Hyvä Selkä 2/2022

Paluu liikuntaan koronataudin jälkeen

Selän terveyttä edistävä lehti

2/2022

8 vinkkiä liikuntamotivaatioon

Meri-Tuuli Väntsi:

Terve luu ei murru kaatuessa

Kun käyn vesijuoksemassa, selän kivistys häviää saman tien Fysioterapeutin suoravastaanotto on käytössä laajasti Liikkuva selkä kantaa kauas!

Best in Test – Tutkimuksissa TEMPUR valittiin parhaaksi PARAS LAATU

PARAS SELÄLLE

PARHAIMMAT YLEISARVOSANAT

ENITEN SUOSITELTU

TYYTYVÄISIMMÄT KÄYTTÄJÄT

Like no other

kampanja on voimassa 31.6.2022 asti

Hoida selkääsi TEMPUR-tarjouksilla!

PATJATARJOUS

SÄNKYTARJOUS

Myös TEMPUR-irtopatjan ostajalle tarjoushinta! Patjat ilman vuoderunkoa alkaen 80x200x21cm 1507,50 € (norm 1675 €)

TEMPUR-sänkykokonaisuuden ostajalle patjat erikoishinnoin! esim. TEMPUR Flexible Base 160x200, 21 cm Supreme patjoilla kokonaisuus alk. 3570 € (norm 4240 €)

Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen!

Hoida selkääsi

TYYNYTARJOUS TEMPUR-tyynyn ostajalle KAUPAN PÄÄLLE Hoida Selkääsi –opas TEMPUR Original -tyyny alk. 109 € (norm 129 €)

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

Tempur Brand Store

Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso sleepcenter.fi ja nukkumisergonomia.fi

ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla • HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark • PORI Puuvilla • RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo • VANTAA Tikkuri • sleepcenter.fi • tempur.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Musiikki aktivoi aivoja

K

eväisin iloitaan päivän valoisan ajan pidentymisestä. Tänä keväänä iloa on lisännyt erityisesti koronarajoitusten poistuminen. Pitkään kestäneet rajoitukset ja nyt vallitseva epävarma maailmantilanne vaikuttavat kieltämättä edelleen mielialaan. Onneksi on olemassa keinoja, joilla voi helpottaa oloaan – ainakin hetkellisesti.

Hyvä keino tuulettaa ajatuksia ja rentouttaa mieltä on mieluinen liikunta esimerkiksi ohjatussa ryhmässä tai itsekseen ulkona kävellen tai pyöräillen. Myös käsillä tekeminen, kuten käsityöt tai puutarhatyöt, tuovat meille muuta ajateltavaa. Mielialaa voi kohentaa muillakin tavoilla, vaikkapa kuuntelemalla musiikkia tai käymällä taidenäyttelyssä. Tärkeintä on tehdä jotain, josta itselle tulee hyvä olo.

Musiikki on ollut osa jokaista tunnettua ihmiskulttuuria ja laulumainen kommunikointi on saattanut olla olemassa jopa ennen puhekielen syntyä.

Musiikin juuret ovat syvällä meissä ja aivoissamme.

Neurotieteellisissä tutkimuksissa on pystytty selvittämään, millä aivojen eri alueilla ha-

vaitaan musiikin vaikutuksia ja on saatu tietoa musiikin merkityksestä aivojen hyvinvoinnille.

Musiikki käynnistää aivojemme hermoverkossa ajatteluun, tunteisiin ja liikkeisiin liittyviä prosesseja. Puheeseen verrattuna musiikilla on ainutlaatuinen kyky lisätä tarkkaavaisuutta, suunnata huomiokykyä sekä vaikuttaa vireystilaan. Musiikilliset kokemukset, kuten laulaminen, lempimusiikin kuunteleminen, tanssiminen ja soittaminen, yhdistävät kehon ja tunteet sekä aktivoivat monia aivojen alueita yhdessä ja erikseen. Kaikki nämä tukevat psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja saavat aikaan dopamiinien sekä endorfiinien, oman kehon tuottamien mielihyvähormonien erittymisen.

Mitä mieluisampaa musiikkia kuulee, sitä enemmän varsinkin dopamiinia erittyy. Lisäksi musiikin on havaittu lieventävän monia kiputiloja niin akuutissa kuin kroonisessakin kivussa. Tunnetun lauluntekijän ja laulajan Bob Marleyn toteamus ”Musiikissa on hieno asia – kun se osuu sinuun, et tunne kipua” pitää paikkansa tässäkin mielessä.

Musiikki voi herättää voimakkaita ja merkittäviä tunteita. Voimme tuntea iloa tai surua musiikin myötä, mutta musiikki voi myös lohduttaa. Meillä on paljon myös muistoja, jotka tietty musiikki voi herättää. Koska surulliset ja alakuloa aiheuttavat tunteet ja ajatukset nousevat pintaan herkästi silloin kun mieliala on matala, kannattaa valita sellaista musiikkia, mikä ilahduttaa ja piristää.

Hyvää kevättä ja kesän odotusta kaikille lukijoille!

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 2/2022

3

Sisältö 2/2022 3

Pääkirjoitus

6

Vesijuoksu tekee olon nuoremmaksi ja vetreämmäksi

10

Tuki- ja liikuntaelinoireisena suoraan fysioterapeutin vastaanotolle

12

Luukatoa eli osteoporoosia voi ehkäistä

14

Usein kysyttyä selkäkivusta

16

8 vinkkiä liikuntamotivaatioon

18

Tutkimustietoa

20

Hieronta rentouttaa ja vähentää kipua

23

Kaularankaleikkauksella helpotusta hankaliin hermokipuihin

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

10

16-17 HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 33. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Kreetta Järvenpää Keskiaukeaman kuva Dreamstime

Ilmestymispäivät 2022 1/2022 21.1.

2/2022 22.4.

3/2022 2.9.

4/2022 25.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi Vuosikerta 33 €

HIILIN E

4

Hyvä Selkä 2/2022

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 1.8.2022 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

MITÄ NYT?

Jäsenet suosittelevat Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Selkäliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan jopa 93 % selkäyhdistysten jäsenistä suosittelisi jäsenyyttä ystävilleen.

Lue lisää jäsenkyselyn tuloksista sivulta 29.

Hallitus 2022

93 %

Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Sirpa Heikkinen (varapj) Pirjo Karlsson Petri Kaunisto Olli Kyläkangas Leena Kämppi Jan-Erik Nikkola Kari Rantavalli Marjatta Savolainen Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori

suosittelee jäsenyyttä

Juttuäänestys Edellisen Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli ”10 myyttiä selkäkivusta”. Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken Selkäliiton juomapulloja. Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos äänestykseen osallistuneille!

Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu?

Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi /lehden-paras-juttu. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja.

Vahvistu vertaisuudesta verkossa

Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi Selkäliiton toimisto 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita?

Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 2/2022

5

Vesijuoksu tekee olon nuoremmaksi ja vetreämmäksi Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Meri-Tuuli Väntsi ja Kreetta Järvenpää

Meri-Tuuli Väntsille tehtiin selkäleikkaus kaksi vuotta sitten.

Selän kuntoutuksessa kulmakivinä toimivat Fustra, kävely ja vesijuoksu.

Työnsä vastapainoksi luova ruoka-ammattilainen tekee keramiikkaa.

KOKKI JA KEITTOKIRJAILIJA MeriTuuli Väntsillä on ollut selkävaivoja pa-

rikymppisestä saakka. Ne alkoivat, kun hän siirtyi päätoimisesti catering-alalle ja roudasi tavaraa paikasta toiseen.

– Olin silloin 26-vuotias. Selän huoltaminen ja jumppaaminen ei ollut päällimmäisenä mielessä. Painoin töitä tosi paljon ja selkävaivoja alkoi tulla. Kun menin noidannuolen kanssa lääkäriin, ohje oli vaan ottaa buranaa ja jumpata.

Se jäi aina siihen.

Vakaviksi selkäkivut kävivät, kun Meri-Tuuli sai ensimmäisen lapsensa vuonna 2016. Noidannuolet pahenivat.

– En pystynyt harrastamaan liikuntaa raskauden aikana, joten olin ihan rapakunnossa, kun lapsi syntyi. Siihen päälle lapsen kantaminen ja muu erilainen fyysinen kuormitus.

Meri-Tuuli sai selän kuntoutettua Fustralla. Hän aloitti ilmaisella kokeilutunnilla ja osti sitten lisää tunteja aina kun siihen oli rahaa.

– Fustra-tunteja vetäneen personal trainer Terhin tapa opettaa, neuvoa ja korjata mun vartalon liikkeitä oli ihan mieletön. Oli mielenkiintoista oppia käyttämään kroppaa. Olen tehnyt koko elämäni fyysistä työtä ja tajusin, että olen tehnyt kaiken väärin. Oli tavallaan vain ajan kysymys, milloin selkä pettää.

Meri-Tuuli sanoo, ettei hän nauti urheilusta eikä saa siitä ”kiksejä”.

– Joudun pakottamaan itseni liikkeelle.

On lajeja, joista nautin, mutta voi mennä viikkoja, etten tee mitään, ellen pakota itseäni.

Personal trainerin kanssa Meri-Tuuli oivalsi kehonsa heikot kohdat ja oppi miten seisoa ja istua, miten käyttää käsiä symmetrisesti ja miten treenata oikein.

– Mä en ikinä ennen ollut kyykännyt oikein. Me harjoiteltiin sitä monta viik6

Hyvä Selkä 2/2022

koa. Joka kerta kun olin ollut jollain ryhmäliikuntatunnilla, olin tehnyt ne väärin. Se on ihan ymmärrettävää, kun 35 naista pumppaa painojen kanssa, ohjaajalla ei ole aikaa korjata asentoja. Terhin avulla sain sitten terveen selän, myös nuoresta asti vaivanneet polvivaivat hävisivät.

Järjetöntä kipua Vuonna 2020 toisen lapsen syntymän jälkeen Meri-Tuulin selkä ”pamahti kunnolla”. Hän oli ajamassa autolla ja aivasti äkisti.

Oli mielenkiintoista oppia käyttämään kroppaa.”

– Ai, nyt tapahtui jotain! Selkään sattui ja tikutti. Se oli yhtä kärsimystä, enkä pystynyt enää nostamaan lasta.

Meri-Tuuli kävi akupunktiossa ja osteopaatilla. Hän halusi kokeilla lääkkeettömiä vaihtoehtoja, koska imetti. Sitten oli pakko mennä lääkäriin ja tämä määräsi kipulääkettä 3 x 800 grammaa päivässä.

– Katsoin aina kellosta, milloin saan ottaa seuraavan lääkkeen, kun sen vaikutus ei riittänyt kipuun. Lääkäri sanoi, että kolme kuukautta katsotaan ja sitten voin tulla tutkimuksiin. Äiti ja anoppi tulivat välillä avuksi, ja kun korona alkoi, mies oli kotona etätöissä ja pystyi jeesaamaan vauvan kanssa.

Meri-Tuuli pystyi lähinnä seisomaan ja makaamaan, liikkuessa piti edetä hitaasti

ja varovasti. Oli kevät ja häntä harmitti, ettei hän päässyt vauvan kanssa ulos aurinkoon kärryttelemään.

– Kestin sitä 2,5 kuukautta. Sitten soitin selkäspesialistille, että nyt en enää pysty syömään tällaista määrää lääkkeitä. Tässä ei ole mitään järkeä. Kipu ja lääkkeet vaikuttivat mielialaan. Olin tosin ärsytysherkkä, kun en päässyt tekemään mitään. Se puoli yllätti.

Kävelyä ja vesijuoksua Kun Meri-Tuulin selkä kuvattiin, kuvissa näkyi selkeä välilevyn pullistuma. Kuvauksen jälkeen asiat etenivät vauhdilla.

Meri-Tuuli pääsi leikkaukseen kolmessa päivässä oman vakuutuksensa kautta.

– Yllättävän monelle on tehty vastaava leikkaus. Kaikki sanoivat, että ohjeet pitää ottaa äärimmäisen vakavasti: milloin saa lähteä liikkeelle ja mitä saa tehdä. Oli mieletöntä, kun pääsin taas liikkumaan.

Aluksi Meri-Tuuli käveli kerrostalon 4. kerroksesta alakertaan ja takaisin.

Ensimmäiselle kävelylle ulos hänet vei anoppi.

– Menin ensin 100 metriä, seuraavana päivänä 200. Tein myös kuuliaisesti fysioterapeutin antamia ohjeita.

Kuntoutusohjelmaan tuli mukaan vesijuoksu heti, kun Meri-Tuuli pystyi sinne itsenäisesti menemään.

– Joka kerta vesijuoksun jälkeen tuli sellainen olo, että on tapahtunut mieletön harppaus hyvinvoinnissa. Kun hallit koronan takia suljettiin, kävelin. Vedin joinakin päivinä kahdeksan kilometrin lenkkejä. Aina kun kävelin, mietin mitä pt oli mulle opettanut lihasten aktivoimisesta. Lisäksi ostin itselleni perussykemittarikellon, että kävely ei olisi vain löntystämistä, vaan siinä olisi tavoite.

Reipasta liikuntaa hyvällä tasolla.

Meri-Tuuli Väntsi, 41 • Helsinkiläinen kokki ja keittokirjailija.

• Tuttu esimerkiksi tv-ohjelmista Köyhät ritarit, Junior MasterChef ja Samassa liemessä.

• Kirjoittanut keittokirjat Mökin keittokirja ja Pataruokaa sekä Samassa liemessä yhdessä Pipsa Hurmerinnan kanssa.

• Harrastukset: matkustaminen, ruoanlaitto ja keramiikan tekeminen.

• Perheeseen kuuluu aviomies, kaksi lasta ja kissa.

Kun Meri-Tuulin vointi koheni, hän soitti Terhille, ja he alkoivat tehdä treeniä läheisellä ulkoliikuntapaikalla. Ja kun uimahallit taas avautuivat, Meri-Tuuli palasi vesijuoksun pariin. Hän harrastaa sitä säännöllisesti, vaikka se on hänestä maailman tylsintä puuhaa. Mutta vaikutukset ovat mahtavat.

– Kun käyn vesijuoksemassa, tuntuu kuin olisin viisi vuotta nuorempi ja vetreämpi, ja selän kivistys häviää saman tien. Se on myös liikuntamuotona tehokas, mulla lähti raskauskilot aika nopeasti.

Meri-Tuulin sääntö on, että hän vesijuoksee vähintään puoli tuntia. Halutessaan hän voi juosta enemmän, sitä ei tosin ole kertaakaan tapahtunut.

– Viimeiset 10 minuuttia on sellaista, että olen melkein raivon partaalla ja toivon, että aika menisi nopeammin. Pidän sykkeen ylhäällä ja teen intervallia.

Nyrkkeilen vedessä ja teen kiertoliikkeitä, en vain juokse. Voin suositella vesijuoksua kaikille. Ja olen myös oppinut, että kaiken ei tarvitse aina olla kivaa.

Hyvä on opettaa itsensä myös siihen.

Ideoita uidessa Uiminen on ollut Meri-Tuulille aina tärkeää. Se on hänelle luova hetki. Silloin hän esimerkiksi keksii uusia reseptejä.

