Hyvä Selkä 2/2022

Terve luu ei kaatuessamurru Meri-Tuuli Väntsi: 8 motivaatioonliikunta-vinkkiä Kun käyn vesijuoksemassa, selän kivistys häviää saman tienLiikkuva selkä kantaa kauas! Paluu liikuntaan koronataudin jälkeen Selänedistäväterveyttälehti2/2022 onsuoravastaanottoFysioterapeutinkäytössälaajasti

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä! Varauskoodi: SELKÄLIITTO Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa! Tempur Brand Store Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen! Like no other LAATUPARAS SELÄLLEPARAS YLEISARVOSANATPARHAIMMAT SUOSITELTUENITEN KÄYTTÄJÄTTYYTYVÄISIMMÄT Best in Test – Tutkimuksissa TEMPUR valittiin parhaaksi Paras palvelu nukkumisergonomia.fi-myyjältä.nukkumisergonomiankoulutetultaasiantuntijaKatsosleepcenter.fija ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla • HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark • PORI Puuvilla • RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo • VANTAA Tikkuri • sleepcenter.fi • tempur.fi Hoida selkääsi TEMPUR-tarjouksilla! ostajalleMyösPATJATARJOUSTEMPUR-irtopatjantarjoushinta!Patjat ilman vuoderunkoa alkaen 80x200x21cm 1507,50 € (norm 1675 €) SÄNKYTARJOUSTEMPUR-sänkykokonaisuuden ostajalle patjat erikoishinnoin! esim. TEMPUR Flexible Base 160x200, 21 cm Supreme patjoilla kokonaisuus alk. 3570 € (norm 4240 €) TEMPUR-tyynynTYYNYTARJOUS ostajalle KAUPAN PÄÄLLE Hoida Selkääsi –opas TEMPUR Original -tyyny alk. 109 € (norm 129 €) kampanja on voimassa 31.6.2022 asti selkääsiHoida

3Hyvä Selkä 2/2022

Musiikki aktivoi aivoja

Marjo Rinne puheenjohtaja

Keväisin iloitaan päivän valoisan ajan pidentymisestä. Tänä keväänä iloa on lisännyt erityisesti koronarajoi tusten poistuminen. Pitkään kes täneet rajoitukset ja nyt vallitseva epävarma maailmantilanne vaikut tavat kieltämättä edelleen mielialaan. Onneksi on olemassa keinoja, joilla voi helpottaa oloaan – ai nakin hetkellisesti. Hyvä keino tuulettaa ajatuksia ja rentouttaa miel tä on mieluinen liikunta esimerkiksi ohjatussa ryhmässä tai itsekseen ulkona kävellen tai pyö räillen. Myös käsillä tekeminen, kuten käsityöt tai puutarhatyöt, tuovat meille muuta ajatelta vaa. Mielialaa voi kohentaa muillakin tavoilla, vaikkapa kuuntelemalla musiikkia tai käymällä taidenäyttelyssä. Tärkeintä on tehdä jotain, josta itselle tulee hyvä olo. Musiikki on ollut osa jokaista tunnettua ihmiskult tuuria ja kommunikointilaulumainenonsaattanutollaolemassajopaennenpuhekielensyntyä.Musiikinjuuretovatsyvällämeissäjaaivoissamme.Neurotieteellisissätutkimuksissaonpystyttyselvittämään,milläaivojenerialueillaha vaitaan musiikin vaikutuksia ja on saatu tietoa musiikin merkityksestä aivojen hyvinvoinnille. Musiikki käynnistää aivojemme hermoverkossa ajatteluun, tunteisiin ja liikkeisiin liittyviä pro sesseja. Puheeseen verrattuna musiikilla on ainut laatuinen kyky lisätä tarkkaavaisuutta, suunnata huomiokykyä sekä vaikuttaa vireystilaan. Musii killiset kokemukset, kuten laulaminen, lempimu siikin kuunteleminen, tanssiminen ja soittaminen, yhdistävät kehon ja tunteet sekä aktivoivat monia aivojen alueita yhdessä ja erikseen. Kaikki nämä tukevat psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja saavat aikaan dopamiinien sekä endorfiinien, oman ke hon tuottamien mielihyvähormonien erittymisen. Mitä mieluisampaa musiikkia kuulee, sitä enem män varsinkin dopamiinia erittyy. Lisäksi musii kin on havaittu lieventävän monia kiputiloja niin akuutissa kuin kroonisessakin kivussa. Tunnetun lauluntekijän ja laulajan Bob Marleyn toteamus ”Musiikissa on hieno asia – kun se osuu sinuun, et tunne kipua” pitää paikkansa tässäkin mielessä. Musiikki voi herättää voimakkaita ja merkittäviä tunteita. Voimme tuntea iloa tai surua musiikin myötä, mutta musiikki voi myös lohduttaa. Meillä on paljon myös muistoja, jotka tietty musiikki voi herättää. Koska surulliset ja alakuloa aiheuttavat tunteet ja ajatukset nousevat pintaan herkästi sil loin kun mieliala on matala, kannattaa valita sel laista musiikkia, mikä ilahduttaa ja piristää. Hyvää kevättä ja kesän odotusta kaikille lukijoille!

Pääkirjoitus Marjo Rinne

4 Hyvä Selkä 2/2022 Sisältö 2/2022 HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI 106312 VesijuoksuPääkirjoitustekee olon nuoremmaksi ja Tuki-vetreämmäksijaliikuntaelinoireisena suoraan fysioterapeutin vastaanotolle Luukatoa eli osteoporoosia voi ehkäistä 201416182327 16-17 Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 33. AikakausmedianISSNvuosikerta2323-9484 jäsen Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Kreetta Järvenpää Keskiaukeaman kuva Dreamstime Ilmestymispäivät 2022 1/2022 21.1. 2/2022 22.4. 3/2022 2.9. 4/2022 25.11. Tilaukset ja jäsenasiat puh.selkaliitto@selkaliitto.fi09605918(tijato klo 10-14) www.selkaliitto.fi Vuosikerta 33 € Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 1.8.2022 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi. Usein kysyttyä selkäkivusta 8 vinkkiä toimintakalenteriSelkäyhdistystenhermokipuihinhelpotustaKaularankaleikkauksellajaHierontaTutkimustietoaliikuntamotivaatioonrentouttaavähentääkipuahankaliin ClimateCalcPunaMustaCC-000084/FIMagazine H I I LINEUTRAALI PAINOTUOT E 10

Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita? Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä. 93 % suosittelee jäsenyyttä

Selkäliiton toimisto 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Anna palautetta

5Hyvä Selkä 2/2022 Selkäliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan jopa 93 % selkäyhdistysten jäsenistä suosittelisi jäsenyyttä ystävilleen. Lue lisää jäsenkyselyn tuloksista sivulta 29. Jäsenet suosittelevat MITÄ NYT? Eerikinkatu 16 A 2, 00100 www.selkaliitto.fiHelsinki Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Sirpa Heikkinen (varapj) Pirjo Karlsson Petri Kaunisto Olli MarjattaJan-ErikLeenaKyläkangasKämppiNikkolaKariRantavalliSavolainenLeilaTarna Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi koordinaattoriSelkäneuvonnan Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi koordinaattoriLiikuntatoiminnan Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi VahvistuHankekoordinaattorivertaisuudestaverkossa Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi Hallitus 2022 Juttuäänestys Edellisen Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli ”10 myyttiä selkäkivusta”. neille!kiitospostitettujuomapulloja.tuneidenjuttuäänestykseenArvoimmeosalliskeskenSelkäliitonPalkinnotonvoittajille.Lämminäänestykseenosallistu

Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteys tietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi /lehden-paras-juttu. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja.

Meri-Tuuli Väntsille tehtiin selkäleikkaus kaksi vuotta sitten.

Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Meri-Tuuli Väntsi ja Kreetta Järvenpää

Olioppiamielenkiintoistakäyttämäänkroppaa.”

– Fustra-tunteja vetäneen personal trainer Terhin tapa opettaa, neuvoa ja korjata mun vartalon liikkeitä oli ihan mieletön. Oli mielenkiintoista oppia käyttämään kroppaa. Olen tehnyt ko ko elämäni fyysistä työtä ja tajusin, että olen tehnyt kaiken väärin. Oli tavallaan vain ajan kysymys, milloin selkä pettää. Meri-Tuuli sanoo, ettei hän nauti ur heilusta eikä saa siitä ”kiksejä”.

– Olin silloin 26-vuotias. Selän huol taminen ja jumppaaminen ei ollut pääl limmäisenä mielessä. Painoin töitä tosi paljon ja selkävaivoja alkoi tulla. Kun menin noidannuolen kanssa lääkäriin, ohje oli vaan ottaa buranaa ja jumpata. Se jäi aina Vakaviksisiihen.selkäkivut kävivät, kun Me ri-Tuuli sai ensimmäisen lapsensa vuon na 2016. Noidannuolet pahenivat.

– Joudun pakottamaan itseni liikkeelle. On lajeja, joista nautin, mutta voi men nä viikkoja, etten tee mitään, ellen pa kotaPersonalitseäni.trainerin kanssa Meri-Tuuli oivalsi kehonsa heikot kohdat ja oppi mi ten seisoa ja istua, miten käyttää käsiä symmetrisesti ja miten treenata oikein.

Selän kuntoutuksessa kulmakivinä toimivat Fustra, kävely ja vesijuoksu.

Vesijuoksu tekee olon nuoremmaksi ja vetreämmäksi KOKKI JA KEITTOKIRJAILIJA MeriTuuli Väntsillä on ollut selkävaivoja pa rikymppisestä saakka. Ne alkoivat, kun hän siirtyi päätoimisesti catering-alalle ja roudasi tavaraa paikasta toiseen.

6 Hyvä Selkä 2/2022

Työnsä vastapainoksi luova ruoka-ammattilainen tekee keramiikkaa.

– En pystynyt harrastamaan liikuntaa raskauden aikana, joten olin ihan rapa kunnossa, kun lapsi syntyi. Siihen pääl le lapsen kantaminen ja muu erilainen fyysinenMeri-Tuulikuormitus.saiselän kuntoutettua Fustralla. Hän aloitti ilmaisella kokeilu tunnilla ja osti sitten lisää tunteja aina kun siihen oli rahaa.

– Mä en ikinä ennen ollut kyykännyt oikein. Me harjoiteltiin sitä monta viik koa. Joka kerta kun olin ollut jollain ryh mäliikuntatunnilla, olin tehnyt ne vää rin. Se on ihan ymmärrettävää, kun 35 naista pumppaa painojen kanssa, ohjaa jalla ei ole aikaa korjata asentoja. Terhin avulla sain sitten terveen selän, myös nuoresta asti vaivanneet polvivaivat hä visivät. Järjetöntä kipua Vuonna 2020 toisen lapsen syntymän jälkeen Meri-Tuulin selkä ”pamahti kun nolla”. Hän oli ajamassa autolla ja aivas ti äkisti.–Ai,nyt tapahtui jotain! Selkään sat tui ja tikutti. Se oli yhtä kärsimystä, enkä pystynyt enää nostamaan lasta. Meri-Tuuli kävi akupunktiossa ja os teopaatilla. Hän halusi kokeilla lääkkeet tömiä vaihtoehtoja, koska imetti. Sit ten oli pakko mennä lääkäriin ja tämä määräsi kipulääkettä 3 x 800 grammaa päivässä.–Katsoin aina kellosta, milloin saan ottaa seuraavan lääkkeen, kun sen vai kutus ei riittänyt kipuun. Lääkäri sanoi, että kolme kuukautta katsotaan ja sitten voin tulla tutkimuksiin. Äiti ja anoppi tulivat välillä avuksi, ja kun korona al koi, mies oli kotona etätöissä ja pystyi jeesaamaan vauvan kanssa. Meri-Tuuli pystyi lähinnä seisomaan ja makaamaan, liikkuessa piti edetä hitaasti ja varovasti. Oli kevät ja häntä harmit ti, ettei hän päässyt vauvan kanssa ulos aurinkoon kärryttelemään. – Kestin sitä 2,5 kuukautta. Sitten soi tin selkäspesialistille, että nyt en enää pysty syömään tällaista määrää lääk keitä. Tässä ei ole mitään järkeä. Kipu ja lääkkeet vaikuttivat mielialaan. Olin tosin ärsytysherkkä, kun en päässyt te kemään mitään. Se puoli yllätti. Kävelyä ja vesijuoksua Kun Meri-Tuulin selkä kuvattiin, kuvissa näkyi selkeä välilevyn pullistuma. Kuva uksen jälkeen asiat etenivät vauhdilla. Meri-Tuuli pääsi leikkaukseen kolmes sa päivässä oman vakuutuksensa kautta. – Yllättävän monelle on tehty vastaava leikkaus. Kaikki sanoivat, että ohjeet pi tää ottaa äärimmäisen vakavasti: milloin saa lähteä liikkeelle ja mitä saa tehdä. Oli mieletöntä, kun pääsin taas liikkumaan. Aluksi Meri-Tuuli käveli kerrostalon 4. kerroksesta alakertaan ja takaisin. Ensimmäiselle kävelylle ulos hänet vei anoppi.–Menin ensin 100 metriä, seuraavana päivänä 200. Tein myös kuuliaisesti fy sioterapeutin antamia Kuntoutusohjelmaanohjeita.tulimukaan ve sijuoksu heti, kun Meri-Tuuli pystyi sin ne itsenäisesti menemään. – Joka kerta vesijuoksun jälkeen tuli sellainen olo, että on tapahtunut miele tön harppaus hyvinvoinnissa. Kun hallit koronan takia suljettiin, kävelin. Vedin joinakin päivinä kahdeksan kilometrin lenkkejä. Aina kun kävelin, mietin mitä pt oli mulle opettanut lihasten aktivoi misesta. Lisäksi ostin itselleni perussy kemittarikellon, että kävely ei olisi vain löntystämistä, vaan siinä olisi tavoite. Reipasta liikuntaa hyvällä tasolla.

itsenipakottamaanJoudunliikkeelle.”

7Hyvä Selkä 2/2022 ➠

Tuottoisimmillaan Meri-Tuuli kertoo olevansa illan tunneista aamuyöhön ja sitten taas aamulla.

• Helsinkiläinen kokki ja keittokirjailija.

• Tuttu esimerkiksi tv-ohjelmista Köyhät ritarit, Junior MasterChef ja Samassa liemessä.

– Kun käyn vesijuoksemassa, tuntuu kuin olisin viisi vuotta nuorempi ja vet reämpi, ja selän kivistys häviää saman tien. Se on myös liikuntamuotona te hokas, mulla lähti raskauskilot aika no peasti.Meri-Tuulin sääntö on, että hän ve sijuoksee vähintään puoli tuntia. Halu tessaan hän voi juosta enemmän, sitä ei tosin ole kertaakaan tapahtunut.

– Viimeiset 10 minuuttia on sellais ta, että olen melkein raivon partaalla ja toivon, että aika menisi nopeammin. Pi dän sykkeen ylhäällä ja teen intervallia. Nyrkkeilen vedessä ja teen kiertoliikkei tä, en vain juokse. Voin suositella vesi juoksua kaikille. Ja olen myös oppinut, että kaiken ei tarvitse aina olla kivaa. Hyvä on opettaa itsensä myös siihen. Ideoita uidessa Uiminen on ollut Meri-Tuulille aina tär keää. Se on hänelle luova hetki. Silloin hän esimerkiksi keksii uusia reseptejä.

