Hyvä Selkä 3/2022

Lukijakysely: 96,5 prosenttia suosittelisi Hyvä Selkä -lehteä ystävälleen

Selän terveyttä edistävä lehti

3/2022

Millaista harjoittelua selkäoireiselle?

Kipu on henkilökohtainen kokemus Tumppi Varonen:

Selkäkipu on kuin vieraileva artisti, joka esiintyy silloin kun en halua Olkapää voi olla ahdas tai jäätynyt Liikkuva selkä kantaa kauas!

Like no other

Paras selälle ja unelle, suosittelee SELKÄLIITTO ja UNILIITTO

PIENTÄ SÄÄTÖÄ MAKUUHUONEESEEN

TEMPUR on älykäs materiaali, joka sääty yksilöllisesti sopivaksi jokaiselle, olipa painosi 10 tai yli 110 kiloa. Lisäksi moottorisänky tuo mukavuutta ja terveyttä edistäviä hyötyjä säätömahdollisuuksillaan. Säädä nukkumisergonomia ja palautuminen paremmaksi tällä TEMPUR-tarjouksella!

TEMPUR North -säätösängyt tarjouksessa 80x200 cm 160x200 cm

hyödynnä suosittua osamaksua esim. 36kk

3625 € (norm. 4125 €) 7250 € (norm. 8250 €)

TYYNYTARJOUS TEMPUR-tyynymallisto uudistuu, kaikki TEMPUR-tyynyt –15% VAIHDA TYYNY PARIN VUODEN VÄLEIN ANNA MYYJÄN AUTTAA VALINNASSA: Kylki nukkujalle – ORIGINAL-tyyny korkeana Selin nukkujalle - ORIGINAL-tyyny matalana Sekä kylki- että selin nukkujalle – MILLENNIUM-tyyny Vatsallaan nukkujalle – OMRACIO-tyyny

Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso sleepcenter.fi ja nukkumisergonomia.fi

ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • ESPOO Ainoa • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa • JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark • PORI Puuvilla RAISIO Mylly • TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo • VANTAA Tikkuri • tempur.fi Tilaa maksuton kuvasto tai varaa aika, ajanvaraaja saa lahjan www.tempurbrandstore.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

”Sote ja hyte” – miten käy sosiaali- ja terveysalan järjestöjen hyvinvointialueilla

V

altakunnalliset ja alueelliset sosiaali- ja terveysalan (sote) järjestöt ovat uuden edessä, kun vastuu hyvinvointia ja terveyttä edistävästä (hyte) toiminnasta jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueiden suunnitteluvaiheessa kolmannen sektorin tärkeyttä ja yhteistyön merkitystä hehkutettiin vahvasti. Paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden, kuten potilas- ja vammaisyhdistysten, toimintaa pidettiin tärkeänä lisänä, koska niillä on paljon tietoa alueensa ihmisten tarpeista ja ne tarjoavat vertaistukea, neuvontaa sekä matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Osa kolmannen sektorin toimijoista järjestää myös omahoitoa tukevaa toimintaa.

Organisoituminen hyte-alueilla on käynnistynyt, mutta monet asiat ovat vielä kesken. Kolmannen sektorin toimijat pohtivat, millaiseksi järjestöjen ja yhdistysten yhteistoimintarooli muodostuu hytetoiminnan rakenteissa, palveluissa ja muussa tuessa. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi vaille tarvitsemaansa tukea ja apua. Tällä hetkellä huolettaa erityisesti, jäävätkö yhdistykset hyte-alueiden organisoinnissa väliinputoajiksi. Järjestötoiminta ei ole hyte-alu-

eiden omaa toimintaa, mutta yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa tuo hoitoon potilasnäkökulman.

Yhdistysten toiminta toteutuu pääosin vapaaehtoisvoimin, vastikkeettomasti. Silti toiminnan organisointiin ja kehittämiseen tarvitaan resursseja, kuten julkisen sektorin avustuksia ja maksuttomia tiloja.

Suurin huoli on turvata potilasjärjestöjen ja -yhdistysten toiminnan jatkuminen, koska vielä ei ole päätetty, kuuluvatko sote-järjestöt kuntaan jäävään hyte-toimintaan vai hyvinvointialueille siirtyvään osuuteen. Päätösten puuttuessa yhdistystoiminnan avustuskäytäntöjen tulevaisuus on epäselvää eikä tiedetä, avustavatko sekä kunnat että hyvinvointialueet järjestötoimintaa ja jääkö osa järjestöjen hytetyöstä jopa vaille avustuksia. Toinen huolenaihe on se, miten palveluketjut hyte-alueilla toimivat ja miten järjestöjen tuki saadaan kytkettyä osaksi hoitoja palveluketjuja.

Potilasjärjestöjen vakiintunut rooli sekä pysyvän rahoituksen ja toimintaedellytysten varmistaminen hyvinvointialueilla takaisi sen, että omahoitoa tukevaa vertaistukitoimintaa, yhdistysten järjestämää hyvinvointia tukevaa liikuntaa ja virkistystoimintaa sekä sopeutumisvalmennusta olisi riittävästi tarjolla sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin palvelujen täydentämiseksi. Hyvinvointialueet siis hyötyisivät yhteistyöstä yhdistysten kanssa ja voisivat jopa ohjata potilaita/asiakkaita hoitoketjujen jatkumona mukaan paikallisten yhdistysten toimintaan.

Liikunnallista syyskauden alkua lukijoille!

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 3/2022

3

Sisältö 3/2022 3

Pääkirjoitus

6

Vieraileva artisti selässä

10

Onko harjoittelu hyödyllistä selkäkipuiselle?

12

Olkapään oireillessa täsmäharjoittelusta apua

14

Uusi hanke mahdollistaa vertaistuen verkossa

16

Joko kokeilit uusia harjoitusvideoitamme?

18

Tutkimustietoa

20

Kipu on merkittävä toimintakyvyn ja elämänlaadun huonontaja

23

Nikamasiirtymä on nuorten sairaus

24

Minä ja selkä: Aktiivisella liikeharjoittelulla selkäkivut hallintaan

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

12

16-17

HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 33. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Viivi Valokainen Keskiaukeaman kuvat PictureThis Entertainment

Ilmestymispäivät 2022 1/2022 21.1.

2/2022 22.4.

3/2022 2.9.

4/2022 25.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi Vuosikerta 33 €

HIILIN E

4

Hyvä Selkä 3/2022

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 24.10.2022 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

MITÄ NYT?

”Ei ole mitään humpuukia” Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Tuoreen kyselymme mukaan jopa 96,5 % lukijoistamme suosittelisi Hyvä Selkä -lehteä ystävilleen.

Lämpimät kiitokset suosituksesta!

Lue lisää lukijakyselyn tuloksista sivulta 8

Hallitus 2022

96,5 %

Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Sirpa Heikkinen (varapj) Pirjo Karlsson Petri Kaunisto Olli Kyläkangas Leena Kämppi Jan-Erik Nikkola Kari Rantavalli Marjatta Savolainen Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori

Vahvistu vertaisuudesta verkossa

Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi

Toimistosihteeri Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

suosittelee Hyvä Selkä -lehteä

Juttuäänestys Edellisen Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli asiantuntijaartikkeli ”Luukatoa eli osteoporoosia voi ehkäistä”. Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken Selkäliiton juomapulloja. Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos äänestykseen osallistuneille!

Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu?

Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi /lehden-paras-juttu. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja.

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita?

Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 3/2022

5

Vieraileva artisti selässä Teksti: Pia Bilund • Kuva: Viivi Valokainen

Suomirockin konkari Tumppi Varonen on oppinut elämään selkäkipunsa kanssa. Kipu tulee yhä vieraaksi silloin tällöin, juuri kun sitä ei kaipaisi.

Selän kunnossa pidossa auttavat kuitenkin säännöllinen liikunta, kuten kävely ja omat hyväksi havaitut venytysliikkeet.

TUMPPI VAROSEN selkävaivat ”räjähtivät” vuonna 2004. Hän nosti treenikämpällä bassokaappeja ja selkään tuli sähköisku, pitkä viiltokipu. Tumppi putosi polvilleen. Selkä siitä kuitenkin tokeni ja treenit pystyttiin vetämään läpi. Seuraavana aamuna selkä oli siinä kunnossa, että tyttären piti auttaa Tumppi taksiin ja terveysasemalle.

– Jokainen liike teki kipeää, kuten ovien avaaminen ja käsien nostelu. Jalat kyllä kantoivat, mutta vessaan meno ja pukeminen oli vaikeaa. Silloin ajattelin, itse kun lähihoitaja olen, että näinköhän tässä on jokin etenevä halvaus käynnissä.

Se pelotti. Raajat kuitenkin toimivat eikä ollut ulostusongelmia tai muita vakavia oireita. Nyt siihen osaa jo suhtautua. En enää pelkää, kun selkään sattuu.

Terveysasemalla Tumppi sai kaksi kipupiikkiä ja lepäsi sairaalasängyllä. Sitten hän köpötteli kotiin ja ohjeena oli liikkumista tasaisella maastolla. Selkäkipu kaikkosi, mutta palasi taas jonkin ajan kuluttua. Kun Tumppi pääsi magneettikuvaukseen, näkyi 3. ja 4. nikamavälissä kahden millin siirtymä. Lääkäri sanoi, että se on kipujen syy. Hoitona oli seurantaa ja liikettä.

– Selkäkipu on siinä mielessä kiusallista, että vaikka se tavallaan häipyy, mulle on jäänyt levossa pseudosärky. Piilosärky tuntuu kuin saisin pieniä sähköimpulsseja. Se on todella rasittavaa. Kipu säteilee pohkeeseen ja polveen. Tekisi mieli raapia jalkaa, polven ympäristöä ja reittä. Ja alaselässä on sellainen pieni ”kipupatti” just 3. ja 4. nikaman kohdalla. Siinä on sellainen äitelä kipu, ei vammakipu vaan kuin vanha mustelma.

Tumpin selkä oli vuosien varrella vaivannut ja varoitellut aiemminkin, mutta hän ei ollut kiinnittänyt siihen huomiota. Soitto- ja roudaushommia rokkari on tehnyt jo vuodesta 1977. Erilaisia syitä selkäkivulle on myös esitetty.

6

Hyvä Selkä 3/2022

– Kun olin nuorena makkaratehtaalla duunissa ja liukastuin suolenpätkään, työterveyshoitaja sanoi selän kuvauksen jälkeen, että mulla saattaa olla alkava skolioosi. Sen jälkeen ei ole skolioosista kukaan sanonut. Eräs fysioterapeutti taas totesi, kun alaselän nikamavaivasta kerroin, ettei selässä ole mitään vikaa vaan vasen jalka on lyhyempi.

Kotikonstit auttavat piilokipuun Tumpin selkäkipu iskee yleensä yllättäen. Syynä voi olla istuminen autossa, liian nopea nouseminen tuolilta tai äkkinäiset sivuttaiset liikkeet. Niistä miehen selkä ei tykkää.

Selkäkivusta on tullut osa Tumppia ja hän hyväksyy sen.

En enää pelkää, kun selkään sattuu.”

– Se ei ole kaveri, mutta se on kuin vieraileva artisti, joka esiintyy silloin kun en halua, esimerkiksi kun oltiin vaimon kanssa kuukausi ulkomailla ennen koronaa. Ennen matkaa kaikki oli hyvin ja just päivää ennen lentomatkaa alkoi selkä juilia. Ihan yks kaks, sillä lailla varottaen. Lentokoneessa oli sitten aika hankala istua, kun kipu muuttui syväksi.

Perillä kohteessa kävely oli vaikeaa.

Tumppi pystyi kävelemään, mutta kävelyyn piti pakottautua. Ja kun hän käveli ”virheasennossa”, ei tavanomaisesti, vasen jalka kipeytyi.

– Sitten piti ottaa särkylääkettä. Otan

hyvin harvoin lääkkeitä kipuun, koska ne eivät vie ”artistia” pois, ja särkylääkkeestä tulee omat kommervenkit.

Helpotusta selkäkipuun Tumppi on hakenut muun muassa jäsenkorjaajilta, ja hetkellisesti se on auttanutkin. Paras apu on kuitenkin oma apu ja liike. Pseudokipu saattaa joskus herättää Tumpin keskellä yötä ja hän ei oikein tiedä, särkeekö jalkaan vai selkään. Tällöin mies nousee ylös ja tekee ristikkäisliikkeitä.

– Seison jalat melko yhdessä, astun jalat ristiin ja kurkotan käsiä alas kevyesti, ei repien. Vaihdan jalat toisin päin ja teen hyväksi katsoman määrän. Liike on auttanut paljon. Saman voi tehdä myös lattialla istuen.

Hyväksi Tumppi on havainnut myös ns. kissaliikkeen eli selän pyöristämisen lattialla nelinkontin. Hän pitää myös vastalihakset kevyesti kunnossa selkää liikaa rasittamatta.

– Nää kaikki liikkeet pystyy tekemään kotona, ei tarvitse mennä gymille.

Kävely on ollut pelastus Tumppi on harrastanut nuoresta asti säännöllisesti liikuntaa, kuten nyrkkeilyä. Myös kamppailulaji krav maga kuului miehen lajeihin, kunnes käsi hajosi.

– Jouduin sitten valitsemaan, onko se soitto vai kamppailulajit. Päätin, että soitto.

Tumppi on ahkera uimari. Kesäisin hän käy maauimalassa joka toinen ilta. Talvisin mies suuntaa uimahallille vähintään kolme kertaa viikossa. Myös pyöräily on Tumpin selälle mieluista, kunhan hän ei polje tärinämonttuihin.

Tumpin liikuntareseptin perusta on kävely, kävely ja kävelyn jälkeen kävely.

– Kävely ja hyvät kengät on pelastaneet mut. Kun istun pitkiä matkoja keikoilla, vastapainona koitan kävellä pitkiä matkoja ja pidän taukoja huoltoasemilla.

Kävely ja hyvät kengät ovat pelastaneet mut.”

Tumppi Varonen, 65 • Helsinkiläinen muusikko ja lähihoitaja.

• Keikkailee Tumppi Varonen & Problems -yhtyeensä kanssa. Uusi albumi Kaupunki ilmestyy 2.9.

• Tuttu myös Pelle Miljoonan riveistä ja on laulanut yhden suomirockin klassikkokappaleista Tahdon rakastella sinua.

• Harrastaa mm. kävelyä ja uintia sekä taulujen maalausta omaksi huviksi.

• Liikuntavinkki selälle: ”Älä luovuta vaikka tuntuu siltä. Liikkuminen kannattaa, jatka vaan.”

Olisi voinut selkäleikkaus mua kutsua, ellen olisi liikkunut. Olen pitänyt itseni väkisin liikkeellä.

Tumppi pitää tärkeänä myös sitä, että oppii rentoutumaan. Istumisen suhteen hän kertoo olevansa ”röhnöttäjä”.

Hänestä on vaikeaa istua selkä suorana.

– Mä röhnötän sohvalla puolihuolimattomasti, jalat kohotettuna esimerkiksi pallille.

Lohtuna Tumpille ja meille muillekin, nykytiedon mukaan selkä suorana istuminen ei ole tarpeen. “Hyvässä” ryhdissä jännittyneenä istumisen sijaan on tärkeämpää istua rentona ja vaihtaa asentoa aika ajoin.

Tumppi on ollut eläkkeellä noin vuoden, mutta hän tekee hoitotyötä yhä 40-prosenttisesti. Ja nyt koronan jälkeen alkaa olla taas soittokeikkoja.

– Se mun mielestä hyvä jako, ei tule liikaa rehkittyä.

Tumppi teki korona-aikana hoitokeikkoja, mutta rajoitetusti. Vastuullisena lähihoitajana hän ei halunnut olla ”viestikapula”, joka menee eri paikkoihin ja mahdollisesti levittää koronaa.

– Kiertäminen olisi ollut riskialtista.

Nyt mulla on vakipaikka Helsingin Diakonissalaitoksella. En ole sittemmin keikkaillut Helsingin sairaaloissa ja olen itse välttynyt koronalta toistaiseksi.