Tuottoisimmillaan Meri-Tuuli kertoo olevansa illan tunneista aamuyöhön ja sitten taas aamulla.

– Mun työ on sellaista, että teen juttuja monelle asiakkaalle samanaikaisesti.

Voi olla, että pitää miettiä ruokalehteen jokin konsepti, toiselle asiakkaalle menu

ja kolmannelle muuta sisältöä. Uinti on meditatiivista, saan silloin hirveästi ideoita. Juoksen sitten pukuhuoneeseen ja kirjoitan ne nopeasti ylös muistivihkoon.

Uutta ideoidessa Meri-Tuulilla toimii irtiotto ruoka-aiheista. Jos työn alla on vaikka jokin tv-tuotanto tai keittokirja, hän ei lue ruokalehtiä tai katso Instagramista ruokasisältöä.

Joudun pakottamaan itseni liikkeelle.”

– Mun on vaikea keksiä aitoja omia ideoita, jos ajatukset pyörii jo niissä mitä näen. Siinä mielessä urheilu ja varsinkin uiminen tai jokin muu yksitoikkoinen tekeminen antaa tilaa ajatuksille.

Selkäleikkauksen jälkeen Meri-Tuuli ei harmillisesti ole pysynyt uimaan.

– Leikkauskohtaa alkaa kivistää ja pistellä. Varmaan teen jotain väärin. Aion ottaa jonkun katsomaan mun uintia ja tekniikkaa. Jokin asennossa on muuttunut tai sitten selkä ei sitä kestä. Jotain pitää korjata, että pystyn taas uimaan.

Haluan uida.

Leikkaus on rajoittanut jonkin verran myös Meri-Tuulin joogaharrastusta, johon hän on palannut yli 10 vuoden tauon jälkeen. Hän ei pysty enää tekemään taaksetaivutuksia, joten ne hän jättää väliin tai tekee liikkeet eri tavalla omaa selkäänsä kuunnellen. Meri-Tuuli on iloi-

sesti yllättynyt siitä, miten pystyvä keho kuitenkin on.

– Liikkeet olivat lihasmuistissa ja yhdistin siihen vartalon käytöstä oppimani asiat. Olen joogassa nyt parempi kuin nuorena, vaikka olen isompikokoinen ja selkäni on leikattu. Ymmärrän nyt kroppaani paremmin. Kaiken sen työn ansiota, mitä olen tehnyt, olen pystyvämpi. Se oli makeeta huomata.

Ruokakuvauksia lattianrajassa Meri-Tuulin selkä ilmoittelee itsestään silloin, kun hänellä on paljon töitä. Selkää kivistää, jos hän tekee töitä huonossa asennossa. Vaivaa onneksi korjaantuu esimerkiksi kävelyllä.

– Kuvauspäivät ovat rankkoja, 14-tuntisia ja sisältävät kantamista. Ennen vakio oli se, että seuraavana päivänä olin vuoteenoma ja joka paikkaan särki, erityisesti selkään.

Seisominen ei ole Meri-Tuulille ongelma. Kantaminen on. Tavara-arkut ovat niin isoja, ettei niiden kanssa pysty kyykkäämään, koska polvet osuvat niihin.

Nykyään pitkien työpäivien jälkeen fiilis on Meri-Tuulin mukaan sellainen, että töitä on tehty ja kahvia kuluu, mutta särkyä ei enää ole. Hän kokee olevansa nyt paljon paremmassa kunnossa kuin viisi vuotta sitten.

Nostamiset Meri-Tuuli tekee nykyisin enemmän ajatuksella. Roudaamista rankempia ovat kuitenkin työasennot, sillä ruokia kuvataan aika lailla lattian tasolla, jolloin kameran ei tarvitse nousta kovin

➠ Hyvä Selkä 2/2022

7

➠ ylös ja sen asetuksia voi helposti säätää.

Lisäksi kuvauspaikalla on paljon muuta rekvisiittaa ja ympärillä useampia ihmisiä, joita pitää väistellä.

– Siinä sitten tiputat ruokaan pipetillä jotain jossain todella oudossa asennossa lattianrajassa. Sitä ei oikein voi tehdä ergonomisemmin.

Voin suositella vesijuoksua kaikille.”

Haaveammatissa Kokki on aina ollut Meri-Tuulin haaveammatti. Hän on työskennellyt ravintolaalalla yläasteikäisestä asti. Vanhemmat sanoivat, että lukio pitää ensin käydä ja sitten päättää.

– Olin Kotipizzassa ensin tet-harjoittelussa ja sitten mua pyydettiin kesätöihin. Se oli ihanaa, kun sai joka päivä pizzaa ja limua töissä. Mä rakastin sitä työtä ja musta tuli pikkuhiljaa pizzanpaistaja.

Meri-Tuuli kertoo, että hän nauttii ruuan tekemisestä ja asiakaspalvelusta.

– Se on ollut mulla aina verissä. Kaikki asiat, joita olen opiskellut ja joista olen haaveillut, ja myöskin asiat, missä olen luontaisesti hyvä, yhdistyvät ruuassa kivalla tavalla.

Nuorena Meri-Tuuli haaveili myös olevansa taiteilija tai mainosalalla.

– Jännästi elämä on vienyt siihen, että pääsen nyt tekemään töitä niiden ammattien kanssa, joista olen haaveillut.

Myös ruuan laittaminen ja kuvien tekeminen on visuaalista. Siinä täytyy miettiä värejä ja lautasten malleja, muotoja ja kompositiota, esimerkiksi missä kohdassa on dippikippo ja riiteleekö sen väri lautasen kanssa.

Kokin ammatti on raskas. Meri-Tuulin vinkki nuorille onkin hankkia jokin liikuntaharrastus.

– Varsinkin ravintolakeittiössä, missä päivät ovat pitkiä, voi olla vaikea sovittaa liikuntaharrastusta, mutta hyvä oli-

si olla jokin oma juttu irrallaan keittiöympäristöstä. Se tekee mielelle hyvää ja myös fyysinen jaksaminen on parempaa.

Meri-Tuulin oma palautumiskeino työstä on keramiikan tekeminen. Hän tekee käytännöllisiä eläinaiheisia esineitä. Hän on tehnyt myös funktionaalisen esineen, jolla voi helpottaa migreeniä ja painaa akupisteitä tai pitää sitä selän alla kipua lievittämässä.

– Keramiikan tekeminen on ihanaa vastapainoa. Voin vaikka neljä tuntia tehdä jotain juttua ja todeta sitten lopuksi, että tämä on ihan hirveä, muussata sen ja mennä himaan. Omassa työssä tulostavoite ja asiakkaiden odotukset ovat kovat.

Keramiikkaa voin tehdä ilman painetta.

Toinen Meri-Tuulin intohimo on podcastien kuuntelu. Häntä kiinnostavat muun muassa murhat sekä ruoka ja ravintola-ala.

– Ulkopuolisesta mun työ saattaa kuulostaa monipuoliselta ja vaihtelevalta.

Musta se tuntuu ihan perusduunilta. Päivät ovat erilaisia, mutta en ehkä olisi kestänyt sellaista, että tekisin joka päivä samaa. Kaikkea mun tekemistä yhdistää ruoka. Se on hauskaa. 

Frittata Frittata eli uunimunakas on ihanaa aamiaisruokaa. Frittatan voi myös ottaa evääksi töihin tai retkelle, se maistuu hyvin kylmänäkin.

PERUSOHJE 8:LLE 10 kananmunaa 1 tl suolaa mustapippuria Laita uuni kuumenemaan 160 asteeseen. Riko kananmunat kulhoon, sekoita niiden rakenne rikki, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada leivinpaperilla vuorattuun, noin 30 x 10 cm:n kokoiseen leipävuokaan tai pieneen uunivuokaan.

Kaada vuokaan tilkka munaseosta ja lisää kerros haluamiasi täytteitä. Vuorottele näin, kunnes kaikki ainekset on käytetty.

Paista frittatta uunissa kypsäksi, noin 40 minuuttia. Kypsyyden tunnistaa, kun taputtaa kämmenellä frittataa keskeltä – kypsä frittata ei hytise tai painu sisään vaan on napakka kuin pomppulinnan kylki!

Anna frittatan levähtää huoneenlämmössä ennen kuin leikkaat sen annospaloiksi ja tarjoat. Kypsä frittata säilyy jääkaapissa kolme päivää.

Katso kolme herkullista täytevaihtoehtoa frittataan ja muita reseptejä osoitteessa meri-tuuli.fi.

8

Hyvä Selkä 2/2022

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

98 % kokee Selkäkanavan hyödylliseksi SELKÄLIITON selän hyvinvoinnin verkkopalvelussa Selkäkanavalla vieraili viime vuonna yli 1,1 miljoonaa selän ja niskan itsehoidosta kiinnostunutta. Tuoreen kävijäkyselyn mukaan sivuston tarjoama tieto koetaan hyödylliseksi, ja sitä myös suositellaan muille.

Vuoden alussa tehdyn Selkäkanavan kävijäkyselyn mukaan peräti 98 prosenttia vastaajista koki sivuston tarjoaman tiedon hyödylliseksi, ja 60 prosenttia vastaajista kertoi, että on suositellut Selkäkanavaa jollekin toiselle.

Sivustolla yli viisi kertaa kertoi vierailleensa 66 prosenttia vastaajista, ja lähes 29 prosenttia oli käynyt sivustolla 2–5 kertaa ja noin 5 prosenttia vastaajista oli sivulla ensikertalaisia.

Yleisimmät aiheet, joista vastaajat hakivat tietoa sivustolta, olivat liikunta- ja rentoutumisharjoitukset sekä selkäkipu ja selän hoito.

Verkkokyselyyn vastasi 101 Selkäkanavan käyttäjää.

Oletko kokenut sivuston tarjoaman tiedon hyödylliseksi?

”Erittäin hyödyllistä tietoa mukavassa muodossa.” ”Jumppaohjeet ovat todella hyviä.” ”Sivusto on erittäin hyödyllinen työkalu fysioterapeutin ja kuntoutuksen työssä.”

Tietoa selän ja niskan itsehoidosta on saatavilla myös sosiaalisessa mediassa.

Seuraa Selkäliittoa ja Selkäkanavaa Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!

In memoriam – Pirkko Heino (1950-2022) Selkäliiton aiempi pitkäaikainen puheenjohtaja Pirkko Heino kuoli 22. maaliskuuta 2022.

PIRKKO HEINO aloitti vuonna 1998 Selkäliiton hallituksen jäsenenä ja toimi varapuheenjohtajana 2000–2007. Vuosina 2007–2015 hän toimi liiton puheenjohtajana. Heino oli ansiokkaasti kehittämässä Selkäliiton toimintaa aloittamalla selkäneuvontatoiminnan valtakunnallisen Selkäneuvoja-projektin (2003–2006).

Hänen puheenjohtajakaudellaan aloitettiin ja saatettiin päätökseen mittava projekti, jossa luotiin selän itsehoitoa edistävä verkkopalvelu Selkäkanava.fi.

Lisäksi Heinon kaudella liiton jäsenyhdistyksiä on alettu tukea muun muassa toimintatonniavustuksilla.

Selkäliiton lisäksi Pirkko Heino on vaikuttanut voimakkaasti alueellisesti monissa yhdistyksissä. Turun Seudun

Selkäyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi aina vuodesta 1993 kuolemaansa saakka.

Lehden tekeminen oli hänelle mieluisaa ja hän toimi päätoimittajana sekä Selkäliiton Hyvä Selkä -lehdessä että

Turun Seudun Selkäyhdistyksen Selkälehdessä. Hänen päätoimittaja-aikanaan Selkäliiton jäsenlehteä uudistettiin ja lehden nimi vaihdettiin Hyvä Selkä -lehdeksi.

Selkäyhdistys haki ansiokkaalle puheenjohtajalleen Selkäliiton kultaista ansiomerkkiä ja se luovutettiin hänelle yhdistyksen 20-vuotisjuhlassaan 20.11.2004. Selkäliitto puolestaan haki Pirkko Heinolle SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kultaista ansiomerkkiä pitkäaikaisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta. Ansiomerkki luovutettiin hänelle Selkäliiton syyskokouksen yhteydessä 22.11.2015. Samaisessa kokouksessa luovutettiin myös Selkäranka-palkinto ansiokkaasta työstä selkätietouden ja Selkäliiton toiminnan edistämiseksi.

Pirkko Heino oli koko sydämestään järjestöihminen ja hänen tietotaitonsa on korvaamatonta.

Teksti: Kirsi Töyrylä-Aapio Kuva: Turun TULE-tietokeskus

Hyvä Selkä 2/2022

9

Asiantuntija-artikkeli

Tuki- ja liikuntaelinoireisena suoraan fysioterapeutin vastaanotolle

Tuki- ja liikuntaelinoireen eli tule-oireen ensisijainen fysioterapeutin vastaanotolle. Näin ollen hoitoon hakeutuminen on vielä joustahoitomuoto on fysioterapia. Sosiaali- ja terveyskesvampaa. Enenevissä määrin fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa on kuksissa tule-potilaiden hoidossa on jo vuosia ollut myös työterveyshuollossa työfysiotekäytössä fysioterapeutin suoravastaanottomalli. Se rapeutin toteuttamana. Työterveysasitarkoittaa sitä, että tule-potilas saa ajan suoraan akas voi varata itse suoraan ajan työfysioterapeutille. fysioterapeutin vastaanotolle hoitajan tekemän hoidontarpeen arvioinnin tai sähköisen oirearviKyselyyn vastanneet olivat pääasiassa perusterveydenFysioterapeutti ja lääkäri oinnin (Omaolo) kautta.

Tukija liikuntaelinoireista huollon organisaatioita (87 %), tiiviissä mutta vastauksia saatiin tettiin kesä-elokuussa 2018 strukturoiyhteistyössä selkä-, niska-,myös olkapääja polvikivut. (11Suoravastaanottoa erikoissairaanhoidosta %) sekä paikoista, joissa fysiomakkeella,yleisimpiä joka sisälsi ovat monivalintakysytoteuttaville

yksen toteutus

ia kysymyksiä. Vastausaikaa kyselyyn oli PITKITTYNEESEEN KIPUUN liittyy ai. Kysely luotiin Questback-ohjelmaan ja na jonkin asteista stressaantumista. Liähetettiinsäksi sähköpostitse 204:lle fysioteuseimmilla pitkäaikaiskivuliailla lle tai vastaavalle fysioterapeutille. on psyykkistä kuormittuneisuutta.KyJos henkiset voimavarat ovat kipuun sopeuiin kaikkien kuntien tai kuntayhtymien tumiseen riittämättömät tai taustalla on huollon (terveyskeskukset ja alue- sekä työstämättömiä psyykkisiä haasteita, kufysioterapian esimiehiäkokemuksia tai vastaavia fyten traumaattisia tai ajankohtaisia vastoinkäymisiä muilla elämän Kysely tehtiin valtakunnallisesti.

alueilla, voi kehittyä psyykkistä oireilua.

