Savu-lehti / arctic Lapland Times 05

SAVU M U O N I O N

NEWS & INFO

O M A

L E H T I

savulehti.com

ALSO IN ENGLISH

Sanomalehti, jota tehdään Muonion matkailijoille, vapaa-ajanasukkaille ja paikallisille. Savun sydämessä ovat artikkelit matkailusta ja ulkoilmaelämästä.

Muonio's own local paper, whose heart lies in the travel sector and life in the Great Outdoors!

MATKAILIJA; KAIKKI TIETO, MITÄ TARVITSET

TRAVELLER; ALL THE INFO YOU NEED

Paikallisia palveluita, retkeilyvinkkejä ja luontokohteita.

Local services, outdoor destinations and nature tips.

KEVÄTNUMERO SPRING ISSUE 16.2.2024

05

I

Kuva Satu Renko

Ravintola ja rinteet avoinna päivittäin 17.2.–5.5.

Ruokavaunu avoinna maaliskuusta alkaen.

TA PA H T U M I A PA L L A K S E L L A : 29.3. Maustetytöt | 31.3. Erin | 28.4. Arppa

Luvassa mutkatonta menoa ja rentoa tunnelmaa.

Ruokalistalla pizzoja, burgereita ja muita maukkaita tunturiruokia.

TA PA H T U M I A O LO K S E N P O L A R KO DA S S A : 30.3. Jore Marjaranta.

Showtime n. klo 22. Vapaa pääsy.

5.4. Suvi Teräsniska

Showtime klo 20, ovet auki klo 19.

Permantopaikka 32,50 €, parvipaikka 25 €. Liput: www.lippu.fi

Alakertamme leffateatterissa näytöksiä huhtikuuhun asti!

28.3. Kulinaarinen konsertti

Showtime klo 22.

Liput 25 €.

Astor Piazzollan Buenos Airesin neljä vuodenaikaa -sarja VinoTrion esittämänä kohtaa keittiömestarimme Tero Mäntykankaan suunnitteleman menun. Hinta 85 €, sis. konsertin ja menun. Kattaus klo 19.30. Ennakkovaraukset: +358 16 536 111, olos@laplandhotels.com

31.3. Pietilä & Salomaa duo Iltapäivän ratoksi – vapaa pääsy.

L A P L A N D H OT E L S .C O M / PA L L A S

L A P L A N D H OT E L S .C O M / P O L A R KOTA

+358 16 323 355 | pallas@laplandhotels.com

+358 40 192 8438 | @polarkota

02

SAVU 16.2.2024

TÄ SSÄ NUMEROSSA

PÄ Ä K I R J O I T U S

Rohkeasti kohti pieniä ja suuria seikkailuja Muonio on mainio kunta sekä elää arkea että viettää lomaa. Jututimme tähän lehteen muun muassa kunnanjohtajaa, uusia muoniolaisia, Suuren seikkailun kilpailijoita ja matkailun puuhanaista. Tarkastelimme Muoniota kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi useammalta kantilta.

Edellä mainittu puuhanainen, Tarja Veisto, muistuttaa, että Muonion ainutlaatuisuudesta pitää pitää kiinni – Muonion ei tarvitse olla samanlainen suuri keskus, kuten naapurikuntien Ylläs ja Levi. Muoniosta haetaan jotain muuta.

Viime syksynä Muoniossa kuvattiin Suuri seikkailu -realitysarjaa. Kisa toi erämaahan 16 enemmän ja vähemmän ummikkoa eräjormaa ja eräirmaa – ja ehkä muutaman eräkonkarinkin – kisaamaan siitä, kenellä kantti

04

kestää sekä fyysisesti että henkisesti. Jututimme heistä kaksi, Markus Pöyhösen ja Nina Mikkosen. Heille kummallekin Lapin ruska ja tunturit olivat uusi kokemus. “Olin koko ajan mykistynyt luonnon jylhästä kauneudesta, se liikutti sisintäni”, Mikkonen kommentoi tuntojaan. Olisiko se juuri sitä Tarja Veiston mainitsemaa ainutlaatuisuutta?

Juhlavuoden kunniaksi kunta hakee somekamppanjaansa varten 150 syytä asua Muoniossa. Me Savussa puolestamme kuulisimme mielellämme syitä lomailla Muoniossa. Tässä lehdessä kerromme uuden muoniolaisen tarinan, seuraavassa numerossa voisimme kurkistaa matkailijan tai mökkiläisen Muonio-mietteisiin. Olisitko se sinä? Ota meihin yhteyttä!