Keikkaileva eläkeläinen

Avoin mieli ja sosiaaliset kontaktit Selkäkipujen takia Tumppi ei ole perunut yhtään soittokeikkaa. Hoitajan työstä hän on ollut poissa työtapaturman takia vuosi sitten.

– Se oli oma moka. Menin jeesaamaan potilaan siirrossa. Sivuttaisliikkeestä seurasi neljän vuorokauden älytyön kipu.

Koitan välttää typeriä vinottain nostoja, ei me ihmiset olla mitään nostokurkia.

Apuvälineitä siirtämiseen kannattaa hyödyntää. Niin kiire ei saisi olla, ettei vähintään nostolaitetta tai liukulevyä käytä.

Tumppi yrittää pitää itsensä hyvinvoivana ja kunnossa hyvän ruuan ja liikunnan avulla. Hän on noudattanut jo pidempään terveellisiä elintapoja: hän ei käytä alkoholia eikä polta ja koettaa pitää painon kurissa, selänkin takia. Mies suhtautuu selkäänsä avoimin mielin ja hyväksyvästi. ¬– Ajattelen, että kun olen tähän päivään asti tämän selän kanssa elänyt, niin antaa mennä. Aika paljon on itsestä kiin-

ni. Työnantajakin hyväksyy asian, kun olen suoraan kertonut, että tämmöinen mun selkä on. Se on parempi, että työnantaja tietää, jos jotain tapahtuu.

Hyvinvoinnille tärkeää ovat myös sosiaaliset kontaktit. Tumppi pohtii, että korona on vähentänyt ihmisten kanssakäymistä ja ehkä myös etäännyttänyt kavereista. Enää ei tule niin luontevasti mentyä esimerkiksi kahvilaan istumaan.

Ihmiset ovat varovaisempia. Sisätiloissa olleet soittokeikatkin ovat miestä mietityttäneet, vaikka rokotukset on saatu.

– Nyt pitäisi koittaa normalisoida kontaktit ihmisten kanssa. Ei kotona voi loputtomiin olla. Korona on kuin kausi-influenssa, tosin se saattaa olla vaarallinen.

On hyväksyttävä, että korona on täällä ja se pysyy täällä eri muodoissa. Mutta elämää pitää elää. Jos jää kotiin, sairastuu henkiseen lamaan.

Kun tämä lehti syksyn alussa kolahtaa postiluukusta, koronatilanne on toivon mukaan rauhallinen ja pääsemme nauttimaan ja rikastuttamaan elämäämme liikunnan, musiikin ja muiden harrastusten parissa. Syksyn saapuessa Tumppia ja hänen Problems-bändiään pääsee kuuntelemaan sekä levyltä että livenä, kun uusi albumi ilmestyy. Tumppi odottaa innolla levyä ja tulevia keikkoja.  Hyvä Selkä 3/2022

7

Lukijakysely 2022: ”Parhain lehti ikinä” HYVÄ SELKÄ -LEHTI sai tälläkin kertaa lukijakyselyssä hyvät arvosanat sekä erittäin runsaasti vastauksia avokysymyksiin.

Jopa 96,5 prosenttia kyselyyn vastanneista on valmis suosittelemaan lehteä ystävilleen. Edellinen lukijakysely tehtiin vuonna 2020.

Lukijakyselyn vastaajista enemmistö antoi lehden ulkoasulle ja visuaalisuudelle sekä sisällön kiinnostavuudelle arvosanaksi kiitettävän 9 (asteikko 4–10).

Onnittelut arvonnan voittajille ARVOIMME lukijakyselyssä yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme Omron E3 Intense -kivunlievittäjää. Onnettaren suosiossa olivat Jarmo Hyyrynen, Liisa Kovala ja Leena Voittomäki. Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Mikä on parasta lehdessä? ”Saa tavallaan vertaistukea – ei ole kipujen kanssa yksin.” ”Positiiviset jutut. Se, että asioihin voi itse vaikuttaa.” ”Kannustava ja myönteinen ote, luotettava tieto ja aidot tarinat.” ”Lehdestä näkyy, että sen tekemiseen on käytetty paljon aikaa ja ammattitaitoa, se on tehty hyvin etenkin sisällöllisesti.” ”Erinomainen taitto ja lehden ulkonäkö. Houkuttavat lukemaan juttuja.” ”Lehti on sopivan kokoinen ja asiaa kannesta kanteen.”

Asiantuntija-artikkelit kiinnostavat eniten Kiinnostavinta luettavaa lehdessä olivat vastaajien mielestä asiantuntija-artikkelit. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat Tutkimustietoa-osio ja Minä ja selkä -tarinat.

Kun lukijoilta kysyttiin, mistä he haluaisivat lehdessä lukea, vastauksissa nousivat seuraavat aiheet: jumppaohjeet, erilaiset selkäsairaudet ja -vaivat, tarinat, uusi tutkimustieto, kuntoutus, kivun hoito ja asiantuntijakirjoitukset.

Selkeä ja monipuolinen Lehteä kuvattiin selkeäksi, monipuoliseksi, kattavaksi, asiantuntevaksi ja luotettavaksi. Myös vertaistuki, sen saaminen lehden kautta mainittiin useammassa vastauksessa.

Peräti 93,5 prosenttia vastaajista kertoi haluavansa lukea lehden painettuna, ja 70 prosentin mielestä neljä numeroa vuodessa on sopiva ilmestymistahti.

Lehden kehittämistä kartoittavaan kysymykseen suurin osa vastasi ”en osaa sanoa”. Lähinnä toivottiin lisää jo edellä mainittuja juttuaiheita. Muutama toivoi ajanvietteeksi sanaristikkoa ja joitakin ehdotuksia tuli lehden ulkoasun päivittämiseksi.

Hyvä Selkä -lehden verkkokysely lähetettiin huhtikuussa selkäyhdistysten jäsenille ja lehden tilaajille. Vastauksia tuli neljän viikon aikana 1302 (vastausprosentti 35 %). Vastaajista suurin osa oli naisia (85 %) ja yli puolet (61 %) iältään 63–79-vuotiaita. Lähes puolet (49 %) vastaajista asuu Etelä-Suomessa (pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi).

Teksti: Pia Bilund

8

Hyvä Selkä 3/2022

Erityisosaamista selän ongelmiin Ortonista Ortonin Selkäklinikka on selkäongelmiin erikoistunut yksityinen klinikka. Kokeneet asiantuntijamme auttavat sinua kaikenlaisissa selkäongelmissa.

Lisäksi Ortonista mm.: • nivelrikon hoito: tekonivelleikkaukset • kaularankaleikkaukset • Kipuklinikan palvelut vaikeisiin kiputiloihin • laajat fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut • terveystarkastukset.

Asiakaspalvelu 09 4748 2705

www.orton.fi

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Selkäviikko taas lokakuussa SELKÄVIIKKOA VIETETÄÄN vuosittain maailman selkäpäivän (16.10.) yhteydessä – eli tänä vuonna 10.–16. lokakuuta.

Viikon teemana on tällä kertaa Every Spine Counts – Jokaisen selällä on merkitystä.

Selkäviikon aikana nostetaan esiin selän hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja rohkaistaan ihmisiä pitämään huolta selän toimintakyvystä ja pysymään aktiivisina.

Paikalliset selkäyhdistykset järjestävät selkäviikolla maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia, esimerkiksi luentoja, liikuntalajikokeiluja ja toiminnan esittelyä.

Selkäviikkoon ja maailman selkäpäivään voi osallistua myös

sosiaalisessa mediassa: kerro, miten sinä huolehdit selkäsi hyvinvoinnista. Jaa oma selkäaiheisen kuvasi tai tarinasi tunnisteella #selkäviikko.

Edistetään selkäterveyttä yhdessä ja tehdään jokaisen selkä näkyväksi!

Lue lisää selkäviikosta ja sen tapahtumista: selkakanava.fi/selkaviikko

Selkäliitossa uusia työntekijöitä

Uusia podcastjaksoja VAHVA SELKÄ -podcastissa keskustellaan asiantuntijavieraiden kanssa selän hyvinvoinnin teemoista ja tarjotaan keinoja itsehoitoon. Uusissa jaksoissa aiheina ovat selkäkipu ja liikunta, liikuntamotivaatio, selkäkivun lääkehoito sekä kipukokemus.

Kuuntele myös podcastin aiemmat jaksot. Ne löytyvät kootusti Selkäkanavalta ja ovat saatavissa Spotifyssa, Suplassa ja Google Podcasteissa.

Antoisia kuunteluhetkiä!

Vinkkaa aihe tai vieras

SELKÄLIITOSSA ON aloittanut kaksi uutta työntekijää. FM, sosionomi AMK, AmO Johanna Laine toimii hankekoordinaattorina Selkäliiton uudessa Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeessa (2022–2024). Hän vastaa kolmivuotisen hankkeen toteutuksesta, raportoinnista ja arvioinnista. Hankkeessa luodaan selkäyhdistysten vertaistukitoimintaa varten uusi, etäyhteyksillä toteutettava toimintamalli.

Mistä selän hyvinvointiin liittyvästä aiheesta haluaisit kuulla tai kenet haluaisit Vahva Selkä -podcastin vieraaksi? Laita toiveesi sähköpostilla kirsi.toyryla@selkaliitto.fi.

Johanna ja Marjo-Riitta.

Selkäliiton osa-aikaisena toimistosihteerinä on aloittanut MarjoRiitta Marttunen. Hän auttaa muun muassa jäsenasioihin, jäsenrekisteriin ja materiaalitilauksiin liittyvissä asioissa. Toimiston puhelinaika numerossa 09 605 918 on tiistaisin ja torstaisin kello 10–14. Sähköpostitse toimistosihteerin tavoittaa osoitteesta selkaliitto@selkaliitto.fi.

Hyvä Selkä 3/2022

9

Asiantuntija-artikkeli

Onko harjoittelu hyödyllistä Hoitosuositusten mukaan harjoittelu on ensisijainen selkäkipujen hoitomuoto ja suurin osa selkäkipuisista on saanut harjoitteluohjeita käydessään terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla.

Harjoittelun vaikutusta on tutkittu niin selkäkipujen ennaltaehkäisyssä, akuuttivaiheen hoidossa, pitkittyneen selkäkivun hoidossa kuin kipujaksojen uusiutumisen ehkäisyssä. Millaisella harjoittelulla saavutetaan paras hyöty? Voidaanko sanoa, että jokin tietty laji tai harjoittelumuoto tuottaa parempia tuloksia kuin toiset?

SELKÄKIPUJEN EHKÄISY. Harjoittelun ja ohjauksen avulla voidaan hieman pienentää selkäkipujen riskiä. Selkäkivut ovat kuitenkin niin yleinen ja monitahoinen toimintakykyyn alentavasti vaikuttava ongelmaryhmä, että niitä tuskin saadaan millään menetelmällä täysin ehkäistyä. On kuitenkin hyvä muistaa, että niillä, jotka liikkuvat säännöllisesti, mahdollinen uusi kipujakso on todennäköisesti lievempi ja toimintakyky heikkenee vähemmän kuin niillä, jotka eivät liiku. Sitä, kuinka kauan harjoittelun vaikutus säilyy, ei tunneta. Onkin tärkeää löytää sellainen liikkumisen muoto, joka innostaa jatkamaan harjoittelua säännöllisesti.

Akuutti selkäkipu. Normaalien päivit-

täisten toimien jatkaminen on selkäkivun akuuttivaiheessa tärkeää. Rankemmat liikuntaharrastukset ja kivuliaammat aktiviteetit kannattaa kuitenkin jättää pois kahden tai kolmen päivän ajaksi ja palata sitten asteittain kohti normaalia. Aiemmin selkäkipuisia ohjeistettiin liikkumaan kivun sallimissa rajoissa. Monet ymmärsivät ohjeen tarkoittavan, että jos sattuu, ei saa liikkua.

Nykyisin tiedetään, että liikkua kannattaa kohtuullisesta kivusta huolimatta, sillä se voi auttaa toipumaan nopeammin. Akuutissa kipuvaiheessa liikkumiseksi riittää arjen normaalien askareiden jatkaminen. Harjoittelu ei näyttäisi nopeuttavan alaselkäkivun paranemista, mutta harjoitteita voi tietenkin tehdä, jos ne tuntuvat hyvältä.

10

Hyvä Selkä 3/2022

Pitkittynyt selkäkipu. Kivun pitkitty-

essä kannattaa harjoitteluun panostaa, vaikkei se olekaan kaiken kivun vievä ihmelääke. Harjoittelu todennäköisesti vähentää kipua ja voi hieman myös parantaa toimintakykyä. Tämä voi tuntua haastavalta suositukselta – etenkin tilanteessa, jossa kaikki liike tuntuu pahentavan. Joskus sopivan liikuntamuodon löytämiseksi tarvitaankin osaavan fysioterapeutin apua.

Millaista harjoittelua kannattaa tehdä?

Asteittainen harjoittelun kuormituksen kasvattaminen ja tavoitetta kohti eteneminen ovat selkäkipukuntoutuksen keskiössä. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelun kestoa, useutta, rasittavuutta jne. lisätään vähitellen. Joskus eteneminen voi olla nopeaakin, mutta usein tarvitaan malttia. Harjoittelun yhteydessä näyttäisi olevan hyödyllistä myös saada oikeaa tietoa selkäkivusta ja pohtia omia kipuun ja liikkumiseen liittyviä käsityksiä. Usein selkäkipuisella on liikkeitä tai arjen toimintoja, jotka ovat kivun tai siihen liittyvän huolen takia jääneet tekemättä. Harjoittelun avulla voidaan löytää uskallusta ja kasvattaa kuormituksen sietokykyä, ja päästä taas tekemään itselle tärkeitä asioita.

Harjoittelulla omaa tavoitetta kohti. Eri

harjoittelumuotojen keskinäisessä vertailussa ei ole havaittu kovinkaan suuria vaikuttavuuseroja eli yksikään har-

”On tärkeää löytää sellainen liikkumisen muoto, joka innostaa jatkamaan harjoittelua säännöllisesti.” joittelumuoto ei näyttäisi olevan toista selkeästi parempi. Näin ollen harjoittelumuodon valinnassa voidaan edetä yksilöllisten mieltymysten ja mahdollisuuksien pohjalta. Selkäkipuisen kannattaakin miettiä omia nykyisiä kipuun liittyviä toimintakyvyn rajoituksiaan, kuntoaan sekä tavoitteitaan – millaiset asiat ehkä tällä hetkellä jäävät tekemättä selkäkipujen takia, missä asioissa kohtaa haasteita arjessa, mikä sujuu, ja millaisia asioita haluaisi jatkossa pystyä tekemään. Tämän jälkeen pohditaan, millainen harjoittelu vie parhaiten tavoitetta kohti. Tarvitaanko ehkä lisää lihasvoimaa, kestävyyttä, liikkuvuutta, uskallusta liikkua tai jotakin muuta? Fysioterapeutti voi auttaa suunnittelemaan harjoitteluohjelman, ja auttaa pohtimaan, tarvitaanko tavoitteeseen pääsemiseksi myös muuta harjoittelun lisäksi.

Asiantuntija-artikkeli

selkäkipuiselle?

Kuva: Freepik

on myös niitä, jotka liikkuvat hampaat irvessä kivusta huolimatta. Jos pitkittyneessä selkäkivussa liikkuminen jatkuvasti kipeyttää selkää, väkisin jatkaminen ei todennäköisesti vie tilannetta parempaan suuntaan. Tällöin saatetaan tarvita hiukan apua fysioterapeutilta, jotta löydetään vaihtoehtoisia liikkumisen tapoja.

Selkä on vahvempi kuin ajattelemme.