Suoravastaanotolla fysioterapeutti li jaettu neljään aihealueeseen: suoratekee asiakkaalle kliinisen tutkimukminnan käynnistäminen, toiminnandiagnoototeusen, laatii fysioterapeuttisen sin ja ohjaa sopivat harjoitteet. Lisäksi ossa, suoravastaanottofysioterapeuttien hän antaa omahoito-ohjeita lääkkeetavastaanottofysioterapeuttien palkkaus. tömistä kivun hoidon keinoista, opastaa käsikauppakipulääkkeiden käytössä ja kirjoittaakysymysten tarvittaessa sairauslomaa. ysoitiin avoimien osalta aiFysioterapeutilla on aina tarvittaessa ä sisällönanalyysilla. Monivalintakysymahdollisuus konsultoida lääkäriä suot analysoitiin tilastollisesti aikana. ja tuloksista ravastaanottokäynnin nssit sekä prosenttiosuudet.

Suomen Fysioterapeutit selvitti suoravastaanottotoiminnan yleisyyttä Suo-

set

perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on yhdisterapeuteille suositellaan vähintään 15 messa Toimintaa tettyvuonna (2 %) 2018.

(Taulukko 1). oli sil- opintopisteen laajuista täydennyskou-

loin jo yli puolessa kunnistamme ja se lutusta, jotta osaaminen on riittävää haon käytössä laajasti muun muassa Poh- vainnoimaan lääkärin vastaanottoa vaajois-Karjalan Siun sotessa, Etelä-Karjalan tivat oirekuvat ja ohjeistamaan kipulääkEksotessa ja Keski-Suomen sairaanhoi- keiden oikeanlaisessa käytössä. Ennen topiirin alueella. Fysioterapeutin suora- toiminnan aloittamista fysioterapeutti vastaanotto löytynee jokaiselta tulevalta saa organisaation lääketieteellisestä hoihyvinvointialueelta, niin paljon hyvää dosta vastaavalta lääkäriltä valtuutuktoiminnasta on kuultu niin asiakkailta, sen suoravastaanottotehtävässä toimilääkäreiltä kuin fysioterapeuteiltakin. on miseen ja sisältöön.

Suoravastaanottotoiminta käytössä erittäin laajasti Suoravastaanottoa on joillakin paikFysioterapeuttien ja lääkäreiden yhkunnissa ja kuntayhtymissä. onjos fysiokakunnilla tehostettu ajanvarauksetto-Usealla teistyö paikkakunnalla on sujuvaa varsinkin, myös suunnitteilla toimintatavan aloittaminen lähivuosi-sijaitsee maksi päiväpoliklinikkamalliksi, jossa terapeutin vastaanottohuone tule-oireinen voi mennä arkisin terveyslääkärivastaanottojen läheisyydessä. na. Kuviossa 1 kuvataan tarkemmin suoravastaanottotoiasemalle ja ottaa vuoronumeron suoraan Näin fysioterapeutti pystyy tarvittaes-

4.1.

Suoravastaanottotoiminnan toteutuminen kunnissa

minnan toteutumista.

Kuvio 1.

Suoravastaanottotoiminta kunnissa (n=177)

”Fysioterapeutilla on aina tarvittaessa mahdollisuus konsultoida lääkäriä suoravastaanottokäynnin aikana.”

ttiin 204:lle vastaanottajalle ja vastaukäaikaan mennessä yhteensä 135, vasta6. Yksi vastaus poistettiin päällekkäisyy10 Hyvä Selkä 2/2022 en aineiston analysointia. Kyselyn lisäksi ä vielä 43 paikkaan sähköpostitse ja pu-

Kyselyyn vastasi moni suuri kuntayhtymä, joiden sisällä suoravastaanotto toimii useassa kunnassa. Suoravastaanottotoiminta on käytössä jo 151 kunnassa Manner-

Asiantuntija-artikkeli Kuva: Freepik

”Tule-potilaat pääsivät nopeammin hoitoon ja olivat tutkimusten mukaan tyytyväisiä ja saivat avun kipuun.”

sa konsultoimaan lääkäriä muun muassa reseptikipulääkkeistä, jatkotutkimusten tarpeellisuudesta ja yksityisen puolen fysioterapialähetteestä. Fysioterapeutin suoravastaanoton tarkoitus on tarjota tule-potilaalle oikea-aikainen ja vaikuttavin hoito.

Nopeammin hoitoon Sekä kansainvälisissä että kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, että potilasturvallisuus ei heikentynyt fysioterapeutin suoravastaanottomallissa. Tulepotilaat pääsivät nopeammin hoitoon ja olivat tutkimusten mukaan tyytyväisiä ja saivat avun kipuun, eikä hoidon jat-

kuvuus heikentynyt.

Osalla tule-potilaista on ollut vääriä mielikuvia fysioterapiasta ennen ensikokemusta, esimerkiksi saatetaan luulla, että kovassakin selkäkivussa lähdetään tekemään kovaa hikitreeniä. Oikeasti ensikäynnillä haetaan asiakkaan kanssa sopivia liikkeitä ja asentoja, jotka helpottavat kipua ja mahdollistavat päivittäisen toiminnan ja edistävät toimintakykyä.

Toinen uskomus on se, että tule-oireissa tulisi nopeasti tutkia esimerkiksi selkäranka röntgen- tai magneettikuvauksella. Näin tulee tehdä vain pienessä osassa tule-oireita. Kuvantamislöydöksillä pystytään harvoin todentamaan kivun syy. Usein löydökset, kuten rap-

Suoravastaanottotoiminta • • • • • •

Tule-suoravastaanottotoiminnassa asiakas voi hakeutua suoraan fysioterapeutille lääkärissä käynnin sijaan.

Suoravastaanotto on ollut käynnissä Suomessa jo yli 10 vuoden ajan.

Suoravastaanottotoimintaa on yli 150 kunnassa ja sen aloittaminen on suunnitteilla noin 50 paikkakunnalla.

Suoravastaanottotoimintaan on kouluttautunut julkisella sektorilla noin 470 fysioterapeuttia.

Suoravastaanotolla pyritään nopeuttamaan asiakkaan hoitoon pääsyä, vähentämään lääkärivastaanottojen jonoja, lyhentämään sairauspoissaoloja ja alentamaan kustannuksia.

Yleisimpiä suoravastaanoton poissulkukriteereitä eli syitä ohjata asiakas lääkärille ovat esimerkiksi akuutti trauma tai tapaturma, kuume, alle 18 vuoden ikä, muut sairaudet (mm. syöpä, osteoporoosi, vaikea dementia) ja virtsan/ulosteen pidätyskyvyttömyys.

Lähde: Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan nykytila Suomessa, Suomen Fysioterapeutit ry, 2018.

peumamuutokset tai välilevypullistuma, saavat potilaan huolestumaan ja siten usko kuntoutumiseen saattaa vähentyä.

Samoin kipupiikeistä ja muusta lääkehoidosta on usein vähäinen ja lyhytaikainen apu kipuun, kun taas fysioterapeutin ohjaama harjoittelu on todettu vaikuttavaksi hoitokeinoksi useisiin tule-oireisiin.

Tukea ryhmätoiminnasta Tärkeää tule-potilaan fysioterapian onnistumisen kannalta on se, että potilas tulee kuulluksi ja kohdatuksi oikeiden harjoitteiden saamisen lisäksi. Toinen tärkeä asia potilaan kannalta on seuranta joko läsnä- tai etävastaanottona tai ryhmätoiminnassa. Näin kannustetaan tule-potilasta toteuttamaan harjoittelua säännöllisesti. Ryhmän tuoma etu on se, että siellä voi jakaa omia kokemuksia tule-kivusta saman kokeneiden kanssa harjoittelun lomassa.

Fysioterapeutin suoravastaanotto on käytössä laajasti maassamme. Lääkärit ja hoitajat pitävät toimintamallia hyödyllisenä ja suoravastaanotolla asioineet potilaat ovat tyytyväisiä toimintaan. Fysioterapeutit ovat tyytyväisiä siihen, että tule-potilaan fysioterapian aloittaminen ei enää viivästy. Tervetuloa suoraan fysioterapiaan!

Anu Pollari fysioterapeutti, palveluvastaava, Perusturvaliikelaitos Saarikka

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 2/2022

11

Asiantuntija-artikkeli

Luukatoa eli osteoporoosia voi ehkäistä Terve luu ei murru tavallisessa kaatumisessa saati itsestään ilman tapaturmaa. Osteoporoosi eli luukato on sairaus, jossa luusto haurastuu niin, että luunmurtumia tulee helposti.

OSTEOPOROOTTINEN LUUSTO on Suomessa arviolta 300 000 – 400 000 ihmisellä, ja suuri osa näistä ei sitä itse tiedä.

Osteoporoottisia luunmurtumia tapahtuu vuosittain 30 000 – 40 000. Tavallisimpia ovat ranne-, olkaluu- ja nikamamurtumat sekä lonkkamurtuma.

Osteoporoosi voi tulla kenelle tahansa, mutta jos olet rakenteeltasi vankka (”suuret luut”), kasvuiässä ravitsemus on ollut hyvä (erityisesti kalsiumin ja Dvitamiinin saanti) ja olet liikkunut elämäsi aikana paljon, et saa osteoporoosia, ellei jokin sairaus syö luustoasi huonoon kuntoon. Toisaalta hentoluiseksi syntynyt, maidottomalla ruokavaliolla ollut ja D-vitamiinin puutteesta kärsinyt saattaa saada osteoporoosin jo suhteellisen nuorella iällä. Koska perinnölliset seikat (ruumiinrakenne yms.) vaikuttavat osteoporoosin riskiin, on ymmärrettävää, että jos vanhemmilla tai sisaruksilla on todettu osteoporoosi, ja erityisesti, jos heillä on ollut nikama- tai lonkkamurtuma, kannattaa itsekin miettiä oman luustonsa terveyttä.

Nikaman kasaanpainuma voi löytyä sattumalta Useimmiten luunmurtuma syntyy hauraaseenkin luuhun vasta vamman yhteydessä. Tavallisessa kaatumisessa ei terve luu yleensä murru, mutta osteoporoosin haurastama luu murtuu. Joskus luu voi murtua täysin ilman tapaturmaakin, esi12

Hyvä Selkä 2/2022

Kuva: Shutterstock

merkiksi nikama voi painua kasaan. Joskus nikaman kasaanpainuma todetaan aivan sattumalta esimerkiksi sydämen ja keuhkojen röntgenkuvauksen yhteydessä. Toisinaan tällainen kasaanpainuma eli kompressiomurtuma löytyy, kun

”Luuntiheysmittauksella voidaan varmistaa, että kyseessä on osteoporoosista johtuva kompressiomurtuma.” röntgen- tai magneettitutkimuksella etsitään syytä pitkittyneelle selkäkivulle.

Kipu on voinut alkaa pienen tapaturman, esimerkiksi vääränlaisen taakan noston tai tuolin ohi istahtamisen seurauksena tai aivan omia aikojaan.

Usein nikamamurtuman toteaminen viivästyy tarpeettoman pitkään ja johtaa osteoporoosin diagnoosin ja hoidon viivästymiseen sekä aiheuttaa epätietoisuutta kivuliaalle potilaalle hänen vaivojensa syystä. Lääkärit ovat valitettavan hyvin oppineet sen tutkimustietoon perustuvan ohjeen, ettei selän röntgenkuvaus paranna ketään eikä äkillisestä selkäkivusta kärsivän nuoren henkilön selkää tule röntgenkuvata.

Suosituksen mukaan röntgenkuva on kuitenkin silloin tarpeen, kun on merkkejä vakavista selkäsairauksista. Osteoporoottinen nikamamurtuma on yksi näistä vakavista selkäsairauksista, mutta siitä ei välttämättä usein ole muuta merkkiä kuin yli 50 vuoden ikä. Toisin sanoen yli 50-vuotiaan selkäkipuisen selkä kannattaa röntgenkuvata ja itse pidän sitä tärkeänä silloin, kun kipu on uudenlainen – monellahan on jo aiemmin joskus ollut selkäkipujaksoja ja siten on vertailukohta olemassa, tai sitten, kun kipu kestää poikkeuksellisen pitkään – rajana voisi olla vaikka kuuden viikon

Asiantuntija-artikkeli

”Hyvällä omahoidolla voidaan puolittaa todennäköisyys saada luunmurtuma.”

logisten murtumien, kuten syövän etäpesäkkeet, poissulkemiseen. Osteoporoosin toteamisen jälkeen poissuljetaan laboratoriokokein luustoa heikentävät sairaudet ja aloitetaan hyvä perus- eli omahoito.

Liike lujittaa luuta kesto, jolloin puhutaan subakuutista eli puoliäkillisestä selkäkivusta.

Kompressiomurtumassa selkäkipu helpottuu makuulla Kun nikaman kasaanpainuma eli kompressiomurtuma todetaan, jatkuu selkäkivun hoito ennallaan. Tyypillistä nikamakompressioon liittyvälle selkäkivulle on se, että se helpottuu makuuasennossa, saattaa tuntua taas kylkeä kääntäessä sekä heti ylös noustessa. Pidemmän kävelyn aikana kipu myös usein pahenee.

Hermojuuripuristus tai selkäytimen puristustila alaraajoihin säteilevine kipuineen ja lihasvoiman heikkenemisineen on onneksi hyvin harvinaista.

Kipulääkkeillä on vain vähän vaikutusta tähän liikkeessä tuntuvaan kipuun, mutta niistä voi olla apua niin, että pystyy nukkumaan. Tukiliivistä saattaa joskus olla hyötyä ja apua liikkumisessa.

Luuntiheysmittauksella voidaan varmistaa, että kyseessä on osteoporoosista johtuva kompressiomurtuma, ja joskus tarvitaan muita kuvantamisia muiden pato-

Omahoitoon kuuluu liikkeellä oleminen.

Kaikki liikkuminen vähentää kaatumisen todennäköisyyttä. Luuta lujittaa sellainen liike, missä on iskuja, suunnanmuutoksia ja tärähdyksiä (juoksu, hyppely, tanssi, aerobic, pallopelit, sauvakävely, jne.) tai missä lihas vääntää luuta (kuntosali, jumppa). Jotta tämä luonnon oma luuta vahvistava mekanismi voi toimia, täytyy saatavilla olla riittävästi raakaainetta luun lujittamiseen. Tämä raakaaine on kalsium eli kalkki. Sitä saamme ravinnosta, erityisesti maitotuotteissa kalsiumia on runsaasti. Maidotonta ruokavaliota noudattava voi korvata maitotuotteiden kalsiumia esimerkiksi kasviperäisillä ”maitojuomilla”, joihin on lisätty kalsiumia. Jos tämäkään ei onnistu, on tarjolla kalsiumtabletteja. Kalsiumin ihanteellinen saanti luuston terveyden kannalta on 1 000 – 1 500 mg päivässä.

Jotta tämä ravinnon kalkki olisi luuston käytettävissä, se täytyy saada imeytymään suolistosta ja tämä taas vaatii D-vitamiinia. Käytännössä kaikki suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinia myös purkista, mutta tarve vaihtelee noin 10–200 µg päivässä. Kullekin oikea määrä löytyy

Osteoporoosi • • • •

•

Arviolta 300 000 – 400 000 suomalaisella on osteoporoottinen luusto.

