1/2019 Irtonumero 7,-

Kroonisen kivun hyväksyminen

JÄTTIPALLOJUMPALLA VOIMAA KESKIVARTALOON

RAVINNOSTA JA PAINONHALLINNASTA APUA SELKÄKIPUUN

Pianisti Iiro Rantala:

Älä jämähdä, se on rakkaudenteko selälle

Talviale TEMPUR NORTH BOX -PARIVUODE 160x200cm (5058€)

VANHA PETARI VAIHTOON JA TILALLE TEMPURIA – UUDISTA VUOTEESI TEMPUR-SÄNGYKSI

3998€ Kaikki TEMPUR 7 cm sijauspatjat

–20%

Kulunut sijauspatja aiheuttaa tuen menetyksen lisäksi nukkujan vartaloon pistekohtaista painerasitusta. Hyvä sijauspatja jakaa kehoon kohdistuvan paineen laajalle alueelle antaen samalla vartalolle optimaalisen tuen. Sijauspatjalla on suora yhteys unen laatuun ja tukirangasta johtuviin kipuihin.

PEITTOTARJOUS! TEMPUR-FIT-peitto (alk. 299€)

Nyt alk. 199€ TEMPUR BREEZE-TYYNY ON COOL – ERITTÄIN HENGITTÄVÄ JA RAIKAS Sis. North Box vuoderungot (2 kpl 80x200 cm), North jalkasarja parivuoteelle ja 7 cm paksun sijauspatjan.

Koot: Soft, Medium ja Firm (norm. 189€)

149€

Huolehdi unesta niin uni huolehtii sinusta Tyynynvalinta Sinulle sopivimman tyynyn valintaan vaikuttavat nukkuma-asentosi, hartioidesi leveys ja kaulasi pituus, patjasi upottavuus sekä sinun mieltymyksesi joko vahvaan tukeen tai pehmeään tuntemukseen. Uuteen tyynyyn tottuminen voi kestää päivästä viikkoon, riippuen siitä, kuinka paljon kaularangan asento muuttuu tyynyä vaihdettaessa. TEMPUR tyynyt ohjaavat sinut anatomisesti parhaaseen asentoon. Tällöin kääntyilyn tarve vähenee kun nukkumisergonomiasi paranee. Huono tyyny aiheuttaa heräilyä ja kipuja. Nukkumisasentosi määrää tyynyn muodon esim. kylkiasentoon sopii TEMPUR Original.

Näin valitset yksilöllisesti sopivan tyynyn ja patjan! TEMPUR takaa elämäsi parhaat unet. Ei puutumista, ei kipua, ei heräilyä, ainoa mitä tunnet on painottomuus. TEMPUR sopii jokaiselle sillä se muotoutuu yksilöllisesti sopivaksi painosi ja kehon lämmön tunnistuskyvyn ansiosta. TEMPURilla saat parhaan ergonomisen tuen etkä koe epämukavuutta, kuten perinteisissä vuoteissa, jotka ovat työntäviä ja kimmoisia. Nukkumisergonomiaan vaikuttavat sekä tyyny että patja. Valitse ensin tyyny nukkuma-asennon ja hartialeveyden mukaan. Kokeile Sinulle valitun tyynyn kanssa Tempurin kolme patja-tunnetta. Jokainen tukee oikein, mutta tuntuu erilaiselta: TEMPUR® Original: voimakkaan tuen tunne. Tunnet kuinka patja muotoutuu ja samalla tukee, painosta riippumatta. TEMPUR Cloud: vahva tuki ja täyteläinen pintapehmeys. Kokeilemalla tunnistat mikä tunne sopii parhaiten. ®

TEMPUR® Hybridi tai Sensation: perinteisen patjan joustava tunne. Joustava

tunne yhdistettynä TEMPUR-materiaalin terveyttä edistäviin ominaisuuksiin.

Allergia ja tuoteturvallisuus

Allergiaoireista kärsii n. 20-30% suomalaisista. Kiinnitä huomiota kodin yleisen puhtauden lisäksi myös lakanoiden lyhyisiin vaihtoväleihin sekä patjan, tyynyn ja peiton materiaaleihin. Niissä kaikissa materiaalin tulisi olla allergiavapaata, helppohoitoista ja hengittävää, kuten aito TEMPUR on. Tempur-materiaalin avosoluinen vaahto auttaa ilman kulkemaan materiaalin läpi niin, ettei esimerkiksi kosteus jää muhimaan tyynyyn tai patjaan. Helppohoitoista ja laadukasta TEMPUR-materiaalia käytetäänkin terveydenhoidon vaativimmissa kohteissa ja siksi ne sopivat allergisillekin. USA:n Space Foundation on myöntänyt TEMPURILLE ja TEMPUR FIT -PEITOISSA käytettävälle FRESH-käsittelylle ”Certified Space Technology” -sertifioinnin.

vuodebrändit) mukaan Tempur arvostettiin parhaiten allergikolle sopivaksi kuluttajien keskuudessa. Aito TEMPUR on turvalliseksi todistettu myös LGT sertifikaatilla, jossa tutkitaan kaikki erilaiset luonnossa ja siksi myös tuotteissa esiintyvät mahdolliset haitalliset aineet - tuloksena mitattiin täysi vaarattomuus ja haitattomuus.

TEMPUR on kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuksen TESTIVOITTAJA · paras, tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät! · paras selälle · paras unelle · paras allergikoille · paras design · paras laatu

Best In Test

TEMPUR-tuotteet eivät voi aiheuttaa allergisia reaktioita, sillä TEMPUR ei sisällä mitään allergisoivaa kuten villaa, latexia, jouhia, nikkeliä tai terästä. TEMPUR on CE-merkitty, sairaanhoitotuote, luokka 1, toisin kuin mikään muu huonekalukauppojen tyyny tai patja. Tutkimuksen (2017

Tuotevalikoima 1/2018

Terveydenhoitoala suosittelee TEMPU RIA s. 4-7

TEMPUR on Nasan tiedem

keksintö s. 2

Sleep Technology - miksi TEMPUR sopii kaikille s. 8-9

iesten

Lue Nooralotta Nezirin ja muiden kokemuk sia, kuinka TEMPUR on paras selälle ja unelle!

Eva Wahlström Maailmanmestarin

UUTUUS!

Tilaa www.tempur.fi UUSI MAKSUTON KUVASTO, jossa nukkumisergonomiatietoutta ja Eva Wahlströmin tarina!

käyttäjäkokemus s. 26-27

Tempur-patjat kehittyvä t yhä! Lisää ominaisuu

ksia vanhaan hintaan

TEMPUR® Changing

the Way The World

s.12-13

Sleeps

Yli 75 000 terveydenhoitoalan ammattilaista suosittelee aitoa TEMPURia. Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät, best in test, paras selälle ja unelle, yli 75 000 terveydenhoitoalan ammattilaista suosittelee aitoa Tempuria, mm.

TEMPUR ESPOO BRAND STORE & OUTLET Kauppakeskus Iso-Omena 2. krs 040 215 7560

TEMPUR VANTAA BRAND STORE & OUTLET Tikkuri 2. krs 09 5868 360

Suomen Migreeniyhdistys SUHS

TEMPUR TURKU BRAND STORE & OUTLET Eerikinkatu 9 045 8639 788

Suomen Unihoitajaseura ry SUHS Suomen Unihoitajaseura ry

TEMPUR JOENSUU BRAND STORE & OUTLET Torikatu 25 050 560 8350

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Tulevaisuuden kehityspolkuja järjestöjen liikuntatoimintaan

hteiskunnallisesti järjestötyö on merkittävä voimavara. Suomessa järjestöt ja niiden toimintaan osallistuvat ihmiset ovat luoneet perustan vuosikymmenten ajan myös hyvin toimivalle liikuntajärjestelmälle. Asian tärkeys on korostunut entisestään ja liikuntalain mukaisesti valtiokin myöntää vuosittain avustuksia liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan. Avustuksen määrä riippuu järjestön liikuntaa edistävän toiminnan laadusta, laajuudesta sekä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Yhtenä edellytyksenä on myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Monet yhteiskunnalliset ilmiöt ja trendit näkyvät järjestöjen arjessa ja niiden liikuntatoiminnassa, niin myös Selkäliiton toiminnassa. Nykyhetkessä näkyviä trendejä ovat esimerkiksi digitalisaatio, robotisaatio, työelämän muutos, kaupungistuminen, yksilöllisyyden korostuminen ja ekologisuus. Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat ihmisten liikuntakäyttäytymiseenkin. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta yhteiskunnallisten muutosten tunnistamisella on merkitystä toimintamuotojen uudistamisessa. Usein ihmisten oletetaan toimivan järkiperäisten syiden vuoksi ja esimerkiksi lisäävän liikkumisensa määrää,

kun tieto liikunnan suotuisista fysiologisista ja terveydellisistä vaikutuksista lisääntyy. Hyötyjen korostamisen sijaan voi joskus olla innostavampaa osallistua liikuntaa vain ”huvin” vuoksi. Liikkuminen ja liikunta voivat olla osa hyvää elämää ja tuottaa merkityksellisiä kokemuksia. Kun ihmiset löytävät mielihyvää ja nautinnollisia elämyksiä tuottavan ajanviettotavan, saattavat he liikkua huomaamattaan terveytensä, jopa kuntoutumisen kannalta merkittävästi. Liikunnan määrällisten suositusten lisäksi pitäisi siis olla laadullisia ja elämyksiin tähtääviä suosituksia. Elämysten hankkiminen, itsensä kehittäminen ja esteettisyys voivat muodostaa hyvän syyn kaikenlaiseen liikkumiseen. Tulevaisuudessa liikuntatoimintaa voisi kehittää hyödyntäen uudenlaisia liikuntakulttuurin muotoja perinteisten rinnalla. Niissä apuna voisi käyttää teknologiaa, sosiaalista mediaa tai jopa pelillistettyjä tapahtumia. Yksi suuri muutos tulevaisuudessa näyttäisi olevan kaupungistuminen, joka etenee kaikkialla maailmassa, ei vain Suomessa. Asuminen kaupunkiympäristössä saattaa vähentää arkiliikunnan määrää, vaikka liikuntapalveluiden saatavuus voi olla parempi kaupungeissa. Sen sijaan maaseutuympäristössä arkiliikunnan mahdollisuudet ovat laajemmat, mutta tulevaisuudessa nykyisenkaltaisten kaupallisten liikuntapalveluiden ylläpitäminen siellä ei ehkä ole mahdollista. Järjestöjen ja julkisen sektorin tarjoamat liikuntamahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen olemassa, joten Selkäliittoa ja sen paikallisyhdistysten toimintaa tarvitaan jatkossakin. Marjo Rinne puheenjohtaja Hyvä Selkä 1/2019

Sisältö 1/2019 3

Pääkirjoitus

Pilates pitää pianistin selän kunnossa

Kipu on, mutta se ei haittaa

Ravinnolla ja painonhallinnalla apua selkäkipuun

Rakasta selkääsi – Tee pieniä tekoja selkäsi hyväksi

Voimaa keskivartaloon jättipallojumpalla

Tutkimustietoa

Ratsastusterapia selkäkipupotilaiden kuntoutuksessa

Nukkumishäiriöt madaltavat kipukynnystä

Minä ja selkä

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

16-17

Kuva: Nina Kellokoski

20-21 8-9 Kuva: Antti Rokka

Hyvä Selkä – Selkäliitto ry:n jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 30. vuosikerta, ISSN 2323-9484. www.selkaliitto.fi, selkaliitto@selkaliitto.fi Julkaisija: Selkäliitto ry. Toimitus: Päätoimittaja Marjo Rinne, toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio, toimitussihteeri Pia Bilund. Taitto: Eepinen Oy, Jauri Varvikko, aineisto@eepinen.fi Painopaikka: Arkmedia, puh. 06 317 1515, Vaasa Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Kannen kuva: Gregor Hohenberg Tilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset sekä jäsenasiat: Toimistosihteeri Anna Santalahti, selkaliitto@selkaliitto.fi, 09 605 918. Tietosuoja: Lehti jaetaan Selkäliiton jäsenrekisterissä oleville henkilöille ja yhteisöille. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävissä Selkäliiton toimistossa. Henkilötietolain 26 ß:n ja 30 ß:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti Selkäliiton toimistossa. Vastuut: Hyvä Selkä -lehti ja Selkäliitto eivät kanna ilmoitusten, tuotteiden tai palveluiden tuotevastuuta. Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Hyvä Selkä 2/2019 ilmestyy 26.4.2019. Aineistot 25.3.2019 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi. Vuosikerta (kestotilaus) 24 €, irtonumero 7 €.

Hyvä Selkä 1/2019

Toiminnanjohtajalta

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2019 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Pirjo Karlsson Eija Kärkkäinen Sinikka Kilpikoski Leena Kämppi Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Milla Suomi

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Anna Santalahti 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Elämän vastavoimia KAIKKI OLEMME VARMASTI POHTINEET jossain vaiheessa elämäämme: Kuka minä olen ja mitä minä haluan? Hallitsenko omaa elämääni? Rakennamme koko elämämme ajan omaa minäkuvaa ja sitä, miten suhtaudumme itseemme sekä hyväksymme itsemme. Kuinka arvokkaita koemme olevamme. Kaikella tällä on suora yhteys siihen, minkälaisia ajatuksia ja tunteita meillä on omasta itsestämme. Minäkuva kehittyy ja itsetuntemus muuttuu elämän varrella, kun saamme muilta palautetta omasta toiminnastamme ja persoonastamme. Elämänkokemukset ja ympärillä olevat ihmiset muokkaavat meitä (halusimmepa sitä tai ei), mutta kovimman tien teemme itsemme kanssa arjessa. Ihminen on usein itse oman hyvinvointinsa suurin este. Haastankin sinut tänä vuonna hakemaan uusia näkökulmia. On hyvä kyseenalaistaa omaa ajattelua ja löytää rohkeutta ajatella hiukan eri tavalla kuin aiemmin. Vaikeinta on varmasti itse kullekin hyväksyä ja tiedostaa omat heikkoutensa. Ja harva meistä muistaa edes niitä omia vahvuuksiaan, joita voi vielä vahvistaa entisestään tai sitten tehdä valintoja omaa itsetuntemusta kehittäen. Kuinka paljon hyviä ominaisuuksia ja vahvuuksia sinä näet itsessäsi? Miten olet ajatellut tänä vuonna rakastaa itseäsi ja huomioida myös selkäsi? Ruotsalaisilla on tapana sanoa: Jag har dom i ryggen. Eli voit aina ajatella, että sinulla on selkäsi takana lisävoimina läheiset, tärkeät ihmiset. Tasapainoinen arki pitää sisällään sopivassa suhteessa mielekästä työtä, liikunta- ja kulttuuriharrastuksia sekä yhdessäoloa läheisten ja ystävien kanssa. Itse olen luonteeltani ehkä enemmän suorittaja kuin nautiskelija. Tätä kirjoittaessani mietin, että olen liiaksikin jättänyt viime vuosina pois ihmisten tapaamiset sekä taidenäyttelyissä ja konserteissa käynnit. Inspiroidun kuitenkin näistä asioista ja se vaikuttaa myös työhöni, johon kuuluu ideointia ja kehittämistä. Laitankin tänä vuonna almanakkaani merkinnän sellaisten päivien kohdalle, jolloin voisin tehdä jotain hauskaa, jotta huomioin ne jo ajoissa. ”Rakasta selkääsi – sen kannattaa. Sinua.” -teema jatkuu myös tänä vuonna, ja me Selkäliitossa haastamme sinutkin mukaan rakastamaan selkääsi. Kerro meille, miten sinä rakastat selkääsi. Kirjoita tai kuvaa oma tekosi tai vinkkisi selän hyvinvointiin, jaa se somessa aihetunnisteella #rakastaselkääsi. PS. Vinkkejä selän rakastamiseen voit lukea sivulta 14. Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Teksti: Pia Bilund • Kuva: Dayoung Lee

Pilates pitää pianistin selän kunnossa Jazzpianisti Iiro Rantala puhuu itsehoidon puolesta. Ison elämäntapamuutoksen tehnyt muusikko kannustaa muitakin miehiä aktivoimaan keskivartalon lihaksia. Pilateksen lisäksi Iiro on innostunut kahvakuulasta. IIRO RANTALA muistaa tarkkaan, milloin selkäkipu äityi pahaksi. Se tapahtui vappuna 2010, kun hän oli keikalla Pohjanmaalla. – Menin hotellilla saunaan ja sen jälkeen tuli omituinen olo. Selkä oli jo jumissa, mutta kipu alkoi säteillä vasempaan jalkaan, Iiro kertoo. Työterveyslääkäri määräsi vaivaan kipulääkkeitä. Sitten Iiro alkoi itse tutkia asiaa ja meni fysioterapeutti Jarmo Ahosen vastaanotolle. – Jarmo oli sitä mieltä, että on mentävä magneettikuvaan, jotta nähdään, mikä tilanne on. Kuvauksessa löytyi kaksi välilevyn pullistumaa. Jarmo kehotti tapaamaan myös kirurgin, sillä tilanne näytti aika pahalta. Pullistumien löytymisen jälkeen sain myös vahvemmat kipulääkkeet, ja ajoittain olin ihan tokkurassa. Kotona Iiro piti itsensä liikkeellä kävelemällä ympäri flyygelihallia. Ja ainoa keino saada unta, oli kylkimakuulla toinen jalka ristissä. Se helpotti oloa. Kun Iiro tapasi kirurgin, tämä oli sitä mieltä, että ”juoksut on juostu” eli tällä selällä ei enää juosta tai hölkätä. – Aika helposti kirurgit tällaisia tuomioita heittelee ja ne jäävät mieleen. Kirurgin resepti oli leikkaus ja kielto fysioterapialle. Toivoisin, että lääkärit oppisivat enemmän kuntoutuksesta ja toisin päin. Kipu jatkui koko kesän ja syyskuussa Iiro joutui ottamaan sairauslomaa. Mutta sitten kun mies oli menossa leikkaukseen, tapahtui jotain. – Menin sovitusti leikkausta edeltävänä iltapäivänä Töölön sairaalaan ja olo alkoi jo matkalla helpottaa Kerroin päivystävälle kirurgille, että kipu hellittää. Hän sanoi, ettei leikkaukseen pakoteta, mutta uutta aikaa ei helposti saa. Soitin sitten vielä 6

Hyvä Selkä 1/2019

leikkaavalle kirurgille, hän ymmärsi asian ja kertoi, että joskus käy näin. Iiro oli jo tässä vaiheessa tutustunut fysioterapeutti ja pilatesohjaaja Erja Holgeriin ja alkanut käydä häneen ohjauksessaan. – Varovasti, iiseillä liikkeillä aloitettiin pilatesharjoittelu ja se on jatkunut tähän päivään. Olen myös ostanut itselleni kotiin pilatestuolin, wunda chairin. Rundeille otan mukaan jumppakuminauhoja.

