Suosituksista käytäntöön – Nuorten liikkuminen arjessa

Nuorten vähäinen liikkuminen puhuttaa vuodesta toiseen. Miten saada paljon paikallaan istuvat nuoret liikkumaan riittävästi?

SELKÄLIITON Back to Move! -hanke tuo ratkaisuja tauottamiseen ja asennon vaihteluun osana oppitunteja kouluttamalla lukion ja ammattioppilaitosten opettajia. Lisäksi elokuussa julkaistiin liikkumiseen kannustavat toiminnalliset työpajat opiskelijoille. Koulutusten ja työpajojen kehittämisen pohjana on käytetty uusinta tutkimustietoa nuorten selkäterveydestä, liikkumisesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

UKK-instituutti julkaisi päivitetyt 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisen suositukset keväällä 2021. Pian tämän jälkeen saatiin Valtion liikuntaneuvoston LIITU-tutkimusjulkaisu, jossa on raportoitu 16–20-vuotiaiden nuorten liikuntakäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkasteltaessa toisen asteen opiskelijoiden liikkumista, saadaan molemmista julkaisuista tärkeää tietoa nuorten parissa tehtävän hyvinvointityön edistämiseksi.

Suositukset ovat selkeät. Reipasta ja rasittavaa liikuntaa tulisi kertyä vähintään tunti päivässä. Kaikki hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen liikkuminen ei kuitenkaan ole hengästyttävää kestävyysliikuntaa, vaan myös luustoa ja lihaksistoa kuormittavaa liikettä tarvitaan. Lisäksi pitkäkestoista paikallaanoloa pitäisi välttää. Toisen asteen opiskelijat ovat pääosin 16–19-vuotiaita nuoria, joten noin puolet ikäluokasta kuuluu lasten ja nuorten ja puolet aikuisten liikkumisen suositusten piiriin. Nuorten kohdalla erityisesti liikuntaan kannustavat tekijät, kuten liikunnan ilo ja siitä saatavat psykososiaaliset hyödyt korostuvat.

Liikunnan ilo ja hyvä olo motivoivat nuoria liikkumaan

Nuorten suhde liikkumiseen muuttuu murrosiän kynnyksellä. Keskimäärin nuorilla vaikuttaa olevan hyvät valmiudet liikkumiseen. Heitä motivoivat liikkumaan esimerkiksi sosiaaliset suhteet, liikunnan ilo ja liikunnasta saatava hyvä olo. Kuitenkin esimerkiksi harrastusten kalleus ja pitkä etäisyys kotoa tai opiskelupaikasta toimivat liikuntaa estävinä tekijöinä. Tämä havainto puhuu edelleen sen puolesta, että kaikenlainen liikkuminen osana opiskelupäivää on ensisijaisen tärkeää. On myös hyvä huomata, että ne, jotka liikkuvat vähiten, hyötyvät jo matalatehoisestakin liikunnasta suhteellisesti eniten.

Mitä eroa on liikkeellä ja liikunnalla?

Liikkumisesta puhuttaessa on hyvä huomata, milloin puhutaan liikkeestä ja milloin liikunnasta. Erityisesti pitkien opiskelupäivien aikana juuri kevyt liikuskelu osana oppitunteja ja niiden välillä on tärkeää, ja liikkua tulisi niin usein kuin mahdollista. Tuki- ja liikuntaelimistön lisäksi liikkeestä hyötyvät aivotkin, keskittymiskyky paranee ja vireystila kohenee.

LIITU-tutkimuksen mukaan lukiolaisille kertyy päivän aikana yli 11 tuntia paikallaanoloa eli istumista tai seisomista. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Selkäliiton Back to Move! -hankkeen aiemmassa kyselyssä. Vertailua ammattioppilaitosten opiskelijoihin tulisi välttää, mutta näyttää siltä, että amisopiskelijat istuvat, mutta toisaalta myös harrastavat rasittavaa liikuntaa hieman lukiolaisia vähemmän. Toisaalta valtaosa koko ikäryhmän nuorista sekä lukion että ammattioppilaitosten opiskelijoista, liikkuu suosituksiin nähden riittämättömästi eli alle tunnin päivässä.

Teksti: Katri Koivuneva

Kuva: UKK-instituutti

Lue lisää opiskelun tauottamisesta: selkakanava.fi/back-to-move/opiskelun-tauotus

Back to Move! -koulutuksista: selkakanava.fi/ back-to-move/back-to-move-verkkokoulutukset/opettajille