Savu-lehti / The Arctic Lapland Times

Hei lukijamme, sinulla on käsissäsi kaikkien aikojen ensimmäinen Savu-lehti!

Savu keskittyy Muonion matkailualuee seen, mutta jaamme lehteä Tunturi-Lapis sa yli kuntarajojen. Savua voi lukea myös maksutta näköislehtenä osoitteessa savu lehti.com.

Sananen meistä. Savua tekee Luova Media Oy, pieni paikallinen mediayritys, joka on keskittynyt erityisesti matkailuun. Meille lehtityö on sydämen asia. Tarinoita on tuhansia, tarinoita on kaikkialla, ja on upeaa päästä jakamaan niitä.

Ja sitten sananen teistä. Te voitte vai kuttaa siihen, minkälainen lehti Savusta muodostuu. Ottakaa rohkeasti yhteyttä ja kertokaa, mitä Muoniossa halutaan lukea, keitä meidän olisi hyvä haastatella ja mistä paikoista tehdä retkijuttuja.

Savun ilmestymistiheys on vielä pieni mysteeri. Tämä pilottilehti näyttää, miten jatkamme. Seuraava numero on suunnit

teilla tammikuun loppupuolelle, jolloin se palvelee kevättalven matkailijoita.

Uutta lehteä perustaessa vaikeimmak si rastiksi osoittautui nimen keksiminen. Mikä kuvastaisi kaikkea sitä, mitä olemme: paikallisuutta, retkeilyä, matkailua, luon toa ja Lappia?

Entisaikaan savulla tarkoitettiin ruoka kuntaa, tilaa tai taloa – kylien talojen mää rän sijaan puhuttiin savujen määrästä. Vie lä tänä päivänäkin sanaa savu käytetään tuossa yhteydessä. Meidän lehtitalomme kin on tavallaan oma savunsa.

Savu on myös olennainen osa retkeilyä ja ulkoilmaelämää, joihin tietenkin kuu luvat nuotio ja nokipannukahvit. Mikä se sellainen retki on, jonka jälkeen vaatteissa ja hiuksissa ei tuoksuisi savu? Toivottavas ti löydät tämän lehden sivuilta juuri sitä sa maa savuntuoksuista retkeilytunnelmaa.

Dear Reader, Congratulations, you are now holding a copy of the first-ever edition of “The Arctic Lapland Times”! Our newspaper focuses on the district of Muonio in Northwestern Finnish Lap land, but we distribute it over a wider area.

Have you ever wondered what “Savu”, our newspaper’s Finnish name, means? In English, “savu” literally means “smoke”, but it can have other mean ings. In times gone by, “savu” could also mean a “household”, “smallholding” or “house” – instead of counting the num ber of houses in a village, people count ed the number of “smokes”. Even today,

the Finnish word “savu” is still used in that sense in Lapland. So our local edi torial office is its own “smoke”.

Smoke is also an essential element of camping and hiking here in the Great Outdoors. This of course includes making ‘sooty pot coffee’ over an open campfire. It’s not even a real trek until your clothes and hair reek of that cer tain smoky aroma! Hopefully the pages of our newspaper will also radiate that same special smoky atmosphere…

We hope that you enjoy reading our newspaper, and especially your holiday in and around Muonio!

IN ENGLISH

Katse pohjoiselle taivaalle – revon tulet kiehtovat Jukka Korhosta vuo desta toiseen. Nappaa vinkit revon tulten kuvaamiseen.

08

Maapallolla ei ole seiniä, luonto on kaikkien asia. Muonion ja Kolarin Luonto ry on aktivoinut uudelleen toimintaansa. KANNESSA

04 12

Lommoltunturi – talvisten retkihiih tokohteiden kuninkaallinen. Tämä ja monta muuta retkivinkkiä sivuilla 12–15.

How to capture the perfect Aurora shot? Looking forwards the Arctic skies – Lights fascinate Jukka Korhonen year after year.

If you want to experience a trip through the Arctic Night, this is what you can expect. Check our list for ski trekking during the Arctic Night.

The globe has no walls, nature is for everyo ne. The Muonio and Kolari Association is a sub-section of the Finnish Association or Nature Conservation.

On the Cover: Lommoltunturi fell – unrival led among backcountry skiing destinations

Kuka?

Jukka Korhonen

• Syntynyt Helsingissä • Asunut Muoniossa perheensä kanssa vuodesta 2009 • Yrittäjänä ohjelmistoyritys Trilobyte Oy:ssä Teksti I Satu Renko

Katse pohjoiselle taivaalle –revontulet kiehtovat Jukka Korhosta vuodesta toiseen

VINKIT

1. Parhaat kuvat tulevat täysiken noisella järjestelmäkameralla ja laajakuvaobjektiivilla. Korhonen kuvaa Nikon D750:llä, jonka no kalla on useimmiten 16-35 mm objektiivi.

2. Jokaisella on omat suosikkiase tuksensa kamerassa, mutta jos haluaa välttyä kohinalta, kannat taa käyttää matalaa ISO-arvoa.

3. Tarkenna manuaalisesti ääret tömään. “Jos tähdet eivät ole te rävät, kuva on pilalla”, Korhonen summaa.

3. Revontulia ei näy, jos taivaalla on pilviä. Tarkista myös revon tuliennuste. Korhosen suosikki on jemma.mobi.

4. Pue lämmintä vaatetta ylle, kenkien on oltava kunnolliset. Ka meran akut pidät lämpiminä sisä taskussa.

5. Tähyile kohti pohjoista – par haat revontulet näkyvät pohjoi sella taivaalla.

Kuva I Jukka Korhonen

ukka Korhonen istuu yrityksensä työhuoneessa Muoniossa virastotalon yläkerrassa. Kello on puoli neljä, marraskuinen ilta hämärtyy ikkunan takana. Näkyisiköhän tänään revontulia?

”Revontulia näkyy talvella lähes joka yö, jos taivas vain on kirkas”, Korhonen vakuuttaa.

Hän selaa tietokoneeltaan viimeisimpiä revontuliotoksi aan. Ruudulla vilahtelee vihreitä muotoja, kaaria, jotka kil pailevat keskenään komeudellaan. Kuvia on kertynyt vuosi en saatossa lähemmäs 30 000.

”Ja silti lähden aina yhtä innoissani revontulten perään”, hän nauraa.

Lumi rajoittaa kuvauskohteisiin pääsyä

Revontulikausi alkaa jo syksyllä. Tai oikeastaan se on käyn nissä ympäri vuoden, mutta silmät eivät erota revontulia valoisaan vuodenaikaan. Korhonen kertoo, että hän kuvaa syksyn ensimmäiset revontulikuvansa yleensä elokuun 20. päivän tienoilla.

”Tänä vuonna se oli 24. elokuuta”, hän muistelee. Syksy on Korhoselle mieluisinta aikaa revontulikuvaami selle. Silloin vedet ovat vielä avoimet ja heijastavat tulia. On myös helpompi päästä parhaille kuvauspaikoille. Kun lumi tulee maahan, puolet kohteista jää mahdottoman matkan päähän.

Korhonen vinkkaa muutaman kohteen Muoniosta.

”Jos pieni valosaaste ei haittaa, Särkijärven uusi park kipaikka on hyvä kohde. Sieltä aukeaa näkymä Pallaksen suuntaan pohjoiseen, ja parhaat revontulethan ovat yleensä pohjoisella taivaalla. Kutuniva on myös hyvä, sinne pääsee autolla. Pallasjärvellä suosittelen Pallaslompolon veneen laskupaikkaa ja Punaisenhiekan kämppää. Utkujärvikin on hyvä paikka, samoin suot Lommol- ja Sammaltunturin välis sä.”

Korhonen hakeutuu yleensä paikkoihin, joissa ei ole mui ta, ja joissa ei ole valosaastetta.

”Aina löytyy jokin paikka, jossa ei ole ketään.”

Sormet aina jäässä

Talven paukkupakkaset eivät hidasta kuvaajaa. ”Näpithän tässä hommassa jäätyvät aina, sille ei voi mi tään. Kannattaa koskea mahdollisimman vähän metalliin. Siksi olen päällystänyt kameran jalustan vaahtomuovilla”, Korhonen vinkkaa.

Kenkiin Korhonen satsaa, niiden on oltava lämpimät. Kos kaan ei voi tietää, kuinka kauan kuvausretkellä kuluu aikaa. ”Kunnon revontulimyrskyt saattavat kestää parhaimmil laan neljäkin tuntia. Ja ne jäävät kyllä mieleen, koska siinä jäätyy ytimiään myöten. Kesken kaiken en koskaan lähde pois.”

Revontulimyrskyjä ei satu edes aktiivisen revontulikuvaa jan kohdalle kovin usein, ehkä pari kertaa vuodessa. ”Myrsky on yleensä niin kirkas, että sen valossa voi huo letta vaikka lukea. Revontulia on silloin joka puolella ja pe rusvihreän lisäksi väreinä on pinkkiä, violettia, sinistä ja pu naista.”

Opettele kokeilemalla

Kuinka sitten onnistua revontulien ikuistamisessa? Korho nen on harjaantunut kuvaaja, mutta hän muistuttaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa kuvata. ”Käytän mieluiten täysikennoista järjestelmäkameraa. Kuvaan käytännössä kaikki revontulikuvani laajakuvaobjek tiivilla, aukolla 5.6, pitkällä suljinajalla ja matalalla ISO-arvol la. ISO-arvoa en koskaan nosta yli 800:n, ettei tule kohinaa. Alivalotan pari aukkoa ja korjaan jälkikäsittelyssä. ”

Kun Korhonen ikuisti ensimmäiset revontulensa 90-lu vulla Sodankylässä, kameroissa oli muistikortin sijaan filmi. Tuolloin pettymykset olivat enemmän sääntö kuin poikkeus.

”Kuvaushetkellä ei ollut mitään mahdollisuutta tarkistaa valotuksen onnistumista. Vasta kahden viikon päästä kuvaa misen jälkeen tiesi, tuliko mitään. Ehkä yksi sadasta kuvasta onnistui jollakin tavalla.”

Tänä päivänä aloitteleva revontulikuvaaja löytää parhaat asetukset erehdysten ja onnistumisten kautta.

”Kokeileminen oli filmiaikaan kallista, digillä se on help poa.”

Edessä hyvä revontulitalvi?

Vaikka digikamerat mahdollistavat paljon, kaikkeen ne eivät

sentään pysty. Tärkeintä revontulikuvaamisessa on nimit täin sää, johon meillä kuolevaisilla ei ole sananvaltaa. Jos lomaviikolle osuu koko viikon mittainen lumisadejakso, peli on menetetty. Jos ennuste näyttää kirkastuvaa, mahdolli suudet nähdä revontulet ovat hyvät.

Revontuliennusteet ovat myös käteviä apuvälineitä.

”Minulla on käytössäni jemma.mobi. Ihan jokaiseen häly tykseen en reagoi. Lähden kuvaamaan fiiliksen mukaan.”

Ja usein kuvausfiilistä löytyy. Korhosen revontulikuvaarkisto kasvaa tänä talvena entisestään.

”On ollut hyvä revontulisyksy ja näyttäisi siltä, että tulee myös hyvä revontulitalvi”, Korhonen povaa.

Vaikka Korhonen on nähnyt revontulet lukemattomia kertoja, hän näkee niissä aina jotain uuttaa.

”En oikein edes osaa sanoa, mikä revontulissa kiehtoo. Se on upea ilmiö ja sen hetken ikuistamisessa on vain jotain hienoa. Revontulien kuvaaminen on vähän kuin maisemaku vaaminen, se ei koskaan koe inflaatiota.”

Looking towards the Arctic skies –

Lights fascinate Jukka Korhonen year after year

Jukka Korhonen is sitting in his office on the upper floor of the Muonio council building. It is half past three in the afternoon, and the November daylight is fading away behind the window. Will we see the Northern Lights tonight?

“You can see the Northern Lights almost every night as long as the sky is clear,” Korhonen assures me.

He browses through his latest Northern Lights’ photos on his computer. Green shapes flash across the screen, arcs that compete with each other in their magnificence. Over the years he has accumu lated almost 30 000 photos.

