Savu-lehti / The Arctic Lapland Times 03

SAVU M U O N I O N

NEWS & INFO

O M A

L E H T I

savulehti.com

ALSO IN ENGLISH

Sanomalehti, jota tehdään Muonion matkailijoille, vapaa-ajanasukkaille ja paikallisille. Savun sydämessä ovat artikkelit matkailusta ja ulkoilmaelämästä.

Muonio's own local paper, whose heart lies in the travel sector and life in the Great Outdoors!

MATKAILIJA; KAIKKI TIETO, MITÄ TARVITSET

TRAVELLER; ALL THE INFO YOU NEED

Paikallisia palveluita, retkeilyvinkkejä ja luontokohteita.

Local services, outdoor destinations and nature tips.

KESÄNUMERO SUMMER ISSUE 16.6.2023

03

I

Kuva Satu Renko

ARCTIC SAUNA WORLD

MONIPUOLINEN SAUNAMAAILMA JA K E S Ä N H E R K U T À L A C A R T E - L I S TA LTA

AV O I N N A 1 2 . 6 . - 2 3 . 9 .

Päiv ittäin klo 15-2 2 Ravi n t ola klo 17 - 21 VA R A A S A U N A L I P U T

www.harriniva.fi +358 400 1 77 6 00, J er i sj ä r ven t i e 9 1 , 993 0 0 M u on i o

K E S Ä N T A P A H T U MAT

2 3 . 6 . H A R R I N I VA N J U H A N N U S J U H L AT 1.7.

H A R R I N I VA N 5 0 V - F E S T I VA A L I T

5.8.

LITTLE T & THE JAMBALAYERS L U E L I S Ä Ä TA P A H T U M I S TA

www.harriniva.fi + 3 5 8 40 0 1 5 5 1 00, Ha rri ni va nti e 3 5 , 993 00 Muoni o

02

SAVU 16.6.2023

TÄ SSÄ NUMEROSSA

PÄ Ä K I R J O I T U S

Pysähdy päivän sijaan pariksi Se on taas täällä, Lapin kesä! Ja minä olen ensimmäisenä nostamassa räpylää pystyyn, että kyllä, täällä on henkeen ja vereen kesäihminen. Lapin talveenkin olen sopeutunut, mutta kesään verrattuna luminen aika on vain niin julmetun pitkä.

Kesä sen sijaan on lyhyt ja intensiivinen.

Kaikki elämä syntyy hetkessä, ja ennen kuin huomaakaan, ruska jo kolkuttelee ovella.

Vähän samanlaiseksi voisi kuvailla Lapin kesämatkailijaa, sekä kotimaista että ulkomaista, auto kaartaa pihaan ja jo seuraavana päivänä näkyvät takavalot.

Matkailuautot, asuntovaunut, telttailu ja Suomen lukuisat kesätapahtumat houkuttelevat liikkumaan kohteesta toiseen. Moni reissaa roadtrip-henkisesti Muonion ohi kohti Norjaa. Autottomalle Tunturi-Lappi on edelleen heikosti saavutettavissa. Matkailukeskukset tekevät kyllä tiiviisti töitä yhteyksien eteen.

04

Nähtävää ja koettavaa Muoniossa riittäisi pidemmänkin pysähdyksen verran: on kalastusta, patikointia, pyöräilyä, melontaa ja kulttuuria. Jos sinussa on vähänkään yökyöpelin vikaa, suosittelen tekemään tunturiretken keskiyön auringon aikaan. Se on vähintään yhtä upea kokemus kuin revontulet talvella – ainakin kesäihmisen mielestä.

Telttaretki lasten kanssa – uhka vai mahdollisuus? Minttu Heimovirta sanoo, että ehdottomasti mahdollisuus!

P.S. Eihän tämä olisi mikään kesä & ruska -lehti, jollei sääskiä mainittaisi! Ennustan sataprosenttisella varmuudella, että hyttysiä on tänä kesänä joko paljon tai vähän.

Kummassakin tapauksessa pärjäät kyllä, kun pukeudut tumman sijaan vaaleisiin sävyihin ja viihdyt suon sijaan tunturissa. Ja vahingonilohan on paras ilo: tiesitkö, että sääskelläkin on omat verenimijänsä? Pienen pieni polttiainen voi imeä tarvitsemansa veriaterian verta pullollaan olevasta hyttysestä – ja siinä eivät Offit auta.

06 Muoniolainen Jari Rossi opastaa nuottaukseen, talviverkkojen pitoon ja kalan valmistukseen.

Stop over for a couple of days instead of one It’s here again, the Lapland summer! And I’m the first to admit that yes, I am also a dyed in the wool Summer Person. I’ve got used to the Lapland winter too, but compared to summer, the snowy season just seems never-ending. Summer, on the other hand, is short and intense: all new life is born in an instant and before you know it, rainy Autumn days are beating on your door.

Whether Finnish or foreign, you might describe Lapland’s summer tourists in the same way: a car pulls into the yard, but next morning all you see are its tail lights. Motorhomes, caravans, camping and Finland’s many summer events tempt you to wander from place to place.

Many people travel on their own Road Trip past Muonio on the way north to Norway. For those of you without a car,

Fell Lapland is still not so easy to reach.

The tourist centres here work hard to improve accessibility.

There is plenty to see and do in Muonio, even on a longer stopover: fishing, hiking, cycling, canoeing and various cultural events. If you’re the least bit of a night owl, I’d recommend a hike in the fells under the midnight sun. It’s just as spectacular an experience as the Northern Lights are in winter – at least for a Summer Person.

08

P.S. This wouldn’t be a real Outdoor Life paper if it didn’t mention mosquitos! I can predict with 100% certainty that this summer, mosquitoes will either be plentiful or scarce.

Either way, you’ll be fine if you wear light coloured clothes instead of dark ones, and prefer the fells to the marshes.

Retkeilijöille löytyy kohteita, mistä valita. Tässä numerossa esittelemme niistä kaksi:Tammikämpän ja Keimiötunturin.

IN ENGLISH

04 09 10

A camping trip with kids? Yes, why not!

Destination tips for summer and autumn trips.

Buy a map and head to new destinations.

Savu-lehti on myös verkossa: www.savulehti.com.

Seuraava Savu ilmestyy marraskuussa 2023.

SAVU 16.6.2023

Nauti huolettomasta kesästä, hanki valokuitu!

Valitsemalla Valokuitusen saat kotiisi: Vapauden vaihtaa nettiliittymän toimittajaa ja valita sinulle sopivat palvelut Nopean ja vakaan yhteyden vain sinun kotisi käyttöön Kiinteän hinnan ja avaimet käteen -palvelun, jätämme myös pihan siistiksi Luotettavan toimituksen, rakennamme yli 90 % myyntialueistamme Ympäristöä säästävän yhteyden: kuitu käyttää sähköä vain tuhannesosan mobiiliverkon kulutuksesta

Tilaa valonnopea nettiyhteys osoitteessa valokuitunen.fi tai soita numeroon 09 4255 2298, ma–pe 9–17 ja la 12–16.

Asutko taloyhtiössä?

Jätä tarjouspyyntö osoitteessa valokuitunen.fi/taloyhtiot

03

04

SAVU 16.6.2023

Telttaretkelle pienten lasten kanssa? Kyllä!

Teksti ja kuvat

I Minttu Heimovirta

Kesäkausi kutsuu kaikenikäisiä yönyliretkelle. Vauvatkin pärjäävät hyvin teltassa, eikä luonnossa tarvita mitään ylimääräisiä viihdykkeitä – mielikuvitus ja ympärillä olevat kivet, puut ja kepit riittävät. Yöretki tai vaellus pienen lapsen kanssa on kaikille hauskaa, kunhan jaksaa pakkaamissäädön.

On a camping trip with kids? Yes! Summer attracts people of all ages to spend a night outdoors. Even babies will be fine in a tent, and there’s no need for any extra attractions while outdoors – just your imagination and all the rocks, trees and sticks around you will do. Your camping site may be close to a cottage, or in a nearby forest. If you want to go a little further, Muonio’s Särkitunturi fell and Pallas fell are within easy reach. A small child doesn’t necessarily need its own sleeping bag, an adult one will do just fine. If you’re worried about the empty leg space getting chilly, then tie the sleeping bag at a suitable point with a belt or piece of string. A woolly hat is also useful in Lapland, even at midsummer. You can also pull it over your kids’ eyes to shield them from the light.

Dome tents are the most suitable for children’s treks, as they can easily accommodate an adult sitting anywhere and even a child standing up. There’s also plenty of room to play in a dome tent. It’s worth tempting your kids with delicious snacks to get them to go on another night adventure.

Pysyykö lapsi makuupussissa?

Pienelle lapselle ei tarvitse välttämättä omaa lasten makuupussia, aikuisten pussi toimii aivan hyvin.

Makuupussin voi solmia kiinni sopivasta kohtaa narun pätkällä, jos pelkää tyhjän jalkatilan viilentyvän.

Pienet lapset usein pyörivät paljon nukkuessaan ja voikin olla haastavaa saada lapsi pysymään makuupussissa. Yöksi kannattaakin pukea lämmin haalari tai takki, vaikka olisi lämmin makuupussi. Pipo on myös Lapin oloissa hyvä yöpäähine keskikesälläkin. Sen voi myös vetää lapsen silmille valosuojaksi. Yöttömän yön aurinkoa ei teltassa pääse muutoin karkuun.

Tunturi on helppokulkuinen kohde Pakkaamiseen kuluu helposti useita tunteja, vaikka retkikohde olisi kuinka lähellä. Samalla vaivalla pakkaa toki useammaksi päiväksi, sillä varusteiden määrä ei muutu yhden yön tai viikon reissulle. Vain ruokaa tarvitaan enemmän. Telttailupaikka sinänsä voi olla vaikka omalla kotipihalla tai lähimetsässä.

Yksi lähikohdevinkki on Muonion Särkitunturi, jonne pääsee maastokelpoisilla lastenkärryillä. Vaihtoehtoisesti lasta voi kuljettaa kantorepussa tai -rinkassa, ellei hän itse jaksa kävellä koko matkaa. Puurajan yläpuolella telttailu on mukavaa jopa ryömivän vauvan kanssa, sillä variksenmarjojen ja muiden varpujen peittämä maa on varsin turvallista. Maassa ei ole juuri vaarallisia asioita mitä vauva saa laitettua suuhunsa. Varpujen imeskely ei ole haitaksi. Taaperolle tunturimaasto on helppoa käveltävää ja sitä vanhemmat lapset keksivät jo hauskoja leikkejä kivillä hyppien ja menninkäisiä etsien. Syksymmällä voi etsiä syötäviä marjoja. Tunturin lisäksi kuiva kangasmetsä toimii hyvin, siellä kun on myös helppo kävellä ja näkee missä lapset menevät.

Toinen kiva ja helppo telttaretkikohde on Pallaksella pallaskodan yhteydessä. Siellä on virallinen taukopaikka ja perille pääsee helppokulkuista polkua. Mittaa matkalle tulee vain puolisen kilometriä.

