
8 minute read
Selkäkipu mahdollisti uuden uran
from Hyvä Selkä 3/2021
by Selkäliitto
Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Lauri Laukkanen
Rudi Rokin lupaava tanssiura katkesi selkävaivoihin. Kuntoutusaikana hän alkoi harjoitella aikansa kuluksi ääniä, jotka ovat sittemmin vieneet miehen maailmalle. Liike on Rudille elinehto, joka saa niin kropan kuin ajatuksen kulkemaan paremmin.
Advertisement
ÄÄNITAITURI RUDI ROK ei ollut lapsena erityisen urheilullinen tai superliikkuva. Erilaiset taideharrastukset, kuten teatteri, soittaminen ja kuorossa laulaminen olivat hänen juttunsa. Sitten 15-vuotiaana Rudi löysi breakdancen. Se kolahti. Tanssissa tuli menestystä kisoissa ja vuosien mittaan siitä tuli miehelle myös ammatti.
– Breikki vei mun sydämen, musta tuli ihan liikuntahullu. Se inspiroi liikkumaan, siinä yhdistyi luova puoli, tanssi, musiikki ja liikkuminen. Ja oli coolia, kun pystyi tekemään jotain niin mahdotonta. Treenasin ja ajattelin, että musta tulee maailman paras breikkaaja.
Sitten jossain vaiheessa alkoi tulla selkäkipuja. Liikaa treeniä, liian vähän kehonhuoltoa. Rudi kävi hoidattamassa selkäkipua osteopaatilla ja hierojalla.
Vuonna 2005 nuori mies treenasi kaverinsa mökillä takaperin puolivolttia. Parhaimmillaan hän pystyi tekemään niitä 25 putkeen. Yhtäkkiä selkä meni pahasti ”rikki”.
– Tuli ihan käsittämätön kipu. En tiedä, mitä tapahtui. Ensiavussa kysyttiin, tunnetko jalat. Tunsin. Arvio oli, että kyseessä on lihasvenähdys.
Alkoi kausi, jolloin Rudi kävi erilaisilla lääkäreillä. Selkä oireili, mutta kipu ei säteillyt jalkaan. Kunnes jalat menivät muutaman kerran alta.
– Alaselässä oli jäätävä, lamaannuttava kipu. En pystynyt tekemään mitään. Makasin kaksi viikkoa sängyssä, sitten helpotti.
Syksyllä 2006 Rudi oli mukana eräässä teatterituotannossa, kun häneltä lähtivät taas jalat alta.
– Raahasin itseni lavan taakse. Ajattelin, että näin ei voi jatkua, selkä on tutkittava. Kinuamalla sitten sain magneettikuvat.
Kuvista selvisi, että tuolloin 19-vuotiaalla Rudilla oli kaksi välilevyn pullistumaa, rappeumaa ja kulumaa. Pullistumat olivat täyttäneet yli puolet selkäytimestä, joten esimerkiksi kumartuminen ei ollut enää mahdollista.
– Luulen, että suuri syy selkäni hajoamiseen oli kehonhuollon laiminlyönti. Usein aloitin treenit ilman alkulämmittelyjä ja skippasin venyttelyt ja muut tärkeät kehonhuoltovaiheet.
Tähtäimessä comeback
Leikkausta ei tehty, Rudi ei sitä halunnut. Titaanilevy selkään ja neljä alinta nikamaa lukkoon ei erityisemmin parikymppistä tanssijaa houkuttanut. Mieluummin hän jumppaa, kuntouttaa selkäänsä. Alaselkäkivun kaveriksi oli tullut myös iskiasoireita.
– Tein päivittäin pilatesta ja kerran viikossa kävin fysioterapeutilla. Vuosien aikana kävin monissa hoidoissa ja kaikenlaisia uusia juttuja kokeiltiin, esimerkiksi sähköhoitoa iskiasta helpottamaan.
Rudi sanoo, että hänen syvät lihaksensa olivat olleet huonot kaikesta tanssitreenistä huolimatta. Vatsalihakset olivat vain pintaa, mutta tuki oli ollut huono.
Selän kuntoutuksen lomassa Rudi käytti aikansa beatboxaukseen, erilaisten äänien harjoittelemiseen.