Mukavia ja aurinkoisia seikkailuja Muonion kevättalvessa!

Eikö syty? Yhtä ainoaa oikeaa tyyliä nuotion tekemiseen ei ole, tässä kaksi hyvää vaihtoehtoa – ja yksi huono.

06 Rakkaudesta Muonioon ja tuntureihin. Minkälaista on muuttaa kuntaan, josta ei tunne entuudestaan ketään?

Boldly towards small and big adventures Muonio is a great municipality for both everyday life and spending holidays. We talked to the mayor, new Muonio residents, Suuri Seikkailu (The Great Adventure) competitors, and a woman active in tourism. We took a look at Muonio from several perspectives in honour of the municipality’s 150th anniversary.

Tarja Veisto, mentioned above as a active tourism influencer, reminds us that Muonio’s uniqueness is something that must be maintained – Muonio does not have to be a large resort like the neighbouring Ylläs and Levi. We seek something different from Muonio.

Last autumn, the reality series Suuri Seikkailu (The Great Adventure) was filmed in Muonio. The competition brought 16 Finnish public figures to the

wilderness to compete to see who had the best physical and mental endurance. “I was constantly enthralled by the rugged beauty of nature, it touched my heart”, said Nina Mikkonen, who participated in the competition. This must be the uniqueness that Tarja Veisto talked about.

To celebrate the anniversary, the municipality is looking for 150 reasons to live in Muonio for its social media campaign.

We at Savu would love to hear the reasons for spending holidays in Muonio. In this issue, we tell the story of a new resident of Muonio, and in the next issue, we could take a peek into the thoughts of a tourist or cabin owner in Muonio. Could it be you? Please contact us!

Wishing you pleasant and sunny adventures in the early springtime of Muonio!

14 Pala historiaa: Muonion Matkailuyhdistys syntyi, kun Tarja Veisto keksi saattaa matkailualan toimijat yhteen.

IN ENGLISH

04 05 06

What to do if you are the one who has to make the fire?

If you are planning independent excursions to the backcountry, make sure you check the avalanche forecast before departure.

What is it like to move to a new place where you don’t know anyone?

Savu-lehti on myös verkossa / Savu-online: www.savulehti.com.

Seuraava Savu ilmestyy kesäkuussa 2024 / Next issue on June 2024.

03

SAVU 16.2.2024

MUONIO 150 JUHLAVUODEN OHJELMA TAMMIKUU-MAALISKUU Muonio 150 -tuotekilpailu 1.2.-31.3.

150 kilometriä lihasvoimin -kampanja 22.1.-31.3.

UMK - uusien muoniolaisten kohtaaminen 7.2.

Suuri seikkailu -sarjan ennakkonäytös 21.3.

HUHTIKUU Minna Rytisalo - kirjailijavierailu 3.4.

Harri Kuusijärvi - konsertti 12.4.

Katri Vala - Runoilijamme -esitys 14.4.

TOUKOKUU

KESÄKUU-HEINÄKUU

Siisti Muonio 150 - Kylien yhteinen panostus puhtaampaan ympäristöön 24.5.

Juhlaviikko: Louis Philippen puiston avajaiset 15.6.

Muonio -juhlalaulutyöpaja museolla 17.6.

Huutokauppa 18.6.

Muonio Fästit 19.6.

Muonion lohiviikot 22.-27.7.

ELOKUU

SYYSKUU

Lapin sodan infotaulun julkaisutilaisuus 23.8.

Nuku yö ulkona -tapahtuma museolla 30.8.

UMK - uusien muoniolaisten kohtaaminen 4.9.

LOKAKUU-MARRASKUU Yhdenvertaisuusviikko 7.-13.10.

Nota Neo -konsertti, Ukrainan kansainvälinen kulttuurikeskus 22.11.

Joulumyyjäiset 30.11.

Solekko Festit Kangosjärvellä 6.-7.9.

Mathias Sandberg - konsertti ja Muonio 150 ruskakahvit 9.9.

Riina Kuikan näyttelyn avajaiset 13.9.

JOULUKUU

Itsenäisyysjuhlat Oloksella Ida Elinan konsertti 6.12.