Jos harjoittelumuotojen välillä ei ole juurikaan eroa, riittääkö sitten kävely selkäkipuisen harjoitteluksi? Vastus riippunee muun muassa siitä, mikä tavoitteena on. Jos tavoittelet vaikkapa sitä, että voisit taas nostaa lapsenlapsiasi, tarvitaan kävelyn lisäksi myös muunlaista harjoittelua. On varmasti ymmärrettävää, ettei pelkkä kävely auta lapsenlapsen nostamisessa. Usein on myös tärkeää tarkastella omia liikkumisen tapoja.

Moni selkäkipuinen liikkuu varovaisesti ja jännittyneesti kivusta tai sen pelosta johtuen, tai huomaamattaan vanhasta tottumuksesta. Aiemmista kipuvaiheista on saattanut jäädä päälle erilaisia selän jännitystä lisääviä liikkumisen tapoja, jotka saattavat olla toipumisen esteenä.

Vaikka moni selkäkipuinen ennemmin varoo selkäänsä, on muistettava, että

”Liikkua kannattaa kohtuullisesta kivusta huolimatta, sillä se voi auttaa toipumaan nopeammin.”

Usein törmää myös väitteeseen, että kaikki selkäkipuiset tarvitsevat syvien vatsa- ja selkälihasten harjoittelua.

“Vedä napa sisään” -harjoittelu on ollut yleistä niin Suomessa kuin maailmallakin, vaikka tieteellinen näyttö ei ole osoittanut tämän olevan muuta harjoittelua tehokkaampaa. Vartalon lihasvoiman muutosten on osoitettu olevan heikosti yhteydessä selkäkivun vähenemiseen ja toimintakyvyn paranemiseen, joten harjoittelun vaikutukset perustuvat todennäköisesti muihin tekijöihin kuin pelkkään lihasvoiman parantumiseen.

Keskivartalon harjoitteluun liittyy usein myös oletus siitä, että kipeä selkä olisi suojelun tarpeessa ja heikko. Selkä on kuitenkin paljon vahvempi rakenne kuin usein ajattelemme. Moni selkäkipuinen tarvitsisikin keskivartalon jännittämisen sijaan kehon rennompaa ja monipuolisempaa käyttöä. Selkä kestää monenlaisia asioita, kun sitä vähitellen totutamme. Toki jos selän käyttöä on vältellyt vuosia, voivat keskivartalon lihakset todella olla heikot ja tavoitteen saavuttaminen voi edellyttää myös niiden vahvistamista. Usein niihin ei kuitenkaan ole välttämätöntä kiinnittää erityistä huomiota, vaan harjoittelu kannattaa kohdistaa pääasiallisen tavoitteen suuntaiseen toimintaan (esim. lapsenlapsen nostaminen) yksittäisten lihasten sijaan.

taa ohjauksen saamisen myös pidempien välimatkojen päähän.

Yhteenveto Kannattaa siis etsiä liikkumisen tapoja, jotka ovat mieluisia, toteutettavissa arjessa ja harjoitusmuotoja, jotka auttavat kohti tavoitetta. Vaikka se tällä hetkellä kipujen takia tuntuisi mahdottomalta ajatukselta ja jos sopivaa liikkumisen tapaa ei ole vielä löytynyt, ei kannata luovuttaa, vaan etsiä ammattilainen, joka osaa auttaa. Olemme varmoja siitä, että jokaiselle selkäkipuiselle on löydettävissä jokin sopiva liikkumisen tapa.

Riikka Holopainen ft, TtT, kipufysioterapian erikoisasiantuntija

Sami Tarnanen ft, TtT, tule-fysioterapian erikoisasiantuntija

Maija Paukkunen ft YAMK, väitöskirjatutkija

Ryhmässä, yksin, läsnä vai etänä? Näyt-

täisi siltä, että harjoittelu on yhtä tehokasta, toteutui se yksilöllisesti tai ryhmässä. Tätäkin kannattaa pohtia, kun miettii itselleen sopivaa harjoittelumuotoa. Jos tykkää harjoitella ryhmässä, se ehdottomasti kannattaa. Harjoittelun ohjaus voi yhtä hyvin toteutua paikan päällä tai etänä. Etätoteutus mahdollis-

Jaro Karppinen LT, professori Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2022

11

Asiantuntija-artikkeli

Olkapään oireillessa täsmäharjoittelusta apua Kuva: Freepik

Olkapää kipeytyy eikä käsi nouse kuten aiemmin. Mistä oikein on kyse?

TAVALLISIMPIA SYITÄ olkapään kipeytymiselle on toiminnallinen ahdas olkapää -oireyhtymä SAPS (subacromial pain syndrome). Toiminnallisia olkapään kiputiloja voidaan selvittää erotusdiagnostisesti ilman kuvantamista. Kipu johtuu kiertäjäkalvosimen jänteiden tulehdustilasta, joka syntyy yleisimmin jänteiden mekaanisesta hankautumisesta olkalisäkkeen alapintaa vasten. Tyypillistä on, että olkanivelen liikuttaminen onnistuu, mutta käsivartta nostaessa olkanivelen etupuolella ilmenee kipua, ja jomottava kipu pahenee öisin.

”Ahdas olkapää -oireyhtymä on yleinen vaiva.”

Joskus vamman jälkeisen pitkällisen kiputilan jälkeen olkapäähän saattaa myös kehittyä jäätynyt olkapää. Kipu on tällöin yleensä laaja-alaisempaa, kipu ja liikerajoitukset lisääntyvät asteittain.

Jäätyneessä olkapäässä olkanivelen liikkuvuutta rajoittaa nivelkapseliin paksuuntuminen ja kiristyminen. Vaivan syntyminen on epäselvä. Potilaat ovat yleensä keski-iän ylittäneitä, ja diabetesta sairastavilla jäätynyt olkanivel on viisi kertaa yleisempää.

Ahtaan olkapään syyt vaihtelevat iän mukaan Ahdas olkapää -oireyhtymä (SAPS) on yleinen vaiva: alle 35-vuotiailla syynä on yleensä olkanivelen yliliikkuvuus, 35–50-vuotiailla se syntyy olkaniveltä haitallisesti kuormittavien liikkeiden, 12

Hyvä Selkä 3/2022

staattisten työasentojen sekä toistuvien olkavarren kiertoliikkeiden seurauksena. Yli 50-vuotiailla syynä on usein kiertäjäkalvosimen repeämä. Myös huonolla suoritustekniikalla tehty tai liiallinen liikuntaharjoittelu sekä puutteellinen lihashuolto voivat aiheuttaa kipuja.

Osa olka-lapaluun välillä kulkevista kiertäjäkalvosinlihasten jänteistä, muun muassa ylempi lapalihaksen jänne kulkee luisen olkalisäkkeen alla, ja usein oireilu syntyy jänteiden joutuessa pinteeseen kireän takakapselin ja heikentyneiden kiertäjäkalvosin lihasten takia. Tyypillisin oire on vihlaiseva kipu käsivarren loitonnuksessa ja olkanivelen kiertoliikkeissä sekä leposärky olkavarren yläosassa. Oireiluun voi liittyä myös niska- ja hartiaseudun vaivoja, koska monet käsivartta ja lapaluuta liikuttavat lihakset kiinnittyvät kaula- ja rintarankaan. Olkaniveltä ympäröivien kiertäjäkalvosinlihasten lihasepätasapaino näkyy myös ryhdin muutoksena.

Olkapään etupuolen lihasten kireydet saavat hartiat kiertymään eteenpäin ja rintaranka pyöristyy, jos selkäpuolella lapoja lähentävät lihakset ja olkavarren ulkokiertäjät ovat heikot. Hartioiden eteenpäin kiertyminen heikentää olkanivelen liikkuvuutta ja kaularangan

notko syvenee, jolloin niskan kuormitus lisääntyy.

Oireet ahtaassa olkapäässä saattavat helpottua välillä, mutta voivat palata takaisin. Jos leposärky on voimakasta, lääkärin olkalisäkkeen alle laittama kortisonipuuduteinjektio auttaa usein ratkaisevasti. Kipua lievittää kylmähoito ja tulehduskipulääkkeet, kipugeelitkin ovat turvallisia käyttää. Olkanivelen pitäminen kokonaan levossa ei kannata, koska se jäykistää helposti olkanivelen.

Jäätyneen olkapään prosessi etenee kuin ylösalainen U-kirjaimen muotoinen käyrä. Ensimmäisinä kuukausina kipu on lievää ja pahenee vähitellen.

Alkuvaiheessa liikuttelu sattuu, jopa pahentaa tilannetta. Lopulta olkaniveltä ei saa juurikaan liikutettua. Kivun hoito levolla, kylmähoidolla sekä tulehduskipulääkkeellä on alkuvaiheessa suositeltavaa. Nykyisin kipuvaiheessa paranemista nopeuttavana hoitomuotona on käytetty olkanivelen sisään annettua kortisonipistosta ja sen jälkeen kevyttä olkanivelen liikkuvuusharjoittelua.

Aktiivisempi kuntoutus alkaa, kun kipu vähenee. Vasta siinä vaiheessa aktiivisista harjoitteista on apua liikeratojen palauttamiseksi. Palautuminen normaaliin tilanteeseen voi kestää 1–2 vuotta.

Asiantuntija-artikkeli

”Tärkeintä olkapään kuntoutumisessa on omatoiminen säännöllinen harjoittelu.”

Liikehoidossa maltti on valttia Edellä mainituissa olkapäävaivoissa ei hieronnasta eikä manuaalisista hoidoista ole juurikaan apua, vaan kummassakin vaivassa tärkeintä on liikkuvuus- ja voimatasapainon parantaminen. Kuntoutukseen olisi hyvä kuulua fysioterapeutin selvitys olkanivelen liikkuvuudesta, lihasten voimatasapainosta sekä ergonominen ohjaus. Sen jälkeen pääpaino on säännöllisessä ja aktiivisessa kotiharjoittelussa.

Harjoitusohjelma laaditaan yksilöllisesti. Alkuvaiheessa harjoittelussa vältetään kipua ja kuormitus on kevyttä.

Ensisijaisena tavoitteena on parantaa olkanivelen ja lapaluun keskinäistä toimintaa, koska lapaan kiinnittyvät lihakset liittyvät oleellisesti olkanivelen tukemiseen ja rintakehän ryhtiin. Harjoittelu koostuu nivelen liikkuvuusharjoittelusta, kiertäjäkalvosinlihasten vahvistamisesta, lapaluuta liikuttavien ja tukevien lihasten aktivoinnista ja vahvistamisesta. Harjoittelun yhteydessä niskan ja hartianseudun asennon kontrolli on keskeistä, koska toisinaan toiminnalliset ongelmat voivat aiheutua myös kaularangasta. Harjoitusterapiassa edetään yksilöllisesti. Kuormitusta voidaan lisätä asteittain vastuskumiharjoitteilla lihasten ja jänteiden kuormituskestävyyden parantamiseksi. Oheinen Readin kuntoutusportaat -taulukko kuvaa hyvin, miten harjoittelussa kannattaa edetä.

”Jäätyneessä olkapäässä olkanivelen liikkuvuutta rajoittaa nivelkapseliin paksuuntuminen ja kiristyminen.”

Sitoutuminen omatoimiseen harjoitteluun on paranemisprosessin aikana erittäin tärkeää. Fysioterapeutin ohjausta ja harjoitteiden suoritustekniikan kontrollointia tarvittaneen varsinkin aluksi muutaman hoitokerran verran, mutta tärkeintä olkapään kuntoutumisessa on omatoiminen säännöllinen harjoittelu.

Harjoitteita tulisi tehdä päivittäin.

Liikunta turvalliseksi hyvällä suoritustekniikalla Suurin osa liikuntamuodoista on turvallisia olkanivelen kannalta, mutta hyvän suoritustekniikan hallinta (taito) vähentää aina olkanivelen epäedullista kuormitusta. Liikuntalajeissa, joissa nostetaan käsiä toistuvasti pään yläpuolelle ilman painoja tai painojen kanssa tai kannatellaan käsivarsia pitkään hartiatasossa, on hyvän suoritustekniikan hallinta sekä olkanivelen ja lavan optimaalinen yhteistoiminta tarpeen.

Monet liikuntalajit kaipaavat tukiharjoitteluna kuormituskestävyyden parantamiseksi myös käsivarren ja hartiaseudun lihasten vahvistamista. Harjoittelu on hyvä aloittaa mieluummin kevyehköillä vastuksilla, kuten kepin kanssa, vastuskumeilla tai käsipainoilla. Hyviä harjoituksia lavan seudun lihasten hallinnan kehittämiseksi ovat myös toiminnallisessa harjoittelussa tai keskivartalon lihasten harjoittelussa esimerkiksi kyynärnojassa sekä konttaus- tai punnerrusasennossa tehtävät liikkeet.

Marjo Rinne terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti

Olkaniveltä helposti ylikuormittavia lajeja ovat • mailapelit, kuten tennis, squash, golf ja sulkapallo • heittolajit, kuten frisbee/ -golf, lento- ja pesäpallo • kuntosali (käsivarsien nostot laitteessa tai painojen nostot vartalon sivulle) • kontaktilajit.

Jari Inkinen fysioterapeutti, Fysios Tampere

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2022

13

Uusi hanke mahdollistaa vertaistuen verkossa Huhtikuussa 2022 Selkäliitossa käynnistyi uusi Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hanke, jossa luodaan selkäyhdistysten vertaistukitoimintaa varten uusi, etäyhteyksillä toteutettava toimintamalli. Verkossa toimivat vertaistukiryhmät lisäävät selkä- ja niskakipuisten henkisiä voimavaroja ja sopeutumista selkäkivun kanssa elämiseen.

KORONA-AIKANA kokoontumisrajoitukset haastoivat selkäyhdistysten vapaaehtoisten ohjaaman, kasvokkain tapahtuvan vertaistukitoiminnan toteuttamista. Vertaistuen tarve ei kuitenkaan hävinnyt. Vertaistukipuhelimet soivat ahkerammin, kun etätöitä tekeville ilmaantui selkäkipuja. Vertaistukiryhmää kokeiltiin pienimuotoisesti myös verkossa hyvin tuloksin.

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja etenkin verkkovertaistuen osallistumismahdollisuuksien luominen nousivat tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi selkäyhdistyksille suunnatussa kyselyssä keväällä 2021. Tätä varten Selkäliitto laati ”Vahvistu vertaisuudesta verkossa” -hankesuunnitelman, johon Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi kolmivuotisen rahoituksen.

Hankkeen tavoitteet ja tarkoitus Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeen tavoitteena on luoda toimintamallit erikseen aikuisille ja nuorille selkä- ja niskakipuisille toteutettaviin verkkover14

Hyvä Selkä 3/2022

taistukiryhmiin, joita koulutetut vapaaehtoiset vertaistukijat voivat ohjata.

Etäyhteyksillä toimivat vertaistukiryhmät parantavat saavutettavuutta ja mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Ryhmiin osallistuminen ei edellytä selkäyhdistyksen jäsenyyttä.

Verkossa tapahtuvien vertaistukiryhmien vertaistuen tarkoituksena on vahvistaa osallistujien resilienssiä eli kykyä selvitä arjessa omien voimavarojen tuella sekä lisätä henkisiä voimavaroja ja merkityksellisuuden tunnetta. Verkkovertaistukiryhmät tarjoavat turvallisen ympäristön jakaa omia selkä- ja niskakipuun liittyviä kokemuksia ja peilata muiden kokemuksia suhteessa omiin.

Omien tuntemusten käsitteleminen luottamuksellisesti toisten, samassa tilanteessa olevien vertaisten kanssa vähentää yksinäisyyttä sekä kipuun mahdollisesti liittyvää pelkoa, ahdistusta ja häpeää. Muiden vertaisten ja toipumisessa pidemmällä olevan vertaistukijan kanssa oivallusten jakaminen auttaa löytämään selviytymiskeinoja selkä- ja niskakivun kanssa elämiseen ja tukee sopeutumista selkä- ja niskakipuun.

