olevan tarjolla verenkiertoelinten sairauksia sairastaville ja kolmanneksi parhaiten metabolista oireyhtymää tai diabetesta sairastaville. Kuntoutusta oli kohtalaisen helposti saatavilla myös moniin yleisiin sairauksiin ja tiloihin, kuten ylipainoon, masennukseen sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Kehnoimmin kuntoutusta arvioitiin olevan tarjolla henkilöille, joilla oli oppimishäiriöitä. Oikeanlaisen kuntoutuksen löytäminen oli vaikeaa myös, kun kyseessä oli korvan tai kartiolisäkkeen sairaus, ihon ja ihonalaiskudoksen sairaus, ruoansulatuselinten ongelmat tai silmän tai sen

apuelinten sairaus. Mitä useammin lääkärit hoitivat tällaisia potilaita, sitä helpommin oikeanlainen kuntoutus heidän mielestään löytyi. Lääkärit pitivät tuloksellisimpana hermoston sairauksien tai vammojen kuntoutusta. Kaksi viidestä kysymykseen vastanneesta arvioi tulokset hyviksi tai erinomaisiksi. Erityisen hyväksi kuntoutuksen tuloksellisuus arvioitiin myös tule-sairauksissa, masennuksessa, työuupumuksessa ja verenkiertoelinten sairauksissa. Heikoimpana tuloksellisuutta pidettiin ylipainon, päihdeongelmien ja ruoansulatuselinten ongelmien kuntoutuksessa. Mitä useammin lääkäri hoiti potilaita, joilla oli tietty sairaus tai tila, sitä helpommin hän löysi potilaalle sopivaa kuntoutusta. Oikeanlaisen kuntoutuksen löytymiseen näyttävät kuitenkin vaikuttavan muutkin tekijät kuin potilasmäärästä johtuva parempi perehtyminen. Esimerkiksi oppimisvaikeuksiin liittyvää kuntoutusta löytyi huonosti, mutta sen tuloksia pidettiin hyvinä tai kohtalaisina.

Ergonomialla voidaan parantaa vanhustenhoidossa työskentelevien työkykyä Vanhustenhoidossa työskentelevien kokemus omasta työkyvystä koheni merkittävästi, kun työolojen ergonomiaa parannettiin. Johtopäätös syntyi Kristiina Hellsténin väitöstyössä, jossa tutkittiin Turun vanhuspalvelussa toteutettua muutosta, johon sisältyi vuosina 2010–2012 toteutettu ergonomian kehittäminen. Tutkimuksessa havaittiin, että työntekijöiden käsitys omasta työkyvystä nousi kolmivuotisen projektin aikana 8,1:stä 8,3:een asteikolla 1–10. Näin tapahtui, vaikka tutkimusjakson aikana työn kuormittavuus kasvoi, työntekijöiden keski-ikä nousi ja heille kertyi tuki- ja liikuntaelinvaivoja. – Työ on raskasta, mutta parantamalla ergonomiaa ja johtamista voidaan parantaa työkykyä, Turun kaupungin Vanhuspalvelujen ympärivuorokautisenhoidon johtajana työskennellyt Hellstén sanoo. Useimmissa hoitopaikoissa suurimpia kuormittavia tekijöitä ovat vanhusten siirtämiseen liittyvät tilanteet. Turussa kuormittavimpia olivat pesutilanteet, sillä pe22

Hyvä Selkä 4/2014

sutilat olivat liian pieniä ja siksi ergonomia huono. Kun osa tehtävistä siirrettiin, esimerkiksi sukkien pukemisen tehtäväksi vuoteessa ja hankittiin korkeussäädettyjä suihkutuoleja, henkilökunta koki pesutilanteiden parantuneen merkittävästi. Tutkimuksessa analysoitiin vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä työskentelevien työn kuormittavuutta ja työhön liittyviä riskejä. Eniten työskentelyä haittasivat alaselän, niska-hartiaseudun sekä ranteiden ja käsien vaivat. Hellsténin mukaan ergonomiakoulutus vähensi eniten koettua fyysistä kuormittavuutta. Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin puolestaan vähensi psyykkistä kuormittavuutta. Aiempaa paremmaksi arvioitu työkyky ja kehityskeskustelut vähensivät sekä fyysistä että psyykkistä kuormittavuutta. Tutkimuksen tekee kansainvälisestikin harvinaislaatuiseksi se, että siinä selvitettiin samanaikaisesti sekä työn fyysistä että psyykkistä kuormittavuutta. Tuloksissa esille nousi se, että mitä raskaammasta

työstä oli kysymys, sitä palkitsevammaksi se koettiin. Kun työ koettiin palkitsevaksi, työntekijät eivät olleet väsyneitä ja uupuneita. Tyytymättömyys työhön sen sijaan lisäsi sekä fyysistä että psyykkistä kuormittavuutta. Työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin vaikuttaa työntekijän voimavarojen lisäksi työ kokonaisuudessaan: työn sisältö ja vaatimukset, työolosuhteet, työyhteisö ja organisaatio sekä esimiestyö ja johtaminen. Turun tietojen lisäksi Hellstén hyödynsi Työterveyslaitoksen kunta-alan henkilöstölle suunnattua Kunta10-tutkimusta, jossa on mukana viisi suurta ja viisi pienempää suomalaista kaupunkia. Nämä kyselyt paljastivat, että johtamisen laatu vaatii parantamista, sillä esimerkiksi kohtelu ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus arvioitiin kyselyssä suhteellisen heikoksi. Samalla tulokset todensivat sen, että muutoksen aikaansaaminen vaatii aikaa. Tutkimuksen taustalla oli huoli vanhustenhoidon työntekijöiden työssä jaksami-