“I photograph the Northern Lights, a.k.a. the Au rora Borealis, on about 200 days a year,” Korhonen calculates.

“And yet I’m always just as excited to chase after them,” he laughs.

The Autumn is Korhonen’s favourite time for pho tographing the Northern Lights.

“That’s when the waters have not frozen and still reflect the Northern Lights. Then it’s also easier to get to the best photoshoot locations. Once snow has fallen, half of them seem impossibly far away.”

Korhonen suggests a few spots in Muonio.

How to capture the perfect Aurora shot

You don’t need a camera to admire the Aurora Bo realis, but if you do venture out under the Arctic skies with one, then be sure not to miss these ex pert tips:

1. Check the weather forecasts in advance. You need to have a bright sky. Aim north – the best Northern Lights are seen in the northern sky. Check the Northern Lights forecast, Korhonen's favourite is jemma.mobi.

2. Use the manual settings in your camera. Shoot ing at night with automatic settings is almost im possible. Settings depends on your camera. If you want to avoid noise, use a low ISO value. Korhonen usually sets his aperture to f5.6 and adjusts the shutter speed accordingly.

3. Zoom manually to infinity – so that the stars stay sharp.

4. Use a supportive tripod.

5. Select raw image format for your shots. Raw format is easier to post-process than JPG.

6. Be prepared for cold weather. Take a spare bat tery with you and keep it in a warm place.

“If you don’t mind a little light pollution, the new car park at Särkijärvi is a good location.” It offers views north towards Pallas, and the best Northern Lights are usually in the Northern sky. Kutuniva is also a good place, and accessible by car. On Lake Pallasjärvi, I recommend the Pallaslompolo boat slipway and the Red Sand cabin. Utkujärvi is also a good place, as are the bogs between Lommol and Sammaltunturi fells.”

Korhonen usually seeks out places where nobody is about, and there is no light pollution.

“There’s always a place where nobody else is about.”

The winter frosts don’t seem to slow down this photographer.

“You can’t help it, your fingers always get frozen in this job. Touch as few metal surfaces as possible That’s why I’ve covered the camera’s tripod with foam plastic”, Korhonen explains.

Korhonen is very fussy about his shoes – they have to be warm. You never know how long you’re going to spend on a shoot.

“A good Aurora Borealis storm can last up to four hours at best. And they’re memorable because you get frozen to the core! And I never leave in the mid dle of it all.”

Even though Korhonen has seen the Northern lights countless numbers of times, he always sees something new in them.

“I can’t really explain why the Northern Lights are so fascinating. It’s a magnificent phenomenon and there’s just something great about capturing that special moment. Photographing the Northern Lights is rather like landscape photography, it never seems to suffer from inflation.”

the Northern

Jukka Korhonen ei koskaan kyllästy revontuliin.

Kaamosajan hiihtovaelluksen muistilista

Keskitalven vaellus Lapin erä maassa voi kuulostaa hou kuttelevalta, mutta olosuhteet ovat melkoisen erilaiset kaa moksen keskellä kuin kevät hangilla. Valoisaa aikaa ei ole montaa tuntia ja keli voi olla erittäin kylmä. Jos kuitenkin halajat kaamosvaellukselle, tätä on odotettavissa:

Valo ja pimeys

Sydäntalvellakaan Lapissa ei ole keskipäivän aikaan pilkko pimeää, vaan taivaanrantaa maalaavat upeat pastellisävyt, kun aurinko kurkotelee säteitään kohti pohjolaa. On kui tenkin muistettava, ettei valoisaa aikaa kestä kuin nelisen tuntia, tai 5–6 tuntia, jos otetaan hämärän aika mukaan. Maisemia ei pitkästi ehdi ihailla, suurin osa päivästä kun menee oman otsalampun keilaa katsellessa. Mukaan täytyy siis ottaa varavaloja ja mahdollisuus ladata akkua tai vaihtaa paristoja. Kylmässä akku ja paristo hyytyvät nopeasti. Kuu tamon loistaessa ei lamppuja tarvita ja voi vain nautiskella luonnon omasta kirkkaasta katuvalosta.

Check list for ski trekking during the Arctic Night

A ski trek through the wilderness of Lapland in mid-winter may sound tempting, but the conditions are very different in the dark from those on gleaming snow drifts in spring. The re are only a few hours of natural light, and it may get very cold indeed. If however you want to experience a trip through the Arctic Night, this is what you can expect:

Light and darkness

it is not pitch black in Lapland even at noon in mid-win ter, but rather the skyline is painted in glorious pastel shades as the sun’s rays reach up to the far north. Day light lasts for only about four hours or so, or 5-6 hours if dawn and dusk are included. There isn’t much time to admire the scenery, as most of the day is spent watching your headlight bobbing up and down. Batteries quickly lose their charge when it gets very cold. So for longer trips you’ll need some extra lights, or be able to recharge or replace your batteries. In moonlight there will be no need for lamps, so you can enjoy nature’s own bright gi ant street light.

Temperature and frost

On spring treks the sun warms your face during the day and the temperature may often be between -10°C and zero. Then again, mid-winter temperatures can range from -20° to -30°C, sometimes as low as -40°C. Add wind to the mix and see what happens – you can only stay warm by moving around constantly. Your equipment

should withstand the extreme conditions and, for ex ample, your sleeping bag should keep you warm at least to -20°C. Even when overnighting in heated cabins, you should always take a warm sleeping bag and tarp shelter in case of emergency.

Trails and lack thereof

Most of the signposted ski trails will only be ready for the February ski holiday weeks. Even by New Year, few trails will yet have a hard-packed, groomed snow base. This isn’t a problem in itself, as you don’t have to follow the trails, but lack of a groomed trail may send your pulse sky-high as you wade through knee-deep drifts of powder snow. In mid-winter it is especially important to know how to navigate in the dark without simply trusting your mobile phone’s map apps. In very cold conditions, the phone battery will drain rapidly. So a good old-fashioned map and compass are essential.

Snow

Up in the fells where the wind whips the terrain, there may be surprisingly little snow. It is a good idea to be prepared for any exposed rocks. In such conditions you could just walk around in shoes and avoid rocky out crops. However if there is plenty of snow below the tree line, it may well be very soft and like quicksand, which in turn makes pulling a heavy sledge slow and sweaty work.

Lämpötila ja kylmyys

Kevätvaelluksella aurinko jo lämmittää kasvoja päiväsai kaan ja lämpötila on usein -10 ja nollan välissä. Keskitalven lämpötila sen sijaan voi olla -20 tai -30-kieppeillä, jopa -40 C. Tähän tuuli päälle ja avot, saa olla koko ajan liikkeessä, ettei palellu. Varusteiden tulee olla äärimmäisiin olosuh teisiin soveltuvia. Esimerkiksi makuupussin comfort-arvon tulee olla -20 C. Vaikka aikoisit yöpyä tupien lämmössä, on mukana oltava lämmin makuupussi ja majoite hätätilanteen varalle.

Reitit ja reittien puute

Useimmat merkatut latureitit tehdään valmiiksi vasta hiih tolomille. Vuodenvaihteen tienoilla harvoilla paikoilla on pohjiakaan ajettuna kelkalla. Tämähän ei sinänsä mitään haittaa, reiteillä ei toki tarvitse kulkea, mutta kovan lumi pohjan uupuminen voi tarkoittaa sykettä kohottavaa kah laamista puuterilumessa, jota piisaa polviin saakka. Sydän talvella on erityisen tärkeää osata suunnistaa pimeässäkin, eikä vain luottaa kännykän karttasovelluksiin. Hyvin kyl mässä puhelimen akku simahtaa nopeasti. Vanha kunnon kartta ja kompassi ovat elinehto.

Lumi

Lunta ei välttämättä ole vielä paljoa keskitalvella, varsin kaan ylhäällä tunturissa, jossa tuuli piiskaa maata. On hyvä varautua siihen, että kivet törröttävät esillä tunturissa. Tällaisissa olosuhteissa voi toki ihan kävellä kengilläkin ja kiertää selkeät kivikohdat. Mikäli lunta taas on, saattaa se puurajan alapuolella olla hyvinkin pehmeää ja upottavaa, mikä tekee raskaan ahkion vetämisestä hidasta ja hikistä puuhaa.

Kuva I Satu Renko

Teksti I Minttu Heimovirta

Muoniossa asuu tutkitusti Suomen onnellisin kansa

Askelmerkit onnellisuuteen:

Tutustu Muonion myytäviin tontteihin Muonion kunnan verkkosivuilla tai ota yhteys elinvoimajohtaja Jussi-Pekka Tammilehtoon. Tällä hetkellä kirkonkylällä ja Tuomaan palossa on vielä tontteja vapaana. Metsähallituksen tonttitarjonta pitää sisällään lähinnä vapaa-ajan tontte ja, sekä muutaman liiketoiminnalle kaavoitetun tontin.

Tee ostotarjous Muonion kunnan kirjaamoon kirjaamo@muonio.fi.

Tuomaanpalon tontit

Hae rakennuslupaa Lupapisteestä. Lupa voidaan myöntää vasta ostotarjouksen hyväksymisen jäl keen, mutta sitä voi hakea myös etukäteen. Lupaasiat hoituvat pienessä kunnassa jouhevasti ja apua löytyy varmasti aina kun tarve on.

Rakennusprojekti voi alkaa. Muonion kunnan rakennusvalvonta on tukenasi.

Muonio on vetovoimainen kunta. Se näkyy Muonion rakennusvalvonnas sa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten lupien hakumäärissä. Osa rakentajis ta on paluumuuttajia, toiset hakevat Muoniosta sitä, mitä etelän kasvu keskukset eivät pysty tarjoamaan ja jonkin verran joukossa on pidempään Muoniossa asuneita, kuten lapsiper heitä, jotka kaipaavat kotiinsa lisäne liöitä.

Muonion kunnan kiinteistöpörssi: www.muonio.fi/kiinteistoporssi.html

Uudet muoniolaiset otetaan avosylin vastaan

“Täällä huolehditaan toisista aidosti ja ollaan aina valmiina aut tamaan. Olemme saaneet huomata, että muoniolaiset todella ovat onnellisia luonnostaan – ja niin olemme mekin.”

Kirsi Vestenius perheineen löysi Muo niosta kodin, josta oli haaveillut jo pitkään Etelä-Suomessa asuessaan. Aikoinaan La pissa työskennelleelle Kirsille väliaikainen lappilaisuus jätti kuitenkin pysyvän kaipuun pohjoiseen, vaikka perheen koti olikin useita vuosia Tampereen lähistöllä. Mutkien kautta Vesteniuksen perhe on muoniolaistunut niin, ettei paluuta entiseen taida olla tiedossa lain kaan.

Lomat alkoivat tuntua liian lyhyiltä Äkäslompolossa vietetyt lomat olivat koko per heelle vuoden kohokohtia, mutta kotiinpaluu sai aikaan ristiriitaisia tunteita – tuntui kuin toinen koti jäi taakse. Kirsi hakeutuikin lop ulta Ylläksen alueelle töihin, jolloin koko perhe muutti Äkäslompoloon ja pääsi tutustumaan lappilaiseen elämäntapaan.

Ensimmäiset vuodet menivät hyvin vuokraasunnossa, mutta oman tilan tarve alkoi hiljal leen kasvaa ulkoilua rakastavassa koiraper heessä. Entä jos rakennettaisiinkin oma talo? Kirsin työpaikka vaihtui Ylläkseltä Muonion puolelle ja sieltä oli tällä välin löytynyt jo tont tikin. Luonto ja ympäristö olivat olleet tärkeim mät kriteerit tontin metsästyksessä ja lopulta omalle talolle löytyi paikka kauniin Äkäsjärven rannalta. Siitä käynnistyi lupaprosessi Muon ion kunnan rakennusvalvonnan kanssa.

“Olimme varautuneet pitkään lupaprosessi in, sillä sellaisiahan rakennusprojektit yleensä ovat. Yllätyimme kyllä, miten sujuvasti kaikki eteni ”, Kirsi kertoo.