Muonio ennen ja nyt -valokuvanäyttely

04

SAVU 16.2.2024

Miten sytytetään nuotio?

I

Teksti ja kuvat Minttu Heimovirta Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa löytyy useita Metsähallituksen luontopalveluiden ylläpitämiä tulipaikkoja. On laavuja, kotia, päivätupia sekä ulkotulipaikkoja. Jos satut päivän ensimmäisenä paikalle, lankeaa tulien sytyttäminen harteillesi. Puukko ja tulitikut on hyvä pitää matkassa, kirves ja puut löytyvät taukopaikan puuvajasta.

Nuotion sytyttämiseen tarvitaan huolelliset valmistelut. Ilman sytykkeitä ei mikään nuotioviritys onnistu helpolla. Tarvitaan paljon tuohta tai kiehisiä, reilu kourallinen. Nämä ohuet, ilmavat siivut syttyvät herkästi ja niiden väliin jää ilmaa ruokkimaan tulta. Koivun tuohi on mainio apuri – tuohessa olevan öljyn ansiosta se syttyy kosteanakin.

Tuohta ei saa repiä elävästä puusta, tai sen suojakilpi taudinaiheuttajia vastaan katoaa.

Kosteaa maata vasten nuotio syttyy huonosti.

Aloita nuotion tekeminen asettamalla puita pohjalle eristekerrokseksi. Tämän kerroksen päälle saat kasattua haluamasi nuotiomallin. Yhtä ainoaa oikeaa tyyliä nuotion tekemiseen ei ole, tässä kaksi hyvää vaihtoehtoa ja yksi huono.

How to make a fire?

In the National Park of Pallas-Yllästunturi, there are several spots for your breaks.

There are open campfire sites, wilderness huts, Lapp huts called “kota” and lean-to shelters. You are free to use these, thanks to Metsähallitus, Parks & Wildlife Finland.

Warm up next to a fire or grill some sausages like the Finns.

But what to do if you are the one who has to make the fire?

Aku Ankka -nuotio Älä tee näin – syttykasa palaa nopeasti pois, mutta ei sytytä kaukana olevia isoja puita. Tämä sarjakuvista tuttu nuotio sopii parhaiten pienille kynsitulille, pienillä pystypuilla, jotka asetellaan lähelle sytykekasaa. Hyvänä puolena saa nopeasti pienet tulet, huonona puolena tämä nuotiomalli on hutera ja kahvipannulle tarvitaan oma teline.

Päältä sytytettävä talo Puita asetellaan tiiviisiin riveihin, toisiinsa nähden ristikkäin. Väliin ei jätetä rakoja. Puiden koko pienenee ylöspäin. Komeuden päälle tulee läjä sytykkeitä, sekä mielellään vielä puutikkuja varmistamaan, että syttökasan tuli riittää sytyttämään alapuoliset puut. Hyvänä puolena tämä nuotio palaa pitkään ja on huoleton – ei ole tarvetta lisätä puita. Huonona puolena tämän nuotion tekemiseen tarvitaan melko paljon puita. Sytyttämisvaiheen jälkeen talon päälle voi laittaa pannun.

Alta sytytettävä talo Tässä yleisessä nuotiomallissa sytykkeet laitetaan eristekerroksen päälle. Puita ladotaan sytykkeiden päälle harvakseen ristikkäisiin riveihin. Sytykekasasta tuli nousee ylöspäin ja sytyttää päälle ladotut puut. Puiden väliin täytyy jäädä hieman ilmaa, jotta alla kytevä tuli saa happea. Hyvänä puolena tämä malli on melko toimintavarma ja toimii myös kahvipannun alusena. Huonona puolena nuotio palaa nopeammin kuin tiivis päältä sytytettävä malli.

Kannattaa vahtia, ettei pannu kaadu puiden palaessa alta.

1. Head to the woodshed, found at all designated hut and campfire sites. You will find an axe there. Only use it if you know what you are doing! Chop an armful of wood into smaller pieces. This is especially important, if the logs feel damp. Even if the wood is damp on the outside, it will most likely be dry on the inside.

2. Next you need tinder. Not (necessarily) the mobile application. If you have a knife, carve thin pieces of angel hair, wood chips, off a log.

This takes some effort and nerves but will save time in the end, as the thin wood chips will get your fire going quickly. If you don’t have a knife, find birch logs and tear some bark off.