Tutkimustietoa Tarjolla olevista kuntoutusmahdollisuuksista tulisi tällöin tiedottaa paremmin tai kehittää kuntoutuksen tarjontaa. Selvityksen aineistona oli Suomen Lääkäriliiton, Kuntoutussäätiön ja Avire-yhtiöiden keväällä 2013 toteuttama sähköinen kysely, jossa selvitettiin lääkärien käsityksiä kuntoutuksesta. Kysely lähetettiin kaikille Lääkäriliiton jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli liiton tiedossa. Yhteensä 15 315 vastaanottajasta kyselyyn vastasi 2 226. Tulokset kuvaavat lääkärien mielipiteitä ja käsityksiä eivätkä suoraan anna tietoa kuntoutuksen todellisesta tarjonnasta tai tietyn sairauden kuntoutuksen tuloksellisuudesta. On tärkeä selvittää, mihin lääkärien käsitykset perustuvat ja kuinka hyvin ne vastaavat todellista tilannetta. Kirjoitus perustuu Kuntoportissa julkaistuun tutkimusartikkeliin. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 38/2014. Riikka Shemeikka, Hanna Rinne, Erja Poutiainen. Piitu Parmanne, Aurora Saares ja Veli-Pekka Valkonen: Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille. sesta, työhyvinvoinnista sekä ammattitaitoisten hoitajien riittävyydestä ja alan vetovoimaisuudesta. Työntekijöiden työhyvinvoinnin tiedetään heijastuvan monella tapaa myös hoidon laatuun. Kuormittavuus vaihteli ammattiryhmittäin ja toimintamuodoittain. Lähihoitajat kokivat työnsä fyysisesti kuormittavimmaksi, sairaanhoitajien työ sijoittui tässä vertailussa toiselle sijalle. Sairaanhoitajien työ oli puolestaan lähihoitajien työtä psyykkisesti kuormittavampaa. Hoitotyötä tai -työssä avustavien työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus oli kolmannella sijalla. Fyysisesti kuormittavimmaksi työ koettiin pitkäaikaissairaanhoidossa, psyykkinen kuormitus kasvoi eniten tehostetussa palveluasumisessa. Vanhainkodit sijoittuivat näiden väliin.

Luonnosta lisäpotkua liikunnan hyvinvointivaikutuksiin Luonnossa liikkuminen on voimakkaammin yhteydessä hyvinvointiin kuin liikkuminen muissa ympäristöissä. Kansallisessa kyselytutkimuksessa tarkasteltiin yli kahden tuhannen suomalaisen raportoimia hyvinvointikokemuksia sekä viikoittaisia liikuntakertoja sisätiloissa, rakennetuissa ulkoympäristöissä ja luonnossa. Näistä luontoympäristöt osoittautuivat merkityksellisimmiksi hyvinvoinnin selittäjiksi. Tulokset tukevat lukuisia kansainvälisiä kokeellisia tutkimuksia, jotka puhuvat luontoliikunnan mielialaa kohottavien vaikutusten puolesta. Tuoreen tutkimuksen uutuusarvo on ennen kaikkea tutkimusasetelmassa, joka kartoitti jokapäiväisiä liikuntatottumuksia vastaajien itsensä valitsemissa ympäristöissä. Jo yksittäisillä luontokäynneillä tunnetaan välittömiä elvyttäviä vaikutuksia, ja toistuva luontoliikunta on uusien tulosten perusteella monille yksi osatekijä pidemmän aikavälin hyvinvoinnin ylläpidossa. Tutkimuksessa luonnossa useammin liikkuvat arvioivat emotionaalisen hyvinvointinsa - viimeisen neljän viikon aikana kokemansa hermostuneisuuden, rauhallisuuden, alakuloisuuden, onnellisuuden sekä matalan mielialan - hieman muita paremmaksi. Tulos säilyi senkin jälkeen, kun vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus sekä joukko sosioekonomisia ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä oli poissuljettu. Lisäksi vastaajien arvioima oma yleinen terveydentila oli sitä parempi, mitä

enemmän he liikkuivat ylipäätään ulkona, oli se sitten rakennetuissa ulkotiloissa tai luonnossa. Sisäliikunnalla ei ollut vastaavia hyvinvointiyhteyksiä. Tutkimuksessa löydettiin myös heikko yhteys paremman unen laadun ja luontoliikunnan välillä, mutta yhteys selittyi elämäntilanteeseen liittyvillä tekijöillä. Luontoympäristöiksi määriteltiin muun muassa lähimetsät sekä puistot, ja rakennetuiksi ulkoympäristöiksi luettiin ulkoliikuntapaikat, kadut ja pyörätiet. Tutkimus, joka toteutettiin Tampereen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä, on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth). Projektin kolmantena yhteistyökumppanina toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen keräämää ja Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimaa kansallista Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi II (LVVI2) -kyselyä vuodelta 2009, johon vastasi 3 060 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista. Pasanen Tytti, Tyrväinen Liisa, Korpela Kalevi. The relationship between Perceived Health and Physical Activity Indoors, Outdoors in Built Environments, and Outdoors in Nature. Applied Psychology: Health and Well-being. Julkaistu Early view -muodossa 9.7.2014. http://onlinelibrary.wiley.com/ doi/10.1111/aphw.12031/full