Osteoporoottisia luunmurtumia tapahtuu vuosittain 30 000 – 40 000.

Osteoporoosia voi esiintyä kaikenikäisillä naisilla ja miehillä.

Suurin riski sairastua osteoporoosiin on vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, koska estrogeenituotannon hiipuminen vaihdevuosi-iässä kiihdyttää luumassan menetystä.

Osteoporoosia ja murtumia voi ehkäistä säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ruokavaliolla ja nauttimalla riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia.

Lisätietoa osteoporoosista ja tukea omahoitoon osoitteessa luustoliitto.fi.

vain tarkistamalla oma D-vitamiinitaso verikokeella.

Tarvittaessa avuksi lääkehoito Hyvällä omahoidolla voidaan puolittaa todennäköisyys saada luunmurtuma eli se on erittäin tehokasta, mutta hyödyn saaminen vie vuosia aikaa ja siksi saatetaan joutua tätä tehostamaan ja nopeuttamaan lääkehoidolla.

Lääkehoidolla luustoa voidaan lujittaa nopeasti, kun perushoito on kunnossa: ”muurari kannattaa kutsua paikalle vasta, kun on tarpeeksi rakennusaineita eli tiiliä (= kalkki) ja laastia (= D-vitamiini)”.

Nykyisillä lääkehoidoilla voidaan uuden murtuman vaara pienentää murto-osaan aiemmasta. Käytössä on kolme luulääkeryhmää: bisfosfonaatit (tabletti kerran viikossa tai kerran kuussa tai infuusio laskimoon kerran vuodessa), denosumabi (ihonalainen injektio kahdesti vuodessa) ja teriparatidi (ihonalainen injektio kerran päivässä). Lisäksi joskus naisilla hormonikorvaushoito riittää vahvistamaan luustoa. Kun osteoporoosia sitten hoidetaan perushoidolla tai sen lisäksi lääkehoidolla, voidaan hoidon tehoa seurata luuntiheysmittauksella. Yleensä ensimmäinen mittaus tehdään kahden vuoden hoidon jälkeen ja jatkossa 3–5 vuoden välein.

Kaikkein paras hoito osteoporoosissakin on ennaltaehkäisy. Jos liikkuu paljon ja pitää huolen riittävästä kalsiumin ja Dvitamiinin saannista, säilyy luustokin lujana ja on ”varaa” siihen, että se vuosien kuluessa kuitenkin pikkuhiljaa heikkenee.

Jos taas lähisukulaisilla on ollut nikamatai lonkkamurtuma tai tietää sairastavansa osteoporoosia aiheuttavaa sairautta, kannattaa tehdä luuntiheysmittaus ja arvioittaa oma murtumavaaransa – lääkehoito voi joskus olla tarpeen myös ennen ensimmäistä murtumaa.

Ari Rosenvall yleislääketieteen erikoislääkäri, CCD, Osteoporoosiklinikka, Mehiläinen Ympyrätalo

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 2/2022

13

Usein kysyttyä selkäkivusta, osa 2

Jopa 80 prosenttia suomalaisista kokee selkäkipua elämänsä aikana. Selkäoireet ovat myös yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin. Kokosimme usein kysyttyjä kysymyksiä selkäkivusta.

Niihin vastasi Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola.

1. Onko selkävaivoihin olemassa geneettistä taipumusta?

Perintötekijöillä on vahva yhteys selkäkipujen ilmaantumiseen. Yksittäisten geenien osuus on kuitenkin hyvin pieni, eikä yhtä selkäkipua aiheuttavaa tai sille altistavaa geeniä ole olemassa.

Kyseessä on monien geenien yhteisvaikutus. Myös ns. epigenetiikalla eli geenien aktiivisuuden säätelyllä on merkitystä kipujen ilmaantumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka omia geenejään ei voi valita, geenien toimintaan voi vaikuttaa. Omalla käyttäytymisellään ja suotuisilla elintapavalinnoilla jokainen voikin ns. neutraloida huonojen geenien vaikutusta. Selkäkivun ehkäisyssä ja sen hoidossa keskeistä olisi perusterveet elintavat, kuten monipuolinen terveellinen ravinto, ylipainon välttäminen, tupakoimattomuus, säännöllinen liikunta sekä riittävä uni. Myös henkinen hyvinvointi on tärkeä osa kiputilojen ehkäisemistä ja niistä toipumista.

2. Mikä aiheuttaa välilevyongelmat?

Erilaiset välilevyn kulumamuutokset kuuluvat luonnolliseen ikääntymiseen, mutta niitä voi esiintyä jo hyvin nuorillakin henkilöillä. Suurin osa tällai14

Hyvä Selkä 2/2022

sista muutoksista on kuitenkin täysin oireettomia.

Välilevyrappeuma on yhteisnimitys välilevyn ja sitä ympäröivien rakenteiden erilaisille kulumamuutoksille. Kyseessä on useimmiten normaaliin ikääntymiseen liittyvä ilmiö eikä sairaus. Rappeuman luonnollinen kulku on useimmiten hyvänlaatuinen ja myös kipuja aiheuttavien rappeumamuutosten oireilu vähenee vuosien kuluessa itsestään. Suurin osa välilevyrappeumista on kuitenkin täysin oireettomia.

3. Mistä iskiasvaivat johtuvat?

Iskias on tyypillisesti seurausta lanneselän välilevyn pullistuman aiheuttamasta hermojuuren puristus- tai ärsytystilasta.

Iskias aiheuttaa tavallisesti säteilyoireita toiseen alaraajaan, kuten pakaraan, takareiteen, reiden ulkosivulle, sääreen ja/tai jalkaterään asti. Alaraajassa voi ilmetä iskiaksen oireina myös puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Kipua voi tuntua myös selässä, mutta pääasiallisesti iskiaskipu oireilee jalassa. Kevyt liikkuminen, kuten kävely ja muu aktiivisuus, helpottaa yleensä oireita.

Sen sijaan istuminen ja muu paikallaan olo voi pahentaa oireilua. Tavallisesti iskias paranee itsestään 1–3 kuukaudessa.

4. Mistä tietää, milloin on syytä mennä lääkäriin?

Jos selkäkipuun liittyy sietämätöntä kipua, jalan lihaksissa ilmenee lihasheikkoutta tai tuntopuutoksia, virtsaaminen ei onnistu ja peräaukon sekä sukupuolielinten alueella ilmenee tunnottomuutta, on syytä hakeutua lääkäriin. Nämä oireet viittaavat ns. ratsupaikkaoireyhtymään, joka vaatii kiireellistä leikkaushoitoa. Ratsupaikkaoireyhtymä on kuitenkin erittäin harvinainen.

Lisäksi jos selkäkipuun liittyy jotain muita poikkeavia oireita, kuten yleisvoinnin heikkenemistä, kuumeilua, pahoinvointia tai oksentelua, painon putoamista tai vatsa- ja/tai rintakipua on syytä hakeutua lääkäriin. Tällöin selässä tuntuva kipu voi olla oire jostakin sisäelinperäisestä sairaudesta tai vaivasta.

Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.

5. Millaisia vääriä uskomuksia selkäkipuun liitetään?

Selkäkipuun liittyy muun muassa paljon sellaisia uskomuksia, että selkää pitäisi jotenkin varoa tai säästellä, kun se on kipeä. Ensimmäisinä selkäkipupäivinä selän kuormituksen keventäminen on järkevää, mutta silloinkin varsinaista vuodelepoa tulisi välttää ja pyrkiä liikuskelemaan kevyesti kivusta huolimatta.

Moni myös varoo selän käyttöä tai sen taivuttelua selkäkipujakson jälkeen siinä pelossa, että jokin tai jotkin tietyt liikkeet olisivat selälle haitallisia. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan selän liiallinen varominen ja turha jännittäminen on haitallista ja se voi aiheuttaa selän kipeytymistä sekä hidastaa selkäkivusta toipumista.

Selkäkipu ei myöskään johdu ns. huonosta ryhdistä, notkoselkäisyydestä tai ikääntymisestä. Selkäkipu on hyvin yleinen vaiva ja sitä voi esiintyä kaiken ikäisillä. Onneksi kuitenkin vain hyvin harvoin on kyse mistään vakavasta. Selkäkipu onkin suurimmaksi osaksi kohtuullisen lyhytkestoista ja ohimenevää.

Lisää tietoa selästä ja sen itsehoidosta löydät Selkäkanava.fi-sivustolta.

Sote-uudistus:

Aluevaltuustot aloittivat toimintansa UUSIEN HYVINVOINTIALUEIDEN aluevaltuustot aloittivat toimintansa 1. maaliskuuta 2022. Aluevaltuustojen ensimmäisten tehtävien joukossa on muun muassa hyvinvointialueensa hallintosäännön ja alueen toimintaa linjaavien asiakirjojen, kuten hyvinvointialuestrategian, valmisteleminen.

Hyvinvointialueita ja järjestöjä yhdistää sama tavoite – alueen ihmisten hyvinvointi. Siksi järjestöjen osaamista ja asiantuntemusta kannattaa hyödyntää niin hyvinvointialueen sosiaali-, terveysja pelastuspalveluissa kuin hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämisessäkin.

Järjestöt ovat usein se taho, joka välittää heikoimmassa asemassa olevien ja paljon palveluita tarvitsevien ihmisten ääntä eteenpäin. Järjestöillä on siten mer-

kittävä tehtävä myös hyvinvointialueen asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa.

Vaikuttamisen kärki kohti hyvinvointialueiden strategioita ja palvelupolkuja Keväällä tärkeä vaikuttamisen paikka on hyvinvointialueiden strategiat. Järjestöjen toiminta tulee saattaa osaksi hyvinvointialueiden strategioita ja järjestöjen toimintaedellytyksistä pitää huolehtia myös jatkossa.

Järjestöjen ja alueiden yhteistyölle on oltava toimivat rakenteet, jotka on määriteltävä hallintosäännössä ja joiden täytyy näkyä hyvinvointialuestrategiassa.

Hyvinvointialuestrategiassa on linjattava, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ohjaus sekä ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaa ja palvelukokonaisuuksia.

Strategioiden lisäksi tulevaisuuden tärkeä vaikuttamisen teema on järjestöjen pääseminen mukaan hyvinvointialueiden sote-palvelupolkuihin. Tässä muutostuen apuna on tiivis yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämishankkeiden väen kanssa. Järjestöjen toiminnan ja osaamisen avulla uudistuvista palveluista voidaan tehdä nykyistä ihmislähtöisempiä.

Lähteet: Soste.fi, Anita Hahl-Weckströmin blogikirjoitus Lue lisää järjestöjen sote-muutostuesta: www.soste.fi/jarjestojen-sote-muutostuki

Hae tuetulle lomalle Härmän Kylpylään Voimaa vertaisuudesta -loman tavoitteena on, että lomalaiset virkistyvät, tapaavat toisia samassa tilanteessa olevia sekä saavat vertaistuen ja lomaohjelman kautta voimavaroja arkeen. Lomalla on mahdollisuus osallistua ohjattuihin toimintatuokioihin oman jaksamisen ja toimintakyvyn mukaisesti.

Loman sisältö Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa tai perhelomilla perhekoon mukaisissa huoneissa/huoneistoissa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö. Perhelomilla 1–3-vuotiaiden lastenhoito (4 x 2 h).

Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen loman alkua.

Loma on tarkoitettu selkäoireisille aikuisille ja heidän läheisilleen. Lomatuen hakeminen ei edellytä selkäyhdistyksen jäsenyyttä.

Lomaa haetaan sähköisellä hakemuksella tai täyttämällä paperinen hakemus ja postittamalla se MTLH:lle. Esitteitä ja hakemuslomakkeita voi tilata puhelimitse 010 2193 460 (arkisin klo 9–13) tai sähköpostilla lomat@mtlh.fi.

Lomakohde Härmän Kylpylä

Loma-aika 18.–23.09.2022

Tutustu hakuohjeisiin ja täytä hakemus osoitteessa mtlh.fi/loman-hakeminen.

Henkilömäärä

30 henkilöä

Haku päättyy 18.06.2022

Omavastuuosuudet Loman omavastuuosuus on 20 €/vrk aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä.

Hyvä Selkä 2/2022

15

8 vinkkiä

liikuntamotivaatioon 1. SUKELLA SISÄLLE

Pohdi, mikä saa juuri sinut liikkumaan? Onko liikunta sinulle omaa aikaa, iloa tuottava asia, sosiaalinen tilanne vai keino helpottaa terveyskremppoja? Tai haluatko pysyä paremmassa kunnossa, jotta jaksat olla aktiivisempi vanhempi lapsellesi?

Kaikkien ei todellakaan tarvitse pitää liikunnasta, mutta siitä huolimatta itsensä voi saada motivoitua ylös sohvan nurkasta.

Motivaatiota on helpompi ylläpitää, kun tiedostat, mitä hyvää liikunta sinulle antaa, mitkä ovat sen hyödyt. Voit myös miettiä, mitkä tekijät elämässä yleensä ovat sinulle merkityksellisiä ja kuinka säännöllinen liikkuminen tukee niitä arvoja.

2. VÄLTÄ MUSTAVAL

Jos suunnittelet käyväs nee pieleen heti ensim mia romukoppaan, vaa minen voi levon takia s Vastoinkäymisiä ja ta hyvä muistaa, että terv parempi kuin täysi liikk le, käytä lenkkiin se aik

4. LIIKU

Kaikki lii kuin tree sykkees liikunta nikin akt varsinai Tervey kattaa v kin kiinn tykseen

5. TAVO

Aseta it kein ase hyvä oll mälle tä mukset Onkin ol jotka ma ja uudet si. Muis tarvitse riittävät Tavoit konkret voi toim läheiset

Harjoitusohjeita selän ja niskan hyvi

n

Liikunta tukee selän terveyttä ja toimintakykyä.

Arkeen mahtuu kuitenkin tilanteita, jolloin liikunnan harrastaminen voi tuntua haastavalta. Toivottavasti saat näistä vinkeistä itsellesi pohdittavaa ja löydät oman tapasi liikkua.

LKOISTA AJATTELUA

si kuntosalilla neljä kertaa viikossa, ja suunnitelma memetreillä, älä lannistu. Älä heitä koko loppuviikon suunnitelan jatka suunnitelman toteuttamista normaalisti. Liikkusujua seuraavalla kerralla jopa entistä paremmin. aukoja tulee kaikille ennemmin tai myöhemmin. On myös veyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikunta on aina kumattomuus. Jos et siis ehdikään puolen tunnin kävelylka, mitä sinulla on – oli se sitten vaikka viisi minuuttia.

UNNAN KOKONAISMÄÄRÄ RATKAISEE

ikunta lasketaan! Liikkua voi yhtä hyvin puku enivaatteet päällä. Kehosi ei tiedä, nouseeko si pururadalla vai työpaikan portaissa. Ajattele osana arkea, älä erillisinä suorituksina. Pietiivisuus päivittäin voi olla tärkeämpää kuin inen treenaaminen. ysliikuntasuosituksen mukainen liikkuminen vain noin 1–2 % koko viikon ajasta. Oleellista onnittää huomiota muuhun aikaan ja sen merkin terveydelle.

