Ari Kauppinen: Tavallinen sujuva arki on parasta

MINULLA ON OLLUT HAASTEITA selän kanssa 25 vuotta. Selkäongelmat alkoivat, kun liukastuin autosta noustessa työpaikan parkkipaikalla.

Olin silloin 35-vuotias ja tein pääosin istumatyötä paperikoneen automaation parissa. Työni oli toimistossa, palavereissa ja ajoneuvoissa istumista eli istuminen hallitsi elämääni. Tuohon aikaan suunnittelutyötä tehtiin CAD-tietokoneilla ja tietokoneen näytöt olivat isoja ja raskaita putkinäyttöjä, joita katsottiin vain istuma-asennossa. Ennen tietokoneaikaa tein suunnittelutyötä yli 5 vuotta piirustuslaudalla, ja siinä oli mahdollista työskennellä välillä seisten. Varsinkin suunnitelmien tarkistus oli sellainen työvaihe, joka tuli aina tehtyä seisten, ja välillä laudan takana oli useitakin henkilöitä seisomassa.

Selkäongelma aiheutti sen, että arki ei enää ollutkaan sujuvaa. Särkylääkkeitä tuli otettua useita työpäivän aikana ja sairauslomalle jäin vasta sitten kun oli pakko. Kun palasin sairauslomalta, oli työpöydälle tullut pino yhteydenottoja asiakkailta ja asennustyömailta, ja monesti nämä olivat todella kiireisiä. Aamulla kun olin lähdössä töihin sairausloman jälkeen, kerroin vaimolle, että todennäköisesti tänään tulen kotiin myöhään.

Selkäongelmani kuormitti koko työyhteisöä, eli kun minua ei tavoittanut puhelimitse, monet soittivat kollegoille. Silloin oli käytössä vain lankapuhelimet ja kotiin soittamiseen oli korkea kynnys. Kiireiset kollegat joutuivat usein selvittämään myös minun projektien asioita varsinkin valmistukseen ja asennustyömaille.

Olin sinnitellyt näin muutaman vuoden, kun sattumalta naapuriosaston Leila kertoi omista selkäongelmistaan ja miten hän on saanut apua siihen liikuntahoidosta, johon hän oli saanut lähetteen ortopediltä. Kiinnostuin asiasta ja varasin ajan samalle ortopedille. Viikoittainen liikuntahoito fysioterapeutilla oli minulle todella hyvä ratkaisu, sillä pääsin eroon sairauslomakierteestä. Liikuntahoidossa opin kuuntelemaan kehoani ja sen mukaan toteuttamaan päivittäistä liikuntaa myös omaehtoisesti.

Pystyin työskentelemään suht koht hyvin vielä 5 vuotta ennen kuin yhtäkkiä selkäni tilanne huononi ja jouduin kahteen peräkkäiseen selkäleikkaukseen. Henkisesti selkäleikkauksiin joutuminen oli todella raskas asia, oli huoli toimintakunnosta ja toimeentulosta. Minulle tuli istumatyökammo eli koin, että selkäongelmat pahenivat aina, kun istuin ja suunnittelijahan istui siihen aikaan pitkiä aikoja työpäivän aikana.

Aloin miettiä ammatinvaihtoa ja puhuin tästä työterveyslääkärille. Lääkäri kertoi minulle ammatillisesta kuntoutuksesta ja kuntoutustuesta, jota työeläkeyhtiöt maksavat, kun kuntoutettava hankkii uuden ammatin sairauden vuoksi.

Aloin katsoa uusia ammatteja ja varsinkin sellaisia ammatteja, joissa olisi mahdollista jatkaa saman työnantajan palveluksessa ja hyödyntää yli 15 vuoden työkokemusta paperikoneista.

Hain muutamiin koulutuksiin ja pääsin viestintäalan kaksivuotiseen audiovideokoulutukseen Kokkolaan. Pääsykokeisiin oli kutsuttu kaksinkertainen määrä henkilöitä ja siihen sisältyi myös lyhyt haastattelu, haastattelussa kerroin, että olen ammatinvaihtaja ja haluaisin erikoistua yritysviestintään.

Suoritettuani tutkinnon palasin työelämään ja tein osittain uutta ammattia eli koulutusvideoita asiakaskoulutusosastolle ja vanhaa suunnittelijan työtä. Työn vaihto uuteen ei onnistunutkaan niin kuin olin ajatellut, johtuen siitä, että poissa ollessani työpaikalle oli ollut ulkoistamisbuumi ja minutkin ulkoistettiin uuden yrityksen palvelukseen. Uudessa yrityksessä tein aluksi suunnittelu-, sitten tuotekehitys- ja lopuksi myyntityötä, jossa myös hyödynnettiin uutta visuaalista osaamistani. Sitten tuli yritysmaailmaan heikoimmat ajat ja minutkin irtisanottiin.

Viimeiset 10 vuotta olen tehnyt viestintäalan määräaikaisia töitä: videotuotantoja, valokuvausta, tiedotusta, puhelinmyyntiä ja puhelinneuvontaa. Sattumalta lähdin puhelintyöhön Espanjaan ja sen jälkeen olen työskennellyt puhelintyössä myös Suomessa. Näiden viimeisten vuosien aikana olen onnistunut rytmittämään työn aivan uudella tavalla niin, että jatkuva huoli selän kestävyydestä onkin muuttunut voimavaraksi. Työhyvinvoinnin rinnalle on yhtä tärkeäksi tullut hyvinvointi vapaa-ajalla.

Kun koronarajoitukset esti paluun Espanjaan viime syksynä, aloin opiskella kokemusasiantuntijaksi. Nyt toimin Kokemustalo ry:n kouluttamana kokemusasiantuntijana työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toimin myös Selkäliiton kouluttamana vertaistukihenkilönä. Näillä näkymin seuraavat vuodet tulen olemaan Suomessa.