Meri-Tuulin selkä ilmoittelee itsestään silloin, kun hänellä on paljon töitä. Sel kää kivistää, jos hän tekee töitä huonos sa asennossa. Vaivaa onneksi korjaantuu esimerkiksi kävelyllä. – Kuvauspäivät ovat rankkoja, 14-tun tisia ja sisältävät kantamista. Ennen va kio oli se, että seuraavana päivänä olin vuoteenoma ja joka paikkaan särki, eri tyisestiSeisominenselkään.ei ole Meri-Tuulille ongel ma. Kantaminen on. Tavara-arkut ovat niin isoja, ettei niiden kanssa pysty kyyk käämään, koska polvet osuvat niihin. Nykyään pitkien työpäivien jälkeen fiilis on Meri-Tuulin mukaan sellainen, että töitä on tehty ja kahvia kuluu, mutta särkyä ei enää ole. Hän kokee olevansa nyt paljon paremmassa kunnossa kuin viisi vuotta Nostamisetsitten.Meri-Tuuli tekee nykyisin enemmän ajatuksella. Roudaamista ran kempia ovat kuitenkin työasennot, sillä ruokia kuvataan aika lailla lattian tasolla, jolloin kameran ei tarvitse nousta kovin Meri-Tuuli Väntsi, 41

– Leikkauskohtaa alkaa kivistää ja pis tellä. Varmaan teen jotain väärin. Aion ottaa jonkun katsomaan mun uintia ja tekniikkaa. Jokin asennossa on muut tunut tai sitten selkä ei sitä kestä. Jotain pitää korjata, että pystyn taas uimaan. HaluanLeikkausuida.on rajoittanut jonkin verran myös Meri-Tuulin joogaharrastusta, jo hon hän on palannut yli 10 vuoden tau on jälkeen. Hän ei pysty enää tekemään taaksetaivutuksia, joten ne hän jättää väliin tai tekee liikkeet eri tavalla omaa selkäänsä kuunnellen. Meri-Tuuli on iloi sesti yllättynyt siitä, miten pystyvä keho kuitenkin on. – Liikkeet olivat lihasmuistissa ja yh distin siihen vartalon käytöstä oppima ni asiat. Olen joogassa nyt parempi kuin nuorena, vaikka olen isompikokoinen ja selkäni on leikattu. Ymmärrän nyt krop paani paremmin. Kaiken sen työn ansio ta, mitä olen tehnyt, olen pystyvämpi. Se oli makeeta huomata. lattianrajassaRuokakuvauksia

• Kirjoittanut keittokirjat Mökin keittokirja ja Pataruokaa sekä Samassa liemessä yhdessä Pipsa Hurmerinnan kanssa.

Kun Meri-Tuulin vointi koheni, hän soitti Terhille, ja he alkoivat tehdä tree niä läheisellä ulkoliikuntapaikalla. Ja kun uimahallit taas avautuivat, Meri-Tuuli palasi vesijuoksun pariin. Hän harras taa sitä säännöllisesti, vaikka se on hä nestä maailman tylsintä puuhaa. Mutta vaikutukset ovat mahtavat.

• Harrastukset: matkustaminen, ruoanlaitto ja keramiikan tekeminen.

– Mun työ on sellaista, että teen juttu ja monelle asiakkaalle samanaikaisesti. Voi olla, että pitää miettiä ruokalehteen jokin konsepti, toiselle asiakkaalle menu ja kolmannelle muuta sisältöä. Uinti on meditatiivista, saan silloin hirveästi ide oita. Juoksen sitten pukuhuoneeseen ja kirjoitan ne nopeasti ylös muistivihkoon. Uutta ideoidessa Meri-Tuulilla toimii irtiotto ruoka-aiheista. Jos työn alla on vaikka jokin tv-tuotanto tai keittokirja, hän ei lue ruokalehtiä tai katso Instag ramista ruokasisältöä.

– Mun on vaikea keksiä aitoja omia ideoita, jos ajatukset pyörii jo niissä mitä näen. Siinä mielessä urheilu ja varsinkin uiminen tai jokin muu yksitoikkoinen te keminen antaa tilaa ajatuksille. Selkäleikkauksen jälkeen Meri-Tuuli ei harmillisesti ole pysynyt uimaan.

• Perheeseen kuuluu aviomies, kaksi lasta ja kissa.

Laita uuni kuumenemaan 160 asteeseen. Riko kananmunat kulhoon, sekoita niiden rakenne rikki, mausta suolalla ja pip purilla ja kaada leivinpaperilla vuorattuun, noin 30 x 10 cm:n kokoiseen leipävuokaan tai pieneen uunivuokaan. Kaada vuokaan tilkka munaseosta ja lisää kerros haluami asi täytteitä. Vuorottele näin, kunnes kaikki ainekset on käy tetty.Paista frittatta uunissa kypsäksi, noin 40 minuuttia. Kyp syyden tunnistaa, kun taputtaa kämmenellä frittataa keskel tä – kypsä frittata ei hytise tai painu sisään vaan on napakka kuin pomppulinnan kylki! Anna frittatan levähtää huoneenlämmössä ennen kuin leik kaat sen annospaloiksi ja tarjoat. Kypsä frittata säilyy jääkaa pissa kolme päivää.

Voinvesijuoksuasuositellakaikille.”

8 Hyvä Selkä 2/2022 ➠ ylös ja sen asetuksia voi helposti säätää. Lisäksi kuvauspaikalla on paljon muuta rekvisiittaa ja ympärillä useampia ihmi siä, joita pitää väistellä. – Siinä sitten tiputat ruokaan pipetillä jotain jossain todella oudossa asennossa lattianrajassa. Sitä ei oikein voi tehdä er gonomisemmin. Haaveammatissa Kokki on aina ollut Meri-Tuulin haaveam matti. Hän on työskennellyt ravintolaalalla yläasteikäisestä asti. Vanhemmat sanoivat, että lukio pitää ensin käydä ja sitten päättää.

– Se on ollut mulla aina verissä. Kaikki asiat, joita olen opiskellut ja joista olen haaveillut, ja myöskin asiat, missä olen luontaisesti hyvä, yhdistyvät ruuassa ki valla tavalla. Nuorena Meri-Tuuli haaveili myös ole vansa taiteilija tai mainosalalla. – Jännästi elämä on vienyt siihen, että pääsen nyt tekemään töitä niiden am mattien kanssa, joista olen haaveillut. Myös ruuan laittaminen ja kuvien teke minen on visuaalista. Siinä täytyy miet tiä värejä ja lautasten malleja, muotoja ja kompositiota, esimerkiksi missä koh dassa on dippikippo ja riiteleekö sen väri lautasen kanssa.

Kokin ammatti on raskas. Meri-Tuulin vinkki nuorille onkin hankkia jokin lii kuntaharrastus.–Varsinkinravintolakeittiössä, missä päivät ovat pitkiä, voi olla vaikea sovit taa liikuntaharrastusta, mutta hyvä oli si olla jokin oma juttu irrallaan keittiö ympäristöstä. Se tekee mielelle hyvää ja myös fyysinen jaksaminen on parempaa.

Frittata

Frittata eli uunimunakas on ihanaa aamiaisruokaa. Frittatan voi myös ottaa evääksi töihin tai retkelle, se maistuu hyvin kylmänäkin.

PERUSOHJE 8:LLE 10 kananmunaa 1 tl mustapippuriasuolaa

Toinen Meri-Tuulin intohimo on podcastien kuuntelu. Häntä kiinnostavat muun muassa murhat sekä ruoka ja ra vintola-ala.–Ulkopuolisesta mun työ saattaa kuu lostaa monipuoliselta ja vaihtelevalta. Musta se tuntuu ihan perusduunilta. Päi vät ovat erilaisia, mutta en ehkä olisi kestänyt sellaista, että tekisin joka päivä samaa. Kaikkea mun tekemistä yhdistää ruoka. Se on hauskaa. 

– Olin Kotipizzassa ensin tet-harjoit telussa ja sitten mua pyydettiin kesätöi hin. Se oli ihanaa, kun sai joka päivä piz zaa ja limua töissä. Mä rakastin sitä työtä ja musta tuli pikkuhiljaa pizzanpaistaja. Meri-Tuuli kertoo, että hän nauttii ruu an tekemisestä ja asiakaspalvelusta.

Meri-Tuulin oma palautumiskeino työstä on keramiikan tekeminen. Hän tekee käytännöllisiä eläinaiheisia esinei tä. Hän on tehnyt myös funktionaalisen esineen, jolla voi helpottaa migreeniä ja painaa akupisteitä tai pitää sitä selän alla kipua lievittämässä. – Keramiikan tekeminen on ihanaa vas tapainoa. Voin vaikka neljä tuntia tehdä jotain juttua ja todeta sitten lopuksi, et tä tämä on ihan hirveä, muussata sen ja mennä himaan. Omassa työssä tulostavoi te ja asiakkaiden odotukset ovat kovat. Keramiikkaa voin tehdä ilman painetta.

Katso kolme herkullista täytevaihtoehtoa frittataan ja muita re septejä osoitteessa meri-tuuli.fi.

kuntoutuksenhyödyllinen”Jumppaohjeetmuodossa.”mukavassaovattodellahyviä.””Sivustoonerittäintyökalufysioterapeutinjatyössä.”

Heino on vaikuttanut voimakkaasti alueellisesti monissa yhdistyksissä. Turun Seudun Selkäyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi aina vuodesta 1993 kuolemaan saLehdensaakka. tekeminen oli hänelle mie luisaa ja hän toimi päätoimittajana se kä Selkäliiton Hyvä Selkä -lehdessä että Turun Seudun Selkäyhdistyksen Selkä lehdessä. Hänen päätoimittaja-aikanaan Selkäliiton jäsenlehteä uudistettiin ja lehden nimi vaihdettiin Hyvä Selkä -leh deksi.Selkäyhdistys haki ansiokkaalle pu heenjohtajalleen Selkäliiton kultais ta ansiomerkkiä ja se luovutettiin hä nelle yhdistyksen 20-vuotisjuhlassaan 20.11.2004. Selkäliitto puolestaan haki Pirkko Heinolle SOSTE Suomen sosiaa li- ja terveys ry:n kultaista ansiomerkkiä pitkäaikaisesta hyvinvointia ja terveyt tä edistävästä toiminnasta. Ansiomerk ki luovutettiin hänelle Selkäliiton syys kokouksen yhteydessä 22.11.2015. Sa maisessa kokouksessa luovutettiin myös Selkäranka-palkinto ansiokkaasta työstä selkätietouden ja Selkäliiton toiminnan edistämiseksi.PirkkoHeino oli koko sydämestään järjestöihminen ja hänen tietotaitonsa on korvaamatonta. Teksti: Kirsi Töyrylä-Aapio Kuva: Turun TULE-tietokeskus

9Hyvä Selkä 2/2022 AjankohtaistaKoonnut: Pia Bilund

SELKÄLIITON selän hyvinvoinnin verk kopalvelussa Selkäkanavalla vieraili vii me vuonna yli 1,1 miljoonaa selän ja nis kan itsehoidosta kiinnostunutta. Tuo reen kävijäkyselyn mukaan sivuston tar joama tieto koetaan hyödylliseksi, ja sitä myös suositellaan muille. Vuoden alussa tehdyn Selkäkanavan kävijäkyselyn mukaan peräti 98 prosent tia vastaajista koki sivuston tarjoaman tiedon hyödylliseksi, ja 60 prosenttia vastaajista kertoi, että on suositellut Sel käkanavaa jollekin toiselle. Sivustolla yli viisi kertaa kertoi vierail leensa 66 prosenttia vastaajista, ja lähes 29 prosenttia oli käynyt sivustolla 2–5 kertaa ja noin 5 prosenttia vastaajista oli sivulla Yleisimmätensikertalaisia.aiheet,joista vastaajat ha kivat tietoa sivustolta, olivat liikunta- ja rentoutumisharjoitukset sekä selkäkipu ja selän Verkkokyselyynhoito. vastasi 101 Selkäka navan käyttäjää. 98 % kokee hyödylliseksiSelkäkanavan Oletko kokenut sivuston tarjoamanhyödylliseksi?tiedon ”Erittäin hyödyllistä tietoa

Tietoa selän ja niskan itsehoidosta on saatavilla myös sosiaalisessa mediassa. Seuraa Selkäliittoa ja Selkäkanavaa Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!

In memoriam – Pirkko Heino (1950-2022) Selkäliiton aiempi pitkä aikainen puheenjohtaja Pirkko Heino kuoli 22. maaliskuuta 2022. PIRKKO HEINO aloitti vuonna 1998 Sel käliiton hallituksen jäsenenä ja toimi va rapuheenjohtajana 2000–2007. Vuosina 2007–2015 hän toimi liiton puheenjoh tajana. Heino oli ansiokkaasti kehittä mässä Selkäliiton toimintaa aloittamalla selkäneuvontatoiminnan valtakunnalli sen Selkäneuvoja-projektin (2003–2006). Hänen puheenjohtajakaudellaan aloi tettiin ja saatettiin päätökseen mittava projekti, jossa luotiin selän itsehoitoa edistävä verkkopalvelu Selkäkanava.fi. Lisäksi Heinon kaudella liiton jäsenyh distyksiä on alettu tukea muun muassa toimintatonniavustuksilla.SelkäliitonlisäksiPirkko

Tulokset lähetettiin 204:lle vastaanottajalle ja vastauk määräaikaan mennessä yhteensä 135, vasta 66. Yksi vastaus poistettiin päällekkäisyy ennen aineiston analysointia. Kyselyn lisäksi yhteydessä vielä 43 paikkaan sähköpostitse ja pu Kyselyyn vastanneet olivat pääasiassa perusterveyden huollon organisaatioita (87 %), mutta vastauksia saatiin myös erikoissairaanhoidosta (11 %) sekä paikoista, joissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on yhdis tetty (2 %) (Taulukko 1). 4.1.

PITKITTYNEESEEN KIPUUN liittyy ai na jonkin asteista stressaantumista. Li säksi useimmilla pitkäaikaiskivuliailla on psyykkistä kuormittuneisuutta. Jos henkiset voimavarat ovat kipuun sopeu tumiseen riittämättömät tai taustalla on työstämättömiä psyykkisiä haasteita, ku ten traumaattisia kokemuksia tai ajan kohtaisia vastoinkäymisiä muilla elämän alueilla, voi kehittyä psyykkistä oireilua.

Suoravastaanotolla fysioterapeutti tekee asiakkaalle kliinisen tutkimuk sen, laatii fysioterapeuttisen diagnoo sin ja ohjaa sopivat harjoitteet. Lisäksi hän antaa omahoito-ohjeita lääkkeet tömistä kivun hoidon keinoista, opas taa käsikauppakipulääkkeiden käytössä ja kirjoittaa tarvittaessa sairauslomaa. Fysioterapeutilla on aina tarvittaessa mahdollisuus konsultoida lääkäriä suo ravastaanottokäynnin aikana.

10 Hyvä Selkä 2/2022

Asiantuntija-artikkeli Tuki- ja liikuntaelinoireisena suoraan vastaanotollefysioterapeutin

Suomen Fysioterapeutit selvitti suo ravastaanottotoiminnan yleisyyttä Suo messa vuonna 2018. Toimintaa oli sil loin jo yli puolessa kunnistamme ja se on käytössä laajasti muun muassa Poh jois-Karjalan Siun sotessa, Etelä-Karjalan Eksotessa ja Keski-Suomen sairaanhoi topiirin alueella. Fysioterapeutin suora vastaanotto löytynee jokaiselta tulevalta hyvinvointialueelta, niin paljon hyvää toiminnasta on kuultu niin asiakkailta, lääkäreiltä kuin asemalletule-oireinenmaksikakunnillaSuoravastaanottoafysioterapeuteiltakin.onjoillakinpaiktehostettuajanvarauksettopäiväpoliklinikkamalliksi,jossavoimennäarkisinterveysjaottaavuoronumeronsuoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Näin ollen hoitoon hakeutuminen on vielä jousta vampaa. Enenevissä määrin fysiotera peutin suoravastaanottotoimintaa on myös työterveyshuollossa työfysiote rapeutin toteuttamana. Työterveysasi akas voi varata itse suoraan ajan työfy sioterapeutille. Fysioterapeutti ja lääkäri tiiviissä yhteistyössä Suoravastaanottoa toteuttaville fysio terapeuteille suositellaan vähintään 15 opintopisteen laajuista täydennyskou lutusta, jotta osaaminen on riittävää ha vainnoimaan lääkärin vastaanottoa vaa tivat oirekuvat ja ohjeistamaan kipulääk keiden oikeanlaisessa käytössä. Ennen toiminnan aloittamista fysioterapeutti saa organisaation lääketieteellisestä hoi dosta vastaavalta lääkäriltä valtuutuk sen suoravastaanottotehtävässä toimi miseen ja Fysioterapeuttiensisältöön. ja lääkäreiden yh teistyö on sujuvaa varsinkin, jos fysio terapeutin vastaanottohuone sijaitsee lääkärivastaanottojen läheisyydessä. Näin fysioterapeutti pystyy tarvittaes konsultoidaon”Fysioterapeutillaainatarvittaessamahdollisuuslääkäriäsuoravastaanotto-käynninaikana.”