Birch bark makes excellent tinder, as it’s full of oils. It will catch fire even when wet. Never tear bark off a living birch! Bark is the skin of trees. If torn, the tree is vulnerable to disease.

All in all you need at least a handful of tinder to get the fire started. Also, find some small pieces of wood, kindling, in the woodshed unless you have already chopped some by axe.

3. Place the bundle of tinder in the middle of fire pit. If there is snow in the pit, start by placing 3-4 large logs on the bottom for insulation. Then add the tinder. There might be matches near the fire place, there might not. Bring your own, just to be sure. Light the tinder and add some very thin wood on top of it. A good kindling is larger than tinder but much smaller than a log found in the shed. Fire needs oxygen, so spread the small wood slightly apart. Wait for the fire to grow before adding more kindling. If you pile the larger wood too early, the fire might suffocate. Once the kindling has ignited properly and you see larger flames, you can be sure the fire has started. Now you can start adding the big logs.

4. Enjoy the fire you made happen!

05

SAVU 16.2.2024

Jos teet itsenäisiä retkiä tuntureille, muista tarkistaa lumivyöryennuste Alkutalvesta Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella sattui kymmeniä lumivyöryjä. Määrä on poikkeuksellisen paljon. Tammikuussa kansallispuistossa oli sellaiset olosuhteet, että kaikki lumivyörymaastoksi luokiteltavat alueet, eli luonnonrinteet, joiden jyrkkyys on 25–30 astetta tai enemmän, aiheuttivat jatkuvaa epävarmuutta.

Vyöryjen kannalta kelit olivat otolliset, sillä lumipeitteessä oli useita heikkoja kerroksia, jotka voivat murtuessaan aiheuttaa lumivyöryn. Tällaisessa tilanteessa lumivyörymaaston välttäminen on ainoa täysin toimiva riskienhallintamenetelmä.

Vuoden alussa valtakunnallisiin uutisiin nousi Pallaksen Pyhäkurussa sattunut lumivyöry, jossa kuolivat hiihtovaelluksella olleet äiti ja poika. Jyrkässä Pyhäkurussa sattunut vyöry oli kooltaan harvinaisen suuri, lähtöalueeltaan noin 350 metriä leveä ja kokonaispituudeltaan noin 530 metriä.

Vyöryä varten riittää kuitenkin huomattavasti pienempikin alue – ei tarvita kuin noin kymmenen kertaa kymmenen metriä suuri alue, jos sillä on riittävästi lunta ja kaltevuutta vähintään 25−30

astetta.

Surullisen tapahtumaketjun myötä tuli myös konkreettisesti esiin, että lumivyöryriski ei koske vain vapaalaskijoita vaan kaikkia tunturissa liikkuvia. Esimerkiksi lumikenkäilijöitä näkee myös jyrkillä rinteillä, ja he eivät aina tiedosta riskiä.

Jyrkkien luonnonrinteiden lisäksi tunturissa liikkujan tulee välttää myös jyrkkien rinteiden alapuolisia alueita. Monet alkutalven vyöryt ovat olleet niin sanottuja kaukolaukaisuja. Silloin esimerkiksi ylhäällä tasaisella kulkeva voi laukaista vyöryn, joka lähtee liikkeelle siellä, missä maasto on riittävän kaltevaa.

Myös jyrkän rinteen alapuolella kulkeminen voi laukaista vyöryn.

Paikallinen lumivyöryennuste netissä Ilmatieteen laitos laatii talvella päivittäin lumivyöryennusteet tunturialueille, muun muassa Ylläs−Leville ja Ounas−Pallakselle.

Ennuste löytyy netistä osoitteesta www.ilmatieteenlaitos.fi/lumivyoryennuste.

Myös Ylläksen ski patrolit ja Pallaksen tunturioppaat laativat

omat paikalliset ennusteensa.

Uusi ennuste tehdään aina, kun säässä tai lumitilanteessa tapahtuu lumivyöryvaaraan vaikuttavia muutoksia. Ylläksen ennuste löytyy osoitteesta www.ski.yllas. fi > Rinteet ja hissit > Lumivyöryennuste.

Pallaksen ennuste ja havainnot lumiolosuhteista ovat puolestaan luettavissa osoitteessa www.pallaksenpollot.com.

Ennusteiden laatimisessa hyödynnetään omakohtaisia havaintoja tuntureilta, oman sääaseman tietoja sekä Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilta saatua dataa.

Yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tehdään Ylläksen, Pallaksen, Pyhän ja Luoston tuntureilla toimivien lumivyöryteknikoiden kesken.

Lumivyöryennusteen tietoja kannattaa käyttää apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa, mutta jokainen kulkija on aina itse vastuussa valinnoistaan.

Huomatessasi lumivyöryn tee siitä aina ilmoitus hätänumeroon 112, vaikka avuntarvetta ei olisikaan. Pelastusviranomaisten on tärkeää saada oikeaa tietoa vyörypaikalta.

If you are planning independent excursions to the backcountry, make sure you check the avalanche forecast before departure In the early winter, there have been dozens of avalanches in the Pallas-Yllästunturi National Park, of which avalanche experts are aware. This number is exceptionally high. In January, the conditions in the national park were such that all areas classified as avalanche terrain, i.e. natural slopes with a steepness of 25–30 degrees or more, caused continuous uncertainty.

Avoiding avalanche terrain is the only fully effective risk management method.

The risk of avalanches does not only apply to freestyle skiers, but to everyone visiting the backcountry. For example, snowshoe hikers can also be seen on steep slopes, and they are not always aware of the risks.

The current forecast can be found online at https:// en.ilmatieteenlaitos.fi/avalanche-forecast. The forecast is updated daily. A new forecast is made whenever there are changes in weather or snow conditions affecting avalanche hazards.

The avalanche forecast information should be used to help you plan and make decisions, but each traveller is always responsible for their choices.

When you notice an avalanche, always report it to the emergency number 112, even if there is no need to provide assistance. It is important for the rescue authorities to receive accurate information about the avalanche site.

MUONIONTORI

TÄYDEN PALVELUN MUONIONTORILTA LÖYDÄT

KÄSITYÖLANGAT, LEGOT JA LELUT JNE. Kuljetamme ostokset myös kotiin tai mökille.

Verkkokauppaan pääset: k-ruoka.fi/kauppa/k-market-muoniontori

MUONIONTORI

Lahenrannantie 7, Muonio Puh. 016 533200

Palvelu pelaa

8-21 la 8-20 su 11-19 ark.

6

SAVU 16.2.2024

Rakkaudesta Muonioon ja tuntureihin I

Teksti ja kuvat Satu Renko

Marika Roth perheineen muutti Muonioon kesällä 2022. Minkälaista on arki uudessa asuinpaikassa, kun tukiverkosto jää tuhannen kilometrin päähän? Juurtumistyö vie aikaa, mutta lähtökengät Marika on jo sysännyt sivuun.

7

SAVU 16.2.2024 – Ihanaa! Marika Roth nauraa ja heittää lunta ilmaan.

Minä kuvaan.

Kevätaurinko kultaa maisemaa. Ja sen auringon perässä saimmekin vähän ajella. Marikan perheen koti on Oloksen juurella, mutta on vielä sen verran aikainen talvi, että aurinko jäi Oloksen taakse.

– Viime vuonna meidän pihasta sulivat lumet vasta reilusti kesäkuun puolella, sen verran varjossa talo on, Marika kertoo.

Kun kuvat on otettu, ajamme takaisin Olokselle.

– Tervetuloa, Marika toivottaa, kun astelemme ovelle.

– Saa katsella ympärilleen, mutta tämä on niin pieni, että melkeinpä kertavilkaisulla näkee kaiken, hän nauraa.

Marikan lisäksi kodissa asuvat Marikan puoliso ja heidän 2-vuotias poikansa.

Marika napsauttaa vedenkeittimen päälle ja kääntyy nojaamaan tiskipöytään.

– Tuolla parvella on puolisoni työtila, ja minun työtilani on tuolla, Marika osoittaa alakerran nurkkahuonetta.

– Silloin, kun lapsi on päiväkodissa, arki soljuu aivan hyvin. Mutta jos päiväkodista tulee puhelu, että lapsi on sairastunut, iskee aikamoinen paniikki, että miten kaikki järjestellään – kummalla on mihinkin aikaan kokous ja miten työt saadaan hoidettua.

Tukiverkosto on alkanut rakentua pikkuhiljaa, mutta vielä riittää tekemistä. Rakkaus Muonioon ja tuntureihin on kuitenkin saanut perheen ylittämään vaikeudet.

