Paras
SELKÄLIITTO
TEMPUR on älykäs materiaali, joka sääty yksilöllisesti sopivaksi jokaiselle, olipa painosi 10 tai yli 110 kiloa. Lisäksi moottorisänky tuo mukavuutta ja terveyttä edistäviä hyötyjä säätömahdollisuuksillaan. Säädä nukkumisergonomia ja palautuminen paremmaksi tällä TEMPUR-tarjouksella!
TEMPUR North -säätösängyt tarjouksessa 80x200 cm 3625 € (norm. 4125 €) 160x200 cm 7250 € (norm. 8250 €)
hyödynnä suosittua osamaksua esim. 36kk
TYYNYTARJOUS TEMPUR-tyynymallisto uudistuu, kaikki TEMPUR-tyynyt 15%
Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen!
Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika
Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!
Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso sleepcenter.fi ja nukkumisergonomia.fi
Valtakunnalliset ja alueelliset sosiaa li- ja terveysalan (sote) järjestöt ovat uuden edessä, kun vastuu hyvinvoin tia ja terveyttä edistävästä (hyte) toi minnasta jakautuu kuntien ja hyvin vointialueiden kesken vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueiden suunnitteluvaiheessa kolmannen sektorin tärkeyttä ja yhteistyön merki tystä hehkutettiin vahvasti. Paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden, kuten potilas- ja vammaisyh distysten, toimintaa pidettiin tärkeänä lisänä, koska niillä on paljon tietoa alueensa ihmisten tarpeista ja ne tarjoavat vertaistukea, neuvontaa sekä matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Osa kolman nen sektorin toimijoista järjestää myös omahoitoa tukevaa toimintaa.
Organisoituminen hyte-alueilla on käynnistynyt, mutta monet asiat ovat vielä kesken. Kolmannen sektorin toimijat pohtivat, millaiseksi järjestöjen ja yhdistysten yhteistoimintarooli muodostuu hytetoiminnan rakenteissa, palveluissa ja muussa tuessa. Ilman järjes töjä moni ihminen jäisi vaille tarvit semaansa tukea ja apua. Tällä hetkel lä huolettaa erityi sesti, jäävätkö yh distykset hyte-alu eiden organisoin nissa väliinpu toajiksi. Järjes tötoiminta ei ole hyte-alu
eiden omaa toimintaa, mutta yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa tuo hoitoon potilasnäkökulman. Yhdistysten toiminta toteutuu pääosin vapaaehtois voimin, vastikkeettomasti. Silti toiminnan organi sointiin ja kehittämiseen tarvitaan resursseja, kuten julkisen sektorin avustuksia ja maksuttomia tiloja. Suurin huoli on turvata potilasjärjestöjen ja -yh distysten toiminnan jatkuminen, koska vielä ei ole päätetty, kuuluvatko sote-järjestöt kuntaan jäävään hyte-toimintaan vai hyvinvointialueille siirtyvään osuuteen. Päätösten puuttuessa yhdistystoiminnan avustuskäytäntöjen tulevaisuus on epäselvää eikä tiedetä, avustavatko sekä kunnat että hyvinvointi alueet järjestötoimintaa ja jääkö osa järjestöjen hytetyöstä jopa vaille avustuksia. Toinen huolenaihe on se, miten palveluketjut hyte-alueilla toimivat ja mi ten järjestöjen tuki saadaan kytkettyä osaksi hoitoja palveluketjuja.
Potilasjärjestöjen vakiintunut rooli sekä pysyvän ra hoituksen ja toimintaedellytysten varmistaminen hyvinvointialueilla takaisi sen, että omahoitoa tu kevaa vertaistukitoimintaa, yhdistysten järjestämää hyvinvointia tukevaa liikuntaa ja virkistystoimintaa sekä sopeutumisvalmennusta olisi riittävästi tarjol la sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin palvelujen täydentämiseksi. Hyvinvointialueet siis hyötyisivät yhteistyöstä yhdistysten kanssa ja voisivat jopa ohja ta potilaita/asiakkaita hoitoketjujen jatkumona mu kaan paikallisten yhdistysten toimintaan.
Liikunnallista syyskauden alkua lukijoille!
Marjo Rinne puheenjohtaja
”Sote
järjestöjen hyvinvointialueilla
Pääkirjoitus
Vieraileva artisti selässä
Onko harjoittelu hyödyllistä selkäkipuiselle? Olkapään oireillessa täsmäharjoittelusta apua
Uusi hanke mahdollistaa vertaistuen verkossa
Joko kokeilit uusia harjoitusvideoitamme?
Kipu on merkittävä toimintakyvyn ja elämänlaadun huonontaja
Nikamasiirtymä on nuorten sairaus
Minä ja selkä: Aktiivisella liikeharjoittelulla selkäkivut hallintaan Selkäyhdistysten toimintakalenteri
Julkaisija Selkäliitto ry
Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 33. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen
Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Viivi Valokainen Keskiaukeaman kuvat PictureThis Entertainment
Ilmestymispäivät 2022 1/2022 21.1. 2/2022 22.4. 3/2022 2.9. 4/2022 25.11.
Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi
Vuosikerta 33 €
Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 24.10.2022 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.
Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi
Marjo Rinne (pj) Arvo Autio
Sirpa Heikkinen (varapj)
Pirjo Karlsson
Petri Kaunisto Olli Kyläkangas Leena Kämppi Jan-Erik Nikkola Kari Rantavalli Marjatta Savolainen Leila Tarna
Tuoreen kyselymme mukaan jopa 96,5 % lukijois tamme suosittelisi Hyvä Selkä -lehteä ystävilleen. Lämpimät kiitokset suosituksesta! Lue lisää lukijakyselyn tuloksista sivulta 8
Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi
Tiedottaja
Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi
Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi
Hankekoordinaattori Vahvistu vertaisuudesta verkossa Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi
Toimistosihteeri
Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi
Edellisen Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli asiantuntijaartikkeli ”Luukatoa eli osteopo roosia voi ehkäistä”. Arvoimme juttuäänestykseen osallis tuneiden kesken Selkäliiton juomapulloja. Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos äänestykseen osallistuneille!
Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteys tietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi /lehden-paras-juttu. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja.
Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita?
Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.
Suomirockin konkari Tumppi Varonen on oppinut elämään selkäkipunsa kanssa. Kipu tulee yhä vieraaksi silloin tällöin, juuri kun sitä ei kaipaisi. Selän kunnossa pidossa auttavat kuitenkin säännöllinen liikunta, kuten kävely ja omat hyväksi havaitut venytysliikkeet.
TUMPPI VAROSEN selkävaivat ”räjähti vät” vuonna 2004. Hän nosti treenikäm pällä bassokaappeja ja selkään tuli säh köisku, pitkä viiltokipu. Tumppi putosi polvilleen. Selkä siitä kuitenkin tokeni ja treenit pystyttiin vetämään läpi. Seu raavana aamuna selkä oli siinä kunnossa, että tyttären piti auttaa Tumppi taksiin ja terveysasemalle.
– Jokainen liike teki kipeää, kuten ovi en avaaminen ja käsien nostelu. Jalat kyllä kantoivat, mutta vessaan meno ja pukeminen oli vaikeaa. Silloin ajattelin, itse kun lähihoitaja olen, että näinköhän tässä on jokin etenevä halvaus käynnissä. Se pelotti. Raajat kuitenkin toimivat eikä ollut ulostusongelmia tai muita vakavia oireita. Nyt siihen osaa jo suhtautua. En enää pelkää, kun selkään sattuu.
Terveysasemalla Tumppi sai kaksi ki pupiikkiä ja lepäsi sairaalasängyllä. Sit ten hän köpötteli kotiin ja ohjeena oli liikkumista tasaisella maastolla. Selkäki pu kaikkosi, mutta palasi taas jonkin ajan kuluttua. Kun Tumppi pääsi magneetti kuvaukseen, näkyi 3. ja 4. nikamavälis sä kahden millin siirtymä. Lääkäri sanoi, että se on kipujen syy. Hoitona oli seu rantaa ja liikettä.
– Selkäkipu on siinä mielessä kiusallis ta, että vaikka se tavallaan häipyy, mulle on jäänyt levossa pseudosärky. Piilosärky tuntuu kuin saisin pieniä sähköimpulsse ja. Se on todella rasittavaa. Kipu säteilee pohkeeseen ja polveen. Tekisi mieli raa pia jalkaa, polven ympäristöä ja reittä. Ja alaselässä on sellainen pieni ”kipupatti” just 3. ja 4. nikaman kohdalla. Siinä on sellainen äitelä kipu, ei vammakipu vaan kuin vanha mustelma.
Tumpin selkä oli vuosien varrella vai vannut ja varoitellut aiemminkin, mutta hän ei ollut kiinnittänyt siihen huomio ta. Soitto- ja roudaushommia rokkari on tehnyt jo vuodesta 1977. Erilaisia syitä selkäkivulle on myös esitetty.
– Kun olin nuorena makkaratehtaal la duunissa ja liukastuin suolenpätkään, työterveyshoitaja sanoi selän kuvauksen jälkeen, että mulla saattaa olla alkava skolioosi. Sen jälkeen ei ole skolioosista kukaan sanonut. Eräs fysioterapeutti taas totesi, kun alaselän nikamavaivasta ker roin, ettei selässä ole mitään vikaa vaan vasen jalka on lyhyempi.
Kotikonstit auttavat piilokipuun
Tumpin selkäkipu iskee yleensä yllät täen. Syynä voi olla istuminen autossa, liian nopea nouseminen tuolilta tai äkki näiset sivuttaiset liikkeet. Niistä miehen selkä ei tykkää.
Selkäkivusta on tullut osa Tumppia ja hän hyväksyy sen.
hyvin harvoin lääkkeitä kipuun, koska ne eivät vie ”artistia” pois, ja särkylääk keestä tulee omat kommervenkit.
Helpotusta selkäkipuun Tumppi on ha kenut muun muassa jäsenkorjaajilta, ja hetkellisesti se on auttanutkin. Paras apu on kuitenkin oma apu ja liike. Pseudoki pu saattaa joskus herättää Tumpin kes kellä yötä ja hän ei oikein tiedä, särkeekö jalkaan vai selkään. Tällöin mies nousee ylös ja tekee ristikkäisliikkeitä.
– Seison jalat melko yhdessä, astun ja lat ristiin ja kurkotan käsiä alas kevyes ti, ei repien. Vaihdan jalat toisin päin ja teen hyväksi katsoman määrän. Liike on auttanut paljon. Saman voi tehdä myös lattialla istuen.
Hyväksi Tumppi on havainnut myös ns. kissaliikkeen eli selän pyöristämisen lattialla nelinkontin. Hän pitää myös vas talihakset kevyesti kunnossa selkää lii kaa rasittamatta.
– Nää kaikki liikkeet pystyy tekemään kotona, ei tarvitse mennä gymille.
Tumppi on harrastanut nuoresta asti säännöllisesti liikuntaa, kuten nyrkkei lyä. Myös kamppailulaji krav maga kuu lui miehen lajeihin, kunnes käsi hajosi.
– Se ei ole kaveri, mutta se on kuin vie raileva artisti, joka esiintyy silloin kun en halua, esimerkiksi kun oltiin vaimon kanssa kuukausi ulkomailla ennen ko ronaa. Ennen matkaa kaikki oli hyvin ja just päivää ennen lentomatkaa alkoi selkä juilia. Ihan yks kaks, sillä lailla va rottaen. Lentokoneessa oli sitten aika hankala istua, kun kipu muuttui syväksi.
Perillä kohteessa kävely oli vaikeaa. Tumppi pystyi kävelemään, mutta käve lyyn piti pakottautua. Ja kun hän käveli ”virheasennossa”, ei tavanomaisesti, va sen jalka kipeytyi.
– Sitten piti ottaa särkylääkettä. Otan
– Jouduin sitten valitsemaan, onko se soitto vai kamppailulajit. Päätin, et tä soitto.
Tumppi on ahkera uimari. Kesäisin hän käy maauimalassa joka toinen ilta. Talvi sin mies suuntaa uimahallille vähintään kolme kertaa viikossa. Myös pyöräily on Tumpin selälle mieluista, kunhan hän ei polje tärinämonttuihin.
Tumpin liikuntareseptin perusta on kävely, kävely ja kävelyn jälkeen kävely.
– Kävely ja hyvät kengät on pelasta neet mut. Kun istun pitkiä matkoja kei koilla, vastapainona koitan kävellä pitkiä matkoja ja pidän taukoja huoltoasemilla.
En enää pelkää, kun selkään sattuu.”Teksti: Pia Bilund • Kuva: Viivi Valokainen
Olisi voinut selkäleikkaus mua kutsua, ellen olisi liikkunut. Olen pitänyt itseni väkisin liikkeellä.
Tumppi pitää tärkeänä myös sitä, et tä oppii rentoutumaan. Istumisen suh teen hän kertoo olevansa ”röhnöttäjä”. Hänestä on vaikeaa istua selkä suorana.
– Mä röhnötän sohvalla puolihuoli mattomasti, jalat kohotettuna esimer kiksi pallille.
Lohtuna Tumpille ja meille muillekin, nykytiedon mukaan selkä suorana istu minen ei ole tarpeen. “Hyvässä” ryhdis sä jännittyneenä istumisen sijaan on tär keämpää istua rentona ja vaihtaa asen toa aika ajoin.
Selkäkipujen takia Tumppi ei ole peru nut yhtään soittokeikkaa. Hoitajan työstä hän on ollut poissa työtapaturman takia vuosi sitten.
– Se oli oma moka. Menin jeesaamaan potilaan siirrossa. Sivuttaisliikkeestä seu rasi neljän vuorokauden älytyön kipu. Koitan välttää typeriä vinottain nostoja, ei me ihmiset olla mitään nostokurkia. Apuvälineitä siirtämiseen kannattaa hyö dyntää. Niin kiire ei saisi olla, ettei vähin tään nostolaitetta tai liukulevyä käytä.
Tumppi on ollut eläkkeellä noin vuo den, mutta hän tekee hoitotyötä yhä 40-prosenttisesti. Ja nyt koronan jälkeen alkaa olla taas soittokeikkoja.
– Se mun mielestä hyvä jako, ei tule liikaa rehkittyä.
Tumppi teki korona-aikana hoitokeik koja, mutta rajoitetusti. Vastuullisena lähihoitajana hän ei halunnut olla ”vies tikapula”, joka menee eri paikkoihin ja mahdollisesti levittää koronaa.
– Kiertäminen olisi ollut riskialtista. Nyt mulla on vakipaikka Helsingin Dia konissalaitoksella. En ole sittemmin keik kaillut Helsingin sairaaloissa ja olen itse välttynyt koronalta toistaiseksi.
Tumppi yrittää pitää itsensä hyvinvoiva na ja kunnossa hyvän ruuan ja liikun nan avulla. Hän on noudattanut jo pi dempään terveellisiä elintapoja: hän ei käytä alkoholia eikä polta ja koettaa pi tää painon kurissa, selänkin takia. Mies suhtautuu selkäänsä avoimin mielin ja hyväksyvästi.
¬– Ajattelen, että kun olen tähän päi vään asti tämän selän kanssa elänyt, niin antaa mennä. Aika paljon on itsestä kiin
• Helsinkiläinen muusikko ja lähihoitaja.
• Keikkailee Tumppi Varonen & Problems -yhtyeensä kanssa. Uu si albumi Kaupunki ilmestyy 2.9.
• Tuttu myös Pelle Miljoonan riveis tä ja on laulanut yhden suomi rockin klassikkokappaleista Tahdon rakastella sinua
• Harrastaa mm. kävelyä ja uintia sekä taulujen maalausta omaksi huviksi.