Tuki- ja liikuntaelinoireen eli tule-oireen ensisijainen hoitomuoto on fysioterapia. Sosiaali- ja terveyskes kuksissa tule-potilaiden hoidossa on jo vuosia ollut käytössä fysioterapeutin suoravastaanottomalli. Se tarkoittaa sitä, että tule-potilas saa ajan suoraan fysioterapeutin vastaanotolle hoitajan tekemän hoidontarpeen arvioinnin tai sähköisen oirearvi oinnin (Omaolo) kautta. Tuki- ja liikuntaelinoireista yleisimpiä ovat selkä-, niska-, olkapää- ja polvikivut.

Selvityksen toteutus toteutettiin kesä-elokuussa 2018 strukturoi kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysy avoimia kysymyksiä. Vastausaikaa kyselyyn oli Kysely luotiin Questback-ohjelmaan ja lähetettiin sähköpostitse 204:lle fysiote esimiehelle tai vastaavalle fysioterapeutille. Ky lähestyttiin kaikkien kuntien tai kuntayhtymien perusterveydenhuollon (terveyskeskukset ja alue- sekä fysioterapian esimiehiä tai vastaavia fy Kysely tehtiin valtakunnallisesti. oli jaettu neljään aihealueeseen: suora vastaanottotoiminnan käynnistäminen, toiminnan toteu organisaatiossa, neistolähtöiselläanalysoitiinsuoravastaanottofysioterapeuttiensuoravastaanottofysioterapeuttienpalkkaus.avoimienkysymystenosaltaaisisällönanalyysilla.Monivalintakysyanalysoitiintilastollisestijatuloksistafrekvenssitsekäprosenttiosuudet.

Kuvio 1. Suoravastaanottotoiminta kunnissa (n=177) Kyselyyn vastasi moni suuri kuntayhtymä, joiden sisäl lä suoravastaanotto toimii useassa kunnassa. Suoravas taanottotoiminta on käytössä jo 151 kunnassa Manner-

minnanna.myöskunnissaSuoravastaanottotoimintatoteutuminenSuoravastaanottotoiminnankunnissaonkäytössäerittäinlaajastijakuntayhtymissä.UseallapaikkakunnallaonsuunnitteillatoimintatavanaloittaminenlähivuosiKuviossa1kuvataantarkemminsuoravastaanottotoitoteutumista.

•SuoravastaanottotoimintaTule-suoravastaanottotoiminnassaasiakas voi hakeutua suoraan fysioterapeutille lääkärissä käynnin sijaan.

Kirjoituksenpalveluvastaava,fysioterapeutti,PerusturvaliikelaitosSaarikkalähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta. pääsivät”Tule-potilaatnopeamminhoitoonjaolivattutkimustenmukaantyytyväisiäjasaivatavunkipuun.”

Kuva: Freepik

• Suoravastaanotto on ollut käynnissä Suomessa jo yli 10 vuoden ajan.

• Suoravastaanotolla pyritään nopeuttamaan asiakkaan hoitoon pääsyä, vähentämään lääkärivastaanottojen jonoja, lyhentämään sairauspoissaoloja ja alentamaan kustannuksia.

• Suoravastaanottotoimintaa on yli 150 kunnassa ja sen aloittaminen on suunnitteilla noin 50 paikkakunnalla.

• Yleisimpiä suoravastaanoton poissulkukriteereitä eli syitä ohjata asiakas lääkärille ovat esimerkiksi akuutti trauma tai tapaturma, kuume, alle 18 vuoden ikä, muut sairaudet (mm. syöpä, osteoporoosi, vaikea dementia) ja virtsan/ulosteen pidätyskyvyttömyys.

Lähde: Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan nykytila Suomessa, Suomen Fysioterapeutit ry, 2018.

11Hyvä Selkä 2/2022 Asiantuntija-artikkeli sa konsultoimaan lääkäriä muun mu assa reseptikipulääkkeistä, jatkotutki musten tarpeellisuudesta ja yksityisen puolen fysioterapialähetteestä. Fysio terapeutin suoravastaanoton tarkoitus on tarjota tule-potilaalle oikea-aikainen ja vaikuttavin hoito. Nopeammin hoitoon Sekä kansainvälisissä että kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, että potilas turvallisuus ei heikentynyt fysiotera peutin suoravastaanottomallissa. Tulepotilaat pääsivät nopeammin hoitoon ja olivat tutkimusten mukaan tyytyväisiä ja saivat avun kipuun, eikä hoidon jat kuvuusOsallaheikentynyt.tule-potilaista on ollut vääriä mielikuvia fysioterapiasta ennen ensi kokemusta, esimerkiksi saatetaan luulla, että kovassakin selkäkivussa lähdetään tekemään kovaa hikitreeniä. Oikeasti en sikäynnillä haetaan asiakkaan kanssa so pivia liikkeitä ja asentoja, jotka helpotta vat kipua ja mahdollistavat päivittäisen toiminnan ja edistävät toimintakykyä. Toinen uskomus on se, että tule-oi reissa tulisi nopeasti tutkia esimerkiksi selkäranka röntgen- tai magneettikuva uksella. Näin tulee tehdä vain pienessä osassa tule-oireita. Kuvantamislöydök sillä pystytään harvoin todentamaan kivun syy. Usein löydökset, kuten rap peumamuutokset tai välilevypullistuma, saavat potilaan huolestumaan ja siten usko kuntoutumiseen saattaa vähentyä. Samoin kipupiikeistä ja muusta lääke hoidosta on usein vähäinen ja lyhytai kainen apu kipuun, kun taas fysiotera peutin ohjaama harjoittelu on todet tu vaikuttavaksi hoitokeinoksi useisiin tule-oireisiin. Tukea ryhmätoiminnasta Tärkeää tule-potilaan fysioterapian on nistumisen kannalta on se, että potilas tulee kuulluksi ja kohdatuksi oikeiden harjoitteiden saamisen lisäksi. Toinen tärkeä asia potilaan kannalta on seuran ta joko läsnä- tai etävastaanottona tai ryhmätoiminnassa. Näin kannustetaan tule-potilasta toteuttamaan harjoittelua säännöllisesti. Ryhmän tuoma etu on se, että siellä voi jakaa omia kokemuksia tule-kivusta saman kokeneiden kanssa harjoittelunFysioterapeutinlomassa.suoravastaanotto on käytössä laajasti maassamme. Lääkärit ja hoitajat pitävät toimintamallia hyö dyllisenä ja suoravastaanotolla asioineet potilaat ovat tyytyväisiä toimintaan. Fy sioterapeutit ovat tyytyväisiä siihen, et tä tule-potilaan fysioterapian aloittami nen ei enää viivästy. Tervetuloa suoraan fysioterapiaan!

Anu Pollari

• Suoravastaanottotoimintaan on kouluttautunut julkisella sektorilla noin 470 fysioterapeuttia.

Luukatoa eli osteoporoosia voi ehkäistä

mittauksella”Luuntiheys-voidaanvarmistaa,ettäkyseessäonosteoporoosistajohtuvakompressio-murtuma.”

Nikaman kasaanpainuma voi löytyä sattumalta Useimmiten luunmurtuma syntyy hau raaseenkin luuhun vasta vamman yhtey dessä. Tavallisessa kaatumisessa ei terve luu yleensä murru, mutta osteoporoosin haurastama luu murtuu. Joskus luu voi murtua täysin ilman tapaturmaakin, esi merkiksi nikama voi painua kasaan. Jos kus nikaman kasaanpainuma todetaan aivan sattumalta esimerkiksi sydämen ja keuhkojen röntgenkuvauksen yhtey dessä. Toisinaan tällainen kasaanpainu ma eli kompressiomurtuma löytyy, kun röntgen- tai magneettitutkimuksella et sitään syytä pitkittyneelle selkäkivulle. Kipu on voinut alkaa pienen tapaturman, esimerkiksi vääränlaisen taakan noston tai tuolin ohi istahtamisen seurauksena tai aivan omia aikojaan. Usein nikamamurtuman toteaminen viivästyy tarpeettoman pitkään ja joh taa osteoporoosin diagnoosin ja hoidon viivästymiseen sekä aiheuttaa epätietoi suutta kivuliaalle potilaalle hänen vaivo jensa syystä. Lääkärit ovat valitettavan hyvin oppineet sen tutkimustietoon pe rustuvan ohjeen, ettei selän röntgen kuvaus paranna ketään eikä äkillisestä selkäkivusta kärsivän nuoren henkilön selkää tule Suosituksenröntgenkuvata.mukaanröntgenkuva on kuitenkin silloin tarpeen, kun on merk kejä vakavista selkäsairauksista. Osteo poroottinen nikamamurtuma on yksi näistä vakavista selkäsairauksista, mut ta siitä ei välttämättä usein ole muuta merkkiä kuin yli 50 vuoden ikä. Toisin sanoen yli 50-vuotiaan selkäkipuisen sel kä kannattaa röntgenkuvata ja itse pidän sitä tärkeänä silloin, kun kipu on uu denlainen – monellahan on jo aiemmin joskus ollut selkäkipujaksoja ja siten on vertailukohta olemassa, tai sitten, kun kipu kestää poikkeuksellisen pitkään –rajana voisi olla vaikka kuuden viikon

Asiantuntija-artikkeli Terve luu ei murru ta vallisessa kaatumisessa saati itsestään ilman tapaturmaa. Osteo poroosi eli luukato on sairaus, jossa luusto haurastuu niin, että luunmurtumia tulee helposti.

O STEOPOROOTTINEN LUUSTO on Suomessa arviolta 300 000 – 400 000 ihmi sellä, ja suuri osa näistä ei sitä itse tiedä. Osteoporoottisia luunmurtumia tapahtuu vuosittain 30 000 – 40 000. Tavallisimpia ovat ranne-, olkaluu- ja nikamamurtumat sekäOsteoporoosilonkkamurtuma.voitulla kenelle tahan sa, mutta jos olet rakenteeltasi vankka (”suuret luut”), kasvuiässä ravitsemus on ollut hyvä (erityisesti kalsiumin ja Dvitamiinin saanti) ja olet liikkunut elä mäsi aikana paljon, et saa osteoporoosia, ellei jokin sairaus syö luustoasi huonoon kuntoon. Toisaalta hentoluiseksi synty nyt, maidottomalla ruokavaliolla ollut ja D-vitamiinin puutteesta kärsinyt saat taa saada osteoporoosin jo suhteellisen nuorella iällä. Koska perinnölliset seikat (ruumiinrakenne yms.) vaikuttavat os teoporoosin riskiin, on ymmärrettävää, että jos vanhemmilla tai sisaruksilla on todettu osteoporoosi, ja erityisesti, jos heillä on ollut nikama- tai lonkkamur tuma, kannattaa itsekin miettiä oman luustonsa terveyttä.

12 Hyvä Selkä 2/2022 Kuva: Shutterstock

vain tarkistamalla oma D-vitamiinitaso verikokeella. Tarvittaessa avuksi lääkehoito Hyvällä omahoidolla voidaan puolittaa todennäköisyys saada luunmurtuma eli se on erittäin tehokasta, mutta hyödyn saaminen vie vuosia aikaa ja siksi saate taan joutua tätä tehostamaan ja nopeut tamaanLääkehoidollalääkehoidolla.luustoa voidaan lujittaa nopeasti, kun perushoito on kunnossa: ”muurari kannattaa kutsua paikalle vas ta, kun on tarpeeksi rakennusaineita eli tiiliä (= kalkki) ja laastia (= D-vitamiini)”. Nykyisillä lääkehoidoilla voidaan uuden murtuman vaara pienentää murto-osaan aiemmasta. Käytössä on kolme luulääke ryhmää: bisfosfonaatit (tabletti kerran viikossa tai kerran kuussa tai infuusio laskimoon kerran vuodessa), denosumabi (ihonalainen injektio kahdesti vuodessa) ja teriparatidi (ihonalainen injektio ker ran päivässä). Lisäksi joskus naisilla hor monikorvaushoito riittää vahvistamaan luustoa. Kun osteoporoosia sitten hoide taan perushoidolla tai sen lisäksi lääkehoi dolla, voidaan hoidon tehoa seurata luun tiheysmittauksella. Yleensä ensimmäinen mittaus tehdään kahden vuoden hoidon jälkeen ja jatkossa 3–5 vuoden välein. Kaikkein paras hoito osteoporoosissa kin on ennaltaehkäisy. Jos liikkuu paljon ja pitää huolen riittävästä kalsiumin ja Dvitamiinin saannista, säilyy luustokin lu jana ja on ”varaa” siihen, että se vuosien kuluessa kuitenkin pikkuhiljaa heikkenee. Jos taas lähisukulaisilla on ollut nikamatai lonkkamurtuma tai tietää sairastavan sa osteoporoosia aiheuttavaa sairautta, kannattaa tehdä luuntiheysmittaus ja ar vioittaa oma murtumavaaransa – lääke hoito voi joskus olla tarpeen myös ennen ensimmäistä murtumaa.

Osteoporoosi

• Arviolta 300 000 – 400 000 suomalaisella on osteoporoottinen luusto.

• Osteoporoosia voi esiintyä kaikenikäisillä naisilla ja miehillä.

13Hyvä Selkä 2/2022 ”Hyvällä todennäköisyysvoidaanomahoidollapuolittaasaadaluunmurtuma.”

Asiantuntija-artikkeli kesto, jolloin puhutaan subakuutista eli puoliäkillisestä selkäkivusta. makuullaselkäkipuKompressiomurtumassahelpottuu Kun nikaman kasaanpainuma eli kom pressiomurtuma todetaan, jatkuu selkä kivun hoito ennallaan. Tyypillistä nika makompressioon liittyvälle selkäkivulle on se, että se helpottuu makuuasennos sa, saattaa tuntua taas kylkeä kääntäessä sekä heti ylös noustessa. Pidemmän kä velyn aikana kipu myös usein pahenee. Hermojuuripuristus tai selkäytimen pu ristustila alaraajoihin säteilevine kipui neen ja lihasvoiman heikkenemisineen on onneksi hyvin harvinaista. Kipulääkkeillä on vain vähän vaiku tusta tähän liikkeessä tuntuvaan kipuun, mutta niistä voi olla apua niin, että pys tyy nukkumaan. Tukiliivistä saattaa jos kus olla hyötyä ja apua liikkumisessa. Luuntiheysmittauksella voidaan varmis taa, että kyseessä on osteoporoosista joh tuva kompressiomurtuma, ja joskus tar vitaan muita kuvantamisia muiden pato logisten murtumien, kuten syövän etä pesäkkeet, poissulkemiseen. Osteopo roosin toteamisen jälkeen poissuljetaan laboratoriokokein luustoa heikentävät sairaudet ja aloitetaan hyvä perus- eli omahoito. Liike lujittaa luuta Omahoitoon kuuluu liikkeellä oleminen. Kaikki liikkuminen vähentää kaatumisen todennäköisyyttä. Luuta lujittaa sellai nen liike, missä on iskuja, suunnanmuu toksia ja tärähdyksiä (juoksu, hyppely, tanssi, aerobic, pallopelit, sauvakävely, jne.) tai missä lihas vääntää luuta (kun tosali, jumppa). Jotta tämä luonnon oma luuta vahvistava mekanismi voi toimia, täytyy saatavilla olla riittävästi raakaainetta luun lujittamiseen. Tämä raakaaine on kalsium eli kalkki. Sitä saamme ravinnosta, erityisesti maitotuotteissa kalsiumia on runsaasti. Maidotonta ruo kavaliota noudattava voi korvata maito tuotteiden kalsiumia esimerkiksi kasvi peräisillä ”maitojuomilla”, joihin on li sätty kalsiumia. Jos tämäkään ei onnistu, on tarjolla kalsiumtabletteja. Kalsiumin ihanteellinen saanti luuston terveyden kannalta on 1 000 – 1 500 mg päivässä. Jotta tämä ravinnon kalkki olisi luus ton käytettävissä, se täytyy saada imey tymään suolistosta ja tämä taas vaatii D-vitamiinia. Käytännössä kaikki suoma laiset tarvitsevat D-vitamiinia myös pur kista, mutta tarve vaihtelee noin 10–200 µg päivässä. Kullekin oikea määrä löytyy

Kirjoituksenerikoislääkäri,yleislääketieteenCCD,Osteoporoosi-klinikka,MehiläinenYmpyrätalolähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

• Suurin riski sairastua osteoporoosiin on vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, koska estrogeenituotannon hiipuminen vaihdevuosi-iässä kiihdyttää luumassan menetystä.