Pienten lasten kanssa voi olla jopa helpompaa lähteä yöpymään telttaan kuin tupaan. Autiotuvassa ryömivä vauva luuhaa nokisia lattioita ja kuumaa kamiinaa täytyy varoa. Ulkona on aina enemmän puuhasteltavaa. Toki pahimpaan itikka-aikaan tilanne on toinen.

Kupoliteltta on lapsille hauska Pienetkin lapset auttavat mielellään teltan pystytyksessä. Retkelle kannattaa lähteä hyvissä ajoin, jotta lapsi ehtii tottua telttaan ja leikkiä siellä ennen nukkumaanmenoa. Telttatyypeistä kupolimalli soveltuu lapsiretkille parhaiten, sillä siinä aikuinen mahtuu hyvin istumaan missä tahansa ja lapsi mahtuu jopa seisomaan. Kupoliteltassa riittää touhutilaa.

Nukahtaminen voi kestää tavallista kauemmin oudossa ympäristössä, mutta useimmat lapset nukkuvat ulkona varsin sikeästi. Aamulla pääseekin suoraan teltasta ulos leikkimään.

Telttaretkeily lasten kanssa vaatii pakkaussäädön ja suunnitelman, mutta itse retki on vaivan arvoinen eikä vaadi aikuiselta viihdyttäjän roolia. Herkullisiin eväisiin kannattaa satsata, jotta lapsen saa houkuteltua yöretkelle uudestaankin.

05

SAVU 16.6.2023

JUOMAAN, SYÖMÄÄN & V I I H T Y M Ä Ä N V Ä Y L Ä N VA R R E L L E Avoinna päivittäin 15.6.-6.8. klo 08-11 & 15-22 À la Carte 17-21 Baari avoinna Pe-La 22-01

K E S Ä N TA P A H T U M AT 2 3 . 6 . H A R R I N I VA N J U H A N N U S J U H L AT 1.7.

H A R R I N I VA N 5 0 V - F E S T I VA A L I T

5.8.

LITTLE T & THE JAMBALAYERS L i sät i et oa www.harri n i va. fi +358 400 1 55 100, Ha r r i n i va n t i e 35, 9 9 3 0 0 M u on i o

NÄMÄ KANNATTAA KOKEA MUONIOSSA

MUONION PARHAAT REITIT

Hengitä maailman puhtainta ilmaa.

TAIVASKERON KIERROS • 8 KM Valloita kansallispuiston korkein huippu.

Vaella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa hiljaisuutta kuunnellen.

Laske koskea Muonionjoella.

Narraa harria, kokeile perinnekalastusta tai souda lohta.

Pyöräile tai melo yöttömässä yössä.

PALKASKERON VALLOITUS • 6 KM Huikaisevan kauniit Pallastunturit on nähtävä vähintään… kerran talvessa!

PALLAKSEN 10 • 9 KM Nauti talvisen metsän hiljaisuudesta Pallastunturien kupeessa.

SÄRKITUNTURI • 5,8 KM

Maista suussa sulavaa poroa ja Lapin puikulaa tai mettäkakkoja ja lakkoja.

Tunturin huipulta avautuu Pallastunturien kansallismaiseman kauneus.

Ihastele väriloistoa: yötöntä yötä, ruskaa, auringonlaskuja ja -nousuja.

PYÖRÄILYREITIT

Pulahda päivän päätteeksi puhtaaseen järveen ja rentoudu saunan lämmössä.

Hienot maisemat, vaihteleva maastot ja kylästä toiseen vievät tiet houkuttelevat pyörän selkään.

REITTIKARTAT JA LISÄTIETOJA www.luontoon.fi/pallas-yllastunturi/reitit www.discovermuonio.fi/kartat-ja-reitit

MUONION MATKAILUNEUVONTA

@DISCOVERMUONIO

WWW.DISCOVERMUONIO.FI

info@muonio.fi 040 585 1864

6

SAVU 16.6.2023

Perinnekalastaja Muoniolainen Jari Rossi opastaa nuottaukseen, talviverkkojen pitoon ja kalan valmistukseen. Usein asiakkaina on ”tavallisia” ihmisiä mutta toisinaan myös julkkiksia, joista ei kuitenkaan ole lupa hiiskua kuin korkeintaan jälkikäteen.

I

Teksti ja kuvat Johanna Lipsanen

Nuotan veto on raskasta. –Aluksi tuntuu, että nuotta ei liiku yhtään, sillä se liikkuu vain muutamia senttejä, Jari Rossi sanoo.

7

SAVU 16.6.2023 − Onko vesi puhdasta? huippukokki Gordon Ramsay kysyi kokiessaan talviverkkoja Muonion Jerisjärvellä. − Jo vain, Jari Rossi vastasi ja hörppäsi kulauksen vettä suoraan avannosta.

Tv-sarjoistaan tunnettu, Michelin-ravintoloita omistava Ramsay jäi äimistyneenä katsomaan. Muoniolainen kalastaja Rossi oli täällä kotonaan, Ramsay ei.

Istumme Rossin kodassa Keimiöniemessä Jerisjärven pohjoisrannalla. Tarkoitus on lähteä nuotalle, mutta tuuli puhaltaa niin, että on parasta ensin puhella kodan suojassa nuotion äärellä. Rossi osoittautuu mainioksi tarinankertojaksi. Ramsay-tarinan lisäksi kuulen keskieurooppalaisista matkailijoista, suomalaisista virkamiehistä ja paikallisista leirikoululaisista. Kuulen miehen suvusta, elämästä kylässä ja kalastuksesta Jerisjärvellä. Jari Rossi on toiminut oppaana yli 30 vuotta. − Jokainen asiakas on yhtä tärkeä, Rossi sanoo. − Ettei kukaan nyt vain luule, että kehuskelen, hän lisää, kun käy ilmi, että asiakkaina on vieraillut myös kuninkaallisia.

Kaverin kanssa nuotalle Rossin suku on kalastanut Jerisjärvellä parisataa vuotta. Kantaisä Iisakki Kallo Kallon kylästä saapui niemelle vuonna 1837 ja vaihtoi sukunimensä Keimiöniemeksi uuden asuinpaikkansa mukaan. Keimiöniemi oli Rossin äitikin, vuonna 1967 syntynyt Rossi sen sijaan sai sukunimensä Keski-Suomesta Muonioon muuttaneelta isältään. − Äidinäidin suku on asunut tuossa lähellä Kutunivassa 1700-luvulta.

Serkkuja ja pikkuserkkuja löytyy eri puolilta Muonion suurinta järveä. Pituutta Jerisjärvellä on 12 kilometriä, leveyttä leveimmillään nelisen kilometriä. Keskellä järveä sijaitsee suuri saari, Isosaari, jonka asukas Jouko Saari on tärkeä kumppani Rossille kalastushommissa. − Jopi on korvaamaton kaveri. Hän on aina mukana, kun tulee kalastusasiakkaita.

Eihän nuotalla edes pärjäisi yksin, vaan nuotanvetoon tarvitaan aina vähintään kaksi.

Aikoinaan nuottaukseen tarvittiin neljä: kaksi soutamaan ja kaksi laskemaan nuotta. Soutajan eli puittion homma oli monesti nuoren pojan kesätyö, kun taas nuotan vetäjäksi, taukomieheksi, tarvittiin vahva kaveri. − ”Tauko” ei tässä tarkoita lepäämistä, vaan nuotan vetoköyttä kutsutaan tauoksi, Rossi selventää.

Soutajan sijaan on kalastajilla nykyään käytössä moottori veneen perässä. Nuotta lasketaan niin, että kaksi venettä pakittaa perä edellä kauemmaksi toisistaan. Samalla kalastajat molemmista veneistä pudottavat nuotan alapaulaa veteen. − Lähdetään kokeilemaan, sitten näet!

Rossi kehottaa vilkaistuaan sekä rantaan lyöviä aaltoja että sääennustetta.

Ennusteen mukaan Jerisjärvellä tuulee viisi metriä sekunnissa, puuskissa kymmenen. Tuuli puhaltaa suoraan rantaan, missä nuottaveneet jo odottavat lähtövalmiina. − Sivuttaistuuli on hankalampi, nyt onnistuu kyllä, Rossi tuumii.

Suvussa on tavattu lähteä nuotalle toisinaan kovallakin tuulella. Nuottauksen Rossillekin opettanut Aattu-pappa tokaisi monesti, kun muut empivät: − Ei tuon vertanen tuuli ole ennenkhään haitannu.

Kysytty järvi Hyppään Saaren veneen keulaan. Minun tehtäväni on irrottaa lyhyellä köydenpätkällä toisiinsa kiinnitetyt veneet, kun nuotanlasku alkaa. 6,5 metriä pitkät Ylitorniolla valmistetut Mård-veneet ovat kopioita näillä seuduilla aikoinaan käytetyistä puisista jokiveneistä.

Suuntaamme 200−300 metrin päähän rannasta, irrotan köyden, ja veneet alkavat loitota toisistaan. 200 metrin pituinen

ja 5−6 metriä korkea nuotta alkaa vinhaa vauhtia pudota järveen. Tällä 30 millin silmäkoon nuotalla tavoitellaan siikoja, ja saattaapa mukaan eksyä haukikin. − Jerisjärvessä on kaikkia perinteisiä valkolihaisia kaloja, kuten siikaa, haukea ja muikkua, ammatikseen kalastava Saari kertoo. − Mutta viime vuosina on tullut huonosti muikkua, hän jatkaa.

Jerisjärvi on tunnettu vuosisatojen ajan hyvistä kalansaaliistaan. Itse nimi Jeris juontuu saamen kielen sanasta ”jieris”, joka merkitsee kysyttyä. Tänne tultiin kalaan etenkin syksyisin. − Keskikesällä tästä ei verkoilla saakaan kalaa, sillä vesi on niin kirkasta ja aurinko paistaa yötä päivää. Nuotta toimii silloinkin, miehet kertovat.

Olemme saapuneet rantaan, ankkuroineet veneet, ja nyt kelaamme taukoköyttä kelan ympärille. Tänään koetaan vain yksi apaja. − Aattu-papan aikaan ei koskaan koettu vain yhtä. Jos kalaa tuli huonosti, kannatti katsoa, miten muista apajista saisi, ja jos taas kalaa tuli hyvin, kannatti katsoa, jos muistakin tulisi hyvin! Rossi nauraa. − Jerisjärvellä on yli sata tunnettua apajaa. Tämä tässä on Juoluämmin apaja.

Juoluämmi on maahinen, jonka kerrottiin asuvan tässä niemessä. Niemen ympärillä leijaili usein usvaa, mitä kalastajat ennen vanhaan pitivät Juoluämmin asumuksesta nousevana savuna. Tänne ei aina tohdittu kalalle Juoluämmin pelossa, hän kertoo.

laisille. Parikymmentä vuotta sitten loin omat ohjelmapalvelutuotteeni, hän kertoo.