Kuva: Dollarphotoclub

Kristiina Hellsténin lääketieteen väitöskirja Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus vanhustenhoidossa - seurantatutkimus ergonomisen kehittämistyön tuloksista (Work-related physical and phycological stress in elderly elderly care - Follow-up study of the implementation and impact of an ergonomic intervention) tarkastettiin lokakuussa Turun Yliopistossa. Hyvä Selkä 4/2014

23


Tutkimustietoa

Unihäiriö voi altistaa vuosia kestävälle selkäkivulle Uniongelmat moninkertaistavat hermoperäisen selkäkivun riskin raskasta vuorotyötä tekevillä. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta, jossa suomalaisia palomiehiä seurattiin 13 vuoden ajan. – Unihäiriöiden yhteys iskiaskipuun on yllättävän voimakas, vaikka moni muu tekijä otettiin huomioon. Palomiesten hyvä lihasvoima ja kestävyyskunto, joita testataan säännöllisesti, eivät näytä suojaavan kivuilta, kertoo tutkimuksen johtaja, dosentti Sirpa Lusa Työterveyslaitoksesta. – Töissä selviytymistä tulisi tukea työuran alusta lähtien monin eri tavoin, muun muassa lisäämällä parempaan kehonhallintaan tähtääviä liikuntaharjoitteita ja kiinnittämällä huomiota ergonomisiin työskentelytapoihin, tähdentää Lusa. Kuva: Shutterstock

Palomiehen työ on vuorotyötä, jossa työvuorot ovat tyypillisesti pitkiä (usein 24 tuntia). Myös hälytykset häiritsevät unirytmiä. Uniongelmat ovatkin tämän tyyppisessä työssä yleisiä: tutkimuksen alussa lähes puolet palomiehistä kärsi uniongelmista. Unihäiriöt lisääntyivät seuranta-aikana kaikissa ikäryhmissä. – Ammateissa, joissa työn fyysiset ja henkiset vaatimukset ovat korkeat ja työtä tehdään epäsäännöllisinä aikoina, on erityisen tärkeää havaita terveyden ja työkyvyn uhat mahdollisimman varhain. Unihäiriö on hyvin merkittävä uhkatekijä, muistuttaa työterveyslääkäri, dosentti Helena Miranda Helsingin kaupungin työterveyskeskuksesta. – Uniongelmia pitäisi seuloa tehokkaasti ja hoitaa pitkäjänteisesti. Ylipäätään olisi tärkeää ymmärtää unen merkitys kipuoireiden taustalla, Miranda korostaa. Uniongelmat ja ikä lisäävät selkäkivun yleisyyttä. Iskiastyyppisen selkäkivun kroonistumisen riski oli lähes 2,5-kertainen niillä tutkittavilla, joilla oli seurannan alussa uniongelmia kuin niillä, jotka nukkuivat hyvin. Riski säilyi korkeana, vaikka huomioitiin palomiehen ikä, ammatin fyysiset ja henkiset kuormitusteki-

Iloista joulua ja ryhdikästä uutta vuotta! T: Selkäliiton väki 24

Hyvä Selkä 4/2014

jät, muiden kehonosien kivut, tapaturmat ja tupakointi. Lähes joka toisella tutkittavalla esiintyi iskiaskipuja jossain vaiheessa 13 vuoden seuranta-aikaa. Ikä lisäsi kivun yleisyyttä: iskiaskipua koki tutkimuksen lopussa lähes kaksinkertainen määrä palomiehiä alkutilanteeseen verrattuna. Pelastusalalta jäädäänkin työkyvyttömyyseläkkeelle nykyisin noin 53-vuotiaana. Yleisimmät syyt ovat juuri tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kuten selkäsairaudet (44 %). Kyselytutkimus toistettiin vuosina 1996, 1999 ja 2009. Artikkelin aineistona ovat ne 360 palomiestä, jotka vastasivat kaikkina vuosina kyselyyn. Vastanneet olivat seurannan alussa keskimäärin 36-vuotiaita ja toimivat operatiivisissa tehtävissä. Kirjoitus on julkaistu Työterveyslaitoksen tiedotteessa 1.9.2014. Tiedot perustuvat julkaisuun: Sirpa Lusa, Helena Miranda, Ritva Luukkonen, Anne Punakallio. Sleep disturbances predict long-term changes in low back pain among Finnish firefighters: 13-year follow-up study, kansainvälisessä International Archives of Occupational and Environmental Health -julkaisussa.

selkäkanava.fi


Pää pystyyn

– vältä tekstariniska! Tiesitkö, että jo parin minuutin tekstailun aikana hartialihaksesi jännittyvät? Älypuhelimen käyttäjistä yli 80 prosenttia kokee käsi- ja niskakipua. Lue vinkit, miten voit ehkäistä niskaoireita. Tutkimuksissa on todettu, että yli 80 prosenttia älypuhelimien käyttäjistä tuntee käsi- ja niskakipua ja kokee jännittyneisyyttä tekstaamisen aikana. Suomalaisista 70 prosenttia omistaa älypuhelimen ja 35 prosenttia taulutietokoneen. Suurin osa ihmisistä ei tiedosta älylaitteiden käyttöön liittyviä fysiologisia reaktioita, kuten kehon jännittämistä ja hengityksen pidättämistä puhelimen ja peukaloiden vakauttamiseksi tekstaamisen aikana. Toistuva tekstaamiseen liittyvä lihasjännitys, sykkeen kohoaminen ja pinnallinen hengitys tuottavat lihaskipuja ja viestivät aivoille elimistön stressitilasta.