• Osteoporoosia ja murtumia voi ehkäistä säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ruokavaliolla ja nauttimalla riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia. Lisätietoa osteoporoosista ja tukea omahoitoon osoitteessa luustoliitto.fi.

Ari Rosenvall

• Osteoporoottisia luunmurtumia tapahtuu vuosittain 30 000 – 40 000.

5. Millaisia vääriä uskomuksia selkäkipuun liitetään? Selkäkipuun liittyy muun muassa paljon sellaisia uskomuksia, että selkää pitäisi jotenkin varoa tai säästellä, kun se on kipeä. Ensimmäisinä selkäkipupäivinä selän kuormituksen keventäminen on järkevää, mutta silloinkin varsinaista vuodelepoa tulisi välttää ja pyrkiä liikus kelemaan kevyesti kivusta huolimatta. Moni myös varoo selän käyttöä tai sen taivuttelua selkäkipujakson jälkeen siinä pelossa, että jokin tai jotkin tietyt liik keet olisivat selälle haitallisia. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan selän liialli nen varominen ja turha jännittäminen on haitallista ja se voi aiheuttaa selän kipeytymistä sekä hidastaa selkäkivus ta Selkäkiputoipumista.ei myöskään johdu ns. huo nosta ryhdistä, notkoselkäisyydestä tai ikääntymisestä. Selkäkipu on hyvin ylei nen vaiva ja sitä voi esiintyä kaiken ikäi sillä. Onneksi kuitenkin vain hyvin har voin on kyse mistään vakavasta. Selkäki pu onkin suurimmaksi osaksi kohtuulli sen lyhytkestoista ja ohimenevää. Lisää tietoa selästä ja sen itsehoidosta löydät Selkäkanava.fi-sivustolta.

3. Mistä iskiasvaivat johtuvat? Iskias on tyypillisesti seurausta lannese län välilevyn pullistuman aiheuttamasta hermojuuren puristus- tai ärsytystilasta. Iskias aiheuttaa tavallisesti säteilyoirei ta toiseen alaraajaan, kuten pakaraan, takareiteen, reiden ulkosivulle, sääreen ja/tai jalkaterään asti. Alaraajassa voi ilmetä iskiaksen oireina myös puutu mista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Kipua voi tuntua myös selässä, mutta pääasi allisesti iskiaskipu oireilee jalassa. Ke vyt liikkuminen, kuten kävely ja muu aktiivisuus, helpottaa yleensä oireita. Sen sijaan istuminen ja muu paikallaan olo voi pahentaa oireilua. Tavallisesti is kias paranee itsestään 1–3 kuukaudessa.

14 Hyvä Selkä 2/2022 Jopa 80

4. Mistä tietää, milloin on syytä mennä lääkäriin?

Sihvola.koordinaattoritonNiihinmyksiäuseinoloihin.syitäovataikana.selkäkipuasuomalaisistaprosenttiakokeeelämänsäSelkäoireetmyösyleisimpiäsairauspoissaKokosimmekysyttyjäkysyselkäkivusta.vastasiSelkäliiselkäneuvonnanMaria

1. Onko selkävaivoihin olemassa geneettistä taipumusta? Perintötekijöillä on vahva yhteys sel käkipujen ilmaantumiseen. Yksittäis ten geenien osuus on kuitenkin hyvin pieni, eikä yhtä selkäkipua aiheuttavaa tai sille altistavaa geeniä ole olemassa. Kyseessä on monien geenien yhteisvai kutus. Myös ns. epigenetiikalla eli gee nien aktiivisuuden säätelyllä on mer kitystä kipujen ilmaantumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka omia geene jään ei voi valita, geenien toimintaan voi vaikuttaa. Omalla käyttäytymisellään ja suotuisilla elintapavalinnoilla jokainen voikin ns. neutraloida huonojen geeni en vaikutusta. Selkäkivun ehkäisyssä ja sen hoidossa keskeistä olisi perusterveet elintavat, kuten monipuolinen terveelli nen ravinto, ylipainon välttäminen, tu pakoimattomuus, säännöllinen liikunta sekä riittävä uni. Myös henkinen hyvin vointi on tärkeä osa kiputilojen ehkäise mistä ja niistä toipumista. 2. Mikä aiheuttaa välilevyongelmat? Erilaiset välilevyn kulumamuutokset kuuluvat luonnolliseen ikääntymiseen, mutta niitä voi esiintyä jo hyvin nuo rillakin henkilöillä. Suurin osa tällai sista muutoksista on kuitenkin täysin Välilevyrappeumaoireettomia. on yhteisnimitys vä lilevyn ja sitä ympäröivien rakenteiden erilaisille kulumamuutoksille. Kyseessä on useimmiten normaaliin ikääntymi seen liittyvä ilmiö eikä sairaus. Rappeu man luonnollinen kulku on useimmiten hyvänlaatuinen ja myös kipuja aiheutta vien rappeumamuutosten oireilu vähe nee vuosien kuluessa itsestään. Suurin osa välilevyrappeumista on kuitenkin täysin oireettomia.

Usein kysyttyä selkäkivusta, osa 2

Jos selkäkipuun liittyy sietämätöntä ki pua, jalan lihaksissa ilmenee lihasheik koutta tai tuntopuutoksia, virtsaaminen ei onnistu ja peräaukon sekä sukupuoli elinten alueella ilmenee tunnottomuut ta, on syytä hakeutua lääkäriin. Nämä oireet viittaavat ns. ratsupaikkaoireyh tymään, joka vaatii kiireellistä leikkaus hoitoa. Ratsupaikkaoireyhtymä on kui tenkin erittäin harvinainen. Lisäksi jos selkäkipuun liittyy jotain muita poikkeavia oireita, kuten yleis voinnin heikkenemistä, kuumeilua, pa hoinvointia tai oksentelua, painon pu toamista tai vatsa- ja/tai rintakipua on syytä hakeutua lääkäriin. Tällöin selässä tuntuva kipu voi olla oire jostakin sisä elinperäisestä sairaudesta tai vaivasta. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.

Voimaa vertaisuudesta -loman tavoittee na on, että lomalaiset virkistyvät, tapaa vat toisia samassa tilanteessa olevia sekä saavat vertaistuen ja lomaohjelman kaut ta voimavaroja arkeen. Lomalla on mah dollisuus osallistua ohjattuihin toiminta tuokioihin oman jaksamisen ja toiminta kyvyn mukaisesti. Loma on tarkoitettu selkäoireisille aikuisille ja heidän läheisilleen. Lomatuen hakeminen ei edellytä sel käyhdistyksen jäsenyyttä. Lomakohde Loma-aika Haku päättyy Härmän Kylpylä 18.–23.09.2022 18.06.2022 Henkilömäärä 30 henkilöä

Omavastuuosuudet

se taho, joka vä littää heikoimmassa asemassa olevien ja paljon palveluita tarvitsevien ihmisten ääntä eteenpäin. Järjestöillä on siten mer kittävä tehtävä myös hyvinvointialueen asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamis mahdollisuuksien vahvistamisessa. Vaikuttamisen kärki kohti palvelupolkujastrategioitahyvinvointialueidenja Keväällä tärkeä vaikuttamisen paikka on hyvinvointialueiden strategiat. Järjestö jen toiminta tulee saattaa osaksi hyvin vointialueiden strategioita ja järjestöjen toimintaedellytyksistä pitää huolehtia myösJärjestöjenjatkossa.ja alueiden yhteistyölle on oltava toimivat rakenteet, jotka on mää riteltävä hallintosäännössä ja joiden täy tyy näkyä hyvinvointialuestrategiassa. Hyvinvointialuestrategiassa on linjatta va, miten järjestöjen tarjoama tuki, neu vonta ja ohjaus sekä ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaa ja pal velukokonaisuuksia.Strategioidenlisäksi tulevaisuuden tär keä vaikuttamisen teema on järjestöjen pääseminen mukaan lähtöisempiä.palveluistaminnanhankkeidenjaensote-palvelupolkuihin.hyvinvointialueidenTässämuutostuapunaontiivisyhteistyöTerveydenhyvinvoinninlaitoksenkehittämisväenkanssa.Järjestöjentoijaosaamisenavullauudistuvistavoidaantehdänykyistäihmis Lähteet: Soste.fi, Anita Hahl-Weckströmin Lueblogikirjoituslisääjärjestöjen www.soste.fi/jarjestojen-sote-muutostukisote-muutostuesta: Hae tuetulle lomalle Härmän Kylpylään

15Hyvä Selkä 2/2022

Loman omavastuuosuus on 20 €/vrk aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä.

Sote-uudistus: Aluevaltuustot aloittivat toimintansa UUSIEN HYVINVOINTIALUEIDEN alue valtuustot aloittivat toimintansa 1. maa liskuuta 2022. Aluevaltuustojen ensim mäisten tehtävien joukossa on muun mu assa hyvinvointialueensa hallintosään nön ja alueen toimintaa linjaavien asia kirjojen, kuten hyvinvointialuestrategi an,Hyvinvointialueitavalmisteleminen.

ja järjestöjä yhdis tää sama tavoite – alueen ihmisten hy vinvointi. Siksi järjestöjen osaamista ja asiantuntemusta kannattaa hyödyntää niin hyvinvointialueen sosiaali-, terveysja pelastuspalveluissa kuin hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämisessäkin.Järjestötovatusein

Loman sisältö Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa tai perhelomilla perhekoon mukaisissa huoneissa/huoneistoissa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö. Perhelomilla 1–3-vuotiaiden las tenhoito (4 x 2 h). Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen loman alkua. Lomaa haetaan sähköisellä hakemuksella tai täyt tämällä paperinen hakemus ja postittamalla se MTLH:lle. Esitteitä ja hakemuslomakkeita voi tilata puhelimitse 010 2193 460 (arkisin klo 9–13) tai sähkö postilla lomat@mtlh.fi. Tutustu hakuohjeisiin ja täytä hakemus osoitteessa mtlh.fi/loman-hakeminen.

1. SUKELLA SISÄLLE Pohdi, mikä saa juuri sinut liikkumaan? Onko liikunta sinulle omaa aikaa, iloa tuot tava asia, sosiaalinen tilanne vai keino helpottaa terveyskremppoja? Tai haluatko pysyä paremmassa kunnossa, jotta jaksat olla aktiivisempi vanhempi lapsellesi? Kaikkien ei todellakaan tarvitse pitää liikunnasta, mutta siitä huolimatta itsensä voi saada motivoitua ylös sohvan nurkasta. Motivaatiota on helpompi ylläpitää, kun tiedostat, mitä hyvää liikunta sinulle an taa, mitkä ovat sen hyödyt. Voit myös miettiä, mitkä tekijät elämässä yleensä ovat sinulle merkityksellisiä ja kuinka säännöllinen liikkuminen tukee niitä arvoja.

Harjoitusohjeita selän ja niskan hyvinvointiin

2. VÄLTÄ MUSTAVALKOISTA Jos suunnittelet käyväsi nee pieleen heti ensimetreillä, mia romukoppaan, vaan minen voi levon takia sujua Vastoinkäymisiä ja taukoja hyvä muistaa, että terveyden parempi kuin täysi liikkumattomuus. le, käytä lenkkiin se aika, 4. LIIKUNNAN Kaikki liikunta kuin kattaavarsinainennikinliikuntasykkeesitreenivaatteetaktiivisuusTerveysliikuntasuosituksenvainkinkiinnittäätykseen

8 vinkkiä liikuntamotivaatioon

5. TAVOITTEET Aseta itsellesi kein läheisetvoikonkretisoiriittävät.tarvitsesi.jajotkaOnkinmuksetmällehyväasetettuollatähtääviä.olennaistamahdollistavatuudetMuistaTavoitteistatoimia

8. VAIHTELU TEKEE HYVÄÄ KEHOLLE JA MIELELLE Siinä vaiheessa, kun liikkuminen on jo säännöllisempää, on hyvä miettiä liikunnan sisältöä. Vaihtelu on tärkeää niin mielenkiinnon ylläpitämisen kuin kehittymisenkin kannalta. Keho tottuu saamaansa rasitukseen ja pidem män päälle sama tavalla toistuva harjoittelu ei enää kehitä. Lähde: Liikkuva aikuinen -ohjelma / liikkujanapteekit.fiKuva:Dreamstime hyvinvointiin osoitteessa selkäkanava.fi

Kun tavoitteet on asetettu, myös seuranta on tärkeää. Voit seurata kehittymistäsi esimerkiksi mittareiden avul la, mutta voit myös kirjata ylös tuntemuksiasi. Omat ko kemukset tulevat yleensä myös nopeammin havaittaviksi kuin esimerkiksi muutokset kehossa. Tämä on tärkeää ja sopii erityisesti sellaisille ihmisille, joiden kärsivällisyys ei pysy yllä ilman konkreettisia havaintoja.

MUSTAVALKOISTA AJATTELUA käyväsi kuntosalilla neljä kertaa viikossa, ja suunnitelma me ensimetreillä, älä lannistu. Älä heitä koko loppuviikon suunnitel vaan jatka suunnitelman toteuttamista normaalisti. Liikku sujua seuraavalla kerralla jopa entistä paremmin. taukoja tulee kaikille ennemmin tai myöhemmin. On myös terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikunta on aina liikkumattomuus. Jos et siis ehdikään puolen tunnin kävelyl aika, mitä sinulla on – oli se sitten vaikka viisi minuuttia.

3. SITOUTUMISESTA SEURAA TOIMINTA Kun olet sitoutunut uuteen toimintaan, tiukan paikan tullen on helpompi jatkaa suunnitel tua toimintaa, kun ei tarvitse arpoa, tekisinkö vai en. Uuden aloittaminen on aina prosessin haastavin vaihe. Kun teet uutta asiaa tarpeeksi usein, siitä muodostuu pikkuhiljaa tapa. Jossain vaiheessa huomaat, ettei sinun enää tarvitse tehdä liikkumispäätöstä joka kerta erikseen.

6. ILOA EDISTYMISESTÄ

7. JAETTU ILO ON MONINKERTAINEN Pohdi, voisiko ystävän, puolison tai ryhmän kanssa liikkuminen olla motivoivampaa kuin yksinään puurta minen. Liikkuessasi muiden kanssa sitoudut liikkumi seen todennäköisesti paremmin, saat henkilökohtaisen tsempparin ja voitte samalla vaihtaa kuulumisia.