– Olemme tulleet jäädäksemme. Vaikka on minulla ollut monta kertaa lähtökengät jalassa, Marika myöntää.

Sopivasti keskellä Vuonna 2019 Marika tapasi nykyisen puolisonsa EteläSuomessa Päijät-Hämeessä, silloisessa asuinpaikassaan.

Pariskuntaa yhdisti vahvasti rakkaus Lappiin.

– Vielä silloin minulle tärkein paikka oli Pyhä, puolisolleni Halti. Tunturit kutsuivat meitä molempia, Marika kuvailee.

Pariskunta vihittiin korona-aikaan Pallaksella. Mökki oli varattu Jerisjärveltä.

– Soitin Kittilän maistraattiin. Sieltä sanottiin, etteivät voi tulla vihkimään, kun Pallas on Muonion puolella.

Silloin en vielä yhtään hahmottanut tätä aluetta – mikä on Pallasta ja mikä Yllästä, ja mikä mitäkin kuntaa, Marika nauraa.

Muonion kirkkoherra tuli vihkimään pariskunnan.

– Se oli elokuuta 2020.

Muina päivinä oli ollut upea ilma, mutta juuri sinä päivänä satoi. Kävelimme viitisen sataa metriä Pallas-hotellilta ylöspäin. Oli todella harmaata eikä ihmisiä missään. Sade lakkasi vihkimisen ajaksi. Se oli superihanaa. Kirkkoherrakin oli ihana. Hän sanoi,

että tulee kyllä sinne, minne pyydetään. Sellainen ei onnistuisi etelässä, Marika hymähtää.

Häämatkalle oli tarkoitus lähteä Norjaan, mutta rajat menivät kiinni.

– Kiersimme kolme viikkoa Lappia ja leikittelimme ajatuksella, että jos jäisimmekin tänne, niin minne asettuisimme.

Inari, Saariselkä, Pyhä, Rovaniemi, Levi, Ylläs – mikään ei tuntunut omalta. Mutta Muonio – se oli sopivasti keskellä kaikkea.

Työt etänä etelässä Marika ottaa höyryävät teekupit matkaan ja astelee työhuoneeseensa. Nurkassa on pinnasänky.

– Häistä seuraavana kesänä saimme pojan. Siinä vaiheessa mietimme, miten voisimme siirtää elämämme tänne. Vuonna 2021 tulimme ensimmäisen kerran katsomaan taloja, ja kesällä 2022 muutimme Muonioon. Sukulaiset ja ystävät ajattelivat, että tulimme vain kokeile-

– Olen kokenut välillä olevani hyvin yksin. Taakse jäivät tukijoukot ja verkosto.

Marika myöntää myös järkyttyneensä ensimmäisen kesän itikkainvaasiosta.

– Lapsi vuosi verta, kun itikat söivät joka puolelta. Olin ihan kauhuissani, että mihin me olemme tulleet ja miksi.

Vietän yhä kesät etelässä.

Puolisoni sen sijaan viihtyy täällä, eikä hänellä ole tarvetta lähteä kaupunkiin, ei edes töiden puolesta.

Marikan puoliso on insinööri ja tekee työkseen konesuunnittelua. Marika on yrittäjä.

– Työni pääosassa on tilitoimisto, jolle minulla on suuret kasvutavoitteet. Olen tehnyt myös kahdeksan vuotta yritysvalmennusta aloittaville yrittäjille, asiakkaanani on muun muassa Ely-keskus. Puhun paljon yrittäjyydestä ja arvoristiriidoista. Siitä aihepiiristä olen kirjoittanut myös kirjan, Menestyjän Bisnespakki. Minulla on rahoitusalan tausta, ennen yrittäjyyttä olin pankissa töissä.

Ja kyllä, käytän paljon sanaa ihana, mutta monet asiat täällä ovat todella ihania. maan, mutta ei, myimme kotimme etelässä.

Marika näki uuden kotinsa vasta muuttopäivänä. Hänen puolisonsa oli tullut Muonioon kuukautta aikaisemmin laittamaan kotia valmiiksi.

“Oho, tässäkö se on”, Marika kuvaa ensireaktiotaan.