Lumisen talven vuoksi maatöihin päästiin toukokuussa ja talopaketti tontille tuotiin kes äkuussa. Omaan kotiin Vesteniuksen perhe muutti seuraavan vuoden huhtikuussa, sillä syksyn sateet hidastivat betonivalujen kuiv umista.

“Eipä meillä onneksi mikään kiire ollutkaan, hiljaa hyvä tulee”, Kirsi naurahtaa.

Välitöntä kanssakäymistä

Etelä-Suomessa aiemmin asuneella per heellä on nyt jo kokemusta hyvin erilaisista asuinympäristöistä, mutta mitkä mahtavat olla ne suurimmat erot napapiirin pohjois- ja eteläpuolen välillä?

“Se asukkaiden yhteishenki on tärkeä osa vii htymistä”, Kirsi hihkaisee.

“Välittömyys ja kotoisuus kanssakäymisessä on hienoa, mutta se vaatii itseltä samaa, varsinkin paikkakunnalle muuttaneena. Kun ottaa itse sen ensimmäisen askeleen ja avaa suunsa, saa varmuudella iloisen ja lämpimän vastaanoton”, hän kiittelee muoniolaisia kolle ktiivisesti.

Muonio on aito, pieni kylä ja kunta, josta Vesteniuksen perhe löytää kaiken tarvitse mansa. “Emme kaipaa ylimääräisiä palveluita, sillä luonto on se lisäarvo mitä kaupungeista ei voi saada. Eikä täällä olla keskellä ei-mitään, täällähän on Pallas, Olos, Ylläs, Levi ja monet muut tunturit ja luontokohteet!”

Ei liene tarpeen kysyä, suositteleeko Kirsi lappilaista elämää heille, jotka sitä ovat omalla kohdallaan harkinneet.

Omassa kodissa Äkäsjärven rannalla asumista on takana kokonainen vuosi, eikä Vesteniuk sen perheestä kuulu soraääniä. Kirsin mie lestä kunnassa on meneillään hyvä pöhinä ja tekemisen meininki, mitä hän toivookin pi dettävän yllä myös jatkossa. Yritysten ja asuk kaiden yhteinen tekeminen on saanut hienoja asioita aikaan, minkä Kirsi näkee poikkeukselli sena voimavarana verrattuna etelän isoihin kasvukeskuksiin.

“Täällä huolehditaan toisista aidosti ja ollaan aina valmiina auttamaan. Olemme saaneet huomata, että muoniolaiset todella ovat onnellisia luonnostaan – ja niin olemme mekin”, Kirsi Vestenius kertoo. Vastauksesta välittyy aito lämpö ja kenties pi eni liikutuskin.

Jos haluat tietää lisää onnellisesta asumisesta Muoniossa, lue täältä: www.onnellinenmuonio.fi/onnellista-asumista

JAAKKO ALATALO:

Jaakko Alatalo, who is from Muonio, has been a nature activist all his life. As a board member of the Kolari and Muonio Nature Association, he reminds us that climate change affects us all and is important for everyone.

“When you look at global issues, the future is worrying for the generations to come. Rainfor est destruction in Brazil may seem distant, but the planet is not divided by walls. Finland does not live in its own bubble.”

Mr Alatalo says that the Covid years have finally shown how important nature is for hu man well-being.

“In the Covid era, people rushed to the Na tional parks. The value of nature was under stood.”

Jaakko Alatalo lives with his wife Anja in a log house over 100 years old near Lake Kät käjärvi in Muonio. Beyond its windows rises an evergreen forest that has been threatened by logging over the years. Thanks to strong op position from Muonio businessmen, the felling was stopped. Now the ancient forest has been protected from logging for the next 40 years by the Ylimuonio State Land Usage Plan. The situation is now stable, but as Mr Alatalo re marks, “It was the end result of rather a lot of hassle.”

A local coordination group was set up in the Ylimuonio area to monitor implementation of the plan, and to influence action plan content. The working group includes representatives from the travel sector, reindeer herders, vil lage committees, Muonion Nature Associa tion, Muonio Game Management Association, Muonio council, Muonio Entrepreneurs Asso ciation and the Finnish Forestry Agency.

As well as the forests, Mr Alatalo mentions the nearby Tornio-Muonio river, Europe's most important salmon river, which is threat ened by both sea fishing and mining opera tions nearby on both the Finnish and Swedish side of the border.

“All of Muonio's nature conservation efforts originally began to save the salmon. Sea fish ing restrictions were a turning point,” Alatalo recalls.

Mining projects are a threat to both salmon and the rivers’ biodiversity, and also to the en vironment in general.

“It seems crazy that the only decent salmon river left in Europe will be ruined by twenty years of mining. All that will be left is a huge pit that nature will never clear away.”

Although Finland has updated its mining laws, Alatalo is not impressed.

“The renewal of the Mining Act was a com plete waste of time. It's really scary how any one can just turn up and do some test drilling. The reservation and access fees are so insignif icant that there are plenty of chancers around.”

The Muonio and Kolari Nature Association is keeping a close eye on all projects in the area that impact the environment. Alatalo's fervent hope is that young people will also get involved in volunteer work.

“It’s time for a new generation. Muonio Vo cational College has young people studying for professional qualifications in nature tourism. They would also be expected to be interested in nature conservation.”

Nyt tapetilla Muonion ja Kolarin Luonto ry:ssä

Yhdistyksen ajankohtaiset teemat ovat tällä hetkellä virtavesien kun nostaminen, paikallisluonnon suo jelu ja Aalistunturin kansallispuis toaloite. Lisäksi yhdistys julkaisee lausuntoja ja tiedotteita sekä järjes tää yhteisiä retkiä. Yhdistyksen pu heenjohtajana toimii Keijo Taskinen.

The globe has no walls, nature is for everyone

Muoniolainen Jaakko Alatalo on tehnyt luonnonsuojelutyötä jo useamman vuo sikymmenen ajan.

Teksti ja kuva I Satu Renko

Muonion ja Kolarin Luonto ry puhuu luonnon ja ympäristön puolesta.

li satavuotias hirsitalo Muoni on Kätkäjärven kupeessa pitää Anja ja Jaakko Alatalon kii reisinä. Pelkästään pirtissä on viisi tuli pistettä. Edes osan talosta lämpimänä pitäminen vaatii jatkuvaa työtä.

“Työleiriksi pojat tätä sanovat, kun käyvät kylässä”, Anja nauraa.

Talon ympärillä kasvaa Ylimuonion komeaa ikimetsää, joka jatkuu kohti pohjoista, aina Enontekiön kunnan rajalle saakka. Pitkät rungot taivutte levat kohti taivasta.

“Enontekiön puolelta yhteismetsä on parturoitu. Siellä on aika karmeat näkymät. Tämän meidänkin metsäm me eräs maanomistaja olisi halunnut ostaa ja hakata maan tasalle”, Jaakko toteaa.

Alatalot eivät myyneet. Omalta tontilta löytyy puuta omiin tarpeisiin, enempää ei oteta.

“Metsän omistajia ei valisteta tar peeksi siitä, että on muitakin vaihto ehtoja kuin paljaaksi hakkuu. Metsällä menee 140 vuotta, että se uudistuu. Metsää voi hoitaa myös jatkuvan kas vatuksen mukaisesti. Tietenkin avo hakkuut ovat metsäyhtiölle helpompia ja halvempia.”

Lohesta liikkeelle

Metsä, luonto ja ympäristö ovat Alata loille sydämen asia.

“Mistä muualta ihminen saa voimaa? Me olemme kaikki osa luontoa. Ihmi nen vain on sen pahin osa”, Jaakko tii vistää.

Jaakko on Suomen Luonnonsuoje luliiton (SLL) Lapin piirin hallituksen jäsen sekä SLL:n Muonion ja Kolarin Luonto ry:n hallituksen jäsen. Hän on ollut mukana yhdistyksen riveissä 80-luvun alusta. Tuolloin perustettiin paikallisyhdistys, joka kulki nimellä Muonion Luonto ry.

“Lohen pelastamisesta se lähti. Tor nion-Muonionjoki on aina ollut auki, siellä ei ole ollut luonnottomia estei tä lohen nousulle, mutta merialueen pyynti oli niin suurta, että se vaikutti lohen nousuun.”

Muonion Luonto ry herätteli kes kustelua lohen tilanteesta painokkailla lehtikirjoituksilla ja käymällä lähetys

töinä eduskuntalossa ja ministeriöissä.

Maapallolla ei ole seiniä, luonto on kaikkien asia y

“Kun saimme SLL:n tuen asialle, siitä tuli valtakunnallinen. Syntyi TornionMuonionjokiseura. Oli käänteente kevä hetki, kun meripyyntiä ruvettiin rajoittamaan”, Jaakko muistelee.

Käyttösuunnitelmalla suojattiin metsää

Lohi ja lohen meripyynti ovat vielä vuosikymmeniä myöhemminkin ta petilla, mutta rinnalle on tullut myös uusia luonto- ja ympäristökysymyksiä. Nyt huomio on keskittynyt kaivos hankkeisiin, jotka vaikuttavat paitsi jokeen ja loheen myös ympäristöön laajemmassa mittakaavassa.

“On aika hullua, että Euroopan ainoa kunnollinen lohijoki pilattaisiin parin kymmenen vuoden työpaikkojen takia. Jäljelle jäävät vain valtavat montut, joita luonto ei koskaan kuittaa pois. Kaivoslain uusiminen meni kaikkineen ihan häneksi. On todella pelottavaa, kuinka kuka tahansa voi tulla nurkan juureen tekemään koeporauksia. Vara us- ja valtausmaksut ovat niin mitättö miä, että onnenonkijoita kyllä riittää.”

Valtaukset ja kaivoshankkeet uh kaavat myös metsiä – siinä missä hak kuutkin. Palaamme takaisin ikimetsiin. Niitä on jäljellä enää vain muutama prosentti koko Suomen metsäpintaalasta. Ylimuoniossa ikimetsää on saa tu suojattua hakkuilta seuraaviksi 40 vuodeksi Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmalla.

Tilanne on nyt vakaa, mutta kuten Jaakko toteaa, “aikamoisen mekkalan tulos se oli”.

Ylimuonion alueelle perustettiin pai kallinen yhteistyöryhmä seuraamaan käyttösuunnitelman toteutumista ja vaikuttamaan toimenpidesuunnitel mien sisältöön. Työryhmässä on edus tus matkailuyrittäjistä, paliskunnasta, kyläyhdistyksistä, Muonion Luonto Ry:stä, Muonion Riistanhoitoyhdis tyksestä, Muonion kunnasta, Muonion Yrittäjät ry:stä ja Metsähallituksesta.

Nuoret, lähtekää mukaan toimintaan!

Vaikka Alatalo on vaikuttanut ikän

sä luonnonsuojelun saralla ja nähnyt useita hienoja onnistumisia, pitää hän itseään peruspessimistinä.

“Onhan se tietenkin hyvä, että edes yritetään”, hän hymähtää.

“Mutta kun katsoo maailmanlaajui sesti asioita, jälkipolvien tulevaisuus huolestuttaa. Ilmastonmuutos liittyy kaikkeen ja se on jokaisen asia. Brasi lian sademetsien kaatamiset saattavat tuntua etäisiltä, mutta maapallolla ei ole seiniä. Suomi ei ole omassa kuplas saan.”

Kun Muonion Luonto ry liitettiin pari vuotta sitten Kolarin yhdistyk seen ja syntyi vireä Muonion ja Kolarin Luonto ry, heräsi Jaakossakin uutta toivoa – nyt taas tapahtuu.

“Haaveilen, että saisimme nuoria kin mukaan yhdistyksen toimintaan ja sukupolven vaihtumaan. Muonion am mattikoulussa on nuoria opiskelemas sa luontomatkailun ammattitutkintoa. Heidän olettaisi olevan kiinnostuneita luonnonsuojelusta.”

Jaakko toteaa, että koronavuodet viimeistään ovat osoittaneet, kuinka suuri merkitys luonnolla on ihmisen hyvinvoinnille. Pariskunta kokee itsen sä onnekkaaksi hirsitalossaan, keskellä hiljaisuutta ja kaukana lähimmistä ka tuvaloista.