Opashommien lisäksi Rossi kouluttaa Muonion eräkoululaisia eli Lappiassa luontoalaa opiskelevia sekä Lappian kalatalousalan opiskelijoita perinnekalastuksen saloihin.

Toiveena on, että nuottaus kalastustapana säilyisi. − Ennen vanhaan kaikilla lähijärvillä nuotattiin, mutta se alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Myös talviverkkoja pitävät enää vain harvat. Me Jopin kanssa pidämme pe-

rinnettä yllä, se on mielestäni tärkeää, hän pohtii.

Peratut siiat ovat pötkötelleet kymmenisen minuuttia suolassa, ja Rossi nostelee niitä savustuspönttöön. Pönttö nostettaisiin avotulen päälle.

Kohta hän kahmaisee kannullisen Jerisjärven kirkasta vettä suoraan järvestä ja asettaa sen niin ikään nuotion ylle. Tänään syötäisiin savusiikaa ja juotaisiin nokipannukahvia.

Osallistavaa ohjelmaa Miehet vetävät nuottaa kohti rantaa. − Kuinka monta siikaa tulee? Rossi kysyy.

Minä veikkaan seitsemää, samoin Saari.

Rossi itse ennustaa kahtatoista. Kun nuotta saadaan rantaveteen, vesi kuhisee. Ainakin kaksikymmentä! Maikku-kissa on tullut seuraamaan touhua ja puskee tarmokkaasti jalkojamme. Pian myös Riesu-koira pyyhältää paikalle.

Jo ennakkoon sovimme, että jos siikaa tulisi, ne savustettaisiin. Siirrymme perkauspöydän ääreen, jossa Saari opastaa toimittajaa oikeaoppiseen perkaukseen: Suomut pois, kiduksista kiinni, vatsa auki ja suolet pihalle. Pää saa jäädä mukaan.

Myös kaksikon kalastusasiakkaat saavat halutessaan perata saaliinsa. Itse pyydetty, perattu ja valmistettu kala kun tietysti maistuu paremmalta kuin kalatiskiltä ostettu. − Tämä on osallistavaa ohjelmaa, Rossi kertoo.

Valtaosa asiakkaista on ulkomaalaisia, mutta etenkin kesällä myös suomalaiset kysyvät kalastusoppaan palveluja. − Enemmänkin saisi kesäisin ja syksyisin olla asiakkaita, mutta toisaalta silloin minulla on aikaa hengähtää. Joulukuun alusta on taas kiirettä, kun shamaanikeikat alkavat.

Jari Rossin shamaanihahmo on kysytty ohjelmanumero. Osa asiakkaista saapuu hänen luokseen Keimiöniemeen, osan luo hän taas menee itse, aina Rovaniemeltä Kilpisjärvelle ulottuvalla alueella. Onpa hänet kerran lennätetty shamaanina myös Los Angelesiin Yhdysvaltoihin, kun Finnair avasi Helsinki−Los Angeles -reitin.

Viimeiset mohikaanit Muoniossa Rossi on asunut suurimman osan elämästään. Hän syntyi nykyisen kotinsa naapurissa ja asui kouluikäiseksi asti eri puolilla pitäjää. Perhe kuitenkin muutti Keski-Suomeen Rossin aloittaessa koulun. − Aina kaipasin takaisin. Vietin täällä mummolassa ja enojen luona kaikki joulu-, talvi- ja kesälomat.

Vuonna 1989 Rossi muutti takaisin pohjoiseen ja kävi kolmen kuukauden mittaisen eräkoulun Kittilässä. Hän jäi töihin Muonioon. − Aluksi olin hotelli Jeriksellä hiihto- ja ruskaoppaana, sitten vedin Harrinivassa leirikouluja ja toimin safarioppaana ulkomaa-

Kesän ensimmäisen nuottauksen saalis oli 25 siikaa ja pari haukea. Jouko Saari ja Jari Rossi perkaavat kaloja savustusta varten. Osa kaloista viedään sukulaisille: – Kalaonni säilyy, kun itse ei pidä kaikkea, Rossi sanoo.

Keimiöniemen kalapirtit naapurissa Muutaman sadan metrin päässä Rossin tilalta sijaitsee kulttuurihistoriallinen nähtävyys, Keimiöniemen kalapirtit. Tarinankertoja Rossi istahtaa kala-aitan kuistille ja alkaa kertoa: Täältä on löydetty merkkejä kivikautisesta asutuksesta. 1500-luvun lopulla pirkkalaiset Tornion seudulla kuulivat tästä kalaisesta järvestä ja lähtivät Väylää pitkin ylävirtaan. Vouti käski pyytämään valkoista, vähärasvaista kalaa, jota voisi myydä kauemmaksikin.

Pirkkalaiset totesivat Keimiöniemen hyväksi paikaksi ja rakensivat tänne savupirtit. Seuraavalla vuosisadalla venäläiset ratsujoukot polttivat koko kylän.

Pirkkalaiset eivät kuitenkaan antaneet periksi vaan rakensivat kylän uudelleen.

Tällä kertaa pirtteihin tehtiin tulisija savupiipulla sekä ikkunat.

Muonion kirkonkylän kohdalle alkoi muodostua kylä, kun kalaan tulleet eivät enää palanneetkaan etelään. Nykyisistä kalapirteistä osa on ollut samojen

muoniolaisten sukujen omistuksessa 1700-luvulta lähtien.

Nyt pirttejä on 14 ja muutamat niistä ovat yhä kalastajien käytössä. Aikoinaan pirttejä käytettiin aktiivisesti syksyisin, kun illat pimenivät ja vesi viileni. Täällä oltiin jäiden tuloon saakka. Parhaita apajia ei riittänyt kaikille, ja siksi ne arvottiin ja apajapaikkaa vaihdettiin päivittäin.

Tavallisesti Jerisjärvi jäätyy lokakuun viimeisellä viikolla. Saunoja täällä ei ole, sillä kalastajilla ei ollut aikaa saunoa.

1970-luvulla Museovirasto suojeli pirtit. Ne ovat elävää museoaluetta, ja Museovirastolta täytyy kysyä lupa korjauksiin. 1980-luvulla pirtit valittiin yhdeksi Suomen seitsemästä ihmeestä.

Alue tunnetaan monella nimellä. Pirttejä kutsutaan myös Pirkkalaisten kalamajoiksi ja koko aluetta Kenttärannaksi.

Kalapirtit ovat yksityisomistuksessa, mutta pihapiirissä voi vierailla. Osoite on Keimiöniementie 182.

8

SAVU 16.6.2023

FA K TO J A

Keimiötunturi Korkeus: 614 mpy Reitin pituus: 2,5 km (edestakaisin 5 km) Retkeilypalvelut: Keimiöjärvi autio- ja vuokratupa Etäisyyksiä Muoniosta Jerisjärventien pysäköintialueelle 21,8 km.

Koe syksyinen Keimiötunturi Keimiötunturin jylhä muoto erottuu monesta suunnasta Muonioon matkaaville. Jerisjärven rantamaisemaa koristava tunturi on suosittu kohde kaikkina vuodenaikoina.

Komeimman kruunun se kuitenkin saa syksyn saapuessa. Ruskan värit ovat Muonion korkeudella koreimmillaan yleensä syyskuun puolivälin tienoilla. Silloin kannattaa kavuta aina Keimiötunturin huipulle asti. Parhaiten väriloistosta pääsee nauttimaan, jos onnistuu ajoittamaan retken puolipilviselle ilmalle tai iltapäivän valoon. Kirkas päiväaurinko vie parhaan hohdon väreistä ja erityisesti valokuvausta

Tekstit ja kuvat

harrastaville retkeilijöille ajankohdalla ja säällä on iso merkitys.

Liikkeelle!

Tunturiin vievä polku on helposti saavutettavissa. Reitille kuljetaan Tunturikeimiön pihan läpi, mutta ajoneuvot tulee pysäköidä Jerisjärventien varresta löytyvälle pysäköintialueelle. Kun Tunturikeimiö on ohitettu, polku lähtee viemään jylhän metsän halki. Pian poroaidan jälkeen alkaa kipuaminen. Reitti nousee paikoin suoraviivaisesti vasten korkeuskäyriä, joten ihan helpolla ei maisemapaikoille nous-

ta.

Ensimmäinen maisematasanne tulee vastaan puolimatkan jälkeen.

Puiden välistä erottuu jo hieman maisemaa ja Jerisjärven kimaltavaa pintaa. Tämä on hyvä paikka tauolle.

Reitti on avotunturiin asti kaunista kapeaa hiekkapolkua eikä risteäviä oikoreittejä juurikaan ole.

Nousu helpottuu huomattavasti taukopaikan jälkeen. Reitti mutkittelee matalan puuston keskellä ja saavuttaa pian puuttoman tunturialueen.

Polku jyrkkenee juuri ennen Keimiötunturin huippua, mutta käyrät

eivät vedä vertoja puolimatkan nousulle. Avotunturissa polku levenee ja haarautuu eri suuntiin. Jatka suoraan huipulle ja vältä turhaa harhailua sivupoluille. Keimiötunturin huipulta avautuu upea maisema.

Keimiötunturin sekä viereisen Sammaltunturin alametsät ovat sekoitus havu -ja lehtimetsää. Ruskan värjäämät lehtipuut erottuvat erityisesti Jerisjärven suuntaan.

Kun valo osuu metsään, kontrasti tumman havun ja kirkkaiden ruskan värien välillä on vaikuttava.

Pohjoiseen eli Pallastunturien suuntaan maisema on jylhä. Etu-

alalla Sammaltunturin huipulta erottuu säähavaintoasema. Täällä voit hengitellä tutkitusti maailman puhtainta ilmaa. Koillisessa tunturin alapuolella on Keimiöjärvi, jonka rannalta löytyvät vuokra -ja autiotupa retkeilyrakenteineen. Keimiöjärvelle kulkee oma ulkoilureitti Koivarovan parkkipaikalta.

Varaa retkeen muutama tunti aikaa ja ota mukaan eväät ja juotavaa.

Tunturissa ei ole retkeilyrakenteita, joten nuotiopaikkaa tai sääsuojaa ei ylhäältä löydy. Reitti soveltuu monentasoisille kulkijoille, mutta jyrkkä maasto vaatii tasapainoa ja kuntoa.

I Timo Veijalainen FA K TO J A

Päiväretkikohteena Tammikämppä Tammikämppä on helppo koko perheen päiväretkikohde tai ensikertalaisen yön yli retken tukikohta. Tammikämpälle vievä polku löytyy helposti maastokartan avulla Luusuanseläntien varresta.

Tien varressa on tilaa autoille, mutta muista parkkeerata niin, että tilaa jää myös ohittaville autoille. Lähtöpaikalta löytyvät vanhat opasteviitat Tammikämpälle sekä Juuvanrovaan.