OITTEET KANNUSTAVAT

tsellesi realistisia ja mitattavia tavoitteita. Oietettu tavoite kannustaa. Osan tavoitteista on la lyhyen aikavälin tavoitteita ja osan pidemähtääviä. Uuden opettelussa positiiviset kokeovat erittäin tärkeitä, jotta motivaatio säilyy. lennaista miettiä myös päivittäisiä tavoitteita, ahdollistavat onnistumisen kokemukset usein, t tavat muuttuvat pikkuhiljaa pysyvämmiksta kuitenkin, ettei päivittäisten tavoitteiden e olla maata mullistavia. Pienetkin muutokset t. tteista voi myös kertoa lähipiirille. Puhuminen tisoi tavoitteen ja tiukan paikan tullen läheinen mia tsempparina. Aina voit myös yrittää saada t mukaan!

invointiin osoitteessa selkäkanava.fi

3. SITOUTUMISESTA SEURAA TOIMINTA

Kun olet sitoutunut uuteen toimintaan, tiukan paikan tullen on helpompi jatkaa suunniteltua toimintaa, kun ei tarvitse arpoa, tekisinkö vai en. Uuden aloittaminen on aina prosessin haastavin vaihe. Kun teet uutta asiaa tarpeeksi usein, siitä muodostuu pikkuhiljaa tapa. Jossain vaiheessa huomaat, ettei sinun enää tarvitse tehdä liikkumispäätöstä joka kerta erikseen.

6. ILOA EDISTYMISESTÄ

Kun tavoitteet on asetettu, myös seuranta on tärkeää.

Voit seurata kehittymistäsi esimerkiksi mittareiden avulla, mutta voit myös kirjata ylös tuntemuksiasi. Omat kokemukset tulevat yleensä myös nopeammin havaittaviksi kuin esimerkiksi muutokset kehossa. Tämä on tärkeää ja sopii erityisesti sellaisille ihmisille, joiden kärsivällisyys ei pysy yllä ilman konkreettisia havaintoja.

7. JAETTU ILO ON MONINKERTAINEN

Pohdi, voisiko ystävän, puolison tai ryhmän kanssa liikkuminen olla motivoivampaa kuin yksinään puurtaminen. Liikkuessasi muiden kanssa sitoudut liikkumiseen todennäköisesti paremmin, saat henkilökohtaisen tsempparin ja voitte samalla vaihtaa kuulumisia.

8. VAIHTELU TEKEE HYVÄÄ KEHOLLE JA MIELELLE

Siinä vaiheessa, kun liikkuminen on jo säännöllisempää, on hyvä miettiä liikunnan sisältöä. Vaihtelu on tärkeää niin mielenkiinnon ylläpitämisen kuin kehittymisenkin kannalta. Keho tottuu saamaansa rasitukseen ja pidemmän päälle sama tavalla toistuva harjoittelu ei enää kehitä.

Lähde: Liikkuva aikuinen -ohjelma / liikkujanapteekit.fi Kuva: Dreamstime

Tutkimustietoa

Koonnut: Maria Sihvola

Kaularangan kulumasairauden leikkaushoidot puolitoistakertaistuneet Suomessa 1999–2015 Kuva: Freepik

KAULARANGAN KULUMASAIRAUDEN leikkaushoitojen määrä Suomessa vuosina 1999–2015 on lisääntynyt puolella, selviää Anna Kotkansalon väitöstutkimuksessa. Leikkauksia tehdään erityisesti luisen juurikanavan ahtauman vuoksi ja uusintaleikkauksia tehdään jopa 13

prosentille potilaista. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä on yliopistosairaaloiden välillä yli 2,5-kertaisia eroja. Leikkausten esiintyvyyden nousu sekä sairaaloiden väliset erot liittyvät todennäköisesti leikkausindikaatioiden vakiintumattomuuteen.

Kaularankaan kehittyy normaaliin ikääntymiseen liittyviä kulumamuutoksia, kuten välilevyjen madaltumista ja pullotusta, luunokkia ja ahtaumia. Kulumamuutokset voivat aiheuttaa hermojuuren painumisen seurauksena säteilykipua, lihasvoimien heikkoutta tai puutumista yläraajoissa.

Selkäytimen painumisen seurauksena kulumamuutokset voivat aiheuttaa myös tasapainovaikeuksia ja kömpelyyttä sekä kävelyvaikeuksia. Hermojuuren tai selkäytimen painumisesta aiheutuvia oireita voidaan hoitaa leikkauksella, jonka tekniikka valitaan yksilöllisesti.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kaularangan kuluman vuoksi tehtyjen leikkausten yleisyydessä sekä leikkaustekniikoissa tapahtuneet muutokset Suomessa vuosina 1999–2015. Lisäksi tutkittiin uusintaleikkausriskiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Kaikki Suomessa vuosina 1999 – 2015 kaularangan kulumasairauden vuok-

Iskiaspotilas saa yhtä hyvän avun tähystysleikkauksesta TÄHYSTYSLEIKKAUS on vähintään perinteisen leikkauksen veroinen hoito iskiakseen, tuore tutkimus osoittaa.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.

Tulosten perusteella tähystysleikkauksella hoidettujen jalka- ja selkäkivut lievittyivät enemmän, fyysinen toimintakyky ja elämänlaatu paranivat enemmän ja potilaat pääsivät kotiin ja liikkeelle nopeammin kuin perinteisen leikkauksen jälkeen. Tämä havaittiin 12 kuukauden seurannassa.

Havaitut erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä eikä tulosten perusteella ole varmaa, ovatko ne käytännössä kuinka merkittäviä. Tulokset joka tapauksessa osoittavat tähystysleikkauksen olevan ainakin yhtä hyvä kuin 18

Hyvä Selkä 2/2022

perinteinen avoleikkaus.

Tutkimukseen osallistui 600 iskiaspotilasta, joiden oireet johtuivat välilevyn pullistumasta.

Potilaat olivat 18–70-vuotiaita ja heidät ohjattiin joko tähystysleikkaukseen tai perinteiseen leikkaukseen. Iskiasoireet olivat jatkuneet vähintään kuusi viikkoa.

Iskias on työikäisillä erittäin yleinen sairaus, ja se aiheuttaa paljon työpoissaoloja ja sairaalahoitoja. Iskiasoireella tarkoitetaan iskiashermon ärsytyksestä johtuvaa selkäkipua ja muita oireita. Oireet voivat tuntua lanneselässä ja ulottua alaraajaa alaspäin aina varpaisiin saakka. Oireisiin voi kuulua alaraajan kipua, pistelyä, tunnottomuutta

tai lihasheikkoutta. Useimmiten oireet lievittyvät itsestään, mutta pitkittyneet oireet voivat vaatia leikkaushoitoa.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Alkuperäinen julkaisu: Gadjradj PS, Rubinstein SM, Peul WC, Depauw PR, Vleggeert-Lankamp CL, Seiger A, van Susante JLC, de Boer MR, van Tulder MW, Harhang BS. Full endoscopic versus open discectomy for sciatica: randomised controlled non-inferiority trial. BMJ 2022;376:e065846. https:// dx.doi.org/10.1136/bmj-2021-065846.

Tutkimustietoa si tehdyt leikkaukset analysoitiin viranomaisrekistereistä saatujen tietojen pohjalta. Leikkausten ikävakioitu esiintyvyystiheys lisääntyi tutkimusaikana puolitoistakertaiseksi, mutta nousu tasaantui tarkastelujakson lopulla. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin kaularangan kuluman vuoksi 32 leikkausta 100 000 aikuista kohti.

Erityisesti luisen hermojuurikanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät ja luisen hermojuurikanavan ahtauma oli yleisin leikkauksen syy vuodesta 2007 eteenpäin. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä oli jopa yli 2,5-kertaisia eroja eri yliopistosairaaloiden välillä.

Erot olivat merkittävimmät luisen juuriaukkoahtauman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintyvyystiheydessä. Tutkimusaikana erityisesti kaularangan etukautta tehtävien avarrus- ja luudutusleikkausten määrä lisääntyi ja tätä tekniikkaa käytettiin 2010-luvulla yli 80 prosentissa kaularankaleikkauksista.

Myös käytetyissä leikkaustekniikoissa oli eroavaisuuksia eri yliopistosairaaloiden välillä.

Vuosina 1999–2015 kaularankakuluman vuoksi leikatuista potilaista 13 prosentille tehtiin uusintaleikkaus. Tutkimuksessa keskityttiin yli vuoden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta teh-

tyihin uusintaleikkauksiin, joiden ajateltiin edustavan kuluman etenemistä.

Näitä myöhäisiä uusintaleikkauksia tehtiin yhdeksälle prosentille potilaista.

Mediaaniaika uusintaleikkaukseen osoittautui varsin lyhyeksi sen ollessa vain 3,6 vuotta. Myöhäisistä uusintaleikkauksista jopa 75 prosenttia tehtiin ensimmäisten kuuden ja puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Uusintaleikkaukseen joutumisen todennäköisyyttä lisäsivät nuori ikä, miessukupuoli, etukautta tehty avarrus-luudutusleikkaus, luinen juuriaukon ahtauma leikkauksen syynä sekä mietojen opiaattien tai lihasrelaksanttien käyttö ennen leikkausta.

Uusintaleikkausriskissä oli 50 prosentin ero pienimmän ja suurimman riskin sairaalan välillä.

Väitöstutkimus osoitti, että kaularangan kuluman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintymistiheys lisääntyi erityisesti juuriaukkoahtauman leikkausten lisääntymisen vuoksi.

Myös selkäydinkanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät, mutta selvästi vähemmän. Muutos leikkausindikaatioissa vaikuttaisi selittävän leikkausten esiintyvyyden nousun.

Osaltaan tähän voi vaikuttaa magneettikuvauksen ja leikkausten saatavuuden paraneminen. Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuva näyttö leikkausten

vaikuttavuudesta on edelleen varsin niukkaa ja juuriaukkoahtauman diagnoosi perustuu edelleen pitkälti kliiniseen arvioon oireiden syystä, jolloin yksiköiden välille voi muodostua eroja toimintatavoissa.

Leikkaustekniikaksi vakiintui valtaosassa leikkauksista etukautta tehtävä avarrus-luudutus, mutta uusintaleikkauksen riski ei kasvanut tutkimusaikana.

Leikkausten esiintyvyyden nousun ja yliopistosairaaloiden välisten erojen merkityksen sekä leikkausten vaikuttavuuden arvioimiseksi jatkossa tarvitaan tietoa leikkausten potilaskohtaisesta vaikuttavuudesta esimerkiksi kliinisten rekistereiden pohjalta.

Tutkimus toteutettiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen sekä yliopistosairaaloiden yhteistä PERFECT (Performance, Effectiveness and Cost of Treatment Episodes) -projektia.

Anna Kotkansalon kliinisen neurotieteen alan väitöskirja Surgery for Degenerative and Rheumatoid Cervical Spine Disease in Finland tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuussa 2022.

Alkuperäinen julkaisu: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-29-8703-0.

Allasterapia auttaa kroonisiin alaselkäkipuihin KROONISISTA ALASELKÄKIVUISTA kärsivät voivat saada pitkäaikaisen avun allasterapiasta. Vedessä tehtäviä fyysisiä harjoituksia käytetään selkävaivojen hoitoon, mutta näyttö niiden pitkäaikaisista hyödyistä verrattuna muihin hoitoihin on ollut vähäistä.

Tutkimuksessa 98 alaselkäpotilasta satunnaistettiin joko allasterapiaan tai saamaan transkutaanista sähköistä hermostimulaatiota (TENS) ja infrapunalämpöhoitoa kolmen kuukauden ajan. Allasterapia- ja verrokkihoitokerrat kestivät tunnin ja niitä tehtiin kahdesti viikossa.

Vuoden kuluttua hoitojaksoista allasterapiaryhmäläiset kokivat toimintakykynsä parantuneen ja selkävaivoista johtuvien rajoitteiden vähentyneen selvästi enemmän kuin verrokkiryhmäläi-

rusteella ei voi sanoa tulivatko hyödyt juuri allasterapiasta vai olisiko ne saanut myös muusta liikunnasta. Potilaat olivat myös suhteellisen nuoria, keskimäärin 31-vuotiaita, joten tulokset eivät välttämättä päde iäkkäisiin potilaisiin.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Kuva: Dreamstime

set. Myös kivut lievittyivät ja unen- ja elämänlaatu paranivat enemmän allasterapiaryhmässä.

Havainnot viittaavat allasterapian olevan hyvä ja pitkäkestoinen apu kroonisiin alaselkäkipuihin, mutta tulosten pe-

Alkuperäinen julkaisu: Peng M-S, Wang R, Wang Y-Z, Chen C-C, Wang J, 4, Liu X-C, Song G, Guo Jia-Bao, Chen P-J, Wang X-Q. Efficacy of Therapeutic Aquatic Exercise vs Physical Therapy Modalities for Patients With Chronic Low Back Pain: A Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open.

2022;5(1):e2142069. DOI: 10.1001/jamanetworkopen.2021.42069.

Hyvä Selkä 2/2022

19

Hieronta rentouttaa ja vähentää kipua Hieronta on hoitotarkoituksessa tehtävää pehmytkudosten mekaanista käsittelyä.

Koulutetun hierojan tai urheiluhierojan vastaanotolla suoritettu hieronta toimii myös hyvänä lisänä kehon ongelmien hoitamisessa, myös silloin kun potilas käy samanaikaisesti esimerkiksi fysioterapiassa, osteopaatilla, naprapaatilla tai kiropraktikolla.

LIHASTEN HIEROMINEN rentouttaa lihaskudosta sekä helpottaa lihaskireyksien aiheuttamia ongelmia nivelien ja nikamien toiminnassa. Asiakas otetaan hieronnassa huomioon kokonaisuutena. Hoidossa ei keskitytä pelkästään alueeseen, jolla ongelma tuntuu, vaan hoidetaan myös muita välillisesti hoidettavaan vaivaan vaikuttavia asioita.

Hieronnan vaikutukset välittyvät muun muassa lihasten hermotuksen kautta. Hieronta tehostaa neste- ja verenkiertoa, vähentää kipua ja rentouttaa. Se rauhoittaa myös aivoverkostoa, joka säätelee keskeisesti vireys- ja valvetilaa. Lisäksi hieronnalla voi olla tuki- ja liikuntaelinvammoja ennalta ehkäisevä vaikutus.

Lihasten jännitystilat voivat vaikuttaa virheellisten liikemallien syntyyn, jolloin rasitus jakautuu epätasaisesti kuormitettavien tukirakenteiden kesken (nivelet, nivelsiteet, jänteet, lihakset). Pitkittyessään tällainen epätasainen kuormitus voi aiheuttaa rasitusvammoja ja edistää rakenteiden kulumista.

Hierontaa voidaan siis käyttää monien erilaisten vaivojen hoidossa joko ennaltaehkäisevässä mielessä tai jo olemassa 20

Hyvä Selkä 2/2022

Kuva: Shutterstock

olevan vaivan hoitona. Lisäksi se sopii tukihoitona muiden terveydenhuollon ammattilaisten antamiin hoitoihin.