“Se vain valitettavasti on niin, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä haaste teellisempaa on asua syrjässä ja var sinkin näin isossa pytingissä. Viihdyn metsässä jalkapatikassa, mutta häve ten täytyy tunnustaa, että polttopuita vedän moottorikelkalla metsästä. Kun ei ole hevosta”, Jaakko hymähtää.

nal

The Muonio and Kolari Nature Association is a sub-section of the Finnish Association for Nature Conservation, which operates locally in the Northwest Lapland area.

The local association is headed by chairman Keijo Taskinen from Kolari. The board in cludes Jaakko Alatalo from Muonio, who was one of the founders of the original Muo nio Nature Society back in the 1980s. In recent years, both the Kolari and Muonio associations have lived a quiet life. Now that the associa tions have merged, there is a new impetus to their activities.

The association’s current themes are stream restoration, local nature conservation and the Aalistunturi National Park initiative. It also publishes statements and newsletters, and organises joint excursions and events. The as sociation has direct channels to influence de cision-making and represents its home area in the Lapland region of the Finnish League for Nature Conservation.

“In the grand scale of nature, human life is so short that all decision-making should be inter generational,” says chairman Taskinen.

The association welcomes all those inter ested in nature and nature conservation to join in its activities. The more people involved, the less work will fall on to one person’s shoulders.

“If there are too many tasks that are too com plicated, it will discourage people. Goals must be clear, and they must remain practical and people-oriented. Members must feel that they can really make a difference and do something meaningful for nature,” says Taskinen.

Muonion ja Kolarin Luonto ry tiedottaa ajankohtaisista asioistaan osoitteessa sll.fi/ muonio-kolari. Jäsenmak su on 38 euroa vuodessa, opiskelijoilta 28 euroa ja varsinaisen jäsenen kanssa samassa osoitteessa asuvilta perheenjäseniltä 15 euroa.

In the grand scale of nature, human life is so short that all decision-ma king should be intergeneratio

Säästä energiaa lomallasi

Save energy even on holiday!

01 02

Pidä ovet ja ikkunat kiinni, ettei lämpö pääse karkaamaan.

Keep doors and windows closed, so that heat cannot escape.

04

Laske niiden tilojen lämpötilaa, joissa ei oleskella jatkuvasti. Jos voit oleilla mö kissä shortseissa ja t-paidassa, lämpötila on liian korkea.

Muoniolaiset ovat sitoutuneet vastuulliseen matkailuun ja Metsä hallituksen Luontopalveluiden kestävän matkailun periaatteisiin. Muoniossa kierrätetään, lajitellaan ja vähennetään jätemäärää yhä enemmän. Energiaa ja vettä säästetään käyttämällä maalämpöä ja ekosähköä. Paikalliset matkailuyrittäjät tekevät töitä muuttaakseen toimintaansa siten, että se kuluttaa luontoa ja ympäristöä mahdol lisimman vähän. Vaikka puhutaan isoista asioista, teot voi aloittaa pienistä toimenpiteistä. Eikä se koske vain yrittäjiä, vaan jokaista meitä – niin paikallisia kuin matkailijoita. Sekä lomalla että kotona on hyvä pitää mielessä muutama yksinkertainen vinkki, joilla säästää energiaa.

The people of Muonio are committed to responsible tourism and the principles of sustainable tourism proposed by Metsähallitus Nature Services. Muonio is increasingly recycling, sorting and reducing waste. Energy and water are saved by using geother mal heating and Eco electricity. Local tourism companies are changing their operational methods to have as little impact as possible on the natural environment. Although we talk about the big issues, positive action often begins with very small steps. This affects all of us, not just businessmen – both local people and tourists alike. Whether on vacation or at home, it’s worth considering a few simple tips that will save energy.

SAUNA 03

Napsauta sauna päälle vasta sii nä vaiheessa, kun se on tarpeen, ja sauno heti, kun lämpötila on sopiva. Sammuta kiuas sauno misen jälkeen. Älä pidä saunaa päällä turhaan.

Turn your sauna on only when you need to, and bathe in its heat as soon as it is hot enough. Turn off the stove after sauna, and don’t keep it on unnecessarily.

05

Jos on välttämätön tä tuulettaa, tee se nopeasti ja ristivedolla. Kaikista kylmimmillä ilmoilla tuuletusta kannattaa välttää kokonaan.

Vältä runsasta lämpimän veden käyttöä.

Avoid using too much hot water.

Verhot ja/tai säle kaihtimet ikkunoiden edessä vähentävät lämpöhukkaa etenkin yöllä yhden ikkunalasin verran.

Älä peitä pattereita tai patterin termostaattia verhoilla tai huoneka luilla, jottei lämmön leviäminen huonetiloi hin esty.

Turn down the temperature in rooms that are not used all the time.

If you only need to wear a T-shirt and shorts, then the temperature is too high.

If ventilation is nec essary, do it quickly and cross-draft. In the coldest weather, avoid ventilation alto gether.

Vinkit tehokkaaseen ja puhtaaseen puulämmitykseen:

• Käytä ainoastaan kuivaa ja puhdasta puuta.

• Tulisijaan ei kuulu märkä, maalattu tai kyllästetty puu ja roskat.

• Alenna varsinaisen lämmitysjärjestelmän lämpötilaa ennen kuin sytytät takkaan tai uuniin tulen. Varmista, ettei ilmalämpöpumpus sa ole automaattinen viilennystoiminto päällä.

• Avaa ovet kaikkiin huoneisiin, jotta lämpö leviää asunnossa tasaisesti.

•

Sytytä takka oikein.

• Tarkista ennen polttopuiden latomista, ettei tuhka peitä arinaa ja avaa savupellit kokonaan.

• Täytä tulisijan pesä niin, että vapaata tilaa jää vähintään kolmasosa tulipesän korkeudesta.

• Jos takka vetää huonosti matalapaineella, sammuta tulisijan sytytyksen ajaksi koneellinen ilmanvaihto tai liesituuletin ja kokeile ikkunoiden avaamista.

Curtains and/or venetian blinds drawn in front of windows reduce heat loss considerably, especially at night.

Do not cover radiators or thermostats with curtains or furniture, as this will prevent heat from spreading into the room.

ON/ OFF

Pese vain välttämättömät koneelliset astioita ja pyykkejä. Ajasta koneet myöhään iltaan tai yöhön.

Wash only essential machine dishes and laundry. Use machines late into the evening or night at cheaper rates.

Sammuta tarpeettomat valot ja sähkölaitteet.

Switch off all unnecessary lights and electrical equip ment.

Suosi kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä aina kuin mahdollista.

Always walk, cycle or use public transport wher ever possible.

Lähde: Astetta alemmaksi -kampanja

Mukaan?

Jos kiinnostuit STF-sertifi kaatista, klikkaa itsesi Busi ness Finlandin STF-verkko sivuille. Voit tehdä maksutta profiilin ja saat kaikki verk komateriaalit käyttöösi. As kelmia on yhteensä seitse män ja aina, kun on yksi steppi on suoritettu, pääset seuraavalle.

Vastuullisella toiminnalla varmistetaan jalansija matkailumarkkinoilla, digitaalisilla ratkaisuilla taklataan saavutettavuutta

Yksilöityjä opas- ja luontopalveluita pienille ryhmille.

PuroPuro Torassieppi, Muonio +358 45 130 1713 kaisa@puropuro.fi www.puropuro.fi In english

Projektipäällikkö Mikko Lipponen lupaa hank keeseen mukaan lähteville yrityksille yläpilven sijaan konkretiaa.

”Paljonko yrityksessä kuluu energiaa, paljonko vettä, kuinka paljon ajetaan autolla, kierrätetäänkö vaiko ei? Kun yrittäjä ottaa kestävyysasiat huomi oon, siitä on paitsi taloudellista hyötyä myös hyötyä koko toimintaympäristöl le. Ilman tätä meidän toimintaympäris töämme meillä ei ole työtä eikä tulevai suutta.”

Näillä ajatuksilla Mikko Lipponen lähti lokakuun puolivälissä luotsaa maan Luoteis-Lapin matkailuyhdistyk sen hallinnoimaa uutta hanketta. Kuten hankkeet yleensä, myös tämä on nimet ty hyvin hankemaisesti: Digitaalisten palveluiden saatavuuden kehittäminen ympärivuotisen, kestävän matkailun kulmakivenä -hanke.

Lipponen vitsaileekin, että onnek si nimestä syntyy kätevä lyhennelmä: DPSKYKMK.

”Vaikka nimi ei ole konkreettisim masta päästä, hankkeen sisältö on”, Lip ponen lupaa.

Yhteinen kauppapaikka verkkoon

Hankkeessa on tarkoitus kehittää uusia digitaalisen markkinoinnin työkaluja.

”Saatavuudelle ja saavutettavuudel le olisi hyvä, että olisi olemassa yksi yhteinen markkinapaikka, jossa asiakas voisi joko suoraan ostaa tai jonka kaut ta asiakas pääsisi yritysten omiin kaup poihin”, Lipponen sanoo.

Markkinapaikka on tavoitteena saa da vuoden aikana pilotoitua. Helppoa

se ei ole, kun saman katon alle nivotaan erilaisten toimialojen tuotteita ja palve luita.

”Vuorokausia on vielä helppo myy dä, tunteja jo vaikeampi, yksittäisten tuotteiden myyminen vaatisi henkilö resurssia.”

Eikä myynti ole ainoa asia, mikä digi viidakossa pitäisi keskittää.

”Kansainvälinen matkailija, joka ha luaisi tietoa Tunturi-Lapin matkailualu eesta, joutuu etsimään sitä monista eri lähteistä. Myös tähän tarvitaan pilot tia”, Lipponen toteaa.

Sertifikaatit alulle

Kestävyysajattelu kulkee leikkaavana teemana läpi hankkeen tavoitteiden. Hankkeessa mukana olevat yritykset lähtevät tavoittelemaan Business Fin landin Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman kautta vastuullisuussertifi kaattia.

”Ilman sertifikaattia on pian vaikea myydä Tunturi-Lappia tärkeillä mark kina-alueilla, kuten Keski-Euroopassa. Tunturi-Lapin on identifioiduttava kes tävän matkailun alueena.”

Kestävyys on käsitteenä laaja. Se pi tää sisällään ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi on myös kulttuuris ta ja sosiaalista kestävyyttä.

”Käytännössä tämä tarkoittaa esi merkiksi sitä, että käytetään paikalli sia palveluita, jotta raha kiertää mat kailuyhteisössä, tai että kohdellaan työntekijöitä siten, että he haluavat

tulla seuraavana sesonkina uudestaan samaan yritykseen töihin”, Lipponen kuvailee.

STF-prosessin pystyy viemään läpi hyvinkin pienillä kustannuksilla, mutta sertifiointi maksaa. Sopivan sertifikaa tin valitseminenkin voi olla työlästä.

”Yritämme hankkeen puitteissa hoi taa niin, ettei jokaisen yrittäjän tarvitse erikseen hakea sertifiointia, vaan serti fikaatin myöntäjä kävisi samalla käyn nillä useamman paikan.”

Hankkeeseen

on helppo hypätä matkaan

Hanke on tarkoitettu Luoteis-Lapin matkailuyhdistyksen jäsenyrityksille, joita on lähes 70. Jäsenille hankkeen koulutukset ja benchmarking-matkat ovat ruokailuja lukuun ottamatta mak suttomia. Mikään ei estä lähtemästä matkaan hankkeseen, vaikkei olisi yh distyksen jäsen – joitain lisäkustannuk sia se kuitenkin teettää.

Markkinapaikkaan pääsevät mukaan ainakin kaikki yhdistyksen jäsenet.

”Se on yksi asia, mitä joudumme päh kimään. Minä matkailijana haluaisin saada yhdeltä viralliselta luukulta tie toa kaikista palveluista, en vain niiden yritysten palveluista, jotka ovat jonkin yhdistyksen jäseniä. Jäsenille se on oikein, mutta asiakkaille ei. Pääseekö mukaan jollain maksulla vai miten, sitä pitää miettiä.”