Reitti lähtee tien laidasta kohti metsää. Reitti toimii talvisin maastohiihtourana, joten polun ympärillä on puutonta aluetta useampi metri. Vanhat maalatut reittimerkit ovat jo haalistuneet, mutta tältä reitiltä ei eksy. Muita vahvoja polkuja ei risteä matkan varrella.

Lähtöpaikalla varoitettiin huonokuntoisista pitkoksista ja lyhyen kävelyn jälkeen selviää miksi. Vanhat pitkospuut ovat joko lahonneet ja kadonneet tai ne on purettu pois polulta. Reitillä on muutama kos-

teikko, mutta normaalilla vettä pitävällä vaelluskengällä selviää märkien paikkojen yli. Älä kuitenkaan astu maassa oleville vanhoille pitkoksien rungoille. Ne voivat olla liukkaita.

Reitti kumpuilee pienten harjujen yli, ja korkeuserot ovat maltilliset. Tästä reitistä selviää koko perhe vauvasta vaariin. Ennen Tammikämppää noustaan kauniiseen kuivaan kangasmetsään, ja pian harjun päältä voi bongata Tammikämpän katon. Tammikämppä sijaitsee Särkijoen rannalla, joten vesipaikkaa ei tarvitse etsiä. Kämpän vieressä on nuotiopaikka, puuliiteri ja käymälä.

Autiotuvan laverille mahtuu noin kolme henkilöä. Laajassa pihapiirissä on tilaa myös telttailla.

Pystyt siis lähtemään Tammikämpälle isommallakin porukalla. Tuvan kamiinalla on mukava keitellä kahvit ja paistella makkarat tai kiehauttaa vaikka puurot. Ulko-

Tammikämppä Autiotupa, ulkotulipaikka, puuliiteri ja käymälä.

Reitin pituus: 1,5 km (edestakaisin 3 km) Etäisyyksiä Muoniosta Luusuaseläntien lähtöpaikalle 10 km

tulipaikkaa ei saa käyttää metsäpalovaroituksen aikaan (tarkista Ilmatieteenlaitoksen sivuilta varoitustilanne).

Tammikämpältä reitti jatkuu aina Ylläkselle saakka, mutta lähempääkin löytyy lisää kohteita, mikäli pa-

tikointihaluja riittää. Seuraava tupa eli Juuvanrovan autiotupa on noin kolmen kilometrin päässä ja kolmas autiotupa nimeltään Kuusikonmaa löytyy noin kuuden kilometrin kävelyn jälkeen. Maasto sekä korkeuserot muuttuvat Tammikäm-

pän jälkeen haastavammiksi. Siksi Tammikämppä on hyvä vaihtoehto matalan kynnyksen retkeilyyn ja maastossa yöpymiseen. Reitin kulkemiseen ei tarvitse varata hurjan paljoa aikaa ja tarvittaessa paluu takaisin autolle onnistuu rivakasti.

9

SAVU 16.6.2023

Destination tips for summer and autumn trips The number of great hiking destinations in Muonio is almost unlimited. In this article we present two great places to visit, one in the fells and one in the middle of the forest. As there is no public transport, you will need a car or taxi to get to the trail starting points. Remember to take a map, water and a snack. In summer, you should also check the current forest fire warnings before lighting a campfire (en.ilmatieteenlaitos.fi/warnings).

Tammikämppä oak cabin Situated between the Olostunturi and Särkitunturi fells, ‘Tammikämppä’ (Oak cabin) is an easy day trip for the whole family, or as a stopover on your first overnight trip.

The trail from Luusuanseläntie road to Tammikämppä is easy to find on a terrain map, or with Muonio’s outdoor trail map There is room for parking along the road, but remember to leave enough room for passing cars.

Starting from the road, you’ll find signposts to Tammikämppi and Juuvanrova as the route heads into the

forest. In winter, the trail is used as a cross-country ski trail, so several metres have been cleared around the trail. Although the old painted trail signs have faded, you won’t get lost on this trail.

There are a few wetlands en route, but they don’t bother hikers. Normal waterproof hiking boots will keep your feet dry through the wet spots.

While the trail climbs over some small ridges, the climbs are moderate. The whole family can manage this trail, from babies to grandparents.

Climbing up to a beautiful dry forest to reach Tammikämppi, you will soon see the Tammikämppä cabin roof from the top of the ridge. It is on the beach by the Särkijoki river, so you won’t have to look far for water. Near the cabin there is a campfire site, a woodburning stove and a latrine.

There are bunks for about three people in the cabin, and plenty of room for tents outside. The cabin has its own stove for brewing coffee, frying sausages or even making some porridge.

Keimiötunturi fell When travelling to Muonio, the rugged silhouette of Keimiötunturi is visible in many directions. Adorning the shores of Lake Jerisjärvi, the fell is a popular destination all year round. However, it is at its most beautiful in autumn, with the brightest colours usually visible in mid-September as far north as Muonio.

The trail to the fell is easy to reach.

The route is through Tunturikeimiö yard, but cars must first be parked

along Jerisjärventie road. Start by climbing up along the Tunturikeimiö yard road. After the yard, you are already on the path through the dense forest. Having passed the reindeer fence, the trail turns towards the fell. In places, it leads straight upwards, so it’s not easy to reach the best scenic viewpoints.

In the open tundra, the path widens and forks off in various directions. Continue straight to the top and avoid any wandering off on the

side trails. The view from the top of Keimiötunturi fell is rewarding after a tough climb.

Allow a few hours for the hike and take some snacks and drinks with you. As there are no camping facilities on the fell, there is no campfire site or weather shelter at the top.

The route is suitable for all kinds of walkers, but the trail is steep in places, requiring good balance and fitness.

MUONIONTORI

TÄYDEN PALVELUN MUONIONTORILTA LÖYDÄT

KÄSITYÖLANGAT, LEGOT JA LELUT JNE. Kuljetamme ostokset myös kotiin tai mökille.

Verkkokauppaan pääset: k-ruoka.fi/kauppa/k-market-muoniontori

MUONIONTORI

Lahenrannantie 7, Muonio Puh. 016 533200

Palvelu pelaa

8-21 la 8-20 su 11-19 ark.

10

01

SAVU 16.6.2023

K O T I S E U T U M U S E O LTA LUONTOPOLULLE

F R O M LO C A L H E R I TA G E M U S E U M TO N AT U R E T R A I L The Muonio Local Heritage Museum (at Lahenrannantie 51) is well worth a visit. A rooster and three chickens live in the museum's yard, and you can see more animals along the nature trail that starts from there. About 700 metres long, the nature trail leads to the corner of the Museum's barn

Muonion kotiseutumuseon (Lahenrannantie 51) pihapiirissä asustelevat kukko ja kolme kanaa. Lisää Taulavuoren perheen eläimiä näkyy museon pihasta lähtevällä luontopolulla. Maanomistajien kanssa sovitusti kulkeva reitti kiertää sähköaidalla rajatun laitumen.

Suomenhevoset ja poni viettävät kesäpäiviä luontopolun vasemmalla puolella sijaitsevalla laitumella. Sulo-sonni ja Hertta-lehmä laiduntavat lähempänä Muonionjoen rantaa. Lampaiden laidunta vaihdellaan, ja aina onkin yllätys, mistä kohtaa luontopolkua niitä näkyy.

Noin 700 metrin mittainen luontopolku päättyy kotiseutumuseon vilja-aitan nurkalle.

Laidunten reunaan pääsee esteettömästi kääntymällä Lahenrannantie 57–59 kohdalta rantaan päin.

02

I

Tekstit ja kuvat Laura Lantto

03 M E LO M A A N ? K ATS O R E I T I T K A RTA STA

PALLAS

MUONIO OLOS

L Ä H D E K ATS E L E M A A N KUOHUJA ÄIJÄKOSKEN LAAVULLE

Muonion alueen yrityksissä myytävä 10 euron talvi- ja kesäulkoilukartta päivitettiin keväällä.

Kokonaan uusi juttu kartassa on melontareitit, joita on merkitty karttaan useita. Lisätietoa melontareiteistä löydät osoitteesta discovermuonio.fi. Sähköinen karttapalvelu löytyy osoitteesta www. infogis.fi/muonio.

GO TO ÄIJÄKOSKI TO SEE THE TURBULENT WAT E R S

Äijäkoski on yksi Muonionjoen upeimmista koskista. Se sijaitsee seitsemän kilometriä Muonion kirkonkylältä Torniontietä etelään. Pian Äijäkosken lomakylän jälkeen on kyltti oikealle Äijäkosken parkkipaikalle. Parinsadan metrin mittainen sorastettu polku vie suurelta parkkipaikalta Äijäkosken näköalapaikalle. Pöytäryhmän ääressä voi nauttia eväät ja ihastella samalla kosken kuohuja.

Näköalapaikalta lähtee noin kolmensadan metrin mittainen polku laavulle, joka tarjoaa hyvät puitteet tulisteluun. Laavun läheisyydessä on puuvaja ja kuivakäymälä. Äijäkosken näköalapaikalle pääsee hyvin lastenrattailla. Laavulle vievällä polulla on sen sijaan paljon juuria. Polku saattaa olla parista kohdasta märkä, riippuen lumien sulamisvesistä ja sateista.

Äijäkoski is one of the most spectacular rapids in the Muonio River. It is located 7 km south of Muonio along the Tornio road. Shortly after the Äijäkoski holiday village, there is a sign on the right to the Äijäkoski car park. A couple of hundred metres of gravel path leads from the large car park to the Äijäkoski vantage point. Sit at the tables to enjoy a picnic while admiring the rapids. From there the path leads a further 300 metres to a lean-to and a good campfire site. There is a woodshed and a dry toilet nearby.

11

SAVU 16.6.2023

KALLIOMURSKEITA JA SEPELEITÄ

MUONIOON JA LÄHIALUEILLE TOIMITTAA

laplandshaman.com

FRIIJA CAMP

PIETIKÄISEN SAHA JA HÖYLÄÄMÖ KY

CE- HARMONISOITUJA

CARAVANPAIKAT ITSEPALVELU -SISÄÄNKIRJAUTUMINEN VIIHTYISÄT HUOLTOTILAT MYÖS HUOLTOKÄYNNIT!

FRIIJA RENTAL

MEILTÄ MYÖS PUUTAVARAT

AUTOPESULA

040 536 8520

VUOKRAVÄLINEET

TEE-SE-ITSE -HALLI AUTOPESUT

petri.pietikainen69@gmail.com

PALVELUNA JA ITSEPALVELUNA!

VARAA NETISSÄ

FRIIJARENTAL.FI TORNIONTIE 110, 99300 MUONIO

KUTSULIIKENNE

Lentokentältä tai juna-asemalta Muonioon ja takaisin?

Kittilän lentokentältä pääsee Muonioon kutsuliikenneyhteydellä, joka vaatii etukäteisvaraamista.

Ohjeet löytyvät osoitteessa muonionkutsuliikenne.com.