Aktivoi keskivartalon lihaksia Iiron mielestä pilates on aika vaikea laji. Jos sitä haluaa harrastaa, hän neuvoo menemään aloitusviikonloppuun. – Mulla ainakin meni muutama kuukausi, että tajusin pilateksesta yhtään mitään ja on kestänyt vuosia, että olen oivaltanut tietyt jutut.

”

Istun nyt luontevasti ryhdikkäämmin." Pilateksessa on kyse keskivartalon syvistä lihaksista, ne vaikuttavat Iiron mukaan kehossa alaspäin ja erityisesti ylöspäin. – Ensin syvät lihakset pitää löytää ja sitten kun on tehnyt tarpeeksi toistoja, se alkaa vaikuttaa elämään ja ryhtiin. Istun nyt luontevasti ryhdikkäämmin. Tykkään ajatella, että syvät vatsalihakset nappaavat kiinni. Pilateksella on ollut iso vaikutus ja merkitys mulle. Iiro harrastaa pilatesta kotona omatoimisesti, pilatesohjaajan luona hän käy pari kertaa kuussa.

– Erja opettaa mulle uusia liikkeitä, antaa haastetta koko ajan. Hän tuntee mut ja tietää missä vaiheessa olen. Erjan kanssa tehdään liikkeet muutaman kerran ja otan ne vielä videolle, niin muistan ne paremmin. Se on mulle hyvä systeemi. Iiro tykkää pilatestuolistaan, sillä se on yksinkertainen ja hyvä tapa aktivoida lihaksia. – Se kolisee ja on aika primitiivinen, mutta sillä voi tehdä 500 eri liikettä. Teen harjoituksia lähes joka ilta noin 10–15 minuuttia. Pilateksen rinnalla Iiro harrastaa muutakin liikuntaa. Yksinliikkujana hän hölkkää ja käy kuntosalilla. Noin kuukausi sitten Iiro innostui kahvakuulasta ja aikoo vaihtaa kuntosaliohjelman kahvakuulaohjelmaksi. Iiro kannustaa muitakin miehiä aktivoimaan keskivartalon lihaksia. – Jos vaikka hiihtää, juoksee tai pelaa jotain palloilulajia, kannattaa edes kerran viikossa tehdä keskivartalotreeni. Jos ei pilatekseen uskaltaudu – kuten monen miehen kohdalla voi olla – Iiro suosittelee kokeilemaan kahvakuulaa. Se on hänestä melkein yhtä hyvä kuin pilates ja aktivoi monia lihaksia. – Musta tuntuu, että kahvakuula on tosimiehille sopiva. Kuulia löytyy melkein joka kuntosalilta, niitä toki tarvitsee useampia eripainoisia, itse käytän 3-4 kuulaa. Ja aluksi kannattaa ottaa opastusta ohjaajalta.

Itsehoidon puolestapuhuja Iiro sanoo olevansa suuri itsehoidon puolestapuhuja ja kannattaja. – Itseään voi hoitaa liikunnalla ja ruokavaliolla. Olikohan se laulaja Cher, kun sanoi, että miehet ovat tarkempia siitä, mitä

IIRO RANTALA, 49

• Helsinkiläinen pianisti ja säveltäjä • Lukuisten levytysten lisäksi säveltänyt musiikkia mm. useisiin musikaaleihin. Tunnetaan myös tv-ohjelmista Iirottelua, Iiro irti ja Iiron musiikkiluokka. • Palkintoja, esim. Jazzliiton Yrjö-palkinto 1995, parhaan musiikin Jussi Risto Räppääjä -elokuvasta 2009 ja Vuoden vienti-Emma 2015. • Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa.

öljyä laittavat autoonsa kuin mitä laittavat suuhunsa. Joskus ihmettelen, miksi muutosta ei saada aikaan. Terveellinen ruoka on hyvää ja se tekee sulle hyvää. Oman elämäntaparemonttinsa Iiro teki kylläkin vähän pakotettuna. Herätyksen paikka oli se, kun hän 33-vuotiaana meni terveystarkastukseen pankkilainaa varten.

”

Kannattaa edes kerran viikossa tehdä keskivartalotreeni.”

– Olin terve enkä ollut sairastellut, mutta lääkärissä kävi ilmi, että verenpaineeni oli hirveän korkealla. Lääkäri piti mulle puhuttelun ja esitelmöi liikunnasta ja ruokavaliosta. Siitä alkoi mun fokusoiminen terveyteen. Sitten tosin seurasi noin seitsemän vuotta jojoilua, kunnes välilevyn pullistuma iski. Se oli toinen herätys. Nyt mies voi hyvin ja elää normaalia elämää. Paino ja olo on kevyempi. Muusikko myös uskoo hyvän kehään. – Kun alkaa liikkumaan, ei se pyttipannu enää maistu. Siirryin vähähiilihydraattiseen ruokaan ja karsin pois sokerit ja alkoholin. Aika nopeasti huomaa eron olossa, syökö roskaruokaa vai hyvää ruokaa. Iiro toteaa, että selän kuntouttaminen oli iso savotta. Ylipaino vaikutti varmasti osaltaan selkäongelmien syntyyn. Vaivaansa Iiro etsi syiden sijaan ratkaisuja. Niitä oli tarjolla myös sosiaalisessa mediassa,

joka oli vielä vuonna 2010 aika uusi juttu. – Somessa tuli paljon empatiaa ja neuvoja. Vaikea siinä oli tietää, että mikä ohje toimii.

Poikakuorolaisesta palkituksi jazzpianistiksi Lapsena ja nuorena Iiro oli liikunnallinen. Siihen vaikutti se, että hänen isänsä oli urheiluvälinekauppias. Liikunta jäi kuitenkin yli kymmeneksi vuodeksi, kun musiikkitouhut alkoivat kiinnostaa. Musiikkiura alkoi, kun äiti vei pojan 6-vuotiaana Cantores Minores -kuoroon. – Siellä sain ihan mielettömän teorian musiikkiin, tutuksi tulivat nuotit, laulaminen ja keikkailu. 10-vuotiaana aloin soittaa pianoa, ensin klassista ja sitten rinnalle tuli jazz. Muusikon alku pääsi varhain kiinni työelämään. – Keikkailin jo 14–15-vuotiaana 1980-luvulla, joka oli hauskaa aikaa kasvaa aikuiseksi. Töitä oli riitti, sillä mun kaltaisia muusikoita oli tosi vähän. Jazzpianisti voi soittaa kaikkea klassisesta jazziin, poppiin ja bluesiin. Kun Iiro oli 18-vuotias, hän perusti opiskelukavereidensa kanssa Trio Töykeät -yhteen, joka voitti heti perustamisvuotenaan Euroopan jazzpalkinnon. – Kaikki eteni tosi nopeasti, ei siinä ehtinyt ruokavaliota ja liikuntaa miettiä. Vasta kolmenkympin jälkeen alkoi olla jaksamisongelmia. Nyt Iiro toteaa, ettei tätä työtä jaksaisi, jos ei olisi hyvässä kunnossa. Keikkoja on paljon ja valmistelun paine on jatkuva.

– Mulla normi tilanne on se, että olen samaan aikaan tekemässä uutta jazzlevyä, jousikvartettoa, musiikkia elokuvaan sekä tv-sarjaa. Välillä tuotantoaikataulut menevät päällekkäin ja nopeasti joutuu tuottamaan uutta. Jos ei ole terveenä ja skarppina, se ei onnistu. Keikat vievät Iiroa ympäri kotimaata ja usein myös Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Alkuvuodesta miestä voi kuulla konserttien lisäksi musiikkikomedioissa 4 pientä annosta ja Kumma Peruna. Uusi Risto Räppääjä -elokuva tulee ensi-iltaan 15.2. Se on jo elokuvasarjan neljäs osa, johon Iiro on säveltänyt musiikin. Ajatuksen kesälomasta mies on hylännyt, sillä kesän festarit ovat kivointa keikka-aikaa. Vaikka soittajan ja säveltäjän työssä kertyy istumista pianon ääressä, kovin pitkiä aikoja ei Iiro paikallaan pysy. – Mun keskittymisjänne on lyhyt, mikä sopii hyvin tähän istumatyöhön. Mun on pakko nousta ainakin vartin välein ylös ja tehdä jotain. Tiedän, että se tekee myös selälle hyvää. Yksi keino vähentää istumista ovat kävelypalaverit. Iiro on sellaiseen itsekin osallistunut ja se oli hyvä palaveri. Hän toivookin, että ne yleistyisivät. – Ensin ihmiset istuu työpisteessä ja sitten ne menee palaveriin istumaan, kun voisi tehdä toisinkin. Itse nousen palavereissa välillä pystyyn, ja sitten joku muukin nousee. Tätä kulttuuria voisi levittää työpaikoilla, kannustaa ihmisiä liikkumaan ja jaloittelemaan. Iiron vinkki selän huomioimiseen kuuluukin: Älä jämähdä. Se on rakkaudenteko selälle. Hyvä Selkä 1/2019

JÄSENKYSELY:

Liikuntaryhmät tärkeintä ja toivotuinta toimintaa selkäyhdistyksissä Jopa 93 prosenttia suosittelisi jäsenyyttä ystävilleen SELKÄLIITTO TEKI KYSELYN selkäyhdistysten jäsenille lokakuun lopulla. Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 1 456 jäsentä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa jäseneksi liittymisen syitä ja jäsenten kokemuksia selkäyhdistysten toiminnasta. Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimmät syyt liittyä selkäyhdistyksen jäseneksi olivat yhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta (35 %) ja halu saada lisää tietoa selkäasioista (27 %). Yleisimmät tavat osallistua yhdistyksen toimintaan olivat liikuntaryhmät (35 %), luennot (19 %) ja retket (16 %). Vastauksissa myös toivottiin yhdistyksiltä eniten liikuntaryhmiä (25 %), asiantuntijaluentoja (22 %) ja retkiä (16 %), eli toiveet ja toiminta vastaavat näiltä osin toisiaan hyvin. Lähes 97 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta on tarpeellista. Vastaavasti yhteensä 89

JÄSENKYSELY 2018 • Kyselyyn vastasi 1 456 selkäyhdistyksen jäsentä lokakuun lopulla, vastausprosentti oli 26,5. • Suurin osa vastaajista oli naisia (82 %) ja valtaosa oli iältään 46–79-vuotiaita (91 %). • Lähes puolet (48 %) kyselyyn vastanneista oli Etelä-Suomesta (pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi). • Ahkerimmin kyselyyn vastasivat Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten, Tampereen Seudun Selkäyhdistyksen ja Kanta-Hämeen Selkäyhdistyksen jäsenet. • Kyselyyn vastanneista noin 15 prosenttia on ollut jäsenenä enintään vuoden, 40 prosenttia 2–5 vuotta, neljäsosa 6–10 vuotta ja vajaa viidennes yli 11 vuotta.

Hyvä Selkä 1/2019

prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä yhdistyksen vertaistukitoiminnan tarpeellisuudesta. Vastausten mukaan yhdistysten vertaistukitoimintaan oli kuitenkin osallistunut vain kolme prosenttia. Vertaistukitoimintaa toivottiin järjestettäväksi noin kymmenessä prosentissa vastauksia. Jäsenet kokivat saaneensa apua yhdistyksen toiminnasta selän toimintakyvyn ylläpitämiseen (30 %) sekä niska- ja selkäoireiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon (29 %). He kokivat myös löytäneensä samanhenkistä seuraa (18 %) sekä saaneensa apua selkäkivun kanssa jaksamiseen ja kivunhallintaan (17 %). Ajankohtaista tietoa yhdistysten toiminnasta vastaajat kertoivat saavansa liiton Hyvä Selkä -lehdestä (29 %), yhdistyksen jäsentiedotteesta tai -lehdestä (22 %), sähköpostitse (21 %) ja yhdistyksen kotisivuilta (14 %).

Yhdistyksensä hallituksessa toimimisesta oli kiinnostunut vain noin 11 prosenttia vastaajista. Vapaaehtoistyön tekemisestä yhdistyksessä oli sen sijaan kiinnostunut noin 28 prosenttia. Yhdistysten toiminnalle annettujen kouluarvosanojen keskiarvo oli 8,2 eli hyvä, ja jopa 93 prosenttia vastaajista olisi valmis suosittelemaan jäsenyyttä ystävilleen. Kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä Selkäliiton palveluja vastaajat olivat käyttäneet. Kolmen kärki oli Hyvä Selkä-lehti (57 %), Selkäkanava-verkkopalvelu (23 %) sekä selkä- ja niskaoppaat (16 %). Selkäyhdistyksille on toimitettu yhdistyskohtaiset yhteenvedot jäsenkyselystä oman toimintansa kehittämiseksi. Teksti: Pia Bilund

Ajankohtaista

Selkäkanavan avainlukuja 2018 SELKÄKANAVA.FI

780 880 kävijää

3 229 011 sivukatselua

Suosituimmat sisällöt: Selkäliiton hallitukseen vuosille 2019–2020 valittiin Milla Suomi (vas.), Pirjo Karlsson, Leena Kämppi ja Kari Rantavalli. Kuvasta puuttuu Eija Kärkkäinen.

Uusia jäseniä hallitukseen SELKÄLIITON JÄRJESTÖPÄIVÄT ja syyskokous pidettiin 17.–18. marraskuuta Porvoossa. Paikalla oli noin 40 edustajaa 15 selkäyhdistyksestä. Syyskokouksessa Selkäliiton hallitukseen vuosille 2019–2020 valittiin kolme uutta jäsentä Eija Kärkkäinen (Oulun Seudun Selkäyhdistys), Kari Rantavalli (Satakunnan Selkäyhdistys) ja Milla Suomi (Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset). Jatkokaudelle erovuoroisista valittiin uudelleen Pirjo Karlsson (Heinolan Seudun

Selkäyhdistys) ja Leena Kämppi (Mikkelin Seudun Selkäyhdistys). Kaksivuotiskauttaan Selkäliiton hallituksessa ensi vuonna jatkavat Kaarina Frosterus (Turun Seudun Selkäyhdistys), Sinikka Kilpikoski (Keski-Suomen Selkäyhdistys), Sirpa Moilanen (Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys), Eira Mäkitalo (Tyrvään Seudun Selkäyhdistys) ja Teuvo Näätänen (SiikaPyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys).

iskias, jumppaohjeita selälle ja niskalle, noidannuoli

SOSIAALINEN MEDIA

30 129 seuraajaa Twitter 1 562 seuraajaa Instagram 3 041 seuraajaa Facebook

YOUTUBE

40 videota 1 663 tilaajaa 1 630 797 katselukertaa

Onnittelut valituksi tulleille!

Vuoden 2019 tärkeitä päivämääriä Maaliskuu

• Vertaistukikoulutus 16.3.2019, Helsinki

Huhtikuu

Toukokuu

Loka-Marraskuu

• Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 6.4.2019, Helsinki

• Maakuntavaalit europarlamenttivaalien yhteydessä 26.5.2019

• Selkäviikko 14.–20.10.2019 ja Maailman selkäpäivä 16.10.2019

• Eduskuntavaalit 14.4.2019

(tieto lehden painohetkellä)

• Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 16.–17.11.2019, Oulu

ille. PS. Vuoden aikana järjestetään neljä alueellista koulutusta selkäyhdistyks min. Tarkemmat koulutuspäivät ja -paikkakunnat ilmoitetaan myöhem

Hyvä Selkä 1/2019

Asiantuntija-artikkeli

Kipu on, mutta se ei haittaa Yksinkertainen kysymys: Mitä on kipu? Miten sinä ymmärrät kivun ja mitä vastaisit, jos joku sitä sinulta kysyisi? Ei sitä, millaista on kipu, koska se on eri asia. YLEENSÄ KIPU KÄSITETÄÄN epämiellyttäväksi tuntemukseksi, mutta määritelmän mukaan se on ahdistava kokemus, johon voi liittyä kudosvaurio. Kipukokemus sisältää epämiellyttävän tuntemuksen lisäksi erilaisia tunteita, uskomuksia, käsityksiä ja asenteita sekä erilaisia sosiaalisia tekijöitä. Sana, joka määritelmästä tulee selittää, on kokemus.