• Liikuntavinkki selälle: ”Älä luovuta vaikka tuntuu siltä. Liikkuminen kannattaa, jatka vaan.”
ni. Työnantajakin hyväksyy asian, kun olen suoraan kertonut, että tämmöinen mun selkä on. Se on parempi, että työn antaja tietää, jos jotain tapahtuu.
Hyvinvoinnille tärkeää ovat myös so siaaliset kontaktit. Tumppi pohtii, että korona on vähentänyt ihmisten kans sakäymistä ja ehkä myös etäännyttänyt kavereista. Enää ei tule niin luontevasti mentyä esimerkiksi kahvilaan istumaan. Ihmiset ovat varovaisempia. Sisätiloissa olleet soittokeikatkin ovat miestä mie tityttäneet, vaikka rokotukset on saatu.
– Nyt pitäisi koittaa normalisoida kon taktit ihmisten kanssa. Ei kotona voi lo puttomiin olla. Korona on kuin kausi-in fluenssa, tosin se saattaa olla vaarallinen. On hyväksyttävä, että korona on täällä ja se pysyy täällä eri muodoissa. Mutta elä mää pitää elää. Jos jää kotiin, sairastuu henkiseen lamaan.
Kun tämä lehti syksyn alussa kolahtaa postiluukusta, koronatilanne on toivon mukaan rauhallinen ja pääsemme naut timaan ja rikastuttamaan elämäämme liikunnan, musiikin ja muiden harrastus ten parissa. Syksyn saapuessa Tumppia ja hänen Problems-bändiään pääsee kuunte lemaan sekä levyltä että livenä, kun uusi albumi ilmestyy. Tumppi odottaa innolla levyä ja tulevia keikkoja.
HYVÄ SELKÄ -LEHTI sai tälläkin kertaa lukijakyse lyssä hyvät arvosanat se kä erittäin runsaasti vas tauksia avokysymyksiin. Jopa 96,5 prosenttia kyse lyyn vastanneista on val mis suosittelemaan lehteä ystävilleen. Edellinen lu kijakysely tehtiin vuonna 2020.
Lukijakyselyn vastaajis ta enemmistö antoi leh den ulkoasulle ja visuaa lisuudelle sekä sisällön kiinnostavuudelle arvo sanaksi kiitettävän 9 (as teikko 4–10).
Asiantuntija-artikkelit kiinnostavat eniten Kiinnostavinta luettavaa lehdessä olivat vastaajien mielestä asiantuntija-artikkelit. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat Tutkimustietoa-osio ja Minä ja selkä -tarinat.
Kun lukijoilta kysyttiin, mistä he haluaisivat lehdessä lu kea, vastauksissa nousivat seuraavat aiheet: jumppaohjeet, erilaiset selkäsairaudet ja -vaivat, tarinat, uusi tutkimustieto, kuntoutus, kivun hoito ja asiantuntijakirjoitukset.
Lehteä kuvattiin selkeäksi, monipuoliseksi, kattavaksi, asian tuntevaksi ja luotettavaksi. Myös vertaistuki, sen saaminen lehden kautta mainittiin useammassa vastauksessa.
Peräti 93,5 prosenttia vastaajista kertoi haluavansa lukea lehden painettuna, ja 70 prosentin mielestä neljä numeroa vuodessa on sopiva ilmestymistahti.
Lehden kehittämistä kartoittavaan kysymykseen suurin osa vastasi ”en osaa sanoa”. Lähinnä toivottiin lisää jo edel lä mainittuja juttuaiheita. Muutama toivoi ajanvietteeksi sanaristikkoa ja joitakin ehdotuksia tuli lehden ulkoasun päivittämiseksi.
Hyvä Selkä -lehden verkkokysely lähetettiin huhtikuussa selkäyh distysten jäsenille ja lehden tilaajille. Vastauksia tuli neljän viikon aikana 1302 (vastausprosentti 35 %). Vastaajista suurin osa oli nai sia (85 %) ja yli puolet (61 %) iältään 63–79-vuotiaita. Lähes puo let (49 %) vastaajista asuu Etelä-Suomessa (pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi).
ARVOIMME lukijakyselyssä yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme Omron E3 Intense -kivunlievittäjää. On nettaren suosiossa olivat Jarmo Hyyrynen, Liisa Kovala ja Leena Voittomäki. Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!
”Saa tavallaan vertaistukea – ei ole kipujen kanssa yksin.” ”Positiiviset jutut. Se, että asioihin voi itse vaikuttaa.” ”Kannustava ja myönteinen ote, luotettava tieto ja aidot tarinat.”
”Lehdestä näkyy, että sen tekemiseen on käytetty paljon aikaa ja ammattitaitoa, se on tehty hyvin etenkin sisällöllisesti.” ”Erinomainen taitto ja lehden ulkonäkö. Houkuttavat lukemaan juttuja.”
”Lehti on sopivan kokoinen ja asiaa kannesta kanteen.”
Teksti: Pia Bilund
SELKÄVIIKKOA VIETETÄÄN vuosittain maailman selkäpäi vän (16.10.) yhteydessä – eli tänä vuonna 10.–16. lokakuuta Viikon teemana on tällä kertaa Every Spine Counts – Jokaisen selällä on merkitystä.
Selkäviikon aikana nostetaan esiin selän hyvinvointiin vai kuttavia tekijöitä ja rohkaistaan ihmisiä pitämään huolta se län toimintakyvystä ja pysymään aktiivisina.
Paikalliset selkäyhdistykset järjestävät selkäviikolla mak suttomia ja kaikille avoimia tapahtumia, esimerkiksi luento ja, liikuntalajikokeiluja ja toiminnan esittelyä.
Selkäviikkoon ja maailman selkäpäivään voi osallistua myös
sosiaalisessa mediassa: kerro, miten sinä huolehdit selkäsi hy vinvoinnista. Jaa oma selkäaiheisen kuvasi tai tarinasi tunnis teella #selkäviikko.
Edistetään selkäterveyttä yhdessä ja tehdään jokaisen sel kä näkyväksi!
Lue lisää selkäviikosta ja sen tapahtumista: selkakanava.fi/selkaviikko
VAHVA SELKÄ -podcastissa keskus tellaan asiantuntijavieraiden kanssa selän hyvinvoinnin teemoista ja tar jotaan keinoja itsehoitoon. Uusissa jaksoissa aiheina ovat selkäkipu ja lii kunta, liikuntamotivaatio, selkäkivun lääkehoito sekä kipukokemus.
Kuuntele myös podcastin aiemmat jaksot. Ne löytyvät kootusti Selkäka navalta ja ovat saatavissa Spotifyssa, Suplassa ja Google Podcasteissa.
Antoisia kuunteluhetkiä!
Vinkkaa aihe tai vieras Mistä selän hyvinvointiin liittyväs tä aiheesta haluaisit kuulla tai kenet haluaisit Vahva Selkä -podcastin vie raaksi? Laita toiveesi sähköpostilla kirsi.toyryla@selkaliitto.fi
SELKÄLIITOSSA ON aloittanut kak si uutta työntekijää. FM, sosionomi AMK, AmO Johanna Laine toimii han kekoordinaattorina Selkäliiton uu dessa Vahvistu vertaisuudesta ver kossa -hankkeessa (2022–2024). Hän vastaa kolmivuotisen hankkeen to teutuksesta, raportoinnista ja arvi oinnista. Hankkeessa luodaan sel käyhdistysten vertaistukitoimintaa varten uusi, etäyhteyksillä toteutet tava toimintamalli.
Selkäliiton osa-aikaisena toimis tosihteerinä on aloittanut MarjoRiitta Marttunen. Hän auttaa muun muassa jäsenasioihin, jäsenrekiste riin ja materiaalitilauksiin liittyvis sä asioissa. Toimiston puhelinaika numerossa 09 605 918 on tiistaisin ja torstaisin kello 10–14. Sähköpostitse toimistosihteerin tavoittaa osoittees ta selkaliitto@selkaliitto.fi.
Hoitosuositusten mukaan harjoittelu on ensisijainen selkäkipujen hoitomuoto ja suurin osa selkäki puisista on saanut harjoitteluohjeita käydessään terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla. Harjoittelun vaikutusta on tutkittu niin selkäkipujen ennaltaehkäisyssä, akuuttivaiheen hoidossa, pitkittyneen selkäkivun hoidossa kuin kipujaksojen uusiutumisen ehkäisyssä. Millaisella harjoittelulla saavutetaan paras hyöty? Voidaanko sanoa, että jokin tietty laji tai harjoittelumuoto tuottaa parempia tuloksia kuin toiset?
SELKÄKIPUJEN EHKÄISY. Harjoittelun ja ohjauksen avulla voidaan hieman pie nentää selkäkipujen riskiä. Selkäkivut ovat kuitenkin niin yleinen ja monita hoinen toimintakykyyn alentavasti vai kuttava ongelmaryhmä, että niitä tuskin saadaan millään menetelmällä täysin ehkäistyä. On kuitenkin hyvä muistaa, että niillä, jotka liikkuvat säännöllisesti, mahdollinen uusi kipujakso on todennä köisesti lievempi ja toimintakyky heik kenee vähemmän kuin niillä, jotka eivät liiku. Sitä, kuinka kauan harjoittelun vai kutus säilyy, ei tunneta. Onkin tärkeää löytää sellainen liikkumisen muoto, joka innostaa jatkamaan harjoittelua sään nöllisesti.
Akuutti selkäkipu. Normaalien päivit täisten toimien jatkaminen on selkä kivun akuuttivaiheessa tärkeää. Ran kemmat liikuntaharrastukset ja kivuli aammat aktiviteetit kannattaa kuitenkin jättää pois kahden tai kolmen päivän ajaksi ja palata sitten asteittain kohti normaalia. Aiemmin selkäkipuisia oh jeistettiin liikkumaan kivun sallimissa rajoissa. Monet ymmärsivät ohjeen tar koittavan, että jos sattuu, ei saa liikkua. Nykyisin tiedetään, että liikkua kannat taa kohtuullisesta kivusta huolimatta, sillä se voi auttaa toipumaan nopeam min. Akuutissa kipuvaiheessa liikkumi seksi riittää arjen normaalien askarei den jatkaminen. Harjoittelu ei näyttäisi nopeuttavan alaselkäkivun paranemista, mutta harjoitteita voi tietenkin tehdä, jos ne tuntuvat hyvältä.
Pitkittynyt selkäkipu. Kivun pitkitty essä kannattaa harjoitteluun panostaa, vaikkei se olekaan kaiken kivun vievä ihmelääke. Harjoittelu todennäköisesti vähentää kipua ja voi hieman myös pa rantaa toimintakykyä. Tämä voi tuntua haastavalta suositukselta – etenkin ti lanteessa, jossa kaikki liike tuntuu pa hentavan. Joskus sopivan liikuntamuo don löytämiseksi tarvitaankin osaavan fysioterapeutin apua.
Millaista harjoittelua kannattaa tehdä?
Asteittainen harjoittelun kuormituksen kasvattaminen ja tavoitetta kohti etene minen ovat selkäkipukuntoutuksen kes kiössä. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoit telun kestoa, useutta, rasittavuutta jne. lisätään vähitellen. Joskus eteneminen voi olla nopeaakin, mutta usein tarvi taan malttia. Harjoittelun yhteydessä näyttäisi olevan hyödyllistä myös saa da oikeaa tietoa selkäkivusta ja pohtia omia kipuun ja liikkumiseen liittyviä kä sityksiä. Usein selkäkipuisella on liikkei tä tai arjen toimintoja, jotka ovat kivun tai siihen liittyvän huolen takia jääneet tekemättä. Harjoittelun avulla voidaan löytää uskallusta ja kasvattaa kuormi tuksen sietokykyä, ja päästä taas teke mään itselle tärkeitä asioita.
Harjoittelulla omaa tavoitetta kohti. Eri harjoittelumuotojen keskinäisessä ver tailussa ei ole havaittu kovinkaan suu ria vaikuttavuuseroja eli yksikään har
joittelumuoto ei näyttäisi olevan toista selkeästi parempi. Näin ollen harjoit telumuodon valinnassa voidaan edetä yksilöllisten mieltymysten ja mahdol lisuuksien pohjalta. Selkäkipuisen kan nattaakin miettiä omia nykyisiä kipuun liittyviä toimintakyvyn rajoituksiaan, kuntoaan sekä tavoitteitaan – millaiset asiat ehkä tällä hetkellä jäävät tekemättä selkäkipujen takia, missä asioissa kohtaa haasteita arjessa, mikä sujuu, ja millai sia asioita haluaisi jatkossa pystyä teke mään. Tämän jälkeen pohditaan, millai nen harjoittelu vie parhaiten tavoitetta kohti. Tarvitaanko ehkä lisää lihasvoi maa, kestävyyttä, liikkuvuutta, uskallus ta liikkua tai jotakin muuta? Fysiotera peutti voi auttaa suunnittelemaan har joitteluohjelman, ja auttaa pohtimaan, tarvitaanko tavoitteeseen pääsemiseksi myös muuta harjoittelun lisäksi.
”On tärkeää löytää sellainen liikkumisen muoto, joka innostaa jatkamaan harjoittelua säännöllisesti.”
on myös niitä, jotka liikkuvat hampaat irvessä kivusta huolimatta. Jos pitkit tyneessä selkäkivussa liikkuminen jat kuvasti kipeyttää selkää, väkisin jatka minen ei todennäköisesti vie tilannetta parempaan suuntaan. Tällöin saatetaan tarvita hiukan apua fysioterapeutilta, jotta löydetään vaihtoehtoisia liikku misen tapoja.
taa ohjauksen saamisen myös pidempi en välimatkojen päähän.
Jos harjoittelumuotojen välillä ei ole juurikaan eroa, riittääkö sitten käve ly selkäkipuisen harjoitteluksi? Vastus riippunee muun muassa siitä, mikä ta voitteena on. Jos tavoittelet vaikkapa si tä, että voisit taas nostaa lapsenlapsiasi, tarvitaan kävelyn lisäksi myös muunlais ta harjoittelua. On varmasti ymmärret tävää, ettei pelkkä kävely auta lapsen lapsen nostamisessa. Usein on myös tär keää tarkastella omia liikkumisen tapoja. Moni selkäkipuinen liikkuu varovaisesti ja jännittyneesti kivusta tai sen pelosta johtuen, tai huomaamattaan vanhasta tottumuksesta. Aiemmista kipuvaiheista on saattanut jäädä päälle erilaisia selän jännitystä lisääviä liikkumisen tapoja, jotka saattavat olla toipumisen esteenä. Vaikka moni selkäkipuinen ennemmin varoo selkäänsä, on muistettava, että
Selkä on vahvempi kuin ajattelemme. Usein törmää myös väitteeseen, että kaikki selkäkipuiset tarvitsevat syvi en vatsa- ja selkälihasten harjoittelua. “Vedä napa sisään” -harjoittelu on ollut yleistä niin Suomessa kuin maailmal lakin, vaikka tieteellinen näyttö ei ole osoittanut tämän olevan muuta harjoit telua tehokkaampaa. Vartalon lihasvoi man muutosten on osoitettu olevan hei kosti yhteydessä selkäkivun vähenemi seen ja toimintakyvyn paranemiseen, jo ten harjoittelun vaikutukset perustuvat todennäköisesti muihin tekijöihin kuin pelkkään lihasvoiman parantumiseen. Keskivartalon harjoitteluun liittyy usein myös oletus siitä, että kipeä selkä olisi suojelun tarpeessa ja heikko. Selkä on kuitenkin paljon vahvempi rakenne kuin usein ajattelemme. Moni selkäki puinen tarvitsisikin keskivartalon jän nittämisen sijaan kehon rennompaa ja monipuolisempaa käyttöä. Selkä kestää monenlaisia asioita, kun sitä vähitel len totutamme. Toki jos selän käyttöä on vältellyt vuosia, voivat keskivarta lon lihakset todella olla heikot ja tavoit teen saavuttaminen voi edellyttää myös niiden vahvistamista. Usein niihin ei kuitenkaan ole välttämätöntä kiinnit tää erityistä huomiota, vaan harjoitte lu kannattaa kohdistaa pääasiallisen ta voitteen suuntaiseen toimintaan (esim. lapsenlapsen nostaminen) yksittäisten lihasten sijaan.