Mitä enemmän viestejä, sitä todennäköisemmin niskakipuja Niska-hartiajumit ovat niin tavallisia, ettei tekstaamiseen, pelaamiseen tai tabletin näppäilemiseen liittyvää kipua aina osata yhdistää niihin. Aikuisten olisi hyvä tunnistaa omat tekstaamistapansa sekä valvoa myös lasten ja nuorten puhelimen ja tabletin käyttöä. Mitä enemmän viestejä naputtelee, sitä todennäköisempiä ovat niska- ja hartiavaivat.

Pään etukumarasta asennosta 15 kilon lisäkuorma niskaan Ongelmat näyttöpääte-ergonomiassa liittyvät etukumaraan työasentoon ja pään työntymiseen eteen. Tekstatessa päätä pidetään vielä alempana ja siitä voi aiheutua jopa yli 15 kilon lisäkuorma niskanikamille. Niskalihakset työskentelevät venyneenä, jolloin nikamiin kohdistuu painetta. Jatkuva etukumara pään asento on niskalihaksille epänormaali. Keski-ikäisten ja sitä vanhempien niska kestää tekstailurasitusta huonommin kuin nuorempien. Nuorilla kosketusnäytön käyttö epäergonomisesti saattaa johtaa ryhtivirheisiin. Kun toistetaan samoja huonoja asentoja, ne opitaan pysyviksi.

Ehkäise niskakipuja seuraavilla vinkeillä: 1. Ojenna ryhtisi ja vahvista ryhtilihaksiasi (niskan ojentajalihaksia, lapaluiden tukilihaksia ja selkälihaksia). 2. Pidä puhelinta ylhäällä, kun tekstaat tai pelaat pelejä. Sopiva katselukorkeus on suoraan suun edessä. 3. Pidä säännöllisesti taukoja. Hae esimerkiksi lasi vettä, sillä selkärangan välilevyt, lihakset ja koko keho tarvitsevat nestettä. 4. Venyttele rinta- ja kaulalihaksiasi. 5. Käytä tekstiviestin sijaan ääniviestiä tai lähetä sähköpostia pöytäkoneelta hyvässä asennossa. 6. Tapaa ihmisiä mahdollisimman usein kasvokkain. 7. Katso niska-hartiajumppavinkki www.selkakanava.fi/niska-hartiajumppa. Lue lisää aiheesta Selkäkanavalta www.selkakanava.fi/ehkaise-niskakipua. Teksti: Hilkka Virtapohja Kuva: Shutterstock


Selkäyhdistysten yhteystiedot Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Seija Savolainen (pj), Rauhankatu 10 A 2, 18100 Heinola, 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Anita Manner (pj), Porraskuja 4A1, 96900 Saarenkylä, 040 414 6990, anitamirjami@gmail.com, www.napapiirinselka.fi

Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (10 €) Jarkko Hassinen (pj), 0400 708 436, jarkko.hassinen(at)hyvakunto.com, Ole Hokkanen (siht.), Helenenkatu 7 A 1, 05800 Hyvinkää, 040 512 9704, ole.hokkanen@pp.inet.fi

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (17 €) Kimmo Rundström (pj), Makasiinikatu 6 C 47, 90130 Oulu, 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com, selkayhdistysossy@gmail.com, www.oulunseudunselkayhdistys.com

Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815 Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (15 €) Eero Kainulainen (pj), Huhtanen 63, 13800 Katinala, 050 552 2720, eero.kainulainen@aina.net, www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Asta Törmälehto (pj), Snellmaninkatu 33 A 201, 67100 Kokkola, 0400 773 110, asta.tormalehto@anvianet.fi www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (20 €) Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 044 7577 636, Toimisto, Matarankatu 6, 2. krs, 40100 Jkl, tukipuhelin 044 7577 636, yhdistys@keskisuomenselka.com, www.keskisuomenselka.com

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (17 €) Leila Laakkonen (siht), Mansikkatie 8, 80330 Reijola, 040 7294815 p-kselka@hotmail.fi, www.p-kselka.palvelee.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (15 €) Sirpa Pirttimaa (pj), 040 745 5610, pirttimaa.s@luukku.com, Riitta Virkki-Korhonen (siht.), virkki.korhonen@gmail.com. www.selkayhdistysporvoo.net Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset (18 €) Airi Jääskeläinen (pj), airi.jaaskelainen@selkayhdistykset.fi Toimisto ma, ti ja to 10-15, puh. 044 360 0201 Puustellinpolku 25, lh 3, 00410 Helsinki, toimisto@selkayhdistykset.fi, www.selkayhdistykset.fi

Kuhmon Selkäyhdistys ry (16 €) Pentti Syväjärvi (pj), 040 746 9483, pesyvajarvi@gmail.com, Pirkko Jauhonen (siht.), 0500 232 952, pirkko.jauhonen@luukku.com

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (17 €) Risto Nuutinen (pj), Tuomolantie 10 A 20, 26820 Rauma, 050 386 0695, risto.nuutinen@elisanet.fi, Tuula Lempinen, 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net www.rause.kotisivukone.com

Kuopion Selkäyhdistys ry (15 €) Ilona Tirkkonen (pj), Saarijärventie 15 B 27, 70460 Kuopio, 050 520 8960, toimisto Tukipilari, Voiportti, Tullinportinkatu 52, 70100 Kuopio, parillinen vk to 12-14, 040 566 4146, posava.selkayhdistys@luukku.com, www.kuopionselkayhdistys.net