Kipu on kokemus, johon liittyy merkitys Usein ajatellaan, että kokemus on jotain ainutlaatuista, joka sattuu hyvin harvoin. Itse asiassa arkemme on täynnä kokemuksia. Emme vain tunnista niitä kokemuksiksi, koska emme osaa sanoa mitä on kokemus, vaikka käytämme sujuvasti kokemus-sanaa.

”

on uppoutunut mieliharrastukseen. Kipu, elämäntapahtumat ja tunteet ovat yhteydessä toisiinsa. Kokemuksella tarkoitetaan sitä, että jokin asia jää mieleen. Se on jollakin tavalla tärkeä ja merkityksellinen. Kokemukseen liittyy aina merkitys, jota ilman kokemus ei ole kokemus. Asiat voivat olla hyvin arkisia, kuten bussikuskin aamutervehdys tai yhteinen leikkituokio lapsen kanssa. Kokemus ei ole joko hyvä tai paha, eikä kokemuksia voi verrata toisiinsa, koska kokemuksia on erilaatuisia. Käytännön esimerkkinä olkoon syöpäkipu ja lonkkaproteesileikkauksen jälkeinen kipu. Uskon, että syöpäkipu herättää sinussa kielteisiä ajatuksia ja tunteita, koska syöpään yhdistetään vahva kielteinen merkitys. Polviproteesioperaation jälkeisen kivun merkitys on myönteinen, koska ”se kuuluu asiaan”. Myönteistä merkitystä lisää se, että operaatiosta mahdollisesti seuraa polvikivun helpottaminen ja liikuntakyvyn palautuminen. Tähän liittyy myös toivo paremmasta. Ihminen haluaa uskoa, että leikkauksesta aiheutuneesta kivusta seuraa jotain hyvää. Kivun merkitys riippuu tilanteesta, jossa sitä tulkitsee. Tämä vahvistaa käsitystä kivun yksilöllisyydestä. Merkitysten antaminen tapahtuu mielessä sen mukaan, mitä tiedämme kivusta, mitä muut ovat siitä kertoneet, mi-

Jos kroonisen kivun kanssa haluaa tulla toimeen, elämässä kannattaa keskittyä itselle merkityksellisiin asioihin.”

Kivun ymmärtäminen määritelmän mukaan kokemuksena helpottaa tulemaan toimeen sen kanssa, koska silloin siihen pystyy itse vaikuttamaan hyvin paljon. Kokemuksen ymmärtäminen ei paranna kipua, mutta se auttaa käsittämään, minkä vuoksi kivun kanssa on vaikeampi tulla toimeen silloin, kun elämässä menee huonosti tai kun ahdistaa. Toisaalta kokemuksen käsite kuvaa sitä, minkä takia kaikki näyttää valoisammalta silloin kun matkustaa eksoottiseen paikkaan tai kun 10

Hyvä Selkä 1/2019

tä tunteita se meissä herättää ja miten ajattelemme sen vaikuttavan elämäämme. Merkitys vastaa kysymykseen: Mitä ajattelet kivusta? Merkitys tekee kokemuksen ymmärrettäväksi. Mitä kielteisempi merkitys, sitä vaikeampi on kivun kanssa tulla toimeen ja sitä huonompi tulos on erilaisilla hoidoilla. Tarkkaan ottaen nimi, jonka annamme kokemukselle, on ajatteluprosessin tulos, johon sisältyvät epämiellyttävä tuntemus, kaikki tunteet, uskomukset, asenteet ja kä-

sitykset kivusta sekä elämäntilanne, joka esitetään kuviossa 1.

Kipuun liittyy tunteita Tunteet ovat keskeinen tekijä kipukokemuksessa. Yhtälö on yksinkertainen: mitä enemmän on myönteisiä tunteita, sitä vähemmän on kielteisiä tunteita ja sitä vähemmän niistä on haittaa. Se tarkoittaa vähemmän kivun kielteistä merkitystä ja siten helpompaa elämää. Mistä sinä saat myönteisiä tunteita? Tee sitä. Missä tilanteissa unohdat kivun? Tee sitä. Myönteiset tunteet vähentävät herkkyyttä kokea kipua. Arkikielellä tämä tarkoittaa sitä, että kivun sietokyky eli toleranssi nousee. Kivun tulee olla entistä voimakkaampaa, jotta se pääsee tietoisuuteen häiritsemään elämää. Myönteiset tunteet myös ehkäisevät kivun kroonistumista. Mitä enemmän on myönteisiä tunteita ja uskoa itseensä, sitä pienempi on riski kroonisen kivun kehittymiselle. On myös näyttöä siitä, että myönteiset tunteet vähentävät kipua ja siihen liittyvää ahdistusta ja vastaavasti lisäävät aktiivisuutta elämään. Kun saa toteuttaa itseään ja kerätä onnistumisen kokemuksia, alttius ahdistukselle ja masennukselle vähenee. Kivun ajatteleminen pelottavana ja vaarallisena aiheuttaa poikkeuksetta ahdistusta ja kyvyttömyyden tunteita. Nämä tulevat näkyväksi erilaisena kipukäyttäytymisenä, kuten välttämiskäyttäytymisenä tai itsetarkkailuna. Johdonmukaisesti tästä voimme päätellä, että ajattelun muuttaminen vähentää kielteisiä tunteita ja kipukäyttäytymistä. Edelleen keskeinen kysymys on: ”Mitä sinä ajattelet kivustasi?” Usein kipujen kanssa eläviä kehotetaan harrastamaan liikuntaa. Todellisuudessa mikään liikunta, kuntosaliharjoittelu tai muu ei paranna kroonista kipua, eikä mikä tahansa liikunta edes helpota sitä. Sen sijaan liikunta ehkäisee ylipainoa ja diabetesta, se lisää lihasvoimaa ja nivelten kuormituskestävyyttä. Liikunta parantaa koordinaatiota, joka ehkäisee kaatumisia. Se virkistää aivotoimintaa ja parantaa keskittymiskykyä vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Lääkkeetkään eivät paranna kroonista kipua. Ne vain turruttavat kipua

Asiantuntija-artikkeli Kuvio 1

KIPUKOKEMUS

EPÄMIELLYTTÄVÄ TUNTEMUS

KAIKKI TUNTEET

ja saattavat aiheuttavat ongelmia muistiin, keskittymiseen, vireystilaan, uneen ja suolistoon.

Kroonisen kivun hyväksyminen Toistaiseksi olemassa olevan käsityksen mukaan kroonista kipua ei voi parantaa, mutta sen kanssa oppii elämään. Hyväksyminen sanana herättää usein epäluuloja ja vastenmielisyyttä, joten se korvataan sanoilla tulla toimeen, selviytyä, sopeutua, pärjätä ja elää sovussa. Vastenmielisyys hyväksymistä kohtaan johtuu siitä, että hyväksyminen käsitetään luovuttamisena tai heikkoutena, kun sen merkitys on täysin päinvastainen. Hyväksyminen tarkoittaa kroonisen kivun yhteydessä vahvuutta, rohkeutta, päättäväisyyttä, pitkäjänteisyyttä, uuden oppimisen kykyä ja valistuneisuutta.

”

USKOMUKSET, KÄSITYKSET JA ASENTEET

tä vastaan. Sen voittaa lopettamalla sodan. Taistelun voi voittaa, mutta sodan häviää. Eikä kyse ole tahdosta. Ihminen ei pelkällä tahdonvoimalla selviä edes flunssasta. Hyväksyminen ei ole joko-tai-käsite, eikä päätös vaan prosessi. Koska hyväksymistä ei voi mitata, ei voida sanoa, onko joku hyväksynyt kipunsa vai ei. Se selviää siitä, miten kroonikko itse kuvaa elämäänsä ja suhdettaan kipuun. Toisin sanoen, mitä hän ajattelee kivustaan ja mitä se hänelle merkitsee. Tutkimusten mukaan hyväksyminen on yksi parhaista tavoista selvitä kroonisen kivun kanssa. Usein käytettyjä tapoja ovat ajatella jotain pahempaa ja positiivinen ajattelu, kuten esimerkiksi: ”Onneksi ei sattunut pahempaa”. Näiden ohella muita käytettyjä menetelmiä ovat jonkin muun kuin kivun ajatteleminen, kivun kieltäminen sekä kivun välttäminen. Ajatusten suuntaaminen muuhun kuin

Kroonisesta kivusta huolimatta elämästä voi nauttia ja olla onnellinen.”

Perimmäinen kysymys kuuluu: Haluatko elää vai taistella? Taistelu kipua vastaan tarkoittaa, että ajatukset ja mieli ovat koko ajan kiinni kivussa. Elämä on kipukeskeistä ja parannuksen hakemista, jolloin elämä jää elämättä. Jos kroonisen kivun kanssa haluaa tulla toimeen, elämässä kannattaa keskittyä itselle merkityksellisiin asioihin. Antaa kivun olla ja hyväksyy sen olemassaolon. Kun antaa kivulle rauhan, siitä myös kärsii vähemmän. Kipua ei voita sotimalla si-

kipuun voi joskus toimia ainakin väliaikaisena ratkaisuna. Tällöin vastaat kysymykseen: ”Missä tilanteissa unohdat kivun?” Joskus on kehotettu olemaan ajattelematta kipua, jolla on suurin mahdollisuus epäonnistua. Mitä enemmän pyrkii olemaan ajattelematta kipua, sitä varmemmin sitä ajattelee. Näitä kaikkia tapoja käytetään, mutta ne eivät ole kestäviä. Niistä voi olla pitkällä tähtäimellä enemmän haittaa kuin hyötyä, koska niissä vältetään kivun kohtaamista ja

ELÄMÄNTILANNE

korvataan se jollakin toisella. ”Korvaushoito” ei toimi eikä ole järkevä ratkaisu. Usein paras tapa päästä ongelmasta eroon on sen kohtaaminen hyväksymällä todellisuuden. Aidoimmillaan hyväksyminen on sitä, että ei ota mitään tilalle: ei ajattele jotain muuta, ei puhu rauhoittavasti itselleen, ei kiellä tai peitä kipua eikä anna sille uutta myönteistä merkitystä. Aitoa hyväksymistä on se, että ottaa vastaan tunteet, ajatukset ja kehon tuntemukset sellaisina kuin ne tulevat arvostelematta niitä. Tällöin ei ole ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia, joita haluaa ja jotka ovat hyviä. Ei myöskään ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia, jotka ovat pahoja ja ei-toivottuja. On vain ajatuksia ja tunteita. Hyväksymisellä tarkoitetaan sitä, että elämä on tässä muodossaan hyvää. Kipua ei ole tarvetta tuomita tai paheksua, eikä myöskään ole tarvetta vähentää kivun määrää tai välttää sitä. Kipu on, mutta se ei haittaa. Voidaan siis sanoa, että kroonisesta kivusta huolimatta elämästä voi nauttia ja olla onnellinen. Jokainen määrittelee oman onnellisuutensa. Koska entiseen elämään ei ole paluuta, uusi onni on erilaista kuin ennen, mutta ei yhtään huonompaa. Meillä on vain yksi elämä. Mihin sinä sen käytät?

Tapio Ojala terveystieteiden tohtori

Lisää aiheesta Tapio Ojalan kirjassa Kivun kanssa.

Hyvä Selkä 1/2019

Asiantuntija-artikkeli

Ravinnolla ja painonhallinnalla apua selkäkipuun Noin miljoona suomalaista kärsii kroonisesta kivusta, joista suurin osa on selkäkipuja. Noin 90 % selkäkivuista luokitellaan idiopaattiseksi, jolloin kivulle ei löydetä syytä. Kroonisen selkäkivun taustalla on yleensä monia kipuun vaikuttavia tekijöitä. Yksi niistä voi olla niinkin yllättävä kuin ruokavalio. RUOKA VOI OLLA MERKITTÄVÄ matala-asteista tulehdusta lisäävä tekijä, ja tulehdus puolestaan lisää kipuja aktivoimalla kipuhermopäätteitä ja kivun välittäjäaineita. Myös ylipaino lisää useimpia kiputiloja ja järkevä painonpudotus ja -hallinta onkin äärimmäisen tärkeää kaikille kroonisia kipuja omaaville.

Ruokavaliolla on yhteyttä kipuun Ruokavalion ja kivun yhteydestä puhutaan vielä melko vähän, vaikka aiheesta on jo saatavilla tutkimustietoa ja käytännössä yhteys on hyvin havaittavissa. Useimmat tutkimukset osoittavat, että kroonisten kiputilojen taustalla on tärkeiden antioksidanttien puutetta ja oksidatiivista stressiä eli voimakasta tulehduskuormitusta. 12

Hyvä Selkä 1/2019

Kehoon voi syntyä matala-asteinen tulehdustila vähitellen ja monesta eri syystä: liian vähäisestä liikunnasta, tupakoinnista, keskivartalon ylipainosta tai tulehdussoluja aktivoivista ravintotekijöistä, kuten voimakkaasta kuumentamisesta tai antioksidanttipitoisten ruoka-aineiden niukasta saannista. Aktiivinen ja haitallinen tulehduspesäke voi löytyä suusta, suolistosta tai keskivartalokiloista, ja nämä tulehdussolut lähtevät hyvin herkästi vaeltamaan ympäri kehoa monenlaisia haittoja aiheuttaen.

Miten ravinnolla voidaan vaikuttaa matala-asteiseen tulehdukseen? Kiinnostuin matala-asteisen tulehduksen, kivun ja ravinnon yhteydestä jo vuosia sitten kirjoittaessani rasva-aiheista kirjaani. Taustatyötä tehdessä oli todellinen ahaa-elämys havaita, että syömämme ruoka aiheuttaa kehoon aterian jälkeisen tulehduksen, ja kuinka ravintotekijöillä voidaan joko sammuttaa tai voimistaa tulehdusta. Ravitsemusneuvontatyö sekä omat krooniset selkävaivat ja taipumus lihas- ja nivelkipuihin saivat minut tutkimaan aihetta pintaa syvemmältä. Tämän tuloksena syntyi muun muassa matala-asteista tulehdusta käsittelevä

”

kuudes ravintokirjani, joka ilmestyy tammikuussa 2019. Miten ravinnolla sitten voidaan vaikuttaa kiputiloihin ja matala-asteiseen tulehdukseen? Ravinnossa on monta tekijää, joilla on merkitystä. Yhtenä tärkeimmistä ovat kotimaiset antioksidanttipitoiset marjat, jotka sammuttavat tehokkaasti tulehdusta ja vaikuttavat suotuisasti tulehdukseen ja kipuun. Marjoissa on lukuisia vaikuttavia aineita, joista tärkeimpiä ovat marjojen polyfenolit, joilla on voimakas tulehdusta hillitsevä vaikutus. Tulehdukseen vaikutetaan myös suoliston kautta, lisäksi ruoanvalmistusmenetelmillä on tärkeä merkitys. Syömme usein tietämättämme todellista tulehdusruokaa, jota saattaa syntyä liian kuumissa valmistuslämpötiloissa, huonosti kuumuutta kestävillä rasvoilla tai liian suuresta annoskoosta johtuen. Terveellinen ruoka antaa kehollemme paljon tärkeitä ravintoaineita ja energiaa, ja se auttaa meitä painonhallinnassa. Syömämme ruoka voi aiheuttaa myös paljon terveyshaittoja ja paino-ongelmia, jos teemme huonoja valintoja. Esimerkiksi lievä aterian jälkeinen tulehdus ei ole haitallista, mutta jos syömme usein itsellemme voimakkaan aterian jälkeisen tulehduksen valmistamalla tulehdusruokaa eli syömme liian suuria annoskokoja tai käytämme huonolaatuisia rasvoja, on tällä

On tärkeää löytää mieluisa, turvallinen ja käytännössä toteutettava painonpudotusruokavalio.”

Asiantuntija-artikkeli Kuva: Unsplash

koko kehon kroonista tulehdusta lisäävä vaikutus. Sitä kautta lisäämme helposti myös omia kiputilojamme.

Pienkin painonpudotus voi auttaa kipuun Monen kivun taustalla on ylipainosta johtuvaa tulehduskuormitusta. Erityisesti keskivartalolla oleva ylipaino on aktiivinen tulehduspesäke, ja keskivartalon rasvasolut tulehtuvat herkästi. Ylipaino itsestäänkin aiheuttaa usein lisääntyviä kiputiloja. ”Väärässä” kohdassa oleva lisäpaino voi muuttaa selkärangan asentoa haitallisella tavalla, jolloin virheasennon myötä aikaansaadaan selkään jatkuvaa kudosärsytystä tai hermopuristusta. Jo pienelläkin painonpudotuksella voi olla suuri merkitys kipuun, sekä rangan asentomuutoksen että tulehduskuormituksen vähenemisen myötä. Painonpudotus ei kuitenkaan saisi olla stressaavaa eikä se koskaan saisi tapahtua suoliston mikrobikannan kustannuksella, kuten usein tapahtuu, kun laihdutetaan huonoilla poppaskonsteilla. Stressi jumiuttaa kehoa entisestään ja tutkimusten mukaan lisää kipuja myös itsenäisesti.