Ryhmässä, yksin, läsnä vai etänä? Näyt täisi siltä, että harjoittelu on yhtä teho kasta, toteutui se yksilöllisesti tai ryh mässä. Tätäkin kannattaa pohtia, kun miettii itselleen sopivaa harjoittelumuo toa. Jos tykkää harjoitella ryhmässä, se ehdottomasti kannattaa. Harjoittelun ohjaus voi yhtä hyvin toteutua paikan päällä tai etänä. Etätoteutus mahdollis
Kannattaa siis etsiä liikkumisen tapoja, jotka ovat mieluisia, toteutettavissa ar jessa ja harjoitusmuotoja, jotka auttavat kohti tavoitetta. Vaikka se tällä hetkel lä kipujen takia tuntuisi mahdottomalta ajatukselta ja jos sopivaa liikkumisen ta paa ei ole vielä löytynyt, ei kannata luo vuttaa, vaan etsiä ammattilainen, joka osaa auttaa. Olemme varmoja siitä, että jokaiselle selkäkipuiselle on löydettävis sä jokin sopiva liikkumisen tapa. Riikka Holopainen ft, TtT, kipufysioterapian erikoisasiantuntija
Sami Tarnanen ft, TtT, tule-fysioterapian erikoisasiantuntija
Paukkunen ft YAMK, väitöskirjatutkija
”Liikkua kannattaa kohtuullisesta kivusta huolimatta, sillä se voi auttaa toipumaan nopeammin.”Kuva: Freepik
Olkapää kipeytyy eikä käsi nouse kuten aiemmin. Mistä oikein on
TAVALLISIMPIA SYITÄ olkapään kipey tymiselle on toiminnallinen ahdas olka pää -oireyhtymä SAPS (subacromial pain syndrome). Toiminnallisia olkapään ki putiloja voidaan selvittää erotusdiagnos tisesti ilman kuvantamista. Kipu johtuu kiertäjäkalvosimen jänteiden tulehdus tilasta, joka syntyy yleisimmin jänteiden mekaanisesta hankautumisesta olkali säkkeen alapintaa vasten. Tyypillistä on, että olkanivelen liikuttaminen onnistuu, mutta käsivartta nostaessa olkanivelen etupuolella ilmenee kipua, ja jomottava kipu pahenee öisin.
staattisten työasentojen sekä toistuvien olkavarren kiertoliikkeiden seuraukse na. Yli 50-vuotiailla syynä on usein kier täjäkalvosimen repeämä. Myös huonol la suoritustekniikalla tehty tai liiallinen liikuntaharjoittelu sekä puutteellinen li hashuolto voivat aiheuttaa kipuja.
notko syvenee, jolloin niskan kuormitus lisääntyy.
Joskus vamman jälkeisen pitkällisen kiputilan jälkeen olkapäähän saattaa myös kehittyä jäätynyt olkapää. Kipu on tällöin yleensä laaja-alaisempaa, kipu ja liikerajoitukset lisääntyvät asteittain. Jäätyneessä olkapäässä olkanivelen liik kuvuutta rajoittaa nivelkapseliin pak suuntuminen ja kiristyminen. Vaivan syntyminen on epäselvä. Potilaat ovat yleensä keski-iän ylittäneitä, ja diabe testa sairastavilla jäätynyt olkanivel on viisi kertaa yleisempää.
Ahtaan olkapään syyt vaihtelevat iän mukaan Ahdas olkapää -oireyhtymä (SAPS) on yleinen vaiva: alle 35-vuotiailla syynä on yleensä olkanivelen yliliikkuvuus, 35–50-vuotiailla se syntyy olkaniveltä haitallisesti kuormittavien liikkeiden,
Osa olka-lapaluun välillä kulkevista kiertäjäkalvosinlihasten jänteistä, muun muassa ylempi lapalihaksen jänne kul kee luisen olkalisäkkeen alla, ja usein oireilu syntyy jänteiden joutuessa pin teeseen kireän takakapselin ja heiken tyneiden kiertäjäkalvosin lihasten ta kia. Tyypillisin oire on vihlaiseva kipu käsivarren loitonnuksessa ja olkanive len kiertoliikkeissä sekä leposärky ol kavarren yläosassa. Oireiluun voi liit tyä myös niska- ja hartiaseudun vaivo ja, koska monet käsivartta ja lapaluuta liikuttavat lihakset kiinnittyvät kaula- ja rintarankaan. Olkaniveltä ympäröivien kiertäjäkalvosinlihasten lihasepätasa paino näkyy myös ryhdin muutoksena. Olkapään etupuolen lihasten kireydet saavat hartiat kiertymään eteenpäin ja rintaranka pyöristyy, jos selkäpuolella lapoja lähentävät lihakset ja olkavar ren ulkokiertäjät ovat heikot. Hartioi den eteenpäin kiertyminen heikentää olkanivelen liikkuvuutta ja kaularangan
Oireet ahtaassa olkapäässä saattavat helpottua välillä, mutta voivat palata takaisin. Jos leposärky on voimakasta, lääkärin olkalisäkkeen alle laittama kor tisonipuuduteinjektio auttaa usein rat kaisevasti. Kipua lievittää kylmähoito ja tulehduskipulääkkeet, kipugeelitkin ovat turvallisia käyttää. Olkanivelen pi täminen kokonaan levossa ei kannata, koska se jäykistää helposti olkanivelen.
Jäätyneen olkapään prosessi etenee kuin ylösalainen U-kirjaimen muotoi nen käyrä. Ensimmäisinä kuukausina kipu on lievää ja pahenee vähitellen. Alkuvaiheessa liikuttelu sattuu, jopa pa hentaa tilannetta. Lopulta olkaniveltä ei saa juurikaan liikutettua. Kivun hoito levolla, kylmähoidolla sekä tulehduski pulääkkeellä on alkuvaiheessa suositel tavaa. Nykyisin kipuvaiheessa parane mista nopeuttavana hoitomuotona on käytetty olkanivelen sisään annettua kortisonipistosta ja sen jälkeen kevyt tä olkanivelen liikkuvuusharjoittelua. Aktiivisempi kuntoutus alkaa, kun kipu vähenee. Vasta siinä vaiheessa aktiivi sista harjoitteista on apua liikeratojen palauttamiseksi. Palautuminen normaa liin tilanteeseen voi kestää 1–2 vuotta.
”Ahdas olkapää -oireyhtymä on yleinen vaiva.”
kyse?Kuva: Freepik
Edellä mainituissa olkapäävaivoissa ei hieronnasta eikä manuaalisista hoidois ta ole juurikaan apua, vaan kummassa kin vaivassa tärkeintä on liikkuvuus- ja voimatasapainon parantaminen. Kun toutukseen olisi hyvä kuulua fysiotera peutin selvitys olkanivelen liikkuvuu desta, lihasten voimatasapainosta sekä ergonominen ohjaus. Sen jälkeen pää paino on säännöllisessä ja aktiivisessa kotiharjoittelussa.
Harjoitusohjelma laaditaan yksilölli sesti. Alkuvaiheessa harjoittelussa väl tetään kipua ja kuormitus on kevyttä. Ensisijaisena tavoitteena on parantaa olkanivelen ja lapaluun keskinäistä toi mintaa, koska lapaan kiinnittyvät lihak set liittyvät oleellisesti olkanivelen tuke miseen ja rintakehän ryhtiin. Harjoittelu koostuu nivelen liikkuvuusharjoittelus ta, kiertäjäkalvosinlihasten vahvistami sesta, lapaluuta liikuttavien ja tukevi en lihasten aktivoinnista ja vahvista misesta. Harjoittelun yhteydessä niskan ja hartianseudun asennon kontrolli on keskeistä, koska toisinaan toiminnalliset ongelmat voivat aiheutua myös kaula rangasta. Harjoitusterapiassa edetään yksilöllisesti. Kuormitusta voidaan lisätä asteittain vastuskumiharjoitteilla lihas ten ja jänteiden kuormituskestävyyden parantamiseksi. Oheinen Readin kuntou tusportaat -taulukko kuvaa hyvin, miten harjoittelussa kannattaa edetä.
Sitoutuminen omatoimiseen harjoitte luun on paranemisprosessin aikana erit täin tärkeää. Fysioterapeutin ohjausta ja harjoitteiden suoritustekniikan kont rollointia tarvittaneen varsinkin aluksi muutaman hoitokerran verran, mutta tärkeintä olkapään kuntoutumisessa on omatoiminen säännöllinen harjoittelu. Harjoitteita tulisi tehdä päivittäin.
Liikunta turvalliseksi hyvällä suoritustekniikalla Suurin osa liikuntamuodoista on turval lisia olkanivelen kannalta, mutta hyvän suoritustekniikan hallinta (taito) vähen tää aina olkanivelen epäedullista kuor mitusta. Liikuntalajeissa, joissa noste taan käsiä toistuvasti pään yläpuolelle ilman painoja tai painojen kanssa tai kannatellaan käsivarsia pitkään hartia tasossa, on hyvän suoritustekniikan hal linta sekä olkanivelen ja lavan optimaa linen yhteistoiminta tarpeen.
Olkaniveltä helposti ylikuormittavia lajeja ovat
• mailapelit, kuten tennis, squash, golf ja sulkapallo
• heittolajit, kuten frisbee/ -golf, lento- ja pesäpallo
• kuntosali (käsivarsien nostot laitteessa tai painojen nostot vartalon sivulle)
• kontaktilajit.
Monet liikuntalajit kaipaavat tukihar joitteluna kuormituskestävyyden paran tamiseksi myös käsivarren ja hartiaseu dun lihasten vahvistamista. Harjoittelu on hyvä aloittaa mieluummin kevyeh köillä vastuksilla, kuten kepin kanssa, vastuskumeilla tai käsipainoilla. Hyviä harjoituksia lavan seudun lihasten hal linnan kehittämiseksi ovat myös toimin nallisessa harjoittelussa tai keskivarta lon lihasten harjoittelussa esimerkiksi kyynärnojassa sekä konttaus- tai pun nerrusasennossa tehtävät liikkeet.
”Tärkeintä olkapään kuntoutumisessa on omatoiminen säännöllinen harjoittelu.”
”Jäätyneessä olkapäässä olkanivelen liikkuvuutta rajoittaa nivelkapseliin paksuuntuminen ja kiristyminen.”Marjo Rinne terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti Jari Inkinen fysioterapeutti, Fysios Tampere Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.
Huhtikuussa 2022
Selkäliitossa käynnistyi uusi Vahvistu vertai suudesta verkossa -hanke, jossa luodaan selkäyhdistysten vertaistukitoimintaa varten uusi, etäyh teyksillä toteutettava toimintamalli. Verkossa toimivat vertaistukiryh mät lisäävät selkä- ja niskakipuisten henkisiä voimavaroja ja sopeutu mista selkäkivun kanssa elämiseen.
KORONA-AIKANA kokoontumisrajoi tukset haastoivat selkäyhdistysten va paaehtoisten ohjaaman, kasvokkain ta pahtuvan vertaistukitoiminnan toteut tamista. Vertaistuen tarve ei kuitenkaan hävinnyt. Vertaistukipuhelimet soivat ahkerammin, kun etätöitä tekeville il maantui selkäkipuja. Vertaistukiryhmää kokeiltiin pienimuotoisesti myös verkos sa hyvin tuloksin.
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja etenkin verkkovertaistuen osallistu mismahdollisuuksien luominen nousi vat tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi selkäyhdistyksille suunnatussa kyselys sä keväällä 2021. Tätä varten Selkäliitto laati ”Vahvistu vertaisuudesta verkossa” -hankesuunnitelman, johon Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi kolmivuotisen rahoituksen.
Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hank keen tavoitteena on luoda toimintamal lit erikseen aikuisille ja nuorille selkä- ja niskakipuisille toteutettaviin verkkover
taistukiryhmiin, joita koulutetut vapaa ehtoiset vertaistukijat voivat ohjata. Etäyhteyksillä toimivat vertaistukiryh mät parantavat saavutettavuutta ja mah dollistavat yhdenvertaisen osallistumisen maantieteellisestä sijainnista riippumat ta. Ryhmiin osallistuminen ei edellytä selkäyhdistyksen jäsenyyttä.
Verkossa tapahtuvien vertaistukiryh mien vertaistuen tarkoituksena on vah vistaa osallistujien resilienssiä eli kykyä selvitä arjessa omien voimavarojen tu ella sekä lisätä henkisiä voimavaroja ja merkityksellisuuden tunnetta. Verkko vertaistukiryhmät tarjoavat turvallisen ympäristön jakaa omia selkä- ja niskaki puun liittyviä kokemuksia ja peilata mui den kokemuksia suhteessa omiin.
Omien tuntemusten käsitteleminen luottamuksellisesti toisten, samassa ti lanteessa olevien vertaisten kanssa vä hentää yksinäisyyttä sekä kipuun mah dollisesti liittyvää pelkoa, ahdistusta ja häpeää. Muiden vertaisten ja toipumi sessa pidemmällä olevan vertaistukijan kanssa oivallusten jakaminen auttaa löy tämään selviytymiskeinoja selkä- ja nis kakivun kanssa elämiseen ja tukee sopeu tumista selkä- ja niskakipuun.
Hankkeessa luodaan ensin aikuisten toi mintamalli, josta sovelletaan nuorille sopiva versio. Toimintamalleja kehite tään palvelumuotoilun keinoin yhdessä selkäyhdistysten toimijoiden ja koulu tettujen vertaistukijoiden kanssa vuo den 2022 aikana. Hankekoordinaattori kartoittaa verkkovertaistuen nykyistä tilaa ja haastattelee useita selkäyhdis tysten toimijoita ja vertaistukijoita. Hän selvittää toiveita ja tarpeita verkkover
taistuelle sekä kerää ideoita kehittämi sen tueksi.
Toimintamallin rakennetta ja sisältö jä muotoillaan yhteiskehittämispajoissa. Yhdistysten vertaistukihenkilöt koulute taan toimintamallin käyttöön ja heitä tu etaan vertaistukitoiminnan toteuttami sessa verkossa. Yhdistystoimijat sekä ver taistukihenkilöt koulutetaan myös mark kinoimaan ja viestimään toiminnasta eri kohderyhmille vertaistukea tarvitsevien selkäoireisten tavoittamiseksi. Selkä- ja niskakipuisille suunnatut verkkovertais tukiryhmät alkavat vuonna 2023.
Lue lisää hankkeesta Selkäliiton netti sivuilta: selkakanava.fi/selkaliitto/hankkeet
Jos toimit tai haluaisit toimia sel käyhdistyksessäsi vapaaehtoi sena vertaistukijana ja osallis tua hankkeen verkkovertaistuki toimintamallin kehittämiseen ja ohjaamiseen, ota pian yhteyttä hankekoordinaattoriin.
Vertaistukijana toimiaksesi sinulla tulee olla omakohtaista kokemusta selkäongelmasta ja siitä selviytymisestä tai siihen sopeutumisesta. Seuraava ver taistukijoiden peruskoulutus jär jestetään lauantaina 10.9.2022 Helsingissä.