Toimintamallin kehittäminen Hankkeessa luodaan ensin aikuisten toimintamalli, josta sovelletaan nuorille sopiva versio. Toimintamalleja kehitetään palvelumuotoilun keinoin yhdessä selkäyhdistysten toimijoiden ja koulutettujen vertaistukijoiden kanssa vuoden 2022 aikana. Hankekoordinaattori kartoittaa verkkovertaistuen nykyistä tilaa ja haastattelee useita selkäyhdistysten toimijoita ja vertaistukijoita. Hän selvittää toiveita ja tarpeita verkkover-

taistuelle sekä kerää ideoita kehittämisen tueksi.

Toimintamallin rakennetta ja sisältöjä muotoillaan yhteiskehittämispajoissa.

Yhdistysten vertaistukihenkilöt koulutetaan toimintamallin käyttöön ja heitä tuetaan vertaistukitoiminnan toteuttamisessa verkossa. Yhdistystoimijat sekä vertaistukihenkilöt koulutetaan myös markkinoimaan ja viestimään toiminnasta eri kohderyhmille vertaistukea tarvitsevien selkäoireisten tavoittamiseksi. Selkä- ja niskakipuisille suunnatut verkkovertaistukiryhmät alkavat vuonna 2023.

Lue lisää hankkeesta Selkäliiton nettisivuilta: selkakanava.fi/selkaliitto/hankkeet Teksti: Johanna Laine

Tule mukaan kehittämään Jos toimit tai haluaisit toimia selkäyhdistyksessäsi vapaaehtoisena vertaistukijana ja osallistua hankkeen verkkovertaistukitoimintamallin kehittämiseen ja ohjaamiseen, ota pian yhteyttä hankekoordinaattoriin.

Vertaistukijana toimiaksesi sinulla tulee olla omakohtaista kokemusta selkäongelmasta ja siitä selviytymisestä tai siihen sopeutumisesta. Seuraava vertaistukijoiden peruskoulutus järjestetään lauantaina 10.9.2022 Helsingissä.

Lisätietoa hankkeesta: hankekoordinaattori Johanna Laine, puh. 050 4325 190, sähköposti johanna.laine@selkaliitto.fi

Suomalaisten ulkoiluaktivisuus säilynyt korkeana Luontoalueet entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä Mikkelin Seudun Selkäyhdistyksen väkeä keväisellä retkellä Norppapolulla Puumalassa. Kuva: Jukka Hyyryläinen

ULKOILUHARRASTUKSET ovat uusimman tutkimuksen mukaan edelleen keskeinen osa suomalaisten elämäntapaa.

Aikuisväestöstä 96 prosenttia eli lähes kaikki harrastavat ulkoilua. Retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuoden aikana, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteen mukaan suomalaiset ulkoilevat kes-

kimäärin kolme kertaa viikossa ja 182 kertaa vuoden aikana. Naiset ovat hieman aktiivisempia ulkoilun harrastajia kuin miehet.

Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 % kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 % enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa.

Koronapandemian alkaminen lisäsi ulkoilukertojen määrää ulkoilua harrastavien keskuudessa. Suomalaisilla oli noin 18 % enemmän lähivirkistyskertoja keväällä ja kesällä 2020 toteutetussa mittauksessa kuin ennen pandemiaa tai 2021 toteutetuissa mittauksissa.

Tärkeitä syitä lähteä lähiluontoon olivat fyysisen kunnon ylläpitäminen, stressistä palautuminen ja rentoutuminen sekä luonnon rauha ja hiljaisuus.

Suomalaiset nauttivat lähiluonnon kauniista maisemista sekä luontokokemuksista. Luonnossa viihdytään myös yhdessä perheen ja ystävien kanssa.

Lähivirkistyskerroista yli puolet suuntautuu kuntien ylläpitämille ulkoilualueille tai ulkoilureiteille ja runsas kolmasosa (35 %) pääasiassa yksityisille maa- ja vesialueille.

Lue lisää luke.fi.

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

KIPUVI ES

ÄTIN

VAP END

TAA AUORTFIINEJA

ESTÄ

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti.

Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

15 min

L I S Ä ÄOA

VER

E N K IE R T

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon.

TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito.

Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi Hyvä Selkä 3/2022

15

Omron E3 Intense

Joko kokeilit uusia ha Syksyn tullen moni pohtii liikuntaharrastuksen aloittamista. Jos arkesi on kiireistä, ja liikuntaharrastusten sovittaminen omaan kalenteriin tuntuu vaikealta, kokeile uusia harjoitusvideoitamme silloin kun sinulle parhaiten sopii. Treenit kestävät noin 15–30 minuuttia. Löydät videot Selkäkanavalta ja Jumppakissan Youtube-kanavalta.

Tässä on esittelyssä kaksi harjoitusohjelmaa, keppijumppa ja kehonpainotreeni.

Vaihda siis ylle joustavat vaatteet, ota valmiiksi treenissä tarvittavat varusteet ja raivaa riittävästi tilaa ympärillesi.

Mukavia treenejä!

Tykkäätkö liikkua ryhmässä?

Paikallisissa selkäyhdistyksissä toimii lukuisia liikuntaryhmiä.

Ota yhteyttä omaan selkäyhdistykseesi ja tule mukaan liikkumaan!

KEPPIJUMPPA Keppi mahdollistaa kehon liikeratojen monipuolisen harjoittamisen ja auttaa liikkeiden hahmottamisessa. Harjoittelu kehittää erityisesti selkärangan ja nivelten liikkuvuutta, kehonhallintaa sekä tasapainoa.

Treeni on oiva harjoitus sellaisenaan tai se sopii osittain tai kokonaan tehtynä alkulämmittelyksi ennen lihaskuntoharjoittelua tai muuta liikuntasuoritusta.

Treeniin tarvitset kepin ja joustavat vaatteet sekä riittävästi tilaa.

•

Treenin kesto on noin 20 minuuttia.

•

Liikkeet tehdään pystyasennossa.

•

Paikalla ei ole väliä, treenin voi tehdä sisällä tai ulkona.

•

Keppijumpan löydät osoitteesta selkakanava.fi/harjoitusohje/keppijumppa.

Lisää harjoitusohjeita selän ja niskan hy

arjoitusvideoitamme?

KEHONPAINOTREENI Kehonpainoharjoittelulla tarkoitetaan oman kehon painolla suoritettavien liikkeiden tekemistä. Harjoitus kehittää liikehallintaa, lihasvoimaa ja liikkuvuutta. Tässä harjoituksessa alkulämmittely tehdään pystyasennosta ja varsinainen lihaskunto-osuus tehdään jumppamatolla.

Treeniin tarvitset jumppamaton ja joustavat vaatteet.

•

Harjoitus koostuu alkulämmittelystä, lihaskunto-osuudesta ja loppuverryttelystä.

•

Treenin kesto on noin 30 minuuttia.

•

Liikkeet tehdään osin pystyasennossa, osin matolla.

•

Kehonpainotreenin löydät osoitteesta selkakanava.fi/harjoitusohje/ kehonpainotreeni.

yvinvointiin osoitteessa selkäkanava.fi

Tutkimustietoa

Kaikkien liikkuminen ei vähene nuoruudessa – eri suuntaisista liikkumisen poluista uutta tutkittua tietoa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA toteutetussa pitkittäistutkimuksessa löydettiin viisi erilaista liikkumisen muutosryhmää 15 ja 19 ikävuoden välillä. Aktiivisuuden säilyttäjät jatkoivat muita tyypillisemmin urheiluseuraharrastustaan nuorena aikuisena. Inaktiivisuuden säilyttäjät eivät yleensä kulkeneet koulu- ja työmatkoja itse aktiivisesti liikkuen.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että nuorten liikkuminen vähenee iän myötä. Tämä keskiarvojen tarkasteluun perustuva tulos kuitenkin peittää alleen aktiivisuuden eri suuntaiset muutokset.

Tutkimusaineisto muodostui 254 nuoren liikemittausaineistosta ja kyselyvastauksista kahdelta mittauskerralta vuosilta 2013–2014 (n. 15-v.) ja 2017–2018 (n. 19-v.). Tutkimus erotteli nuoret ryhmiin liikkumisen muutoksen perusteella.

Liikemittarilla mitattuna noin puolella nuorista aktivisuus säilyi ennallaan (aktiivisuuden säilyttäjät ja inaktiivisuuden säilyttäjät). Liikkumista vähentäviä osajoukkoja oli kahdenlaisia: korkealta lähtötasolta keskimääräiselle tasolle aktiivisuutta vähentävät ja keskimääräiseltä

Kuva: Freepik

tasolta alhaiselle tasolle aktiivisuutta vähentävien ryhmät. Lisäksi pieni osa tutkituista lisäsi liikkumistaan jo ennestään korkealta lähtötasolta.

Nuoruuden ja aikuisuuden siirtymävaiheessa näyttää kaiken kaikkiaan olevan yleistä, ettei aiempi urheiluseuraharrastus enää jatku ja ettei koulumatkaliikkuminen vaihdu opiskelu- tai työmatkaliikkumiseksi. Nämä muutokset havaittiin noin kolmasosalla nuorista.

Ryhmien väliltä löytyi mielenkiintoisia

eroja sen mukaan, millaisia muutoksia liikkumisen muodoissa tapahtui tutkitulla ajanjaksolla (15v–19v). Urheiluseuraharrastuksen jatkuminen 19-vuotiaaksi oli yhteydessä aktiivisuuden säilyttäjien ja lisääjien sekä aktiivisuutta korkealta tasolta keskimääräiselle tasolle vähentävien ryhmään kuulumiseen. Samalla myös urheiluseuraharrastuksen loppuminen selitti korkealta tasolta vähenevään aktiivisuusryhmään kuulumista.

Urheiluseuratoiminta tukee liikkumi-

Yhä useampi työikäinen on ylipainoinen TERVEYDEN JA hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan joka kolmannella työikäisellä naisella ja joka viidennellä miehellä paino on noussut vähintään viisi prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Pe-

Kuva Shutterstock

18

Hyvä Selkä 3/2022

rusasteen koulutuksen saaneilla miehillä painonnousu oli yleisempää kuin muissa koulutusryhmissä.

Työikäisistä 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020 (painoindeksi vähintään 25 kg/m2). Vuonna 2018 ylipainoisia tai lihavia miehistä oli 59 prosenttia ja naisista 45 prosenttia. Ylipaino ja lihavuus oli yleisintä 55–74-vuotiailla, vaikka tässä ikäryhmässä ei havaittu muutosta ylipainoisten määrässä. Ikäryhmän miehistä 70 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020.

Lihavuuden ehkäisyyn on entistä tärkeämpää saada riittävästi resursseja, sillä

lihavuus on yleistynyt jo pitkään. Koronaepidemia on voinut entisestään vauhdittaa huolestuttavaa kehityssuuntaa.

Työikäisillä elintavat ovat valtaosin pysyneet ennallaan vuosina 2017–2020.

Havaitut muutokset ovat olleet monitahoisia. Muutoksia oli lähes yhtä paljon niin suotuisaan kuin epäsuotuisaan suuntaan terveyden näkökulmasta. Hyvää kehitystä havaittiin esimerkiksi työikäisten miesten lievästi vähentyneessä alkoholin riskikulutuksessa.

Seuraavaksi tutkimuksessa selvitetään, kasaantuvatko epäsuotuisat muutokset elintavoissa tiettyihin väestöryhmiin.

Tiedon avulla terveyden edistämisen toimia voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti.

Tutkimustietoa sen ylläpitoa ja ehkäisee aktiivisuuden vähenemistä. Urheiluseurassa harrastamisen tilalle onkin tärkeää löytää korvaavaa aktiivisuutta silloin, kun seuraharrastaminen loppuu.

Passiivisesti kuljetut koulu- ja työmatkat sekä urheiluseuraharrastuksen puuttuminen 15- ja 19-vuotiaana olivat yhteydessä vähäisenä säilyvään kokonaisaktiivisuuteen.

Tässä inaktiivisuuden säilyttäjiksi nimetyssä ryhmässä myös koululiikuntaa raportoitiin 15-vuotiaana vähemmän, eli liikuntaa todennäköisesti valittiin harvoin valinnaisaineeksi. Lisäksi havaittiin, että heikko itsearvioitu terveydentila oli yhteydessä inaktiivisuuden säilyttäjien ryhmään kuulumiseen.

Vähän liikkuville jo erilaisten matkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisella tavalla voisi tuottaa lisää terveyden kannalta hyödyllistä liikettä päiviin. Tärkeintä olisi löytää itselle mieluisa ja arkeen sopiva tapa liikkua.

Myös yhteiskunta voi osaltaan tukea liikkumista säilyttämällä lähikouluja ja esimerkiksi huolehtimalla turvallisista kevyenliikenteenväylistä.

Alkuperäinen julkaisu: Aira T, Vasankari T, Heinonen OJ, Korpelainen R, Kotkajuuri J, Parkkari J, Savonen K, Uusitalo A, Valtonen M, Villberg J, Vähä-Ypyä H, Kokko SM. Physical activity from adolescence to young adulthood: patterns of change, and their associations with activity domains and sedentary time. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity (2021) 18:85. https://doi.org/10.1186/ s12966-021-01130-x

70 vuotta täyttäneistä neljänneksellä paino laski vähintään viisi prosenttia kolmessa vuodessa. Vajaat 15 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä oli lopettanut säännöllisen vapaa-ajan liikunnan harrastamisen. Liikkumisen aloitti reilu viisi prosenttia ikääntyneistä.

Ikääntyneiden painonlasku voi kertoa riittämättömästä ravitsemuksesta ja vähentyneestä liikunnasta, joka on pienentänyt kehon lihasmäärää. Useimmilla iäkkäillä painon vakaana pitäminen on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Iän karttuminen voi osaltaan selittää esimerkiksi liikunnan vähentymistä, mutta myös koronaepidemia on saattanut kiihdyttää epäsuotuisaa kehitystä.

Tulokset perustuvat THL:n FinTerveys- ja FinSote-väestötutkimusten tuloksiin.

Tule-sairaudet aiheuttavat maataloudessa eniten työkyvyttömyyttä – työn keventämiseen uusia keinoja TUKI- JA liikuntaelinsairaudet aiheuttavat maatalousyrittäjillä suhteellisesti enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä kuin muilla työeläkevakuutetuilla (45 % vs. 34 %). Maataloustyössä riskitekijöitä ovat muun muassa työkoneiden aiheuttama kehotärinä ja kuormittavat työasennot. Maatalouden kuormitustekijöistä on tarjolla paljon tutkittua tietoa, ja työn keventämiseksi löytyy monia keinoja.

Maataloustyöhön liittyy useita tukija liikuntaelinsairauksien syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä, kuten traktorilla ajaminen, epätasaisella alustalla kävely, kyykistely ja kumara-kiertynyt työasento.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuonna 2020 julkaiseman raportin mukaan maatalous on yksi aloista, joissa esiintyy erityisen paljon tule-sairauksia. Esimerkiksi 69 prosenttia työntekijöistä on raportoinut selkäkivuista.

Lisääntyneestä koneellistamisesta ja automaatiosta huolimatta esimerkiksi karja- ja puutarhatalous sisältää edelleen raskasta lihastyötä ja staattisia työasentoja.

Maatiloilla työskennellään ajettavilla työkoneilla, joiden aiheuttama kehotärinä on merkittävä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskitekijä. Kun valitaan ajoneuvoja työkäyttöön, kannattaisi aina arvioida kyseisen laitteen tärinäaltistusta ja -vaimennusta. Valitettavasti kehotärinätasoista on saatavissa niukasti tietoa.

Koska tärinää ei voida täysin poistaa, sen aiheuttamaa kuormitusta tulisi vähentää. Koneet ja laitteet tulisi pitää kunnossa ja kiinnittää huomiota työja ajotapaan. Lisäksi työtä kannattaisi organisoida esimerkiksi työvaiheita yhdistämällä sekä hyödyntämällä työkiertoa. Ylipäätään kannattaa välttää pitkään työskentelyä saman työtehtävän parissa.