Kolarin rautatieaseman ja Muonion välillä toimii 30.6. saakka

Muonion Taksipalvelun kuljetuspalvelu. Kyyti tulee tilata etukäteen vii­meis­tään edel­li­se­nä il­ta­na kel­ lo 18. Varaukset tehdään nu­ me­ros­ta 040 079 3112 (24/7) tai säh­kö­pos­titse taksi@taksimuonio. fi. Liput ovat myynnissä myös Mat-

kahuollon verkkopalvelussa.

1.7. alkaen juna-asemayhteyden liikennöitsijä vaihtuu. Myös tämän jälkeen lippuja voi ostaa Matkahuollon verkkopalvelusta.

Ratsain Lapin luontoon Ylläksellä!

Trailriding by Icelandic horses! Year around.

LENTOYHTEYDET

H Y VÄ T I E TÄ Ä

Air Baltic lentää talvella Tampereelta Kittilään, Iberia Espanjasta Rovaniemelle Air Baltic lentää 22. joulukuuta alkaen kahdesti viikossa Kittilään.

Reitti Kittilään on yhtiön ensimmäinen Suomen sisäinen yhteys.

Reittiä liikennöidään Airbus A220300-lentokoneella perjantaisin ja sunnuntaisin. Arvioitu lentoaika on 1 tunti 20 minuuttia.

Tampere-Pirkkala on toiminut vuodesta 2022 Air Balticin koti-

kenttänä. Tänä kesänä yhtiö lentää Tampereelta suoraan yhteensä kahdeksaan Euroopan kohteeseen.

Ensimmäinen suora yhteys Lappiin Iberia aloittaa talvella reittilennot Espanjasta Rovaniemelle Lentoyhtiö Iberia aloittaa suorat

reittilennot Espanjan Madridista Rovaniemelle. Kyseessä on ensimmäinen suora lentoyhteys Espanjasta Lappiin. Reittiä lennetään kaksi kertaa viikossa, joulukuun alusta helmikuun 2024 alkupuolelle. Lennon kesto on noin neljä tuntia. Rovaniemeltä Muonioon pääsee kätevimmin, kun vuokraa lentoasemalta auton.

Islanninhevosella ympäri vuoden.

Esim. 2 h maastoretki 90 €. Example 2 hours trip 90 €.

Soita ja varaa!

Ylläksen Vaellushevoset +358 50 436 1921 www.yllaksenvaellushevoset.fi

+358 45 316 0140 Lahenrannantie 7 99300 Muonio

HYVINVOINTIA - RENTOUTUSHETKIÄ - JOOGAA WELL-BEING - RELAXATION - YOGA

Taksi Hirsikangas

EVERGREENSSTUDIO.COM EVERGREENSSTUDIO@GMAIL.COM

VARAA/RESERVE: VELLO.FI/EVERGREENSSTUDIO

MUONION TAKSIPALVELU

Taksi Hirsikangas Tilava, turvallinen ja edullinen MUONION TAKSIPALVELU Taksi Hirsikangas taksipalvelu 1–8 hengelle.

MUONION TAKSIPALVELU Tilava, turvallinen turvallinen jajaedullinen Tilava, edullinen Tilava, turvallinen ja edullinen taksipalvelu 1–8 hengelle. taksipalvelu 1–8hengelle. hengelle. taksipalvelu 1–8 +

on ruokaa

Kotoisan mukavaa majoittumista Särkijärven rannalla, kansallispuiston syleilyssä ympäri vuoden.

Kutsutaksi

Muonio–Kolari–Muonio

laadukasta kuljetusta Kutsutaksi on joustava Tarjoamme laadukasta kuljetusta Mikälija tarvitset Kelataksia, soita laadukasta kuljetusta edullinen Kutsutaksi on joustavaKolarin ja tarvitset Kelataksia, soita a Tarjoamme ja siistissä taksissaja jatkoyhteys puhtaassa siistissä taksissa ensin meilleMikäli ja varaa itsellesi puhtaassa ja siistissä taksissa edullinen jatkoyhteys Kolarin ensin meille ja varaa itsellesi ssa ja lähialueilla. rautatieasemalta Muonioon ja Muoniossa ja lähialueilla. sopiva auto.

Saat juuri Muoniossa ja lähialueilla. rautatieasemalta Muonioon ja sopiva auto. sellaisen Saat juuri sellaisen Olemme Metsähallituksen yhteisauton ja kuljettajan kuin toivot. etsähallituksen yhteismuualle Olemme Metsähallituksen yhteismuualleTunturi-Lappiin.

Tunturi-Lappiin. auton ja kuljettajan kuin toivot. työkumppani.

Pallas-Yllästunturin Varaa ennakkoon viimeistään Kalustostamme löytyy autot työkumppani.

Pallas-Ylläs-tunturin Kalustostamme löytyy autot ni. Pallas-Yllästunturin Varaa ennakkoon viimeistään kansallispuiston käyttäjät saavat junavuoroa edeltävänä iltana jokaiseen tarpeeseen. kansallispuiston käyttäjät saavatedeltävänä jokaiseen Auto iston käyttäjät saavat junavuoroa iltanatarpeeseen. palveluistamme alennuksia sekä klo 18 soittamalla 0400 793 112, Auto kannattaa varata ajoissa. palveluistamme alennuksia sekätaksi@taksimuonio.fi kannattaa ajoissa.tulee Silloin mme alennuksia sekä klo 18 soittamalla 0400 793 112,varata edulliset kiinteät reittihinnat. sähköpostitse Silloin Kelakyyti aina ajallaan.

Autoissamme on myöskiinteät pyörätuolitai Matkahuollon kautta Lähikyydin (Kelataksi) edulliset reittihinnat.

Kelakyyti tulee aina ajallaan. kiinteät reittihinnat. sähköpostitse taksi@taksimuonio.fi ja Autoissamme paarivarusteet. on myös pyörätuolimatkahuolto.fi tilausnumero: 0800 05154 e on myös pyörätuolitai Matkahuollon Lähikyydin kautta (Kelataksi) ja paarivarusteet. aarivarusteet. matkahuolto.fi tilausnumero: 0800 051 54

0400 793 112

0400 793 112 24/7

24/7

Bed & breakfast by the shores of Lake Särkijärvi, in the midst of the National Park.

Rantasauna vuokrattavissa.

S-MARKET MUONIO, Puthaanrannantie 4

info@sarkijarvenmajat.fi

+358 400 905 863

12

SAVU 16.6.2023

Eini ja Hannes Pietikäinen perustivat Muonioon leirintäalueen vuonna 1973. Sittemmin Einin ja Hanneksen poika Köpi Pietikäinen luotsasi vaimonsa Marian kanssa Harrinivan kansainväliseen kasvuun. Tänä päivänä yrityksen omistavat Köpin ja Marian lisäksi perheen pojat Jouni, Kalle, Antti ja Jussi Pietikäinen sekä Nordia Management. Yrityksen toimitusjohtajana työskentelee Jounin puoliso Pyry Talvensaari. Kuva on Harrinivan arkistoista. Tätä rakennusta ei enää ole.

Takana puoli vuosisataa Harrinivan perheyritys juhlii tänä kesänä yrityksen 50-vuotista taivalta. Yritystä pyörittää nyt jo kolmas sukupolvi. Harrinivaa vuosikymmenet luotsannut Köpi Pietikäinen kertoo, että neljäskin polvi on kasvamassa. “Olen jo seitsenkertainen vaari!”

Tekstit ja kuvat

I Satu Renko

Kun Köpi Pietikäiseltä kysyy, mikä hänelle on merkityksellisintä Harrinivan 50-vuotisessa historiassa, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: koskenlasku.

– Olin Muonion melojien puheenjohtajana, kun järjestimme 80-luvun puolivälissä retken Englantiin.

Siltä reissulta ostin ensimmäisen kumiveneen, jolla lähdin testaamaan koskenlaskua Muonionjoessa, Köpi kertoo.

Ensimmäisenä kesänä koskenlasku veti 50 asiakasta.

– Se oli 50 markkaa per lasku silloin alkuun. Puolet asiakkaista maksoi. Mutta siitä se lähti liikkeelle ja kasvoi koko ajan. Vuonna 1996 oli huippuvuosi: 20 000 saksalaista ja norjalaista yhden kesän aikana.

Haastattelu tehdään puhelimitse – Köpi ottaa varaslähtöä kesään Rodoksella. Samaan aikaan Harrinivassa valmistaudutaan koskenlaskukauden alkuun.

– Koskenlasku ei ole enää minun juttuni. On sitä niin monta tuhatta kertaa tullut mentyä, Köpi nauraa.

Laman yli ulkomaalaisten voimin Harriniva on paljon muutakin kuin koski – se on usean sukupolven menestystarina. Tänä päivänä yli kymmenen miljoonan liikevaihtoa tahkoava konserni sai alkunsa lei-

rintäalueesta, pienestä kioskista ja keittokatoksesta, jotka Köpin vanhemmat Hannes ja Eini Pietikäinen perustivat vuonna 1973. Köpi oli alusta saakka matkassa vanhempiensa apuna. Yrittäjän saappaisiin hän hyppäsi yhdeksän vuotta myöhemmin, kun leirintäaluetoiminta pyöräytettiin Harrinivan Lomakylä Ky:ksi.

– Siinä tuli tehtyä mökkiä ja huoltorakennusta, Köpi muistelee.

80-luvun lopulla Harrinivassa alkoi leirikoulutoiminta ja Vuontisjärvelle rakennettiin eräkeskus.

Samoihin aikoihin yrityksen yhtiömuoto vaihdettiin osakeyhtiöksi.

Kasvu oli kiivasta, eikä se kompastunut edes 90-luvun lamaan.

Kovimpien lamavuosien keskellä Harriniva pisti pystyyn ravintolan ja kahdentoista hengen hotellin.

– Ulkomaalaiset asiakkaat. Siinä se, millä pärjäsimme. Minä lähdin vaimoni Marian kanssa kiertämään ulkomaille. Myimme Keski-Eurooppaan matkatoimistoille elämyksiä.

Kyllähän ne tiesivät jo silloin Suomen Lapin, mutta minä olin ensimmäisiä, jotka pyörähtivät täältä sinne saakka paikan päälle myymään.

Myyntimiehenä Köpi olikin aivan omaa luokkaansa.

– Vuonna 96 myin Ranskaan matkavälittäjälle 40 huonetta koko talveksi. Siinä oli vain sellainen juttu, ettei minulla ollut kuin kymmenen

huonetta, Köpi hörähtää.

– Sain rahoituspäätöksen 13. syyskuuta, ja huoneet olivat valmiit 22. joulukuuta, kun ensimmäiset ranskalaiset tulivat. Siitä lähtien he ovat täyttäneet kaikki talvet.

Kun Köpi teki revontulet Vaikka villinä virtaava joki on lähellä Köpin sydäntä, talvi on se vuodenaika, jonka hän tuntee eniten omakseen. Eläkkeelle hän ei ole varsinaisesti joutanut jäämään – talvella kun riittää töitä.