Lisätietoa hankkeesta: hankekoordinaat tori Johanna Laine, puh. 050 4325 190, sähköposti johanna.laine@selkaliitto.fi
ulkoiluaktivisuus
Luontoalueet entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä
Mikkelin Seudun Selkäyhdistyksen väkeä keväisellä retkellä Norppapolulla Puumalassa. Kuva: Jukka Hyyryläinen
Koronapandemian alkaminen lisäsi ulkoilukertojen määrää ulkoilua har rastavien keskuudessa. Suomalaisilla oli noin 18 % enemmän lähivirkistyskerto ja keväällä ja kesällä 2020 toteutetussa mittauksessa kuin ennen pandemiaa tai 2021 toteutetuissa mittauksissa.
ULKOILUHARRASTUKSET ovat uusim man tutkimuksen mukaan edelleen kes keinen osa suomalaisten elämäntapaa. Aikuisväestöstä 96 prosenttia eli lähes kaikki harrastavat ulkoilua. Retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuoden aikana, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedot teen mukaan suomalaiset ulkoilevat kes
kimäärin kolme kertaa viikossa ja 182 kertaa vuoden aikana. Naiset ovat hie man aktiivisempia ulkoilun harrastajia kuin miehet.
Suurin osa ulkoilukerroista suuntau tuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 % kohdistuu enintään 300 met rin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 % enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa.
Tärkeitä syitä lähteä lähiluontoon olivat fyysisen kunnon ylläpitäminen, stressistä palautuminen ja rentoutumi nen sekä luonnon rauha ja hiljaisuus. Suomalaiset nauttivat lähiluonnon kau niista maisemista sekä luontokokemuk sista. Luonnossa viihdytään myös yhdes sä perheen ja ystävien kanssa.
Lähivirkistyskerroista yli puolet suun tautuu kuntien ylläpitämille ulkoilualu eille tai ulkoilureiteille ja runsas kolmas osa (35 %) pääasiassa yksityisille maa- ja vesialueille.
Lue lisää luke.fi
Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti. Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.
Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon. TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito. Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi
Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään
Syksyn tullen moni pohtii liikun taharrastuksen aloittamista. Jos arkesi on kiireistä, ja liikuntahar rastusten sovittaminen omaan kalenteriin tuntuu vaikealta, kokeile uusia harjoitusvideoitam me silloin kun sinulle parhaiten sopii. Treenit kestävät noin 15–30 minuuttia. Löydät videot Selkäkanavalta ja Jumppakissan Youtube-kanavalta.
Tässä on esittelyssä kaksi har joitusohjelmaa, keppijumppa ja kehonpainotreeni.
Vaihda siis ylle joustavat vaatteet, ota valmiiksi treenissä tarvittavat varusteet ja raivaa riittävästi tilaa ympärillesi. Mukavia treenejä!
Keppi mahdollistaa kehon liikeratojen moni puolisen harjoittamisen ja auttaa liikkeiden hahmottamisessa. Harjoittelu kehittää erityi sesti selkärangan ja nivelten liikkuvuutta, kehonhallintaa sekä tasapainoa.
Treeni on oiva harjoitus sellaisenaan tai se sopii osittain tai kokonaan tehtynä alkulämmittelyksi ennen lihaskuntoharjoittelua tai muuta liikuntasuoritusta.
Paikallisissa selkäyhdistyksissä toimii lukuisia liikuntaryhmiä. Ota yhteyttä omaan selkäyhdistykseesi ja tule mukaan liikkumaan!
Treeniin tarvitset kepin ja joustavat vaatteet sekä riittävästi tilaa.
• Treenin kesto on noin 20 minuuttia.
• Liikkeet tehdään pystyasennossa.
• Paikalla ei ole väliä, treenin voi tehdä sisällä tai ulkona.
• Keppijumpan löydät osoitteesta selkakanava.fi/harjoitusohje/keppijumppa.
Lisää harjoitusohjeita selän ja niskan
Kehonpainoharjoittelulla tarkoitetaan oman kehon painolla suoritettavien liikkeiden tekemistä. Harjoitus kehittää liikehallintaa, lihasvoimaa ja liikkuvuutta. Tässä harjoituksessa alkulämmittely tehdään pystyasennosta ja varsinainen lihaskunto-osuus tehdään jumppamatolla. Treeniin tarvitset jumppamaton ja joustavat vaatteet.
• Harjoitus koostuu alkulämmittelystä, lihaskunto-osuudesta ja loppuverryttelystä.
• Treenin kesto on noin 30 minuuttia.
• Liikkeet tehdään osin pystyasennossa, osin matolla.
• Kehonpainotreenin löydät osoitteesta selkakanava.fi/harjoitusohje/ kehonpainotreeni.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA toteute tussa pitkittäistutkimuksessa löydettiin viisi erilaista liikkumisen muutosryhmää 15 ja 19 ikävuoden välillä. Aktiivisuuden säilyttäjät jatkoivat muita tyypillisemmin urheiluseuraharrastustaan nuorena ai kuisena. Inaktiivisuuden säilyttäjät eivät yleensä kulkeneet koulu- ja työmatkoja itse aktiivisesti liikkuen.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on huo mattu, että nuorten liikkuminen vähenee iän myötä. Tämä keskiarvojen tarkaste luun perustuva tulos kuitenkin peittää alleen aktiivisuuden eri suuntaiset muu tokset.
Tutkimusaineisto muodostui 254 nuo ren liikemittausaineistosta ja kyselyvas tauksista kahdelta mittauskerralta vuo silta 2013–2014 (n. 15-v.) ja 2017–2018 (n. 19-v.). Tutkimus erotteli nuoret ryh miin liikkumisen muutoksen perusteella. Liikemittarilla mitattuna noin puolella nuorista aktivisuus säilyi ennallaan (ak tiivisuuden säilyttäjät ja inaktiivisuuden säilyttäjät). Liikkumista vähentäviä osa joukkoja oli kahdenlaisia: korkealta läh tötasolta keskimääräiselle tasolle aktii visuutta vähentävät ja keskimääräiseltä
tasolta alhaiselle tasolle aktiivisuutta vä hentävien ryhmät. Lisäksi pieni osa tut kituista lisäsi liikkumistaan jo ennestään korkealta lähtötasolta.
Nuoruuden ja aikuisuuden siirtymävai heessa näyttää kaiken kaikkiaan olevan yleistä, ettei aiempi urheiluseuraharras tus enää jatku ja ettei koulumatkaliikku minen vaihdu opiskelu- tai työmatkaliik kumiseksi. Nämä muutokset havaittiin noin kolmasosalla nuorista.
Ryhmien väliltä löytyi mielenkiintoisia
eroja sen mukaan, millaisia muutoksia liikkumisen muodoissa tapahtui tutkitulla ajanjaksolla (15v–19v). Urheiluseurahar rastuksen jatkuminen 19-vuotiaaksi oli yhteydessä aktiivisuuden säilyttäjien ja lisääjien sekä aktiivisuutta korkealta ta solta keskimääräiselle tasolle vähentävi en ryhmään kuulumiseen. Samalla myös urheiluseuraharrastuksen loppuminen selitti korkealta tasolta vähenevään ak tiivisuusryhmään kuulumista.
Urheiluseuratoiminta tukee liikkumi
TERVEYDEN JA hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan joka kolmannella työikäi sellä naisella ja joka viidennellä miehellä paino on noussut vähintään viisi prosent tia viimeisen kolmen vuoden aikana. Pe
rusasteen koulutuksen saaneilla miehillä painonnousu oli yleisempää kuin muissa koulutusryhmissä.
Työikäisistä 20–54-vuotiaista miehis tä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020 (painoindeksi vähintään 25 kg/m2). Vuonna 2018 yli painoisia tai lihavia miehistä oli 59 pro senttia ja naisista 45 prosenttia. Ylipaino ja lihavuus oli yleisintä 55–74-vuotiail la, vaikka tässä ikäryhmässä ei havaittu muutosta ylipainoisten määrässä. Ikä ryhmän miehistä 70 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020.
Lihavuuden ehkäisyyn on entistä tär keämpää saada riittävästi resursseja, sillä
lihavuus on yleistynyt jo pitkään. Koro naepidemia on voinut entisestään vauh dittaa huolestuttavaa kehityssuuntaa.
Työikäisillä elintavat ovat valtaosin pysyneet ennallaan vuosina 2017–2020. Havaitut muutokset ovat olleet moni tahoisia. Muutoksia oli lähes yhtä pal jon niin suotuisaan kuin epäsuotuisaan suuntaan terveyden näkökulmasta. Hy vää kehitystä havaittiin esimerkiksi työ ikäisten miesten lievästi vähentyneessä alkoholin riskikulutuksessa.
Seuraavaksi tutkimuksessa selvitetään, kasaantuvatko epäsuotuisat muutokset elintavoissa tiettyihin väestöryhmiin. Tiedon avulla terveyden edistämisen toi mia voidaan kohdentaa tarkoituksen mukaisesti.
sen ylläpitoa ja ehkäisee aktiivisuuden vähe nemistä. Urheiluseurassa harrastamisen tilal le onkin tärkeää löytää korvaavaa aktiivisuut ta silloin, kun seuraharrastaminen loppuu.
Passiivisesti kuljetut koulu- ja työmatkat sekä urheiluseuraharrastuksen puuttumi nen 15- ja 19-vuotiaana olivat yhteydessä vähäisenä säilyvään kokonaisaktiivisuuteen. Tässä inaktiivisuuden säilyttäjiksi nimetyssä ryhmässä myös koululiikuntaa raportoitiin 15-vuotiaana vähemmän, eli liikuntaa toden näköisesti valittiin harvoin valinnaisaineek si. Lisäksi havaittiin, että heikko itsearvioitu terveydentila oli yhteydessä inaktiivisuuden säilyttäjien ryhmään kuulumiseen.
Vähän liikkuville jo erilaisten matkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisella tavalla voi si tuottaa lisää terveyden kannalta hyödyl listä liikettä päiviin. Tärkeintä olisi löytää itselle mieluisa ja arkeen sopiva tapa liikkua. Myös yhteiskunta voi osaltaan tukea liikku mista säilyttämällä lähikouluja ja esimerkik si huolehtimalla turvallisista kevyenliiken teenväylistä.
Alkuperäinen julkaisu: Aira T, Vasanka ri T, Heinonen OJ, Korpelainen R, Kotkaju uri J, Parkkari J, Savonen K, Uusitalo A, Val tonen M, Villberg J, Vähä-Ypyä H, Kokko SM. Physical activity from adolescence to young adulthood: patterns of change, and their associations with activity domains and sedentary time. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Ac tivity (2021) 18:85. https://doi.org/10.1186/ s12966-021-01130-x
70 vuotta täyttäneistä neljänneksellä pai no laski vähintään viisi prosenttia kolmes sa vuodessa. Vajaat 15 prosenttia 70 vuot ta täyttäneistä oli lopettanut säännöllisen vapaa-ajan liikunnan harrastamisen. Liik kumisen aloitti reilu viisi prosenttia ikään tyneistä.
Ikääntyneiden painonlasku voi kertoa riit tämättömästä ravitsemuksesta ja vähenty neestä liikunnasta, joka on pienentänyt ke hon lihasmäärää. Useimmilla iäkkäillä pai non vakaana pitäminen on tärkeää toimin takyvyn ylläpitämiseksi.
Iän karttuminen voi osaltaan selittää esi merkiksi liikunnan vähentymistä, mutta myös koronaepidemia on saattanut kiih dyttää epäsuotuisaa kehitystä.
Tulokset perustuvat THL:n FinTerveys- ja FinSote-väestötutkimusten tuloksiin.
TUKI- JA liikuntaelinsairaudet aiheut tavat maatalousyrittäjillä suhteellises ti enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä kuin muilla työeläkevakuutetuilla (45 % vs. 34 %). Maataloustyössä riskiteki jöitä ovat muun muassa työkoneiden aiheuttama kehotärinä ja kuormittavat työasennot. Maatalouden kuormitus tekijöistä on tarjolla paljon tutkittua tietoa, ja työn keventämiseksi löytyy monia keinoja.
Maataloustyöhön liittyy useita tukija liikuntaelinsairauksien syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä, kuten trak torilla ajaminen, epätasaisella alustalla kävely, kyykistely ja kumara-kiertynyt työasento.
Euroopan työterveys- ja työturval lisuusviraston vuonna 2020 julkaise man raportin mukaan maatalous on yksi aloista, joissa esiintyy erityisen paljon tule-sairauksia. Esimerkiksi 69 prosenttia työntekijöistä on raportoi nut selkäkivuista.
Lisääntyneestä koneellistamisesta ja automaatiosta huolimatta esimer kiksi karja- ja puutarhatalous sisältää edelleen raskasta lihastyötä ja staatti sia työasentoja.
Maatiloilla työskennellään ajetta villa työkoneilla, joiden aiheuttama kehotärinä on merkittävä tuki- ja lii kuntaelinsairauksien riskitekijä. Kun valitaan ajoneuvoja työkäyttöön, kan nattaisi aina arvioida kyseisen laitteen tärinäaltistusta ja -vaimennusta. Vali tettavasti kehotärinätasoista on saata vissa niukasti tietoa.
Koska tärinää ei voida täysin poistaa, sen aiheuttamaa kuormitusta tulisi vä hentää. Koneet ja laitteet tulisi pitää kunnossa ja kiinnittää huomiota työja ajotapaan. Lisäksi työtä kannattaisi organisoida esimerkiksi työvaiheita yhdistämällä sekä hyödyntämällä työ kiertoa. Ylipäätään kannattaa välttää pitkään työskentelyä saman työteh tävän parissa.
Työnantajan velvollisuus on teh dä työn vaarojen selvitys ja arviointi,
minkä avulla voidaan määrittää kuor mittavimmat työasennot, liikkeet ja nostot. Lisäksi selvityksen perusteella voidaan miettiä, miten ylikuormitus ta voidaan vähentää tai poistaa ko konaan.
Kun aluehallintovirastojen työsuoje lun vastuualueet tekevät työsuojelu tarkastuksia maatalouden työpaikoil le, tuki- ja liikuntaelinsairauksien en naltaehkäisyyn kiinnitetään erityisesti huomiota.
Lähtökohtana tulisi olla nostami sen välttäminen. Kantamisen sijaan voi hyödyntää kuljettimia tai rulla koita ja pohtia, ovatko kaikki siirrot tarpeellisia.
Maataloudessa on paljon toistotyötä, jolloin tärkeää olisi varmistaa työkier ron lisäksi hyvä työasento. Toistotyös sä tulisi arvioida esimerkiksi työtason korkeus, ja sen tulisi mielellään olla säädettävissä. Tuki- ja liikuntaelimis tön kannalta on hyödyllistä, jos työ tä tehdessä voi välillä vaihtaa puolta.
Maataloudessakin yleistyneessä is tumatyössä tulisi pitää selkä suorana ja tukevasti kiinni selkänojassa niin, että luonnollinen notko säilyy eikä ala selkä pyöristy. Myös istuimen säädöt kannattaa tarkistaa.
Kädet koholla tehtävää työtä voi si helpottaa ulkoisten tukirankojen eli eksoskeletonien avulla myös puu tarha-alalla ja maataloudessa. Muil ta aloilta saatujen alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että ulkois ten tukirankojen avulla kuormitusta voitaisiin kohdistaa tasaisemmin olan, ylä- tai alaselän lihaksiin. Lisäksi mit tauksissa on havaittua, että lihasten aktiivisuus eksoskeletonia käytettä essä on pienempi kuin ilman sitä. To ki maatalouden töissä eksoskeletoneja tulisi arvioida erikseen.
Lähde: Työterveyslaitos, Terveellinen työ 2020–2022 – Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanja.