DPSKYKMK-hankkeen hankeaika päättyy ensi vuoden syyskuun lopussa. Askeleiden on siis oltava ripeitä.

”Teimme jo ensimmäisen benchmar king-matkan. Kävimme Posiolla, jossa tutustuimme paikallisiin yrityksiin ja kuulimme lisää STF-sertifikaatista.”

Lämminhenkinen perheyritys Muonion keskustassa Jerisjoen ja Muonionjoen vesistöjen äärellä.

Meillä voit majoittua viihtyisissä ja siisteissä mökeissä, huoneissa tai paritalohuoneistoissa.

Talvella pääset hiihtoladulle ja kelkkareitille suoraan pihasta.

Lahenrannantie 10 99300 Muonio P. +358 (0)40 550 8436 info@lomamajapekonen.fi lomamajapekonen.fi

Tunturi-Lapin Kiinteistövälistys Oy LKV

Paikallinen kiinteistönvälittäjä Länsi-Lapissa, lähellä sinua!

Kiinteistöt • Huoneistot • Metsätilat • Tontit Myynti • Ar viokirjat Ota yhteyttä: Mikael Karakko, Kiinteistönvälittäjä LKV

authentic tours for small groups in the pure silent nature.

Teksti I Satu Renko

Lommoltunturi

– talvisten retkihiihtokohteiden kuninkaallinen

FAKTOJA

Lommoltunturi: Korkeus: 574 mpy

Retkeilypalvelut: Mustakeron autiotupa Keimiöjärven autio- ja vuokratupa Mustavaaran umpikota

Etäisyyksiä: Muonio: 28 km Pallasjärvi: 2 km Pallas: 8 km Kittilän lentoasema: 65 km Kolarin juna-asema: 107 km

Muistan ikuisesti ensimmäisen umpihanki hiihtoretkeni Lommoltunturiin. Pehmeä lumi, paukkupakkanen ja syvien värien ohikiitävä hetki arktisessa maisemassa. Alhaalla oli pak kasta lähes -30 astetta, ja kaamoksen sävyttä mä päivä vasta avautumassa aamuun. Oli siis pimeää.

Aloitin hiihtoretkeni Lommoltunturin parkki paikalta. Upea sekametsä oli tykkylumen kuor ruttama. Perässäni soljui ahkio, johon olin pa kannut kuvausvälineet, eväät ja lämpövaatteet. Maaston noustessa kohti tunturin lakialuetta, lämpötila nousi kehossa ja – kiitos inversion –myös ulkoilmassa.

Tykkymetsä ei tuntunut loppuvan, vaikka puuraja oli jo lähellä. Hiihto ahkion kanssa ylämäkeen oli raskasta. Keskitin katseeni me nosuuntaan. Oli aika pyyhkiä hikeä ja samalla vilkaista ensimmäistä kertaa taakse päin.

Silloin se tapahtui. Maisema avautui kohti Pallas-Ounastunturien jonoa. Etualalla nousi tunturialueen kitupuita, jotka saivat olla muu taman kuukauden ajan jättiläisiä talven tyk kylumen kuorruttamina. Pimeä aamu oli vaih tunut kaamoksen syvien värisävyjen hetkeen. Syntyi ikuinen jälki muistojen arkistoon.

Mitä ja missä?

Lommoltunturi sijaitsee noin 28 kilo metrin päässä Muonion keskustasta Pallaksentien varressa. Lommoltunturi on osa Pallas-Yllästunturin kansallis puistoa, ja kesäisin tunturin laitaa kul kee merkitty vaellusreitti. Vaikka Lom moltunturiin ei talvella kulje hoidettua talvipolkua tai latua, se on ehdottomasti yksi upeimmista kaamosajan kohteista.

Pallaksentien varressa on Lommol tunturin parkkipaikka, josta retki on helppo aloittaa. Huomioi, että parkki paikka on hyvin pieni. Mikäli autolle ei ole tilaa, älä pysäköi päätien varteen. Parkkipaikka sijaitsee mäen päällä ja

LOMMOLTUNTURI ON ERINOMAINEN PÄIVÄRETKIKOHDE LYHYEN SIIRTYMÄN JA HELPON SAAVUTETTAVUUDEN ANSIOSTA.

Yön yli retkeilevälle löytyy majoitusta Mustakeron sekä Keimiöjärven autiotu vista. Autiotupien lisäksi Keimiöjärvel tä löytyy vuokratupa ja Mustavaarasta taukopaikkana toimiva umpikota.

tienvarteen pysäköidyt autot aiheutta vat huomattavan liikenneturvallisuus riskin.

Lommoltunturin talviurat muodos tuvat yleensä marras–joulukuun vaih teessa lumitilanteen mukaan. Näitä uria seuraamalla päätyy Lommoltuntu rin huipulle. Toki talvi tarjoaa kulkijalle mahdollisuuden valita omat reitit. Pidä aina huoli, että olet kartalla sijainnistasi.

Alkumatka taittuu metsän keskellä. Upea tykkymetsä antaa ihmeteltävää, ja oksien välissä puikkelehtiessa voi aika ajoin saada virkistävän lumikuuron päälleen. Maasto nousee alkumatkasta loivasti kohti tunturia, ja korkeuskäyriä tutkimalla voi etsiä itselleen sopivan lin jan ylös tunturiin.

Lommoltunturi koostuu kahdesta lakialueesta, Ylilaki ja Alalaki. Yleensä alkutalven hiihtourat nousevat lähes luotisuoraan Lommoltunturin Ylilaelle. Loivempia linjoja voi löytää tunturin län sipuolelta lähempää Alalakea. Lommol tunturin ja erityisesti Ylilaen itäpuoli on

erittäin jyrkkää ja omaa talviaikaan huo mattavan lumivyöryvaaran.

Pian puurajan jälkeen avautuu upea maisema. Pohjois- ja luoteissuunnassa maisemaa hallitsevat Pallas-Ounas tunturien huiput, etelän suunnasta il mestyvät Sammal – ja Keimiötunturit ja itäpuolella avautuu upea Pallasjärvi. Kaiken tämän keskiössä on Lommoltun turi. Maisemapaikka vailla vertaa!

Kaamosaikana retkeen kannattaa varata aikaa, evästä ja lämmintä vaa tetta. Olosuhteet ovat arktiset, mutta kirkkaan pakkaspäivän värit ovat hen keäsalpaavan kauniit. Syvät värit avau tuvat pohjoisen suuntaan, mutta hetki on lyhyt.

Tunturin lakialueita kiertäessä löytyy paljon ihmeteltävää. Suojaisia tauko paikkoja voi etsiä pienten kurujen poh jilta tai tykkypuiden katveesta. Koko la kialue Hevoslaet mukaan lukien tarjoaa todellista Tunturi-Lapin satumaisemaa.

Teksti ja kuva I Timo Veijalainen

MUSTAVAARAN KOTA

Sammaltunturin kupeesta, kynttiläkuusten katveesta löytyy uudenkarhea kota.

Mustavaaran vanha porokämppä poistettiin jo vuosia sitten autiotupakäytöstä, mutta sa malle suunnalle rakennettiin uusi kota, jossa on mukava paistella makkarat ja keittää kah vit. Mustavaaran porokämppä jäi historialli seksi nähtävyyskohteeksi. Se on paliskunnan omistuksessa ja lukittu.

Porokämppä ja uusi kota sijaitsevat Pallas–Jeris-reitin varrella 13 kilometriä Pallakselta ja noin 7 kilometriä Jerikseltä, Mustavaaran ja Sammaltunturin kupeessa. Vieressä koho aa myös upea Lommoltunturi, josta on juttu viereisellä sivulla.

Savu-lehden toimittaja pyörähti kodalle lyhintä reittiä. Pallaksentieltä oli helppo hiih dellä kodalle Mustavaaran alareunaa ja suon laitaa myöten reilussa puolessa tunnissa. La tuja oli marraskuussa vasta pohjattu, mutta silti vastaan tuli neljä perinteisen hiihtäjää. Kodalle saapui myös kaksi kävelijää, jotka oli vat retkeilleet kodalle Pallaksentieltä Musta vaaran huipun kautta. Heillä oli kulunut mat kaan vajaa tunti.

FACTS:

Lommoltunturi fell

– unrivalled among backcountry skiing destinations

“Soft snow, a hard frost and a fleeting gli mpse of deep shades of colour. I will always remember my first skiing trip through pris tine snow drifts to the top of Lommoltun turi fell. Down below it was almost -30°C below zero, and the Arctic Night was only fitfully giving way to a new day dawning. It was still dark outside.

I set out on my skiing trip from the Lom moltunturi fell carpark. As the terrain started to rise, my body temperature was also rising and – thanks to inversion – so did the temperature outside.

There seemed to be no end to the snowladen trees, and skiing uphill while pulling a sledge was hard work. Wiping the sweat from my brow, I glanced backwards for the first time. Then it happened.

The landscape suddenly opened out to wards the Pallas-Ounastunturi fell chain. The morning darkness had been replaced by the deep shades of colour of the Arctic Night. An unforgettable image was recor ded in my memory.“

Lommoltunturi fell is about 28 km from the centre of Mu onio along the road to Pallas. Lommoltunturi fell is in the Pallas-Yllästunturi National Park, and in summer there is a hiking trail along the edge of the fell. Although there is no maintained path or ski trail in winter to Lommoltunturi fell, it is undoubtedly one of the most spectacular routes.

The Lommoltunturi car park is next to the Pallas road, and is a good place to set out from. Note that the carpark is very small. Please do not park on the main road, as this poses a significant road safety risk.

You can reach the top of Lommoltunturi fell by following

Easy to reach, Lommoltunturi fell is an excellent destination for day trips. For those staying longer, there are various cabins to stay at Mustakero and Lake Keimiöjärvi, and a wooden ’kota’ refuge at Mustavaara.

Lommoltunturi fell Altitude: 574 masl

Distances: Muonio: 28 km

Lake Pallasjärvi: 2 km Pallas: 8km Kittilä airport: 65 km Kolari station: 107 km

the winter tracks. The trail starts off through the forest, and the terrain rises gradually towards the fell. A suitable route up can be found by examining the altitude curves. Lommol tunturi fell has two peaks, Upper peak and Lower peak. The ski tracks in early winter lead in almost a straight line to the Upper peak. There are more gradual ascent trails on the west side of the fell and closer to Lower peak. The eastern ap proaches, especially east of Upper peak, are extremely steep and there is a considerable risk of avalanches in winter.

Soon after passing the tree line, splendid scenery unfolds before our very eyes. The Pallas-Ounastunturi fell peaks dominate the landscape to the north and east. Sammal and Keimiötunturi fells appear from the south, and the beautiful Lake Pallasjärvi is revealed in the east. In the centre of this panorama is Lommoltunturi fell itself.

During the Arctic nights, take your time on this trip and re member to take enough provisions and warm clothing. The conditions may be Arctic, but a tour around the fell peaks offers plenty of wonderful views, and the colours on a clear frosty day are breathtakingly beautiful. Sheltered rest stops can be found at the bottom of small ravines or under snowloaded trees. The entire peak area, including the Hevoslaki peaks, offer a panorama of the truly enchanting Fell Lapland scenery.

A demanding ascent rewarded by stupendous scenery

Kartta kouraan ja retkelle!

01TAMMIKÄMPPÄ

Muonion alueen yrityksissä myy dään 10 euron hintaista ulkoilukart taa, josta löydät kattavasti hiihtola dut ja kelkkareitit sekä niiden varsilla sijaitsevat kodat ja laavut. Karttoihin on myös merkitty parkkipaikat. Älä jätä autoa paikkoihin, jotka eivät ole sallittuja parkkeeraamiseen. Reittejä

on Muonion keskustan tuntumasta ja Olostunturin ympäriltä aina Pal lastunturille saakka. Ajantasaisim mat tiedot alueen hiihtolatujen ja moottorikelkkareitistön ylläpitoti lanteesta löydät sähköisestä kartta palvelusta osoitteesta www.infogis. fi/muonio.