Arkeen mahtuu kuitenkin tilanteita, jolloin liikunnan harras taminen voi tuntua haastavalta. Toivottavasti saat näistä vinkeistä itsellesi pohdittavaa ja löydät oman tapasi liikkua.liikuntamotivaatioon

LIIKUNNAN KOKONAISMÄÄRÄ RATKAISEE liikunta lasketaan! Liikkua voi yhtä hyvin puku treenivaatteet päällä. Kehosi ei tiedä, nouseeko sykkeesi pururadalla vai työpaikan portaissa. Ajattele osana arkea, älä erillisinä suorituksina. Pie aktiivisuus päivittäin voi olla tärkeämpää kuin varsinainenTerveysliikuntasuosituksentreenaaminen. mukainen liikkuminen vain noin 1–2 % koko viikon ajasta. Oleellista on kiinnittää huomiota muuhun aikaan ja sen merki terveydelle. TAVOITTEET KANNUSTAVAT itsellesi realistisia ja mitattavia tavoitteita. Oi asetettu tavoite kannustaa. Osan tavoitteista on olla lyhyen aikavälin tavoitteita ja osan pidem tähtääviä. Uuden opettelussa positiiviset koke ovat erittäin tärkeitä, jotta motivaatio säilyy. olennaista miettiä myös päivittäisiä tavoitteita, mahdollistavat onnistumisen kokemukset usein, uudet tavat muuttuvat pikkuhiljaa pysyvämmik Muista kuitenkin, ettei päivittäisten tavoitteiden olla maata mullistavia. Pienetkin muutokset riittävät.Tavoitteista voi myös kertoa lähipiirille. Puhuminen konkretisoi tavoitteen ja tiukan paikan tullen läheinen toimia tsempparina. Aina voit myös yrittää saada läheiset mukaan!

Liikunta tukee selän terveyttä ja toimintakykyä.

Tutkimustietoa

Kaularankaan kehittyy normaaliin ikääntymiseen liittyviä kulumamuutok sia, kuten välilevyjen madaltumista ja pullotusta, luunokkia ja ahtaumia. Ku lumamuutokset voivat aiheuttaa her mojuuren painumisen seurauksena sä teilykipua, lihasvoimien heikkoutta tai puutumistaSelkäytimenyläraajoissa.painumisen seuraukse na kulumamuutokset voivat aiheuttaa myös tasapainovaikeuksia ja kömpe lyyttä sekä kävelyvaikeuksia. Hermo juuren tai selkäytimen painumisesta aiheutuvia oireita voidaan hoitaa leik kauksella, jonka tekniikka valitaan yk silöllisesti.Väitöstutkimuksessa selvitettiin kau larangan kuluman vuoksi tehtyjen leik kausten yleisyydessä sekä leikkaustek niikoissa tapahtuneet muutokset Suo messa vuosina 1999–2015. Lisäksi tut kittiin uusintaleikkausriskiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kaikki Suomessa vuosina 1999 – 2015 kaularangan kulumasairauden vuok

Kuva: Freepik Kaularangan

Iskiaspotilas saa yhtä hyvän avun tähystysleikkauksesta TÄHYSTYSLEIKKAUS on vähintään perinteisen leikkauksen veroinen hoi to iskiakseen, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä. Tulosten perusteella tähystysleik kauksella hoidettujen jalka- ja selkä kivut lievittyivät enemmän, fyysinen toimintakyky ja elämänlaatu paranivat enemmän ja potilaat pääsivät kotiin ja liikkeelle nopeammin kuin perinteisen leikkauksen jälkeen. Tämä havaittiin 12 kuukauden seurannassa. Havaitut erot olivat kuitenkin suh teellisen pieniä eikä tulosten perusteel la ole varmaa, ovatko ne käytännössä kuinka merkittäviä. Tulokset joka ta pauksessa osoittavat tähystysleikka uksen olevan ainakin yhtä hyvä kuin perinteinenTutkimukseenavoleikkaus.osallistui 600 iskiaspo tilasta, joiden oireet johtuivat välilevyn pullistumasta.Potilaatolivat 18–70-vuotiaita ja hei dät ohjattiin joko tähystysleikkaukseen tai perinteiseen leikkaukseen. Iskias oireet olivat jatkuneet vähintään kuu si Iskiasviikkoa.on työikäisillä erittäin yleinen sairaus, ja se aiheuttaa paljon työpois saoloja ja sairaalahoitoja. Iskiasoireella tarkoitetaan iskiashermon ärsytykses tä johtuvaa selkäkipua ja muita oirei ta. Oireet voivat tuntua lanneselässä ja ulottua alaraajaa alaspäin aina var paisiin saakka. Oireisiin voi kuulua ala raajan kipua, pistelyä, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta. Useimmiten oireet lievittyvät itsestään, mutta pitkittyneet oireet voivat vaatia leikkaushoitoa.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim Alkuperäinen julkaisu: Gadjradj PS, Rubinstein SM, Peul WC, Depauw PR, Vleggeert-Lankamp CL, Seiger A, van Susante JLC, de Boer MR, van Tulder MW, Harhang BS. Full endoscopic ver sus open discectomy for sciatica: ran domised controlled non-inferiority trial. BMJ 2022;376:e065846. dx.doi.org/10.1136/bmj-2021-065846.https://

KAULARANGAN KULUMASAIRAUDEN leikkaushoitojen määrä Suomessa vuo sina 1999–2015 on lisääntynyt puolella, selviää Anna Kotkansalon väitöstutki muksessa. Leikkauksia tehdään erityises ti luisen juurikanavan ahtauman vuoksi ja uusintaleikkauksia tehdään jopa 13 prosentille potilaista. Leikkausten ikä vakioidussa esiintymistiheydessä on yli opistosairaaloiden välillä yli 2,5-kertaisia eroja. Leikkausten esiintyvyyden nousu sekä sairaaloiden väliset erot liittyvät todennäköisesti vakiintumattomuuteen.leikkausindikaatioiden

Koonnut: Maria Sihvola

18 Hyvä Selkä 2/2022

Suomessaleikkaushoidotkulumasairaudenpuolitoistakertaistuneet1999–2015

tunnaistettiin joko allasterapiaan tai saa maan transkutaanista sähköistä hermos timulaatiota (TENS) ja infrapunalämpö hoitoa kolmen kuukauden ajan. Allaste rapia- ja verrokkihoitokerrat kestivät tunnin ja niitä tehtiin kahdesti viikossa. Vuoden kuluttua hoitojaksoista allas terapiaryhmäläiset kokivat toiminta kykynsä parantuneen ja selkävaivoista johtuvien rajoitteiden vähentyneen sel västi enemmän kuin verrokkiryhmäläi set. Myös kivut lievittyivät ja unen- ja elämänlaatu paranivat enemmän allas terapiaryhmässä.Havainnotviittaavat allasterapian ole van hyvä ja pitkäkestoinen apu krooni siin alaselkäkipuihin, mutta tulosten pe rusteella ei voi sanoa tulivatko hyödyt juuri allasterapiasta vai olisiko ne saanut myös muusta liikunnasta. Potilaat olivat myös suhteellisen nuoria, keskimäärin 31-vuotiaita, joten tulokset eivät välttä mättä päde iäkkäisiin potilaisiin.

KROONISISTA ALASELKÄKIVUISTA kärsivät voivat saada pitkäaikaisen avun allasterapiasta. Vedessä tehtäviä fyysi siä harjoituksia käytetään selkävaivojen hoitoon, mutta näyttö niiden pitkäaikai sista hyödyistä verrattuna muihin hoi toihin on ollut Tutkimuksessavähäistä.98alaselkäpotilasta sa

tyihin uusintaleikkauksiin, joiden aja teltiin edustavan kuluman etenemistä. Näitä myöhäisiä uusintaleikkauksia teh tiin yhdeksälle prosentille potilaista. Mediaaniaika uusintaleikkaukseen osoittautui varsin lyhyeksi sen ollessa vain 3,6 vuotta. Myöhäisistä uusinta leikkauksista jopa 75 prosenttia tehtiin ensimmäisten kuuden ja puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Uusintaleikkauk seen joutumisen todennäköisyyttä li säsivät nuori ikä, miessukupuoli, etu kautta tehty avarrus-luudutusleikkaus, luinen juuriaukon ahtauma leikkauksen syynä sekä mietojen opiaattien tai lihas relaksanttien käyttö ennen leikkausta. Uusintaleikkausriskissä oli 50 prosen tin ero pienimmän ja suurimman riskin sairaalanVäitöstutkimusvälillä. osoitti, että kaularan gan kuluman vuoksi tehtyjen leikka usten esiintymistiheys lisääntyi erityi sesti juuriaukkoahtauman leikkausten lisääntymisen vuoksi. Myös selkäydinkanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät, mutta selvästi vähemmän. Muutos leik kausindikaatioissa vaikuttaisi selittä vän leikkausten esiintyvyyden nousun. Osaltaan tähän voi vaikuttaa magneetti kuvauksen ja leikkausten saatavuuden paraneminen. Satunnaistettuihin tutki muksiin perustuva näyttö leikkausten vaikuttavuudesta on edelleen varsin niukkaa ja juuriaukkoahtauman diag noosi perustuu edelleen pitkälti klii niseen arvioon oireiden syystä, jolloin yksiköiden välille voi muodostua eroja toimintatavoissa.Leikkaustekniikaksi vakiintui valta osassa leikkauksista etukautta tehtävä avarrus-luudutus, mutta uusintaleikka uksen riski ei kasvanut tutkimusaikana. Leikkausten esiintyvyyden nousun ja yliopistosairaaloiden välisten erojen merkityksen sekä leikkausten vaikutta vuuden arvioimiseksi jatkossa tarvitaan tietoa leikkausten potilaskohtaisesta vaikuttavuudesta esimerkiksi kliinisten rekistereiden pohjalta. Tutkimus toteutettiin osana Tervey den ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansan eläkelaitoksen sekä yliopistosairaaloi den yhteistä PERFECT (Performance, Effectiveness and Cost of Treatment Episodes) -projektia. Anna Kotkansalon kliinisen neuroti eteen alan väitöskirja Surgery for De generative and Rheumatoid Cervical Spine Disease in Finland tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuussa 2022. Alkuperäinen julkaisu: URN:ISBN:978-951-29-8703-0.https://urn.fi/ Allasterapia auttaa kroonisiin alaselkäkipuihin

Kuva: Dreamstime

Lähde: Uutispalvelu Duodecim Alkuperäinen julkaisu: Peng M-S, Wang R, Wang Y-Z, Chen C-C, Wang J, 4, Liu X-C, Song G, Guo Jia-Bao, Chen P-J, Wang X-Q. Efficacy of Thera peutic Aquatic Exercise vs Physical Therapy Modalities for Patients With Chronic Low Back Pain: A Randomi zed Clinical Trial. JAMA Netw Open. 2022;5(1):e2142069. DOI: manetworkopen.2021.42069.10.1001/ja

19Hyvä Selkä 2/2022 Tutkimustietoa si tehdyt leikkaukset analysoitiin vi ranomaisrekistereistä saatujen tietojen pohjalta. Leikkausten ikävakioitu esiin tyvyystiheys lisääntyi tutkimusaikana puolitoistakertaiseksi, mutta nousu ta saantui tarkastelujakson lopulla. Vuon na 2015 Suomessa tehtiin kaularangan kuluman vuoksi 32 leikkausta 100 000 aikuistaErityisestikohti.luisen hermojuurikanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät ja luisen hermojuurikana van ahtauma oli yleisin leikkauksen syy vuodesta 2007 eteenpäin. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä oli jopa yli 2,5-kertaisia eroja eri yliopistos airaaloiden välillä. Erot olivat merkittävimmät luisen juuriaukkoahtauman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintyvyystiheydessä. Tut kimusaikana erityisesti kaularangan etukautta tehtävien avarrus- ja luudu tusleikkausten määrä lisääntyi ja tätä tekniikkaa käytettiin 2010-luvulla yli 80 prosentissa kaularankaleikkauksista. Myös käytetyissä leikkaustekniikoissa oli eroavaisuuksia eri yliopistosairaa loidenVuosinavälillä.1999–2015 kaularankakulu man vuoksi leikatuista potilaista 13 pro sentille tehtiin uusintaleikkaus. Tutki muksessa keskityttiin yli vuoden kulut tua ensimmäisestä leikkauksesta teh

Koulutettu hieroja tai urheiluhieroja ar vioi potilaan tutkimisen yhteydessä, onko hierontaa turvallista toteuttaa. Epäselvis sä tilanteissa hän voi konsultoida lääkäriä.

Hieronta rentouttaa ja vähentää kipua Kuva: Shutterstock

LisätietoaHierojienpuheenjohtaja,KoulutettujenLiittorykoulutettua hierojaa koskevista velvollisuuksista ja määräyksistä osoitteessa: liitto/hierojaa-koskeva-lainsaadantowww.khl.fi/

Kun potilas tulee koulutetun hierojan vas taanotolle, ensimmäisellä tapaamisella häntä haastatellaan ja Haastatteluvaiheessatutkitaan.potilasantaa lain vaatimat tiedot potilasasiakirjoihin (so siaali- ja terveysministeriön asetus po tilasasiakirjoista), jotta hoito olisi poti lasturvallista.Potilasasiakirjaan täytetään muun mu assa potilaan nimi, syntymäaika, henki lötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä muita asetuksessa määritettyjä tietoja. Vastaanotolla tutkitaan potilaan mah dollisia asentovirheitä ja ongelman aihe uttajia. Tutkimista varten potilasta pyy detään usein riisuuntumaan alusvaattei silleen, jotta lihaksia ja niiden toimintaa on mahdollista tarkkailla, myös liikkeen aikana. Havainnot ja haastattelun aikana saadut tiedot kirjataan potilaskertomuk seen, johon tehdään jatkossa jokaises ta hoitokerrasta tarpeelliset merkinnät.

Koulutettu hieroja tai urheiluhieroja toimii yhtenä osana terveydenhuollon yhteistyökenttää ja pystyy ohjaamaan tarvittaessa potilaansa toiselle terveyden huollon ammattilaiselle, esimerkiksi lää kärille, fysioterapeutille, kiropraktikolle, naprapaatille tai osteopaatille.

LIHASTEN HIEROMINEN rentouttaa li haskudosta sekä helpottaa lihaskireyksien aiheuttamia ongelmia nivelien ja nikami en toiminnassa. Asiakas otetaan hieron nassa huomioon kokonaisuutena. Hoidos sa ei keskitytä pelkästään alueeseen, jolla ongelma tuntuu, vaan hoidetaan myös muita välillisesti hoidettavaan vaivaan vaikuttaviaHieronnanasioita.vaikutukset välittyvät muun muassa lihasten hermotuksen kautta. Hie ronta tehostaa neste- ja verenkiertoa, vä hentää kipua ja rentouttaa. Se rauhoittaa myös aivoverkostoa, joka säätelee keskei sesti vireys- ja valvetilaa. Lisäksi hieron nalla voi olla tuki- ja liikuntaelinvammoja ennalta ehkäisevä vaikutus. Lihasten jännitystilat voivat vaikuttaa virheellisten liikemallien syntyyn, jolloin rasitus jakautuu epätasaisesti kuormitet tavien tukirakenteiden kesken (nivelet, nivelsiteet, jänteet, lihakset). Pitkittyes sään tällainen epätasainen kuormitus voi aiheuttaa rasitusvammoja ja edistää ra kenteidenHierontaakulumista.voidaansiis käyttää monien erilaisten vaivojen hoidossa joko ennal taehkäisevässä mielessä tai jo olemassa olevan vaivan hoitona. Lisäksi se sopii tu kihoitona muiden terveydenhuollon am mattilaisten antamiin hoitoihin. Mitä vastaanotolla?tapahtuu

20 Hyvä Selkä 2/2022 Hieronta on hoitotar koituksessa taipaatilla,fysioterapiassa,kaisestipotilassessa,ongelmienhyvänähierontavastaanotollataiKoulutetunmekaanistapehmytkudostentehtävääkäsittelyä.hierojanurheiluhierojansuoritettutoimiimyöslisänäkehonhoitamimyössilloinkunkäysamanaiesimerkiksiosteonaprapaatillakiropraktikolla.