Suolisto puolestaan on tärkeässä roolissa sekä tulehduksen että koko terveyden kannalta. On tärkeää löytää mieluisa, turvallinen ja käytännössä toteutettava painonpudotusruokavalio. Parhaiten painonpudotus ja -hallinta onnistuu, kun keskittyy laihduttamisen sijaan tasaiseen verensokeritasoon. Tähän päästään monia asioita tarkastelemalla. Oleellisimpana ovat säännöllinen syöminen, riittävän kuitupitoinen ruokavalio, oikea yksittäisen aterian koostaminen ja maltillinen hiilihydraattimäärä, josta on paljon hyötyä useimmille painonhallitsijoille. Kaikille hyödyllisiä asioita ovat runsas kasvisten ja marjojen käyttö, joiden avulla ruoka-annosten kalorimäärä laimenee ja annoskoko kasvaa.

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: oikeat ravintotekijät ja painonhallinta. Ruoalla on merkittävä vaikutus myös kipuun. Monien ravitsemusneuvonta-asiakkaiden tavoin olen tämän itsekin kokenut. Oikean tiedon, painonhallinnan ja tulehdusta sammuttavan ruokavalion myötä kipupotilas voi elää kivuttomampaa ja laadukkaampaa elämää. Pirjo Saarnia laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri, ravintokirjailija Ravintomaailma.fi

Elintavoilla on merkitystä Selkäkipua ja kroonista kipua on hyvä miettiä kokonaisvaltaisesti. Sopivan liikuntamuodon löytäminen on tärkeää. Päivittäinen varovainen venyttely, omalle selälle muokattu jooga- ja pilatesharjoitus, työn tauottaminen ja rentoutumisen opettelu ovat kaikki tekijöitä, joilla aikaansaadaan paljon hyvää. Hyvä Selkä 1/2019

Rakasta selkääsi -teema jatkuu – Tee pieniä tekoja selkäsi hyväksi

Viime vuonna käynnistynyt teemamme ”Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua.” jatkuu vuonna 2019. Kannustamme ihmisiä suhtautumaan selkäänsä rakastavasti ja kipuun lempeän hyväksyvästi. Pienilläkin teoilla voi vaikuttaa selän hyvinvointiin. SELKÄTERVEYDEN edistämisessä paras keino on ennaltaehkäisy. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta ylläpitää selän hyvinvointia. Lisäksi liikunta virkistää mieltä ja rentouttaa. Kuntoutumisessa ja selkäkivusta toipumisessa keskeistä on myös oma suhtautuminen. Liikunta tuottaa monelle iloa. Sitä ei kannata lopettaa, vaikka olisikin kipuja. Selkäkipuinen voi aloittaa liikkumiseen kevennetysti ja jaksottaa rasitusta niin, että rasitus ja lepo vuorottelevat. Selkäkipuiselle sopii tavallisesti hyvin kävely. Myös monet muut lajit, kuten vesiliikunta ja pyöräily, sopivat yleensä akuuteimman kivun helpotettua. Tärkeintä on löytää itselleen mieluinen tapa liikkua ja se voi olla myös arkiliikuntaa. Kipeää selkää ei kannata kokea vihollisena, vaikka kipua ei voi hallita. Kipu tulisi kohdata. Jos tuntuu, että se on yksin vaikeaa, siihen kannattaa hakea apua ammattilaisilta.

Arvosta unta. Univaje ja nukkumishäiriöt vähentävät syvää unta, aiheuttavat herkistymistä kivulle ja voivat pahentaa kiputiloja. Pidä huolta säännöllisistä nukkumaanmeno- ja heräämisajoista. Lopeta älylaitteiden käyttö viimeistään puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Rajoita kahvin ja muiden kofeiinipitoisten aineiden käyttöä illalla. Liikuta selkääsi. Liike pitää selän lihakset vetreinä, nivelet liikkuvina ja välilevyt kimmoisina. Säännöllinen liikunta vahvistaa kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä, parantaa selän toimintakykyä ja vähentää selkäkipua.

3. 4.

Ota aikaa itsellesi. Tunnista omat tarpeesi ja huolehdi niistä. Omasta jaksamisesta ja kunnosta huolehtiminen ei ole itsekästä, vaan se on rakkautta itseään kohtaan. Hyvinvoiva ihminen jaksaa olla paremmin myös läheistensä tukena. Hidasta, hellitä ja hengitä. Kipuun liittyy aina kehon stressireaktio. Mitä paremmin saamme stressireaktion laantumaan, sitä nopeammin selkäkipu lievittyy. Rentoutuessa kehon lepotoiminnoista vastaava hermoston osa aktivoituu, jolloin syke ja hengitysrytmi hidastuvat, lihakset rentoutuvat ja kiputuntemukset vähenevät. Säännöllinen rentoutumisharjoittelu parantaa kehon omien kivunsäätelyjärjestelmien toimintaa ja auttaa kivunhallinnassa. Hymyile. Hymyily vähentää stressiä ja ahdistusta. Selkäkipu ei toki hymyilytä, mutta tutkimusten mukaan hymyily juuri stressaavissa tai ikävissä tilanteissa kannattaa. Se vapauttaa kehossa mielihyvää tuottavia endorfiineja, jotka vähentävät stressiä ja lievittävät kipuja. Jopa pakotettu hymy voi saada aikaan samankaltaisen positiivisen vasteen kehossa.

Lisää vinkkejä selän hyvinvointiin löydät Näin rakastat selkääsi -sivultamme selkakanava.fi/nain-rakastat-selkaasi-vinkkeja-selan-hyvinvointiin. Lue myös asiantuntijan artikkeli kivun hyväksymisestä sivuilta 10-11.

#rakastaselkääsi-haaste

Miten sinä rakastat selkääsi? 30 vuotta selkäsi takana

. Kerro meille ja muille, Haastamme sinut mukaan rakastamaan selkääsi tekosi tai vinkkisi selän miten sinä rakastat selkääsi. Kirjoita tai kuvaa oma kissa tai Instagramissa, hyvinvointiin, jaa se somessa, esimerkiksi Faceboo sähköpostilla tunnuksella #rakastaselkääsi tai lähetä se meille hyvaselka@selkaliitto.fi.

#rakastaselkääsi 14

Hyvä Selkä 1/2019

Haastetta ja monipuolisuutta harjoitteluun jättipallolla JÄTTIPALLOLLA HARJOITTELU ON monipuolista, tehokasta ja hauskaa. Pallojumppa kehittää koko vartalon lihaskuntoa ja parantaa kehonhallintaa. Epävakaan pallon päällä harjoittelu aktivoi tehokkaasti keskivartalon syviä lihaksia ja kehittää niiden lihasvoimaa. Pallon päällä tehtävät liikkeet vaativatkin jatkuvaa asennon kontrollointia, minkä vuoksi jättipalloharjoittelu kehittää myös tasapaino- ja koordinaatiokykyä. Jättipallo on käyttäjälleen sopivan kokoinen, kun polvet jäävät istuma-asennossa noin 90 asteen kulmaan. Läpimitaltaan 65–70-senttinen pallo sopii useimmille. Ensikertalaisen kannattaa aloittaa harjoittelu hieman löysemmällä pallolla, sillä sitä on helpompi hallita ja se on turvallisempi tasapainon kannalta. Äärimmilleen täytetty pallo on kiikkerämpi, joten sen päällä on vaikeampi pysyä. Asennon hallintaa pallon päällä tehtävissä liikkeissä helpottaa myös laajempi tukipinta. Esimerkiksi istuminen hajareisin pallon päällä on helpompaa kuin jalat yhdessä. Kotiharjoitteluun on lisäksi hyvä varata riittävästi tyhjää tilaa, esimerkiksi huonekaluja ja muita esineitä kannatta siirtää kauemmaksi, jotta ne eivät estä liikkeiden suorittamista.

Jättipalloharjoittelun tehokkuutta lisää se, että yksittäisillä harjoitteilla voidaan aktivoida monia eri lihasryhmiä samanaikaisesti. Mitä kokonaisvaltaisempi ja koko kehoa haastava liike on kyseessä, sitä useampi lihas joutuu töihin samanaikaisesti. Tämä vaikeuttaa asennon hallintaa ja tasapainon säilyttämistä. Kokonaisvaltainen harjoittelu kehittää monipuolisesti lihasvoimaa ja parantaa kehonhallintaa, mistä on apua myös arkielämän toimissa. Harjoittelu kannattaa aloittaa helpommista liikkeistä ja lisätä vaikeustasoa sitä mukaa kun helpommat harjoitteet alkavat sujua. Olennaisinta on siis keskittyä liikkeiden oikeaan suoritustekniikkaan, jotta harjoittelu olisi mahdollisimman tehokasta ja kehittävää. Lihaskuntoharjoittelun lisäksi jättipallo sopii liikkuvuusharjoitteluun ja venyttelyyn, ja palloa voi käyttää myös rentoutumisharjoituksissa.

Teksti: Maria Sihvola

Kokeile keskiaukeaman jättipallojumppaa! >>>

Rentoudu keinuen pallon päällä ASETU PALLON TAAKSE POLVISEISONTAAN. Vedä pallo kiinni vartaloon ja vie vartalo pallon päälle. Rentouta ja pyöristä niska ja selkä. Ota varpailla tukea lattiasta. Ojenna ja koukista

polvia ja keinu rennosti eteen-taakse pallon päällä omaan tahtiin. Anna pään roikkua rentona. Kuvat: Nina Kellokoski

Hyvä Selkä 1/2019

1. LANTION PYÖRITYS Istu pallon päällä ryhdikkäästi, jalkapohjat tukevasti lattialla. Lämmittele alaselkää ja lantiota: Keinuta lantiota 1a) eteen-taakse 1b) sivulta-sivulle niin, että ylävartalo pysyy paikallaan ja liike tulee vain lantiosta ja alaselästä. Pallo liikkuu hieman lantion liikkeen mukana. Pyöritä lopuksi lantiolla koko ympyrää ja pidä ylävartalo paikallaan. Pyöritä myös toiseen suuntaan. Toista 10 kertaa / liikesuunta.

4. JALKAPRÄSSI Asetu selinmakuulle, polvet koukussa ja jalat irti lattiasta. Laita pallo jalkojen väliin ja vie kädet lattiaan vartalon vierelle, pää lepää alustalla. Jännitä vatsalihakset ja purista jaloilla palloa (kuva 4a). Ojenna polvet ja työnnä palloa yläviistoon kohti kattoa (kuva 4b). Pysy hetki ja vedä polvet takaisin koukkuun kohti ylävartaloa. Toista 10-15 kertaa. Harjoitus vahvistaa vatsa- ja reisilihaksia sekä reiden lähentäjälihaksia.

2. KEVENNYS Istu pallon päällä, jalkapohjat tukevasti lattialla ja ylävartalo kallistettuna lonkista eteenpäin. Kevennä nopeaan tahtiin ylösalas pallon päällä. Pidä paino koko ajan tukevasti jalkapohjilla. Ponnista ylös ja jarruta alaspäin mennessä reisilihaksilla. Toista 3 x 10-15 kertaa.

Voimaa keskivartaloon jättipallojumpalla

Jättipalloharjoittelu haastaa tasapainoa ja aktivoi tehokkaasti keskivartalon syviä lihaksia. Pallon päällä tehtävät liikkeet vaativatkin jatkuvaa asennon kontrollointia, jonka vuoksi jättipalloharjoittelu kehittää hyvin kehonhallintaa ja koordinaatiokykyä. Tämän jumpan tarkoituksena on kehittää keskivartalon lihasvoimaa ja parantaa kehon liikehallintaa. Kiinnitä erityistä huomiota liikkeiden oikeaan suoritustekniikkaan. Tee kutakin liikettä vain niin monta toistoa kuin pystyt tekemään puhtaasti. Voit toistaa liikkeitä myös useamman sarjan.

Jumppapalloja saatavana selkäkauppa.fi Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

5. LANTION NOSTO Aseta pohkeet pallon päälle ja käsivarret vartalon vierelle lattiaan. Paina käsivarsia kohti lattiaa, aktivoi keskivartalo ja nosta pakarat irti maasta, kunnes lonkkanivelet ovat täysin ojentuneet ja vartalo suorassa linjassa polvista olkapäihin. Pysäytä liike hetkeksi yläasentoon ja palauta sitten hallitusti jarruttaen alas. Toista 10-15 kertaa. Harjoitus vahvistaa pakaroiden ja keskivartalon lihaksia.

3. TUULIMYLLY Seiso tukevassa haara-asennossa. Ojenna pallo suorille käsille hieman vartalon etupuolelle. Pyöritä pallolla laajaa ympyrää ylhäältä vartalon sivukautta alas ja toiselta puolelta takaisin ylös. Toista 10 kertaa ja vaihda pyörityssuunta.

7. VASTAKKAISEN KÄDEN JA JALAN NOSTO Asetu vatsallesi pallon päälle niin, että kämmenet ja varpaat koskettavat lattiaa. Pidä polvet hieman koukussa. Nosta vastakkainen käsi ja jalka suoraksi ylös noin vaakatasoon. Pidä hetki yläasennossa ja palauta hallitusti alas. Tee sama vastakkaisilla raajoilla. Toista 10-15 kertaa. Harjoitus vahvistaa selkä- ja pakaralihaksia.

6 7

6. PALLON NOSTO KYLKIMAKUULLA Käy kylkimakuulle, laita pallo säärien väliin ja pidä polvet hieman koukussa. Alempi käsivarsi lepää pään alla joko suorana tai koukussa. Aseta ylempi käsivarsi vartaloon eteen koukkuun, kämmen lattiaan. Paina ylemmällä kädellä kevyesti lattiaa vasten, purista palloa jalkojen välissä ja nosta molemmat jalat irti lattiasta. Laske hitaasti jarruttaen takaisin alas. Toista 10-15 kertaa. Tee sama toinen kylki lattiassa. Harjoitus vahvistaa kylkilihaksia ja reiden lähentäjälihaksia

Kuva Shutterstock

Tutkimustietoa

Runsas paikallaanolo on riski sydämelle liikunnasta huolimatta sydän- ja verisuonitaudeista. Runsas paikallaanolo on tunnistettu mahdolliseksi sepelvaltimotaudin ja diabeteksen riskitekijäksi. Fyysistä aktiivisuutta puolestaan pidetään tärkeänä niiden ehkäisyssä. Ville Vasankarin väitöstutkimuksessa sel-

Kuva: Dreamstime

SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT ovat yleinen ja huonoennusteinen sairausryhmä. Ne aiheuttavat hankalia oireita, työkyvyttömyyttä, alentunutta elämänlaatua ja noin kolmanneksen maailmanlaajuisista kuolemista. Sepelvaltimotauti on yleisin

Liikunta auttaa polven nivelrikko-oireisiin NIVELRIKKO ON maailman yleisin nivelsairaus, joka edetessään heikentää yksilön toiminta- ja työkykyä sekä aiheuttaa kipua. Polven nivelrikon etenemiselle on ominaista nivelruston rappeutuminen, nivelen sisäinen tulehdus ja muutokset 18

Hyvä Selkä 1/2019

ruston alaisessa luussa. Lisäksi alkavassa polven nivelrikossa tapahtuu muutoksia nivelruston biokemiallisessa koostumuksessa. Terapeuttista vesiharjoittelua pidetään tällä hetkellä maalla suoritetun harjoitte-

vitettiin kiihtyvyysmittarilla mitatun paikallaanolon sekä fyysisen aktivisuuden yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin terveiden ja sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavien potilaiden liikuntatottumuksia. Vasankarin väitöstutkimus perustui 1 398 suomalaisen aikuisen (18–85-v.) otokseen Terveys 2011 -tutkimuksesta. Tutkittavien paikallaanoloa ja fyysisen aktiivisuuden tottumuksia selvitettiin kolmiakselisella kiihtyvyysmittarilla. Aineistosta tunnistettiin sepelvaltimotautia ja diabetesta sairastavat potilaat, ja lopuille tutkittaville laskettiin kymmenvuotinen sydän- ja verisuonitautiriski. Väitöstutkimus osoitti, että runsas paikallaanolo ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat molemmat itsenäisesti yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin. Tutkimuksessa havaittiin, että yli kymmenen minuutin mittaisten paikallaanolojaksojen runsas lukumäärä oli yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Riski oli suurentunut tutkittavan fyysisestä aktiivisuudesta huolimatta. Fyysisestä aktiivisuudesta kertova korkea päi-

lun ja painon pudotuksen ohella yhtenä keskeisempänä hoitomuotona lääkkeettömässä polven nivelrikon hoidossa. Vesiharjoittelun vaikutuksista polven nivelruston koostumukseen tiedetään kuitenkin vielä vähän. Matti Munukan väitöskirjassa pyrittiin selvittämään vesivastusharjoittelun vaikutusta polven nivelruston terveyteen ja laatuun vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, joilla on todettu lievä polven nivelrikko. Väitöskirjatutkimukseen osallistui 87 naista. He osallistuivat neljän kuukauden ajan ohjattuun vesivastusharjoitteluun kolme kertaa viikossa. Harjoittelun progressiivisuus varmistettiin käyttämällä alaraajoihin puettavia erikokoisia vesivastuksia. Väitöskirjatutkimuksen mukaan säännöllinen vesivastusharjoittelu paransi polven nivelruston terveyttä ja laatua vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, joilla on todettu lievä polven nivelrikko. Korkeaintensiteettinen vesivastusharjoittelu tuotti riittävän ärsykkeen, joka vaikutti polven nivelruston kollageenisäikeiden järjestäytymiseen sekä nivelruston nestepitoi-

vittäinen energiankulutus oli puolestaan yhteydessä alentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Sepelvaltimotautia sairastavilla sekä heillä, joilla oli korkea sydän- ja verisuonitautiriski, paikallaanoloa esiintyi enemmän ja fyysistä aktiivisuutta vähemmän kuin muilla. Matalan sydän- ja verisuonitautiriskin tutkittavilla oli vastaavasti yli kolmen minuutin mittaisia reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden jaksoja 73 prosenttia enemmän kuin sepelvaltimotautia sairastavilla sekä korkean riskin vertaisilla. Lisäksi runsas lyhyiden seisomisjaksojen lukumäärä oli ainoana paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden muuttujana yhteydessä madaltuneeseen diabetesriskiin. Tutkimuksen tuloksia aktiivisuuden yhteydestä sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin voidaan mahdollisesti hyödyntää potilaan sydän- ja verisuonitautien yksilöllisessä riskinarviossa ja ehkäisevän elämäntapahoidon suunnittelussa. Lisäksi runsaan istumisen korvaamisesta lyhyillä seisomisjaksoilla on tulosten valossa hyötyä diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Ville Vasankarin väitöskirja Paikallaanolo, fyysinen aktiivisuus sekä riski sairastua sepelvaltimotautiin ja diabetekseen (Sedentary behaviour, physical activity, and risk of coronary artery disease and diabetes mellitus) tarkastettiin marraskuussa 2018 Itä-Suomen yliopistossa. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-2928-0.