Mitä tapahtuu vastaanotolla?

Kun potilas tulee koulutetun hierojan vastaanotolle, ensimmäisellä tapaamisella häntä haastatellaan ja tutkitaan.

Haastatteluvaiheessa potilas antaa lain vaatimat tiedot potilasasiakirjoihin (sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista), jotta hoito olisi potilasturvallista.

Potilasasiakirjaan täytetään muun muassa potilaan nimi, syntymäaika, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä muita asetuksessa määritettyjä tietoja.

Vastaanotolla tutkitaan potilaan mahdollisia asentovirheitä ja ongelman aiheuttajia. Tutkimista varten potilasta pyydetään usein riisuuntumaan alusvaatteisilleen, jotta lihaksia ja niiden toimintaa on mahdollista tarkkailla, myös liikkeen aikana. Havainnot ja haastattelun aikana saadut tiedot kirjataan potilaskertomukseen, johon tehdään jatkossa jokaises-

ta hoitokerrasta tarpeelliset merkinnät.

Koulutettu hieroja tai urheiluhieroja arvioi potilaan tutkimisen yhteydessä, onko hierontaa turvallista toteuttaa. Epäselvissä tilanteissa hän voi konsultoida lääkäriä.

Koulutettu hieroja tai urheiluhieroja toimii yhtenä osana terveydenhuollon yhteistyökenttää ja pystyy ohjaamaan tarvittaessa potilaansa toiselle terveydenhuollon ammattilaiselle, esimerkiksi lääkärille, fysioterapeutille, kiropraktikolle, naprapaatille tai osteopaatille.

Marko Leppänen puheenjohtaja, Koulutettujen Hierojien Liitto ry

Lisätietoa koulutettua hierojaa koskevista velvollisuuksista ja määräyksistä osoitteessa: www.khl.fi/ liitto/hierojaa-koskeva-lainsaadanto

L

Kulttuurikävelyllä uusia kokemuksia

iikunta- ja kokoontumistilojen ollessa suljettuina koronapandemian vuoksi selkäyhdistykset innostuivat toteuttamaan vaihtoehtoista toimintaa, muun muassa ulkoliikuntaa ja liikunnanohjausta etäyhteydellä. Uutena kokeiluna muutamat yhdistykset järjestivät omien vapaaehtoistensa voimin kulttuuri- ja teemakävelyitä.

Kulttuurikävely on hauska tapa tutustua lähiseutuun ja saada samalla hyötyliikuntaa. Emme välttämättä tule ajatelleeksi, miten paljon kulttuurisia kohteita omalla kotipaikallakin on. Kulttuuri voidaan ymmärtää paljon laajemmin kuin eri taiteenlajeina. Se on asioita, joita ihmiset ovat oppineet tekemään ja arvostamaan ja joista on opittu nauttimaan.

Kulttuuriharrastukset yhdistävät ihmisiä ja tuottavat vireyttä ja elinvoimaa, vahvistavat me-henkeä sekä luovat sosiaalista pääomaa. Monissa väestötutkimuksissa on havaittu kulttuuririentoihin osallistumisen ja yhteisten kulttuurikokemusten vaikuttavan suotuisasti elämänlaatuun, onnellisuuteen ja jopa koettuun hyvään terveyteen.

Kurkistuksia kulttuurin pariin Jos kulttuuri tuntuu itselle vieraalta, helpointa on aloittaa kulttuuriluotsin opastuksella. Monissa kaupungeissa toimii kuntien tai järjestöjen koulutettuja vapaaehtoisia kulttuuriluotseja, joita voi pyytää opastamaan paikkakunnan kulttuurikohteisiin. Heidän toimintansa on maksutonta, mutta joihinkin paikkoihin osallistujat voivat joutua maksamaan sisäänpääsymaksun. Kulttuuriluotsien toiminnasta saa lisätietoa niiden paikkakuntien kotisivuilta, missä heidän toimintaansa on. Kulttuurikierrokselle voi siis koota ryhmän vaikka yhdistyksen jäsenistä ja pyytää oppaaksi kulttuuriluotsin.

Aina ei välttämättä tarvitse pyytää luotsia, jos omasta yhdistyksestä löytyy innostusta järjestää toimintaa liikuntaa ja kulttuuria yhdistellen. Yhteiselle kävelylenkille lähteminen voi kiinnostaa, jos kävelyn yhteydessä voi jutustella ja

Tampereen selkäyhdistysväkeä jumppaa kulttuurikävelyllä Mannerheimin patsaalla Leinolassa. Kuva: Henna Suvanen

nähdä taidetta tai kulttuurikohteita. Kirjastoista, matkailuneuvonnasta sekä tietenkin netistä löytyy valmiita kulttuurireittejä ja -kohteita.

Vinkkejä kulttuurikävelyn toteuttamiseen Kulttuuri- tai teemakävelyideaa voi muokata sen mukaan, mitä yhdistyksen jäsenet ovat toivoneet tai mistä itsellä on kokemusta. Etukäteen on hyvä tehdä reittisuunnitelma, jonka voi aloittaa esimerkiksi listaamalla mielenkiintoisimmat kohteet. Kohde voi olla vaikkapa museo, galleriassa esillä oleva taidenäyttely, paikkakunnan historiaan liittyvä paikka, arkkitehtuuriset nähtävyydet tai luontokohde. Suosittuja teemoja ovat olleet myös hautausmaa- ja patsaskierrokset.

Monen kaupungin verkkosivuilta löytyy valmis patsaskartta, jonka avulla kierros on helppo tehdä omatoimisesti. Omasta lähiympäristöstä löytyy varmasti paljon nähtävää ja koettavaa.

Joskus voi lähteä porukalla kävelemään sen enempää suunnittelematta ja katsoa ympäristöä eri tavoin kuin yleen-

sä. Päivittäinen liikkuminen lähiympäristössä on yleensä rutiininomaista eikä arjessa kiinnitä huomiota sen hienoihin rakennuksiin, historiallisiin kohteisiin tai luontoon. Vaikka itsestä tuntuu, että tuntee kotiseutunsa hyvin, aina löytyy kulttuurisestikin yllättäviä asioita.

Kulttuurikävelyn ideaa voi vielä jalostaa niin, että osallistujat kertovat tarinoita tai tietojaan eri kohteista, jos tuntevat kohteen erityispiirteitä. Kävelyn aikana on mukavaa keskustella taiteesta, kuten patsaista tai gallerioissa esillä olevien taiteilijoiden teoksista. Mielipiteet saa esittää omien kokemustensa perusteella eikä tarvitse olla edes taiteentuntija.

Toiminnan järjestämisessä on hyvä olla vastuuhenkilö, joka ilmoittaa tapahtumasta ja toimii tapahtuman yhdyshenkilönä. Hän voi kertoa osallistujille jo etukäteen, missä kävelyn aikana on tarkoitus kulkea ja alustavasti mitä nähtävää reitillä on. Samoin osallistujille on hyvä kertoa, miten pitkä kuljettava reitti on, onko reitti esteetön ja miten kauan aikaa reitin kiertämiseen kuluu.

Lopuksi kulttuurikävelyn jälkeen on mukavaa istahtaa yhdessä hetkeksi kahvilaan ja keskustella yhteisestä kulttuurikokemuksesta.

Teksti: Marjo Rinne

Hyvä Selkä 2/2022

21

LUKUNURKKA

Mielijoogaa – Harjoituksia henkiseen hyvinvointiin AIVOJEN ”OLETUSASETUKSIIN” kuuluu taipumus alkaa lepotilassa pohdiskella itseen ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä asioita. Mietitään, millainen olen, missä valossa muut minut näkevät ja mitä tapahtui vuorovaikutustilanteissa. Huolestuneessa ja kiihtyneessä mielentilassa tähän itsepohdiskeluun tulee negatiivinen sävy, mihin ihmisellä on muutoinkin ajattelussaan taipumusta.

Puhutaan negatiivisuusvinoumasta, mikä saa ihmisen automaattisesti painottamaan huomiossaan kielteisiä asioita myönteisten kustannuksella. Aivot alkavat tulkita sinänsä vaarattomia tilanteita, kuten sähköpostilaatikkoon tulvivaa viestivyöryä tai päällekkäin kalenteriin kasautuvia menoja uhkatekijöinä.

Tällöin mielessä alkaa pyöriä ajatuksia omasta huonommuudesta ja muistikuvia menneistä epäonnistumisista. Näillä ikävillä ajatuksilla ja tunteilla on taipumus

ruokkia itseään, ja pian valppaus muuttuu kireydeksi ja vireys ahdistuneisuudeksi.

Osalla ahdistusherkkyys on synnynnäinen tai varhaiseen kasvuhistoriaan liittyvä keskushermoston ominaisuus.

Ahdistuneen sympaattinen hermosto on jatkuvassa tai hyvin herkästi viriävässä ylikierrostilassa. Varsinainen ahdistuneisuushäiriön puhkeaminen liittyy kuitenkin usein kuormittavaan ajanjaksoon elämässä tai kriisin läpikäymiseen.

Ahdistuneena elämämme uhkamoodissa. Moni ahdistunut kuvaa tilaansa oman mielen luomana vankilana, mutta ahdistus on hyvin myös kehollinen tila. Ahdistuneisuus eri oireineen rajoittaa elämää ja heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä.

Ahdistuksen hallinnassa onkin tärkeää oppia sivuuttamaan turhia huoliajatuksia ja vahvistaa rakentavia ja eteenpäin vieviä ajatusmalleja. Joogan hengitysharjoitukset, rentoutuminen ja tietoinen läsnä-

olo näyttävät tutkimustiedon mukaan vähentävän varsinkin hermostunutta oloa ruokkivaa sympaattisen hermoston yliaktivaatiota. Liikkeet saattavat purkaa kehosta tunteita, joita keskustelussa ei aina tavoiteta. Kirjan joogakuvat ovat selkeitä ja niiden avulla on helppo kokeilla asentoja. Kirjan harjoitteet voivat todella auttaa alakuloon ja ahdistuneisuuteen. (KT-A) Outi Pikkuoksa: Mielijoogaa – irti huolista, alakulosta ja kielteisistä ajatuksista, Atena, 2022.

Luja tahtotila OLEN LUKENUT monia kirjoja motivaatiosta, mutta Luja tahtotila -kirjasta pidin erityisen paljon. Se kertoo erilaisista tahtotiloista ja näkökulmista tahtotilaan. Kirjassa käsitellään myös perusasioita, mistä motivaatio syntyy ja miten sitä pidetään yllä, sekä korostetaan toimeenpanotaitojen tärkeyttä. Motivaationäkemyksiä sovelletaan niin työelämään kuin terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Kirjassa kuvataan hyvin esimerkein erilaisia tahtotiloja ja tulkintatyylejä kuten optimismia ja pessimismiä, ja heikkotahtoisuutta ja riippuvuuskäyttäytymistä.

Käsittelyssä on myös ns. näkymätön motivaatio. Tahdonvoimasta puolet on asennetta ja toinen puoli itsekontrollia. Tiesitkö, että Eno – eli en ollut oma itseni -ajattelu kertoo tahdonvoiman puutteesta tai siitä, miten ihminen selittää epäonnistumistaan? Kuka hän silloin on mahtanutkaan olla? Joku muu? Rohkeus on omien pelkojensa tunnistamista, tunnustamista ja kohtaamista, jatkossa toisin toimimista.

22

Hyvä Selkä 2/2022

Kirjan kolmannessa luvussa tuodaan esiin volitio eli toimeenpanotaitojen merkitys tavoitteen toteuttamisessa. Tavoitteen toteutumiseen ei aina riitä se, että motivaatio on lähtökohtaisesti vahva: tarvitaan myös toimeenpanotaitoja. Niiden avulla onnistutaan jopa saavuttamaan tavoite, vaikka motivaatio sen toteuttamiseen olisikin heikko.

Kirja kehottaa huolellisesti harkitsemaan, mitä tavoittelee. Ei kannata tavoitella elämässä turhaan sellaista, mikä ei paranna elämänlaatua. Moni tekee varmuuden vuoksi kaikenlaista, koska hän ei tiedä mihin pyrkii. Näin ei saavuteta mitään ja tyytymättömyys jatkuu.

Tahtotila ja voima haetaan elämän tarkoituksesta. Jos sellaista ei ole, niin keksitään itse. Tekeminen ei perustu toisen vaatimukseen tai käskyyn, tärkeintä on oma valinta ja kiinnostus.

Yksi innostuksen avain on tehdä mahdollisimman paljon niitä asioita, joita elämässään eniten rakastaa. Asioita, joiden

kautta saa vahvuutensa käyttöön ja jotka heijastavat omia arvoja. Kirja innosti itseäni miettimään asioita omalta kohdaltani, toivottavasti se herättää motivoivia ajatuksia myös sinussa. (KT-A)

Jouni Luukkala: Luja tahtotila, Duodecim, 2022.

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Kaularankaleikkauksella helpotusta hankaliin hermokipuihin Suomessa tehdään vuosittain noin 1 500–2 000 kaularankaleikkausta.

Yleisin neurokirurginen operaatio on kaularangan etukautta tehtävä välilevynpoistoleikkaus.

Leikkauksessa välilevy poistetaan, pinne vapautetaan ja nikamaväliin asetetaan luudutustarkoituksessa pieni implantti.

päin arvioituna 90 prosenttia ei tarvitse uusintaleikkausta.

Implantit ovat käytännössä ikuisia. Ne eivät kulu. Niiden materiaalina on joko PEEK-muovi tai titaani.

Kuinka kauan toipuminen leikkauksesta kestää?

Kimmo Lönnrot. Kuva: Orton

KAULARANKAONGELMISSA oireena on yleensä särky kädessä, mikä johtuu siitä, että hermo on puristuksissa kaularangan juurikanavassa. Syynä tähän voi olla äkillisesti repeytynyt välilevy tai iän myötä ahtautunut, kalkkeutunut hermojuurikanava.

– Vaiva on hyvin yleinen. Suurin osa pärjäilee ilman leikkausta. Mutta sitten kun vaiva menee riittävän hankalaksi ja pitkäkestoiseksi, apuna on onneksi kirurgisia keinoja, kertoo HUSin neurokirurgian erikoislääkäri Kimmo Lönnrot.

levy on muutoin hyvin säilynyt. Valitettavan usein välilevyn reunoilla on kuitenkin jo alkavaa degeneraatiota eli kulumaa. Tämä ennakoi, että proteesi ei tule toimimaan pitkään, jolloin sitä ei ole mielekästä käyttää. Karkeasti voi arvioida, että proteesi on hyvä vaihtoehto nuorille alle 30-vuotiaille, luudutus muille. Ikä ei suinkaan ole kategorinen vaan suuntaa antava.

Mitä kaularankaleikkauksessa tapahtuu?

Juurikanavan vapautusleikkaus tehdään niskan kautta. Tämä on erittäinkin hyvä vaihtoehto, jos esimerkiksi välilevyissä on jo huomattavan runsas degeneraatio. Tuolloin etukautta tehtävä leikkaus voi olla teknisesti vaikea toteuttaa ja takakautta tehtävällä hermojuuren puhdistuksella saadaan parempi lopputulos.