LeppänenMarko

Teksti: Marjo Rinne Tampereen selkäyhdistysväkeä jumppaa kulttuurikävelyllä Mannerheimin patsaalla Leinolassa. Kuva: Henna Suvanen

Vinkkejä toteuttamiseenkulttuurikävelyn

Jos kulttuuri tuntuu itselle vieraalta, hel pointa on aloittaa kulttuuriluotsin opas tuksella. Monissa kaupungeissa toimii kuntien tai järjestöjen koulutettuja va paaehtoisia kulttuuriluotseja, joita voi pyytää opastamaan paikkakunnan kult tuurikohteisiin. Heidän toimintansa on maksutonta, mutta joihinkin paikkoihin osallistujat voivat joutua maksamaan si säänpääsymaksun. Kulttuuriluotsien toi minnasta saa lisätietoa niiden paikka kuntien kotisivuilta, missä heidän toi mintaansa on. Kulttuurikierrokselle voi siis koota ryhmän vaikka yhdistyksen jäsenistä ja pyytää oppaaksi kulttuuri luotsin.Aina ei välttämättä tarvitse pyytää luotsia, jos omasta yhdistyksestä löytyy innostusta järjestää toimintaa liikuntaa ja kulttuuria yhdistellen. Yhteiselle kä velylenkille lähteminen voi kiinnostaa, jos kävelyn yhteydessä voi jutustella ja nähdä taidetta tai kulttuurikohteita. Kir jastoista, matkailuneuvonnasta sekä tie tenkin netistä löytyy valmiita kulttuuri reittejä ja -kohteita.

Liikuntakoettuunelämänlaatuun,rikokemustenhinmuksissasiaalistavahvistavatmisiätamaanmiseteridaanomallaleeksi,liikuntaa.tuatuuri-vätkokeilunakunnanohjaustasatoimintaa,tamaansetvuoksikoronapandemianselkäyhdistykinnostuivattoteutvaihtoehtoistamuunmuasulkoliikuntaajaliietäyhteydellä.Uutenamuutamatyhdistyksetjärjestiomienvapaaehtoistensavoiminkultjateemakävelyitä.KulttuurikävelyonhauskatapatutuslähiseutuunjasaadasamallahyötyEmmevälttämättätuleajatelmitenpaljonkulttuurisiakohteitakotipaikallakinon.Kulttuurivoiymmärtääpaljonlaajemminkuintaiteenlajeina.Seonasioita,joitaihovatoppineettekemäänjaarvosjajoistaonopittunauttimaan.Kulttuuriharrastuksetyhdistävätihjatuottavatvireyttäjaelinvoimaa,me-henkeäsekäluovatsopääomaa.Monissaväestötutkionhavaittukulttuuririentoiosallistumisenjayhteistenkulttuuvaikuttavansuotuisastionnellisuuteenjajopahyväänterveyteen.

ja kokoontumis tilojen ollessa suljettui na

21Hyvä Selkä 2/2022 Kulttuurikävelyllä uusia kokemuksia

kulttuurinKurkistuksiapariin

Joskus voi lähteä porukalla kävele mään sen enempää suunnittelematta ja katsoa ympäristöä eri tavoin kuin yleen sä. Päivittäinen liikkuminen lähiympä ristössä on yleensä rutiininomaista eikä arjessa kiinnitä huomiota sen hienoihin rakennuksiin, historiallisiin kohteisiin tai luontoon. Vaikka itsestä tuntuu, että tuntee kotiseutunsa hyvin, aina löytyy kulttuurisestikin yllättäviä asioita.

Kulttuuri- tai teemakävelyideaa voi muo kata sen mukaan, mitä yhdistyksen jä senet ovat toivoneet tai mistä itsellä on kokemusta. Etukäteen on hyvä tehdä reittisuunnitelma, jonka voi aloittaa esi merkiksi listaamalla mielenkiintoisim mat kohteet. Kohde voi olla vaikkapa mu seo, galleriassa esillä oleva taidenäyttely, paikkakunnan historiaan liittyvä paikka, arkkitehtuuriset nähtävyydet tai luon tokohde. Suosittuja teemoja ovat olleet myös hautausmaa- ja patsaskierrokset. Monen kaupungin verkkosivuilta löytyy valmis patsaskartta, jonka avulla kierros on helppo tehdä omatoimisesti. Omasta lähiympäristöstä löytyy varmasti paljon nähtävää ja koettavaa.

Kulttuurikävelyn ideaa voi vielä jalos taa niin, että osallistujat kertovat tarinoi ta tai tietojaan eri kohteista, jos tuntevat kohteen erityispiirteitä. Kävelyn aikana on mukavaa keskustella taiteesta, kuten patsaista tai gallerioissa esillä olevien taiteilijoiden teoksista. Mielipiteet saa esittää omien kokemustensa perusteel la eikä tarvitse olla edes taiteentuntija. Toiminnan järjestämisessä on hyvä ol la vastuuhenkilö, joka ilmoittaa tapahtu masta ja toimii tapahtuman yhdyshenki lönä. Hän voi kertoa osallistujille jo etu käteen, missä kävelyn aikana on tarkoi tus kulkea ja alustavasti mitä nähtävää reitillä on. Samoin osallistujille on hyvä kertoa, miten pitkä kuljettava reitti on, onko reitti esteetön ja miten kauan aikaa reitin kiertämiseen kuluu. Lopuksi kulttuurikävelyn jälkeen on mukavaa istahtaa yhdessä hetkeksi kah vilaan ja keskustella yhteisestä kulttuu rikokemuksesta.

Mielijoogaa – Harjoituksia henkiseen hyvinvointiin

22 Hyvä Selkä 2/2022 LUKUNURKKA AIVOJEN ”OLETUSASETUKSIIN” kuu luu taipumus alkaa lepotilassa pohdiskella itseen ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä asioita. Mietitään, millainen olen, missä valossa muut minut näkevät ja mitä ta pahtui vuorovaikutustilanteissa. Huoles tuneessa ja kiihtyneessä mielentilassa tä hän itsepohdiskeluun tulee negatiivinen sävy, mihin ihmisellä on muutoinkin ajat telussaan villämenneistäomastaTällöinteriinvivaalanteita,alkavatoitanottamaanmikäPuhutaantaipumusta.negatiivisuusvinoumasta,saaihmisenautomaattisestipaihuomiossaankielteisiäasimyönteistenkustannuksella.Aivottulkitasinänsävaarattomiatikutensähköpostilaatikkoontulviestivyöryätaipäällekkäinkalenkasautuviamenojauhkatekijöinä.mielessäalkaapyöriäajatuksiahuonommuudestajamuistikuviaepäonnistumisista.Näilläikäajatuksillajatunteillaontaipumus

OLEN LUKENUT monia kirjoja motivaa tiosta, mutta Luja tahtotila -kirjasta pidin erityisen paljon. Se kertoo erilaisista tah totiloista ja näkökulmista tahtotilaan. Kir jassa käsitellään myös perusasioita, mistä motivaatio syntyy ja miten sitä pidetään yllä, sekä korostetaan toimeenpanotaito jen tärkeyttä. Motivaationäkemyksiä so velletaan niin työelämään kuin terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Kirjan kolmannessa luvussa tuodaan esiin volitio eli toimeenpanotaitojen mer kitys tavoitteen toteuttamisessa. Tavoit teen toteutumiseen ei aina riitä se, että motivaatio on lähtökohtaisesti vahva: tar vitaan myös toimeenpanotaitoja. Niiden avulla onnistutaan jopa saavuttamaan tavoite, vaikka motivaatio sen toteutta miseen olisikin heikko.

Kirjassa kuvataan hyvin esimerkein eri laisia tahtotiloja ja tulkintatyylejä kuten optimismia ja pessimismiä, ja heikkotah toisuutta ja riippuvuuskäyttäytymistä.

Käsittelyssä on myös ns. näkymätön mo tivaatio. Tahdonvoimasta puolet on asen netta ja toinen puoli itsekontrollia. Tiesit kö, että Eno – eli en ollut oma itseni -ajat telu kertoo tahdonvoiman puutteesta tai siitä, miten ihminen selittää epäonnistu mistaan? Kuka hän silloin on mahtanut kaan olla? Joku muu? Rohkeus on omien pelkojensa tunnistamista, tunnustamista ja kohtaamista, jatkossa toisin toimimista.

Kirja kehottaa huolellisesti harkitse maan, mitä tavoittelee. Ei kannata tavoi tella elämässä turhaan sellaista, mikä ei paranna elämänlaatua. Moni tekee var muuden vuoksi kaikenlaista, koska hän ei tiedä mihin pyrkii. Näin ei saavuteta mitään ja tyytymättömyys jatkuu.

Yksi innostuksen avain on tehdä mah dollisimman paljon niitä asioita, joita elä mässään eniten rakastaa. Asioita, joiden kautta saa vahvuutensa käyttöön ja jotka heijastavat omia arvoja. Kirja innosti it seäni miettimään asioita omalta kohdal tani, toivottavasti se herättää motivoivia ajatuksia myös sinussa. (KT-A) Jouni Luukkala: Luja tahtotila, Duodecim, 2022.

ruokkia itseään, ja pian valppaus muuttuu kireydeksi ja vireys ahdistuneisuudeksi. Osalla ahdistusherkkyys on synnyn näinen tai varhaiseen kasvuhistoriaan liittyvä keskushermoston ominaisuus. Ahdistuneen sympaattinen hermosto on jatkuvassa tai hyvin herkästi viriävässä ylikierrostilassa. Varsinainen ahdistunei suushäiriön puhkeaminen liittyy kuiten kin usein kuormittavaan ajanjaksoon elä mässä tai kriisin läpikäymiseen. Ahdistuneena elämämme uhkamoodis sa. Moni ahdistunut kuvaa tilaansa oman mielen luomana vankilana, mutta ahdis tus on hyvin myös kehollinen tila. Ahdis tuneisuus eri oireineen rajoittaa elämää ja heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä. Ahdistuksen hallinnassa onkin tärkeää oppia sivuuttamaan turhia huoliajatuksia ja vahvistaa rakentavia ja eteenpäin vie viä ajatusmalleja. Joogan hengitysharjoi tukset, rentoutuminen ja tietoinen läsnä olo näyttävät tutkimustiedon mukaan vä hentävän varsinkin hermostunutta oloa ruokkivaa sympaattisen hermoston yliak tivaatiota. Liikkeet saattavat purkaa ke hosta tunteita, joita keskustelussa ei aina tavoiteta. Kirjan joogakuvat ovat selkeitä ja niiden avulla on helppo kokeilla asento ja. Kirjan harjoitteet voivat todella auttaa alakuloon ja ahdistuneisuuteen. (KT-A) Outi Pikkuoksa: Mielijoogaa –irti huolista, alakulosta ja kielteisistä ajatuksista, Atena, 2022.

Tahtotila ja voima haetaan elämän tar koituksesta. Jos sellaista ei ole, niin kek sitään itse. Tekeminen ei perustu toisen vaatimukseen tai käskyyn, tärkeintä on oma valinta ja kiinnostus.

Luja tahtotila

Suomessa tehdään vuo sittain noin 1 500–2

KAULARANKAONGELMISSA oireena on yleensä särky kädessä, mikä johtuu siitä, että hermo on puristuksissa kau larangan juurikanavassa. Syynä tähän voi olla äkillisesti repeytynyt välilevy tai iän myötä ahtautunut, kalkkeutunut hermojuurikanava.–Vaivaonhyvin yleinen. Suurin osa pärjäilee ilman leikkausta. Mutta sitten kun vaiva menee riittävän hankalaksi ja pitkäkestoiseksi, apuna on onneksi ki rurgisia keinoja, kertoo HUSin neuroki rurgian erikoislääkäri Kimmo Lönnrot.

• Kotiutus on samana päivä nä tai leikkausta seuraava na päivänä.

• Leikkaushoitoa tarvitaan, jos potilaalla esiintyy pitkit tyneesti tuntopuutoksia tai lihasheikkoutta tai voima kasta kipua, joka ei korjaan nu seurannassa. Leikkauk sessa vapautetaan hermo juuri ja/tai selkäytimen pin ne.

• Sairausloman pituus vaihte lee työn mukaan kahdesta neljään viikkoon. Lähde: Orton.fi Kimmo Lönnrot. Kuva: Orton

Kaularankaleikkauksista noin 80–90 prosenttia tehdään kaularangan etu puolelta. Kaulalle tehdään ihopoimu jen myötäisesti noin neljän senttimet rin haava. Leikkauksessa poistetaan ai na välilevy kokonaan ja lopuksi tämä korvataan keinoimplantilla. Implantti auttaa siinä, että kyseiset nikamat luu tuvat toisiinsa. Vaihtoehtona on käyttää välilevyproteesia, joka säilyttää kyseisen segmentin eli nikamavälin toiminnan, liikkuvuuden. Onko olemassa jotain vasta-aiheita välilevyproteesin laittamiselle? Proteesia käytetään harvoin, ehkä ko ko Suomessa noin 20–50 kertaa vuodes sa. Sen käyttö on mahdollista, jos väli levy on muutoin hyvin säilynyt. Vali tettavan usein välilevyn reunoilla on kuitenkin jo alkavaa degeneraatiota eli kulumaa. Tämä ennakoi, että proteesi ei tule toimimaan pitkään, jolloin sitä ei ole mielekästä käyttää. Karkeasti voi arvioida, että proteesi on hyvä vaihto ehto nuorille alle 30-vuotiaille, luudutus muille. Ikä ei suinkaan ole kategorinen vaan suuntaa antava. Voiko implantista olla hyötyä verrat tuna pelkkään hermojuuren vapautukseen? Juurikanavan vapautusleikkaus teh dään niskan kautta. Tämä on erittäinkin hyvä vaihtoehto, jos esimerkiksi väli levyissä on jo huomattavan runsas de generaatio. Tuolloin etukautta tehtävä leikkaus voi olla teknisesti vaikea to teuttaa ja takakautta tehtävällä hermo juuren puhdistuksella saadaan parempi lopputulos. Tarvitseeko potilas uusintaleikkausta tai implantin uusimista? Luudutuksen yksi huono puoli on se, että kuormitus siirtyy luutumisen jäl keen viereiseen segmenttiin. Uusinta leikkaus tehdäänkin tyypillisesti vierei seen nikamaväliin. Karkeana arviona voidaan sanoa, että noin 10 prosenttia potilaista joutuu uusintaleikkaukseen seuraavan 10 vuoden aikana. Eli toisin päin arvioituna 90 prosenttia ei tarvitse uusintaleikkausta.Implantitovatkäytännössä ikuisia. Ne eivät kulu. Niiden materiaalina on joko PEEK-muovi tai titaani. Kuinka kauan toipuminen leikkaukses ta kestää? Nykyisillä mikrokirurgisilla menetel millä leikattaessa suurin osa potilais ta voi kotiutua samana päivänä. Heti seuraavasta päivästä lähtien saa toimia normaaleissa arkiaskareissa ja auton ajaminen on mahdollista, ellei käytössä ole lääkkeitä, jotka estäisivät ajamisen. Noin 3–4 viikon kuluttua leikkauksesta voi aloittaa aktiivisen liikunnan nousu johteisesti.

Kaularankaleikkauksella helpotusta hankaliin hermokipuihin

23Hyvä Selkä 2/2022 Viisi kysymystä asiantuntijalle

• Leikkaus tehdään nukutuk sessa. Yhden nikamavälin leikkauksen kesto on noin 1–2 tuntia riippuen, onko ky symyksessä välilevyn pul listuma vai kuluma.

implantti.tarkoituksessaasetetaantetaanpoistetaan,Leikkauksessavälilevynpoistoleikkaus.ganoperaatioYleisinkaularankaleikkausta.000neurokirurginenonkaularanetukauttatehtävävälilevypinnevapaujanikamaväliinluudutuspieni

• Kaularankaleikkaus tehdään useimmiten etukautta kau lan puolelta.

