Pitkittynyt kipu on moniulotteinen terveysongelma

SELKÄLIITON asiantuntijaryhmän jäsen, erikoispsykologi Tage Orenius kokee, että liitto tekee tärkeää valistustyötä. Selkäkipu on tavallisimpia kipuoireistoja länsimaissa. Tage on asiantuntijuudellaan tuonut Selkäliiton hyödynnettäväksi uusimpia kipututkimuksia ja niistä on kerrottu esimerkiksi Hyvä Selkä -lehdessä ja luennoilla.

Työnkuvassaan Tage on yhdistänyt kliinisen työn, tieteellisen tutkimustoiminnan sekä opetuksen kokonaisuudeksi, jossa kaikki kolme osa-aluetta täydentävät ja tasapainottavat toisiaan. Kolmijalkainen jakkara on Tagen mukaan toistaiseksi pysynyt varsin vakaana. Kaikki hänen tutkimansa kipuilmiöt kumpuavat käytännön potilastyöstä.

Tage kertoo, että kipu on pitkittyessään moniulotteinen ja haasteellinen terveysongelma. Niin akuutissa kuin pitkittyneessä selkäkivussa on runsaasti ajatus-, tunne-, ja käyttäytymistekijöitä, jotka ovatkin kipupsykologian ydintä. Pitkittyneen kivun Käypä hoito -suosituksissa todetaan, ettei lääkehoito saisi olla ensisijainen eikä koskaan ainoa hoitomuoto.

Mitä kipu on, mistä se kertoo?

Kipuaistimus on elintärkeä ja mahdollisesta kudosvauriosta ilmoittava varoitussignaali, joka on kehityshistorian aikana palvellut eloonjäämistä ja siksi kehittynyt herkäksi. Juuri kipumekanismien herkkyyden takia riski pitkittyneeseen kipuun on olemassa.

Kroonistunut kipuhan ei kerro kehoa uhkaavasta vaarasta, vaan on virhesignaali, jonka taustalla on useita psyykkisen ja sosiaalisen elämän tekijöitäkin. Kipusignaali syntyy kudoksessa, varsinainen kipukokemus keskushermostossa.

Miten kivun kanssa voi oppia elämään?

Kroonistuneen kivun kanssa pärjäämiseen on eri ihmisillä hyvinkin erilaisia keinoja, eikä kaiken kattavaa kaikille soveltuvaa keinoa ole. Eikä läheskään kaikilla ei ole riittävästi toimivia kivunhallintakeinoja.

Koska kipu on hälytyssignaalina vaativa, keskushermosto kuormittuu. Moni kroonisesti kipuileva onkin jossain määrin uupunut, joten varsin yleishyvä keino itsehuoltoon on rauhoittuminen, itsensä palauttaminen kipustressistä. Lisäksi on tärkeää tarkastella omaa suhdetta ja etäisyyttä kipuoireistoon. Psyyken lainalaisuuksia on, että mitä lähemmäksi jokin ilmiö tulee, sitä vaikuttavammaksi se koetaan. ”Kipukroonikoksi” itsensä nimeävän kannattaa siis pohtia etäisyyden saamista kipukokemukseen. Myös kaikki toiminta on hyväksi ja kuntouttaa aivojakin.

Mitä uutta on nyt pinnalla kivuntutkimuksessa?

Aivotutkimus tuo jatkuvasti uuttaa tietoa keskushermoston kipumekanismeista. Yhä enemmän ruvetaan ymmärtämään kivun pitkittymisen taustatekijöitä ja yksilöeroja. Tutkimusryhmämme tuore, vielä julkaisematon kirjallisuuskatsaus alaselkäkivun ennaltaehkäisykeinoista osoittaa lisäksi, etteivät uusimmat kivuntutkimuksen löydökset ole vielä juurtuneet käytännön hoitokeinoiksi. Eli vielä on sovellettava uusinta tutkimustietoa käytännön selkäkivun hoitoihin ja kuntoutusmenetelmiin.

SELKÄLIITON ASIANTUNTIJARYHMÄ

Vuonna 2010 perustettuun asiantuntijaryhmään kuuluu kuusi asiantuntijajäsentä ja kolme Selkäliiton henkilökunnan edustajaa. Ryhmän tehtävänä tukea Selkäliiton hallitusta päätöksenteossa ja auttaa liittoa kehittämään toimintaansa.

TAGE ORENIUS

• Erikoispsykologi, kipututkija, Orton Oy.

• Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen vuodesta 2014.

• Harrastukset: Musiikin soitto ja kuuntelu, lukeminen, punttisali sekä elektroniikka.

• Vinkki selän itsehoitoon: Elämän peruspilarit, ravinto, liikunta, lepo, keskinäiseen tasapainoon. Vältä laajoja elämänremontteja ja keskity yhteen tai pariin tärkeään tekijään, mikäli on tarvetta muuttaa asioita. Hakeudu mielihyvää tuottavien toimintojen pariin. Elämänlaadun pienikin kohennus vaikuttaa aivojen sisäiseen kivunsäätelyyn.

Teksti: Pia Bilund

Tage Oreniuksen artikkeli Aivojen kivunsäätely ja tunne-elämän tekijät selkäkivun kroonistumisessa sivuilla 12–13.