Tammikämppä on mukava lähikohde lapsiperheille – tai kenelle ta hansa. Lyhimmillään Tammikämpälle hiihtää pari kilometriä, mutta pitkän lenkin ystävä voi yhdistää vaikka hiihdon Olostunturin ympäri. Autiotuvaksi luokitellun Tammikämpän lisäksi pihassa on puuvaja, kuivakäymälä ja ulkotulipaikka, joka tosin saattaa talven myötä hau tautua hankeen. Kämpässä on kamina, pirttipöytäkalustus ja laveri. Tupaan saa tuoda koiria, mutta vain muiden tuvan käyttäjien suos tumuksella.

TAIVASKERO

Jokaisen Pallaksen kävijän ykkös kohde on tietenkin Taivaskero. Taivaskero on Pallastunturin kor kein huippu, joka nousee 809,1 metrin korkeuteen. Taivaskerolla sytytettiin olympiatuli vuonna 1952. Tästä on muistona kivinen laatta tunturin huipulla.

The favourite attraction for visitors to Pallas is natu rally Taivaskero. Rising to a height of 809.1 metres, it is the highest peak at Pallas tunturi. The Olympic flame was lit at Taivaskero in 1952, and there is a stone plaque to commemorate this at the very top. Taivaskero is easy to reach from the Pallas Ho tel.

PALLAS OLOS MUONIO

Please note that snow condi tions always affect access to the trails and fell peak areas. Even a trodden path can disappear after a single snowstorm. Al ways take a map, snacks and warm clothing with you. With skis and snowshoes you can move forward without sinking deep into the snowdrifts.

Huomaathan, että lumitilan ne vaikuttaa aina kulkemi seen reiteillä ja tunturialueil la. Tamppaantunutkin polku saattaa kadota yhden lumi myräkän myötä. Varustaudu aina kartalla, eväillä ja läm pimällä vaatetuksella. Suksin ja lumikengin voit kulkea up poamatta hankeen.

SÄRKITUNTURI

Huippusuosittu Särkitunturi on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Talven mittaan Särkitun turiin tamppaantuu kenkäisin kuljettava polku. Lumikengillä ja suksilla voi kulkea omia reittejä. Jos ei jaksa kivuta huipulle, kannattaa pysähtyä Särkijärven uusitulle parkkipai kalle. Järven puolelta on harvennettu metsää, jonka ansiosta parkkipaikalta aukeaa upea näkymä kohti Pallastuntureita. Tässä on muuten yksi helpoimmin saavutettavista revon tulikuvauspaikoista.

Särkitunturi fell is very popular due to its beautiful scenery all year round. As winter progresses, the number of people walking the trail to Särkitunturi help to compress the snow into a firm base that will let people walk along it in normal shoes. Those with skis and snowshoes have other routes to choose from.

Pallastunturin luontokeskuksen ovet pysyvät kiinni

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Suomen vanhin luontokeskus suljettiin toukokuun alussa remontin vuoksi. Luontokeskus oli tarkoitus uudistaa rakenteiltaan ja sisätiloiltaan, ja siirtyä lämmityksessä maalämpöön. Työn edetessä raken nuksen ongelmat ovat kuitenkin paljastuneet niin mittaviksi, ettei suunniteltu remontti riitä. Luonto keskus ei siis avaakaan ovia vuoden 2023 alussa.

“Olimme varautuneet merkittävään saneerauk seen, mutta toimenpiteiden laajuus ja kustannuk set ylittivät varaukset. Nyt pitää ottaa aikalisä”, puistonjohtaja Pekka Sulkava kertoi Metsähalli tuksen tiedotteessa syyskuussa.

“Tavoitteenamme on, että Metsähallituksen Luontopalvelujen asiakaspalvelu Pallastunturilla jatkuu. Seuraavaksi käymme läpi vaihtoehtoja, mi ten ja missä tiloissa asiakaspalvelua voisi jatkossa toteuttaa”, Sulkava jatkoi.

Asiakaspalvelun tavoittaa arkipäivisin puhe limitse ja sähköpostitse. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta luontoon.fi.

Pallastunturi Visitor Centre closed for the time being

Situated in the Pallas-Yllästunturintunturi National Park, Finland’s oldest visitor cen tre was closed for renovation last May. The plan was to renew its structural elements and interiors, and install a geothermal heating system. However as work pro gressed, the structural problems proved to be so serious that the original renovation plans were no longer practical. As a result, the Visitor Centre will not reopen its doors in early 2023. Contact the Visitor centre on weekdays by phone or e-mail, or go to the website at luontoon.fi for more details.

Teksti I Satu Renko

Tammikämppä cabin is a pleasant spot for both families and other visitors. The most direct ski track to Tammikämppä is only 2 km long, but those who prefer longer excursions could combine it with the ski trail around Olostunturi fell. Although classified as a wilderness hut, Tammikämppä also has a woodshed, outhouse and campfire site, which may be buried under the snow at times. Inside the cabin there is also a stove, dining table and bunk beds.

@savulehti Savu-lehti

LUKIJA

Kiitos, että tutustuit kaikkien aikojen ensimmäiseen Savu-lehteen. Mitä pidit? Mistä sinä haluaisit lukea seuraavasta Savusta? Onko mielessäsi loistava juttuaihe – pieni tai iso? Kerro meille!

MAINOSTAJA

Haluatko näkyä seuraavassa Savussa? Varaa paikkasi jo nyt (ilmoitukset@savulehti.com / 050 301 7181) Seuraava lehti ilmestyy tammikuun lopulla. Näköislehti maksutta: www.savulehti.com / www.arcticlaplandtimes.com

Lähiretkeilykohde: Puthaanrannan lintutorni ja laavu. Käänny Puthaanran nantietä keskustasta tultaessa heti rauta kaupan jälkeen vasem malle.

Lintutorni sai kaverikseen laavun

Teksti ja kuva I Laura Lantto

Muonion Puthaanrannan lintutorni ja sen lähiympäristö saivat uuden ilmeen talkoovoimin viime kesänä.

Kirkonkylällä sijaitseva huonokun toinen lintutorni kunnostettiin. Muo nionjärven ranta raivattiin tornin läheisyydestä, ja lintutornille vievää hiekkatietä parannettiin. Tornin lä helle, pienen metsän reunaan raken nettiin laavu.

Muonion lapset ja nuoret ry:n puheenjohtaja Katja Muotka iloit see viihtyisästä rannasta. Hän toimi päävastaavana Maaseutu Minttiin -nimisessä Leader-hankkeessa, jon ka puitteissa lintutornin ranta heräsi uuteen kukoistukseen.

“Saatiin kunnostettua lintutorni paremmaksi kuin ajateltiin”, Muotka kehaisee.

Talkooväki puhdisti maalipintoja

ja maalasi tornia. Väriä oli kuiten kin vaikea saada tarttumaan spraymaalilla töhrittyihin kohtiin. Niinpä heräsi ajatus sotkujen peittämisestä. Lahjoituksena saadut opetustaulut koristavatkin nyt lintutornin yläta santeen seinää.

Lintutornin huonokuntoinen katto sekä osa rappusista uusittiin koko naan.

“Täällä käy paljon myös ulkopaik kakuntalaisia ja ulkomaalaisia lintu harrastajia, linja-autollakin. Täältä voi nähdä hyvinkin harvinaisia muut tolintuja”, Muotka kertoo.

Nykyään lintutornin rannassa on luontevaa viettää aikaa enemmän kin. Alue palvelee kaikkia, sillä perille asti pääsee autolla. Tornilta on mat kaa vastarakennetulle laavulle vain parikymmentä metriä.

Katja Muotka vinkkaa, että omat polttopuut kannattaa ottaa mukaan laavulle. Nyt, kun rannan pajut on rai vattu pois, näkymä laavulta järvelle aukeaa esteettömästi. Muotka istuu laavulla ja ihailee maisemaa.

“Tämä on kuin pieni satumetsä”, hän huokaa.

Laavun ympärillä metsässä kasvaa Muotkan havaintojen mukaan yllät tävän monta puulajia. Sorsia, telkkiä ja pikkulintuja odotetaan pesimään puihin kiinnitettyihin linnunpönttöi hin. Myös saaren heinikkoon laitet tuun keinosorsanpesään toivotaan asukkaita, joita on hyvä katsella lin tutornista.

Katja Muotka kertoo, että lintutornilla käy paljon paikallisia mutta myös matkailijoita – välillä linja-autollakin.

SEURAA MEITÄ SOMESSA

Hetta-Pallas-reitistä tulee roskaton

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Hetta–Pallasreitistä tulee virallisesti roskaton vuonna 2023. Jatkossa tuvilta tai taukopaikoilta ei enää löydy jäteastioita, vaan Metsähallitus kannustaa retkei lijöitä retkeilemään roskattomasti.

Hyvällä suunnittelulla retkellä syntyvän roskan määrän voi minimoida. Omassa repussa mahdolli set roskat kulkeutuvat pienimmällä kuormituksella pois maastosta. Mahdolliset roskat voi tuoda luon

tokeskusten ekopisteisiin. Roskaton retkeily ei ole uusi asia, vaan siitä on puhuttu ja sitä on pyritty edistämään jo vuosikym meniä. Monissa eteläisen Suomen kansallispuis toissa ei reiteillä eikä tulentekopaikoilla ole jäteas tioita, vaan jätteet tuodaan repussa ekopisteisiin. Myös Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa osa matkailukeskusten lähellä olevista kohteista on jo roskattomia.

Matkailuinfo avasi ovensa Muonion keskustassa

Luoteis-Lapin Matkailuyhdistys muutti marraskuussa kunnan talolta Muonion kylän keskustaan, osoitteeseen Puthaanran nantie 2 B. Saman katon alle siirtyi myös matkailuyhdistyksen hallinnoima digitaalisten matkailupalveluiden hanke. Tila toimii samalla matkailuinfona.

KUURA-PUOTI

Paikallisten kädentaitajien myymälä matkailuinfossa

Muonion keskustan uudesta matkailuinfosta löy tyy muutakin kuin vain tietoa: paikallisten käden taitajien yhteinen Kuura-puoti.

Riikka Ahonen ja Meri Linna olivat marraskuun lopulla viimeistelmässä myyntitiloja.

”Kyllä me tietenkin jo kovasti odotamme talven asiakkaita, kansainvälistäkin porukkaa. Täällä saa kuitenkin aika hyvän kurkistuksen Muonion eri alan osaajiin”, naiset toteavat.

Linna nostelee esille pitkiä, herkullisen värisiä neulehuivejaan, Ahonen on jo asetellut pöydälle noitarumpunsa, kierrätyshuopatuotteensa ja pa kuriteensä.

”Opiskelen luonnontuotejalostajaksi ja -neu vojaksi. Pakuri on päätuotteeni, koska se on ihan uskomaton luonnon oma antioksidantti. Siinä on todella paljon hyvää. Teen pakurista rouhetta ja jatkossa myös voidetta”, Ahonen kertoo.

Ahosen opinnot ovat loppusuoralla. Hänen ta voin moni muukin myyjistä opiskelee Lappiassa. Suurimmalla osalla on kuitenkin jo oma yritys ja kokemusta omalta alaltaan.

Ahosen ja Linnan tuotteiden lisäksi myynnis sä on monenlaisia herkkuja hilloista siirappeihin,

vaatteita ja asusteita, vaappuja ja uistimia, kera miikkatuotteita ja poronlihatuotteita.

Myymälässä päivystetään sen mukaan, kuka milloinkin ennättää paikalle. Myyjät auttelevat tarpeen vaatiessa matkailuinfossa ja Luoteis-Lapin Matkailuyhdistys puolestaan voi rahastaa asiak kaita, jos kukaan myyjistä ei satu olemaan paikalla.

”Yhdessä tämä onnistuu. Yhdelle käsityöyrit täjälle tällainen myyntitila olisi liian kallis. Nyt pystymme kukin pienellä panostuksella pitämään omaa kauppaa pystyssä.”

Nyt on aika nauttia talviliikunnasta!