Tule-sairaudet aiheuttavat maataloudessa eniten työkyvyttömyyttä – työn keventämiseen uusia keinoja
Kipu on yleisin hoi toon hakeutumisen syy. Se koskettaa monia ja aiheuttaa sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia niin yksilölle kuin yh teiskunnalle. Kirjoitus sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, mistä kivussa on kysymys, mikä on sen merkitys ja miten kivun hoito on Suo messa järjestetty.
KIPUAISTIN TEHTÄVÄNÄ on varoit taa uhkaavasta vaarasta. Se turvaa myös vaurion paranemista; kipeä kehonosa pyritään pitämään levossa, jotta vaurio saa rauhassa toipua. Paranemisen myö tä kipu vähenee ja aktiviteetit palaavat normaaleiksi. Kipuaisti on välttämätön elossa säilymisen kannalta. Harvinai nen geenimutaation aiheuttama synnyn näinen kyvyttömyys aistia kipua johtaa kuolemaan nuorella iällä vammojen ja niiden komplikaatioiden takia.
Kipu on epämiellyttävä kokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan tai jota kuvataan kudosvaurion käsit tein. Akuutti kipu voi merkitä henkeä uhkaavaa hätätilannetta, jossa välitön tutkimus ja hoito ovat tarpeen. Toisaal ta kivun taustalla ei tarvitse välttämät tä olla lainkaan elimistölle haitallista
tapahtumaa. Kipu on henkilökohtainen kokemus, jota ei pidä kyseenalaistaa, vaan pikemmin pyrkiä kartoittamaan sen taustoja ja mekanismeja.
Kliinisessä työssä kipu on oire, jon ka syy ja hoitomahdollisuudet – sekä syynmukainen että oireenmukainen –pyritään selvittämään. Psykososiaali set tekijät, kuten mieliala, odotukset, pelot, aiemmat kokemukset ja opitut käyttäytymismallit, vaikuttavat kivun kokemiseen. Kivun moniulotteisuuden vuoksi diagnostiikka edellyttää riittäviä tietoja kipufysiologiasta, huolellista po tilaan tutkimista ja biopsykososiaalista hoito-otetta.
Pitkäkestoinen kipu on yleistä
Pitkäkestoinen kipu on yleinen vaiva. Euroopan maita koskevan tutkimuk sen mukaan viidesosalla aikuisista on yli puoli vuotta kestänyt kiputila, joka oireilee useita kertoja viikossa, on voi makkuudeltaan vähintään kohtalainen ja alentaa toimintakykyä. Yleisimpiä ki vun aiheuttajia ovat nivelrikko, selkä rangan rappeumamuutokset ja vammo jen jälkitilat.
kittävä koettuun huonoon terveyteen liittyvä tekijä. Aikuisväestöstä 27 pro senttia koki terveytensä kohtalaiseksi ja 8 prosenttia huonoksi, ja päivittäisestä kroonisesta kivusta kärsivien koettu ter veydentila oli huono 12 kertaa todennä köisemmin kuin kipua kokemattomilla ihmisillä.
Kipu luokitellaan syntymekanismin ja keston mukaan
Kipu on yleisin hoitoon hakeutumi sen syy. Suomen terveyskeskuksissa 40 prosenttia lääkärissä käynneistä tehdään kivun vuoksi, ja noin viidesosalla poti laista kipu on kestänyt vähintään puoli vuotta. Suurin osa kroonisista kivuista johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista (tules) tai on neuropaattisia kiputiloja. Suomalaisen väestötutkimuksen mu kaan krooninen kipu on erittäin mer
Syntymekanismin perusteella kipu luo kitellaan nosiseptiiviseksi eli kudosvau riokivuksi, neuropaattiseksi eli hermo vauriokivuksi ja idiopaattiseksi eli me kanismeiltaan puutteellisesti tunnetuksi kivuksi. Kudosvauriokivun syynä on ki pureseptorien aktivoituminen fysikaali sen tai kemiallisen ärsykkeen seurauk sena tilanteessa, jossa kudosvaurio on tapahtunut tai se on uhkaamassa. Kudos vauriokipuviesti välittyy joko somaatti sia tai viskeraalisia (sisäelimellisiä) kes kushermostoon tuovia säikeitä pitkin. Kudosvauriokivussa itse kipurata säilyy vaurioitumattomana. Esimerkkejä tästä ovat nivelrikon, tulehduksen ja iskemian aiheuttama kipu.
Neuropaattinen eli hermovauriokipu syntyy kipuradan vaurion seuraukse na. Mikäli kiputilan taustalla ei ole osoi tettavissa kudosvauriota eikä kivunais tintajärjestelmän vauriota, on kyse ns. idiopaattisesta kivusta (itsesyntyinen, itsenäinen, ilman tunnettua syytä alka va). Potilaalla voi olla yhtaikaa useita eri kiputyyppejä.
”Potilaalla voi olla yhtaikaa useita eri kiputyyppejä.”
”Kipu on henkilökohtainen kokemus, jota ei pidä kyseenalaistaa.”
Keston perusteella kipu luokitellaan akuuttiin ja krooniseen kipuun. Kipu on krooninen, jos sen kesto ylittää kudos vaurion paranemiseen tarvittavan ajan. Kroonisen kivun syynä voi olla jatku va kipureseptoreiden ärsytys (krooni nen kudosvauriokipu esim. nivelrikko), vaurio kipuradassa (hermovauriokipu) tai muutokset kipuaistin sentraalisessa säätelyssä (idiopaattiset kipuoireyhty mät, kuten fibromyalgia, kudosvaurion paranemisen jälkeen jatkuva pitkäkes toinen kipu). Näissä tilanteissa kivun kroonisuuden määritelmä on sopimus varainen, esimerkiksi vähintään kolme kuukautta.
Pitkäkestoisen kivun hoidon järjestäminen
Kipukokemus on moniulotteinen. Siihen nivoutuu aistimuksen lisäksi sekä tunneelämä että älyllinen arviointi. Kipu on merkittävin potilaan toimintakyvyn ja elämänlaadun huonontaja. Kivun mit taaminen on vaikeaa, ja sen arvioinnissa on luotettava potilaan ilmoitukseen. Ki vun hyvä hoito edellyttää luottamuksel lista hoitosuhdetta omalääkärin kanssa ja toimivia hoitoketjuja perusterveyden huollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Kipu aiheuttaa sekä välittömiä tutki mus-, hoito- ja kuntoutus- että välillisiä sairauspäiväraha- ja eläkekustannuk
sia sekä tuotantopanoksen menetyksiä. Suomessa sairauspäivärahakausista noin kolmasosassa syynä on tuki- ja liikunta elinsairaus, josta yleisin on selkäkipu.
Jos kipu jatkuu potilasta merkittäväs ti haittaavana perusterveydenhuollon hoito- ja kuntoutustoimista huolimatta, potilas voi tarvita erikoislääkärikonsul taation. Jos kivun syy on epäselvä, suosi tellaan erikoissairaanhoitokonsultaatio ta vaikeassa kivussa yhden kuukauden ja kohtalaisessa kivussa kolmen kuukauden kuluessa. Jos kivun syy tiedetään, lähe te ohjataan alueellisten hoitoketjujen mukaisesti erikoissairaanhoitoon, johon pääsyn tulee toteutua kuuden kuukau den kuluessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on oh jeistanut pitkäkestoisen kivun hoidon järjestämisen ns. hoitotakuuohjeissa. Pe rusterveydenhuollon tehtäviin kuuluvat kivun perusdiagnostiikka, pitkittymisel le altistavien tekijöiden kartoitus, syynja oireenmukainen hoito, työkykykan nanotot, potilaan omien selviytymiskei nojen tukeminen, sairauden tai vamman edellyttämän lääkinnällisen kuntoutuk sen järjestäminen sekä potilaan lähet täminen tarvittaessa moniammatilli seen laitoskuntoutukseen. Leikkauksen ja vamman jälkeisen kivun pitkittyessä ensiarvio tehdään hoitaneessa yksikös sä, ja pääsyn kipukonsultaatioon tuli si toteutua vaikeassa kivussa yhden ja kohtalaisessa kivussa kolmen kuukau den kuluessa.
Tällä hetkellä varsinkaan pitkittyvän ja kroonistuneen kivun hoidon järjestä minen suurimmassa osassa sairaanhoi topiirejä ei valitettavasti toteudu edellä mainituissa aikarajoissa.
Timo Pohjolainen dosentti, fysiatri, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityspätevyys
Artikkelisarja kivusta jatkuu lehden seuraavassa numerossa.
”Kivun mittaaminen on vaikeaa, ja sen arvioinnissa on luotettava potilaan ilmoitukseen.”
PISTÄÄ, JYSKYTTÄÄ, jomot taa, viiltää, repii, puristaa. On ko kipua poteva tuomittu elä mään onnettomana? Onko hy vä elämä tarjolla vain kivut tomille?
Pystymme yleensä yksityis kohtaisesti kuvailemaan, mil laista kipu on, mutta harvoin pysähdymme pohtimaan, mitä kipu on. Kivun olemuksen ym märtäminen kuitenkin johdat taa kohti parempaa elämän laatua.
Mitä on kipu -kirjan kirjoit
taja terveystieteiden tohtori ja OMT-fysioterapeutti Tapio Ojala käsittelee teoksessaan kipua sen määritelmän mu kaisena kokemuksena. Kipu kokemukseen ovat yhteydessä monet tunteisiin, ajatuksiin ja elämäntilanteeseen vaikutta vat asiat. Kivun pysyvyyden hyväksyminen vaatii muutos ta ajattelutavassa, sillä mitä kielteisemmät ajatukset kipua kohtaan on, sitä heikompi on elämänlaatu. Kirja johdattaa lukijan tarkastelemaan omaa
kipukokemustaan ja etsimään hyvän elämän lähteitä krooni sesta kivusta huolimatta. Te os tarjoaa tärkeää tietoa ki vun hoidon tueksi myös ter veydenhuollon ammattilaisil le, sillä usein kivun hoidossa keskitytään vain kipuun eikä ihmiseen, joka sitä potee.
Kipua ei voita sotimalla si tä vastaan. Sen voittaa lopet tamalla sodan. Elämä voi olla antoisaa kroonisesta kivusta huolimatta.
Ojala on työskennellyt pit
KIPU ON kroonistunutta, kun se muuttaa tapaa elää. Pääasia ei ole miten tai miksi kipu on tullut, vaan ratkaisevaa on, mitä kroonisen kivun kanssa elävä voi tehdä hallitakseen kipua niin, että voi jatkaa elä määnsä.
Kuinka hallita kroonista ki pua -kirjassa tiivistyy kahden kansainvälisesti tunnetun tut kijan ja kliinisen psykologin, Dennis Turkin ja Frits Winte rin, kroonista kipua koskevan työn tulokset. Kirjan 10-vai
heinen omahoito-ohjelma pe rustuu sekä kirjoittajien tie teelliseen tutkimukseen että heidän käytännön työskente lyynsä kipupotilaiden kanssa, vuosikymmenten ajan.
Omahoito-ohjelma toimii oppaan roolissa: se näyttää lu kijalle suuntaa ja haastaa lu kijaa ottamaan vastuuta ki punsa ja elämänsä hallinnas ta. Kivun kanssa eläminen on prosessi, ei lopputulema. Ih minen voi työskennellä aino astaan kehonsa kanssa, ei sitä
OPISKELUterveydenhuol lon järjestäminen ja ohjeis tus ovat uudistuneet paljon viime vuosina. Tällä hetkellä yli 700 000 nuorta tai nuorta aikuista kattava opiskeluter veydenhuolto ja sen toimin taympäristö on lainsäädän nön ansiosta entistä vakiin tuneempaa. Opiskelijoiden terveydestä, hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehti minen ei ole vain terveyden huollon ammattilaisten teh tävä, vaan siihen tarvitaan laajaa yhteistyötä oppilai
tosten ja opiskelijajärjestö jen kanssa.
Kirjan alussa tarkastellaan opiskelijajoukon moninai suutta sekä nuoren ja nuo ren aikuisen psyykkistä ja psykososiaalista kehitystä ja elämänvaiheen haasteita eri näkökulmista. Toisessa osassa kuvataan opiskeluterveyden huollon tavoitteet ja tehtävät sekä oppilaitosten ja opiskeli jajärjestöjen toiminta ja roo lit hyvinvointityössä. Kirjas sa käsitellään myös opiskeli joiden terveyden ja opiske
vastaan. Älä anna kivun joh taa elämääsi, koska voit tehdä sen itse. Tavoitteena on aut taa kroonisen kivun kanssa elävää tuntemaan itsensä psy kologisesti palautumiskykyi seksi.
Kirjan sisältämä omahoitoohjelma on korostuneen toi minnallinen, siksi pelkkä kir jan lukeminen ei riitä. Ohjel maan sisältyvät menetelmät on kehitetty aktiivisesti ar jessa käytettäviksi. Ohjelmaan sisältyvät suomenkieliset lo
kään erityisesti kroonista ki pua potevien kanssa. Lisäksi hän voi samastua kroonista kipua sairastaviin, koska hän itsekin sairastaa pitkäaikaista selkäkipua. (MS)
Tapio Ojala: Mitä on kipu, Tuuma, 2022.
lukyvyn edistämistä niin yh teisöllisenä kuin yksilöllisenä toimintana. Lopuksi käydään läpi opiskelijoiden yleisiä ja erityisiä terveysongelmia keskittyen aiempaa painosta enemmän mielenterveyteen.
Opiskeluterveys on suun nattu erityisesti terveyden huollon sekä oppilaitosten työntekijöille. Se soveltuu hyvin myös opiskelijajärjes töissä toimiville, muille opis kelijoiden hyvinvointityöhön osallistuville sekä päättäjil le. (HK)
makkeet ovat kirjan lukijan käytettävissä myös verkkosi vuilla. (MS)
Dennis Turk, Frits Winter: Kuinka hallita kroonista kipua, Hogrefe, 2022.
Kunttu Kristina, Komulainen Anne, Kosola Silja, Seilo Noora, Väyrynen Tommi (toim.): Opiskeluterveys, Duodecim, 2021.
Nikamasiirtymä tarkoittaa selkänikaman siirtymistä eteenpäin suhteessa alempaan nikamaan. Siirtymä syntyy tyypil lisesti kasvuiässä ja sitä esiintyy enemmän nuo rilla urheilijoilla. Syynä on yleensä nikaman taka kaaren rasitusmurtuma. Nikamasiirtymää esiintyy tutkimusten mukaan noin kuudella prosentilla väestöstä. Tavallisin oire on alaselän kipu.
KYSYMYKSIIN nikamasiirtymästä vas tasi ortopedian ja traumatologian eri koislääkäri Heikki Österman Ortonista.
Mikä on nikamasiirtymä ja miten se syntyy?
Nikamasiirtymä eli spondylolisteesi on selän sairaus, joka kehittyy nikama kaaren rasitusmurtuman (nikamakaa ren höltymän) seurauksena. Se syntyy tyypillisesti alimpaan lannenikamaan (L5) kasvuiän aikana. Nikamasiirtymää tavataan enemmän lapsilla, jotka harras tavat paljon urheilua. Tyypillisiä lajeja ovat voimistelu ja tanssi, mutta myös joukkuepeleissä, kuten jalkapallo, jää kiekko, pesäpallo, ja kenttälajeissa, esi merkiksi keihäänheitossa sitä tavataan.
Nikamasiirtymälle on olemassa perin nöllinen alttius, joten vaivan voi myös saada, vaikka ei urheilisi lainkaan. Nika masiirtymä johtaa välilevyn kulumaan, mutta kuluma ei sinänsä aiheuta nika masiirtymää.
Miten nikamasiirtymä oireilee ja miten oireita voi helpottaa?