Satakunnan Selkäyhdistys ry (17,50 €) Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, sihteeri Marjatta Lahtinen, 050 5336556, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, 050 533 6556 sataselka@gmail.com, www.sataselka.net

Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (17 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, Suihkutie 37, 45100 Kouvola, sirpa.heikkinen2@gmail.com, kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi

Savonlinnan Seudun Selkäyhdistys ry (16 €) Marja-Liisa Broms (pj) Akselinkatu 3 C 13, 57130 Savonlinna, 040 5505623, mbroms@nettilinja.fi Juhani Kähkönen (siht.), Salokatu 10, 57170 Savonlinna, 0400 182247, juhani.kahkonen1@gmail.com

Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (16 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, Käräjämäentie 34, 66440 Tervajoki, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644, www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys Lieksan Selkäyhdistys (20 €) Kaija Karjunen (pj), kaija.karjunen@pp.inet.fi, 040 124 5228. Aini Ryynänen (siht.), aini.ryynanen@gmail.com Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (15 €) Valto Aholainen (pj) 040 508 7662, Kölikaari 23, 50170 Mikkeli, valto.aholainen@surffi.fi, www.mikkelinselat.fi

26

Hyvä Selkä 4/2014

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (20 €) Kai Markkanen (pj), 044 516 7776 / 040 828 0634, markkanen.kai@gmail.com, toimisto Hämeenkatu 26 A, 15140 Lahti, 044 516 7776. Tukihenkilö Anna-Liisa Nevalainen, 040 735 2272, www.neuvokas.org/yhdistys/salpausselat Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys (13 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, anneli.jauhiainen@suomi24.fi siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (20 €) Kimmo Lindegren (pj), 040 842 0909 kimmo.lindegren@gmail.com Sammalkorventie 176, 31450 Häntälä www.salonselat.com. Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com Sihteeri Sari Kari, 045 652 1355, sari.kari73@gmail.com Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Marja-Liisa Lehtonen (pj), 0440 638 961, marjaliisa.tampere@gmail.com Leena Salmela, leena salmela@kolumbus.fi, 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirheino@suomi24.fi, Yliopistonkatu 19, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Eira Mäkitalo (pj), Satakielenkatu 3, 38200 Sastamala, 050 582 0571, eiramakitalo@gmail.com Vaasan Selkäyhdistys ry (17 €) Leif Rönnholm, Ahmantie 9, 65350 Vaasa, 050 313 8140, leif.ronnholm@luukku.com, vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (15 €) Marjatta Hellsten (pj), Tammitie 4 D 30, 23500 Uusikaupunki, 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys (17 €) Anna-Liisa Kallio (pj), anna-liisa.kallio@netikka.fi, 045 271 0165., www.anvianet.fi/selka Selkäyhdistys Kotkan Selkä ry (16 €) Tuija Laine (pj), 044 546 6509, tuija.laine@saunalahti.fi kotka.selkayhdistys@gmail.com www.facebook.com/Selkayhdistys https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka Vertaistukihenkilö Arto Rosenblad puh. 040 7464 414, ma klo 18–19

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund


Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Tiistain päivystys klo 10–12 Tuttavantuvalla, Koulukatu 18 Perinteinen kylpylämatka Pärnuun Viking-kylpylään 23.–29.11. Mukana Seija, puh. 040 846 6456. Pikkujoulut ma 1.12. WPK:n talolla klo 18. Liput ennakkoon päivystyksestä. Ystävänpaikat Rauhalahden kylpylään Kuopioon 11.–16.1. Ilmoittautuminen 9.12. mennessä Tuttavantuvan päivystykseen tai Anja Marttiselle, puh. 044 5527633. Lähtöajat Heinola klo 10 ja Hartola klo 10.45. Teatterimatka Mikkelin teatteriin ”Jos helmiä kyyneleet ois” 24.1. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 9.12. tiistain päivystykseen tai Ritva Kekkonen, puh. 040 8400 433. Matkasta esite päivystyksessä. Tuettu loma Tanhuvaaran urheiluopistolle Savonlinnaan 22.–27.2. Hakulomakkeita päivystyksestä, palautus päivystykseen 18.11. mennessä. Joihinkin liikuntaryhmiin on vielä vapaita paikkoja. Tiedustelut Anneli, puh. 0400 376 095. Tulevista matkoista ja tapahtumista saat tietoa paikallislehden seuratoimintapalstalla ja tiistain päivystyksestä. Keski-Suomen Selkäyhdistys Pikkujoulut pe 12.12. klo 18.30 ”Kahden herran palvelija” -esitys, Huoneteatteri, Sammonkatu 4, Jyväskylä. Ilmoittautumiset 8.12. mennessä eila.liimatainen@ gmail.com, puh. 050 4124 953. Mikkelin Seudun selkäyhdistys Syyskokous ja pikkujoulut pe 28.11. Mäntyniemessä, Ihastjärventie 40. Klo 18 kokous ja noin klo 19 pikkujoulut. Ilmoittautuminen 14.11. mennessä jumppailloissa, Leena Kämpille, puh. 050 339 3181, leenak_60@hotmail. com tai mikkelinselat@gmail. com.