MUONIO VILLAGE HALL

Christmas Cheer 12–17 December

Our Christmas Cheer is open at Muonio village hall between 12–17 December, weekdays 12.00–18.00 hrs, Sat 10.00–17.00 hrs

PLAY YOUR PART

Hetta-Pallas trail free of rubbish

The Hetta-Pallas trail in the PallasYllästunturi National Park will offi cially become rubbish-free in 2023. From then on there will be no rubbi sh bins in cabins or at campfire sites, as Metsähallitus (Forestry Agency) will encourage people to hike rub

bish-free. With careful planning, the amount of rubbish can be mini mised. Taking your waste back with you ensures that as little as possible is left behind. You can leave all pos sible waste at the Eco-points in the Nature Centres.

“Sijainti on todella hyvä, keskellä kylää. Tänne on helppo löy tää. APyrimme pitämään matkailuneuvontaa avoinna arkipäivi sin”, matkailupäällikkö Laura Hokajärvi kertoo. Aiemmin matkailuinfo toimi Kielassa, joka on sittemmin suljettu. Sen jälkeen esitepistettä on pidetty Seolla.

“Nyt kaikki alueen yritykset voivat tuoda meille tänne esittei tään. Täällä on yhteinen ilmoitustaulupaikka”, Hokajärvi vinkkaa.

Matkailuneuvonnan tavoittaa myös sähköpostitse osoittees ta info@muonio.fi ja numerosta 040 585 1864. Matkailutietoa Muoniosta on koottu verkkosivuille osoitteeseen discovermuo nio.fi.

MUONION KYLÄPIRTILLÄ Joulutunnelmaa 12.–17. joulukuuta

Koko Kansan Joulupirt ti on avoinna Muonion kyläpirtillä 12.–17. jou lukuuta arkipäivinä kel lo 12–18 ja lauantaina kello 10–17. Lisätietoja Muonion lapset ja nuo ret ry, Katja Muotka, 040 419 2360.

Joko olet löytänyt pulkan, luistimet, sukset tai potkurin varastosta? Nyt on aika nauttia talvises ta menosta! Valitse sinulle sopivimmat liikkumi sen tavat välineillä tai ilman ja lähde ulkoilemaan. Nappaa kuvia tyyleistäsi liikkua talvikuukausina ja

MUONIO INFO

Tourist Info opened its doors in Muonio

In November, the NW Lapland Tourist Asso ciation moved from the council offices to the centre of Muonio, address: Puthaanrannantie 2 B. The Tourist Info office is also located in the same building.

”Being right in the middle of the village, it’s well situated and easy to find. At first we will open the Tourist Info on weekdays”, explains tourism manager Laura Hokajärvi.

Contact details for Muonio Tourist Info by e-mail to: info@muonio.fi, phone us on 040 585 1864 or browse our website at: disco vermuonio.fi

jaa niitä haasteen aikana (1.12.2022–28.2.2023) Instagramissa tai Facebookissa #MuonionLumilla. Suurinta iloa ja talviliikkumisen inspiraatiota ympärilleen jakaneet kuvat palkitaan. Lähdetään kaikki lumelle liikkumaan!

CHALLENGE

Now it’s time to enjoy some winter activities!

Have you got your toboggans, ice skates, skis or kick sleds out of storage yet? Now is the hour to sample some winter action. Choose what suits you best, with or wit hout equipment, and head off outdoors.

Take some shots of your personalised winter style trends and send them to #MuonionLumilla on Instagram or Face book between 1 December 2022 and 28 February 2023. Prizes will be awarded for the most inspirational and snowy trending images out there.

So get out there into all that snowiness and make this a winter to remember!

Muonion ja Enontekiön matkailumarkkinointiin haetaan voimaa yhteisestä yhtiöstä

Joukko yrittäjiä ja kuntien ja yhdistysten edustajia kokoontui marraskuun lopulla Särkijärven Majoilla Muoniossa miet timään, miten kahden matkailualueen markkinointiponnistukset voisi yhdistää.

Enontekiön kunnanjohtaja Samuli Mikkola esitteli keskustelun pohjaksi kuntien yhteisen ehdotuksen alueorga nisaatiomallista. Tavoitteena on luoda tulevan kevään aikana yhtiöjärjestys uu delle osakeyhtiömuotoiselle organisaa tiolle. Jos yhteinen sävel löytyy, toiminta voitaisiin aloittaa jo kesällä 2023.

“Organisaatiota vetäisivät yritykset ja päätäntävalta olisi yrityksillä. Kaikki alueen yritykset olisivat tervetulleita mukaan ja kokisivat, että pystyvät luot tamaan organisaatioon edunvalvonnan ja koko alueen kasvun ja kehityksen tuki jana”, Mikkola tiivisti esityksen johtoaja tusta.

Molemmat kunnat ovat sitoutuneet tukemaan uuden organisaation toimin taa. Yhtiön kokonaisrahoitus olisi alkuun 140 000 euroa. Potti kasattaisiin osakeja jäsenmaksuista.

”Mitä tulee osakepääomaan, ei ole tarkoitus, että kenellä on eniten rahaa, se saa eniten osakkeita. Jokaiselle olisi yksi osake. Esimerkiksi Inarissa osakkaat maksavat lisäksi vuosittaista jäsenmak sua, joka perustuu liikevaihtoon. Isot maksavat enemmän kuin pienet, kaikki suhteessa omiin resursseihinsa”, Mikkola kuvaili.

Nykyisellään kunnissa on hyvin erilai set rahoitusmallit matkailumarkkinoin

nissa. Enontekiöllä toimii matkailuyritys ten yhteenliittymä Mary, jossa kunnalla on vahva rooli rahoittajana ja vetäjänä. Muoniossa matkailumarkkinointia tekee Luoteis-Lapin matkailuyhdistys ry, jossa on 69 jäsenyritystä.

Esitys uudesta yhteistyömuodosta sai kannatusta molempien kuntien alueelta. ”Kahden alueorganisaation yhdistymi sestä on puhuttu jo vuosia. Annan kaiken tukeni tälle, ja teen töitä sen eteen, että yhdistyminen tulisi tapahtumaan”, VeliMatti Hettula Tunturi-Lapin Kehityk sestä sanoi.

”Esitykseen on helppo yhtyä. Yhteinen organisaatio on ainoa tapa, miten kaksi aluetta pääsee tulevaisuudessa eteen päin”, yleisöstä todettiin.

Suurinta keskustelua herättivät kiertä vä puheenjohtajuus ja hallituspaikkojen jakaminen. Osa näki, että yhteiseen hii leen puhaltaminen onnistuu, vaikka halli tuspaikat eivät jakaantuisi tasan kuntien kesken, osa taas koki, että yrittäjien on helpompi sitoutua yhtiöön, jos hallitus paikkajaossa noudatetaan kuntien välis tä tasapuolisuutta.

Keskustelua jatketaan vuodenvaih teen jälkeen. Sitä ennen asiaa käsitellään molempien kuntien alueorganisaatioissa ja kunnanhallituksissa. Muonion kehittä mispäällikkö Kaisa Kylä-Kaila muistutti, että on myös kaiveltava tahtotila yrityk sistä – ilman yrittäjien tukea on turha edetä.

Taksi Hirsikangas

Taksi Hirsikangas

MUONION TAKSIPALVELU

MUONION TAKSIPALVELU

Tilava, turvallinen ja edullinen taksipalvelu 1–8 hengelle.

Tilava, turvallinen ja edullinen taksipalvelu 1–8 hengelle.

Tarjoamme laadukasta kuljetusta puhtaassa ja siistissä taksissa Muoniossa ja lähialueilla.

Tarjoamme laadukasta kuljetusta puhtaassa ja siistissä taksissa Muoniossa ja lähialueilla.

Olemme Metsähallituksen yhteis työkumppani. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston käyttäjät saavat palveluistamme alennuksia sekä edulliset kiinteät reittihinnat. Autoissamme on myös pyörätuolija paarivarusteet.

Olemme Metsähallituksen yhteis työkumppani. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston käyttäjät saavat palveluistamme alennuksia sekä edulliset kiinteät reittihinnat. Autoissamme on myös pyörätuolija paarivarusteet.

Kutsutaksi on joustava ja edullinen jatkoyhteys Kolarin rautatieasemalta Muonioon ja muualle Tunturi-Lappiin.

Varaa ennakkoon viimeistään junavuoroa edeltävänä iltana klo 18 soittamalla 0400 793 112, sähköpostitse taksi@taksimuonio.fi tai Matkahuollon kautta matkahuolto.fi

Kutsutaksi on joustava ja edullinen jatkoyhteys Kolarin rautatieasemalta Muonioon ja muualle Tunturi-Lappiin. Varaa ennakkoon viimeistään junavuoroa edeltävänä iltana klo 18 soittamalla 0400 793 112, sähköpostitse taksi@taksimuonio.fi tai Matkahuollon kautta matkahuolto.fi

Mikäli tarvitset Kelataksia, soita ensin meille ja varaa itsellesi sopiva auto. Saat juuri sellaisen auton ja kuljettajan kuin toivot. Kalustostamme löytyy autot jokaiseen tarpeeseen. Auto kannattaa varata ajoissa. Silloin Kelakyyti tulee aina ajallaan. Lähikyydin (Kelataksi) tilausnumero: 0800 05154

Mikäli tarvitset Kelataksia, soita ensin meille ja varaa itsellesi sopiva auto. Saat juuri sellaisen auton ja kuljettajan kuin toivot. Kalustostamme löytyy autot jokaiseen tarpeeseen. Auto kannattaa varata ajoissa. Silloin Kelakyyti tulee aina ajallaan. Lähikyydin (Kelataksi) tilausnumero: 0800 05154

Kutsutaksi Muonio–Kolari–Muonio

Teksti ja kuva I Satu Renko

Särkijärven Majoilla keskusteltiin, miten kaksi kuntaa voisi yhdistää matkailumarkkinointinsa.

Ennätystalvi edessä? Enontekiön ja Kittilän lentokentillä vilkas joulusesonki

Muonioon virtaa lentäviä matkustajia molem mista naapurikunnista, Kittilästä ja Enonte kiöltä. Enontekiön lentoasemalta tulee Muonion keskustaan matkaa himpun alle 70 kilometriä ja Kittilästä himpun päälle 70 kilometriä. Savulehti soitti molemmille asemille ja kyseli kuulu miset joulusesongin alla.

Enontekiön lentoasema, toimitusjohtaja Marko Halla “Talvikauden käynnistäminen on aina jännää. Kun en simmäinen kone tuli eilen laskuun, kaikilla oli suut aika isossa hymyssä. Meillä on reilut 90 lentoa sesongin aikana. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. Jou lukuu on vauhdikas, joka päivä useita lentoja. Joulun jälkeen tahti rauhoittuu”, toimitusjohtaja Marko Halla kertoo.

Enontekiön kunta ja Finavia allekirjoittivat vuoden 2020 marraskuussa sopimuksen, jonka myötä Enon tekiön lentoasema siirtyi kunnan omistukseen hei näkuussa 2021. Enontekiön kunnan tavoitteena oli turvata lentoaseman ja matkailun tulevaisuus seuraa viksi 15–20 vuodeksi.

“Tätä voisi kuvailla koko kylän yhteishankkeeksi. Aika moni kyläläinen on jossain kohtaa ollut tai tulee olemaan töissä lentokentällä, suoraan tai välillisesti.”

Ympärivuotisia työpaikkoja lentoasema ei pysty vielä tarjoamaan, mutta sesonkia on saatu venytettyä pätkä kerrallaan.

“Lentoja tulee nyt maaliskuun puoliväliin saakka, mikä on pari viikkoa pidemmälle kuin viime keväänä. Sesonkia saadaan kasvatettua myös kursseilla, joita järjestämme sekä omiin että muiden tarpeisiin. Kurs seiltamme on lähtenyt työntekijöitä esimerkiksi Iva loon ja Kittilään.”

Kesäisin kenttä on operointivalmiudessa – säännöl listä lentoliikennettä ei ole, vielä.

“Meillä on menossa ilmailun tulevaisuuden kehittä miseen liittyvä hanke, jossa on kaksi päälinjaa. Toinen on pohjoisen alueen poikittainen reittiliikenne ja sen mahdollistaminen sähkölentokoneilla, toinen on mie hittämättömien ilma-alusten testaaminen ja kehittä minen.”