– Totesin, että okei, meillä on aika vähän tilaa. Mutta nämä hirsiseinät alkoivat heti rauhoittaa minua. Joku tässä puussa on, täällä hengittää ihan eri tavalla. Eikä tässä talossa tule mökkifiilistä, mitä olin etukäteen pelännyt. Kaikista parasta oli heti ensimmäisenä aamuna, kun pihassa oli poroja. Olemme luvanneet toisillemme, ettemme ikinä lakkaa ihastelemasta niitä, Marika hymyilee.

Nyt ikkunan takana vilahtaa Marikan puoliso. Lumitöitä on riittänyt viime aikoina. Kohta hän hakee lapsen päiväkodista.

– Päiväkodin henkilökunta on aivan ihanaa. Ja kyllä, käytän paljon sanaa ihana, mutta monet asiat täällä ovat todella ihania, Marika sanoo.

Kirkkoherran ja päiväkodin lisäksi ihania ovat esimerkiksi luonto, harrastusmahdollisuudet ja terveyskeskuksen henkilökunta sekä muut uudet kuntalaiset, joihin Marika on päässyt vähitellen tutustumaan. Mutta on myös se kääntöpuoli.

Käytännössä Marikan työ tarkoittaa pitkiä päiviä läppärin edessä; Zoomissa tai Teamsissa.

– Tämä vuosi on tiukkaa painamista, nyt on paljon asiakasprojekteja tekeillä.

Mutta yrittäjyys on niin vahva osa minun identiteettiäni, että se soljuu hyvin arjen kanssa. Rakastan itseni kehittämistä ja innostun helposti asioista. Välillä on vaikeaa, mutta silti saan tehdä töitä omilla ehdoillani.

– On mietittävä, mitä kaipaa ja tarvitsee, ja miten asioihin saa muutosta. Etsimme kissojen ja koirien kanssa lapsenvahtia, kunnes löysimme aivan ihanan. Hänestä on ollut suuri apu. Olemme päässeet välillä kahdestaan hiihtämään ja syömään ravintolaan. Ne ovat tärkeitä hetkiä.

Uusien ystävien löytäminen aikuisiällä on vaikeampaa.

– Päiväkoti järjesti tilaisuuden, joka oli ihan vain sitä varten, että me vanhemmat pääsimme tutustumaan toisiimme. Ja kunnan viime viikon tilaisuus uusille kuntalaisille oli myös hieno. On ollut mukava huomata, että kylällä alkaa olla tutun näköisiä ihmisiä. Ihmiset Muoniossa ovat välittömiä, ystävällisiä ja reippaita, Marika kiittelee.

Marika on monesti myös miettinyt omaa äänekkyyttään ystävien etsimisessä.

– On vaikeaa tuoda itseään esille ja sitä, että kaipaan ihmisiä ympärilleni. Laitan siinä itseni tosi haavoittuvaiseen tilanteeseen. Minulle se on ollut kuitenkin tärkeä oppi, että ei voi jäädä vain sohvan nurkkaan istumaan ja mököttämään. Ehkä esimerkki rohkaisee muitakin samassa tilanteessa olevia, Marika toivoo.

Vaikka Marika yhä tekee omaa juurtumistyötään, hän kokee Muonion kotikunnakseen.

– Olen muuttanut niin monta kertaa elämässäni, että en muistanut, minkälaista on, kun tulee kaipuu ja koti-ikävä. Nyt kun lähdemme käymään etelässä tapaamassa perhettä ja ystäviä, iskee lähdön haikeus, ja kun palaamme Muonioon, tulee riemu siitä, että tulemme kotiin.

Marika tosin toivoo, että jatkossa se koti, jonne reissuilta palataan, olisi vähän isompi.

– Tarvitsemme lisää tilaa.

Joko ostamme tai rakennamme, aika näyttää.

Love of Muonio and the fells “Lovely!” Marika Roth laughs and throws snow into the air. I film her.

Springtime sunshine gilds the snowscapes. And following that sun, we had a bit of driving to do. Marika’s family home is at the foot of the Olos fell, but it is still early enough in winter that the sun remains behind Olos.

“Last year, the snow from our garden didn’t melt until June, that much the house is in the shade”, Marika says.

Once the photos are taken, we drive back to Olos.

“Welcome”, Marika wishes us as we walk up to the door.

Marika and her family moved to Muonio from South Finland in the summer of 2022. In addition to Marika, her spouse and their two-year-old son live in the home. The parents work at home while their son spends the day in kindergarten.

“We are here to stay. Even though I’ve had my departure shoes on many times”, Marika admits.