Siirtymän tavallisin oire on alaselän kipu. Hermosärky on mahdollista, mut ta ei kovin tavallista. Kipua hoidetaan harjoittelun rajoituksella eli tehdään ki vuttomasti onnistuvia asioita ja lisätään rasittavuutta kivun helpottaessa. Tavan omaiset särkylääkkeet ja fysioterapeut tinen hoito kannattaa kokeilla. Nikama siirtymistä suuri osa on hyvänlaatuisia ja niiden oireilu rauhoittuu kuormitus ta pienentämällä. Tavoitteelliselle ur heilijalle tämän hyväksyminen voi ol la vaikeaa.
Kasvaako siirtymä iän mukana?
Siirtymän kasvu on kasvuiässä mah dollista ja siksi kertaalleen todettua siir tymää täytyy seurata kasvukauden aika na. Suurin osa siirtymistä säilyy pieni nä, mutta joskus siirtymä saattaa kasvaa merkittävästi. Etenevä siirtymä vaatii usein leikkaushoitoa, siksi seuranta on tärkeää. Siirtymän suuruus ei sinänsä ole aihe leikkaushoitoon, todettu merkittä vä siirtymän kasvu sen sijaan on.
Milloin nikamasiirtymä vaatii leikkaushoitoa?
Pitkittyvä ja elämää haittaava kipu voidaan hoitaa siirtymävälin luudutus leikkauksella. Leikkaukseen joudutaan
usein myös silloin, jos siirtymään liittyy hermokipuoire. Seurannassa merkittä västi kasvanut siirtymä on myös syy luu dutukseen. Luudutus on iso toimenpide, josta kuntoutuminen vie pitkään, puoli sen vuotta minimissään.
Voiko nikamasiirtymän saada myös myöhemmällä iällä?
Nikamasiirtymä voi myös syntyä ku luman seurauksena vanhemmalle ihmi selle. Tällöin ongelma on yleensä selkä ydinkanava ahtaus ja nikamasiirtymä on vain siihen liittyvä sivujuonne (dege neratiivinen nikamasiirtymä). Tämä on eri sairaus ja sitä hoidetaan selkäydin kanavan ahtauman hoitoperiaatteiden mukaisesti.
jumppaohjeeseen. Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin. Tilaa tauko jumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus
MIKSI NÄIN KÄY MINULLE? Tätä ky symystä toistelin, kun kolmekymppise nä kilpaurheilijana kipujen katkoman yöunen jälkeen ryhdyin tekemään jo ka-aamuista rituaaliani.
Miksi koko ikänsä liikkuneelle voi tehdä tiukkaa päästä ylös sängystä? Olin oppinut, että pääsen parhaiten aamulla pystyasentoon, kun ensin vääntäydyn kyljelle ja peruutan sieltä käsillä työntä en polville ja sieltä varovasti jalka ker rallaan lattialle seisomaan. Tuskanhiki oli pinnassa ja usein seisoma-asento oli todella vino, koska ylijännittyneet lihakset vetivät selkärankaa kaarelle toiselle puolelle. Mieliala oli maassa ja ahdisti jo valmiiksi, miten selviän edes sä olevasta päivästä.
Selkäkipujeni syy oli todennäköises ti toisaalta liiallisessa ja liian yksipuoli sessa harjoittelussa, johon keho reagoi kiristämällä tiettyjä lihaksia. Toisaalta asioiden etenemiseen huonoon suun taan vaikutti varmasti tapani lojua pit kiä aikoja toisella kyljellä. Lääkäri totesi verikokeiden perusteella, että minulla on myös taipumusta reumaoireisiin, kuten oli myös lähisukulaisteni koh dalla. Kävin hieronnassa, kävin kirop raktikolla, kävin fysioterapiassa. Olisin tehnyt mitä tahansa, jos joku olisi vain osannut ottaa piinaavat kivut pois. Toi sinaan hoidot toivat hetkeksi helpotus ta, mutta kipu tuli aina takaisin.
Keskustelin aiheesta paljon fysiotera peuttiystäväni Mika Pihlmanin kanssa ja aloin muodostaa näkemystä aktii visen liikkeen merkityksestä kipujen hoidossa. Samoihin aikoihin hakeu
duin myös yhdysvaltalaisen tanssin opettaja Nurit Krausin koulutukseen. Nurit oli kuntouttanut itsensä sänky potilaasta huippukuntoon, joten imin hänen osaamistaan ja ajatuksiaan in nolla. Olin harjoitellut nuoresta alka en itämaisia kamppailulajeja ja joogan erilaisia tyylisuuntia, joista minulla oli tiedossa melkoinen määrä erilaisia ke hoa huoltavia harjoitteita. Selkäkivun ollessa pahimmillaan juuri mikään har joite ei vain ollut mahdollinen.
Yksi asia johti toiseen, toinen kol manteen ja vähitellen minulla oli käy tössä muutamia yksinkertaisia liikkeitä, joita pystyin tekemään ja joiden huoma sin tekevän todella hyvää selälle. Pää tin kokeilla mitä tapahtuu, jos tekisin
liikkeitä päivittäin aina kun muistan. Vähitellen minimaalisesta liikeradas ta alkaneet liikkeet alkoivat laajentua ja pystyin hengittämään normaalisti liikkeiden aikana. Tämä havainto an toi toivoa ja päätin jatkaa. Testasin ja muokkasin liikkeitä, edistymisen myötä kehittelin niihin lisää haasteita. Kunnes eräänä aamuna se tapahtui.
Heräsin lähes kivuttomana.
Tunsin toki edelleen kireyttä ja ais tin, että pienikin virheliike voisi saada kivun esiin, mutta jokin oli silti muut tunut. Pääsin sängystä ylös vaivatto mammin ja ensimmäisten harjoitus liikkeiden jälkeen selkä tuntui toimivan hienosti. Voitte uskoa, että olin onnel linen. Pieniä ylä- ja alamäkiä on tämän jälkeen tullut, mutta uskallan näin 15 vuotta myöhemmin sanoa, että olen saanut selkäkipuni hallintaan. Ja nimen omaan hallintaan, sillä tunnen kehoni. Muutaman päivän voin laiminlyödä liik keiden tekemistä, mutta neljäntenä tai viimeistään viidentenä päivänä keho sa noo sopimuksen irti. Parempi siis tehdä pieni määrä liikkeitä usein, mielellään ihan joka päivä, ja pitää vaivat loitolla.
Tein myös päätöksen auttaa muita vastaavista ongelmista kärsiviä, koska tiedän, miten kurjaksi elämänlaatu voi selkäkivun takia laskea. Loimmekin yh dessä Roosa Närhen kanssa harjoitus konseptin, joka kehittää liikkuvuutta, kehonhallintaa, voimaa ja kestävyyt tä. Harjoitteiden avulla pidin ja pidän edelleen selästäni huolta.
Monikäyttöinen laukku, jonka kanssa näy tät hyvältä ja näyt hyvin! Kaksi vetoketjullista taskua. Säädettävä hihna, jossa pikalukitus. Säädettävyyden ansiosta laukku sopii käytettäväksi niin vyötäröllä kuin olan yli.
Koko: 38 x 14 x 8 cm Tilavuus: 2,5 litraa Materiaali: 85 % polyesteriä, 15 % puuvillaa Hinta 24,90 € + postikulut
Vuotamaton, kestä vä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.
Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut
Tilaa itsellesi tai lahjaksi. Tilaukset: selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteita tuet Selkäliiton toimintaa.
Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi. Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.
Jäsenedut:
• Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa
• Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet)
• Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club)
• Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia
• Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia
allekirjoitus:
Espoon Selkäyhdistys (26 €)
Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi
Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi
Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €)
Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net
Helsingin Selkäyhdistys (26 €)
Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi
Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)
Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi
Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €)
Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com
Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €)
Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi
Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €)
Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com
Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €)
Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com
Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com
Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €)
Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com
Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi
Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €)
Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi
Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €)
Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644
Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €)
Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com
Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)
Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi
Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €)
Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com
Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)
Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com
Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/
Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (24 €)
Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com
Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi
Porvoon Seudun Selkäyhdistys ryBorgånejdens Ryggförening rf (18 €)
Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net
Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €)
Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net
Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi
Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €)
Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi
Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com https://sataselka.webnode.fi/
Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €)
Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com
Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com
Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €)
Aarne Heikkilä (pj) 0400 661682, aarne.heikkila@netikka.fi
Aila Aho (siht.) 0400 827905, aila.aho@gmail.com
Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com
Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €)
Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com
Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com
Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Vertaistukiasiat sss.vertaistuki@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/
Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €)
Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com
Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €)
Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com
Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi
Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €)
Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi
Turun Seudun Selkäyhdistys ry (27 €)
Kaarina Frosterus (varapj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi
Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)
Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi
Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €)
Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.lähellä.fi
Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €)
Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/
Vantaan Selkäyhdistys (26 €)
Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi
Käsityökerho alkaa ke 7.9. klo 13 ja jatkuu kah den viikon välein.
Keskustelukerho maanantaisin alk. 12.9. klo 14. Lukupiiri klo 14 joka kuukauden viimeinen tor stai.
Liikunnat alkavat 29.8. Ryhmät samat kuin keväällä. Ohjaaja Kaisa Rossi, puh. 040 705 4331. Selkäilta 3.10. ja 7.11.
Teatterimatka Riihimäelle 29.10. klo 15 ”Kohtalon tango”.
Pikkujoulumatka Tallinnaan 30.11.–1.12. Yöpyminen hotellissa. Tarkemmat tiedot Selkik sestä ti klo 10–11 tai puh. 050 846 6456. www.heisely.net
Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset
Syyskauden liikuntaryhmät käynnistyvät 29.8. Tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pila testa ja kehonhuoltoa, 24 viikoittaista liikunta ryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Lii kunta-aikataulu ja ilmoittautumislinkit löyty vät kotisivuiltamme: www.selkayhdistykset.fi.
Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmät käynnistyvät 29.8. Seniori -liikuntaryhmiin voi vat osallistua maksutta 60+ ikäiset helsinkiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa ja etäjumppaa. Li sätietoa kotisivuilta www.selkayhdistykset.fi tai puh. 044 360 0201.
Selkäillat Helsingissä, Kampin palvelukeskuk sessa, tiistaisin 20.9., 18.10., 15.11. ja 13.12. klo 17–19. Selkäillat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia vertaistapaamisia, tilaisuudessa kahvitarjoilu.
Selkäillat Espoossa, Sellon kirjastossa, kes kiviikkoisin 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 17.30–19. Selkäillat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia vertaistapaamisia, tilaisuudessa kahvitarjoilu. Uusia nettijumppia tulossa myyntiin syys kuussa! Jumppavideoiden avulla voit harjoitella pilatesta ja selkäjumppaa kotona. Lisätietoa koti sivuiltamme www.selkayhdistykset.fi. Syyskokous ti 22.11. klo 18. Esityslistalla sään tömääräiset asiat, kuten hallituksen jäsenien valinta, toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodelle 2023. Kokouspaikkana yhdistysten toimisto os. Oltermannintie 8, Hel sinki. Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten (Hel sinki, Espoo ja Vantaa) jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita. Ilmoittauduthan etukäteen puh. 044 360 0201 tai kotisivujemme kautta www.sel kayhdistykset.fi.
Lisätietoa toiminnasta löydät sivuiltamme www. selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.
Suositut ja tehokkaat jumppamme alkavat ma 5.9. Jumppaamme 4 kertaa viikossa hintaan 80 euroa/jäsen.
Ma 18.30–19.30 Reipas fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali. Ti 18.30–19.15 Vesijumppa, Maikki Lähteenmä ki, Uimahalli HML.
Ke 18.00–19.00 Passeli fysiokimppajumppa,
Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali. Pe 16.00–17.00 Venyttelyjumppa, Merja Sopen perä, Uimahallin liikuntasali. Syyskauden kausimaksu 80 euroa/jäsen, 100 euroa/ei-jäsen maksettava 20.9. mennessä selkäyhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53. Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Viestikenttään laitettava ehdottomasti kenen jumppa maksetaan. Maksu Smartum- ja Eazybreak-maksut vain netin kautta, setelit eivät enää kelpaa. Muista merkitä ruksi salilla olevaan listaan joka kerta osallistu essasi jumppaan! Vesijumpan osallistujalista on aulassa olevassa lokerossa numero 3. Merkitse siihen osallistumisesi, kiitos! Ilmoittaudu jumppiin nettisivuillamme www. kantaselka.fi olevan linkin kautta tai sähköpos tilla salme.mannikko.khsy@gmail.com tai teksti viestillä/puhelulla 050 4694793 / Salme. Lisätietoja saat sähköpostilla eero.kainulainen@ pp2.inet.fi tai puh. 050 5522 720.
Liikuntaryhmät syksy 2022 Selkäyhdistyksen liikunta on suunniteltu selkä- ja niskaongelmaisille kuntouttavaksi tai ennaltaeh käiseväksi toiminnaksi. Pienryhmiä ohjaavat am mattitaitoiset fysioterapeutit ja itämaisen tanssin opettaja Eija Kolehmainen. Ilmoittautumisohjeet löytyvät kunkin ryhmän kohdalta. Yhdistyksemme jäsenet ovat etuoikeutettuja al la oleviin ryhmiin. Ei-jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan, mikäli paikkoja jää. TILAA RYHMISSÄ
Vesijumppa Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL. Torstaisin alkaen 1.9. klo 17.30–18.30. Oh jaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Sitovat ilmoittautumiset Petra Pirttimäelle 26.8. mennes sä petra.pirttimakii@gmail.com tai puh. 040 512 36 48. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.9. mennes sä KeskiSuomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Telkänpesän vesijump pa syksy 2022.
Pilates Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Maanantaisin alkaen 5.9. klo 18.00–19.00. Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, liikunnanohjaaja, LitM, TtK. Ilmoittau tumiset 20.8. mennessä hemmola@student.uef.fi tai puh. 050 3680337. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 110 € lukukaudelta ja ei-jä seneltä 135 €. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä KeskiSuomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Pilates syksy 2022 Itämainen tanssi I Viitajyvä Sali 1, Viitanie mientie 11–13, 40720 Jyväskylä. Maanantaisin alkaen 5.9. klo 16.00–17.30. Ryhmään otetaan korkeintaan 15 osallistujaa. Ohjaajana toimii Eija Kolehmainen. Ilmoittautumiset 26.8. mennessä Eija Kolehmainen eja.kolehmainen@gmail.com tai puh. 040 820 7687. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 80 € lukukaudelta ja eijäseneltä 100 €. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Itämainen tanssi 1 syksy 2022. Itämainen tanssi II Viitajyvä Sali 1, Viitanie
mientie 11–13, 40720 Jyväskylä. Torstaisin alka en 1.9. klo 16.00–17.30. Ryhmään otetaan kor keintaan 15 osallistujaa. Ohjaajana toimii Eija Kolehmainen. Ilmoittautumiset 26.8. mennessä Eija Kolehmainen eja.kolehmainen@gmail.com tai puh. 040 820 7687. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 80 € lukukaudelta ja eijäseneltä 100 €. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Itämainen tanssi II syksy 2022.
Sääntömääräinen syyskokous & asiantun tijaluento ke 12.10. klo 17.30–18.30. Paikka: Reaktori-sali, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Kokouksen jälkeen klo 18.30 asian tuntijaluento ajankohtaisesta aiheesta. Esittäjä ja aihe vielä avoin.
Vertaistukea laulaen. Laula kanssain -lauluil tapäivät joka kuukauden toinen torstai 13.10., 10.11. ja 8.12. klo 13.00–15.00 Jyväskylän Reu mayhdistyksen tiloissa, Kilpisenkatu 18, 40100 Jyväskylä. Lauluja säestää Aila Kuokkanen.
