Mielen jumit tuntuvat selässä Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Marica Rosengård ja Emilia Vuorisalmi
Sosiaalisesta mediastakin tuttu lääkäri Emilia Vuorisalmi haluaa edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Emilian oma akilleen kantapää on selkä, joka oireili, koska hän ei voinut henkisesti hyvin. Kuuntelemalla sisäistä ääntä ja tekemällä itselle mieluisia asioita selkä voi olla kivuton. AINA AHKERASTI LIIKKUNEEN ja nuorena pikajuoksua harrastaneen Emilia Vuorisalmen selkäoireili ensimmäisen kerran noin 16-vuotiaana, jolloin selkä myös kuvattiin. Varsinaisesti selkäkivut alkoivat vaivata häntä kolmekymppisenä. – Koin tuolloin tunneburnoutin, kun mulla oli ollut paljon sydänsuruja. Selkäkivut olivat tosi pahat ja tuntui, ettei mitkään kipulääkkeet auta. Makasin piikkimatolla öisin ja mietin, että kuolen näiden kipujeni kanssa. Lääkärin vastaanotolla selkä tutkittiin ja magneettikuvattiin. Lääkäri sanoi, että Emilia ei enää todennäköisesti pysty urheilemaan ja hänen pitää elää kipujen kanssa. – Lääkäri sanoi just niin kuin ei saisi potilaalle sanoa. Suurimmalla osalla meistä on muutoksia selässä, jos meidät kuvataan, mutta ne ovat kuitenkin oireettomia. Kuvan vangiksi ei missään nimessä pidä jäädä. Kun selkäkivut olivat pahimmillaan, Emilia ei pystynyt edes joogaamaan, sillä staattinen liike sattui liikaa. Hieronta, jopa kosketus teki pahaa. Ja normaalisti hyvää tehnyt avantokin veti selkää vain enemmän jumiin. – Kun tilanne on päässyt näin pahaksi, sitä on lähdettävä avaamaan tosi pehmeästi. Kun lihassolut ovat olleet pitkään jumissa, aiheutat kehoon lisää stressiä kosketuksella tai kylmällä vedellä, ja se lisää kipua. Silloin jumien avaaminen lähtee sisempää. Emilialla jumit vaikuttivat arkeen paljon. Hän ei nukkunut hyvin, tuli paniikkioireilua ja noidannuoli. Myös pinna oli kireämpänä ja jaksaminen koetuksella. – Tuntui kuin olisi ollut eri ihminen, ja niin tavallaan olinkin. Meillä jokaisella 6
Hyvä Selkä 1/2022
on oma akilleen kantapää ja mulla se on selkä, joka oireili helposti. Emilian selkäkivut ovat yleensä aktivoituneet syksyisin. Kipu on solumuistissa. Viime syksy oli ensimmäinen syksy, kun Emilia ei kertaakaan käynyt hoidettavana selän takia.
Pitkittynyt stressireaktio Emilia ei ole selän asiantuntija eikä lääkärinä hoida paljon selkäpotilaita, mutta hänestä on kiinnostavaa havainnoida asiaa omasta kokemuksestaan.
Kuvan vangiksi ei missään nimessä pidä jäädä.” – Kun nyt katson taaksepäin, mulla oli kehossa tosi voimakas, pitkittynyt stressireaktio. Olin jäänyt ruminoimaan ajatusteni kanssa eli olin omilla huoliajatuksillani aiheuttanut stressireaktion, joka aiheutti sen, että hengitys oli pinnallista, eikä pallea liikkunut normaalisti. Pikkuhiljaa se alkoi heijastua selkään, sekä ylä- että alaselkä oli jumissa. Ravasin fysioterapeutilla, osteopaatilla ja kiropraktikolla. Se auttoi, mutta vain hetkeksi. Emilian alitajuntaa kuormitti se, ettei kuunnellut omaa sisäistä ääntään. Hän ei tehnyt niitä asioita, joita sydän sanoi, että pitäisi tehdä. Oli ison muutoksen aika. – Aloin tehdä rohkeasti asioita, joista sain iloa, kuten puhujakeikkoja ja kirjoittaa, vaikka epäonnistumisen ja itsensä nolaamisen riski pelotti.
Toinen asia, joka vaikutti selkäkipuihin, oli turvallisuuden tunne – sen puuttuminen. Tuohon aikaan Emilian elämästä oli lähtenyt paljon perusturvapilareita, kuten parisuhde, perhe ja koti. – Nämä asiat olisi hyvä huomioida hyvinvoinnin kokonaisuudessa ja miten omilla ajatuksilla vaikutetaan turvallisuuden tunteeseen. Jo asian tiedostaminen on tärkeää. Joo, on turvattomuutta, mutta monet asiat elämässä ovat hyvin, esimerkiksi on katto pään päällä. Asioiden käsitteleminen vapauttaa energiaa. Muutoin henkisestä jumista tulee vähitellen fyysinen oire ja se alkaa kroonistumaan.
Kehon tasapaino Emilian mukaan kaikki se, millä me vaikutamme kehon tasapainoon ja siihen, että meillä on sopivasti stressiä ja lepoa, vaikuttaa selkään. – Säännöllinen ruokarytmi auttaa stressinhallinnassa. Kehon nestetasapaino vaikuttaa kipuihin ja nivelet tarvitsevat toimiakseen öljyä. Tutkimusten mukaan omegakolmosten lisääminen ruokavalioon ehkäisee kipuja. Emilia kertoo, että hänellä selän jumit, esimerkiksi fasettilukko vaikuttaa vagushermon kautta sykevälivaihteluun ja edelleen uneen. – Nukun huonommin, jos mun selkä napsahtaa jumiin. Sitten taas unenpuute jumittaa selkää enemmän. Emilian vinkki onkin, että jumit kannattaa avata esimerkiksi ammattilaisen luona mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei tilanne pitkity ja vaikuta nukkumiseen. – Mulle säännöllinen meditaatio on se, mikä pitää selän auki. Kaikilla meillä on stressiä välillä. Mun mielestä meditaatiota on selän hoidossa aliarvioitu. Jollekin