suuteen. Lisäksi liikunta paransi aerobista kuntoa ja vähensi polven jäykkyyttä. Liikunta on tärkeä osa nivelrikon hoitoketjua, jota suositellaan nivelrikosta kärsiville taudin alkuvaiheessa, kun nivelen vauriot ei ole vielä suuria, eikä kipu tai jäykkyys estä harjoittelua. Liikunta voi lievittää nivelrikkopotilaan kipua, parantaa toimintakykyä sekä lisätä elämänlaatua. Säännöllinen vapaa-ajan liikunta, kuten kävely tai sauvakävely, aiheuttaa polviniveleen epäsäännöllisiä ja matalavoimaisia kuormituksia. Kuormitukset voivat saada aikaan nivelrustossa suotuisia vaikutuksia, kuten parantunutta aineenvaihduntaa sekä ravintoaineiden imeytymistä. Väistökirjatutkimuksen mukaan myös korkeaintensiteettinen vesivastusharjoittelu on turvallinen ja hyvin siedettävä harjoittelumuoto, joka aiheuttaa riittävän ärsykkeen polven nivelruston laadun ja aerobisen kunnon edistämiseksi sekä polvinivelen jäykkyyden parantamiseksi.

Matti Munukan väitöskirja Exercise as stimulus for cartilage health in knee osteoarthritis tarkastettiin marraskuussa 2018 Jyväskylän yliopistossa. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7597-5.

Kuva: Pixabay

Tutkimustietoa

Väitöstutkija tunnisti alaselkäkipuun liittyviä geenejä ALASELKÄKIPU ON merkittävä kansanterveydellinen ongelma, sillä jopa 84 prosenttia ihmisistä kärsii siitä elämänsä aikana. Vuosittain Suomessa kertyy yli kaksi miljoonaa sairaspoissaolopäivää selkäkivun vuoksi. Välilevyrappeumaa pidetään merkittävänä tekijänä alaselkäkivun synnyssä ja perinnölliset tekijät selittävät välilevyrappeuman synnystä jopa 74 prosenttia. Modic-muutokset ovat selkärangan luisten nikamien ylä- ja alaosissa (päätelevyissä) sijaitsevia magneettikuvauksella havaittavia muutoksia, joita pidetään välilevyrappeuman alatyyppinä. Ne ovat yhteydessä alaselkäkipuun, mutta niiden syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti. Perinnöllisyyden osuutta Modic-muutoksien synnyssä ei ole aiemmin tutkittu ja niiden taustalla vaikuttavat geneettiset tekijät ovat pääasiassa tuntemattomia. Minna Kraatarin väitöstutkimuksen tavoitteena oli arvioida perinnöllisyyden osuutta Modic-muutoksissa, tunnistaa niille altistavia geneettisiä muutoksia ja genomin alueita, jotka ovat yhteydessä Modic-muutoksiin. Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että Modic-muutokset ovat perinnöllisiä ja että perinnölliset tekijät selittävät noin 30 prosenttia niiden ilmenemisestä. Tutkimuksessa tunnistettiin myös kaksi uutta alttiusgeeniä, HSPG2- ja MAML1-geenit. Molemmilla geeneillä on tärkeä rooli rustosolujen kasvamisessa ja erilaistumisessa. Lisäksi Kraatari tunnisti kromosomista yhdeksän perimän alueen, joka liittyy Modic-muutoksiin. Muutosten yleisyys vaihtelee tutkimuksissa. Suomalaisessa väestössä yleisyys on väitöstutkimuksen perusteella 63 prosenttia 46-vuotiailla. Tutkimuksessa hyödynnettiin koko perimän kattavia tutkimusmenetelmiä: eksomisekvensointia, jossa selvitetään koko perimän proteiineja koodaava alue ja koko perimän kattavaa assosiaatioanalyysiä. Perimän osuutta Modic-muutoksien taustalla tutkittiin pohjoissuomalaisen perheaineiston ja kahden mittavan väestöpohjaisen aineiston, kaksosista koostuvan TwinsUK-aineiston ja Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortin, avulla. Väitöskirjan tulokset tuovat uutta tietoa selkäkivun synnystä ja kehittymisestä ja voivat pitkällä tähtäimellä vaikuttaa uusien diagnosointimenetelmien ja hoitojen kehitykseen. Minna Kraatarin väitöskirja Selkärangan välilevyjen päätelevymuutosten perinnöllisyys (The heritability and genetic risk factors of Modic changes) tarkastettiin Oulun yliopistossa marraskuussa 2018. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/urn:isbn:9789526220550.

Hyvä Selkä 1/2019

Asiantuntija-artikkeli

Ratsastusterapia selkäkipupotilaiden kuntoutuksessa

atsastusterapia on lääkinnällisen kuntoutuksen muoto, joka tuli vuoden 2019 alussa Kelan palveluvalikossa omaksi terapiamuodokseen. Sitä käytetään pääasiallisesti neurologisten ongelmien hoidossa. Ratsastusterapian käyttö tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksena on kuitenkin harvemmin tunnettua. Esimerkiksi Ranskassa sen käyttö on ollut yleistä ortopedisten leikkausten, lähinnä skolioosia korjaavien leikkausten jälkeisessä kuntoutuksessa. Suomessa Kainuun keskussairaala on ollut 1990-luvun lopulta saakka tiiviissä yhteistyössä selkäkipupotilaiden kuntoutuksessa ratsastusterapian avulla. Ensimmäinen kokeellinen tutkimus neljällä työkyvyttömällä potilaalla tuotti kolmen palaamisen töihin tai työkokeiluun jakson loppupuolella tai sen loputtua. Liikuntalääketieteestä tuttu kaava harjoittelulle, kolmesti viikossa kahdeksan viikon ajan, tuotti saman tuloksen selkäkipuisille kuin muukin harjoittelu urheilijoille.

Kahdeksan viikon ratsastusterapiaintervention aikana lihasvoima parani 30 prosenttia lähtötasoon verrattuna tutkimuksessa mitatuissa lihaksissa, muun muassa selkälihaksissa. Tuoreessa väitöstutkimuksessamme vastaavanlaisia tuloksia löytyi 12 kerran kokeilujakson 22 kuntoutujalla. Mittauksessa yhdistettiin kahdeksankanavainen EMG-laitteisto lihastoiminnan aktivaation muutosten mittaamiseksi sekä neljän kameran yhtäaikainen kuva 10 metrin kävelytestin ja ratsastuksen aikana. Koehenkilöiltä kerättiin myös koejakson alussa ja lopussa tietoa kyselylomakkeilla kroonisen kivun hyväksymisestä, elämänlaadusta, depressiosta ja toiminnan ongelmien tunnistamisesta. Lisäksi jokaiselta kerralta kerättiin potilaan oma arvio kivun senhetkisestä kokemisesta tunnin alussa ja lopussa. Ryhmät aloittivat ratsastuksen hyvin matalatehoisesti intensiteetin lisääntyessä jakson loppua kohti. Ratsastusaika piteni jakson aikana 10 minuutista 30 minuuttiin. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä rat-

sastusterapiaan erikoistuneiden fysioterapeuttien, toimintaterapeutin ja psykologian tohtorin kanssa kahdessa eri ratsastusterapiakeskuksessa, Halikossa ja Kajaanissa, ns. monikeskustutkimuksena. Kuntoutusryhmät Halikossa ja Kajaanissa olivat lukumäärältään identtiset ja selän kuntoutusohjelma hevosen avulla toteutui samalla tavalla molemmissa keskuksissa. Molempien paikkakuntien lääkärit valitsivat ryhmiin sopivat osallistujat poissulkukriteerit huomioiden. Osallistuminen tutkimukseen oli ryhmäläisille vapaaehtoista tutkimuksen eettisten periaatteiden mukaan. Tyypillisin diagnoosi, jolla potilaat tulivat kuntoutukseen, oli lanneselän kipu. Osalla kuntoutujista oli ollut säteilyoireita, mutta senhetkinen säteilyoire oli poissulkukriteerinä tutkimukseen ja selkäkipuryhmään osallistumiseen. Kaikki kuntoutujat olivat kipua kroonisesti sairastaneita 25-65-vuotiaita miehiä ja naisia, joista osa oli sairastanut selkäoireistoa 1990-luvun lopulta saakka, osa pari vuotta. Selkäkivun alkusyynä saattoi olla kolari, putoaminen, synnytys tai alaraajojen pituusero. Yhteisenä tekijänä oli kuitenkin kipu, johon ei lääkehoidon avuksi ollut löytynyt liikunnallista tai psyykkistä tukea toimintakyvyn lisääntymiseksi. Koska kipu on jokaisen kuntoutujan henkilökohtainen kokemus, käytimme jokaisen ratsastusterapiakerran alussa ja lopussa potilaan omaa arvioita kivun voimakkuudesta. Koehenkilöiden kivun kokemisen tuloksista on ohessa kaavio.

Hevonen innostaa ylittämään omia rajoja Miksi sitten ratsastusterapia auttoi näiden kuntoutujien kohdalla, kun useille oli kokeiltu jo kaikkea kipupumppua myöten? Yksi merkittävä tekijä oli terapiahevonen: sen koko, rakenne ja liike, joka välittyy ratsastajan selkään. Huolimatta siitä, että paikallaan pidetty kehon osa joutui liikkeeseen ja kipeytyi alussa, kipu voitiin hyväksyä, koska se oli eläimen tuottamaa.

Tutkimusasetelman testausta terveillä koehenkilöillä. Kuva: Antti Rokka

Hyvä Selkä 1/2019

Asiantuntija-artikkeli ”Mulle uppouusi ja se oli hauskaa ja itsensä voittamista. Lämmöllä muistanut Allua!”

Hevosen selän liike kävelyn mallintajana

Kaavio 1. VAS-kipujana (Visual Analogue Scale), johon on yhdistetty kahden eri ratsastusterapiakeskuksen koehenkilöiden kivun kokeminen. Molemmilla paikkakunnilla kahdella kuntoutujalla kivun määrä lisääntyi, yhdellä pysyi samana ja kahdeksalla koetun kivun määrä väheni. Luku 1 tarkoittaa kivun määrän lisääntymistä intervention aikana, luku 0 kivun pysymistä ennallaan ja -1 kivun vähenemistä. Kukin merkki taulukossa horisontaalisella janalla edustaa yhtä koejaksoon osallistujaa.

”Selkä kipeentyi aina ratsastuksen jälkeen, mutta hevosen liike ja lämpö oli mahtavaa. Seuraava päivä oli aina parempi. Terapiahevonen oli aivan ihana, sen kanssa sovimme hyvin yhteen.” Myös siirtovaikutus seuraavaan päivään ja arkeen huomattiin: ”Kai se vaan liikutti oikein, sain apua selän kylmiin kohtiin, jotka hävisi kahden kerran jälkeen. Mä ajattelen, että omanlainen liike, jossa rasitus kohdistuu sellaisiin paikkoihin, että millään muulla ei saa tällaista harjoitusta. Mulle upouusi ja se oli hauskaa ja itsensä voittamista.” Useat kipuryhmään osallistuneista eivät olleet aikaisemmin ratsastaneet. Heillä ei siis ollut ennakkokäsitystä siitä, miten hevonen heitä liikuttaa ja millä liikelaajuudella. Potilaskertomuksista selvisi, että muutamalle oli diagnostisoitu myös kinesiofobia eli liikkumisen pelko. Videolle otettujen tallenteiden avulla hevosen liikkeen kullekin kuntoutujalle aikaansaama liike hänen selkään ja raajoihin käytiin läpi yhdessä fysioterapeutti-ratsastusterapeutin kanssa. ”En tiennyt, että selkäni liikkuu noin paljon. Se ei tuntunut kipeältä.” ”Ensimmäisellä kerralla jännitti kovasti. Välillä oli vaikea antaa VAS numeraalista palautetta. Jäin kaipaamaan ryhmää ja

ratsastusta. Olisin mielellään jatkanut jos olisi ollut mahdollisuus. Sen jälkeen ei selkä ole oireillut. ” Jokaiselle kuntoutujalle valittiin sopivaliikkeinen hevonen varusteineen ja terapia-avustajat huolehtivat hevosen liikkumisen suunnasta sekä nopeudesta terapeutin ohjeiden mukaan. Halutessaan kuntoutuja pystyi osallistumaan hevosen varustamiseen ja luomaan suhdetta siihen. Näin luottamus ja turvallisuuden tunne ”omaa hevosta” kohtaan lisääntyivät. Toisena tekijänä oli eläimen luoma kiireettömyyden tunne. Hevonen, kuten muutkin eläimet, elävät tässä hetkessä, mikä ohjaa myös ihmisen olemaan läsnä tilanteessa. Keskittyminen nykyhetkeen muistuttaa olotilaa, jonka lapsi kokee leikkiin uppoutuneena, mahdollistaen syvän psyykkisen tilan. ”Nyt sai kokea omaa kehoa ja siihen tulevia hyötyjä. Henkisesti tuli rauhallinen olo ja tuli olo, että hevonen kuunteli tarkkaan. Vuorovaikutus silmiinpistävä. Kuinka oma rentous vaikutti hevosen rentouteen.” Ihminen kokee olevansa arvokas ja hyödyllinen ollessaan mukana mielekkäässä toiminnassa. Hevonen erilaisuudellaan saa ihmisessä nosteen aikaan ja innostaa ylittämään omat rajansa.