– Teen yhä Torassiepin lumityöt.

Ja lumihotellia olen ollut rakentamassa jo parikymmentä vuotta.

Jotainhan sitä pitää tehdä! Toissatalvena alkoi jo kyllästyttää, kun oli yhdeksän lumisateetonta päivää putkeen enkä päässyt lumihommiin.

Kesän koskenlaskuryhmien tavoin Köpi on luotsannut myös talviaktiviteettien asiakkaita. Onpa hän lyönyt itsensä läpi joillekin matkailijoille melkeinpä taikurina.

– Kerran, kun yksi ranskalainen perheporukka varasi koiraretkeä eräkämpälle, lupailin heille, että torstaina näkyy revontulet. Menimme sitten kämpälle. Oli vähän pilvistä, mutta tuuli alkoi nousta.

Istuskelimme siinä sisällä, ja perhe kyseli malttamattomana, että koska näkyy, kun lupasit. Totesin, että

älkää hätäilkö, kyllä ne tulevat. Istuin pienen ikkunan vieressä ja vilkuilin huomaamatta syrjäsilmällä, että jotakin siellä taivaalla jo tapahtuu. Odottelin vielä tovin ja sitten sanoin, että nyt on kuulkaas sellainen tunne, että on revontulten aika.

Kun perhe meni ulos, taivas oli pilvetön ja aivan punavihreä. He katsoivat vuorotellen minua ja taivasta eivätkä meinanneet uskoa ollenkaan. Kun myöhemmin kävin Pariisissa heidän luonaan, he totesivat, että kuule Köpi, me ollaan vieläkin mietitty, että miten sinä sen oikein teit, kun et ulkonakaan käynyt.

Seuraavana talvena he olivat taas tulossa ja tilasivat, että saisimmeko sinä ja sinä päivänä revontulet, Köpi hekottelee.

Kesästä ei talven veroista Harrinivan talveen kuuluvat – revontulten lisäksi – olennaisena osana koirat ja porot. Koiravaljakkotoiminta sai alkunsa 90-luvun alussa.

Ensimmäiset omat koirat tulivat kymmenen vuotta myöhemmin.

– Sallassa oli joku ranskalainen hylännyt 40 koiraa ja lähtenyt pois, myivät ne huutokaupalla, Köpi muistelee.

– Se oli vähän kaikkien ohjelmapalveluiden kanssa sellainen homma, että ostopalveluna ne eivät pelanneet kunnolla. Siksi oli parempi

laittaa kaikki itse: koirat, porot ja kelkat.

Harrinivan talvi on lyönyt itsensä läpi maailmalla, mutta kesästä Köpi ei odota koskaan samanveroista hittiä, niin hieno tuote kuin koskenlasku onkin.

– Kesämatkailu on aina ollut vähän sitä, että tullaan asuntoautolla tai -vaunulla tai teltan kanssa ja ollaan yksi yö ja jatketaan matkaa.

Tänä päivänäkin Muonion kesä on paljolti ohikulkumatkailijaa.

Silti elämänsä suurimman kaupan Köpi on tehnyt juuri kesäksi. Silloin elettiin 2000-luvun vaihdetta.

– Se oli syksyä, kun Harrinivaan tuli yhden saksalaisen pankin edustajia, joiden kanssa rakennettiin ohjelmia. Illalla istuin pankinjohtajan kanssa jacuzzissa. Oli sikarit ja konjakkilasit. Ja sitten kesken hiljaisuuden se johtaja lausui, että Köpi, me tullaan ensi kesänä teille. Se oli iso juttu, kymmenen miljoonan markan kauppa. Finnairilta sanottiin tuolloin, että Harriniva pelasti Kittilän lentoliikenteen sille kesälle. Harrinivaan tuli koko kesän ajan joka viikonloppu yli 200 henkeä Saksasta, ja meillä oli heille kolmeksi päiväksi kaikki ohjelmat. Sinä kesänä tehtiin paljon töitä!

Intuitiolla eteenpäin Vuonna 2013 Harrinivassa tehtiin

13

SAVU 16.6.2023 sukupolvenvaihdos: Köpi ja Maria siirtyivät taka-alalle, kun perheen seuraava polvi Kalle, Jouni, Jussi, Antti ja Niina Pietikäinen nousivat yrityksessä entistä merkittävämpään rooliin.

– Kun tehtiin sukupolvenvaihdos, kysyin, että haluatteko jatkaa, ja kaikki halusivat. Mukana ovat sekä lapset että heidän puolisoitakin.

Meillä on perheessä aina toiminut työnjako hyvin, Köpi kehuu.

68-vuotias Köpi on jo seitsenkertainen vaari.

– Eiköhän sieltä kasva taas uusia jatkajia, mies hymähtää.

Vaikka Köpi vielä touhuaakin Harrinivassa tuon tuosta yhden jos toisen asian parissa, hän toteaa, ettei puutu enää johtamiseen.

– Sen osaavat nuoremmat, hän kuittaa.

Koska yrityksen menneet vuosikymmenet Köpin käsissä ovat olleet päällisin puolin kovin menestyksekkäät, on pakko kysyä, että eikö missään kohtaa ole niin sanotusti mennyt metsään – olisitko

näin jälkikäteen katsottuna tehnyt jotain toisin?

– No täytyy myöntää, että intuitiolla on aika lailla menty, vaikka onhan tässä pikkuhiljaa oppinut jotain tietämäänkin.

Torassiepin porotilan ostosta olin kyllä satavarma, että se tulee kannattamaan. Mutta ehkä olisi pitänyt olla jo aikanaan paljon kaukonäköisempi. Että mihin tehdään ja kuinka paljon. Ei huomioitu tarpeeksi laajenemista. Jos esimerkiksi Harrinivan hotellia lähtee nyt laajentamaan, siellä on

kaikki liian pientä keittiöstä lähtien.

Se kuulostaa kuitenkin vähäiseltä murheelta siihen nähden, mitä yritys on antanut. Ja niistä asioista Köpi nostaa päällimmäiseksi ihmiset: kaikki ne, joiden kanssa on tehty töitä, ja kaikki ne, joita on vuosien saatossa palveltu.

– Paljon on tullut ystäviä, tärkeitä ystäviä, Köpi lausuu.

– Ja heistä useita tapaan toivottavasti Harrinivan syntymäpäiväjuhlilla.

Jouni Pietikäinen tuntee kosken

Pyry Talvensaari luotsaa Harrinivaa kohti tulevaa – arvoina luonto, vastuullisuus ja perhe Harriniva Adventure Resort starttaa kesäkauden toimintansa viikko ennen juhannusta, 15. kesäkuuta. Siitä huolimatta hotellin edusta on jo kesäkuun alussa täynnä autoja. Hotellin ovikin on auki ja vastaanotosta tervehditään iloisesti. Pian Harrinivan toimitusjohtaja Hanna-Mari ”Pyry” Talvensaari pyörähtää alas yläkerran toimistostaan.

– Pihalla laitetaan paikkoja kuntoon talven jäljiltä. Täällä sisällä meillä on menossa keittiöremontti, ja tavaroita on siksi siirretty ravintolatilaan, Pyry selittää aulan tavaramäärää samalla, kun johtaa minut työhuoneeseensa.

Toimitusjohtajan seinällä on uusi taulu: 50 vuotta seikkailuja.

– Teetimme juhlavuodeksi tuon logon, jossa yhdistyvät kaikki seikkailumme: porot, moottorikelkkailu, koiravaljakot, revontulet ja melonta.

50 vuoden aikana pienestä leirintäalueesta on kasvanut kolme erämaahotellia kattava kansainvälinen lomakeskus.

– Ideologia ja aitous ovat edelleen samoja. Autamme löytämään luontokokemuksen ja luontoyhteyden.

Luonto ja vastuullisuus ovat tärkeä osa tämän päivän matkailua, ja ne ovat keskiössä myös Harrinivassa. Sekä pienistä että isoista teoista muodostuu yhtenäinen virta kohti vihreämpää toimintaa.

– Vuosien 2015–2016 aikana vaihdoimme kaikki lämmitysjärjestelmämme maalämpöön. Se oli iso in-

Jounille lapsuuden leikkipaikasta on tullut aikuisiän työpaikka. “Kyllähän minä täältä olen jonkun kerran koittanut karata, mutta aina olen päätynyt takaisin. Muonio on perheelliselle hyvä paikka asua ja tehdä töitä.”

vestointi, jolla säästämme 200 000 litraa öljyä vuodessa. Meidän retkillämme ei käytetä kertakäyttöastioita, vaan pestäviä kuksatyyppisiä Kupilka-astioita. Saunamaailmassa on haettu ekologisia ratkaisuja ja käytetään muun muassa lähdevettä. Asiakkaille viestitään vihreistä valinnoista: ei esimerkiksi tarvitse ostaa pullovettä, kun voi juoda hanavettä.

Ennen koronaa Torassieppi Eco Reindeer Resort ehti saavuttaa Green Key -sertifikaatin, jonka piti tulla myös Jeris Lakeside Resortille ja Harriniva Adventure Resortille, mutta korona pisti kehityshankkeet jäihin. Nyt pyörät taas rullaavat, mutta koska on kyse isosta useamman majoituskohteen kattavasta kokonaisuudesta, val-

ennustettiin ennätyksellistä, ja sitten maaliskuun puolivälissä tuli seinä vastaan, Pyry muistelee.

Liiketoiminta lyötiin täydestä vauhdista alas ja henkilökunta lomautettiin.

– Meitä jäi hommiin vain taloushallinnosta vastaava ja minä, joka olin tuolloin myyntipäällikkö. Yhdessä jumppasimme raha-asioita. Joululle 2020 oli vielä toiveet, että matkailu avautuisi. Chartermatkanjärjestäjät olivat valmiina, mutta kukaan ei matkustanut minnekään.

Kotimaiset olivat ainoat, joita voitiin saada. Aloitimme kotimaan kampanjoinnin, jossa mentiin revontulilla ja Harrinivan perheen Antti Pietikäisen paljaalla pepulla.

Se kannatti, Pyry nauraa.

– Saimme huomion, kassa-

”

Perhemäisyys korostuu kaikessa tekemisessä.

Ja perheellä emme ajattele vain Pietikäisen perhettä, vaan Harrinivan perhettä, johon kuuluvat myös työntekijät. mista ei synny hetkessä.

– Näyttäisi kuitenkin siltä, että syksyllä saamme näitä asioita maaliin, Pyry iloitsee.

Kuten kaikkia matkailuyrityksiä, myös Harrinivaa pandemia kohteli kaltoin.

– Avasimme marraskuussa 2019 Arctic Sauna Worldin.

Jeris oli juuri remontoitu ja Harrinivastakin osa. Lähdimme kohti talvea 2020, josta

virtaa ja toimintaa.

Pietikäisen perheessä eivät liitokset natisseet edes vaikeina aikoina.