Vertaistukea laulaen -joulujuhla. Laula kans sain -lauluiltapäivä ti 13.12. klo 13.00–15.00. Jyväskylän Reumayhdistyksen tiloissa, Kilpisen katu 18, 40100 Jyväskylä. Lauluja säestää Aila Kuokkanen.
Aloitamme syyskauden 2022 toiminnan ma 5.9. alkavalla viikolla
Liikunta
Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2
Latinalaistanssi (viite 5555) ma 5.9.–12.12. klo 16.45–17.45, kausi 50 €, yhdyshenkilö Kaisa, 040 676 5760.
Jooga I (viite 4446), ma 5.9.–12.12. klo 18.00–19.30, kausi 50 €, yhdyshenkilö Kaisa, 040 676 5760.
Jooga II (viite 4446), ke 7.9.–14.12 klo 18.00–19.30, kausi 50 €, yhdyshenkilö Riitta, 0400 650 638.
Selkä-salijumppa (viite 3337) ti 6.9.–13.12. klo 18.00–19.00, kausi 35 €. Ti 6.1.23 ei jumppaa, yh dyshenkilö Ulla, 044 324 0064.
Kevennetty jumppa (viite 7773), ke 7.9.–14.12. klo 16.45–17.45, kausi 35 €, yhdyshenkilö Leena, 050 339 3181.
Moision kuntokeskuksessa Allasjumppa (viite 70551) to 8.9.–15.12. ryhmä I klo 18.45–19.30, ryhmä II klo 19.30–20.15. Kausi 75 €. Pukuhuoneisiin voi mennä klo 18.30. Kun tosali mahdollinen samaan aikaan, yhdyshen kilöt Heimo, 050 322 7601, Petri, 050 526 1063 ja Olavi, 044 342 9075.
Omatoiminen kuntosali Raviradantie Kunto salilla, Raviradantie 8, Kalevankangas (viite 8882) ma 5.9.–12.12 klo 11.00–12.00. kausi 25 €. Yhdys henkilö Heikki, 0400 413 022.
Selkäviikko 10.–16.10. Selkäviikon aikana jumppia voi tulla kokeilemaan veloituksetta. Yhdistyksen esittely Selkäviikolla ti 11.10. klo 10–13 Keskussairaalan OLKA-pisteellä. Yhdistyksen virkistyspäivä la 15.10. Kyyh kylässä.
Syyskokous ja pikkujoulu pe 25.11.
Selkätsemppi-illat ke 21.9. ja 14.12. klo 18, Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, Asemati la, 2. krs.
Selkäviikko 10.–16.10. Selkäkahvila ti 11.10. klo 12–16, Kumppanuuskeskus, 1. krs., kokous tilat Laituri + Pysäkki.
Syyskokous ti 29.11. klo 18, Kumppanuuskes kus, Asematila.
Liikuntaryhmät
Selkäoireisille sopivia ryhmiä löytyy seuraavilta: Oulu-opisto www.ouka.fi/oulu/oulu-opisto Oulun kaupungin liikuntatoimi www.ouka.fi/ou lu/liikunta-ja-ulkoilu/ohjatut-ryhmat-ja-palvelut Vuolle-opisto https://vuolleoulu.fi
Seuraa ilmoitteluamme Forum24-lehdessä, koti sivuillamme https://oulunseudunselkayhdistys. yhdistysavain.fi ja Facebookissa.
Lisätietoja liikuntaryhmistä antaa Tuula Korpe la, puh. 040 8655132, tuula.t.korpela@gmail.com
Lisätietoja yhdistyksestä ym. Kimmo Rundström, puh. 044 2903753, selkayhdistysossy@gmail.com
Allasjumppa virkistysuimala Vesikossa tiistai sin 6.9.–13.12. klo12.30–13.15 (ei viikolla 42/18.10. ja 49/6.12.). Yhteensä 13 kertaa. Vain jäsenille. Osallistujat maksavat suoraan Vesikkoon uinti maksun. Hinnat löytyvät Joensuun kaupungin Vesikon uimahallin sivuilta. Lisäksi yhdistys las kuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syk systä 39 euroa/henkilö. Laskutus tapahtuu ker ralla. Ilmoittautumiset 1.9. mennessä. Ryhmään mahtuu enintään 25 osallistujaa. Monipuolista, tehokasta terveysliikuntaa, ISLO, Länsikatu 15, Tiedepuisto, Joensuu, maa nantaisin 5.9.–28.11. klo 16.00–17.30 (ei viikolla 42/17.10.). Yhteensä 12 kertaa. Ohjelma sisältää mm. kuminauhajumppaa, circuitia, kahvakuu laa, corea ja toiminnallista harjoittelua, kehon hallintaa ja rentoutusta. Tunnit sopivat kaiken tasoisille. Hinta 84 euroa, ei-jäsenet 94 euroa, laskutetaan kerralla. Ilmoittautumiset 31.8. men nessä. Ryhmään mahtuu enintään 14 osallistujaa. Lempeä, selkäystävällinen jooga, Muu toksen Sillat, Kirkkokatu 12, Joensuu, torstaisin 15.9.–24.11. klo 17.15–18.45 (ei viikolla 42/20.10.). Yhteensä 10 kertaa. Hinta 85 euroa, ei-jäsenet 95 euroa, laskutetaan kerralla. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä. Ryhmään otetaan vähintään 10 ja enintään 12 osallistujaa.
Pilates-ryhmä, Animotion, Nuottaniementie 2, Joensuu, keskiviikkoisin 14.9.–14.12. klo 18.30–19.30 (ei viikolla 42–43/19.10 ja 26.10.). Yhteensä 12 kertaa. Voit osallistua tunneille sekä edisty neempänä että vähän kokemusta omaavana, sillä liikkeistä annetaan vaihtoehtoja eritasoisille suo rituksille. Hinta 108 euroa, ei-jäsenet 125 euroa, laskutetaan kerralla. Ilmoittautumiset 9.9. men nessä. Ryhmään mahtuu enintään 12 osallistujaa. Niska-hartiaseudun jumppaa ja kokonaisvaltaista venyttelyä, Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2, Joensuu, tiistaisin 13.9.–22.11. klo 16–17 (ei viikolla 42/18.10.). Yh teensä 10 kertaa. Harjoittelu sopii kaiken tasoi sille. Hinta 55 euroa, ei-jäsenet 75 euroa, lasku
tetaan kerralla. Ilmoittautumiset 9.9. mennessä. Ryhmään mahtuu max. 15 osallistujaa. Ilmoittautumiset em. ryhmiin joko p-kselka@ hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Vertaistukea puhelimitse selkäleikatuille ja selkäkipuisille. Askarruttaako, ahdistaako, mietityttääkö selkäoireet/selkäkipu. Haluatko jakaa tuntemuksiasi/kokemuksiasi selkäoireisiin liittyen? Vertaistukihenkilö Erja Hirvonen on ta vattavissa puhelimitse keskiviikkoisin 7.9.–14.12. klo 16–18 (ei viikolla 42/19.10.), puh. 0505245220. Ilomantsin ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston ja Fysio-Voimalan kanssa SelkäPilates Fysio-Voimalassa, Kalevalantie 21, Ilomantsi, tiistaisin 20.9.–8.11. klo16.30–17.30. Yhteensä 8 kertaa. Tiedustelut tuula.haapsaa ri@fysiovoimala.fi tai puh. 050 559 1222. Ryh mä käynnistyy, jos on vähintään 7 osallistujaa. Enintään ryhmään otetaan 10 osallistujaa. Hinta 80 euroa, ei-jäsenet 95 euroa. Maksu laskutetaan kerralla toteutusjakson puolessa välissä. Ilmoit tautumiset 15.9. mennessä joko email p-kselka@ hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita.
Ilomantsin kansalaisopisto Yin jooga (9602) Pogostan alakoulu, Sali, Po gostantie 15 a, Ilomantsi, tiistaisin 20.9.–2.12., 10.1.–28.3.2023 klo 18.00–19.30. Hinta 58 euroa. Ilmoittautuminen päättyy 13.9. Aamujooga (9603) Kansallistalo, Sali, Yhtiön tie 8, Ilomantsi, perjantaisin 16.9.–25.11., 13.1.–24.3.2023 klo 9.00–10.30. Hinta 55 euroa. Ilmoit tautuminen päättyy 9.9..
Iltajooga ja rentoutuminen (9604), etäkurssi , torstaisin 15.9.–24.11., 12.1.–23.3.2023 klo 18.45–20.15. Opettaja on Zoom-yhteyden pääs sä, sinä itse kotona. Hinta 55 euroa. Ilmoittau tuminen päättyy 9.9.
HUOM. Ilomantsin kansalaisopiston ryhmiin il moittautuminen joko www.opistopalvelut.fi/ilo mantsi tai puhelimitse Opiston toimistolle puh. 040 104 3112 ma-pe klo 9–12 ja 13–15.
Allasjumppa Kiteellä Vespelissä, Urheilutie 7, Kitee, maanantaisin 5.9.–12.12. klo 19.30–20.30 (ei viikolla 42/17.10.). Yhteensä 14 kertaa. Me nettelyt kuten ennenkin, uinti maksetaan hal lin kassaan ja jumppaohjaus 3 e/kerta ohjaajalle.
Allasjumppa Liperin Liprakassa, os. Silmutie 11, Käsämä, torstaisin 8.9.–1.12. klo 17–18 (ei viikolla 42/20.10.). Yhteensä 12 kertaa. Osallistujat mak savat Liperin kunnalle uintimaksun joko kerta maksuna tai ostavat ladattavan 10 kerran kortin. Hinnat ja käytännöt löytyvät Liperin kunnan Liprakan sivustolta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syksystä 36 euroa jäseniltä, ei-jäseniltä 50 euroa. Laskutus ta pahtuu kerralla. Ilmoittautumiset 2.9. mennessä joko p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/ Lenita. Ryhmään mahtuu max. 20 osallistujaa. Ohjattu kuntosaliryhmä kuntokeskus Ener gyn Ylämyllyn pisteessä, Rännitie 3, Ylämylly, maanantaisin 12.9.–21.11. klo 17–18 (ei viikolla 42/17.10.). Ryhmä sopii myös vähän harjoitel leille ja aloittelijoille. Hinta jäsenille 65 euroa, ei-jäsenille 80 euroa. Laskutetaan kerralla jakson puolivälissä. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä jo ko p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 45/Leni ta. Ryhmään otetaan max. 20 osallistujaa ja käyn
nistämiseen tarvitaan vähintään 10 osallistujaa. Nurmeksen ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan Kansalaisopiston kanssa Hathajooga 830107, Kirkkokadun yläkoulu, ylä sali, Kirkkokatu 15, Nurmes, maanantaisin 5.9.–21.11., 2.1.–20.3.2023 klo 17.15–18.45. Maksu 45 euroa (22,50 euroa, 22,50 euroa). Sopii kaikille, se kä naisille että miehille, aloittelijoille ja aikaisem min joogaa harrastaneille. Max. 30 opiskelijaa.
Joogaa senioreille 830109, Nurmes-talo, Palan der-sali, Kötsintie 2, Nurmes, tiistaisin 6.9.–22.11., 3.1.–21.3.2023 klo 8.30–10.00. Maksu 45 euroa (22,50 euroa, 22,50 euroa). Sopii myös aloitteli joille. Max. 20 opiskelijaa.
Keppijumppa 830111, Kirkkokadun yläkoulu, alasali, Kirkkokatu 15, Nurmes, keskiviikkoisin 7.9.–16.11., 11.1.–19.4.2023 klo 16.45–17.30. Maksu 30 euroa (15 euroa, 15 euroa). Max. 40 opiskelijaa.
Rentoutushetkiä 830117, Kirkkokadun yläkou lu, yläsali, Kirkkokatu 15, Nurmes, keskiviikkoisin 7.9.–16.11., 11.1.–19.4.2023 klo 18.30–19.15. Maksu 30 euroa (15 euroa, 15 euroa). Sopii kaikille, jotka kaipaavat välillä arkiseen elämään rauhoittumi sen hetkiä. Max. 15 opiskelijaa.
Syvävenyttävää joogaa 830121, Nurmes-ta lo, Palander-sali, Kötsintie 2, Nurmes, tiistaisin 6.9.–22.11., 3.1.–21.3.2023 klo 13–14. Maksu 35 euroa (17,50 euroa, 17,50 euroa). Sopii kaikille. Max. 20 opiskelijaa.
HUOM. Kaikkiin Nurmeksen ryhmiin on ilmoit tauduttava ennakkoon. Ilmoittautuminen alkaa 23.8. klo 9.00. Ilmoittautuminen joko www.nur mes.fi/kansalaisopisto -> ilmoittautuminen -> netti-ilmoittautuminen tai puh. 040 10 45 105 tai hyvinvointipalveluissa, Kirkkokatu 14, Nurmes. Tarkista aikataulut ja hinnat Nurmeksen kansa laisopiston sivuilta.
Valtakunnallinen selkäviikko 10.–16.10. Tarkempi ohjelma ilmestyy myöhemmin. Asiasta tiedotetaan Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjes töpalstoilla, yhdistyksen kotisivuilla ja faceboo kissa. Selkäviikon tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.
Selkäviikon asiantuntijaluento ke 12.10. al kaen klo 17.00 aiheena kirurgisen rankapotilaan jälkikuntoutus ja tervehtyminen. Asiantuntijana selkäkirurgi Jarkko Halme Kuopion yliopistolli sen sairaalan rankakeskuksesta. Paikka KARELIA AMK:n auditorio, Tikkarinne 9, Joensuu.
Sääntömääräinen syyskokous ma 21.11. klo 18 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n kokoustila Helmessä, Rantakatu 23 B, kella rikerros, Joensuu.
Perinteiset tanssit su 4.12. klo 17.00–21.00. Kerhotalo Ruplalla, Sepänkatu 42, Joensuu, Mu siikista vastaa orkesteri Tahtipojat, liput 10 €. Asiasta tiedotetaan tarkemmin Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstoilla, yhdistyksen kotisivuilla ja facebookissa.
Lisätietoja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta pkselka.fi tai puheenjohtajalta siroli.moilanen@ gmail.com tai sihteeriltä p-kselka@hotmail.fi.
Ryhmien toiminta on alkanut suunnitellun mu
kaisesti. Voit vielä ilmoittautua mukaan: taina. pesonen@gmail.com. tai puh. 040 514 4084. Tanssikokeilukurssi Taidetehtaan tanssikou lulla tulossa lokakuusta alkaen.
Selkäviikon ohjelmaa. Mielenkiintoinen luento itsensä motivoimisesta: Mikrotapo ja, minimuutoksilla maksimaalisiin tuloksiin to 13.10. klo 18.00 Yhdistyskeskuksen au ditoriossa.
Opastettu kävelykierros ”Patsaiden pal jastukset” su 16.10. klo 13.00, lähtö Kirkko torilta.
Yhdistyksen syyskokous to 27.10. klo 18.00 Yhdistyskeskus, WSOY-talo, Mannerheiminkatu 20, K-porras, kellarikerros, Auditorio. Käsitel lään sääntöjen määräämät asiat mm. toiminta suunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2023. Tarjoilua.
Teatterimatka Tampereen Työväen Teatteriin katsomaan musikaalia Come From Away la 19.11. päivänäytökseen (klo 13.00) Tositapahtu miin perustuva hittimusikaali on maailmanlaa juinen ilmiö, joka on kahminut paljon palkintoja. Se nähdään nyt ensi kertaa Suomessa! Lippu + bussimatka jäsenille 64 € ja muille 74 €. Lisätie dot ja ilmoittautuminen 15.10. mennessä: eeva liisakangas@hotmail.com tai puh. 0400 414420. Seuraa yhdistyksen ilmoituksia Itäväylä-lehden yhdistyspalstalla!