Jokaiselle kehonosalle löytyy aivoissa edustusalue, joka havaitsee jonkun kehonosan käyttämistä. Liikerajoitteiden ja liikepelon yhteydessä käyttämättömän kehonosan edustusalue pienenee, jolloin kyseisen osan havaitseminen sekä käyttäminen vaikeutuvat. Käyttämättömyys taas näkyy lihastoiminnassa muun muassa lihasheikkoutena. Tutkimuksessa mittasimme 10 metrin kävelynnopeutta ja sen muutosta tutkimusjakson aikana. Kävelynopeuksissa tapahtui muutoksia molempiin suuntiin, mutta videoinnin avulla toteutetussa liikeanalyysissä kävelyn osaliikevaiheiden, kuten kantaiskun tai kävelyn tukivaiheen selkeys lisääntyi. Tähän vaikuttaa hevosen selän kolmiulotteinen liike, joka mallintaa ihmisen normaalikävelyä. Myös lihasaktivaatiomittauksissa suurimmat positiiviset tulokset tulivat näkyviin symmetrisen lihastoiminnan lisääntymisenä kävelyn aikana. Tutkimuksessa määriteltiin kullekin ryhmäläiselle arjen toimintojen tavoitteet. Joku halusi työmatkat kivuttomammiksi, toinen mahdollisuutta istahtaa sohvalle perheen kanssa. Useimpiin omiin tavoitteisiin saatiin muutosta aikaan kuntoutusjakson aikana. Itse sanoittamalla ja aktiivisesti kuntoutukseen osallistumalla saadaan kuntoutuksesta paras hyöty irti. Lainaukset kirjoituksessa ovat otteita väitöskirjatutkimuksen potilashaastatteluista. Sanna Mattila-Rautiainen tohtorikoulutettava, biolääketiede, Itä-Suomen yliopisto fysioterapeutti, ratsastusterapeutti-SRT

Hyvä Selkä 1/2019

Lukunurkka Syö oikein, sammuta tulehdus MEILLÄ ON VALTA TEHDÄ VALINTOJA niin ruokavalion kuin muidenkin elintapojen suhteen. Terveet elämäntavat, kuten riittävä uni ja liikunta, tupakoimattomuus ja vähäinen alkoholin käyttö, ovat hyvin tunnistettuja suojatekijöitä. Mutta miten on ruuan laita? Vaikka luulemme syövämme terveellisesti, syömmekö sittenkin ”tulehdusruokaa” eli voimakkaasti prosessoitua ruokaa, liian kuumassa lämpötilassa ja huonosti kuumuutta kestävällä rasvalla valmistettua ruokaa tai suuren annoksen ja paljon kovaa tai transrasvaa sisältävää ruokaa, ja siten aiheutamme itsellemme aterian jälkeisen tulehduksen. Syö oikein, sammuta tulehdus -kirja kertoo elimistön sairastumisriskistä, kun kehossa on pitkään jatkunut tulehduskuormitus. Ylipainolla, erityisesti keskivartalolihavuudella, sekä metabolisella oireyhtymällä on selkeä yhteys matala-asteisen tulehduksen kehittymiseen. Tutkijoiden mukaan elimistön suurin ja myös kaikista aktiivisin tulehduspesäke sijaitsee vatsaontelon sisäelinrasvassa. Jo pienikin painon alenema tuo hyviä tuloksia ja nujertaa tehokkaasti kehon tulehdusarvoja, suurempi painonpudotus vielä enemmän. Hyvin vähän liikkuvilla on lähes poikkeuksetta kehossaan enemmän haitallista tulehdusta kuin säännöllisesti ja kohtuuteholla liikkuvilla. Tulehduksella on suora yhteys kipuihin, sillä se vaikuttaa kivun välittäjäaineisiin ja kiputuntemukseen vaikuttaviin yhdistei-

siin. Kipupotilaiden kannattaa tutustua tulehdusta sammuttavaan ravintoon, josta kirjan lopussa on esimerkkejä. Myös masennukseen ja mielenterveysongelmiin voidaan vaikuttaa ruokavaliolla ja liikunnan lisäämisellä. Kirjoittaja Pirjo Saarnia nostaa esiin sen, kuinka tärkeää on huolehtia suolistomme terveestä mikrobikannasta. Suolisto on avainasemassa hoidettaessa tulehdusta, koska se voi olla kehon laajemman tulehduskuormituksen lähtökohta. Tulehdusarvot selviävät laboratoriokokeista, mutta hyviä tulehdusmittareita ovat oma peili ja kehon tuntemukset, jatkuva sairastelu ja lääkkeiden käyttö. Kirjassa on jonkin verran toistoa ja ehkä tavalliselle lukijalle liian tarkkaakin tietoa. Toki otsikot on hyvin rakennettu, joten aina voi jättää kappaleita väliin. Olisin kaivannut kirjaan värikästä kuvitusta – kasveista, marjoista tai aterioista. Loppuun on hyvin koottu tulehdusta hillitseviä aterioita, reseptejä ja tulehdustesti, jonka voi itse tehdä. (KT-A)

Pirjo Saarnia: Syö oikein, sammuta tulehdus, WSOY, 2019

Aikaansaamisen taika MONI UUDENVUODENLUPAUS ON KAATUNUT jo tammikuun loppuun mennessä. Lupauksissa on kyse tavoitteista. Uudenvuodenlupaus on hyvä tapa opetella tavoitteellisuutta. Tavoitteissa pysymistä helpottaa, kun on jo etukäteen tehnyt konkreettisen suunnitelman siitä, miten aikoo muuttaa elämäänsä tai toimia jollain elämänalueella. Aikaa ei voi hallita eli ajanhallintaa ei ole olemassa, mutta tekemistä voi hallita. Sinä itse päätät joka hetki mitä teet ja millä tavalla. Lupauksen tavoitteen pitää vastata omia arvoja, koska lupaukseen tarvitaan muutakin kuin tahdonvoimaa, joka on kuluva resurssi ja jolla on taipumus heiketä ajan kuluessa. Lupaukset eivät pidä, jos tavoitteet täyttävät vain muiden toiveita tai ovat liian suuria ja abstrakteja. Tavoite kannattaa palastella pienempiin osiin ja miettiä etukäteen, miten toimii päätöstä horjuttavissa tilanteissa. Positiiviset näkemykset itsestä, muista ja ympäristöstä ovat kuin välineitä, joita voisimme käyttää arjessa paljon enemmän apuna. Mielikuvamme vaikuttavat suoraan siihen, miten koemme asiat. Sama haaste voi tuntua erilaiselta riippuen senhetkisestä mielikuvasta. Jos kokee haasteen raskaana, on myös tunnetila raskas ja ajatukset virittyvät negatiiviseksi ja epäonnistuminen todennäköisempää. Kirjoittaja Satu Pihlaja kehottaa tekemään tavoitteesta konkreettisia, täsmällisiä ja tarkkoja. Tavoitteet voivat olla jopa päivittäisiä. Tärkeintä on, että asettaa välitavoitteet mahdollisimman tarkasti, mitattavasti ja aikaan sitoen. Tavoite kannattaa olla myös myönteinen (yleensähän ne ovat kieltoja). Eli mitä kohti haluaa mennä ja mitä haluaa huonon tavan tilalle. Toisto tekee lupauksesta tavan. Muiden tuki kannattaa hyödyntää. Kun lupauksen tekee julkisesti, muilta tuleva kannustus tai jopa painostus voi edesauttaa 22

Hyvä Selkä 1/2019

lupauksen pitämistä. Kannattaa olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka antavat sinulle intoa tehdä ja kokeilla. Inspiroivan ihmisen tuntee siitä, että tapaamisen aikana ja sen jälkeenkin olo on innostunut. Tavoitteen ei tarvitse onnistua täydellisesti. Iloitse onnistumisista – pienistäkin. Usein ajattelemme, että tavoite pitää saavuttaa sataprosenttisesti. Jos tulee yksi virhe, lopetetaan asian toteuttaminen. Olisi hyvä muistaa, että pienikin muutos vie asioita eteenpäin. Samalla tutustuu myös itseensä. Aikarajat ovat myös ystäviä. Ne auttavat työstämään tekemistä jo etukäteen mielessä ja luovat paineita tehdä töitä valmistumisen eteen. Kirjassa on lukujen jälkeen tehtäviä ja pohdintakysymyksiä. Ne auttavat pysähtymään omaan ajatusmaailmaan. Kirjan loppupuolella kehotetaan tekemään listoja esimerkiksi itselle mieleisistä tekemisistä eri paikoissa. Kokeile, millaisen listan sinä saisit? Taito reflektoida ja kuunnella oman mielen sisältöjä on itsensä johtamisen perustaito, joka vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Kun tunnistamme voimavaramme ja osaamme valita meille sopivia inspiroivia tavoitteita, teemme hyviä suunnitelmia ja jaksamme ponnistella niihin pääsemiseksi. Kirja sopii hyvin lukemiseksi, kun esimerkiksi miettii, miten voisi osallistua Selkäliiton #rakastaselkääsi-haasteeseen. (KT-A)

Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika, Atena, 2018

Nukkumishäiriöt madaltavat kipukynnystä Hyvälaatuinen ja riittävä uni on tärkeää sekä aivojen että kehon toiminnan palautumiselle. Univaiheista syvää unta pidetään unen elvyttävien tehtävien kannalta tärkeimpänä vaiheena. Sen aikana aivot muun muassa puhdistautuvat kuona-aineista ja varastoivat energiaa seuraavaa päivää varten. Aivojen unen aikaisella palautumisella on keskeinen vaikutus mielialaan, kivun kokemiseen, vireystilaan ja kongitiivisiin toimintoihin. UNIONGELMIEN on todettu lisäävän kipuoireilua ja vastaavasti kiputilojen on todettu huonontavan unen laatua. Kivusta kärsivät kokevatkin muita useammin nukahtamisvaikeuksia ja unen katkonaisuutta. Tutkimusten mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että unihäiriöt edeltävät useammin kiputilojen syntyä kuin päinvastoin. Nukkumishäiriöt ja univaje vähentävät syvän unen määrää, madaltavat kipukynnystä, heikentävät kehon immuunivastetta, estävät lihasten rentoutumista unen aikana ja vähentävät henkisiä voimavaroja ja voivat siten aiheuttaa tai pahentaa kiputiloja. Tämä voi johtaa kierteeseen, jossa huono uni lisää kivuliaisuutta ja lisääntynyt kivuliaisuus edelleen huonontaa seuraavan yön unta. Nukahtamisvaikeuksista, yöllisistä heräämisistä ja painajaisunista kärsivillä on todettu olevan noin kaksinkertainen riski joutua sairaalahoitoon selän vuoksi verrattuna niihin, jotka nukkuvat hyvin. Pitkään jatkuneet unihäiriöt voivat siis edistää myös selän kiputilojen syntyä. Kroonisesta niska- tai selkäkivuista kärsivistä noin puolella on ongelmia nukkumisen kanssa kipulääkkeistä huolimatta. Uniongelmien on todettu myös moninkertaistavan hermoperäisen sel-

käkivun eli iskiaskivun riskiä niillä, jotka tekevät raskasta vuorotyötä.

Suosituksena lääkkeettömät hoitomenetelmät Kipuoireisen uniongelmien hoito onkin keskeinen osa kivun hoitoa. Kipua ei välttämättä saada laantumaan lainkaan, ellei samalla hoideta unta. Unen laadun paraneminen lisää yksilön henkisiä voimavaroja, edistää kivun kanssa pärjäämistä ja parantaa elämänlaatua, vaikka kipu ei kokonaan poistuisikaan. Toisin sanoen hyvälaatuinen ja riittävän pitkä uni helpottaa tulemaan toimeen pitkittyneen kivun kanssa. Pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitomenetelmiä. Kognitiivis-behavioraaliset unettomuuden hoitomenetelmät näyttäisivät soveltuvan hyvin myös kipupotilaille. Näillä menetelmillä tarkoitetaan terapioita, joissa pyritään selvittämään ja vaikuttamaan unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin, kuten yksilön ajattelu-, toiminta- ja elintapoihin. Menetelmien ei ole todettu tehoavan kivun voimakkuuteen, mutta niiden on todettu vähentävän kivun vaikutusta sekä unihäiriöitä. Lisäksi hoitotulokset ovat säilyneet myös terapian lopettamisen jälkeen. Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on hyvin tavallista. Se voi johtua ohimenevästä stressistä tai tilapäisistä ristiriidoista, uni-valverytmin häiriöstä tai aikaerorasituksesta. Tilapäinen ja lyhytaikainen univaje korjaantuukin usein nopeasti ilman pitkäaikaista haittaa. Lääkäriin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos unettomuus vaivaa useana yönä viikossa, on kestänyt yli kaksi viikkoa ja aiheuttaa päivisin väsymystä ja saamattomuutta. Uniongelmien kanssa ei kannatakaan sinnitellä liian pitkään yksin, sillä unettomuuden pitkittyessä myös sen hoito vaikeutuu. Teksti: Maria Sihvola

Vinkkejä omaan unenhuoltoon Nukkumisrytmi: Yritä pitää kiinni säännöllisistä nukkumaanmeno- ja heräämisajoista. Mene sänkyyn vasta, kun olet unelias. Älä yritä nukahtaa väkisin. Tee jotain, mikä siirtää huomiosi pois unen yrittämisestä. Sänky on nukkumista varten: Lopeta älylaitteiden käyttö viimeistään puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Älä vie laitteita sänkyyn. Rentoutuminen: Stressi ja huolet vaikuttavat suoraan unirytmiin ja unen vaiheisiin. Hengitysharjoitukset ja mindfulness auttavat rauhoittamaan hermostoa ennen nukkumaanmenoa. Huolipäiväkirja: Kirjaa mieltäsi painavat keskeneräiset asiat, huolet tai murheet ylös huolipäiväkirjaan hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Näin saat asiat pois mielestäsi, eivätkä ne häiritse untasi. Voit palata asioihin seuraavana päivänä. Liikunta: Säännöllinen liikunta parantaa unen laatua, helpottaa nukahtamista ja pitää yllä vireyttä päivän aikana. Raskasta liikuntaa kannattaa välttää alle kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Rauhallinen liikunta, kävely ja venyttely sopivat myöhempäänkin ajankohtaan. Ravitsemus: Rajoita kahvin ja muiden kofeiinipitoisten aineiden käyttöä vähintään viisi tuntia ennen nukkumaan menoa sekä vältä alkoholin käyttöä. Vältä myös raskasta ateriointia juuri ennen nukkumaanmenoa. Lämpötila: Pidä makuuhuoneen lämpötila viileänä. Tuuleta ja viilennä makuuhuone tarvittaessa hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Valoisuus: Pidä huone mahdollisimman pimeänä. Jopa pienetkin valonlähteet voivat olla stimuloivia. Ilmanvaihto: Jätä makuuhuoneen ovi auki tai raolleen, jotta ilma pääsee vaihtumaan yön aikana. Melu: Yritä minimoida melu, vältä esimerkiksi tiskikoneen tai pesukoneen käynnistämistä yön ajaksi. Tarvittaessa käytä korvatulppia nukkuessasi. (Lähde: Työterveyslaitos)

Hyvä Selkä 1/2019

Minä ja selkä

Selkäydinstimulaattori – resilienssiä kivunhoitoon Jussi Ristonmaa pitämässä äänimaisemaesitystä Kaustinen Folk Music Festival 2018 -tapahtumassa. Kuva: Kirsi Niemelä

ammikuun mukavan raikas aamu, pakkasta muutama aste. Lenkkikengät jalkaan ja ulos, tavaksi muodostuneelle lenkille. Tien pinnalla parisenttiä pakkaslunta. Ja vain satakunta metriä kotiovelta. Viuhh… nurin meni ukko, jäisen pahkuran päälle. Ylös könytessäni tunsin heti että, nyt otti ja kolhahti, ruotoon. Tästä pienestä pyllähdyksestä alkoi oma kipukurssini, jota käyn vielä tänäkin päivänä. Puolivuotta kaatumisesta löysin itseni sairaalan päivystyksestä ja pian sänkyäni työnnettiin jo leikkuriin. Tuosta nurinmenosta on nyt kulunut kuusitoista vuotta. Tänään seitsemän prolapsin ja protruusion, selkäydin- ja juurikanavan ahtautuman sekä lähes ilman 4-5 välin välilevyä, vaellan selkäydinstimulaattori sisälleni implantoituna. Ennen tätä erinomaista laitetta sain käydä läpi varmuudella kaikki Suomessa kaupan olevat vähänkin kipua plokkaavat sekä kipukynnystä nostavat pillerit. Ainoa, mikä toimii, on ne paljon parjatut opiaatit ja niissäkin vain ne kaikkein vahvimmat. Kipukurssiini on myös sisältynyt manipulaatiot, akupunktiot, terapeuttiset harjoitteet ja monen muut hoidot.

Sanottakoon tässä, että en ole lääkevastainen, vaikka pillerittömään suuntaan holjoilen mahdollisimman paljon. Otan pilleri buustauksen, kun kivut nousevat överiluokkaan. Mutta niin pian kuin suinkin, napit pois. Stimulaattori mahdollistaa kipua plokatessaan erinomaisen hyvin myös resilienssin eli psyykkisen sietokyvyn kasvun, jonka seurauksena on helpompi sanoa – ei pilleriä nyt. On aikoja, jolloin stimulaattori riittää yksin plokkaamaan kivut tasolle, jossa niiden kanssa voi olla ja ihmetellä. Helpolla ei stimulaattori kohdallani kuitenkaan pääse, sillä käyttötunteja sille tulee paljon. Laite pukkaa sähköä vähintään 12–18 tuntia/vrk. Pisimmillään ”sähkötystä” on tullut liki kolme vuorokautta, yötä päivää. Stimulaattorissani on tällä hetkellä kaksi ryhmää, joista ensimmäiseen on kytketty kaksi erillistä toisiinsa yhteisvaikutuksessa olevaa ohjelmaa ja toisessa ryhmässä ohjelmia on kolme. Eli stimulaattori plokkaa kipua tällä hetkellä viidessä eri kipukohdasta. Selkäydinkanavan epiduraalitilassa sähköä hermoverkostooni lähettelee kirurgisesti laitettu 5-6-5-elektrodi. Elektrodeilta lähtevät piuhat kulkevat sisälläni vatsan puolelle, jossa sijaitsee stimulaat-

torin keskusyksikkö ja virtalähde. Järjestelmää ohjaan ihon läpi kaukosäätimellä muuttaen amplitudia, pulssinleveyttä ja -nopeutta. Stimulaattorilla toteutettu kivunhoito on pitkäkestoinen hoitomenetelmä, joka vaatii potilaan täydellistä sitoutumista. Aikaa kipujen alkamisesta stimulaattorin laittoon voi kulua useita vuosia. Hoitoon on todennäköisesti liittynyt siihen mennessä jo fysioterapiaa, lääkityksen titrausta ja kokeilua, liikuntaa ja varmasti monia muitakin menetelmiä. Ennen pysyvän implantoitavan laitteen asennusta laitetaan ulkoinen koestimulaattori, jotta nähdään, saavutetaanko hoidolla riittävästi vastetta kivun plokkaukseen. Koestimulointi kestää viikon tai kaksi. Aina laite ei kuitenkaan vastaa kipuihin ja silloin pysyvää stimulaattoria ei asenneta. Musiikki ja soittaminen ovat lähes koko kipukurssini ajan olleet tukemassa kivun plokkausta. Musiikin polulla astellessani olen myös viimeisten kahdeksan vuoden aikana kehittänyt ja toteuttanut gongirentoutusta kivun hoitoon. Perehtyminen matalien äänitaajuuksien kipua ja kipustressiä alentaviin vaikutuksiin on tutkimuksien, saadun palautteen sekä oman kokemuksen perusteella osoittautunut toimivaksi menetelmäksi kivun hoidossa ja -hallinnassa sekä kipustressin alentamisessa. Allekirjoittaneelle päivittäinen itse tehty gongirentoutus, musisointi sekä stimulaattori antavat tukevaa pohjaa, josta ponnistan lääkkeettömään kivunhoidon suuntaan. Keski-Suomen Selkäyhdistyksen kanssa olemme kehittämässä selkäydinstimulaattorin vertaistukitoimintaa, joten ole rohkeasti yhteydessä allekirjoittaneeseen stimulaattoriin liittyvissä kokemustoimija- tai vertaistukiasioissa. Jussi Ristonmaa Jyväskylä, p. 0440 883 233, gongirentoutus.fi

Haluatko kertoa oman selkätarinasi? Ota yhteyttä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Hyvä Selkä 1/2019

Lahjoita Selkäliitolle – Edistä selän terveyttä! Kuva: Porvoon Seudun Selkäyhdistys

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi? SELKÄLIITTO KERÄÄ lahjoituksin varoja materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin. Voit lahjoittaa haluamasi summan liiton keräystilille: FI26 8146 9710 1372 08, viite: 12700. Lämmin kiitos tuestasi! Keräyslupa: RA/2017/779. Lupa on voimassa 17.8.2017-17.8.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Liity jäseneksi!