– Mulla oli breikkipiireissä pari kaveria, jotka osasivat beatboxausta. Se oli mun mielestä mahdotonta. Oli siistiä, kun joku beatboxaa ja siihen voi breikkaa. Mulla oli aikaa ja olen aina tykännyt tehdä vähän mahdottomia asioita. Lapsena esimerkiksi harjoittelin taikatemppuja.
Tähtäimessä oli kuitenkin koko ajan comeback, paluu tanssilattialle, koska sydän oli siellä ja suurin osa ystävistä.
– Ajattelin, että vien nyt energiani ääniin, mutta kuntoutan itseni ja palaan tanssiin.
Vuoden kuntoutuksen jälkeen iskiasoireet olivat poissa. Mutta comebackiä Rudi ei pystynyt tekemään. Sen verran huonossa hapessa selkä oli.
Rudi muistelee, että hän käveli pitkään varovasti, pienin askelin. Ulospäin nuori mies oli atleettinen, mikä aiheutti harmillisia tilanteita. Selkävaiva ei näy päälle päin.
– Kun sporapysäkillä tuli joku nainen lastenrattaiden kanssa ja olisi tarvinnut apua. Mä en voinut auttaa, siitä tuli huono olo.
Eläinäänet avasivat ovet
Ääniä tehdessään Rudi sai saman tunteen, intohimon, kuin aikoinaan breakdancessa. Hänen valttinsa olivat eläinäänet. Perheessä on aina ollut eläimiä. Rudi matki niitä lapsena ja oppi äänet kuin vahingossa. Tosin hän ei silloin tiennyt niitä myöhemmin tarvitsevansa.
– Eläinäänet toimi mulla ovenavaajana, kun aloitin beatboxaamaan. Ulkomailla tapahtumissa ja kilpailuissa tutustuin kovan luokan beatboxaajiin, sain heistä itselleni mentoreita ja tein vaihtokauppaa äänistä.
Kun selkä ei enää mahdollistanut tanssia, Rudi pystyi kuitenkin äänen kautta tuomaan yleisölle sen ”mahdottoman”, jonka hän loi ennen liikkeen kautta. Sitten Rudi alkoi lisätä pientä liikettä esityksiinsä.
– Tein kärpäsen äänen ja seurasin sitä. Se oli kevyt liike, joka ei rasittanut selkää.
Hiljalleen esitykset kasvoivat parista minuutista 10–15 minuutin show’ksi, joka yhdisti ääntä, komiikkaa ja liikettä.
– Siihen aikaan kukaan ei tiennyt mitään beatboxauksesta ja teinpä mitä vaan, tuloksena oli ”vau”. En ollut aiemmin puhunut mikrofoniin, se oli mulle aika hurja asia. Mutta kun sain ihmisille hyvän fiiliksen, yleisön nauramaan ja hämmästymään, se palkitsi.
Vuonna 2011 Rudi treenasi taas jonkin aikaa breakdancea, osallistui kisoihin ja sijoittuikin kuuden parhaan joukkoon. Paluu breikin pariin oli vielä ajatuksissa. Mutta äänissä oli potentiaalia ja keikoille oli kysyntää yrityksissä, stand-up-klubeilla ja muissa tilaisuuksissa. Siitä voisi saada ammatin.
– Se riski, että breikkasin ja rikkoisin selkäni uudestaan, oli sen verran iso, etten uskaltanut lähteä sille tielle. Breakdance on harrastus ja keskityn ääniin.
Liike on elinehto
Kun Rudi oli aikoinaan reissussa Intiassa, hän huomasi, että kuumassa ilmastossa selkä käyttäytyi eri lailla.
– Lihakset ja jalat varsinkin rentoutuivat lämmössä ja ainakin puolet selkäkivuista lähti pois. Pystyin hyppäämään eka kertaa pää edellä uima-altaaseen. En ollut sitä aiemmin uskaltanut tehdä välilevyn pullistumien takia.
Kylmyys saa Rudin selän oireilemaan. Mies asuisi mielellään Suomen kylmän kauden jossain lämpimässä. Hän on myös aina halunnut kansainvälistyä urallaan ja viettikin puolet vuodesta Los Angelesissa vuosina 2012–2016.