Työnantajan velvollisuus on tehdä työn vaarojen selvitys ja arviointi,

minkä avulla voidaan määrittää kuormittavimmat työasennot, liikkeet ja nostot. Lisäksi selvityksen perusteella voidaan miettiä, miten ylikuormitusta voidaan vähentää tai poistaa kokonaan.

Kun aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tekevät työsuojelutarkastuksia maatalouden työpaikoille, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn kiinnitetään erityisesti huomiota.

Lähtökohtana tulisi olla nostamisen välttäminen. Kantamisen sijaan voi hyödyntää kuljettimia tai rullakoita ja pohtia, ovatko kaikki siirrot tarpeellisia.

Maataloudessa on paljon toistotyötä, jolloin tärkeää olisi varmistaa työkierron lisäksi hyvä työasento. Toistotyössä tulisi arvioida esimerkiksi työtason korkeus, ja sen tulisi mielellään olla säädettävissä. Tuki- ja liikuntaelimistön kannalta on hyödyllistä, jos työtä tehdessä voi välillä vaihtaa puolta.

Maataloudessakin yleistyneessä istumatyössä tulisi pitää selkä suorana ja tukevasti kiinni selkänojassa niin, että luonnollinen notko säilyy eikä alaselkä pyöristy. Myös istuimen säädöt kannattaa tarkistaa.

Kädet koholla tehtävää työtä voisi helpottaa ulkoisten tukirankojen eli eksoskeletonien avulla myös puutarha-alalla ja maataloudessa. Muilta aloilta saatujen alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että ulkoisten tukirankojen avulla kuormitusta voitaisiin kohdistaa tasaisemmin olan, ylä- tai alaselän lihaksiin. Lisäksi mittauksissa on havaittua, että lihasten aktiivisuus eksoskeletonia käytettäessä on pienempi kuin ilman sitä. Toki maatalouden töissä eksoskeletoneja tulisi arvioida erikseen.

Lähde: Työterveyslaitos, Terveellinen työ 2020–2022 – Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanja.

Hyvä Selkä 3/2022

19

Asiantuntija-artikkeli

Kipu on merkittävä toimintakyvyn ja elämänlaadun huonontaja Kipu on yleisin hoitoon hakeutumisen syy. Se koskettaa monia ja aiheuttaa sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, mistä kivussa on kysymys, mikä on sen merkitys ja miten kivun hoito on Suomessa järjestetty.

KIPUAISTIN TEHTÄVÄNÄ on varoittaa uhkaavasta vaarasta. Se turvaa myös vaurion paranemista; kipeä kehonosa pyritään pitämään levossa, jotta vaurio saa rauhassa toipua. Paranemisen myötä kipu vähenee ja aktiviteetit palaavat normaaleiksi. Kipuaisti on välttämätön elossa säilymisen kannalta. Harvinainen geenimutaation aiheuttama synnynnäinen kyvyttömyys aistia kipua johtaa kuolemaan nuorella iällä vammojen ja niiden komplikaatioiden takia.

Mitä kipu on?

Kipu on epämiellyttävä kokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein. Akuutti kipu voi merkitä henkeä uhkaavaa hätätilannetta, jossa välitön tutkimus ja hoito ovat tarpeen. Toisaalta kivun taustalla ei tarvitse välttämättä olla lainkaan elimistölle haitallista 20

Hyvä Selkä 3/2022

tapahtumaa. Kipu on henkilökohtainen kokemus, jota ei pidä kyseenalaistaa, vaan pikemmin pyrkiä kartoittamaan sen taustoja ja mekanismeja.

Kliinisessä työssä kipu on oire, jonka syy ja hoitomahdollisuudet – sekä syynmukainen että oireenmukainen – pyritään selvittämään. Psykososiaaliset tekijät, kuten mieliala, odotukset, pelot, aiemmat kokemukset ja opitut käyttäytymismallit, vaikuttavat kivun kokemiseen. Kivun moniulotteisuuden vuoksi diagnostiikka edellyttää riittäviä tietoja kipufysiologiasta, huolellista potilaan tutkimista ja biopsykososiaalista hoito-otetta.

”Kipu on henkilökohtainen kokemus, jota ei pidä kyseenalaistaa.” kittävä koettuun huonoon terveyteen liittyvä tekijä. Aikuisväestöstä 27 prosenttia koki terveytensä kohtalaiseksi ja 8 prosenttia huonoksi, ja päivittäisestä kroonisesta kivusta kärsivien koettu terveydentila oli huono 12 kertaa todennäköisemmin kuin kipua kokemattomilla ihmisillä.

Pitkäkestoinen kipu on yleistä

Kipu luokitellaan syntymekanismin ja Pitkäkestoinen kipu on yleinen vaiva.

Euroopan maita koskevan tutkimuk- keston mukaan sen mukaan viidesosalla aikuisista on yli puoli vuotta kestänyt kiputila, joka oireilee useita kertoja viikossa, on voimakkuudeltaan vähintään kohtalainen ja alentaa toimintakykyä. Yleisimpiä kivun aiheuttajia ovat nivelrikko, selkärangan rappeumamuutokset ja vammojen jälkitilat.

”Potilaalla voi olla yhtaikaa useita eri kiputyyppejä.”

Kipu on yleisin hoitoon hakeutumisen syy. Suomen terveyskeskuksissa 40 prosenttia lääkärissä käynneistä tehdään kivun vuoksi, ja noin viidesosalla potilaista kipu on kestänyt vähintään puoli vuotta. Suurin osa kroonisista kivuista johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista (tules) tai on neuropaattisia kiputiloja.

Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan krooninen kipu on erittäin mer-

Syntymekanismin perusteella kipu luokitellaan nosiseptiiviseksi eli kudosvauriokivuksi, neuropaattiseksi eli hermovauriokivuksi ja idiopaattiseksi eli mekanismeiltaan puutteellisesti tunnetuksi kivuksi. Kudosvauriokivun syynä on kipureseptorien aktivoituminen fysikaalisen tai kemiallisen ärsykkeen seurauksena tilanteessa, jossa kudosvaurio on tapahtunut tai se on uhkaamassa. Kudosvauriokipuviesti välittyy joko somaattisia tai viskeraalisia (sisäelimellisiä) keskushermostoon tuovia säikeitä pitkin.

Kudosvauriokivussa itse kipurata säilyy vaurioitumattomana. Esimerkkejä tästä ovat nivelrikon, tulehduksen ja iskemian aiheuttama kipu.

Neuropaattinen eli hermovauriokipu syntyy kipuradan vaurion seurauksena. Mikäli kiputilan taustalla ei ole osoitettavissa kudosvauriota eikä kivunaistintajärjestelmän vauriota, on kyse ns. idiopaattisesta kivusta (itsesyntyinen, itsenäinen, ilman tunnettua syytä alkava). Potilaalla voi olla yhtaikaa useita eri kiputyyppejä.

Asiantuntija-artikkeli

Kuva: Freepik

Keston perusteella kipu luokitellaan akuuttiin ja krooniseen kipuun. Kipu on krooninen, jos sen kesto ylittää kudosvaurion paranemiseen tarvittavan ajan.

Kroonisen kivun syynä voi olla jatkuva kipureseptoreiden ärsytys (krooninen kudosvauriokipu esim. nivelrikko), vaurio kipuradassa (hermovauriokipu) tai muutokset kipuaistin sentraalisessa säätelyssä (idiopaattiset kipuoireyhtymät, kuten fibromyalgia, kudosvaurion paranemisen jälkeen jatkuva pitkäkestoinen kipu). Näissä tilanteissa kivun kroonisuuden määritelmä on sopimusvarainen, esimerkiksi vähintään kolme kuukautta.

Pitkäkestoisen kivun hoidon järjestäminen Kipukokemus on moniulotteinen. Siihen nivoutuu aistimuksen lisäksi sekä tunneelämä että älyllinen arviointi. Kipu on merkittävin potilaan toimintakyvyn ja elämänlaadun huonontaja. Kivun mittaaminen on vaikeaa, ja sen arvioinnissa on luotettava potilaan ilmoitukseen. Kivun hyvä hoito edellyttää luottamuksellista hoitosuhdetta omalääkärin kanssa ja toimivia hoitoketjuja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Kipu aiheuttaa sekä välittömiä tutkimus-, hoito- ja kuntoutus- että välillisiä sairauspäiväraha- ja eläkekustannuk-

sia sekä tuotantopanoksen menetyksiä.

Suomessa sairauspäivärahakausista noin kolmasosassa syynä on tuki- ja liikuntaelinsairaus, josta yleisin on selkäkipu.

”Kivun mittaaminen on vaikeaa, ja sen arvioinnissa on luotettava potilaan ilmoitukseen.”

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut pitkäkestoisen kivun hoidon järjestämisen ns. hoitotakuuohjeissa. Perusterveydenhuollon tehtäviin kuuluvat kivun perusdiagnostiikka, pitkittymiselle altistavien tekijöiden kartoitus, syynja oireenmukainen hoito, työkykykannanotot, potilaan omien selviytymiskeinojen tukeminen, sairauden tai vamman edellyttämän lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen sekä potilaan lähettäminen tarvittaessa moniammatilliseen laitoskuntoutukseen. Leikkauksen ja vamman jälkeisen kivun pitkittyessä ensiarvio tehdään hoitaneessa yksikössä, ja pääsyn kipukonsultaatioon tulisi toteutua vaikeassa kivussa yhden ja kohtalaisessa kivussa kolmen kuukauden kuluessa.

Jos kipu jatkuu potilasta merkittävästi haittaavana perusterveydenhuollon hoito- ja kuntoutustoimista huolimatta, potilas voi tarvita erikoislääkärikonsultaation. Jos kivun syy on epäselvä, suositellaan erikoissairaanhoitokonsultaatiota vaikeassa kivussa yhden kuukauden ja kohtalaisessa kivussa kolmen kuukauden kuluessa. Jos kivun syy tiedetään, lähete ohjataan alueellisten hoitoketjujen mukaisesti erikoissairaanhoitoon, johon pääsyn tulee toteutua kuuden kuukauden kuluessa.

Tällä hetkellä varsinkaan pitkittyvän ja kroonistuneen kivun hoidon järjestäminen suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä ei valitettavasti toteudu edellä mainituissa aikarajoissa.

Timo Pohjolainen dosentti, fysiatri, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityspätevyys

Artikkelisarja kivusta jatkuu lehden seuraavassa numerossa.

Hyvä Selkä 3/2022

21

LUKUNURKKA

Mitä on kipu PISTÄÄ, JYSKYTTÄÄ, jomottaa, viiltää, repii, puristaa. Onko kipua poteva tuomittu elämään onnettomana? Onko hyvä elämä tarjolla vain kivuttomille?

Pystymme yleensä yksityiskohtaisesti kuvailemaan, millaista kipu on, mutta harvoin pysähdymme pohtimaan, mitä kipu on. Kivun olemuksen ymmärtäminen kuitenkin johdattaa kohti parempaa elämänlaatua.

Mitä on kipu -kirjan kirjoit-

taja terveystieteiden tohtori ja OMT-fysioterapeutti Tapio Ojala käsittelee teoksessaan kipua sen määritelmän mukaisena kokemuksena. Kipukokemukseen ovat yhteydessä monet tunteisiin, ajatuksiin ja elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Kivun pysyvyyden hyväksyminen vaatii muutosta ajattelutavassa, sillä mitä kielteisemmät ajatukset kipua kohtaan on, sitä heikompi on elämänlaatu. Kirja johdattaa lukijan tarkastelemaan omaa

kipukokemustaan ja etsimään hyvän elämän lähteitä kroonisesta kivusta huolimatta. Teos tarjoaa tärkeää tietoa kivun hoidon tueksi myös terveydenhuollon ammattilaisille, sillä usein kivun hoidossa keskitytään vain kipuun eikä ihmiseen, joka sitä potee.

Kipua ei voita sotimalla sitä vastaan. Sen voittaa lopettamalla sodan. Elämä voi olla antoisaa kroonisesta kivusta huolimatta.

Ojala on työskennellyt pit-

kään erityisesti kroonista kipua potevien kanssa. Lisäksi hän voi samastua kroonista kipua sairastaviin, koska hän itsekin sairastaa pitkäaikaista selkäkipua. (MS) Tapio Ojala: Mitä on kipu, Tuuma, 2022.

Kuinka hallita kroonista kipua KIPU ON kroonistunutta, kun se muuttaa tapaa elää. Pääasia ei ole miten tai miksi kipu on tullut, vaan ratkaisevaa on, mitä kroonisen kivun kanssa elävä voi tehdä hallitakseen kipua niin, että voi jatkaa elämäänsä.

Kuinka hallita kroonista kipua -kirjassa tiivistyy kahden kansainvälisesti tunnetun tutkijan ja kliinisen psykologin, Dennis Turkin ja Frits Winterin, kroonista kipua koskevan työn tulokset. Kirjan 10-vai-

heinen omahoito-ohjelma perustuu sekä kirjoittajien tieteelliseen tutkimukseen että heidän käytännön työskentelyynsä kipupotilaiden kanssa, vuosikymmenten ajan.

Omahoito-ohjelma toimii oppaan roolissa: se näyttää lukijalle suuntaa ja haastaa lukijaa ottamaan vastuuta kipunsa ja elämänsä hallinnasta. Kivun kanssa eläminen on prosessi, ei lopputulema. Ihminen voi työskennellä ainoastaan kehonsa kanssa, ei sitä

vastaan. Älä anna kivun johtaa elämääsi, koska voit tehdä sen itse. Tavoitteena on auttaa kroonisen kivun kanssa elävää tuntemaan itsensä psykologisesti palautumiskykyiseksi.

Kirjan sisältämä omahoitoohjelma on korostuneen toiminnallinen, siksi pelkkä kirjan lukeminen ei riitä. Ohjelmaan sisältyvät menetelmät on kehitetty aktiivisesti arjessa käytettäviksi. Ohjelmaan sisältyvät suomenkieliset lo-

makkeet ovat kirjan lukijan käytettävissä myös verkkosivuilla. (MS) Dennis Turk, Frits Winter: Kuinka hallita kroonista kipua, Hogrefe, 2022.

Opiskeluterveys OPISKELUterveydenhuollon järjestäminen ja ohjeistus ovat uudistuneet paljon viime vuosina. Tällä hetkellä yli 700 000 nuorta tai nuorta aikuista kattava opiskeluterveydenhuolto ja sen toimintaympäristö on lainsäädännön ansiosta entistä vakiintuneempaa. Opiskelijoiden terveydestä, hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtiminen ei ole vain terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä, vaan siihen tarvitaan laajaa yhteistyötä oppilai22

Hyvä Selkä 3/2022

tosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa.

Kirjan alussa tarkastellaan opiskelijajoukon moninaisuutta sekä nuoren ja nuoren aikuisen psyykkistä ja psykososiaalista kehitystä ja elämänvaiheen haasteita eri näkökulmista. Toisessa osassa kuvataan opiskeluterveydenhuollon tavoitteet ja tehtävät sekä oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen toiminta ja roolit hyvinvointityössä. Kirjassa käsitellään myös opiskelijoiden terveyden ja opiske-

lukyvyn edistämistä niin yhteisöllisenä kuin yksilöllisenä toimintana. Lopuksi käydään läpi opiskelijoiden yleisiä ja erityisiä terveysongelmia keskittyen aiempaa painosta enemmän mielenterveyteen.

Opiskeluterveys on suunnattu erityisesti terveydenhuollon sekä oppilaitosten työntekijöille. Se soveltuu hyvin myös opiskelijajärjestöissä toimiville, muille opiskelijoiden hyvinvointityöhön osallistuville sekä päättäjille. (HK)

Kunttu Kristina, Komulainen Anne, Kosola Silja, Seilo Noora, Väyrynen Tommi (toim.): Opiskeluterveys, Duodecim, 2021.

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Nikamasiirtymä on nuorten sairaus Nikamasiirtymä tarkoittaa selkänikaman siirtymistä eteenpäin suhteessa alempaan nikamaan.

Siirtymä syntyy tyypillisesti kasvuiässä ja sitä esiintyy enemmän nuorilla urheilijoilla. Syynä on yleensä nikaman takakaaren rasitusmurtuma.