Tilaa hittituote:

Selkäliiton fleeceliivi! Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa. Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL. Hinta 20 € + toimituskulut Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti talvikeleillä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla selkakanava.fi/lomake/liity-jaseneksi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Restel, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), Pyhättömän tie 6, 18100 Heinola, puh. 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), Koparakuja 12, 96440 Rovaniemi, 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Ole Hokkanen (siht.), Helenenkatu 7 as. 1, 05800 Hyvinkää, 040 512 9704, seiloriole@gmail.com

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (19 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815 Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (15 €) Eero Kainulainen (pj), Huhtanen 63, 13800 Katinala, 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi Mervi Dragon (siht.), 040 147 1828, mervi.dragon@metropolia.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi Morsiussaarenpolku 7, 67300 Kokkola www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselka.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (18 €) Pentti Syväjärvi (pj), 040 746 9483, pesyvajarvi@gmail.com Pirkko Jauhonen (siht.), 0500 232 952, pirkko.jauhonen@luukku.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), puh. 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Hannele Rouvinen (siht.), puh. 040 832 4242, kuopioselkasihteeri@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.net Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, Suihkutie 37, 45100 Kouvola, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, Käräjämäentie 34, 66440 Tervajoki, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Kaija Karjunen (pj), kaija.karjunen@pp.inet.fi, 040 124 5228. Meeri Kauppinen (siht.), meeri.kauppinen@gmail.com, 040 585 4029 Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com Tiilisaarentie 16, 52100 Anttola www.mikkelinselat.fi

Hyvä Selkä 1/2019

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (22 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Hannele Heikkinen-Ritala (siht.) p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset (25 €) Seppo Nyqvist (pj) Milla Suomi, toiminnanjohtaja Toimisto ma, ti ja to 10-15, puh. 044 360 0201 Oltermannintie 8, 00620 Helsinki toimisto@selkayhdistykset.fi www.selkayhdistykset.fi Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (21 €) Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Otavankatu 5, 28100 Pori sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com www.savonlinnanselkayhdistys.fi Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anna-Liisa Kallio (pj), anna-liisa.kallio@netikka.fi, 045 271 0165, Hilkka Tiensuu (siht.), hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com Selkäyhdistys Kotkan Selkä ry (17 €) Tuija Laine (pj), 044 546 6509, tuija.laine@saunalahti.fi kotka.selkayhdistys@gmail.com www.facebook.com/Selkayhdistys https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Eija Lyytikkä (siht.), eija.lyytikka@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com toimisto Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/ Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Kristiina Tuominen (siht.), 050 528 2601, aktuominen@gmail.com Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.com Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, c/o Kaukapellonkatu 1, 33710 Tampere Leena Salmela (siht.), leena_salmela@kolumbus.fi, 040 557 6741, c/o Armas Branderin katu 14 A 20, 36280 Pikonlinna www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirheino@suomi24.fi, Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Eira Mäkitalo (pj), Satakielenkatu 3, 38200 Sastamala, 050 582 0571, eiramakitalo@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (20 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), Tammitie 4 D 30, 23500 Uusikaupunki, 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Keskustelukerho 11.2., 4.3., 8.4., 13.5. Käsityökerho 9.1. alkaen kahden viikon välein. Lukupiiri 3.1. alkaen. Liikuntaryhmät 7.1. alkaen. Selkäillat 4.2. ja 1.4. The Sound of Music pe 22.2. klo 13, Lahden kaupunginteatteri. Tallinnan risteily Silja Europalla 19.-20.3., Club 55 -teemalähtö. Haikon kartanon Kevätkimara la 4.5. Rentoutusloma Viroon, Haapsalu Laine Spa 19.-23.5. Jukka Kuoppamäen taiteilijajuhla to 25.7. klo 15, Taidekeskus Salmela Mäntyharju.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kimppajumpat Kanta-Hämeen Keskussairaalan fysiatrian salissa ti klo 18.30 ja 19.30, ke klo 17.30 ja 18.30 ja pe klo 15.30. Vesijumppa Hml:n uimahallilla ti klo 18.15. Lavis Fitstationilla Hml:n linja-autoasemalla ti klo 10. Seniorijumppa Keskusseurakuntatalolla to klo 8.30. Katso tarkemmat tiedot www.kantaselka.fi. Musikaali The Sound of Music pe 8.3. klo 19 Lahden Kaupunginteatterissa. Lähtö Wetter:ltä klo 17. Jäsenhinta 55 euroa, ei-jäseneltä 60 euroa. Ilmoittautuminen 1.2. mennessä sähköpostilla marjatta. laitinen123@gmail.com tai puh. 045-77301950. Vuosikokous to 14.3. klo 18 Kumppanuustalolla Kirjastokatu 1, HML. Kokouksen jälkeen hyvinvointiluento. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa! Retki Helsinkiin: Amos Rex ja Oodi ma 6.5. Lähtö bussilla Wetter:ltä klo 12. Jäsenhinta 24 euroa, ei-jäseneltä 28 euroa. Ilmoittaudu 15.4. mennessä sähköpostilla havukukka@gmail.com tai Hannele Koivisto 041-5170043. Ruskamatka Ylläkselle 7-14.9. Matkan hinta noin 620 euroa/hlö/2 hh tai noin 900 euroa/hlö/1 hh. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kalle Haapea puh. 0405016735 tai sähköpostilla kalle.haapea@pp.inet.fi.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Kevään liikuntaryhmät ovat alkaneet. Tarjolla esimerkiksi vesiliikuntaa, pilatesta, itämaista tanssia ja selkäjoogaa. Tarkemmat tiedot: www.keskisuomenselka.com. Laula kanssain -vertaistukea laulellen klo 13-15 to 21.2., 21.3., 25.4. ja 17.5. Kokoonnumme Reumayhdistyksen toimistolla, Kilpisenkatu 18. Tervetuloa laulelemaan, kuuntelemaan ja hakemaan iloista mieltä tutuista lauluista. Aila Kuokkanen ohjaa ja antaa kitarasäestyksen lauluihin. Alexander-tekniikkakurssi la 23.3. klo 13-15.30. Osallistumismaksu 50 euroa. Kouluttajana Aino Klippel. Sitovat ilmoittautumiset 20.3. mennessä: aino. lesson@gmail.com. Sääntömääräinen kevätkokous 25.3. klo 17.30 -18.30, Sepänkeskus, Molekyylisali, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Kokouksen jälkeen klo 18.30 luento, aihe vielä avoin. Selkämessut ke 3.4. klo 16-19.30, Jyväskylän kaupungin kirjaston Minnan Sali, Vapaudenkatu, Jkl. Teemana Rakasta Selkääsi - Se kannattaa. Sinua. UUTTA Neurostimulaattorivertaistuki. Yhdistys tarjoaa uutena toimintamuotona neurostimulaattorin (sel-

käydinstimulaattori) vertaistukea asianomaisille sekä lähimmäisille. Vertaistukija Jussi Ristonmaa, voi soittaa klo 9-21 välisenä aikana p. 0440 883 233.

Selkäyhdistys Kotkan Selkä Selkäjumppa perjantaisin 11.1.–29.3.klo 17–18. Soveltuu sekä selkäongelmaisille että -ongelmien ehkäisyyn. Tanssikoulu Vikmanin sali, Vesivallinaukio 5 A, Karhula. Ohjaus Mikko Vikman. Mukaan rento vaatetus, jumppatossut tai muuten mukavat jalkineet ja vesipullo. Hinta 2 €/kerta kaikilta osallistujilta. Ilmoittautuminen ja maksu paikan päällä.

Lieksan Selkäyhdistys TULE kuntoon -luento ma 4.2. klo 17-19 Lieksan Retkiaitan Kauppakartanolla, Pielisentie 33. Luennoitsijana fysioterapeutti Kalle Onnela.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Mikkelin Päiväkeskuksessa (Kiiskinmäenkatu 2) Latinalaistanssi ma 7.1.–6.5. klo 16.45-17.45, ohjaajina Johanna Haatainen ja Tiina Ripatti, kausi 45 €, yhdyshenkilö Terttu 0400 752 048. Ma 22.4. ei tanssita. Selkä-salijumppa ti 8.1.–7.5. klo 18-19, ohjaajina Annu Tarssanen ja Riina Manninen, kausi 30 €. Yhdyshenkilö Ulla Kaksonen 044 324 0064. Jooga, ryhmä I ma 7.1.–6.5. klo 18- 19.30, ohjaajina Minna Honkanen, kausi 45 €. Yhdyshenkilö Irja 050 590 7341. Ma 22.4. ei joogaa. Tuolijumppa ke 9.1.–8.5. klo 16.45-17.45, kausi 30 €, ohjaajana Leena Kämppi, yhdyshenkilö Leena 050 3393 181. Ke 1.5. ei tuolijumppaa. Allasjumppa Moision kuntokeskuksessa to 10.1.–9.5. klo 18.45-19.30 ja 19.30-20.15. Ohjaajina Liisa Pokela ja Helena Lankila. Kausi 75 €. Kuntosali mahdollinen samaan aikaan. Yhdyshenkilöt Heimo 050 322 7601 ja Petri 050 526 1063. Omatoiminen kuntosali, Esedun kuntosali Anni Swaninkatu, ma 7.1.–6.5. klo 11-12. Yhdyshenkilö Heikki 0400 413 022. Kausi 20 €. Ohjausta järjestetään tarvittaessa. Ma 22.4. ei kuntosalia. Kaverikävely perjantaisin klo 10-11.30. Kokoontuminen Saksalan aukiolla, Saksalankatu 1, Yhdyshenkilö Lea, 040 7233 609. Teatterimatka Kouvolaan My Fair Lady la 9.3. Lähtö klo 9 Matkakeskuksesta bussilla. Varattu 50 paikkaa. Hinta 65 € sisältäen matkan, lipun, ruokailun ja väliaikakahvin. Ilmoittautumiset 15.2. mennessä jumppailloissa, sinikka.aholainen@surffi.fi tai puh. 040 596 5034.

Oulun Seudun Selkäyhdistys Vertaistuki/Jäsenillat klo 18 to 21.2., 21.3., 18.4. Kumppanuuskeskus, 1. kerros, tila Resiina ja 16.5. tila Veturi. Tervetuloa, myös tutustumaan. Äijäpilates jatkuu torstaisin alkaen 10.1. klo 15.45 (huom. alkamisaika). Ryhmään mahtuu uusia selkäkuntoilijoita. Raksilan Uimahallin Judo-sali (pohjakerros). Ohjaa Tapani Tuomikoski. Lempeää liikettä selälle, Oulu-opiston ryhmä jatkuu, tilaa on uusillekin. Tiistaisin klo 14.30-16. Ohjaa Kirsi Wiio. Ilm: www.ouka.fi/oulu/oulu-opisto, kurssin numero 8301515 S. Asahi-terveysliikunta (kaupungin liikuntatoimi) kes-

kiviikkoisin klo 10-10.45, Raatin uimahallin liikuntasali. Kertamaksu. Kipuselkäisten kuntosali, Kontinkankaan sairaalan kuntosali maanantaisin klo 17-18. Kokoontuminen sairaalan ala-aulaan. Ryhmään toivotaan uusia kävijöitä. Lisätietoja OSSY/liikuntavastaava Tuula Korpela puh. 040 865 5132 tai tuula.t.korpela@gmail.com Katso myös https://www.ouka.fi/etusivu > Kulttuuri- ja vapaa-aika > Liikunta esim. Vesivoimistelut (Raksila, Raatti, Vesi-Jatuli), Starttaa terveyttäkuntosalit (myös ohjatut vuorot) sekä pilates alkeisryhmä & joogaa aloittelijalle sekä liikuntaneuvonta (Ajanvaraus). Lisää liikuntatarjontaa myös Vuolleopistolla: https://vuolleoulu.fi/opisto/kansalaisopiston-kurssit/kurssitarjonta/. Seuraa OSSY:n ilmoittelua verkkosivuilla https:// oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi ja Facebookissa.

Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset Kevätkauden liikuntaryhmät ovat käynnistyneet 7.1. Ryhmiin voi tulla mukaan myös kesken kauden! Tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, Asahia, pilatesta ja kehonhuoltoa. Aikataulu ja lisätietoja: www. selkayhdistykset.fi tai p. 044 360 0201. Selkäillat, porinapiirit ja luennot: Ma 28.1. klo 17 Espoossa Sellon kirjastossa selkäilta. Fysioterapeutti luennoi unen ja rentoutumisen merkityksestä hyvinvoinnille. Ti 26.2. klo 17 Kampin palvelukeskuksessa porinapiiri. Tule keskustelemaan kanssamme, paikalla vertaistukihenkilöitä! Ma 11.3. klo 17 Espoossa Sellon kirjastossa selkäilta. Fysioterapeutti luennoi kinesioteippauksen ja painevaatteiden hyödyistä kivunhoidossa. Ti 26.3. klo 17 Kampin palvelukeskuksessa selkäilta. Fysioterapeutti luennoi kinesioteippauksen ja painevaatteiden hyödyistä kivunhoidossa. To 4.4. klo 17 Kampin palvelukeskuksessa lääkäriluento selän ja nivelten terveydestä. Ke 10.4. klo 17 Espoossa Sellon kirjastossa porinapiiri. Tule keskustelemaan kanssamme, paikalla vertaistukihenkilöitä! Ti 16.4. klo 17 Kampin palvelukeskuksessa selkäilta. Fysioterapeutti luennoi unen ja rentoutumisen merkityksestä hyvinvoinnille. Tervetuloa mukaan! Tilaisuudet ovat maksuttomia, eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista. Kevätkokous ti 16.4. klo 18 esityslistalla sääntömääräiset asiat. Kokouspaikkana yhdistysten toimisto, os. Oltermannintie 8, Helsinki. Tervetuloa, tilaisuudessa kahvitarjoilu! Kylpylämatka Viroon Viimsi Spa -kylpylään 11.-14.4. (to-su). Matkan hinta on 334 €/hlö sis. laivamatkat Hki-Tallinna-Hki kansipaikoilla, hotellikuljetukset, majoitus 2hlön huoneessa, puolihoitoateriat, liikuntaohjelma, kuntosalin ja Spa-osaston käyttö, 2 x vesipuiston päivälippu, kylpylähoitopaketti sis. 6 hoitoa jne. Lisätiedot: www.selkayhdistykset.fi p. 044 360 0201. Kevään teatteritarjonnassa Anton Tšehovin näytelmä Kirsikkatarha Kaupunginteatterissa 7.3. klo 19. Näytelmän lippujen hinta on 40 € kpl + postitus 2 €. Lippuvaraus 31.1. mennessä ja maksettava 6.2. mennessä tilille FI38 8000 2537 6959 41. Lisätiedot: Raija Räsänen p. 040 5955095, wassurasanra@gmail.com.

Hyvä Selkä 1/2019

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Selkäyhdistys SalpausSelät Selkäryhmät Fysakoksella Erkonkatu 9 jatkuvat seuraavasti: Vahvistava selkäharjoittelu maanantaina klo 16.3017.30, tiistaina klo 17-18. Lempeä selkäharjoittelu tiistaina klo 11-12 ja keskiviikkona klo 17.30-18.30. Miesten selkäryhmä keskiviikkona 18.30-19.30. Senioriryhmä perjantaina 11-12. Lisätietoja Fysakokselta puh. 040 7200 027, useimmissa ryhmissä on vielä tilaa. Jäsenille ilmaiset joogatunnit torstaisin 10.1-11.4. klo 12.20-13.30 LINKissä, Hämeenkatu 26 A. Ilmoittautumiset ohjaaja Terhi Jurkkola, puh.045 6609 066. Sääntömääräinen kevätkokous ke 24.4. klo 18, LINK Lahden Järjestökeskus, Hämeenkatu 26 A, Lahti. Yhdistyksen nettisivut päivittyvät kevään kuluessa, tapahtumia myös LINK-järjestökeskuksen nettisivuilla.