Teksti: Pia Bilund

KAULARANKALEIKKAUS

Mitä tapahtuu?kaularankaleikkauksessa

Jos haluat tukea työtämme ja mahdollisuuksiamme edistää selkäterveyttä ja antaa neuvontaa selkäoireisille myös tulevaisuudessa, tee lahjoitus alla olevalla tilisiirtolomakkeella. Lahjoitusvarat käytämme materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin. Selkäliiton keräystili FI26 8146 9710 1372 08, viitenumero: 12700 Voit tukea toimintaamme myös liittymällä jäseneksi. Täytä Liity jäseneksi -lomake lehden viereisellä sivulla tai nettisivuillamme osoitteessa selkäliitto.fi. Iso kiitos tuestasi!

Liikkuminen on hyvä aloittaa kevyellä kävelyllä ja venytte lyllä. Tämän jälkeen voi lisätä kävelyn kestoa ja vauhtia hil jalleen rasitustason pysyessä edelleen kevyenä. Kun puolen tunnin kävelylenkki sujuu normaalisti, voi al kaa tehdä hieman rasittavalta tuntuvaa liikuntaa, esimerkik si hölkkää viiden minuutin jaksoissa välissä palautellen. As teittain harjoittelun kestoa ja intensiteettiä lisäten voi edetä kohti normaalia liikuntarutiinia. Harjoitteluun palaamisessa suositellaan aloittamaan helpos ta, dynaamisesta ja kokonaisvaltaisesta kestävyystyyppisestä harjoittelusta. Voimaharjoittelu suositellaan ottamaan vasta sen jälkeen mukaan ohjelmaan. Harjoitteluun palatessa on välillä hyvä pitää lepopäiviä ja tarkkailla, miten on palautunut. Lähde: UKK-instituutti Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.

24 Hyvä Selkä 2/2022 kontonummerMottagarenstilinumeroSaajan FI26IBAN 8146 9710 1372 08 DABAFIHXBIC MottagareSaaja SELKÄLIITTO RY BetalarensMaksajannimijaosoitenamnochadress Keräyslupa Poliisihallitus RA/2021/1504 Lahjoituksellanne tuette selän terveyttä edistävän materiaalin, neuvonnan ja koulutuksen tuottamista. ( ) 10 € ( ) 20 € ( ) vapaavalintainen summa Kiitos tuestanne! AllekirjoitusUnderskrift Ref.Viitenumeronr 12700 Tililtä nro Från konto nr FörfallodagEräpäivä Euro Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

Paluu myöstainenurheilijaurheiluunSuosituksetkoronataudinliikuntaanjälkeenkoronavirustaudinjälkeiseenpalaamiseenonpäivitetty.Terve-ohjelmanohjeissakorostuvatasteitpaluujavoinnintarkkailu.Ohjesoveltuukuntoilijoillejaaktiivisilleliikkujille

Paluu urheiluun ja rasittavaan liikuntaan koronavirustau din jälkeen tulee aina tehdä asteittain vointia tarkkaillen. Kuntoilijat ja muut liikkujat voivat seurata ohjetta sopivasti soveltaen. Rasittavaan liikuntaan paluu tulee tehdä maltilla, koska komplikaatioiden riski voi olla suurentunut, jos aloit taa rasittavan liikunnan liian nopeasti.

Tue työtämme – tee lahjoitus

SUOSITUKSET koronavirustaudin jälkeiseen urheiluun pa laamiseen on päivitetty. Terve urheilija -ohjelman ohjeissa korostuvat asteittainen paluu ja voinnin tarkkailu. Ohje so veltuu myös kuntoilijoille ja aktiivisille liikkujille.

GIRERINGTILISIIRTO.

neopreenisuojallaväVuotamaton,Juomapullokestälasinenjuomapullojakantolenkillä. Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi. Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi. •Jäsenedut:HyväSelkä -lehti 4 numeroa vuodessa • Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) • Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) • Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia • Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Syntymäaika:Sähköposti:Puhelin:Osoite:Nimi: __________________ (pp.kk.vvvv) Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________ Selkäliitto Sopimustunnusry 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100postimaksunHelsinkiSelkäliittomaksaa Tilaa Selkäliiton tuotteita: Uutuus: Heijastava vyölaukku Monikäyttöinen laukku, jonka kanssa näy tät hyvältä ja näyt hyvin! Kaksi vetoketjullista taskua. Säädettävä hihna, jossa pikalukitus. Säädettävyyden ansiosta laukku sopii käytettäväksi niin vyötäröllä kuin olan yli. Koko: 38 x 14 x 8 cm Tilavuus: 2,5 litraa Materiaali: 85 % polyesteriä, 15 % puuvillaa Hinta 24,90 € + postikulut Tilaa itsellesi tai lahjaksi. Tilaukset: selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteita tuet Selkäliiton toimintaa.

€) Kari Lehti

www.salonselat.fisimpukkaranta@gmail.com Tampereen

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, Toimistoselkayhdistysossy@gmail.comKansankatu53,2.kerros, 90100 https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/Oulu

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, www.mikkelinselat.fileenak_60@hotmail.com Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

ry

Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, www.selkayhdistykset.fiOltermannintietoimisto@selkayhdistykset.fi8,00620Helsinki

7955, http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.comteija.k.perkio@gmail.com Selkäyhdistys SalpausSelät ry

Arjajaakhass@gmail.comVäisänen(siht.),044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen

ry

€)

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys (25 €) Kyläkangas (pj), 050 356 5610, https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fiSeljaolli.kylakangas@gmail.comKallio(siht.),selakallio@gmail.com

Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 www.kuopionselkayhdistys.fiselkaliikunta@gmail.comLiikuntavastaavat,kuopioselkasihteeri@gmail.comPirjokuopionselkayhdistys@gmail.com9194,Lötjönen(siht.),0445548424, Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, www.kymenlaaksonselkayhdistys.fikymenlaaksonselkayhdistys@gmail.comsirpa.heikkinen2@gmail.com

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 raimo.jarvi@eurajokinetti.fiRaimotuula.lempinen@dnainternet.net479,Järvi(siht.),0400816509, Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, Marjattakari.rantavalli@sataedu.fiLahtinen(siht.), 050 5484 696, https://sataselka.webnode.fi/postia.lahtinen@gmail.com Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, Seudun Selkäyhdistys (22 €) Aarne Heikkilä (pj) 0400 Tukihenkilö:aila.aho@gmail.comAilaaarne.heikkila@netikka.fi661682,Aho(siht.)0400827905,TeijaPerkiö,040563 (22 Atte (pj), Selkäyhdistys (24 (pj), (siht.), 2721, Seudun Selkäyhdistys 20100 Turku, 040 525 1739, www.turunselkayhdistys.fitoimisto@turunselkayhdistys.fi

Olli

Selkäyhdistysten yhteystiedot

0400 353 055, Britaatte.sarilo@gmail.comStång(varapj),040 7429 325, selkayhdistys-salpausselat-ry/www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/15140ToimistoVertaistukiasiatJäsenasiatstangbrita@gmail.comsss.sihteeri@gmail.comsss.vertaistuki@gmail.comLINK,Hämeenkatu26A,3.krs,Lahti Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon

lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen

Sarilo

26 Hyvä Selkä 2/2022 Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, www.selkayhdistykset.fiOltermannintietoimisto@selkayhdistykset.fi8,00620Helsinki Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 www.heisely.netanja.marttinen@dnainternet.net,6456, Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, www.selkayhdistykset.fiOltermannintietoimisto@selkayhdistykset.fi8,00620Helsinki Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, www.kantaselka.fieero.kainulainen@pp2.inet.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, www.keskisuomenselkayhdistys.comksselka@gmail.comtukipuhelinsinikka.kilpikoski@kolumbus.fi0447577636, Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, Eijaari.innila@gmail.comTuhkanen(siht.),050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com

Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 www.sinnedit.fi/toimija/vaasan-selkayhdistys-rysihteeri@vaasanselkayhdistys.fiainoranta49@gmail.com6786, Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/hellsten.marjatta@gmail.com

ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, Tarjaarvo.autio@gmail.com,Joenpolvi(siht.),040 090 8169, 040tarja1.tikka@gmail.com5576741,www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (27 €) Kaarina Frosterus (varapj), 040 558 1025, Postiosoitekaarina.frosterus@outlook.comHumalistonkatu10,

ry

Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 Meeripaivi.tallus@gmail.com8272201,Kauppinen(siht.),040585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

0500 745 331, Matkat,maaret.h.halonen@gmail.comretket,jäsenasiatAnne Lahti, 045 279

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (24 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, Lenitasiroli.moilanen@gmail.comMustonen(siht.),045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ryBorgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 www.selkayhdistysporvoo.netpaivi.himanen@hotmail.com6989,

Seinäjoen SelkäyhdistysSeudun Kerho kokoontuu tänä vuonna joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 15 Järjestötalolla, Kale vankatu 2 (entinen Omenahotelli, ovi Ruukin tien puolella, hissi - kahvio 3. krs ja kokoustila 4. krs). Tervetuloa!

Kevätkauden päättäjäisretki Norppapolulle la 14.5. Järjestämme kevätkauden päättäjäisret ken Norppapolulle Puumalaan. Lähdemme ret kelle bussilla Matkakeskuksesta klo 9.30. Matka on jäsenille ilmainen, ei-jäseniltä peritään bus sissa 5 €. Mukaan ulkoiluun sopiva varustus se kä omat eväät. Ilmoittautumiset 6.5. mennessä jumpilla tai Leena Kämpille txt. 050 339 3181 tai sähköpostilla leenak_60@hotmail.com.

Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmien kausi jatkuu edelleen. Seniori -liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta yli 60-vuotiaat helsin kiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien oh jaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa, etäjumppaa ja ulkoliikuntaryhmiä. Lisätietoa kotisivuiltam me www.selkayhdistykset.fi tai p. 044 360 0201. Tilaa jumppavideot kotiharjoitteluun! Voit hankkia käyttöoikeuden suosittuihin pilates- ja selkäjumppatallenteisiimme. Jumppatallenteiden hinta on selkäyhdistyksen jäsenille 29 €. Jumppa tallenteita voit katsella 31.8.2022 saakka. Selkäilta ti 3.5. klo 17.30–19 Sellon kirjastos sa Leppävaarassa. Tilaisuus on maksuton ja kai kille avoin. Kevätretki Seurasaareen su 22.5. klo 12. Päi vitämme retkestä myöhemmin lisää tietoja koti sivuille www.selkayhdistykset.fi. Lisätietoja toiminnastamme www.selkayhdistyk set.fi tai puhelimitse 044 360 0201. Mikkelin Seudun Selkäyhdistys

Selkäyhdistys SalpausSelät Sääntömääräinen kevätkokous to 28.4. al kaen klo 18 LINKin tiloissa, Hämeenkatu 26 A 3. krs., Lahti. Kokouksen aluksi Ettonet Oy:n yrittäjä Ari Koskinen esittelee meille etenkin selkävaivoista kärsivien apuvälineitä ja kertoo myös niiden oikeasta käytöstä. Esitys kestää noin puoli tuntia, jonka jälkeen kokous. Tilaisuudes sa Kevätkaudellakahvitarjoilu.hyvin toimineet jumpparyhmämme alkavat taas syksyllä viikolla 36. Jooga LINKin tiloissa, Harjulassa +60 selkä, Äi järyhmä TAIPUMATTOMAT sekä vesijumppa ovat varmistuneet. Lisätietoja elokuun tiedot Suunnittelemmeteessamme. elokuun jälkipuoliskolle virkistysmatkaa jäsenillemme, sellaista, johon myös huonommin liikkumaan pääsevät mah tuisivat mukaan. Kyseessä olisi kotimaan koko päivän retki. Palaamme asiaan heti, kun saam me enemmän tietoa toteutusmahdollisuuksista ja mahdollisesta tuesta. Hyvää kesää kaikille!

Satakunnan Selkäyhdistys Istujan selkä la 23.4. klo 13-16, Kauppakeskus Puuvilla. Monipuolinen istumiseen ja selkäter veyteen liittyvä tapahtuma. Fyysinki Oy:n tiloihin tutustuminen pe 6.5. osoitteessa Yrjönkatu 20, Pori. Selkäyhdistys on mukana. Kaikille avoimet teemaillat alkavat 31.8. klo 18.15 Fyysinki Oy:n tiloissa, Yrjönkatu 20, Pori. Pidämme iltoja noin kerran kuukaudessa. Ilto jen teema vaihtelee asiallisista mieltä ilahdut taviin Tervetuloaaiheisiin.kaikkiin tilaisuuksiimme!

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening Lihaskuntoryhmät Tule mukaan kehittämään lihaskuntoasi etä nä Zoomissa. Voit osallistua touko- ja elokuus sa pidettäviin ryhmiin, 20 €/kuukausi. Liikkeet ovat selkäystävällisiä ja ohjaaja antaa vaihto ehtoja liikkeille. Ryhmät sopivat sekä miehille että naisille ja niihin voi osallistua vaikka ei oli si yhdistyksen jäsen. Ryhmät pidetään torstai sin (paitsi toukokuun viimeinen kerta ke 25.5.) klo 17–18 vain Zoomissa. Ohjaajana toimii Taina Åkerlund-Pesonen, jolle voit ilmoittautua 25.4. mennessä puh. 040 514 4084 tai sähköposti tai Seuraana.pesonen@gmail.com.paikallislehtienyhdistysilmoituksia!

Heinolan SelkäyhdistysSeudun Tuettu loma Lehmirannan Lomakeskuksessa 30.4.–4.6. Paikan saatuasi olethan yhteydessä Anjaan 040 846 6456 yhteiskuljetuksen järjes telyn takia. Konserttimatka Sibeliustalolle ke 11.5. klo 19. Tarja Turunen ja Pentti Hietanen. Lähtö Har tolasta klo 16.45 ja Heinolasta klo 17.30. Matka Mikkeliin Naisvuoren kesäteatteriin la 9.7. klo 14 ”Mitä kuuluu Marja-Leena”. Ilmoit tautumiset ja maksut 24.5. mennessä Selkikseen. Liikunnat jatkuvat 20.5. asti. Tiistain ja torstain vesijumppiin on vielä muutama paikka. Ota yh teyttä Kaisaan p. 040 705 4331. Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset

Suur-Salon Selkäyhdistys Kuukausitapaaminen 27.4. klo 18 klo 18. Markku Jauhiaisen esittely kalevalalaisesta jä senkorjauksesta. Toukokuun kuukausitapaaminen siirtyy ke säkuulle, to 2.6. klo 17.30–23 Lehmijärven Ranta pirtille. Saunomista, uintia, grillausta ja mukavaa yhdessäoloa. Kysele kimppakyytiä! Ilmoitathan tulostasi Annelle tekstarilla viim. 23.5., kiitos! Diandran kesäkonsertti Tampereen seudulla, Vesilahdella Pyhäjärven rannalla 19.8. Konsertti alkaa klo 18 Laukon kartanon puistossa ja kestää n. 75 min. Pakettiimme sisältyy myös historia kierros sekä omaa aikaa taidenäyttelyissä. Mat kan hinta 72 €, sis. matka + noutopöytäruokailu + puistokonsertti. Lähtö Salosta klo 12.15 Far moksen tontti ja paluu samaan paikkaan n. klo 22.30–23. Paluumatkalla pidämme pienen tauon. Mahdollisuus tulla kyytiin myös Mathildedalin ja Teijon ilmoitetuilta pysäkeiltä. Puistolavan edustalta löytyy yli 1000 vapaamuotoista istu mapaikkaa pöytineen. Mukaan saa myös tuo da omia retkituoleja ja piknikpeittoja. Alueella kolme anniskeluoikeuksilla varustettua teras sia. Saatavilla myös vastapaistettuja belgialaisia vohveleita ja hodareita. Omia piknikeväitä voi nautiskella sivunurmilla. Sitova ilmoittautumi nen 16.5. mennessä maksamalla kokonaishinnan 72 € tilille FI79 5410 0220 1804 52. Tarkastathan paikkatilanteen ennen maksamaistasi kotisivuil ta www.salonselat.fi. Sokkoretki heinäkuun alkupuolella. Seuraa Olemmetiedotteita!kesätauolla kerho- ja liikuntaryhmien osalta kesäkuusta elokuun loppuun. Hyvää kesää! Tampereen SelkäyhdistysSeudun Vire – Tampereen Terveysmessut 7.–8.5. Tampereen Messu- ja urheilukeskus. Nokian Messut 21.–22.5. Nokian jäähalli. Kevätkauden päättäjäiset 21.5. klo 10 alka en Aitolahdella Aitorannassa, ilmoittautuminen Riitta Virenius, riittahannele.virenius@gmail. com tai puh. 040 836 4603. Sääntömääräinen kevätkokous la 28.5. klo 14 Pellervontuvalla. Kahvitarjoilu. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Ilmoittaudu arvo.au tio@gmail.com tai puh. 040 593 1146. Kesäteatteri Komisario Koskinen ja pa hanpuhujat ke 15.6. klo 18. Komediateatteri Lapintie. Lippuvaraukset arvo.autio@gmail.com tai puh. 040 593 1146. Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Vesijumpparyhmät jatkuvat vielä, ma-ryhmät 9.5. ja ti-ryhmät 10.5. saakka. Pyrimme jatkamaan syksyllä vesijumppaa van haan tapaan. Ilmoittelemme asiasta lähempänä Aurinkoistaajankohtaa. kevättä ja kesää! Nähdään taas syk syllä. 27Hyvä Selkä 2/2022

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Uusittu Kuhasalo tutuksi -tapahtuma to 19.5. klo 17. Tule tutustumaan sauvakävelyn ja nuotiokahvin merkeissä. Retki Valamon luostariin kesäkuussa. Mah dollisesti risteillen m/s Sergeillä Karvio-ValamoKarvio. Tutustuminen Valamon luostariin ja lou nas Ravintola Trapesassa. Suunnitteilla retki Ilomantsiin loppukesästä yhdessä Pohjois-Karjalan Munuais- ja maksayh distys ry:n kanssa. Seuraa ilmoitteluamme retkien ohjelmasta ja il moittautumisista.