– Perhe on persoonallinen ja luova, se tuo oman värinsä Harrinivaan. Perhemäisyys kuvastuu kaikessa tekemisessä. Toivomme kuitenkin, että kun puhutaan perheestä, ei ajatella pelkästään Pietikäisen perhettä, vaan

Harrinivan perhettä. Meillä on pitkäaikaisia vakituisia työntekijöitä ja vuodesta toiseen sesonkiin palaavia työntekijöitä, jotka ovat osa perhettä. Se välittömyys ja lämminhenkisyys välittyy asiakkaillekin.

Harrinivan talven asiakkaista 90 prosenttia on ulkomaalaisia. Kesällä korostuu kotimainen matkailu.

– Kesämatkailu on hyvin erilaista kuin talvikaudella, jolloin myydään täyttä lomapakettia. Kesällä on enimmäkseen ohikulkijaa. Uskon, että kesässä olisi potentiaalia paljon enemmänkin. Ja kun Euroopassa kesät lämpenevät, onko kylmä tulevaisuuden uusi kuuma? Pyry pohtii.

Kesän kehittämistä rajoittaa saavutettavuus.

– Lentoyhteydet Helsingistä Kittilään ovat aika haasteelliset, eivätkä jatkoyhteydet natsaa. Rovaniemeltä ollaan onneksi saatu hyvää signaalia, sinne on kesälläkin hyvin lentoyhteyksiä. Lapin matkailun kehitys vaatii yhteistyötä. Kittilän lentokentän vaikutusalueella on koko Tunturi-Lappi.

Parhaillaan Harrinivassa viilataan strategiaa, jossa tähytään vuoteen 2030. Pyry kiittelee Harrinivan historiaa: hyvät tukijalat kantavat, kun lähdetään uudistumaan.

– Toivon, että voimme tämän vuoden puolella tiedottaa uusista isoista kuvioista, jotka liittyvät tulevaisuuteen. Mutta niistä sitten myöhemmin, Pyry kuittaa arvoituksellisesti.

Harrinivassa valmistaudutaan parhaillaan tämän kesän koskenlaskukauden avaukseen. Savu-lehti bongasi Muonionjoen rannalta Harrinivan yrittäjäperheen vesan Jouni Pietikäisen, joka oli juuri tehnyt vesiskootterilla kierroksen Muonionjoella.

– Vesiskootterilla käydään katsomassa veden korkeutta ja vähän suunnitellaan reittejä. Normaalikesänä tässä on tähän aikaan toista metriä enemmän vettä, Jouni kertoo.

Kesän ensimmäiset asiakkaat ovat alkaneet jo kesäkuun alussa soitella, että joko pääsee laskemaan koskea.

– Veneet on jo valmiina, Jouni nyökkää kohti rannan toista laitaa, jossa on rivissä harmaita kumiveneitä.

Pietikäisen veljekset ovat tätä nykyä kaikki omistajina ja töissä Harrinivassa: Antti markkinoinnissa ja Kalle, Jouni ja Jussi ohjelmapalvelupuolella. Sisko Niina Pietikäinen lähti pari vuotta sitten Harrinivan toimitusjohtajan pallilta matkailualan töihin Norjaan.

– Tuossa muuten onkin Kalle, Jouni vinkkaa kohti kuorma-autoa, joka tuuppaa ison sinisen kontin aivan rannan tuntumaan.

– Sieltä tulee juhannuskokkotarpeita, Jouni selvittää.

Jouni lukeutuu Harrinivan omistajiin, mutta miehellä on myös oma yritys, Arctic Flow.

– Jeriksellä juoksen talvet safarihommissa, kesät lasken asiakkaiden kanssa koskea.

Ja koskea saakin laskea läpi kesän aivan urakalla: parhaimmillaan on päivittäin toistakymmenentä laskua.

– Mutta on se hauskaa, mies nauraa.

–Koskenlasku on upea ohjelmapalvelu. Kuuteen kilometriin mahtuu neljä koskea ja hieno draamankaari.

Perheyrityksessä on piisannut perheen pojille töitä pennusta saakka. Jouni syntyi vuonna 1981, juuri ennen kuin toiminta lähti laajenemaan.

– Tekemistä on riittänyt aina. Ja mukavia muistoja on.

Vaari kulki saksanpaimenkoiran kanssa rannassa ja laitteli milloin mitäkin. Oli vesiliukumäkeä ja systeemiä. Leikittiin paljon, mutta aina kun oli tarjolla jotain pikkuhommia, ne tehtiin. Koiratarhalla on jäänyt erityisesti ensimmäiset kakankeruut mieleen, Jouni nauraa.

– Katselin tarhaa ja mietin, että enää 200 kikkaretta jäljellä. Lämpöisiä muistoja, mies virnuilee.

Mutta jokin Muoniossa ja perheyrityksessä on aina kiehtonut.

– Kyllähän minä täältä olen jonkun kerran koittanut karata, käynyt etelässä koulutkin, mutta aina olen päätynyt takaisin. Ja nyt tietenkin kun on perheenlisäystäkin tullut, on mukava asua täällä Muoniossa. Muonio on lapsiperheelle hyvä paikka.

14

SAVU 16.6.2023

BINGO! Juokse, pyöräile ja ulkoile – Muonion kesä on liikuntaa pullollaan Tämän kesän uutuus Muoniossa on kesäbingo, jolla innostetaan ihmisiä liikkumaan ja löytämään liikunnan iloa. ”Bingossa on monenlaista kesätekemistä, kuten suunnistusta, melomista ja uimista. Tarkoitus on innostaa sekä paikallisia että matkailijoita liikkumaan ja kokeilemaan uutta”, kertoo Muonion kunnan liikunnanohjaaja Jenni Humalajoki.

Kesäbingossa ovat voimassa tutut bingon säännöt.

Rasteja on 25, ja aikaa niiden suorittamiseen on elokuun loppuun asti. ”Kaikki vähintään yhden vaaka-, pysty- tai viistobingorivin saaneet osallistuvat arvontaan, jossa on liikunnallisia palkintoja.”

Bingolomake palautetaan sähköisesti. Ohjeet palautukseen löytyvät Muonion kunnan verkkosivuilta osoitteesta muonio.fi/vapaa-aika/

liikunta. Nappaa bingokuponki talteen tästä lehdestä ja lähde rasteille!

Kyläjuoksu 17. kesäkuuta Vielä ehtii mukaan Muonion kyläjuoksuun lauantaina 17. kesäkuuta. Maksuton tapahtuma alkaa urheilukentällä kello 10, ja sen järjestävät Muonion liikuntapalvelut, Muonion naisvoimistelijat ja Muonion Kiri yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. − Tapahtumassa on sarjat kaikenikäisille. Aikuisten sarjoissa matkoja on kaksi: 5 ja 8,5 kilometriä. Joukkuesarjaan voi osallistua 3−5 hengen joukkueilla, ja myös hauskimmin pukeutunut joukkue palkitaan, Humalajoki kertoo.

Tapahtumaan voi ilmoittautua vielä paikan päällä, viimeistään 45 minuuttia en-

PELAA TENNISTÄ KAUKALOLLA

PYÖRÄILE TÖIHIN TAI KOULUUN

LIIKU YSTÄVÄN KANSSA

OSALLISTU KESÄTAPAHTUMAAN

KÄY LINTUTORNILLA

nen lähtöä. Lasten sarjat alkavat kello 10.15 ja aikuisten kello 12.30. Lasten sarjoissa palkitaan kaikki osallistujat, aikuisten sarjoissa taas kolme nopeinta saavat palkinnon. Joukkuesarjassa hauskimmin pukeutuneen lisäksi myös nopein palkitaan. ”Matkaan voi lähteä myös kävellen. Tärkeintä on liikunnan ilo”, Humalajoki kannustaa.

Pyörärasteja Syyskuun loppuun asti Muoniossa voi kerätä myös pyörärasteja. Muonion Kirin parikymmentä rastia on sijoitettu eri puolille kuntaa.

Rasteilla on pihtileimasin, jolla merkitään leima rastin numeroa vastaavaan ruutuun. Rastilaatikossa on myös vihko, johon voi merkitä nimen, päivämäärän ja pyöräilyreitin. Rastilomakkeita saa K-Market Muoniontorista ja

Kesäbingo SUUNNISTA RATSUTIEN OMATOIMIRASTEILLA

MELO PUTHAANRANNASSA

PATIKOI TAMMIKÄMPÄLLE

PELAA JALKAPALLOA

S-Marketista sekä Muonion Kirin verkkosivuilta. Täytetty lomake palautetaan Muonion kirjastoon.

Kaikki vähintään kymmenen rastia hakeneet pyöräilijät osallistuvat pääpalkinnon, noin 1000 euron arvoisen polkupyörän, arvontaan. Tätä pienempien palkintojen arvontaan pääsevät mukaan kaikki vähintään viisi rastia leimanneet. Vuonna 2008 tai myöhemmin syntyneille on oma sarjansa.

Alle 12-vuotiaille puolestaan kirkonkylän tuntumasta löytyy Mannerheimin Lastensuojeluliiton pyörärasteja. Myös näitä rasteja voi kerätä syyskuun loppuun asti.

Lomake löytyy Muonion kunnan verkkosivuilta osoitteesta www.muonio.fi/vapaa-aika/liikunta, ja se palautetaan Muonion kirjastoon.

UI PEKOSEN RANNASSA

MAASTOPYÖRÄILE OLOKSELLA

KOKEILE PARKOURIA KOULUN PIHASSA

TEE KÄRRYNPYÖRÄ

LO M A LU K E M I STA

Metsähallituksen retkietikettisatukirja maksutta verkosta Metsähallitus on julkaissut Myrsky ja Saana metsässä -kirjan, jossa Ninka Reitun ihastuttavat tarinat ja piirroskuvat kuljettavat luonnon helmaan Myrskyn, Saanan, Koira Koikkalaisen ja Onni-vaarin seurassa.

Kirja on suunnattu 3–6-vuotiaille retkeilijän aluille.

Satujen tarkoituksena on innostaa lapsia luontoon ja samalla kertoa, miten luonnossa liikutaan vastuullisesti.

Painettua kirjaa on jaettu luontokeskuksiin, päiväkoteihin ja esikouluihin. Kirja on kaikkien saatavilla ja maksutta ladattavissa osoitteessa luontoon.fi/retkietikettisatukirja.

E TÄTÖ I TÄ ?

Uusi etätyötila Muonioon Kohta Coworking Oy avaa uuden etätyötilan Muonioon heinäkuun alussa. Muonion matkailuneuvonnan tiloihin avautuvassa toimipisteessä on asiakkaiden käytössä kolme työpistettä säädettävine pöytineen, erillisiä näyttöjä ja nopea nettiyhteys. Muonion monipuoliset palvelut ja ulkoilumaastot löytyvät naapurustosta. Uusi etätyötila toteutetaan yhteistyössä Luoteis-Lapin Matkailuyhdistyksen, Muonion kunnan ja Tunturi-Lapin Kehityksen kanssa.