Allasjumpan ryhmissä to klo 19.15 ja 20 on muutamia vapaita paikkoja. Tiedustelut Valto, puh. 040 508 7662. Vuoden 2015 jumpat alkavat ke 7.1. joogalla ja jatkuvat viikkoohjelman mukaan. Tammikuun alussa jaetaan tiedotuslehti, jossa näkyvät kevään tapahtumat ja koko vuoden ohjelmat. Oulun Seudun Selkäyhdistys Suositut FYSIO-selkä 2 ryhmää aloittavat vuoden vaihteessa 12.1. alkavalla viikolla (uudet kurssit). Ohjaajina edelleen fysioterapeutit ja molemmissa ryhmissä on tilaa uusille: ti 13.1. alkaen klo 15 Raksilan uimahallin Peilisalissa ja su 18.1. alkaen klo 17 Senior Kunnon salilla Metsolankartanossa, Mielikintie 8 A. Myös entiset kuntosalivuorot ja vesikuntoilut sekä asahi-terveysliikunta alkavat 12.1. alkaen. Lisätietoja: liikuntavastaava Tuula Korpela puh. 040 865 5132, tuula.t.korpela@gmail.com, yhdistyksen nettisivut www.oulunseudunselkayhdistys.com. Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset Vertaistapaamiset Espoo, Tapiola Yhteisötupa, Kauppamiehentie 6, 2. krs. Helsinki, Kampin Palvelukeskus, Salomonkatu 21 B Syyskokous ti 25.11. klo 18 yhdistyksen toimisto, Puustellinpolku 25. Lajikokeilu la 10.1. klo 11–15 Ylä-Malmin peruskoulu, Kirkonkyläntie 17. Selkäjumppaa, pilatesta ja zumbaa, kuntonyrkkeilyä ja tanssia. Kivun hallintaa Mindfulnessin avulla (Suomen Coaching Instituutti SCI, Liisa Lehtosalo-Iskanius) Liikuntaryhmät Asahi Hki ke klo 12–13 Kampin liikuntakeskus, Espoo to klo 18–19 Tiistilän koulu Kuntonyrkkeily Malmi, ke klo 17–18 Pihkapuiston koulu, Malminkartano Pilates Hki ma klo 17–18 Malminkartanon ala-aste, ti klo 18– 19 Aurinkolahden pk (jatko) Selkäjumppa Hki ma klo 17– 18 Liikuntamylly, ke klo 16–17 Kampin liikuntakeskus, ke klo 18–19 Pihkapuiston koulu, Malminkartano to klo 17–18 Köttby lågstadieskola,

to klo 17–18 Ylä-Malmin peruskoulu, Espoo ma klo 18–19 Ruusutorpan koulu, ma klo 17– 18 Tiistilän koulu, ke klo 19–20 Niittykummun koulu, to klo 19– 20 Laajalahden koulu, Vantaa ti klo 17–18 Jokiniemen koulu, Tikkurila to klo 17–18 Kulomäen koulu, klo 17–18 Myyrmäen UT ja klo 18–19 Hakunilanrinteen koulu Vesijumppa Hki ti klo 15.15–16 Yrjönkadun UH, ke klo 15–15.45 Yrjönkadun UH, ke klo 18.30– 19.15 Kampin liikuntakeskus, Espoo ke klo 20–20.30 Espoonlahden UH, Vantaa ti klo 17–17.45 Tikkurilan UH, ke klo 17–17.45 ja klo 17.45–18.30 Myyrinkoti Zumba Gold Hki klo 17–18 Zakarias Topelius skolan Vesijuoksu- ja uintitekniikkakurssi UUSI Vantaa ti klo 17.30–18.15, Martinlaakson UH Tanssista voimaa UUSI Hki ti klo 15–16 Kampin liikuntakeskus Mindfulness/Rentoutus UUSI Espoo ma klo 19–20 Ruusutorpan koulu Kevään ryhmiin ilmoittautuminen ti 16.12. klo 10 alkaen (vesiliikunta, pilates ja kuntonyrkkeily, mindfulness) Lisätiedot: toimisto@selkayhdistykset.fi, puh. 044 360 0201, www.selkayhdistykset.fi Tutustu uusiin Selkä työssä -nettisivuihin www.selkätyössä.fi. Savonlinnan Seudun Selkäyhdistys Pikkujoulut ke 10.12. klo 17 Sirkan Leipomokahvilassa, Pihlajavedentie 25. Pikkupaketti mukaan pukinkonttiin. Ilmoittautuminen 30.11. mennessä Jussille, puh. 0400 182 247. Joulumyyjäiset su 14.12. klo 9–13 linja-autoasemalla. Arpajaistavarat voi toimittaa hallituksen jäsenille 10.12. mennessä, myytävät tavarat suoraan paikan päälle klo 8 alkaen. Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys Sääntömääräinen syyskokous ti 25.11. klo 18, Järjestötalo/olohuone, Kauppakatu 1, 2. krs. Selkäyhdistys SalpausSelät