Nikamasiirtymää esiintyy tutkimusten mukaan noin kuudella prosentilla väestöstä. Tavallisin oire on alaselän kipu.

KYSYMYKSIIN nikamasiirtymästä vastasi ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Heikki Österman Ortonista.

Mikä on nikamasiirtymä ja miten se syntyy?

Nikamasiirtymä eli spondylolisteesi on selän sairaus, joka kehittyy nikamakaaren rasitusmurtuman (nikamakaaren höltymän) seurauksena. Se syntyy tyypillisesti alimpaan lannenikamaan (L5) kasvuiän aikana. Nikamasiirtymää tavataan enemmän lapsilla, jotka harrastavat paljon urheilua. Tyypillisiä lajeja ovat voimistelu ja tanssi, mutta myös joukkuepeleissä, kuten jalkapallo, jääkiekko, pesäpallo, ja kenttälajeissa, esimerkiksi keihäänheitossa sitä tavataan.

Nikamasiirtymälle on olemassa perinnöllinen alttius, joten vaivan voi myös saada, vaikka ei urheilisi lainkaan. Nikamasiirtymä johtaa välilevyn kulumaan, mutta kuluma ei sinänsä aiheuta nikamasiirtymää.

Miten nikamasiirtymä oireilee ja miten oireita voi helpottaa?

Siirtymän tavallisin oire on alaselän kipu. Hermosärky on mahdollista, mutta ei kovin tavallista. Kipua hoidetaan harjoittelun rajoituksella eli tehdään kivuttomasti onnistuvia asioita ja lisätään rasittavuutta kivun helpottaessa. Tavanomaiset särkylääkkeet ja fysioterapeuttinen hoito kannattaa kokeilla. Nikamasiirtymistä suuri osa on hyvänlaatuisia ja niiden oireilu rauhoittuu kuormitusta pienentämällä. Tavoitteelliselle urheilijalle tämän hyväksyminen voi olla vaikeaa.

Kasvaako siirtymä iän mukana?

Siirtymän kasvu on kasvuiässä mahdollista ja siksi kertaalleen todettua siirtymää täytyy seurata kasvukauden aikana. Suurin osa siirtymistä säilyy pieninä, mutta joskus siirtymä saattaa kasvaa merkittävästi. Etenevä siirtymä vaatii usein leikkaushoitoa, siksi seuranta on tärkeää. Siirtymän suuruus ei sinänsä ole aihe leikkaushoitoon, todettu merkittävä siirtymän kasvu sen sijaan on.

Milloin nikamasiirtymä vaatii leikkaushoitoa?

Pitkittyvä ja elämää haittaava kipu voidaan hoitaa siirtymävälin luudutusleikkauksella. Leikkaukseen joudutaan

Heikki Österman. Kuva: Orton

usein myös silloin, jos siirtymään liittyy hermokipuoire. Seurannassa merkittävästi kasvanut siirtymä on myös syy luudutukseen. Luudutus on iso toimenpide, josta kuntoutuminen vie pitkään, puolisen vuotta minimissään.

Voiko nikamasiirtymän saada myös myöhemmällä iällä?

Nikamasiirtymä voi myös syntyä kuluman seurauksena vanhemmalle ihmiselle. Tällöin ongelma on yleensä selkäydinkanava ahtaus ja nikamasiirtymä on vain siihen liittyvä sivujuonne (degeneratiivinen nikamasiirtymä). Tämä on eri sairaus ja sitä hoidetaan selkäydinkanavan ahtauman hoitoperiaatteiden mukaisesti.

Teksti: Pia Bilund

Unohtuiko tauko?

Tilaa Selkäliiton taukojumppamuistutus!

Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi.

Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen. Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin. Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus Hyvä Selkä 3/2022

23

MINÄ JA SELKÄ

Jarkko Mäkinen:

Aktiivisella liikeharjoittelulla selkäkivut hallintaan MIKSI NÄIN KÄY MINULLE? Tätä kysymystä toistelin, kun kolmekymppisenä kilpaurheilijana kipujen katkoman yöunen jälkeen ryhdyin tekemään joka-aamuista rituaaliani.

Miksi koko ikänsä liikkuneelle voi tehdä tiukkaa päästä ylös sängystä? Olin oppinut, että pääsen parhaiten aamulla pystyasentoon, kun ensin vääntäydyn kyljelle ja peruutan sieltä käsillä työntäen polville ja sieltä varovasti jalka kerrallaan lattialle seisomaan. Tuskanhiki oli pinnassa ja usein seisoma-asento oli todella vino, koska ylijännittyneet lihakset vetivät selkärankaa kaarelle toiselle puolelle. Mieliala oli maassa ja ahdisti jo valmiiksi, miten selviän edessä olevasta päivästä.

Selkäkipujeni syy oli todennäköisesti toisaalta liiallisessa ja liian yksipuolisessa harjoittelussa, johon keho reagoi kiristämällä tiettyjä lihaksia. Toisaalta asioiden etenemiseen huonoon suuntaan vaikutti varmasti tapani lojua pitkiä aikoja toisella kyljellä. Lääkäri totesi verikokeiden perusteella, että minulla on myös taipumusta reumaoireisiin, kuten oli myös lähisukulaisteni kohdalla. Kävin hieronnassa, kävin kiropraktikolla, kävin fysioterapiassa. Olisin tehnyt mitä tahansa, jos joku olisi vain osannut ottaa piinaavat kivut pois. Toisinaan hoidot toivat hetkeksi helpotusta, mutta kipu tuli aina takaisin.

Keskustelin aiheesta paljon fysioterapeuttiystäväni Mika Pihlmanin kanssa ja aloin muodostaa näkemystä aktiivisen liikkeen merkityksestä kipujen hoidossa. Samoihin aikoihin hakeu-

duin myös yhdysvaltalaisen tanssinopettaja Nurit Krausin koulutukseen.

Nurit oli kuntouttanut itsensä sänkypotilaasta huippukuntoon, joten imin hänen osaamistaan ja ajatuksiaan innolla. Olin harjoitellut nuoresta alkaen itämaisia kamppailulajeja ja joogan erilaisia tyylisuuntia, joista minulla oli tiedossa melkoinen määrä erilaisia kehoa huoltavia harjoitteita. Selkäkivun ollessa pahimmillaan juuri mikään harjoite ei vain ollut mahdollinen.

Yksi asia johti toiseen, toinen kolmanteen ja vähitellen minulla oli käytössä muutamia yksinkertaisia liikkeitä, joita pystyin tekemään ja joiden huomasin tekevän todella hyvää selälle. Päätin kokeilla mitä tapahtuu, jos tekisin

liikkeitä päivittäin aina kun muistan.

Vähitellen minimaalisesta liikeradasta alkaneet liikkeet alkoivat laajentua ja pystyin hengittämään normaalisti liikkeiden aikana. Tämä havainto antoi toivoa ja päätin jatkaa. Testasin ja muokkasin liikkeitä, edistymisen myötä kehittelin niihin lisää haasteita. Kunnes eräänä aamuna se tapahtui.

Heräsin lähes kivuttomana.

Tunsin toki edelleen kireyttä ja aistin, että pienikin virheliike voisi saada kivun esiin, mutta jokin oli silti muuttunut. Pääsin sängystä ylös vaivattomammin ja ensimmäisten harjoitusliikkeiden jälkeen selkä tuntui toimivan hienosti. Voitte uskoa, että olin onnellinen. Pieniä ylä- ja alamäkiä on tämän jälkeen tullut, mutta uskallan näin 15 vuotta myöhemmin sanoa, että olen saanut selkäkipuni hallintaan. Ja nimenomaan hallintaan, sillä tunnen kehoni.

Muutaman päivän voin laiminlyödä liikkeiden tekemistä, mutta neljäntenä tai viimeistään viidentenä päivänä keho sanoo sopimuksen irti. Parempi siis tehdä pieni määrä liikkeitä usein, mielellään ihan joka päivä, ja pitää vaivat loitolla.

Tein myös päätöksen auttaa muita vastaavista ongelmista kärsiviä, koska tiedän, miten kurjaksi elämänlaatu voi selkäkivun takia laskea. Loimmekin yhdessä Roosa Närhen kanssa harjoituskonseptin, joka kehittää liikkuvuutta, kehonhallintaa, voimaa ja kestävyyttä. Harjoitteiden avulla pidin ja pidän edelleen selästäni huolta.

Kuva: Olli-Pekka Hopia

Haluatko kertoa tarinasi lehden Minä ja selkä -palstalla? Ota yhteyttä hyvaselka@selkaliitto.fi.

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 12.–13.11.2022 Tampereella Tervetuloa!

24

Hyvä Selkä 3/2022

93 % suosittelee jäsenyyttä.

Selkäliiton jäsenkysely 2021

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Uutuus: Heijastava vyölaukku Monikäyttöinen laukku, jonka kanssa näytät hyvältä ja näyt hyvin! Kaksi vetoketjullista taskua. Säädettävä hihna, jossa pikalukitus.

Säädettävyyden ansiosta laukku sopii käytettäväksi niin vyötäröllä kuin olan yli.

Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut

Koko: 38 x 14 x 8 cm Tilavuus: 2,5 litraa Materiaali: 85 % polyesteriä, 15 % puuvillaa

Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteita tuet Selkäliiton toimintaa.

Hinta 24,90 € + postikulut

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644 Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

26

Hyvä Selkä 3/2022

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (24 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (27 €) Kaarina Frosterus (varapj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi

Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com https://sataselka.webnode.fi/

Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.lähellä.fi

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Aarne Heikkilä (pj) 0400 661682, aarne.heikkila@netikka.fi Aila Aho (siht.) 0400 827905, aila.aho@gmail.com Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Vertaistukiasiat sss.vertaistuki@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Käsityökerho alkaa ke 7.9. klo 13 ja jatkuu kahden viikon välein.

Keskustelukerho maanantaisin alk. 12.9. klo 14.

Lukupiiri klo 14 joka kuukauden viimeinen torstai.

Liikunnat alkavat 29.8. Ryhmät samat kuin keväällä. Ohjaaja Kaisa Rossi, puh. 040 705 4331.

Selkäilta 3.10. ja 7.11.

Teatterimatka Riihimäelle 29.10. klo 15 ”Kohtalon tango”.

Pikkujoulumatka Tallinnaan 30.11.–1.12.

Yöpyminen hotellissa. Tarkemmat tiedot Selkiksestä ti klo 10–11 tai puh. 050 846 6456. www.heisely.net

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Syyskauden liikuntaryhmät käynnistyvät 29.8. Tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 24 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikunta-aikataulu ja ilmoittautumislinkit löytyvät kotisivuiltamme: www.selkayhdistykset.fi.

Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmät käynnistyvät 29.8. Seniori -liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta 60+ ikäiset helsinkiläiset.

Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa ja etäjumppaa. Lisätietoa kotisivuilta www.selkayhdistykset.fi tai puh. 044 360 0201.

Selkäillat Helsingissä, Kampin palvelukeskuksessa, tiistaisin 20.9., 18.10., 15.11. ja 13.12. klo 17– 19. Selkäillat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia vertaistapaamisia, tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Selkäillat Espoossa, Sellon kirjastossa, keskiviikkoisin 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 17.30–19.

Selkäillat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia vertaistapaamisia, tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Uusia nettijumppia tulossa myyntiin syyskuussa! Jumppavideoiden avulla voit harjoitella pilatesta ja selkäjumppaa kotona. Lisätietoa kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi.

Syyskokous ti 22.11. klo 18. Esityslistalla sääntömääräiset asiat, kuten hallituksen jäsenien valinta, toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodelle 2023. Kokouspaikkana yhdistysten toimisto os. Oltermannintie 8, Helsinki. Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten (Helsinki, Espoo ja Vantaa) jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita. Ilmoittauduthan etukäteen puh.

044 360 0201 tai kotisivujemme kautta www.selkayhdistykset.fi.

Lisätietoa toiminnasta löydät sivuiltamme www. selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Suositut ja tehokkaat jumppamme alkavat ma 5.9. Jumppaamme 4 kertaa viikossa hintaan 80 euroa/jäsen.

Ma 18.30–19.30 Reipas fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Ti 18.30–19.15 Vesijumppa, Maikki Lähteenmäki, Uimahalli HML. Ke 18.00–19.00 Passeli fysiokimppajumppa,

Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Pe 16.00–17.00 Venyttelyjumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Syyskauden kausimaksu 80 euroa/jäsen, 100 euroa/ei-jäsen maksettava 20.9. mennessä selkäyhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53.

Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Viestikenttään laitettava ehdottomasti kenen jumppa maksetaan.

Maksu Smartum- ja Eazybreak-maksut vain netin kautta, setelit eivät enää kelpaa. Muista merkitä ruksi salilla olevaan listaan joka kerta osallistuessasi jumppaan! Vesijumpan osallistujalista on aulassa olevassa lokerossa numero 3. Merkitse siihen osallistumisesi, kiitos!

Ilmoittaudu jumppiin nettisivuillamme www. kantaselka.fi olevan linkin kautta tai sähköpostilla salme.mannikko.khsy@gmail.com tai tekstiviestillä/puhelulla 050 4694793 / Salme.

Lisätietoja saat sähköpostilla eero.kainulainen@ pp2.inet.fi tai puh. 050 5522 720.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Liikuntaryhmät syksy 2022 Selkäyhdistyksen liikunta on suunniteltu selkä- ja niskaongelmaisille kuntouttavaksi tai ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Pienryhmiä ohjaavat ammattitaitoiset fysioterapeutit ja itämaisen tanssin opettaja Eija Kolehmainen. Ilmoittautumisohjeet löytyvät kunkin ryhmän kohdalta.

Yhdistyksemme jäsenet ovat etuoikeutettuja alla oleviin ryhmiin. Ei-jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan, mikäli paikkoja jää. TILAA RYHMISSÄ ON, TERVETULOA! Vesijumppa Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL. Torstaisin alkaen 1.9. klo 17.30–18.30. Ohjaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Sitovat ilmoittautumiset Petra Pirttimäelle 26.8. mennessä petra.pirttimakii@gmail.com tai puh. 040 512 36 48. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.9. mennessä KeskiSuomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Telkänpesän vesijumppa syksy 2022.

Pilates Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Maanantaisin alkaen 5.9. klo 18.00–19.00. Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, liikunnanohjaaja, LitM, TtK. Ilmoittautumiset 20.8. mennessä hemmola@student.uef.fi tai puh. 050 3680337. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 110 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 135 €. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä KeskiSuomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Pilates syksy 2022.

Itämainen tanssi I Viitajyvä Sali 1, Viitaniemientie 11–13, 40720 Jyväskylä. Maanantaisin alkaen 5.9. klo 16.00–17.30. Ryhmään otetaan korkeintaan 15 osallistujaa. Ohjaajana toimii Eija Kolehmainen. Ilmoittautumiset 26.8. mennessä Eija Kolehmainen eja.kolehmainen@gmail.com tai puh. 040 820 7687. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 80 € lukukaudelta ja eijäseneltä 100 €. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Itämainen tanssi 1 syksy 2022.

Itämainen tanssi II Viitajyvä Sali 1, Viitanie-

mientie 11–13, 40720 Jyväskylä. Torstaisin alkaen 1.9. klo 16.00–17.30. Ryhmään otetaan korkeintaan 15 osallistujaa. Ohjaajana toimii Eija Kolehmainen. Ilmoittautumiset 26.8. mennessä Eija Kolehmainen eja.kolehmainen@gmail.com tai puh. 040 820 7687. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 80 € lukukaudelta ja eijäseneltä 100 €. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Itämainen tanssi II syksy 2022.

Sääntömääräinen syyskokous & asiantuntijaluento ke 12.10. klo 17.30–18.30. Paikka: Reaktori-sali, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Kokouksen jälkeen klo 18.30 asiantuntijaluento ajankohtaisesta aiheesta. Esittäjä ja aihe vielä avoin.