Rudin työ ei pelkkää lavalla oloa ja liikkumista. Hän tekee myös paljon istumatyötä, esimerkiksi äänityksiä. Koronapandemia on vähentänyt Rudinkin työkeikkoja. Hän on nyt yrittänyt ottaa takaisin liiallista istumista.
– Yritän tehdä kuntoutusharjoituksia aamuisin. Siitä saa hyvän startin päivään. Tuntuu, että on jo voittanut, kun on tehnyt itselle hyvän jutun heti aamulla.
Rudi tekee esimerkiksi liikkuvuusharjoituksia ja käy kuntosalilla. Välillä miehellä on joogakausia, lämpimän ystävä suosii hotjoogaa. Kerran viikossa hän käy osteopaatilla.
Myös liikunnassa Rudia kiinnostaa mahdottomuuskulma, esimerkiksi calisthenics ja street workout, joissa tehdään kehonpainoharjoittelua vaikkapa käsillä seisoen tai leuanvetotangolla. Rudi kertoo, että ulkotreenissä kehon haastaminen piiloutuu vähän kuin leikkiin. Treeni on tosi rankkaa mutta hauskaa.
– Liike on mulle elinehto. Pääkin toimii liikunnan jälkeen eri lailla. Kaikki on paljon selkeämpää ja saan paljon inspiraatiota treenin kautta.
Sporttinen äänivirtuoosi suosii muutenkin terveellisiä elintapoja. Hän kiinnittää huomiota siihen, mitä syö. Mutta hän ei ole ihan ehdoton syömisten suhteen, vaikka on välillä pitänytkin karkki- ja alkoholilakkoja.
Uni on Rudista supertärkeää. Nukkuminen jää yrittäjällä kuitenkin toisinaan vähiin, kun on työteliäitä kausia.
Selkäkipuiselle nukkuminen voi olla vaikeaa. Se oli sitä Rudillekin. Apu löytyi lattialta.
– Silloin kun selkä meni parikymppisenä, nukuin ekan vuoden lattialla. Se tuntui olevan ainoa paikka, jossa pystyin nukkumaan. Sängyssä heräsin kipuun aina, kun liikahdin. No, ehkä sänky olisi silloin voinut olla parempi.
Edelleen kun tulee takapakkia selän kanssa, Rudi menee nukkumaan lattialle.
– Se auttaa alaselkään, muuten selkä voi kylläkin mennä vähän jumiin. Mutta suosittelen sitä selkäkipuisille. Maton päälle nukkumaan, se maadoittaa.
Ääni kertoo paljon
Mitä äänien oppiminen vaatii? Toistoa, toistoa ja toistoa.
– Olen hidas oppimaan ja olen aina pyrkinyt viemään itseäni pois mukavuusalueelta. Haastan ääntä, mihin kaikkeen sen voi viedä ja mikä tekee siitä mielenkiintoisen, viihdyttävän ja erilaisen.
Rudi on esimerkiksi suunnitellut MarcoPolo Arctic -peliin yli 450 ääntä.
– Se on opettelua, kun hakee uutta ääntä. Esimerkiksi miltä kuulostaa, kun jääkarhu astuu lumen päälle.
Äänellä voidaan rakentaa mielikuvia. Rudi tekee yrityksille ääni-identiteettejä. Se kertoo, millainen on yrityksen ääni.
– Äänibrändäys on vielä lapsenkengissä, vaikka se on olennainen osa yrityskuvaa ja ääni on kytköksissä yhteen meidän vahvimmista aisteista.
Ääni sisältää paljon informaatiota ja herättää tunteita. Se esimerkiksi varoittaa, kuten auton tööttäys. Puhelimen merkkiääni kertoo, mikä viesti tuli ja mihin sovellukseen. Ääni voi myös muistuttaa kokemuksesta, hyvästä tai huonosta, ja elokuvissa se lataa tunnelmaan.
Niin kuin muustakin kehosta, äänestä on pidettävä huolta. Rudi lämmittelee ääntä ja tekee erilaisia harjoitteita. Fysioterapiassa huomioidaan kaulan ja kasvojen alue ja hierotaan äänentuoton lihaksia. Laulutunnit ovat myös hyvä keino huoltaa ääntä.