Invakeskuksen yhteiset joulumyyjäiset la 29.11. klo 10–14, Lahden Invakeskus. Puurojuhla ke 10.12. klo 18, Lahden Invakeskus. Invakeskuksen yhteiset pikkujoulut la 13.12. klo 12–18, Lahden Invakeskus. Liikuntaryhmät Selkävoimistelu ma ryhmä 1 klo 17.30–18.30 ja ryhmä 2 klo 18.30–19.30. Selkävoimistelu akuuttiryhmä ke klo 17.30–18.30. Selkävoimistelu miehet ke klo 18.30– 19.30. Kaupunginsairaalan fysioterapiatila. Jooga to klo 11.30–13 ja Selkävoimistelu 60+ ryhmä pe klo 12–13, Tanssiklubi Dancing, Vesijärvenkatu 30. Liikuntaryhmiin ilmoittautumiset Riitta-Liisalle, puh. 040 592 5608. Kevään liikuntaryhmien alkamisesta ilmoitetaan erikseen. Lisätietoja toiminnasta www. neuvokas.org/yhdistys/salpausselat/. Tampereen Seudun Selkäyhdistys Syyskokous la 29.11. klo 14.30. Yhdistyksen tarjoama joulupuuro ja kahvi alkaen klo 13. Ilmoittautumiset 25.11. mennessä. Komediateatterissa TV:stä tutut: Kyllä isä osaa la 31.1. klo 15.30, ilmoittautuminen viim. 30.12.2014. Tankki täyteen ke 8.7. klo 15.30, ilmoittautuminen viim. 1.6.2015. Tampereen Työväen Teatteri: Evitamusikaali la 28.3. klo 13. Varaukset viim. 25.2.2015. Yhteyshenkilö Marja-Liisa Lehtonen, puh. 044 063 8961, marjaliisa.tampere@gmail.com. Avoimet pilkkikisat 28.2. Teiskon Kämmenniemessä. Kisavastaava Altti Toivonen, puh. 0400 644 237, altti.toivonen12@gmail.com. Vuoden 2015 tuettu loma Pajulahden Urheiluopisto, Nastola 16.–21.6. Matkat kimppakyydein. Lomaoikeus joka toinen vuosi. Yhteyshenkilö Marja-Liisa Lehtonen, puh. 044 063 8961, marjaliisa. tampere@gmail.com. Liikuntaryhmät jatkuvat 7.1. lähtien. Yhdistyksen jäsenlehti ilmestyy vuodenvaihteessa. Lisätietoja retkistä ja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta www.tamselka.fi.

Sääntömääräinen syyskokous ti 18.11. klo 18, Lahden Invakeskus. Vertaistukiryhmä ma 24.11. klo 16–17.30, Lahden Invakeskus.

Hyvä Selkä 4/2014

27


Selkäneuvontaa ja luentoja I love me -messuilla

Selkäliitto oli jälleen mukana I love me -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 17.–19. lokakuuta. I love me -messukokonaisuus sisälsi teemat: Terveys, Kauneus, Muoti, Koru & Kello sekä Luonnollisesti. Messuilla vieraili viikonlopun aikana noin 42 000 kävijää. Selkäliitolla oli messuilla oma osasto, jossa liiton asiantuntijat antoivat käytännön vinkkejä selän hyvinvointiin. Messuyleisö sai myös testauttaa ryhtinsä Raimo Rangan suositussa ryhtikoulussa. Toinen vetonaula oli onnenpyörä, jolla tehtiin tutuksi Selkäkanava.fi-palvelua. Onnekkaat saivat selkätietämyksestään muistoksi pienet palkinnot. Lisäksi liitto tarjosi lääkäreiden ja fysioterapeuttien pitämiä luentoja selkä- ja niskakivusta sekä hyvästä ryhdistä. Luentojen yhteydessä notkeat jumppakissat liikuttivat yleisöä taukojumpalla. 28

Hyvä Selkä 4/2014


Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Idea ja KOULUTUSPÄIVÄ Joustava ja vahva lonkka Aika: pe 13.2.2015 klo 8.45–15.30 Paikka: Kuntoutuskeskus Petrea, Peltolantie 3, 20720 Turku Kouluttaja: fysioterapeutti OMT Merja Soanjärvi Kohderyhmä: Koulutuspäivä on tarkoitettu ensisijaisesti fysioterapeuteille, jotka hoitavat/ohjaavat selkä- ja lonkkapotilaita tai ohjaavat liikuntaryhmiä. Koulutuspäivä sisältää sekä teoriaa että käytäntöä. Ohjelma 08.45 Ilmoittautuminen ja kahvi 09.10 Tilaisuuden avaus 09.15 Luento: Lonkan toiminnalliset alaluokat

Vaatteiden vaihto 10.30 Käytännön harjoittelua, joustoa ja vahvuutta lonkkaan 11.45 Ruokatauko 12.45 Luento: Perusteita harjoitteisiin 13.30 Kahvi 13.45 Käytännön harjoittelua, joustoa ja vahvuutta lonkkaan 15.15 Päivän päätös Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Koulutuspaikkoja on rajoitetusti. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu ajoissa, viimeistään 29.1.2015. Selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Pirjo Ailanto, puh. 040 553 1941 tai pirjo.ailanto@selkaliitto.fi.

Hinta: 105 € (alv 0 %), sisältää koulutusmateriaalin ja aamukahvin. Peruutusmaksu: Jos joudut perumaan osallistumisesi, tee se hyvissä ajoin. Jos peruutus tapahtuu 29.1.2015 jälkeen, laskutamme puolet koulutuksen hinnasta. Jos ilmoittautunut jää saapumatta, perimme osallistumismaksun kokonaan. Tervetuloa koulutukseen! Pidätämme oikeuden ohjelman muutokseen.

Joustava ja vahva lonkka Helsinki 28.11. – Muutama paikka vapaana

Helsingissä 28.11.2014 järjestettävässä Joustava ja vahva lonkka -koulutuspäivässä on vielä muutama paikka vapaana. Päivän ohjelma on sama kuin Turun koulutuksessa. Ilmoittaudu heti tai viimeistään 20.11. mennessä.

Ilmoittautuminen ja tiedustelut: selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Pirjo Ailanto, puh. 040 553 1941 tai pirjo.ailanto@selkaliitto.fi.