Vertaistukea laulaen. Laula kanssain -lauluiltapäivät joka kuukauden toinen torstai 13.10., 10.11. ja 8.12. klo 13.00–15.00 Jyväskylän Reumayhdistyksen tiloissa, Kilpisenkatu 18, 40100 Jyväskylä. Lauluja säestää Aila Kuokkanen.

Vertaistukea laulaen -joulujuhla. Laula kanssain -lauluiltapäivä ti 13.12. klo 13.00–15.00.

Jyväskylän Reumayhdistyksen tiloissa, Kilpisenkatu 18, 40100 Jyväskylä. Lauluja säestää Aila Kuokkanen.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Aloitamme syyskauden 2022 toiminnan ma 5.9. alkavalla viikolla Liikunta Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2 Latinalaistanssi (viite 5555) ma 5.9.–12.12. klo 16.45–17.45, kausi 50 €, yhdyshenkilö Kaisa, 040 676 5760.

Jooga I (viite 4446), ma 5.9.–12.12. klo 18.00– 19.30, kausi 50 €, yhdyshenkilö Kaisa, 040 676 5760.

Jooga II (viite 4446), ke 7.9.–14.12 klo 18.00– 19.30, kausi 50 €, yhdyshenkilö Riitta, 0400 650 638.

Selkä-salijumppa (viite 3337) ti 6.9.–13.12. klo 18.00–19.00, kausi 35 €. Ti 6.1.23 ei jumppaa, yhdyshenkilö Ulla, 044 324 0064.

Kevennetty jumppa (viite 7773), ke 7.9.–14.12. klo 16.45–17.45, kausi 35 €, yhdyshenkilö Leena, 050 339 3181.

Moision kuntokeskuksessa Allasjumppa (viite 70551) to 8.9.–15.12. ryhmä I klo 18.45–19.30, ryhmä II klo 19.30–20.15. Kausi 75 €. Pukuhuoneisiin voi mennä klo 18.30. Kuntosali mahdollinen samaan aikaan, yhdyshenkilöt Heimo, 050 322 7601, Petri, 050 526 1063 ja Olavi, 044 342 9075.

Omatoiminen kuntosali Raviradantie Kuntosalilla, Raviradantie 8, Kalevankangas (viite 8882) ma 5.9.–12.12 klo 11.00–12.00. kausi 25 €. Yhdyshenkilö Heikki, 0400 413 022.

Selkäviikko 10.–16.10. Selkäviikon aikana jumppia voi tulla kokeilemaan veloituksetta.

Yhdistyksen esittely Selkäviikolla ti 11.10. klo 10–13 Keskussairaalan OLKA-pisteellä.

Yhdistyksen virkistyspäivä la 15.10. Kyyhkylässä.

Syyskokous ja pikkujoulu pe 25.11.

Hyvä Selkä 3/2022

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Oulun Seudun Selkäyhdistys Selkätsemppi-illat ke 21.9. ja 14.12. klo 18, Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, Asematila, 2. krs.

Selkäviikko 10.–16.10. Selkäkahvila ti 11.10. klo 12–16, Kumppanuuskeskus, 1. krs., kokoustilat Laituri + Pysäkki.

Syyskokous ti 29.11. klo 18, Kumppanuuskeskus, Asematila.

Liikuntaryhmät Selkäoireisille sopivia ryhmiä löytyy seuraavilta: Oulu-opisto www.ouka.fi/oulu/oulu-opisto Oulun kaupungin liikuntatoimi www.ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ohjatut-ryhmat-ja-palvelut Vuolle-opisto https://vuolleoulu.fi Seuraa ilmoitteluamme Forum24-lehdessä, kotisivuillamme https://oulunseudunselkayhdistys. yhdistysavain.fi ja Facebookissa.

Lisätietoja liikuntaryhmistä antaa Tuula Korpela, puh. 040 8655132, tuula.t.korpela@gmail.com Lisätietoja yhdistyksestä ym. Kimmo Rundström, puh. 044 2903753, selkayhdistysossy@gmail.com

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Joensuun ryhmät Allasjumppa virkistysuimala Vesikossa tiistaisin 6.9.–13.12. klo12.30–13.15 (ei viikolla 42/18.10. ja 49/6.12.). Yhteensä 13 kertaa. Vain jäsenille.

Osallistujat maksavat suoraan Vesikkoon uintimaksun. Hinnat löytyvät Joensuun kaupungin Vesikon uimahallin sivuilta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syksystä 39 euroa/henkilö. Laskutus tapahtuu kerralla. Ilmoittautumiset 1.9. mennessä. Ryhmään mahtuu enintään 25 osallistujaa.

Monipuolista, tehokasta terveysliikuntaa, ISLO, Länsikatu 15, Tiedepuisto, Joensuu, maanantaisin 5.9.–28.11. klo 16.00–17.30 (ei viikolla 42/17.10.). Yhteensä 12 kertaa. Ohjelma sisältää mm. kuminauhajumppaa, circuitia, kahvakuulaa, corea ja toiminnallista harjoittelua, kehon hallintaa ja rentoutusta. Tunnit sopivat kaiken tasoisille. Hinta 84 euroa, ei-jäsenet 94 euroa, laskutetaan kerralla. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä. Ryhmään mahtuu enintään 14 osallistujaa.

Lempeä, selkäystävällinen jooga, Muutoksen Sillat, Kirkkokatu 12, Joensuu, torstaisin 15.9.–24.11. klo 17.15–18.45 (ei viikolla 42/20.10.).

Yhteensä 10 kertaa. Hinta 85 euroa, ei-jäsenet 95 euroa, laskutetaan kerralla. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä. Ryhmään otetaan vähintään 10 ja enintään 12 osallistujaa.

Pilates-ryhmä, Animotion, Nuottaniementie 2, Joensuu, keskiviikkoisin 14.9.–14.12. klo 18.30– 19.30 (ei viikolla 42–43/19.10 ja 26.10.). Yhteensä 12 kertaa. Voit osallistua tunneille sekä edistyneempänä että vähän kokemusta omaavana, sillä liikkeistä annetaan vaihtoehtoja eritasoisille suorituksille. Hinta 108 euroa, ei-jäsenet 125 euroa, laskutetaan kerralla. Ilmoittautumiset 9.9. mennessä. Ryhmään mahtuu enintään 12 osallistujaa.

Niska-hartiaseudun jumppaa ja kokonaisvaltaista venyttelyä, Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2, Joensuu, tiistaisin 13.9.–22.11. klo 16–17 (ei viikolla 42/18.10.). Yhteensä 10 kertaa. Harjoittelu sopii kaiken tasoisille. Hinta 55 euroa, ei-jäsenet 75 euroa, lasku-

28

Hyvä Selkä 3/2022

tetaan kerralla. Ilmoittautumiset 9.9. mennessä.

Ryhmään mahtuu max. 15 osallistujaa.

Ilmoittautumiset em. ryhmiin joko p-kselka@ hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita.

Vertaistukea puhelimitse selkäleikatuille ja selkäkipuisille. Askarruttaako, ahdistaako, mietityttääkö selkäoireet/selkäkipu. Haluatko jakaa tuntemuksiasi/kokemuksiasi selkäoireisiin liittyen? Vertaistukihenkilö Erja Hirvonen on tavattavissa puhelimitse keskiviikkoisin 7.9.–14.12. klo 16–18 (ei viikolla 42/19.10.), puh. 0505245220.

Ilomantsin ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston ja Fysio-Voimalan kanssa SelkäPilates Fysio-Voimalassa, Kalevalantie 21, Ilomantsi, tiistaisin 20.9.–8.11. klo16.30–17.30.

Yhteensä 8 kertaa. Tiedustelut tuula.haapsaari@fysiovoimala.fi tai puh. 050 559 1222. Ryhmä käynnistyy, jos on vähintään 7 osallistujaa.

Enintään ryhmään otetaan 10 osallistujaa. Hinta 80 euroa, ei-jäsenet 95 euroa. Maksu laskutetaan kerralla toteutusjakson puolessa välissä. Ilmoittautumiset 15.9. mennessä joko email p-kselka@ hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita.

Ilomantsin kansalaisopisto Yin jooga (9602) Pogostan alakoulu, Sali, Pogostantie 15 a, Ilomantsi, tiistaisin 20.9.–2.12., 10.1.–28.3.2023 klo 18.00–19.30. Hinta 58 euroa.

Ilmoittautuminen päättyy 13.9.

Aamujooga (9603) Kansallistalo, Sali, Yhtiöntie 8, Ilomantsi, perjantaisin 16.9.–25.11., 13.1.– 24.3.2023 klo 9.00–10.30. Hinta 55 euroa. Ilmoittautuminen päättyy 9.9..

Iltajooga ja rentoutuminen (9604), etäkurssi, torstaisin 15.9.–24.11., 12.1.–23.3.2023 klo 18.45–20.15. Opettaja on Zoom-yhteyden päässä, sinä itse kotona. Hinta 55 euroa. Ilmoittautuminen päättyy 9.9.

HUOM. Ilomantsin kansalaisopiston ryhmiin ilmoittautuminen joko www.opistopalvelut.fi/ilomantsi tai puhelimitse Opiston toimistolle puh.

040 104 3112 ma-pe klo 9–12 ja 13–15.

Kiteen ryhmä Allasjumppa Kiteellä Vespelissä, Urheilutie 7, Kitee, maanantaisin 5.9.–12.12. klo 19.30–20.30 (ei viikolla 42/17.10.). Yhteensä 14 kertaa. Menettelyt kuten ennenkin, uinti maksetaan hallin kassaan ja jumppaohjaus 3 e/kerta ohjaajalle.

Liperin ryhmät Allasjumppa Liperin Liprakassa, os. Silmutie 11, Käsämä, torstaisin 8.9.–1.12. klo 17–18 (ei viikolla 42/20.10.). Yhteensä 12 kertaa. Osallistujat maksavat Liperin kunnalle uintimaksun joko kertamaksuna tai ostavat ladattavan 10 kerran kortin.

Hinnat ja käytännöt löytyvät Liperin kunnan Liprakan sivustolta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syksystä 36 euroa jäseniltä, ei-jäseniltä 50 euroa. Laskutus tapahtuu kerralla. Ilmoittautumiset 2.9. mennessä joko p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/ Lenita. Ryhmään mahtuu max. 20 osallistujaa.

Ohjattu kuntosaliryhmä kuntokeskus Energyn Ylämyllyn pisteessä, Rännitie 3, Ylämylly, maanantaisin 12.9.–21.11. klo 17–18 (ei viikolla 42/17.10.). Ryhmä sopii myös vähän harjoitelleille ja aloittelijoille. Hinta jäsenille 65 euroa, ei-jäsenille 80 euroa. Laskutetaan kerralla jakson puolivälissä. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä joko p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 45/Lenita. Ryhmään otetaan max. 20 osallistujaa ja käyn-

nistämiseen tarvitaan vähintään 10 osallistujaa.

Nurmeksen ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan Kansalaisopiston kanssa Hathajooga 830107, Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, Nurmes, maanantaisin 5.9.– 21.11., 2.1.–20.3.2023 klo 17.15–18.45. Maksu 45 euroa (22,50 euroa, 22,50 euroa). Sopii kaikille, sekä naisille että miehille, aloittelijoille ja aikaisemmin joogaa harrastaneille. Max. 30 opiskelijaa.

Joogaa senioreille 830109, Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, Nurmes, tiistaisin 6.9.–22.11., 3.1.–21.3.2023 klo 8.30–10.00. Maksu 45 euroa (22,50 euroa, 22,50 euroa). Sopii myös aloittelijoille. Max. 20 opiskelijaa.

Keppijumppa 830111, Kirkkokadun yläkoulu, alasali, Kirkkokatu 15, Nurmes, keskiviikkoisin 7.9.–16.11., 11.1.–19.4.2023 klo 16.45–17.30. Maksu 30 euroa (15 euroa, 15 euroa). Max. 40 opiskelijaa.

Rentoutushetkiä 830117, Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, Nurmes, keskiviikkoisin 7.9.–16.11., 11.1.–19.4.2023 klo 18.30–19.15. Maksu 30 euroa (15 euroa, 15 euroa). Sopii kaikille, jotka kaipaavat välillä arkiseen elämään rauhoittumisen hetkiä. Max. 15 opiskelijaa.

Syvävenyttävää joogaa 830121, Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, Nurmes, tiistaisin 6.9.–22.11., 3.1.–21.3.2023 klo 13–14. Maksu 35 euroa (17,50 euroa, 17,50 euroa). Sopii kaikille.

Max. 20 opiskelijaa.

HUOM. Kaikkiin Nurmeksen ryhmiin on ilmoittauduttava ennakkoon. Ilmoittautuminen alkaa 23.8. klo 9.00. Ilmoittautuminen joko www.nurmes.fi/kansalaisopisto -> ilmoittautuminen -> netti-ilmoittautuminen tai puh. 040 10 45 105 tai hyvinvointipalveluissa, Kirkkokatu 14, Nurmes.

Tarkista aikataulut ja hinnat Nurmeksen kansalaisopiston sivuilta.

Valtakunnallinen selkäviikko 10.–16.10.

Tarkempi ohjelma ilmestyy myöhemmin. Asiasta tiedotetaan Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstoilla, yhdistyksen kotisivuilla ja facebookissa. Selkäviikon tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Selkäviikon asiantuntijaluento ke 12.10. alkaen klo 17.00 aiheena kirurgisen rankapotilaan jälkikuntoutus ja tervehtyminen. Asiantuntijana selkäkirurgi Jarkko Halme Kuopion yliopistollisen sairaalan rankakeskuksesta. Paikka KARELIA AMK:n auditorio, Tikkarinne 9, Joensuu.

Sääntömääräinen syyskokous ma 21.11. klo 18 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n kokoustila Helmessä, Rantakatu 23 B, kellarikerros, Joensuu.

Perinteiset tanssit su 4.12. klo 17.00–21.00.

Kerhotalo Ruplalla, Sepänkatu 42, Joensuu, Musiikista vastaa orkesteri Tahtipojat, liput 10 €.

Asiasta tiedotetaan tarkemmin Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstoilla, yhdistyksen kotisivuilla ja facebookissa.

Lisätietoja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta pkselka.fi tai puheenjohtajalta siroli.moilanen@ gmail.com tai sihteeriltä p-kselka@hotmail.fi.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening Liikuntaryhmät Ryhmien toiminta on alkanut suunnitellun mu-

Selkäyhdistysten toimintakalenteri kaisesti. Voit vielä ilmoittautua mukaan: taina. pesonen@gmail.com. tai puh. 040 514 4084.

Tanssikokeilukurssi Taidetehtaan tanssikoululla tulossa lokakuusta alkaen.

Selkäviikon ohjelmaa. Mielenkiintoinen luento itsensä motivoimisesta: Mikrotapoja, minimuutoksilla maksimaalisiin tuloksiin to 13.10. klo 18.00 Yhdistyskeskuksen auditoriossa.

Opastettu kävelykierros ”Patsaiden paljastukset” su 16.10. klo 13.00, lähtö Kirkkotorilta.

Yhdistyksen syyskokous to 27.10. klo 18.00 Yhdistyskeskus, WSOY-talo, Mannerheiminkatu 20, K-porras, kellarikerros, Auditorio. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat mm. toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2023. Tarjoilua.

Teatterimatka Tampereen Työväen Teatteriin katsomaan musikaalia Come From Away la 19.11. päivänäytökseen (klo 13.00) Tositapahtumiin perustuva hittimusikaali on maailmanlaajuinen ilmiö, joka on kahminut paljon palkintoja.

Se nähdään nyt ensi kertaa Suomessa! Lippu + bussimatka jäsenille 64 € ja muille 74 €. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 15.10. mennessä: eevaliisakangas@hotmail.com tai puh. 0400 414420.

Seuraa yhdistyksen ilmoituksia Itäväylä-lehden yhdistyspalstalla!

Satakunnan Selkäyhdistys Pienvoimisteluryhmät alkavat viikolla 36: sali ma 5.9. klo 17.00 Fyysinki Oy:n tiloissa ja vesi ti 6.9. klo 17.15 Karier Oy:n tiloissa. Tiedustelut: Marjatta Lahtinen, puh. 050 5484696.