Suur-Salon Selkäyhdistys Korjaus jäsentiedotteeseen: Kerhoilta joka kuukauden 4. keskiviikko Sytyssä, ei torstaina. Vesivoimisteluryhmä torstaisin 17.1.-25.4. klo 17.2018.05, ei kuitenkaan 21.2., yht. 14 krt 42 euroa + uimahallimaksu. Kts. tarkemmin kotisivuilta. Tiistain ryhmä täynnä. Linnan juhlat Tampereen Komediateatterissa 11.4. klo 19. Lähtö klo 15.30 Vaskio - 15.45 Halikon kirjaston piha - 16.00 Salo, Farmoksen tontin pysäkki - 16.30 Somero ABC piha. Matkan hinta 63 euroa, sis. matkan + teatteriesityksen. Mukaan mahtuu 30 nopeinta! Sitovat ilmoittautumiset tekstarilla tai sähköpostitse viim. 6.3., maksu 1.4. mennessä tilille käyttäen viitettä 21115. Kerhoillat 27.2., 27.3. ja 24.4.19 klo 18 Sytyssä. Ennen jokaista varsinaista kerhokokoontumista klo 17-18 pelikerho Karin opastuksella. Sääntömääräinen kevätkokous 27.2. klo 17.30 Sytyssä (jäsentiedotteessa painovirhe). Kuntosalivuorot Salohallilla seuraavasti: maanantaisin klo 17.30-18.30, tiistaisin klo 14-15.30 ja keskiviikkoisin klo 15-16. Mahdollisuus myös henkilökohtaiseen saliohjelmaan korvausta vastaan, mikäli käyt omilla vuoroillamme kuntoilemassa Salohallilla. Ota yhteys Anneen sopiaksesi ajan ohjelman tekoon. Sokkoretki maaliskuun lopulla, päivä tarkentuu lähiaikoina. www.salonselat.com

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Yleisöluentotilaisuudet keväällä 2019 Sampolan auditoriossa torstaisin klo 18–19. Tampereen seudun työväenopisto, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere. Luentotilaisuudet ovat kaikille avoimet ja maksuttomat, esteetön liikkuminen. Tampereen Seudun Selkäyhdistys yhteistyössä Tampereen Seudun työväenopiston kanssa. 24.1. Selkäsi ja sinä – kuinka voitte. Kehosi huolto selkäoireiden hoidossa ja arjen toimintakyvyn parantamisessa. Mahdollisuus tutustua SelkäFix-kehonhuoltoon käytännössä. Luennoitsijat: MarjaLeena Hyypiä, työterveyslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, Pirte lääkärikeskus ja työterveys, Pasi

Hyvä Selkä 1/2019

Pulkkinen, SelkäFix kouluttaja ja asiantuntija, SelkäFix Oy Tampere 21.2. Tiesitkö tämän kivun mittaamisesta? Monimutkaisempaa kuin luulisi. Luennoitsija: Ilkka Piiroinen, TtM, ft-OMT, Premius Oy/ Kuntoutus-ja koulutusklinikka. 5.3. Ajankohtaisista Kelan etuuksista selkä- ja pitkäaikaissairaille. Kenelle apua sairaan-hoitokorvauksista, kuntoutuksesta, vammaisetuuksista tai toimeentulotuesta? Luennoitsija: Inkeri Haarla-Kettunen, Esh, ratkaisuasiantuntija Kela. 19.3. Milloin liikun liian vähän – liikkumattomuuden haitat. Luennoitsija: Tommi Vasankari, LT, UKKinstituutti. Järjestäjät: Tampereen Diabetesyhdistys ry, Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry, Tampereen Sydänyhdistys ry, Pirkanmaan AVH-yhdistys ry. 25.4. Osteopatia hoitomuotona –Mitä, miksi ja kenelle? Luennoitsijat: Tiia Kukkonen, osteopaatti, Tampereen Osteopaattikeskus, Minna Sillantaka, osteopaatti, Tampereen Osteopaattikeskus. Rentoutumispaketti Lempäälän luontaiskylpylään, miehille pe 1.3. klo16.30 alkaen, naisille pe 8.3. klo16.30 alkaen. Tarkemmat tiedot Jäsenlehti 1/2019 ja kotisivut www.tamselka.fi. Miehet yhteys Arvo Autioon, puh.040 593 1146 tai arvo.autio@gmail.com, naiset yhteys Riitta Vireniukseen, puh. 040 836 4603 tai riittahannele.virenius@gmail.com. Vierailu Olkiluotoon la 13.4. Lähtö Keskustorilta Vanhalta kirkolta klo 7.30 Mäntylän bussilla. Saapuminen Olkiluotoon klo 10 ja vierailu päättyy 13.30. Paluumatkalla poikkeamme ruokailemaan Huittisten ABC:llä. Ohjelma ja hintatiedot Jäsenlehdessä 1/2019 ja kotisivuilla www.tamselka.fi. Ilmoittautumiset Arvo Autiolle 22.3. mennessä puh. 040 593 1146 tai arvo.autio@gmail.com. Hölkkäliivilenkki la 6.4. klo 13-14. Lähtö Lähteenkatu 2-4, Diabetesyhdistyksen tilat. Sitovat ilmoittautumiset 3.4. mennessä puh. 045 358 2505, ilmoittautumisen yhteydessä kerro kokosi. Liivin vuokraus 5€/ hlö. Liivilenkki toteutuu Tampereen Sorsapuistossa, ohjaajana fysioterapeutti Pia Nykänen. Sääntömääräinen kevätkokous la 4.5. klo 14, Pellervontupa, Pellervonkatu 9, Tampere. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen edellyttämät asiat. Ennen kokousta yhdistys tarjoaa kahvit klo 13. Kevään 2019 liikuntaryhmien valikoima jälleen laajentunut! Kts. kotisivut www.tamselka.fi.

Turun Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät ovat alkaneet Ruusukorttelissa. Tarkemmat tiedot jäsenlehti Selkälehdessä 4/2018. Osteopatia ja selkäkipu -miniluento ke 30.1. klo 12 TULE-tietokeskuksessa. Osteopaatti Mika Mäkynen alustaa. Info Tules-kuntoutuksesta ti 5.2. klo 12 TULE-tietokeskuksessa. Esittelijänä Petrean kuntoutuspäällikkö Nina Vanhanen. Terveyttä niskalle -miniluento ke 27.3. klo 12 TULE-tietokeskuksessa yhteistyössä Tempurin kanssa. Miesten tule-terveyspäivä ma 8.4. klo 10-15 TULEtietokeskuksessa. Turun TULE-tietokeskus osoitteessa Humalistonkatu 10 on avoinna ma, ti ja to klo 10-15 ja ke 11-18.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Jumpat ovat alkaneet ja jatkuvat viime vuoden tapaan. Torstaisin salijumppa klo 17.30-18.15 Mart-

tilan salissa. Lämminvesijumpat Voimarinteellä maanantaisin, 1-ryhmä 16.30-17.15, 2-ryhmä 17.3018.15, 3-ryhmä 18.15-19. Uutena syksyllä alkanut miesten vesijumpparyhmä tiistaisin klo 18-19. Salijumppaan ja miesten vesijumppaan mahtuu vielä. Tiedustelut: Selja Kallio puh. 050 300 7060, selakallio@gmail.com. tyrvaanselka.yhdistysavain.fi

Vaasan Selkäyhdistys Muutimme tammikuussa VSY:n (Vaasan seudun yhdistykset) tiloihin poliisilaitosta vastapäätä osoitteeseen Korsholmanpuistikko 44, 2. krs. Ilmainen kävelyfutis jatkuu torstaisin. Pelataan siis jalkapalloa pienellä kentällä, juosta ei saa. Tule kokeilemaan tai vaikka vaan kannustamaan. Pelaamme yhdessä muiden järjestöjen kanssa Roller Centerissä Ruutikellarintiellä. Tarkemmat tiedot saat VSY:n tiedotteessa, Vaasa Ikkunassa tai puh. 0505308106 / Anita. Ystävänpäivävierailu ke 13.2. klo 13-16 palvelutalo Onnenkaivoon, Mäkikaivontie 22. Juomme asukkaiden kanssa munkkikahvit ja pelaamme erilaisia pelejä. Kaikki mukaan ilahduttamaan asukkaita. VSY:n avoimet ovet 13.2. Tarkempi aika ja muut tiedot löytyvät VSY:n tiedotteesta. Tule samalla tapaamaan meitä hallituksen jäseniä. Sääntömääräinen kevätkokous to 28.3. klo 18 VSY:n tiloissa, Korsholmanpuistikko 44, 2. krs, kokoushuone 1. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen edellyttämät asiat.

Vakka-Suomen Selkäyhdistys Selkäjumppa keskiviikkoisin klo 18 -19, koulutetun ohjaajan ohjauksessa, Uudenkaupungin Urheilukeskuksessa, Mältintie 10, Uusikaupunki. Luento Selkäsairauksien ehkäisystä ja hoidosta to 31.1. klo 17.30-19, fysiatrian erikoislääkäri Päivi Sutinen luennoi Viikaisten koulun auditoriossa. Luennon järjestää Vakka-Opisto yhdessä Vakka-Suomen Selkäyhdistyksen kanssa. Kurssimaksu 6 €. TULE kuntoon -luento yhdessä Vakka-Suomen Invalidien kanssa kevättalvella, ajankohdasta ilmoitetaan myöhemmin.

Selkäliiton vertaistukikoulutus 16.3. klo 9-16 Helsingissä selkakanava.fi/koulutukset

Jumppaohjeita selälle ja niskalle

jumppakissa.fi

Selkäliiton jäsenedut SELKÄLIITTO TARJOAA kaikille selkäyhdistysten jäsenille samat edut. Jäsenet saavat neljää kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Selkä -lehden lisäksi alennuksia esimerkiksi matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista. Vuoden 2019 jäsenetukumppanit ovat Holiday Club, Restel ja Tallink Silja. Lisäksi Hyvä Selkä -lehdessä on vaihtuvia tarjouksia Tempurilta ja muilta liiton yhteistyökumppaneilta. Katso tarkemmat tiedot ja edut nettisivuiltamme selkakanava.fi/selkaliiton-jasenedut (Selkäyhdistykset > Liiton edut).

”

Hankimme ilmakennopatjallisen sänkynne, ja sen jälkeen olen nukkunut yöni tässä yhdessä sängyssä kolmen sijaan (aikaisemmin kiersin eri huoneissa ja sängyissä kiputilanteeni mukaan). Pois en vaihtaisi tätä pärjäämiselleni olennaista apuvälinettä!” J.T.

Tutustu sinäkin kotimaiseen laatupatjaan, jonka kovuuden voit itse säätää, ja jolla nukut hyvin.

WWW.ROSBED.FI

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

VAP END

KIPUVI ES

ÄTIN

TAA AUORTFIINEJA

ESTÄ

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti. Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

15 min

L I S Ä ÄOA EN ERT

VER

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon. TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito. Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi Hyvä Selkä 1/2019 29 Omron E3 Intense

Selkää särkee aamulla ja olo on voimaton - taustalla usein yksi ja sama syy Kehon lämmön mukaan muotoutuva Tempur-materiaali tukee vartalon fysiologiseen asentoon. Ainoa mitä tunnet, on painottomuus!

Aamulla herätessä olon kuuluisi olla virkeä, levännyt ja energinen. Monen kohdalla aamuja leimaavat kuitenkin voimattomuus, kankea olo ja kivistävä selkä.

elkäkivut ovat toki yleinen vaiva, joka voi johtua monesta syystä. Jos selkäkipu kuitenkin on pahimmillaan aamulla juuri herätessä, voi sen takana olla huono nukkumisergonomia. Silloin huomio kannattaa kiinnittää siihen, millaisella patjalla ja tyynyllä yönsä viettää. Myös aamuinen selän jäykkyys ja kankeus voivat johtua huonosta patjasta tai tyynystä ja epäergonomisesta nukkuma-asennosta.

Tyyny ja patja vastaavat yöllä asennosta, levosta ja palautumisesta Unen aikana olemme tiedottomassa tilassa, jossa emme pysty itse vaikuttamaan ergonomiaamme tai parantamaan asentoamme. Siksi on ensiarvoisen tärkeää valita patja ja tyyny niin, että ne tukevat nukkumisasennon mahdollisimman luonnolliseksi koko yön ajan. Tempurin patjat muotoutuvat yksilöllisesti kehon lämmön ja painon mukaan, ja antavat näin parhaan mahdollisen tuen vartalolle koko yön ajan. Tällaisilla patjoilla on todettu olevan positiivinen vaikutus selkäkipuun, selän jäykkyyteen ja hartiakipuun.

Tyynyn valinnassa tulee lähteä nukkumisasennosta. Kylki- tai selinmakuulla nukkuville sopivat lähes kaikki Tempurin tyynymallit, mutta erityisesti Millennium-tyynyjä suositellaan säryistä kärsiville.

Yhteydessä väsymykseen, voimattomuuteen ja kipuihin Patjan ja tyynyn valinnalla on selvä vaikutus paitsi selkä- ja hartiasärkyihin, myös yleiseen vireyteen. Tempurin teettämässä, erilaisten patjojen ja tyynyjen vaikutuksia nukkujan fyysisiin tuntemuksiin selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että kehon lämmön mukaan muotoutuva patja tukee selkää perinteisiä patjoja paremmin. Näillä patjoilla nukkuvat raportoivat myös kokevansa itsensä vähemmän fyysisesti voimattomammiksi verrattuna esimerkiksi joustinpatjoilla nukkuviin. Selkäkipupotilaat kokevat tyypillisesti itsensä väsyneiksi ja voimattomiksi aamulla. Huono nukkumisergonomia aiheuttaa siis paitsi fyysistä särkyä ja rasitusta, myös heräilyä ja liikehdintää yön aikana. Erityisesti herääminen kesken syvän unen, heikentää merkittävästi unen virkistävää ja palauttavaa vaikutusta. Terveydenhoitoala suosittelee laajasti Tempuria. Jos haluat lisätietoja, käänny koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan puoleen, jollaisen tavoitat Tempurilta. Lähteet: Tutkimusesite; Erilaisten patjojen ja tyynyjen vaikutukset nukkujan fyysisiin tuntemuksiin Humaloja, A & Kinnunen, H.2012. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Nukkumisergonomian kartoitus ja -opas Tempur Sealy Suomi ILMOITUS

Pilates-pallo 22 cm Sissel Pilates Soft Ball edistää syvää rentoutumista ja vahvistaa lihaksistoa. Pallo soveltuu erityisesti keskivartalon lihasten harjoittamiseen. Mukana harjoitusopas.

€

SitCell ergonominen ilmakennotyyny SitCell tuo liikettä istumiseen! Liike perustuu käyttäjän itse säätämään ilmanpaineeseen. Tyynyn ilmasolut jakavat paineen kehon liikkeen mukaan ja parantavat verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa aktivoiden syviä lihaksia. Käytä SitCell-tyynyä aina, kun joudut istumaan pidempään esim.

töissä, autossa tai matkoilla. Ihanteellinen ratkaisu häntäluun kiputiloihin. Voit säätää ilman määrää sinulle sopivaksi, näin selkäsi pysyy paremmassa kunnossa. Tyynyn pintamateriaali on helppohoitoista ja kestävää stretchmateriaalia ja alapuoli on liukuestepinnoitettua. Päällinen voidaan irrottaa ja pestä.

€ (89 €)

Mitat: 44 x 35 cm, korkeus ilmapaineen mukaan säädettävissä 0,5 cm- 5 cm. Painoraja 200 kg

GetUpBall ergonominen toimistopallo

€

(89 €)

GetUpBall on tukevalla ja liukumattomalla materiaalilla päällystetty jumppapallo, jossa on kätevä kahva. GetUpBall vahvistaa keskivartalon, selän ja jalkojen lihaksia samalla kun sen päällä istutaan ja työskennellään. Toimistopallo on hauskannäköinen ja hyödyllinen arjen liikuttaja! Mukana toimitetaan ilmapumppu. Halkaisija 65 cm. Väri musta, sininen vetoketju. Takuu 1 vuosi. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tarjoushinnat ovat voimassa 28.2.2019 asti.

www.selkakauppa.fi

Liike on lääke! Ratkaisuja työhyvinvointiin

Ympäristöystävälliselle Gymballe, UUSI ympäristöystävällinen väri

TAV

S JOU

139€

Kokeile Gymba Aktivointilautaa! Gymba laudalla seisominen vähentää vaaralliseksi todettua istumista, tee seisomisesta terveysliikuntaa. Seisominen Gymballa tehostaa verenkiertoa ja virkistää oloa. Patentoitu elastisuus laudassa aktivoi selän ja vatsan syviä lihaksia. Gymba on helppo ja mukava käyttää ja sopii kaikille sekä töissä että kotona.

ovh: 179€

Tarjous koskee kaikkia Gymban värejä

Ratkaisut etätyöskentelyyn, GetUpDesk light

169€ ovh: 198€

Tarjoukset voimassa 28.2.2019 saakka

MADE IN FINLAND

Mahdollistaa työskentelemisen seisten kun ei ole säädettävää pöytää. Se on kehitetty kannettavan tietokoneen käyttäjälle vähentämään istumista. Se soveltuu käytettäväksi töissä, kotona, mökillä tai vaikka matkoilla.

Selkäliitto

Published on Jan 25, 2019

Hyvä Selkä 1/2019

Selän terveyttä edistävä lehti. Pilates pitää pianisti Iiro Rantalan selän kunnossa. Jäsenkyselyn tuloksia: Liikuntatoiminta tärkeintä ja to...

Hyvä Selkä 1/2019

Published on Jan 25, 2019

Selän terveyttä edistävä lehti. Pilates pitää pianisti Iiro Rantalan selän kunnossa. Jäsenkyselyn tuloksia: Liikuntatoiminta tärkeintä ja to...

selkaliitto

Go explore