Pienvoimisteluryhmät alkavat viikolla 36: sa li ma 5.9. klo 17.00 Fyysinki Oy:n tiloissa ja vesi ti 6.9. klo 17.15 Karier Oy:n tiloissa. Tiedustelut: Marjatta Lahtinen, puh. 050 5484696. Selkäillat alkavat ke 31.8. klo 18, Fyysinki, Yr jönkatu 20 Pori. Illat jatkuvat joka kuukauden viimeinen keskiviikko, eri aiheita.
XAMKin jumpat maanantaisin 12.9.–5.12. klo 16.15–17, XAMKin kampus.
Vesijumppa tiistaisin klo 12.15–13, PikkuSai maa (aloitus jo elokuussa).
Keilaus keskiviikkoisin klo 14–15 Keilahalli (li säinfoa saat Raija Purhoselta, puh. 050 309 5983).
Lentopallo torstaisin klo 12–14, Toppala. Selkäviikolla jäsenilta ti 11.10. klo 17–19 Jär jestötalo Kolomosella, asiantuntija-alustuksia kera kahvituksen, myös ei-jäsenet tervetulleita. Syyskokous ke 29.11. klo 18, paikka avoin. Joulukuussa perinteiset myyjäiset ja pik kujoulut.
Toiminnasta lisäinfoa antaa puheenjohtaja Jaak ko Hassinen, puh. 044 974 6174.
Tapahtumista kerromme myös facebook-sivuil lamme.
Kokoontuminen joka kuukauden kolmas keski viikko Järjestötalolla klo 15.00, Ruukintie 1, 3. krs. Kerhossa aina oma teema, jossa kuullaan alustus. Selkäviikolla pe 14.10. klo 11–14 OLKA-pis teellä yhdistyksen toiminnan esittelyä ja ver taistukitoimintaa.
Jumpparyhmät alkavat taas Harjulan tiloissa viikolla 36 seuraavasti: Selkäjumppa +60 tiistaisin klo 11–12. Äijäryhmä TAIPUMATTOMAT keskiviikkoi sin klo 19–20.
Vesijumppa perjantaisin klo 16.45–17.30. Ilmoittautumiset netissä Harjulan sivuilla. Lisä tietoja myös liikuntavastaavamme Brita Stång stangbrita@gmail.com puh. 040 742 9325. Selkäpäivän luento to 13.10. alkaen klo 17.00. Paikka LINK Lahden järjestökeskus, kokoussali, Hämeenkatu 25 A, 3. krs, 15140 Lahti. Teema: "Kumpi määrää, selkä vai jalat?" Alaraajojen toiminnan vaikutus selän asentoon ja oireisiin. Luennoitsija MDT fysioterapeutti Niko Korte lainen. Tilaisuuden kesto n. 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. Tervetuloa.
Syyskuun kerhoilta 28.9. klo 18 Sytyssä Hel singintie 6, Salo. Aiheena Uusien jäsenten ilta. Toivotamme tervetulleeksi uudet liittyneet jä senemme!
Selkäviikon yleisöluento 13.10. klo 18 Salon Ammattioppilaitoksen auditoriossa, Taitajanka tu 6, Salo (Venemestarinkadun jatkona). Aiheena Omatoiminen liikuntaharrastus omien resurssi en mukaan sekä unen tarpeellisuus ja vaikutus terveyteemme. Luennoimassa liikunnan suun nittelija Virpi Lehto sekä lääkäri Ritva Tammi vaara. Vapaa pääsy!
Lokakuun kerhoilta 26.10. klo 18 Sytyssä as kartelun ja pelien lomassa. Marraskuun kerhoilta 18.11. klo 18. HUOM! poikkeuksellinen päivä. Juhlistamme yhdistyksen 15-vuotispäivää! Tarkemmat tiedot myöhemmin. Vesivoimistelut alkavat 4.10. ja 6.10. Venyttely alkaa 4.10. Kuntosalivuorot alkavat 5.9. ja 8.9. Liikuntaryh mien maksut tarkentuvat myöhemmin, seuraa kotisivuja www.salonselat.fi ja Salonjokilaakso. Osmo Ikonen ja Lenni-Kalle Taipale: Joulu rieha 3.12. klo 18 Provinssissa. Sitovat ilmoit tautimiset 30.9. mennessä maksamalla 25 euroa tilille FI79 5410 0220 1804 52 käyttäen viitettä 3120. Lippuja rajoitetusti! Tässä musiikillises sa ilotulituksessa kuullaan säkenöivä paketti groovaavia, sekä hartaampia joululauluja niin Suomesta kuin ulkomailta.
Syksyn yleisöluennot Tampereen Seudun Työväenopisto Sampolan auditorio klo 18.00–19.00 Sammonkatu 2
Ti 20.9. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta. Luennoitsija Minna Talonen, kuntou tuspäällikkö Tampereen kaupunki.
Ke 12.10. Omaa jaksamista ja hyvinvointia edistävät keholliset säätelykeinot. Luen noitsija Mikko Patovirta, terveystieteiden mais teri, fysioterapeutti Bodymind.
Ti 8.11. Selkäkipu ja fascia. Luennoitsija Su sanna Kiiltomäki, työfysioterapeutti Pirte. Ke 30.11. Kaatumisen ehkäisy kannattaa
Luennoitsija Saija Karinkanta, erikoistutkija. Sääntömääräinen syyskokous la 26.11. klo 14.00 Pellervontuvalla. Puuro ja kahvitarjoilu. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Ilmoit taudu arvo.autio@gmail.com, puh. 040 593 1146.
Jäsenlehti Selkälehti 3/2022 ilmestyy elokuun lopulla, siinä on esitelty syksyn toimintaa tar kemmin.
Liikuntaryhmät aloittavat syyskuun alussa, tästä myös tarkemmat tiedot Selkälehdessä ja kotisivuilla.
Vertaistreffit joka kuukauden ensimmäinen tiistai 6.9. klo 15–16 alkaen TULE-tietokeskuk sessa Humalistonkatu 10 Turku.
Keskiviikkokerho joka kuukauden kolmas kes kiviikko vaihtuvalla ohjelmalla.
Tukipuhelin päivystää tiistaisin klo 10–14 ja torstaisin klo 16–20 numerossa 040 558 1025.
Selän itsehoito -miniluento 6.9. klo 12.00, TULE-tietokeskus, Humalistonkatu 10, Turku se kä Zoom, https://zoom.us/j/81795105371. Luen noitsijana fysioterapeutti Milka Reponen.
Syyskauden avajaiset 7.9. klo 14 Rauhannie messä, Vanuttajankatu 5 Kaarina.
Selän itsehoito -koulutustilaisuus 19.9. klo 15–17, Zoom, https://zoom.us/j/81795105371. Koulutustilaisuuden vetää fysioterapeutti Mil ka Reponen.
Viikko 41 selkäviikko, 12.10. ohjelmaa TULEtietokeskuksessa, tietoa TYKS Ortonin selkäosas ton toiminnasta.
Selkäpäivän luento 13.10. Ruusukorttelissa Puutarhakatu 11, luennoitsijana Liikuntatieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi. Tilaisuus alkaa klo 17. Arvontaa, kahvitarjoilu. Syyskokous 22.11. klo 17 TULE-tietokeskuk sessa, Humalistonkatu 10, Turku
Jäsenille maksuton ja ohjattu kuntosali- tai kuntopiiritunti (1 h/4 kertaa) Wasamovessa al kaa syyskuun toisella viikolla.
Selkäviikon luento 12.10. klo 18.00 Kansalais opisto Alman juhlasalissa, 3. krs, Raastuvankatu 31. Fysioterapeutti Jenni Englund MediAskelees ta luennoi aiheesta ”Alaraajojen vaikutus selän kipuihin ja toimintaan”.
Yhdistyksen syyskokous 19.10. klo 18.00 Korsholmanpuistikko 44, 1. krs:n kokoushuo ne. Käsitellään säännönmukaiset asiat ja alus sa pieni luento.
Tapahtumista tarkemmin elokuussa lähetetyssä jäsentiedotteessa.
Jumppakausi alkaa to 1.9. Tuoliavusteinen jumppa torstaisin klo 17.30–18.30, Pohitullin peilisalilla, Pohjoistullitie 3, Uusikaupunki. Selkä Kuntojumppa klo 19–20, Seikovin liikuntasalilla, Vuorikatu 11, Uusikaupunki.
Vakka-Suomen Selkäyhdistyksen 30-vuotisjuhla, kahvitilaisuus 22.10., klo 13, Sorvak ko-kodilla, Sairaalakatu 12, Uusikaupunki.
Nykytietämyksen mukaan vatsa-asentoa ei kuitenkaan suositella, sillä se voi aihe uttaa yllättäviä vaivoja. Vat samakuuasentoa ei yleen sä valita sen mukavuuden vuoksi, vaan muista syistä, joihin voi vaikuttaa.
HUONON nukkumisergonomian punai set liput saattavat liehua pitkäänkin ilman, että ihminen tunnistaa ne. Vuoteen ikä on vain yksi mittari sen vaihtotarpeelle, sillä on mahdollista, että sänky on epäsopiva jo ostettaessa. Riski on erityisen suuri, jos vuodetta ei ole hankittu koulutetulta nuk kumisergonomian asiantuntijalta.
Patja kuluu pikkuhiljaa vuosien saatos sa menettäen kyvyn jakaa pintapainetta ja tukea kehoa oikein. Keho pyrkii sopeutu maan muutoksiin, vaikka oikea toimenpi de olisi vaihtaa sänky uuteen.
Nukkumisasento saattaa siis muuttua patjan kulumisen myötä. Uusi asento tai jatkuva öinen asennon vaihtaminen voi olla kokonaisterveydelle haitallista, mutta sallii jonkinlaiset yöunet: niin riittävät, et tä selviydymme jotenkin päivästä toiseen, mutta kulunut patja tai epäsopiva tyyny voivat näin vaikeuttaa nukahtamista, häi ritä yöunta tai herättää liian varhain. Tem purin käyttäjät ovat raportoineet jopa yli tunnin pidemmistä unista ja paremmasta unen laadusta, kun unen huolto, nukkumi sergonomia sekä patja, tyyny ja peitto on laitettu kuntoon.
1. Selkä on jäykkä, puutunut tai kipeä Nukkuessa aivojen hallinnoima varta lon asentokontrolli pienenee, ja luovut taa vastuun vartalon tukemisesta patjalle ja tyynylle.
Jos alusta tukee huonosti, ohjaten sel kärankaa joko taipumaan tai kiertymään, aiheuttaa se venytystä rangan nivelistön nivelsiteisiin ja -kapseleihin. Tällöin nivelten ympärillä olevat lihakset voivat jännittyä. Tämä viiveellä kehittyvä suojareaktio voi tuottaa samalla lihasjäykkyyttä ja kipua, joka havaitaan vasta aamulla. Nukkumi
sergonomian tarkistaminen kannattaa aina tehdä selkävaivojen yhteydessä.
2. Kädet puutuvat
Syynä on usein liian kova alusta tai lii an matala tyyny tai nämä yhdessä, jolloin olkavarren hermot ja verisuonet joutu vat pinnetilaan niiden puristuessa pat jan, olkaluun ja ylävartalon väliin. Puu tumisoireiden takia nukkuja on saatta nut myös vaihtaa asennon esimerkiksi vatsamakuu¬asennoksi, josta voi koitua niska- ja selkävaivoja.
3. Tunnet itsesi fyysisesti voimattomaksi heräämisen jälkeen
Jos olo aamulla on fyysisesti väsynyt, unen laatu tai pituus on saattanut olla riit tämätöntä. Tämä voi johtua huonon nuk kumisasennon aiheuttamasta epämuka vuudesta tai kehoon on voinut kohdistua pistekohtaista painerasitusta, jonka takia asentoa joudutaan vaihtamaan liian usein. Syvän unen aikana erittyy mm. kasvuhor monia, joka vaikuttaa sokeriaineenvaih duntaan ja sitä kautta lihasvoimaan.
Normaalissa tilanteessa ihminen nukah taa noin puolessa tunnissa. Nukahtaminen on yksilöllistä ja syyt sen häiri-öihin yleisesti ovat moninaiset, kuten riittämätön unipai ne, ylivireystilat, kivut tai makuuhuoneen valoisuus.
Yleisesti Tempurin tutkimuksiin osallis tuneet koehenkilöt toteavat patjan ja tyy nyn mukautuvan miellyttävästi vartaloon,
mikä helpottaa nukahtamista. Painetta vä hentävä alusta sallii esteettömän pintave renkierron, jolloin asennon muuttamisen tarve vähenee. Oikean kokoisen ja malli sen tyynyn valinta rauhoittaa nukkumaasentoa ja estää esimerkiksi olkapäähän kohdistuvaa, nukkumista häiritsevää rasi tusta kylkimakuulla.
Asiantuntijan avulla sängyn valinta onnistuu varmasti Koulutettu nukkumisergonomian asian tuntija (KNA) osaa valita yksilöllisesti toi mintakykyäsi edistävät vuode-, patja-, tyy ny- ja peittoratkaisut sekä opastaa keskei sissä unenhuollon kysymyksissä. Jos esi merkiksi nukut jossain muussa kuin kyl kiasennossa, kannattaa syy siihen tarkis tuttaa asiantuntijalta. Kylkimakuuasento on yleisin ja suositelluin nukkuma-asento (mm. aivo-selkäydinneste huuhtelee aivot parhaiten kylkimakuuasennossa). Terveel linen kylkimakuuasento on haasteellinen saavuttaa ja ylläpitää koko yön ajan ilman painetta vähentävää ja asiantuntijan oikein valitsemaa patjaa ja tyynyä. Nukkumiser gonomia.fi-sivustolta löydät helposti sinua lähimmät nukkumisergonomian asiantun tija -koulutuksen saaneet henkilöt.
Lähteet: fysioterapeutti, KNA Jukka Tujunen haastattelu
Läpsteri-sylitaso on loistava vaihtoehto etä- ja toimistotyöhön sekä vaikkapa erilaisiin oppi misympäristöihin ja co-working-tiloihin.
Värit ja hinta: valkoinen 69 € tai tammiviilu 79 €
Mitat:
• Etureunan korkeus 35 mm
• Takareunan korkeus 85 mm
• Leveys 360 mm
• Syvyys 294,8 mm (lukituksen välinen syvyys 256 mm)
Haluatko kotiharjoitteluun lisähaasteita? Kokeile BodyBow-kaarta.
Kotimaista BodyBow-selkäkaarta on saatavilla kahta eri kokoa, isompi kaari yli 180 senttisille harjoittelijoille. Harjoitusvinkkejä löydät Selkäkanavalta ja Bodybow’n kotisivuilta. Hinta 365 €
IsoVeli (16 cm pidempi) Hinta alk. 435 € Kaarten puuosa joko valkoinen tai tumma pähkinä. Nahkapäällys lime, beige tai sininen.
Helppokäyttöinen ja tyylikäs seisomatyöpöytä. Portaaton korkeudensäädin mahdollistaa jokaiselle sopivan työskentelykorkeuden. Tuote on tukevarakenteinen.
• Maksimikorkeus 40 cm
• Maksimikuormitus 10 kg
• Pöytätason mitat: leveys 79,5 cm, syvyys 56 cm
• Pöytälevyn paksuus: 8 mm
• Alumiinijalkakehikon mitat: leveys 64 cm, syvyys 52 cm
• Väri: valkoinen, levyä ympäröi musta ABS-nauha
• Jalkojen alla liukuesteet
Tarjoushinta voimassa 30.9.2022 asti.
www.selkakauppa.fi
(299 €) www.selkakauppa.fi
Hintoihin lisätään toimituskulut.
31 Hyvä Selkä 3/2022