Kaularankaleikkauksista noin 80–90 prosenttia tehdään kaularangan etupuolelta. Kaulalle tehdään ihopoimujen myötäisesti noin neljän senttimetrin haava. Leikkauksessa poistetaan aina välilevy kokonaan ja lopuksi tämä korvataan keinoimplantilla. Implantti auttaa siinä, että kyseiset nikamat luutuvat toisiinsa. Vaihtoehtona on käyttää välilevyproteesia, joka säilyttää kyseisen segmentin eli nikamavälin toiminnan, liikkuvuuden.

Onko olemassa jotain vasta-aiheita välilevyproteesin laittamiselle?

Proteesia käytetään harvoin, ehkä koko Suomessa noin 20–50 kertaa vuodessa. Sen käyttö on mahdollista, jos väli-

Voiko implantista olla hyötyä verrattuna pelkkään hermojuuren vapautukseen?

Tarvitseeko potilas uusintaleikkausta tai implantin uusimista?

Luudutuksen yksi huono puoli on se, että kuormitus siirtyy luutumisen jälkeen viereiseen segmenttiin. Uusintaleikkaus tehdäänkin tyypillisesti viereiseen nikamaväliin. Karkeana arviona voidaan sanoa, että noin 10 prosenttia potilaista joutuu uusintaleikkaukseen seuraavan 10 vuoden aikana. Eli toisin-

Nykyisillä mikrokirurgisilla menetelmillä leikattaessa suurin osa potilaista voi kotiutua samana päivänä. Heti seuraavasta päivästä lähtien saa toimia normaaleissa arkiaskareissa ja auton ajaminen on mahdollista, ellei käytössä ole lääkkeitä, jotka estäisivät ajamisen.

Noin 3–4 viikon kuluttua leikkauksesta voi aloittaa aktiivisen liikunnan nousujohteisesti.

Teksti: Pia Bilund

KAULARANKALEIKKAUS • Leikkaushoitoa tarvitaan, jos potilaalla esiintyy pitkittyneesti tuntopuutoksia tai lihasheikkoutta tai voimakasta kipua, joka ei korjaannu seurannassa. Leikkauksessa vapautetaan hermojuuri ja/tai selkäytimen pinne.

• Leikkaus tehdään nukutuksessa. Yhden nikamavälin leikkauksen kesto on noin 1–2 tuntia riippuen, onko kysymyksessä välilevyn pullistuma vai kuluma.

• Kaularankaleikkaus tehdään useimmiten etukautta kaulan puolelta.

• Kotiutus on samana päivänä tai leikkausta seuraavana päivänä.

• Sairausloman pituus vaihtelee työn mukaan kahdesta neljään viikkoon.

Lähde: Orton.fi

Hyvä Selkä 2/2022

23

Paluu liikuntaan koronataudin jälkeen Suositukset koronavirustaudin jälkeiseen urheiluun palaamiseen on päivitetty. Terve urheilija -ohjelman ohjeissa korostuvat asteittainen paluu ja voinnin tarkkailu. Ohje soveltuu myös kuntoilijoille ja aktiivisille liikkujille SUOSITUKSET koronavirustaudin jälkeiseen urheiluun palaamiseen on päivitetty. Terve urheilija -ohjelman ohjeissa korostuvat asteittainen paluu ja voinnin tarkkailu. Ohje soveltuu myös kuntoilijoille ja aktiivisille liikkujille.

Paluu urheiluun ja rasittavaan liikuntaan koronavirustaudin jälkeen tulee aina tehdä asteittain vointia tarkkaillen.

Kuntoilijat ja muut liikkujat voivat seurata ohjetta sopivasti soveltaen. Rasittavaan liikuntaan paluu tulee tehdä maltilla, koska komplikaatioiden riski voi olla suurentunut, jos aloittaa rasittavan liikunnan liian nopeasti.

Liikkuminen on hyvä aloittaa kevyellä kävelyllä ja venyttelyllä. Tämän jälkeen voi lisätä kävelyn kestoa ja vauhtia hiljalleen rasitustason pysyessä edelleen kevyenä.

Kun puolen tunnin kävelylenkki sujuu normaalisti, voi alkaa tehdä hieman rasittavalta tuntuvaa liikuntaa, esimerkiksi hölkkää viiden minuutin jaksoissa välissä palautellen. Asteittain harjoittelun kestoa ja intensiteettiä lisäten voi edetä

kohti normaalia liikuntarutiinia.

Harjoitteluun palaamisessa suositellaan aloittamaan helposta, dynaamisesta ja kokonaisvaltaisesta kestävyystyyppisestä harjoittelusta. Voimaharjoittelu suositellaan ottamaan vasta sen jälkeen mukaan ohjelmaan.

Harjoitteluun palatessa on välillä hyvä pitää lepopäiviä ja tarkkailla, miten on palautunut.

Lähde: UKK-instituutti

Tue työtämme – tee lahjoitus Jos haluat tukea työtämme ja mahdollisuuksiamme edistää selkäterveyttä ja antaa neuvontaa selkäoireisille myös tulevaisuudessa, tee lahjoitus alla olevalla tilisiirtolomakkeella. Lahjoitusvarat käytämme materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin.

Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer

TILISIIRTO. GIRERING

Saaja Mottagare

Selkäliiton keräystili FI26 8146 9710 1372 08, viitenumero: 12700 Voit tukea toimintaamme myös liittymällä jäseneksi.

Täytä Liity jäseneksi -lomake lehden viereisellä sivulla tai nettisivuillamme osoitteessa selkäliitto.fi.

Iso kiitos tuestasi!

IBAN

BIC

FI26 8146 9710 1372 08

DABAFIHX

SELKÄLIITTO RY

Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress

Allekirjoitus Underskrift

Tililtä nro Från konto nr

Keräyslupa Poliisihallitus RA/2021/1504 Lahjoituksellanne tuette selän terveyttä edistävän materiaalin, neuvonnan ja koulutuksen tuottamista. ( ) 10 € ( ) 20 € ( ) vapaavalintainen summa Kiitos tuestanne!

Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag

12700 Euro

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.

24

Hyvä Selkä 2/2022

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Uutuus: Heijastava vyölaukku Monikäyttöinen laukku, jonka kanssa näytät hyvältä ja näyt hyvin! Kaksi vetoketjullista taskua. Säädettävä hihna, jossa pikalukitus.

Säädettävyyden ansiosta laukku sopii käytettäväksi niin vyötäröllä kuin olan yli.

Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut

Koko: 38 x 14 x 8 cm Tilavuus: 2,5 litraa Materiaali: 85 % polyesteriä, 15 % puuvillaa

Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteita tuet Selkäliiton toimintaa.

Hinta 24,90 € + postikulut

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

26

Hyvä Selkä 2/2022

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (24 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (27 €) Kaarina Frosterus (varapj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi

Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com https://sataselka.webnode.fi/

Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.sinnedit.fi/toimija/vaasan-selkayhdistys-ry

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Aarne Heikkilä (pj) 0400 661682, aarne.heikkila@netikka.fi Aila Aho (siht.) 0400 827905, aila.aho@gmail.com Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Vertaistukiasiat sss.vertaistuki@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening

Tuettu loma Lehmirannan Lomakeskuksessa 30.4.–4.6. Paikan saatuasi olethan yhteydessä Anjaan 040 846 6456 yhteiskuljetuksen järjestelyn takia.

Konserttimatka Sibeliustalolle ke 11.5. klo 19. Tarja Turunen ja Pentti Hietanen. Lähtö Hartolasta klo 16.45 ja Heinolasta klo 17.30.

Matka Mikkeliin Naisvuoren kesäteatteriin la 9.7. klo 14 ”Mitä kuuluu Marja-Leena”. Ilmoittautumiset ja maksut 24.5. mennessä Selkikseen.

Liikunnat jatkuvat 20.5. asti. Tiistain ja torstain vesijumppiin on vielä muutama paikka. Ota yhteyttä Kaisaan p. 040 705 4331.

Lihaskuntoryhmät Tule mukaan kehittämään lihaskuntoasi etänä Zoomissa. Voit osallistua touko- ja elokuussa pidettäviin ryhmiin, 20 €/kuukausi. Liikkeet ovat selkäystävällisiä ja ohjaaja antaa vaihtoehtoja liikkeille. Ryhmät sopivat sekä miehille että naisille ja niihin voi osallistua vaikka ei olisi yhdistyksen jäsen. Ryhmät pidetään torstaisin (paitsi toukokuun viimeinen kerta ke 25.5.) klo 17–18 vain Zoomissa. Ohjaajana toimii Taina Åkerlund-Pesonen, jolle voit ilmoittautua 25.4. mennessä puh. 040 514 4084 tai sähköposti taina.pesonen@gmail.com.

Seuraa paikallislehtien yhdistysilmoituksia!

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmien kausi jatkuu edelleen. Seniori -liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta yli 60-vuotiaat helsinkiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa, etäjumppaa ja ulkoliikuntaryhmiä. Lisätietoa kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai p. 044 360 0201.

Tilaa jumppavideot kotiharjoitteluun! Voit hankkia käyttöoikeuden suosittuihin pilates- ja selkäjumppatallenteisiimme. Jumppatallenteiden hinta on selkäyhdistyksen jäsenille 29 €. Jumppatallenteita voit katsella 31.8.2022 saakka.

Selkäilta ti 3.5. klo 17.30–19 Sellon kirjastossa Leppävaarassa. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Kevätretki Seurasaareen su 22.5. klo 12. Päivitämme retkestä myöhemmin lisää tietoja kotisivuille www.selkayhdistykset.fi.

Lisätietoja toiminnastamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Kevätkauden päättäjäisretki Norppapolulle la 14.5. Järjestämme kevätkauden päättäjäisretken Norppapolulle Puumalaan. Lähdemme retkelle bussilla Matkakeskuksesta klo 9.30. Matka on jäsenille ilmainen, ei-jäseniltä peritään bussissa 5 €. Mukaan ulkoiluun sopiva varustus sekä omat eväät. Ilmoittautumiset 6.5. mennessä jumpilla tai Leena Kämpille txt. 050 339 3181 tai sähköpostilla leenak_60@hotmail.com.

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Uusittu Kuhasalo tutuksi -tapahtuma to 19.5. klo 17. Tule tutustumaan sauvakävelyn ja nuotiokahvin merkeissä.

Retki Valamon luostariin kesäkuussa. Mahdollisesti risteillen m/s Sergeillä Karvio-ValamoKarvio. Tutustuminen Valamon luostariin ja lounas Ravintola Trapesassa.

Suunnitteilla retki Ilomantsiin loppukesästä yhdessä Pohjois-Karjalan Munuais- ja maksayhdistys ry:n kanssa.

Seuraa ilmoitteluamme retkien ohjelmasta ja ilmoittautumisista.

Satakunnan Selkäyhdistys Istujan selkä la 23.4. klo 13-16, Kauppakeskus Puuvilla. Monipuolinen istumiseen ja selkäterveyteen liittyvä tapahtuma.

Fyysinki Oy:n tiloihin tutustuminen pe 6.5. osoitteessa Yrjönkatu 20, Pori. Selkäyhdistys on mukana.

Kaikille avoimet teemaillat alkavat 31.8. klo 18.15 Fyysinki Oy:n tiloissa, Yrjönkatu 20, Pori.

Pidämme iltoja noin kerran kuukaudessa. Iltojen teema vaihtelee asiallisista mieltä ilahduttaviin aiheisiin.

Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme!

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys Kerho kokoontuu tänä vuonna joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 15 Järjestötalolla, Kalevankatu 2 (entinen Omenahotelli, ovi Ruukintien puolella, hissi - kahvio 3. krs ja kokoustila 4. krs). Tervetuloa!

Selkäyhdistys SalpausSelät Sääntömääräinen kevätkokous to 28.4. alkaen klo 18 LINKin tiloissa, Hämeenkatu 26 A 3. krs., Lahti. Kokouksen aluksi Ettonet Oy:n yrittäjä Ari Koskinen esittelee meille etenkin selkävaivoista kärsivien apuvälineitä ja kertoo myös niiden oikeasta käytöstä. Esitys kestää noin puoli tuntia, jonka jälkeen kokous. Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Kevätkaudella hyvin toimineet jumpparyhmämme alkavat taas syksyllä viikolla 36.

Jooga LINKin tiloissa, Harjulassa +60 selkä, Äijäryhmä TAIPUMATTOMAT sekä vesijumppa ovat varmistuneet. Lisätietoja elokuun tiedotteessamme.

Suunnittelemme elokuun jälkipuoliskolle virkistysmatkaa jäsenillemme, sellaista, johon myös huonommin liikkumaan pääsevät mahtuisivat mukaan. Kyseessä olisi kotimaan koko päivän retki. Palaamme asiaan heti, kun saamme enemmän tietoa toteutusmahdollisuuksista ja mahdollisesta tuesta.

Hyvää kesää kaikille!

Suur-Salon Selkäyhdistys Kuukausitapaaminen 27.4. klo 18 klo 18.

Markku Jauhiaisen esittely kalevalalaisesta jäsenkorjauksesta.

Toukokuun kuukausitapaaminen siirtyy kesäkuulle, to 2.6. klo 17.30–23 Lehmijärven Rantapirtille. Saunomista, uintia, grillausta ja mukavaa yhdessäoloa. Kysele kimppakyytiä! Ilmoitathan tulostasi Annelle tekstarilla viim. 23.5., kiitos!

Diandran kesäkonsertti Tampereen seudulla, Vesilahdella Pyhäjärven rannalla 19.8. Konsertti alkaa klo 18 Laukon kartanon puistossa ja kestää n. 75 min. Pakettiimme sisältyy myös historiakierros sekä omaa aikaa taidenäyttelyissä. Matkan hinta 72 €, sis. matka + noutopöytäruokailu + puistokonsertti. Lähtö Salosta klo 12.15 Farmoksen tontti ja paluu samaan paikkaan n. klo 22.30–23. Paluumatkalla pidämme pienen tauon.

Mahdollisuus tulla kyytiin myös Mathildedalin ja Teijon ilmoitetuilta pysäkeiltä. Puistolavan edustalta löytyy yli 1000 vapaamuotoista istumapaikkaa pöytineen. Mukaan saa myös tuoda omia retkituoleja ja piknikpeittoja. Alueella kolme anniskeluoikeuksilla varustettua terassia. Saatavilla myös vastapaistettuja belgialaisia vohveleita ja hodareita. Omia piknikeväitä voi nautiskella sivunurmilla. Sitova ilmoittautuminen 16.5. mennessä maksamalla kokonaishinnan 72 € tilille FI79 5410 0220 1804 52. Tarkastathan paikkatilanteen ennen maksamaistasi kotisivuilta www.salonselat.fi.

Sokkoretki heinäkuun alkupuolella. Seuraa tiedotteita!

Olemme kesätauolla kerho- ja liikuntaryhmien osalta kesäkuusta elokuun loppuun. Hyvää kesää!

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Vire – Tampereen Terveysmessut 7.–8.5.

Tampereen Messu- ja urheilukeskus.