Kohta Coworkingillä on jo toimitilat Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä. Muonion uusi toimipiste on väliaikainen pop-up-tila, jonka avulla kartoitetaan etätyötilojen kysyntää Muoniossa.

LÄHILUONTO

ULKOILE YÖTTÖMÄSSÄ YÖSSÄ

RENTOUDU JA NAUTI KESÄSTÄ

PELAA PESISTÄ

HUIPUTA SÄRKITUNTURI

HUIPUTA TAIVASKERO

HEITTELE KORIPALLOA

KÄY MUONION KIRIN TAI MLL:N PYÖRÄRASTEILLA

TEE RETKI HARJUJÄRVELLE

PELAA FRISBEEGOLFIA

KIERRÄ MAATIAISEN LUONTOPOLKU KOTISEUTUMUSEOLLA

PELAA PIHAPELEJÄ

HARJOITTELE URHEILUKENTÄN ULKOKUNTOSALILLA

Osallistu kesäbingoon 16.6.-30.8.2023. Kaikkien vähintään yhden vaaka-, pysty tai viistobingorivin saaneiden kanssa arvotaan liikunnallisia palkintoja. Palauta kuva bingostasi Muonion kunnan sivuilta löytyvän linkin kautta. www.muonio.fi/vapaa-aika/liikunta

Luonnonkukkien päivä 18. kesäkuuta Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina.

Tänä vuonna päivä osuu siis sunnuntaille 18. kesäkuuta. Päivän juuret ovat Tanskassa, jossa Luonnonkukkien päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Ruotsissa ja Norjassa päivä otettiin käyttöön vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004. Suomessa päivän tunnukseksi sovittiin kielo, joka on Suomen kansalliskukka.

Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen mahdollisimman monelle.

Luonnonkukkapäivän retkiä järjestetään ympäri Suomen, kalenteri löytyy osoitteesta sll.fi/luonnonkukkien-paiva. Muoniossa ei ole tänä vuonna tarjolla luonnonkukkien päivän retkeä, mutta mikäänhän ei estä siitä huolimatta päivän pyhittämistä luonnonkukille ja kiehtovalle luonnolle.

Kuvateksti

15

SAVU 16.6.2023

M I TÄ , M I S S Ä , M I L LO I N ?

Menovinkkejä Muonion kesään

19.–21.6 Kesän tapahtumaviikko Juhannusviikolla tapahtuu kylän pinnassa: 19.6. Työpajan pihapiirissa kirpputori, 20.6. kyläkouluirtaimiston huutokauppa, 20.6. kotiseutumuseo avaa ovensa kesäkauteen, 21.6. Katri Valan muistokiven kukitus ja 21.6. Muonio Fästit. Toista kertaa järjestettävä Muonio Fästit kokoaa yhteen musiikkia, kulttuuria, ruokaa ja tekemistä perheen pienimmille. Tapahtuma järjestetään kirjaston, Tippalan ja Kyläpirtin pihapiirissä. Paikalla on pieniä pop up -ravintoloita ja kahvila, yhdistyksiä esittelemässä toimintaansa sekä käsityöläisiä ja luonnontuotteita valmistavia tahoja myymässä tuotteitaan. Varaathan mukaan käteistä ostoksia varten.

23.6. Harrinivan juhannusjuhlat Harriniva Adventure Resortissa järjestetään juhannusaattona perjantaina 23. kesäkuuta perinteiset juhannusjuhlat.

Juhannuskokko sytytetään Muoniojoen rannalla kello 22. Juhlat jatkuvat Harriniva Pubissa Jaana Isokankaan vetämänä. Ilmainen sisäänpääsy.

24.–29.7. Muonion Lohiviikko Perinteikäs lohensoutukilpailu, joka on järjestetty vuodesta 1993 alkaen Muonion Lohiviikko täyttää 30 vuotta!. Lapsille oma onkikilpailu Pekosen rannassa 26.7. Ohjelma: muonionlohiviikko.fi 26.6. Väyläfestivaalin keramiikkatyöpaja. Väyläfestivaali on monitaiteinen kulttuuritapahtuma, joka matkaa keskikesällä Tornionlaaksossa kolmen maan alueella. Artistit Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kohtaavat pohjoiskalottia halkovan Väylän äärellä. Musiikin eri genret, keskustelut ja luontoon sijoitettu runous kylpevät pohjolan kesän auringossa. Ohjelmassa myös ensimmäistä kertaa järjestettävät kuukauden mittaiset taiteilijaresidenssit. Residenssitaiteilija Katja Sieppinen ohjaa Muonion kyläpirtillä 26.6. keramiikkatyöpajan, jossa osallistujat pääsevät rakentamaan itse uuden lautasen eri keramiikkapaloja yhdistämällä. Lisätietoa ja iIlmoittautumiset: info@vaylafestival.com. Väyläfestivaalin ohjelma: vaylafestival.com/fi

27.6. klo 18.30 Talking Roots -konsertti Talking Roots – soiva luento esittelee poikkileikkauksena amerikkalaisen juurimusiikin tyylilajeja kantrista zydecoon ja bluesiin. Rytmimusiikin alkulähteillä pulppuilee blues, gospel, country ja rock´n roll. Talking Roots vie kuulijan läpi Louisianan rämealueilta Chigagoon ja Rio Granden varrella viivähdetään tex-mex musiikin parissa. Sieltä matka jatkuu Eurooppaan ja Britanniaan, jossa blues koki uuden tulemisen. Juurimusiikin jälki kuuluu melkein kaikessa populaarimusiikissa kautta aikojen. Konsertti järjestetään Muonion kunnankirjastolla, vapaa pääsy.

28.6. klo 9.30 Kolme Varista -lastenorkesteri. Rovaniemen kaupungin virallinen rytmiorkesteri Kunnan Pojat esiintyvät Kolme Varista kokoonpanollaan Muonion kunnankirjastolla.

30.6.–1.7. Harrinivan 50-vuotisjuhlat Talonpoika Lalli, The Meänland, Ilpo Kaikkonen & Band, Harriniva House band, Swedish Cowboy – kahtena iltana muusikoita väylänvarrelta ja Napapiirin pohjoispuolelta reggaesta räppiin ja popista rokkiin. Lue lisää osoitteesta harriniva.fi.

27.7. klo 17 Puolivilli-kiertue Puuraja ry järjestää Taiken tukemana lappilaisten lauluntekijöiden yhteiskier-

30 V. JUHLATAPAHTUMA SÄHKÖINEN LIPPU KORTILLA WWW.MUONIONLOHIVIIKKO.FI

KÄTEISLIPPU

MUONION MATKAILUNEUVONTA / KUURA-PUOTI MA-PE 10-16

VÄYLÄNVARSI, MUONIONJOKI

24. - 29.7.2023

LASTEN ONKIKILPAILU LOMAMAJA PEKOSEN RANNASSA KE 26.7. KLO 18:00 LOHIMARKKINAT MUONION KESKUSTASSA

PÄÄTÖSJUHLAT Lauantaina 29.7.2023 klo 18:00 palkintojenjako, jonka jälkeen hyvää ruokaa, juomaa ja musiikkia: Duo Gotham!

Lapin Lomamökit & Camping Ravintola Grilla, Sonkamuotka Lohibussi 17:00 Reponiemi - 17:30 Muonio 18:00 Sonkamuotka, paluu klo 23:00 ja 01:00

AIKUINEN 85€ LAPSI 50€

PALKINNOT:

1. sija Tenolainen lohivene 2. sija Veli Koljosen taulu 3. sija Perämoottori 4. sija Moottorisaha jne.

tueen heinä–lokakuussa 2023. Muonion konsertti järjestetään Muonion kirjastossa, jossa esiintyvät ivalolainen Miika Leivo, kittiläläis-äkäslompololainen duo Säie eli Eveliina Niva ja Elina Alatörmänen, Tepastosta ja kevään Voice of Finlandistakin tuttu Antti Alatörmänen sekä äkäslompololainen Outa Vertti Antikainen.

5.8. klo 14–16 Kansallispukujen tuuletus Kotiseutumuseolla. Museo toivoo kaikkien kansallispukuja omistavien pukeutuvan pukuihinsa ja tulevan esittelemään niitä iloiseen yhteistapahtumaan.

Seuraa alueen tapahtumia Muonion kunnan ja Discover Muonion tapahtumakalentereista. Savulehti päivittää ohjelmaa osoitteeseen savulehti.com.

MENOVINKKEJÄ KESÄÄN

17.6. 10–15 Muonion kyläjuoksu Omat sarjansa tytöille, pojille, naisille, miehille ja joukkueille. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Muonion Naisvoimistelijoiden, Muonion Kirin sekä muiden paikallisten yhdistystoimijoiden kanssa. Lisäksi paikalliset yritykset ovat tukeneet tapahtumaa. Lasten sarjoissa palkitaan kaikki osallistujat sekä sarjojen voittajat. Aikuisten sarjoissa palkitaan kolme nopeinta osallistujaa. Joukkuesarjassa palkitaan nopein joukkue sekä hauskimmin pukeutunut joukkue.

Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan murskekuorma, johon sisältyy kuljetus Muonion kirkonkylän alueelle.

16

SAVU 16.6.2023

SAVU

LUKIJA Mitä sinä haluaisit lukea seuraavasta Savusta?

Onko mielessäsi loistava juttuaihe

I L M E S T Y Y 3 K E RTA A V UO D E S SA .

Savusta uutiset ja ajanviete matkailijalle ja paikalliselle.

– pieni tai iso? Kerro meille! satu.renko@luovamedia.com

TOIMITUS

LASKUTUS&ILMOITUKSET

Päätoimittaja

ANETTE LUMME

SATU RENKO 050 301 7181 satu.renko@luovamedia.com Taitto & mainokset

PIRITTA RISTIMELLA Hiutale Design ilmoitukset@savulehti.com Toimituksen avustaja

KIMMO KAULANEN 050 410 7763

MAINOSTAJA Haluatko näkyä seuraavassa printissä tai verkossa? Varaa paikkasi

asiakaspalvelu@luovamedia.com ti–to 9–16 040 350 3113

ilmoitukset@savulehti.com / 050 301 7181

ILMOITUKSET ilmoitukset@savulehti.com 050 301 7181 Aineistot 7 vuorokautta ennen ilmestymispäivää Vastuumme ilmoituksissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Tämän lehden toimittajat

TIMO VEIJALAINEN MINTTU HEIMOVIRTA LAURA LANTTO JOHANNA LIPSANEN Kääntäjä

DAVID COX

JULKAISIJA Luova Media Oy Tunturintie 16 A 2 95970 Äkäslompolo Suomalainen Lehtipaino Oy ISSN 2954-0542

SEURAA MEITÄ SOMESSA

Verkkosivut ja näköislehti maksutta:

@savulehti

www.savulehti.com www.arcticlaplandtimes.com