Selkäillat alkavat ke 31.8. klo 18, Fyysinki, Yrjönkatu 20 Pori. Illat jatkuvat joka kuukauden viimeinen keskiviikko, eri aiheita.

Savonlinnan Selkäyhdistys XAMKin jumpat maanantaisin 12.9.–5.12. klo 16.15–17, XAMKin kampus.

Vesijumppa tiistaisin klo 12.15–13, PikkuSaimaa (aloitus jo elokuussa).

Keilaus keskiviikkoisin klo 14–15 Keilahalli (lisäinfoa saat Raija Purhoselta, puh. 050 309 5983).

Lentopallo torstaisin klo 12–14, Toppala.

Selkäviikolla jäsenilta ti 11.10. klo 17–19 Järjestötalo Kolomosella, asiantuntija-alustuksia kera kahvituksen, myös ei-jäsenet tervetulleita.

Syyskokous ke 29.11. klo 18, paikka avoin.

Joulukuussa perinteiset myyjäiset ja pikkujoulut.

Toiminnasta lisäinfoa antaa puheenjohtaja Jaakko Hassinen, puh. 044 974 6174.

Tapahtumista kerromme myös facebook-sivuillamme.

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys Kokoontuminen joka kuukauden kolmas keskiviikko Järjestötalolla klo 15.00, Ruukintie 1, 3. krs.

Kerhossa aina oma teema, jossa kuullaan alustus.

Selkäviikolla pe 14.10. klo 11–14 OLKA-pisteellä yhdistyksen toiminnan esittelyä ja vertaistukitoimintaa.

Selkäyhdistys SalpausSelät Jumpparyhmät alkavat taas Harjulan tiloissa viikolla 36 seuraavasti: Selkäjumppa +60 tiistaisin klo 11–12. Äijäryhmä TAIPUMATTOMAT keskiviikkoisin klo 19–20.

Vesijumppa perjantaisin klo 16.45–17.30.

Ilmoittautumiset netissä Harjulan sivuilla. Lisätietoja myös liikuntavastaavamme Brita Stång stangbrita@gmail.com puh. 040 742 9325.

Selkäpäivän luento to 13.10. alkaen klo 17.00.

Paikka LINK Lahden järjestökeskus, kokoussali, Hämeenkatu 25 A, 3. krs, 15140 Lahti. Teema: "Kumpi määrää, selkä vai jalat?" Alaraajojen toiminnan vaikutus selän asentoon ja oireisiin.

Luennoitsija MDT fysioterapeutti Niko Kortelainen. Tilaisuuden kesto n. 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. Tervetuloa.

Suur-Salon Selkäyhdistys Syyskuun kerhoilta 28.9. klo 18 Sytyssä Helsingintie 6, Salo. Aiheena Uusien jäsenten ilta.

Toivotamme tervetulleeksi uudet liittyneet jäsenemme!

Selkäviikon yleisöluento 13.10. klo 18 Salon Ammattioppilaitoksen auditoriossa, Taitajankatu 6, Salo (Venemestarinkadun jatkona). Aiheena Omatoiminen liikuntaharrastus omien resurssien mukaan sekä unen tarpeellisuus ja vaikutus terveyteemme. Luennoimassa liikunnan suunnittelija Virpi Lehto sekä lääkäri Ritva Tammivaara. Vapaa pääsy!

Lokakuun kerhoilta 26.10. klo 18 Sytyssä askartelun ja pelien lomassa.

Marraskuun kerhoilta 18.11. klo 18. HUOM! poikkeuksellinen päivä. Juhlistamme yhdistyksen 15-vuotispäivää! Tarkemmat tiedot myöhemmin.

Vesivoimistelut alkavat 4.10. ja 6.10.

Venyttely alkaa 4.10.

Kuntosalivuorot alkavat 5.9. ja 8.9. Liikuntaryhmien maksut tarkentuvat myöhemmin, seuraa kotisivuja www.salonselat.fi ja Salonjokilaakso.

Osmo Ikonen ja Lenni-Kalle Taipale: Joulurieha 3.12. klo 18 Provinssissa. Sitovat ilmoittautimiset 30.9. mennessä maksamalla 25 euroa tilille FI79 5410 0220 1804 52 käyttäen viitettä 3120. Lippuja rajoitetusti! Tässä musiikillisessa ilotulituksessa kuullaan säkenöivä paketti groovaavia, sekä hartaampia joululauluja niin Suomesta kuin ulkomailta.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Syksyn yleisöluennot Tampereen Seudun Työväenopisto Sampolan auditorio klo 18.00– 19.00 Sammonkatu 2 Ti 20.9. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta. Luennoitsija Minna Talonen, kuntoutuspäällikkö Tampereen kaupunki.

Ke 12.10. Omaa jaksamista ja hyvinvointia edistävät keholliset säätelykeinot. Luennoitsija Mikko Patovirta, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Bodymind.

Ti 8.11. Selkäkipu ja fascia. Luennoitsija Susanna Kiiltomäki, työfysioterapeutti Pirte.

Ke 30.11. Kaatumisen ehkäisy kannattaa.

Luennoitsija Saija Karinkanta, erikoistutkija.

Sääntömääräinen syyskokous la 26.11. klo 14.00 Pellervontuvalla. Puuro ja kahvitarjoilu.

Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Ilmoittaudu arvo.autio@gmail.com, puh. 040 593 1146.

Turun Seudun Selkäyhdistys Jäsenlehti Selkälehti 3/2022 ilmestyy elokuun lopulla, siinä on esitelty syksyn toimintaa tarkemmin.

Liikuntaryhmät aloittavat syyskuun alussa, tästä myös tarkemmat tiedot Selkälehdessä ja kotisivuilla.

Vertaistreffit joka kuukauden ensimmäinen tiistai 6.9. klo 15–16 alkaen TULE-tietokeskuksessa Humalistonkatu 10 Turku.

Keskiviikkokerho joka kuukauden kolmas keskiviikko vaihtuvalla ohjelmalla.

Tukipuhelin päivystää tiistaisin klo 10–14 ja torstaisin klo 16–20 numerossa 040 558 1025.

Selän itsehoito -miniluento 6.9. klo 12.00, TULE-tietokeskus, Humalistonkatu 10, Turku sekä Zoom, https://zoom.us/j/81795105371. Luennoitsijana fysioterapeutti Milka Reponen.

Syyskauden avajaiset 7.9. klo 14 Rauhanniemessä, Vanuttajankatu 5 Kaarina.

Selän itsehoito -koulutustilaisuus 19.9. klo 15–17, Zoom, https://zoom.us/j/81795105371.

Koulutustilaisuuden vetää fysioterapeutti Milka Reponen.

Viikko 41 selkäviikko, 12.10. ohjelmaa TULEtietokeskuksessa, tietoa TYKS Ortonin selkäosaston toiminnasta.

Selkäpäivän luento 13.10. Ruusukorttelissa Puutarhakatu 11, luennoitsijana Liikuntatieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi. Tilaisuus alkaa klo 17. Arvontaa, kahvitarjoilu.

Syyskokous 22.11. klo 17 TULE-tietokeskuksessa, Humalistonkatu 10, Turku

Vaasan Selkäyhdistys Jäsenille maksuton ja ohjattu kuntosali- tai kuntopiiritunti (1 h/4 kertaa) Wasamovessa alkaa syyskuun toisella viikolla.

Selkäviikon luento 12.10. klo 18.00 Kansalaisopisto Alman juhlasalissa, 3. krs, Raastuvankatu 31. Fysioterapeutti Jenni Englund MediAskeleesta luennoi aiheesta ”Alaraajojen vaikutus selän kipuihin ja toimintaan”.

Yhdistyksen syyskokous 19.10. klo 18.00 Korsholmanpuistikko 44, 1. krs:n kokoushuone. Käsitellään säännönmukaiset asiat ja alussa pieni luento.

Tapahtumista tarkemmin elokuussa lähetetyssä jäsentiedotteessa.

Vakka-Suomen Selkäyhdistys Jumppakausi alkaa to 1.9. Tuoliavusteinen jumppa torstaisin klo 17.30–18.30, Pohitullin peilisalilla, Pohjoistullitie 3, Uusikaupunki. Selkä Kuntojumppa klo 19–20, Seikovin liikuntasalilla, Vuorikatu 11, Uusikaupunki.

Vakka-Suomen Selkäyhdistyksen 30-vuotisjuhla, kahvitilaisuus 22.10., klo 13, Sorvakko-kodilla, Sairaalakatu 12, Uusikaupunki.

Hyvä Selkä 3/2022

29

Näistä neljästä merkistä tiedät, onko aika vaihtaa sänkyä!

Nykytietämyksen mukaan vatsa-asentoa ei kuitenkaan suositella, sillä se voi aiheuttaa yllättäviä vaivoja. Vatsamakuuasentoa ei yleensä valita sen mukavuuden vuoksi, vaan muista syistä, joihin voi vaikuttaa.

HUONON nukkumisergonomian punaiset liput saattavat liehua pitkäänkin ilman, että ihminen tunnistaa ne. Vuoteen ikä on vain yksi mittari sen vaihtotarpeelle, sillä on mahdollista, että sänky on epäsopiva jo ostettaessa. Riski on erityisen suuri, jos vuodetta ei ole hankittu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntijalta.

Patja kuluu pikkuhiljaa vuosien saatossa menettäen kyvyn jakaa pintapainetta ja tukea kehoa oikein. Keho pyrkii sopeutumaan muutoksiin, vaikka oikea toimenpide olisi vaihtaa sänky uuteen.

Nukkumisasento saattaa siis muuttua patjan kulumisen myötä. Uusi asento tai jatkuva öinen asennon vaihtaminen voi olla kokonaisterveydelle haitallista, mutta sallii jonkinlaiset yöunet: niin riittävät, että selviydymme jotenkin päivästä toiseen, mutta kulunut patja tai epäsopiva tyyny voivat näin vaikeuttaa nukahtamista, häiritä yöunta tai herättää liian varhain. Tempurin käyttäjät ovat raportoineet jopa yli tunnin pidemmistä unista ja paremmasta unen laadusta, kun unen huolto, nukkumisergonomia sekä patja, tyyny ja peitto on laitettu kuntoon.

1. Selkä on jäykkä, puutunut tai kipeä

Nukkuessa aivojen hallinnoima vartalon asentokontrolli pienenee, ja luovuttaa vastuun vartalon tukemisesta patjalle ja tyynylle.

Jos alusta tukee huonosti, ohjaten selkärankaa joko taipumaan tai kiertymään, aiheuttaa se venytystä rangan nivelistön nivelsiteisiin ja -kapseleihin. Tällöin nivelten ympärillä olevat lihakset voivat jännittyä.

Tämä viiveellä kehittyvä suojareaktio voi tuottaa samalla lihasjäykkyyttä ja kipua, joka havaitaan vasta aamulla. Nukkumi-

TEMPUR-säätövuoteen avulla saat helposti selän lepoasentoon.

sergonomian tarkistaminen kannattaa aina tehdä selkävaivojen yhteydessä.

2. Kädet puutuvat

Syynä on usein liian kova alusta tai liian matala tyyny tai nämä yhdessä, jolloin olkavarren hermot ja verisuonet joutuvat pinnetilaan niiden puristuessa patjan, olkaluun ja ylävartalon väliin. Puutumisoireiden takia nukkuja on saattanut myös vaihtaa asennon esimerkiksi vatsamakuu¬asennoksi, josta voi koitua niska- ja selkävaivoja.

3. Tunnet itsesi fyysisesti voimattomaksi heräämisen jälkeen

Jos olo aamulla on fyysisesti väsynyt, unen laatu tai pituus on saattanut olla riittämätöntä. Tämä voi johtua huonon nukkumisasennon aiheuttamasta epämukavuudesta tai kehoon on voinut kohdistua pistekohtaista painerasitusta, jonka takia asentoa joudutaan vaihtamaan liian usein.

Syvän unen aikana erittyy mm. kasvuhormonia, joka vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja sitä kautta lihasvoimaan.

4. Nukahtaminen viivästyy

Normaalissa tilanteessa ihminen nukahtaa noin puolessa tunnissa. Nukahtaminen on yksilöllistä ja syyt sen häiri-öihin yleisesti ovat moninaiset, kuten riittämätön unipaine, ylivireystilat, kivut tai makuuhuoneen valoisuus.

Yleisesti Tempurin tutkimuksiin osallistuneet koehenkilöt toteavat patjan ja tyynyn mukautuvan miellyttävästi vartaloon,

mikä helpottaa nukahtamista. Painetta vähentävä alusta sallii esteettömän pintaverenkierron, jolloin asennon muuttamisen tarve vähenee. Oikean kokoisen ja mallisen tyynyn valinta rauhoittaa nukkumaasentoa ja estää esimerkiksi olkapäähän kohdistuvaa, nukkumista häiritsevää rasitusta kylkimakuulla.

Asiantuntijan avulla sängyn valinta onnistuu varmasti Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA) osaa valita yksilöllisesti toimintakykyäsi edistävät vuode-, patja-, tyyny- ja peittoratkaisut sekä opastaa keskeisissä unenhuollon kysymyksissä. Jos esimerkiksi nukut jossain muussa kuin kylkiasennossa, kannattaa syy siihen tarkistuttaa asiantuntijalta. Kylkimakuuasento on yleisin ja suositelluin nukkuma-asento (mm. aivo-selkäydinneste huuhtelee aivot parhaiten kylkimakuuasennossa). Terveellinen kylkimakuuasento on haasteellinen saavuttaa ja ylläpitää koko yön ajan ilman painetta vähentävää ja asiantuntijan oikein valitsemaa patjaa ja tyynyä. Nukkumisergonomia.fi-sivustolta löydät helposti sinua lähimmät nukkumisergonomian asiantuntija -koulutuksen saaneet henkilöt.

Lähteet: fysioterapeutti, KNA Jukka Tujunen haastattelu

ILMOITUS

30

Hyvä Selkä 3/2022

TUOTTEITA KOTIIN JA TOIMISTOON Läpsteri Läpsteri-sylitaso on loistava vaihtoehto etä- ja toimistotyöhön sekä vaikkapa erilaisiin oppimisympäristöihin ja co-working-tiloihin.

Värit ja hinta: valkoinen 69 € tai tammiviilu 79 € Mitat: • Etureunan korkeus 35 mm • Takareunan korkeus 85 mm • Leveys 360 mm • Syvyys 294,8 mm (lukituksen välinen syvyys 256 mm)

Haluatko kotiharjoitteluun lisähaasteita? Kokeile BodyBow-kaarta.

BodyBow-selkäkaari Kotimaista BodyBow-selkäkaarta on saatavilla kahta eri kokoa, isompi kaari yli 180 senttisille harjoittelijoille.

Harjoitusvinkkejä löydät Selkäkanavalta ja Bodybow’n kotisivuilta. Hinta 365 € IsoVeli (16 cm pidempi) Hinta alk. 435 € Kaarten puuosa joko valkoinen tai tumma pähkinä.

Nahkapäällys lime, beige tai sininen.

.

Hinnat alk

69-79€

365€

GetUpDesk Free -seisomapöytä Helppokäyttöinen ja tyylikäs seisomatyöpöytä. Portaaton korkeudensäädin mahdollistaa jokaiselle sopivan työskentelykorkeuden. Tuote on tukevarakenteinen.

269€ (299 €)

• • • • • • •

Maksimikorkeus 40 cm Maksimikuormitus 10 kg Pöytätason mitat: leveys 79,5 cm, syvyys 56 cm Pöytälevyn paksuus: 8 mm Alumiinijalkakehikon mitat: leveys 64 cm, syvyys 52 cm Väri: valkoinen, levyä ympäröi musta ABS-nauha Jalkojen alla liukuesteet Tarjoushinta voimassa 30.9.2022 asti.

Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi

Hyvä Selkä 3/2022

31