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

TILAA KOEKÄYTTÖÖN nyt tarjoushinnalla 129 € (158 €) WWW.HUMANTOOL.FI info@humantool.fi tai p. 010 666 7500

Osallistu lukijakyselyyn – Voita TENS-kivunlievittäjä ILMOITUS

HUMANTOOL ON suunnitellut ja valmistanut selkätukia yli 30 vuotta. Filosofiamme on, että hyvän tuen lisäksi selkä vaatii myös liikettä. Perinteisissä pehmeissä selkätuissa liike loppuu ja hyvinvoinnille tärkeä verenkierto hiipuu, mikä aiheuttaa puutu mista ja selälle pahaa tunnetta. Menestystä saavuttaneen autoihin ja lentokoneisiin suunnitel lun Pilot Spot selkätuen myötä syntyi tarve saada sama vaikutus myös kodin olosuhteisiin. Meiltä on paljon kyselty apua noja tuolissa istumiseen. Pehmeä ja isokokoinen nojatuoli tai sohva on selän kannalta haasteellinen. Siinä terveellinen selkärangan asento ei toteudu ja tärkeä liike, joka ylläpitää seläntoiminto ja tukahtuu. Seurauksena on, että lempituoli ei tunnu hyvältä.

Vahva selkä - Selkäkanava podcastin neljä ensimmäistä jaksoa ovat kuunneltavissa Sel käkanavalla, Spotifyssa, Suplas sa ja Google Podcasteissa. Jak sojen aiheina ovat kipu ja kivun hallinta, ravitsemus ja ateriarytmi, liikkeen lisääminen arkeen sekä selkäkipu. Uusia jaksoja on

28 Hyvä Selkä 1/2022

Humantool selkätuki 3D - uutuus nojatuoliin

Selkäkanava-Kuuntelepodcastia tulos sa lisää kevään aikana. Pysy kuulolla! MITKÄ HYVÄ SELKÄ -lehden jutut yleensä luet? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää? Millaisen arvosanan annat lehdelle? Entä mitä voisimme lehdessä kehittää?Vastaa lukijakyselyyn ja kerro meil le mielipiteesi! Näin voimme kehittää lehteä vastaamaan paremmin toiveitasi. Kaikkien kyselyssä yhteystietonsa jät täneiden kesken arvomme kolme kap paletta Omron E3 Intense -kivunlievit täjiä. Laite käyttää TENS-teknologiaa eli hoito perustuu ihon kautta välittyvään matalatehoiseen sähköiseen hermosti mulaatioon.Lukijakyselyyn vastataan sähköisel lä lomakkeella, johon lähetetään linkki niille selkäyhdistysten jäsenille ja leh den tilaajille, joiden sähköpostiosoite on tiedossamme. Kyselyyn pääsee vas tamaan myös nettisivujemme kautta osoitteessa selkakanava.fi/lukijakysely. Vastausaikaa on 22.5.2022 asti. Palautteesi on meille arvokasta ja tär keää. Lämpimät kiitokset jo etukäteen ja onnea arvontaan!

Uusi innovaatio, Humantool Selkätuki 3D, vaikuttaa kolmeen eri suuntaan kolmella eri tavalla. Syvyyssuuntainen säätö eli kal tevuus mahdollistaa eripituisille jaloille juuri oikean etäisyyden. Korkeussäädön ansiosta erityyppisille selän rakenteille ja eripitui sille istujille tuki voidaan säätää juuri oikeaan kohtaan. Tuen kup pimainen rakenne synnyttää vaakasuuntaisen liikkeen, joka on selän verenkierron kannalta oleellinen ja tehokkain tapa ehkäis tä puutumista ja särkyä sekä ylläpitää selän aineenvaihduntaa. Humantool 3D selkätuki on helposti kannettava, siirreltävä ja se sopii kaikenlaisiin tuoleihin terveelliseen istumiseen.

Tilaa Selkäliiton taukojumppamuistutus!

•

•

Vastaajien selkäyhdistysten toiminnal le antamien kouluarvosanojen keskiarvo oli sama kuin edellisvuonnakin eli 8,3, ja jopa 93 prosenttia vastaajista oli valmis oman kokemuksensa perusteella suosit telemaan jäsenyyttä ystävilleen.

Teksti: Pia Bilund Kuva: Getty Images

•

Ajankohtaista tietoa yhdistysten toi minnasta vastaajat kertoivat saavansa pääasiallisesti Hyvä Selkä -lehdestä, säh köpostista ja jäsentiedotteesta.

Selkäliiton tekemään vuo sittaiseen jäsenkyselyyn vastasi viime joulukuussa lähes 900 selkäyhdis tysten jäsentä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa jäseneksi liittymisen syitä sekä jäsenten toiveita ja tyytyväisyyttä selkäyhdis tysten toimintaan.

Yleisimmät tavat osallistua selkäyh distyksen toimintaan, paikan päällä tai verkossa, olivat edelleen selän terveyttä edistävät liikuntaryhmät, luennot ja ret ket. Näitä toimintoja jäsenet myös eniten toivoivat yhdistyksiltä. Noin 15 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ollut osallistunut yhdistyksen toimintaan lainkaan. Lähes kaikki vastaajat (96 %) olivat täy sin tai jokseenkin sitä mieltä, että yhdis tyksen järjestämä liikuntatoiminta on tar peellista. Vastaavasti vertaistukitoimin nan koki täysin tai jokseenkin tarpeelli seksi yhteensä 89 prosenttia vastaajista. Vaikka selkäyhdistyksen tarjoama toi minta koettiin tarpeelliseksi, yhdistyk sen hallituksessa toimimisesta oli kiin nostunut vain 10 prosenttia vastaajista. Vapaaehtoistyön tekeminen kiinnosti 27 prosenttia.

TÄRKEIMMÄT SYYT liittyä selkäyhdis tyksen jäseneksi olivat edellisvuosien ta paan selkäyhdistyksen järjestämä liikun tatoiminta (39 %) ja halu saada lisää tietoa selkäasioista (27 %).

Jäsenkysely 2021 Kysely lähetettiin 5 252 selkäyhdistyksen jäsenelle, joista 897 vas tasi. Vastausprosentti oli 17. Suurin osa vastaajista oli naisia (83 %) ja valtaosa (92 %) oli iältään 46–79-vuotiaita. Puolet kyselyyn vastanneista oli Etelä-Suomesta (pääkaupunki seutu ja muu Etelä-Suomi). Ahkerimmin kyselyyn vastasivat Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun seudun selkäyhdistysten jäsenet. Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia on ollut jäsenenä yli 2 vuotta. Unohtuiko tauko?

Selkäliiton palveluista tutuimmat jä senille olivat Hyvä Selkä -lehti, Selkäka nava-verkkopalvelu sekä oppaat selän ja niskan itsehoitoon. Liiton ylläpitämä Selkäkauppa.fi-verkkokauppa oli tuttu 58 prosentille Selkäyhdistyksillevastaajista.ontoimitettu yhdis tyskohtaiset yhteenvedot jäsenkyselystä oman toimintansa kehittämiseksi.

•

•

Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi. Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen. Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin. Tilaa tauko jumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus

Jäsenkysely: 93 prosenttia suosittelee jäsenyyttä

Se on usein haitallista unelle ja terveydelle – tässä syyt, seuraukset ja helppo ratkaisu! Nykytietämyksen mukaan vatsa-asentoa ei kuiten kaan suositella, sillä se voi aiheuttaa yllättäviä vai voja. Vatsamakuuasentoa ei yleensä valita sen mu kavuuden vuoksi, vaan muista syistä, joihin voi vaikuttaa.

30 Hyvä Selkä 2/2022 ILMOITUS

Käännytkö nukkuessa vatsallesi?

MONI VOI TUNNISTAA itsensä tästä: il lalla asettelet tyynyn mukavasti pääsi alle ja nukahdat levollisesti hyvään asentoon, mutta aamulla herätessäsi huomaat ole vasi vatsallasi ja niskasi on epäluonnol lisessa asennossa. Silloin niska tai selkä voi tuntua jäykältä tai kipeältä. Yölliseen kääntyilyyn on olemassa selkeät syyt, joi hin on helppo puuttua. Ota haltuun koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan (KNA) Tomas Storforsin vinkit! Kova tai kulunut patja muuttaa nukkumisasentoa – Yleinen syy miksi nukkuja kääntyy kyl kimakuulta vatsamakuulle, on liian kova ja/tai kulunut patja; jämäkällä alustalla hartia ja lantio eivät pääse uppoamaan tarpeeksi syvälle patjan sisään ja kylki kaari jää ilman patjan tukea. Kun kylki laskeutuu liian alas kiinni patjaan, se ai heuttaa selkään virheasennon. Koemme sen ensin epämukavuuden tunteena ja jo kohta kipua. Viimeistään siinä vaihees sa luonnollinen reaktiomme on vaihtaa asentoa, Tomas kiteyttää, ja lisää: – Vaihda patjaa. Liian kova patja voi aiheuttaa myös puutumisoireita, jotka pakottavat kään –tyilyyn.Vatsapuolemme on elastisempi, joten se sietää kovalla alustalla nukkumista pa remmin kuin selkämme tai kylkemme. Lii an kovan patjan yksi tunnusmerkki on se, että nukkuja kääntyilee ja muuttaa usein asentoa, koska pintaverenkierto on esty nyt ja rangalle myös etsitään parempaa asentoa, Storfors summaa problematiik kaa, jonka voi luoda kodin tärkein huo nekalu: sänky. Paine olkapäässä on yleinen ongelma – helppo korjata Tempur-tyynyllä – Toinen keskeinen syy kyljeltä vatsaasentoon kääntymiselle on liian mata la ja lyttyyn painuva tyyny; olkapäähän kohdistuu liian suuri paine, joka aiheut taa epämukavuutta ja kipua. Asia korja taan siirtämällä olkapää kehon alta pois. Asento voi kääntyä silloin joko vatsalle tai osin selinmakuulle, ja näissä asennoissa keho ja ranka ovat usein haitallisesti kier tyneet, Tomas linjaa huonon tyyny vaiku tustaVatsamakuuasentonukkuma-asentoon.aiheuttaa usein vai voja niska-hartiaseudulle ja selälle, sillä tässä asennossa kaula- ja rintaranka ovat kiertyneenä ja lanneranka voi yliojentua. Lopputuloksena on jäykkyyttä ja kipua. Ensin tulisi kuitenkin selvittää mistä vat sa- tai selkäasento johtuu. Jos syynä asen toon on kylkimakuulle epäsopiva patja tai tyyny niin kylkiasentoa ei kannata tavoi tella ennen kuin nämä nukkumisen apu välineet ovat kunnossa.

– Vaikka vatsallaan nukkuminen ei aihe uttaisikaan tuki- ja liikuntaelinoireita, sitä ei suositella aivo-selkäydinnestekierron kannalta, Tomas kertoo. Yöllinen aivo-selkäydinnestekierto puh distaa aivoja kuona-aineista ja kierron on todettu olevan tehokkainta kyljellään nukuttaessa. Tempurin toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa meistä nukkuukin kylkimakuuasennossa. Tulosten valossa herää helposti kysymys, miksi juuri kylkimakuuasentoa esiintyy eniten. Voisiko tehdä johtopäätöksen, että kylkimakuuasento on tarkoituksenmukai sin ja muut asennot seurausta kehnosta nukkumisergonomiasta tai jostain muus ta ulkoisesta tekijästä, jota tulisi välttää?

Nukkumisergonomian osaajien yhteys tiedot valtakunnallisesti löydät nukkumi sergonomia.fi-sivustolta, jossa voit myös katsella aiheeseen liittyviä videoita tai lukaista oppaita. HedokLähteet:Lee, Lulu Xie, Mei Yu, Hongyi Kang, Tian Feng, Rashid Deane, Jean Logan, Mai ken Nedergaard and Helene Benveniste. 2015. The Effect of Body Posture on Brain Glymphatic Transport. Mannonen, S. 2019. Nukkumisergonomian yhteys koettuun selkä- ja niskakipuun: laa ja nukkumisergonomiatutkimus.

61770 www.selkakauppa.fi Läpsteri www.selkakauppa.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. 49€ Tuotteita hyvinvointisi tueksi – vapaa-aikaan ja töihin Blackroll – Posture reminder – Ryhtiremmi 2.0 Läpsteri-sylitaso on loistava vaihtoehto koti- ja toimistotöihin. Saat toivottua vaihtelua perintei sen työpöydän äärellä työskentelystä ja voit työskennelläesimerkiksiergonomisemmin,nojatuolissataisohvalla.Tuoteonkevytjahelpposiirtää. Värit: valkoinen 69 € tai tammiviilu 79 € Blackroll onpuolella,oikeallaosassaselänsäätöremmitTässäjaon-ryhtiremmiFlexi2.0helpposäätäämukavakäyttää.mallissaovattakanaolevassa(korkeus)sekäettävasemmallajolloinsäätövaraaenemmän. Interstuhl PUREis3 Aeris Swopper PUREis3 on kehitetty aktiiviseksi työtuoliksi. Se sopeutuu käyttäjän kehoon ja liikkeisiin vaatimatta aikaa vievää säätöä. • Istuinsyvyys 46 cm (ei säädettävissä) • Istuinkorkeus 48–58,5 cm • Istuimen leveys 51,5 cm • Selkänojan korkeus 63 cm • Selkänojan leveys 48 cm (alhaalta), 39 cm (ylhäältä) • 3D käsinojat • Paino 12,5 kg • Painoraja 120 kg • Päällinen Medley-kangastalaadukasta • Väri mustanharmaa • Takuu 10 vuotta Designmuotoilun lisäksi tuolissa on aitoa Aeris 3D -tekniikkaa. Se seuraa liikkeitä kaikkiin kolmeen suuntaan: eteenpäin, sivuttain ja jopa Tilattavissapystysuunnassa.myös pyörillä, hintalisä +30 € • Korkeussäätö istuttaessa 45–59 cm • Korkeussäätö ilman istujaa 52–66 cm • Istuimen leveys 43 cm • Istuin päällinen keinonahka • Jalustan leveys 55 cm • Laatu- ja testistandardit: EN 1335, GS/EN 1002 • Painoraja 120 kg • Takuu 3 vuotta899€69-79€