– Se oli ensimmäisiä asioita silloin 2006, kun hiffasin, että äänistä voi aueta uusi ura. Tällä kertaa en ryssi tätä niin kuin kävi selän kanssa. En treenaa liikaa, huollan myös.
Äänellä maailmasta parempi paikka
Rudi on innoissaan uudesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän on saanut kunnian tehdä ääniä Australian Disneyn lastensairaalan mielikuvituspuuhun.
– Yhdessä puun kerroksessa on tötteröitä, joissa on leijonan ja muiden eläinten ääniä. Oikeat eläinten äänet saattavat olla lapsille liian pelottavia, joten loin kerrokseen vähemmän pelottavat, mutta aidonkuuloiset eläinäänet korvaamaan aitoja.

Kuva: Lauri Laukkanen
Tässä tullaan Rudin mukaan ihmisäänen hienouksiin. Sillä voi luoda karaktäärin, vaikuttaa ääneen ja korvata autenttisen.
– Itselle ”vau-faktori” tuli siitä, että sain tehdä jotain hyvää äänellä. Esiintyjäuran alussa, kun sain ihmiset nauramaan, se palkitsi. Tämä on uusi palkinto, jota en edes osannut ajatella. Se mahdollistaa jollekin lapselle kokemuksen, jota hän ei muuten saisi tai se voisi olla pelottava.
Kansainväliset työt ovat Rudin tavoitteena, mutta myös Suomessa on paljon kiinnostavia mahdollisuuksia.
– On kiva huomata, että täälläkin on innostuttu siitä, mitä ihmisäänellä voi tehdä. Tuntuu, että aletaan hiljalleen ymmärtää, kuinka iso merkitys äänellä on ja kuinka iso mahdollisuus se on.
Selkäkipu ei ole maailmanloppu
Rudi pyrkii huomioimaan liikkeen kaikessa tekemisessään. Hän käyttää autoa mahdollisimman vähän, joskus hän mielestään jopa kävelee liikaa.
Miehellä on ollut selän kanssa vuosien aikana ylä- ja alamäkiä. Hänestä selkäkipu on mahdollisuus, se ei ole maailmanloppu. Se antaa perspektiivin, jota ei ymmärrä ennen kuin sen kokee.
– Mun tanssipolku olisi varmaan ollut upea, mutta olin kuplan sisällä. Selkäkipu heitti mut sieltä pois ja antoi mahdollisuuden katsoa laajemmalle. Se mahdollisti uran äänen parissa. Sillä lailla onnekas olen, että pystyn yhä treenaamaan.
Rudi miettii arjessa paljon asioita selän kautta.
– Monessa asiassa ajattelen ekana selkää. Teen ikään kuin vaara-analyysin, mutta rekisteröin myös positiiviset asiat. Jos jokin asia on tehnyt selälle hyvää, se kannatti tehdä.
Rudi myös mietti, miten ihmisiä voisi saada liikkumaan äänen avulla. Jäämme kiinnostuneena kuulolle, odottamaan luovan ja lahjakkaan äänimestarin ratkaisua tähän.
Käy kuuntelemassa Rudia Youtubessa: www.youtube.com/rudirok
Rudi Rok eli Rudi Mickelsson, 35
• Helsinkiläinen äänitaituri, erikoistunut ihmisäänellä luotuihin ääniefekteihin.
• Tehnyt stand up -keikkoja, ääniä peleihin, mainoksiin ja animaatioelokuviin, kuten Sing ja Ihmeiden puisto, sekä uuden version Vaarallinen tehtävä -elokuvien tunnuskappaleesta Mission Impossible -Fallout -elokuvan markkinointiin yhdessä nokkahuilisti Eero Saunamäen kanssa.
• Varoitusääni Fiatin uudelle sähköautolle.
• Mieluisin ääni maailmassa: Kun aallot iskeytyvät rantaan – mieluiten hiekkarantaan, jossain lämpimässä.
• Selkävinkki: Pysy liikkeessä, pääset pitkälle. Selkä on paljon vahvempi kuin miltä se saattaa tuntua.