Viime keväänä uutisoitiin, että sähkölentokoneyh teyksiä testattaisiin jo syksyllä 2022. Ensimmäiset reitit olisi lennetty Rovaniemelle ja Norjan Tromssaan.

“Lentokonevalmistajat ovat puskeneet sähkölen tokoneiden valmistamista parilla vuodella eteenpäin, ei ollut realismia lähteä tälle syksylle testaamaan. Tarkoituksena on kuitenkin lähteä pyörittämään poi kittaista liikennettä sellaisilla teknisillä ratkaisuilla, joita on jo olemassa, turbiini- tai mäntälentokoneilla.

Sähköisen lentokoneen voi kytkeä siihen sitten myö hemmin. ”

Aikataulua uusille reittiavauksille Marko Halla ei uskalla luvata.

“Henkilökohtaisesti ajattelen, ettei se voi hirvittä vän kaukana olla, mutta parempi, etten sano ääneen mitään.”

Kittilän lentoasema, lentoasemapäällikkö Jonna Pietilä

Finavia palkitsi lokakuussa Kittilän lentoaseman vuo den 2021 lentoasemana. Finavia on vuosina 2014–2020 investoinut Lapin lentoasemin kehittämiseen 100 miljoonaa euroa. Kittilän lentoasemalla Finavia laajensi tiloja, kehitti palveluita ja nosti kapasiteettia. Muun muassa matkatavarankäsittelyn, lähtöselvityk sen ja passitarkastuksen tilat ja palvelut paranivat en tisestään. Lisäksi rakennettiin kaksi uutta rullaustietä ja uusia lentokoneiden pysäköintipaikkoja.

Kittilän lentokenttä toimii ympärivuotisesti, mutta silti joulusesonkiin valmistautuminen on omanlaisen sa rutistus.

“Kovin hektistä se on aina. Pelkästään talven tulo aiheuttaa toimenpiteitä, kun kiitoteillä on oltava lähes kesäkeli. Venymistä vaaditaan moneen suuntaan. On paljon asiakkaita, touhua, meteliä ja hälinää”, lentoase mapäällikkö Jonna Pietilä toteaa.

Kittilän lentoasemalla aloitettiin joulusesongin rek rytoinnit jo heinäkuun lopussa.

“Syksy kuluu rekrytoinneissa ja perehdyttämisessä. Aikaisempaa kokemusta ei vaadita, koulutamme teh täviin.”

Joulun ensimmäiset tilauslennot laskeutuivat Kit tilään perjantaina 25. marraskuuta, molemmat saa puivat Dublinista. Kittilän joululennoista suurin osa tulee Iso-Britanniasta, mutta mukaan mahtuu myös iso joukko lentoja Keski-Euroopasta.

“Olemme arvioineet, että Lapin joululentoihin tulisi kasvua 10 prosenttia, mutta emme spekuloi tarkoilla määrillä. Lennoissa on palattu koronaa edeltävälle ta solle ja vähän ylikin.”

on ruokaa

S-MARKET MUONIO, Puthaanrannantie 4

Teksti I Satu Renko

Kuva I Jari Rantapelkonen

Kuvassa Enontekiön lentoaseman toimitusjohtaja Marko Halla.

Busy Christmas season at Enontekiö and Kittilä airports

Air travellers reach their final destina tion in Muonio via both its neighbours Kittilä and Enontekiö. The distance from Enontekiö airport to the centre of Muonio is just under 70 km, and from Kittilä airport it’s a little over 70 km. We here at the Times called up both airports to ask them how the Christmas season is shaping up.

Enontekiö airport, Managing Director

Marko Halla

“The start of the winter season is al ways exciting. After the first flight ar rived yesterday, all the passengers were happy and smiling. We expect about 90 flights during this season, and that’s more than ever before. December is always busy with several flights daily. After Christmas it quietens down some what.”

In March 2020, Enontekiö council and Finavia signed an agreement that transferred the ownership of Enontekiö airport to the council in July 2021. Enontekiö council aims to ensure the future of both tourism and the airport over the next 15 to 20 years.

“We could call this a joint project for the whole community. In one way or another, many villagers have been or will be employed at the airport.”

At the moment the airport cannot of fer any year-round jobs, but the flight season has been extended little by little.

“For now, flights will continue until mid-March, which is two weeks longer than last year.”

Kittilä airport, Airport Manager Jonna Pietilä

In October 2021, Finavia presented Kittilä airport with the “Airport of the Year” award. This was thanks to its en larged facilities, improved services and increased capacity, such as in the bag gage handling areas and check-in facili ties. Two new taxiing runways and air craft parking areas have also been built.

Although Kittilä airport is opera tional all year round, preparing for the Christmas season presents its own par ticular challenges.

“It’s always so hectic. The arrival of winter in itself keeps us busy, as the runways have to be maintained almost to Summer standards. We have to be flexible in every way possible, what with so many customers and so much to do in all the hustle and bustle.”

The first Christmas charter flights were due to land at Kittilä on Friday 25 November, both having arrived from Dublin. Most of Kittilä’s Christmas flights start from the UK, but many pas sengers will also arrive from Central Europe.

“We estimate that the number of Christmas flights to Lapland will in crease by about 10%, but we cannot be more specific than that. The total figures seem to have returned to preCovid levels, and are perhaps slightly better.”

Cosy and comfortable accommodation by the shores of Lake Särkijärvi, in the midst of the National Park.

info@sarkijarvenmajat.fi

+358 400 905 863

sarkijarvenmajat.fi

Vastaa ja

vaikuta PallasYllästunturin kansallispuiston tulevaisuuteen

Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut on aloittanut Pallas–Yllästunturin kansal lispuiston hoidon ja käytön suunnittelun. Luontopalvelut kerää parhaillaan retkeilijöiltä ja alueen asukkailta mielipitei tä, miten Pallas–Yllästunturin kansallispuistoa pitäisi kehit tää seuraavan 15 vuoden aikana. Luontopal velut toivoo mielipiteitä esimerkiksi siitä, mil lä reiteillä on ruuhkaa tai vaarallisia paikkoja, onko tarpeettomia reittejä tai taukopaikkoja ja miten reittien yhteiskäyttö on sujunut.

Kuka tahansa voi kertoa mietteitään osal listumalla kyselyyn osoitteessa luontoon.fi. Kysely on suomeksi. Aikaa vastaamiseen ku luu 10–20 minuuttia. Kyselyyn on helpointa vastata tietokoneella tai tabletilla, mutta ky sely toimii myös älypuhelimessa.

Kirjallista palautetta tai kehittämisehdo tuksia voi toimittaa postitse tai sähköpos titse suunnitelman tekijöille osoitteeseen kirjaamo@metsa.fi tai kirjeitse osoitteeseen Metsähallitus/Kirjaamo, PL 94, 01301 Van taa. Mainitse otsikossa Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, palaute.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston edel

linen hoito- ja käyttösuunni telma valmistui vuonna 2008.

Reilussa vuosikymmenessä Pallas-Yllästunturin kansal lispuiston kävijämäärät ovat kasvaneet huomattavasti, eikä vanha suunnitelma enää vastaa nykypäivän tarpeisiin.

Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoite on sovittaa yhteen luonnonsuojelu, virkistyskäyttö ja muu käyttö Suomen suosi tuimman kansallispuiston, Pallas–Yllästuntu rin alueella.

Tärkeitä tavoitteita ovat alueen luonnonti laisten metsien, soiden ja tuntureiden luon nontilaisuuden sekä lajien elinvoimaisuuden säilyttäminen ja parantaminen, kestävän matkailukäytön, luonto-opastuksen ja ympä ristökasvatuksen kehittäminen, paikallisten asukkaiden luonnonkäytön huomioiminen, saamelaiskulttuurin edellytysten turvaami nen ja myös tutkimuskäytön edellytysten turvaaminen.

Suunnitelmaluonnos valmistuu vuonna 2023. Palautteiden ja lausuntojen aiheut tamat muutokset käsitellään, suunnitelma viimeistellään ja lähetetään ympäristöminis teriön vahvistettavaksi.

LUONNOSTAAN ONNELLINEN MUONIO

Länsi-Lapin Muoniossa sinua odottavat yli 20 tunturia ja keroa, yli 200 erikokoista järveä, 8 vuodenaikaa, maa ilman puhtain ilma ja aito lappilainen elämänmeno mo nipuolisine palveluineen. Pysähdy aistimaan. Discover Muonio on apunasi, kun suunnittelet Lapin lomaasi.

HAPPY BY NATURE

There are over 20 fells, over 200 lakes, 8 seasons and the cleanest air in the world. Allow yourself to fall into the slow pace of Finnish Lapland. Discover Muonio is here to help you plan the best holiday in Lapland, Finland.

512 512 p

Muonion matkailuneuvonta

Muonio Tourist Information Center Puthaanrannantie 2B, Muonio

+358 40 585 1864

Kotoisan mukavaa majoittumista Särkijärven rannalla, kansallispuiston syleilyssä ympäri vuoden.

Latujen

huolto käynnistyi marraskuussa, kelkkareitit odottavat

lunta

Oloksen ensilumenladulla sivakoi tiin tuttuun tapaan jo lokakuussa, mutta luonnonlumilatujakin on jo päästy huoltamaan. Heikko lumi tilanne on kuitenkin vaikeuttanut latujen ajamista. Kirkonkylälle on

voitu ajaa vasta pohjat, koska möyk kyinen pinta kaipaisi vielä ainakin 10 senttiä lisää lunta. Pekka Veisto Muonion Paanat ry:stä kertoo, että kaikilla laduilla on vielä vähän ongel mia.

“En lähtisi parhailla suksilla”, hän toteaa.

Moottorikelkkareitit kaipaavat vielä latuja reilummin lunta. Pohjia päästään tekemään vasta, kun lunta on 30 senttimetriä.

Reittihuoltotilanne löytyy ajan tasaisena osoitteesta www.infogis. fi/muonio. Muoniossa on tällä talvi kaudella hoidon piirissä kelkkareit tejä reilut 200 kilometriä ja latuja noin 120–150 kilometriä.

Oloksella lasketaan jo, myös Snow Park käytössä

Muonion Olostunturilla startattiin talvikausi 1. joulukuuta. Rinteitä on käytössä alkuun kaksi. Nuorten las kijoiden suosima Snow Park saatiin ensimmäistä kertaa auki heti, kun kausi alkoi.

Lisää rinteitä aukeaa, kun lumi tilanne paranee. Kaikki kymmenen rinnettä ja neljä hissiä on käytettä vissä viimeistään helmikuussa vii kolla 7.

Skiing again at Olos, and Snow Park is also open

The winter season at Olostun turi in Muonio began on 1 De cember. Two slopes are in use at first. Popular with younger skiers, the Snow Park was opened as soon as the season had begun.

More slopes will open as the snow conditions improve. All ten slopes and four lifts will be open by mid-February.

Ski trail grooming began in November, snowmobile trails still awaiting snow

As usual, the first ski tracks at Olos were groomed with artificial snow in October, but natural snow track maintenance has already begun. However, poor snow conditions make the tracks difficult to ski. In the village, only the track base has been cleared, as the rough surface could do with at least 10 cm more snow. Pekka Veisto from the Muo nion Paanat team says that there are still some problems with all the tracks.

“I wouldn’t go out skiing on my best skis,” he says. The snowmobile trails need even more snow than the ski tracks. They can only be groomed when there is at least 30 cm of snow. For the latest trail maintenance info, go to www. infogis.fi/muonio. This winter sea son, Muonio will have more than 200 km of maintained snowmobile trails and 120-150 km of groomed XC ski tracks.

Ratsain

Lapin luontoon Ylläksellä! Trailriding by Icelandic horses!

Year around.

Islanninhevosella ympäri vuoden. Esim. 2 h maastoretki 90 €. Example 2 hours trip 90 €. Soita ja varaa! Ylläksen Vaellushevoset +358 50 436 1921 www.yllaksenvaellushevoset.