Selkäkanava on nyt myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! facebook.com/selkakanava

Hyvä Selkä 4/2014

29


Ilmoitus

Tempur Suomessa jo 15 vuotta – menestystarina jatkuu taantumasta huolimatta! Tempur juhlii 15 vuoden taivaltaan Suomen vuodemarkkinoilla. Yritys on myös todistanut, että terveyttä edistävät tuotteet voivat olla tyylikkäitä. Viime vuosien taantumakaan ei ole hidastanut yhtiötä, joka on vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta jatkanut kasvua, avannut uusia myymälöitä ja palkannut lisää työntekijöitä.

AINUTLAATUISET TUOTTEET MENESTYKSEN KULMAKIVENÄ Tempurin menestyksen taustalla on ollut alusta asti ainutlaatuinen NASA:n kehittämä Tempur -materiaali, jota sittemmin jalostettiin kuluttajamarkkinoille sopiviksi tuotteiksi. Viskoelastinen materiaali vähentää painetta ja antaa keholle riittävän tuen, lisäksi se muotoutuu yksilöllisesti kehon painon ja lämmön mukaisesti. ”Tempurin menestyksen takaavat ainutlaatuiset tuotteet ja materiaalit. Lukuisat tutkimukset osoittavat Tempur-materiaalin olevan nukkumisergonomian kannalta paras vaihtoehto. Materiaalin salaista kaavaa on varjeltu mm. siten että sitä ei ole patentoitu. Kukaan ei osaa valmistaa samanlaista materiaalia. Halpajäljitelmiä on tullut paljon, mutta mihinkään muuhun materiaaliin ei päde aidon Tempurin terveyshyötylupaukset” – kertoo Tempurin maajohtaja Arto Melanko.

30

Hyvä Selkä 4/2014

ARVOSTETUIN LAATU KULUTTAJIEN KESKUUDESSA Taloustutkimuksen viimeisin selvitys Suomen vuode ja patjamerkeistä paljasti, että kuluttajat mieltävät Tempurin alan laadukkaimmaksi, selän kannalta parhaaksi ja sopivimmaksi tuotemerkiksi myös allergikoille. Laadukkaimman mielikuvan lisäksi tutkimus osoittaa, että Tempurilla on alan tyytyväisimmät asiakkaat.

TEMPURIN TUOTEKEHITYS LUO UUSIA HYÖTYJÄ NUKKUMISKOKEMUKSEEN Tempur on todistanut myös sen, että terveystuotteen ei automaattisesti tarvitse näyttää ”laitosmaiselta” tai tylsäl-

tä. Yritys seuraa jatkuvasti kuluttajien mieltymyksiä ja tuo markkinoille uusia tuotteita, mallistoja sekä innovaatioita. Kuluttajien tarpeiden huomioiminen ilmenee uudesssa TEMPUR Breeze-patjassa ja -tyynyssä. Uusi materiaali-innovaatio Tempur Climate Material (TCM) luo mikroilmaston nukkujan kehon ja alustan väliin. Kehon kosteus ja lämpö ohjautuu materiaalin kautta pois nukkujasta jolloin olo on läpi yön raikkaampi eikä unta häiritse hikoilun takia johtuva heräily ja kääntyily. Jo Tempurin ”perus” materiaali on erittäin hyvin tuulettuvaa ja kuuluu lämmönpoistokyvyltään parhaaseen A-luokkaan, mutta Breeze on kehitetty vielä paremmaksi, koska hikoilu ja lämmön tunne on yksilöllistä ja se voi olla erittäin suuri este rauhallisille yöunille.


Selkäkaupan joululahjavinkit Selkätuki automatkoille McKenzie-autotyyny parantaa ryhtiä ja vähentää alaselän rasitusta. Osta itselle tai lahjaksi! Leveys 24 cm, korkeus 25 cm.

43,00 € Vaihtelua työasentoihin NMateläppäripöydällä! Pieni läppäripöytä: koko 350 mm x 260 mm.

34,90 € Suuri läppäripöytä: koko 450 mm x 285 mm.

59,90 € Useita värivaihtoehtoja.

Hintoihin lisätään käsittely- ja toimituskulut.

McKenzien Kuntouta itsesi -kirjat Robin McKenzien helppotajuiset käsikirjat ”Kuntouta itse niskasi”, ”Kuntouta itse selkäsi” ja ”Kuntouta itse olkapääsi” antavat lukijalle aktiivisen tavan hoitaa ja ennaltaehkäistä kipuja.

36,00 €

36,00 €

Kirjoja on käännetty 17 kielelle ja niitä on myyty maailmanlaajuisesti yli 6 miljoonaa. Osta itselle tai lahjaksi!

40,00 €

www.selkakauppa.fi


Kokeil e RollerM ousea Ma www.r ksutta ollerm ouse.fi

Onko terveys sinulle tärkeää? RollerMouse-tuotteiden avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. Säästää sairauskuluissa 350€/päivä. Onko sinulla varaa olla ilman?

Turvallinen ja ergonominen työympäristö / www.avaintieto.fi / kysy lähin jälleenmyyjä!

Profile for Selkäliitto

Hyvä Selkä 4/2014  

Selän terveyttä edistävä lehti. Hyvä tasapainon hallinta edistää selän hyvinvointia. Ammatillinen kuntoutus maksaa itsensä takaisin. Kuntout...

Hyvä Selkä 4/2014  

Selän terveyttä edistävä lehti. Hyvä tasapainon hallinta edistää selän hyvinvointia. Ammatillinen kuntoutus maksaa itsensä takaisin. Kuntout...

Advertisement