Nokian Messut 21.–22.5. Nokian jäähalli.

Kevätkauden päättäjäiset 21.5. klo 10 alkaen Aitolahdella Aitorannassa, ilmoittautuminen Riitta Virenius, riittahannele.virenius@gmail. com tai puh. 040 836 4603.

Sääntömääräinen kevätkokous la 28.5. klo 14 Pellervontuvalla. Kahvitarjoilu. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Ilmoittaudu arvo.autio@gmail.com tai puh. 040 593 1146.

Kesäteatteri Komisario Koskinen ja pahanpuhujat ke 15.6. klo 18. Komediateatteri Lapintie. Lippuvaraukset arvo.autio@gmail.com tai puh. 040 593 1146.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Vesijumpparyhmät jatkuvat vielä, ma-ryhmät 9.5. ja ti-ryhmät 10.5. saakka.

Pyrimme jatkamaan syksyllä vesijumppaa vanhaan tapaan. Ilmoittelemme asiasta lähempänä ajankohtaa.

Aurinkoista kevättä ja kesää! Nähdään taas syksyllä.

Hyvä Selkä 2/2022

27

Osallistu lukijakyselyyn – Voita TENS-kivunlievittäjä Kuuntele Selkäkanavapodcastia Vahva selkä - Selkäkanava podcastin neljä ensimmäistä jaksoa ovat kuunneltavissa Selkäkanavalla, Spotifyssa, Suplassa ja Google Podcasteissa. Jaksojen aiheina ovat kipu ja kivun hallinta, ravitsemus ja ateriarytmi, liikkeen lisääminen arkeen sekä selkäkipu. Uusia jaksoja on tulossa lisää kevään aikana.

Pysy kuulolla!

MITKÄ HYVÄ SELKÄ -lehden jutut yleensä luet? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää? Millaisen arvosanan annat lehdelle? Entä mitä voisimme lehdessä kehittää?

Vastaa lukijakyselyyn ja kerro meille mielipiteesi! Näin voimme kehittää lehteä vastaamaan paremmin toiveitasi.

Kaikkien kyselyssä yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kolme kappaletta Omron E3 Intense -kivunlievittäjiä. Laite käyttää TENS-teknologiaa eli hoito perustuu ihon kautta välittyvään matalatehoiseen sähköiseen hermostimulaatioon.

Lukijakyselyyn vastataan sähköisellä lomakkeella, johon lähetetään linkki niille selkäyhdistysten jäsenille ja lehden tilaajille, joiden sähköpostiosoite on tiedossamme. Kyselyyn pääsee vastamaan myös nettisivujemme kautta

osoitteessa selkakanava.fi/lukijakysely.

Vastausaikaa on 22.5.2022 asti.

Palautteesi on meille arvokasta ja tärkeää. Lämpimät kiitokset jo etukäteen ja onnea arvontaan!

Humantool selkätuki 3D - uutuus nojatuoliin

ILMOITUS

HUMANTOOL ON suunnitellut ja valmistanut selkätukia yli 30 vuotta. Filosofiamme on, että hyvän tuen lisäksi selkä vaatii myös liikettä. Perinteisissä pehmeissä selkätuissa liike loppuu ja hyvinvoinnille tärkeä verenkierto hiipuu, mikä aiheuttaa puutumista ja selälle pahaa tunnetta.

Menestystä saavuttaneen autoihin ja lentokoneisiin suunnitellun Pilot Spot selkätuen myötä syntyi tarve saada sama vaikutus myös kodin olosuhteisiin. Meiltä on paljon kyselty apua nojatuolissa istumiseen. Pehmeä ja isokokoinen nojatuoli tai sohva on selän kannalta haasteellinen. Siinä terveellinen selkärangan asento ei toteudu ja tärkeä liike, joka ylläpitää seläntoimintoja tukahtuu. Seurauksena on, että lempituoli ei tunnu hyvältä.

Uusi innovaatio, Humantool Selkätuki 3D, vaikuttaa kolmeen eri suuntaan kolmella eri tavalla. Syvyyssuuntainen säätö eli kaltevuus mahdollistaa eripituisille jaloille juuri oikean etäisyyden.

Korkeussäädön ansiosta erityyppisille selän rakenteille ja eripituisille istujille tuki voidaan säätää juuri oikeaan kohtaan. Tuen kuppimainen rakenne synnyttää vaakasuuntaisen liikkeen, joka on selän verenkierron kannalta oleellinen ja tehokkain tapa ehkäistä puutumista ja särkyä sekä ylläpitää selän aineenvaihduntaa.

28

Hyvä Selkä 1/2022

Humantool 3D selkätuki on helposti kannettava, siirreltävä ja se sopii kaikenlaisiin tuoleihin terveelliseen istumiseen.

TILAA KOEKÄYTTÖÖN nyt tarjoushinnalla 129 € (158 €) WWW.HUMANTOOL.FI

info@humantool.fi tai p. 010 666 7500

Jäsenkysely:

93 prosenttia suosittelee jäsenyyttä Selkäliiton tekemään vuosittaiseen jäsenkyselyyn vastasi viime joulukuussa lähes 900 selkäyhdistysten jäsentä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa jäseneksi liittymisen syitä sekä jäsenten toiveita ja tyytyväisyyttä selkäyhdistysten toimintaan.

TÄRKEIMMÄT SYYT liittyä selkäyhdistyksen jäseneksi olivat edellisvuosien tapaan selkäyhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta (39 %) ja halu saada lisää tietoa selkäasioista (27 %).

Yleisimmät tavat osallistua selkäyhdistyksen toimintaan, paikan päällä tai verkossa, olivat edelleen selän terveyttä edistävät liikuntaryhmät, luennot ja retket. Näitä toimintoja jäsenet myös eniten toivoivat yhdistyksiltä. Noin 15 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ollut osallistunut yhdistyksen toimintaan lainkaan.

Lähes kaikki vastaajat (96 %) olivat täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että yhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta on tarpeellista. Vastaavasti vertaistukitoiminnan koki täysin tai jokseenkin tarpeelliseksi yhteensä 89 prosenttia vastaajista.

Vaikka selkäyhdistyksen tarjoama toiminta koettiin tarpeelliseksi, yhdistyksen hallituksessa toimimisesta oli kiinnostunut vain 10 prosenttia vastaajista.

Vapaaehtoistyön tekeminen kiinnosti 27 prosenttia.

Vastaajien selkäyhdistysten toiminnalle antamien kouluarvosanojen keskiarvo oli sama kuin edellisvuonnakin eli 8,3, ja jopa 93 prosenttia vastaajista oli valmis oman kokemuksensa perusteella suosittelemaan jäsenyyttä ystävilleen.

Ajankohtaista tietoa yhdistysten toiminnasta vastaajat kertoivat saavansa pääasiallisesti Hyvä Selkä -lehdestä, sähköpostista ja jäsentiedotteesta.

Selkäliiton palveluista tutuimmat jä-

senille olivat Hyvä Selkä -lehti, Selkäkanava-verkkopalvelu sekä oppaat selän ja niskan itsehoitoon. Liiton ylläpitämä Selkäkauppa.fi-verkkokauppa oli tuttu 58 prosentille vastaajista.

Selkäyhdistyksille on toimitettu yhdistyskohtaiset yhteenvedot jäsenkyselystä oman toimintansa kehittämiseksi.

Teksti: Pia Bilund Kuva: Getty Images

Jäsenkysely 2021 • Kysely lähetettiin 5 252 selkäyhdistyksen jäsenelle, joista 897 vastasi. Vastausprosentti oli 17.

• Suurin osa vastaajista oli naisia (83 %) ja valtaosa (92 %) oli iältään 46–79-vuotiaita.

• Puolet kyselyyn vastanneista oli Etelä-Suomesta (pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi).

• Ahkerimmin kyselyyn vastasivat Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun seudun selkäyhdistysten jäsenet.

• Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia on ollut jäsenenä yli 2 vuotta.

Unohtuiko tauko?

Tilaa Selkäliiton taukojumppamuistutus!

Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi.

Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen. Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin. Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus

Käännytkö nukkuessa vatsallesi?

Se on usein haitallista unelle ja terveydelle – tässä syyt, seuraukset ja helppo ratkaisu!

Nykytietämyksen mukaan vatsa-asentoa ei kuitenkaan suositella, sillä se voi aiheuttaa yllättäviä vaivoja. Vatsamakuuasentoa ei yleensä valita sen mukavuuden vuoksi, vaan muista syistä, joihin voi vaikuttaa.

MONI VOI TUNNISTAA itsensä tästä: illalla asettelet tyynyn mukavasti pääsi alle ja nukahdat levollisesti hyvään asentoon, mutta aamulla herätessäsi huomaat olevasi vatsallasi ja niskasi on epäluonnollisessa asennossa. Silloin niska tai selkä voi tuntua jäykältä tai kipeältä. Yölliseen kääntyilyyn on olemassa selkeät syyt, joihin on helppo puuttua. Ota haltuun koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan (KNA) Tomas Storforsin vinkit!

Kova tai kulunut patja muuttaa nukkumisasentoa – Yleinen syy miksi nukkuja kääntyy kylkimakuulta vatsamakuulle, on liian kova ja/tai kulunut patja; jämäkällä alustalla hartia ja lantio eivät pääse uppoamaan tarpeeksi syvälle patjan sisään ja kylkikaari jää ilman patjan tukea. Kun kylki laskeutuu liian alas kiinni patjaan, se aiheuttaa selkään virheasennon. Koemme sen ensin epämukavuuden tunteena ja jo kohta kipua. Viimeistään siinä vaiheessa luonnollinen reaktiomme on vaihtaa asentoa, Tomas kiteyttää, ja lisää: – Vaihda patjaa.

Liian kova patja voi aiheuttaa myös puutumisoireita, jotka pakottavat kääntyilyyn.

– Vatsapuolemme on elastisempi, joten se sietää kovalla alustalla nukkumista paremmin kuin selkämme tai kylkemme. Liian kovan patjan yksi tunnusmerkki on se, että nukkuja kääntyilee ja muuttaa usein asentoa, koska pintaverenkierto on estynyt ja rangalle myös etsitään parempaa

asentoa, Storfors summaa problematiikkaa, jonka voi luoda kodin tärkein huonekalu: sänky.

Paine olkapäässä on yleinen ongelma – helppo korjata Tempur-tyynyllä – Toinen keskeinen syy kyljeltä vatsaasentoon kääntymiselle on liian matala ja lyttyyn painuva tyyny; olkapäähän kohdistuu liian suuri paine, joka aiheuttaa epämukavuutta ja kipua. Asia korjataan siirtämällä olkapää kehon alta pois.

Asento voi kääntyä silloin joko vatsalle tai osin selinmakuulle, ja näissä asennoissa keho ja ranka ovat usein haitallisesti kiertyneet, Tomas linjaa huonon tyyny vaikutusta nukkuma-asentoon.

Vatsamakuuasento aiheuttaa usein vaivoja niska-hartiaseudulle ja selälle, sillä tässä asennossa kaula- ja rintaranka ovat kiertyneenä ja lanneranka voi yliojentua.

Lopputuloksena on jäykkyyttä ja kipua.

Ensin tulisi kuitenkin selvittää mistä vatsa- tai selkäasento johtuu. Jos syynä asentoon on kylkimakuulle epäsopiva patja tai tyyny niin kylkiasentoa ei kannata tavoitella ennen kuin nämä nukkumisen apuvälineet ovat kunnossa.

– Vaikka vatsallaan nukkuminen ei aiheuttaisikaan tuki- ja liikuntaelinoireita, sitä

ei suositella aivo-selkäydinnestekierron kannalta, Tomas kertoo.

Yöllinen aivo-selkäydinnestekierto puhdistaa aivoja kuona-aineista ja kierron on todettu olevan tehokkainta kyljellään nukuttaessa. Tempurin toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa meistä nukkuukin kylkimakuuasennossa.

Tulosten valossa herää helposti kysymys, miksi juuri kylkimakuuasentoa esiintyy eniten. Voisiko tehdä johtopäätöksen, että kylkimakuuasento on tarkoituksenmukaisin ja muut asennot seurausta kehnosta nukkumisergonomiasta tai jostain muusta ulkoisesta tekijästä, jota tulisi välttää?

Nukkumisergonomian osaajien yhteystiedot valtakunnallisesti löydät nukkumisergonomia.fi-sivustolta, jossa voit myös katsella aiheeseen liittyviä videoita tai lukaista oppaita.

Lähteet: Hedok Lee, Lulu Xie, Mei Yu, Hongyi Kang, Tian Feng, Rashid Deane, Jean Logan, Maiken Nedergaard and Helene Benveniste.

2015. The Effect of Body Posture on Brain Glymphatic Transport.

Mannonen, S. 2019. Nukkumisergonomian yhteys koettuun selkä- ja niskakipuun: laaja nukkumisergonomiatutkimus.

ILMOITUS

30

Hyvä Selkä 2/2022

Tuotteita hyvinvointisi tueksi – vapaa-aikaan ja töihin Läpsteri Läpsteri-sylitaso on loistava vaihtoehto koti- ja toimistotöihin. Saat toivottua vaihtelua perinteisen työpöydän äärellä työskentelystä ja voit työskennellä ergonomisemmin, esimerkiksi nojatuolissa tai sohvalla. Tuote on kevyt ja helppo siirtää.

Värit: valkoinen 69 € tai tammiviilu 79 €

€ 9 7 9 6

Blackroll – Posture reminder – Ryhtiremmi 2.0 Blackroll Flexi -ryhtiremmi 2.0 on helppo säätää ja mukava käyttää.

Tässä mallissa säätöremmit ovat selän takana olevassa osassa (korkeus) sekä oikealla että vasemmalla puolella, jolloin säätövaraa on enemmän.

49€

Interstuhl PUREis3

Aeris Swopper

PUREis3 on kehitetty aktiiviseksi työtuoliksi.

Se sopeutuu käyttäjän kehoon ja liikkeisiin vaatimatta aikaa vievää säätöä.

Designmuotoilun lisäksi tuolissa on aitoa Aeris 3D -tekniikkaa. Se seuraa liikkeitä kaikkiin kolmeen suuntaan: eteenpäin, sivuttain ja jopa pystysuunnassa.

• • • • • • • • • • •

Istuinsyvyys 46 cm (ei säädettävissä) Istuinkorkeus 48–58,5 cm Istuimen leveys 51,5 cm Selkänojan korkeus 63 cm Selkänojan leveys 48 cm (alhaalta), 39 cm (ylhäältä) 3D käsinojat Paino 12,5 kg Painoraja 120 kg Päällinen laadukasta Medley-kangasta Väri mustanharmaa Takuu 10 vuotta

899€

Tilattavissa myös pyörillä, hintalisä +30 € • • • • • •

Korkeussäätö istuttaessa 45–59 cm Korkeussäätö ilman istujaa 52–66 cm Istuimen leveys 43 cm Istuin päällinen keinonahka Jalustan leveys 55 cm Laatu- ja testistandardit: EN 1335, GS/EN 1002 • Painoraja 120 kg • Takuu 3 vuotta

70

617

Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi

Hyvä Selkä 2/2022

31