“Sometimes I feel very alone. Left behind were our support networks and connections.”

However, family life has gradually taken the right course. Through their child, new acquaintances have also been made and their social circle has begun to expand.

Marika reminds us that the most important thing is to find solutions. It’s not good to just remain within four walls.

“I want to encourage others in the same situation to think about what they need, what they yearn for, and how to change things.”

Finding new friends in adulthood is more difficult.

“Fortunately, the people in Muonio are wonderfully spontaneous and friendly”, Marika praises.

Muonio has become home for Marika’s family.

“I have relocated so many times in my life that I can’t remember what it is like to feel homesick. Now, when we travel south to visit family and friends, there’s a sadness in leaving, and when we return to Muonio, it feels great to return home.”

Jokainen tarvitsee ystäviä Marikan puoliso tulee kotiin, ja Marika nappaa työhuoneen oven kiinni. Eteisestä kuuluu iloinen hihkaisu.

– Äiti!

Perhe-elämä on sekin soljunut vähitellen uomiinsa.

Lapsen kautta on myös löytynyt uusia tuttavia ja sosiaalinen ympyrä on alkanut laajentua.

– Alun yksinäisyys oli turhauttavaa etenkin minulle.

En nähnyt ketään. Kun lapsi heräsi viideltä ja lähdimme seitsemän aikaan kylille, vastaan tuli ehkä yksi auto ja kolme poroa. Se ei paljon lohduttanut, Marika naurahtaa.

Marika muistuttaa, että tärkeintä on etsiä ratkaisuja.

Ei vain jäädä neljän seinän sisälle.

Marika Rothin sydän pamppailee Muoniolle.

8

SAVU 16.2.2024

Suuren seikkailun ensimmäinen jakso ennakkoesityksenä Oloksella 21. maaliskuuta Kotimainen kilpailuformaatti Suuri seikkailu palaa ruutuun lähes 20 vuoden tauon jälkeen – tällä kertaa ohjelman päänäyttämönä toimii Muonio. Mukana kisassa on 16 julkisuuden henkilöä, jotka kisaavat 20 000 euron voittopotista. Sarjan ensimmäinen jakso esitetään ennakkoon Olos Polar Centerissä torstaina 21. maaliskuuta. Kunta tiedottaa tapahtumasta myöhemmin lisää osoitteessa muonio.fi ja Facebook-sivullaan. Suuri seikkailu alkaa Nelosella ja Ruudussa lauantaina 23. maaliskuuta kello 19.30. Muonion kunta on Nelosen Suuri seikkailu-ohjelman yhteistyökumppani.

16 julkisuuden henkilöä haastoi itsensä Suuri seikkailu -kilpailussa. Ohjelman juontajana toimii Jaana Pelkonen.

Landscapes of Muonio showcased in a new reality series

Muonio sykähdytti seikkailijoita I

Teksti Satu Renko

“Kun annoin silmän lipua siinä äärettömässä tunturimaisemassa, mieleni herkistyi ja tuli tunne, että olen osa jotain ihmistä suurempaa kokonaisuutta”, Nina Mikkonen kuvailee kokemustaan Suuri seikkailu -kilpailussa.

Muonio jätti seikkailijoihin syvän jäljen.

– Suuri seikkailu on henkistä ja fyysistä voimaa vaativa strategiakilpailu. Kuusitoista julkisuuden henkilöä on päättänyt haastaa itsensä ja ottaa mittaa toisistaan näissä lumoavan kauniissa mutta armottomissa olosuhteissa, juontaja Jaana Pelkonen julistaa Nelosen trailerissa, taustalla tuttu tunturimaisema.

Uusi Suuri seikkailu – Nukkuva jättiläinen herää -kausi kuvattiin viime syksynä

Tunturi-Lapissa, pääosin Muoniossa. Mukana kisassa ovat näyttelijä Timo Lavikainen, erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström, muusikko Jesse Markin, tuottaja ja tubettaja Daniel Ahola, mediapersoona ja juontaja Sanna Pikkarainen, toimittaja ja juontaja Yagmur Özberkan, muusikko Janne Hurme, yrittäjä ja mediapersoona Nina Mikkonen, vaikuttaja ja juontaja Hanna Tikander, näyttelijä Joonas Saartamo, yritys- ja liikuntavalmentaja Markus Pöyhönen, Latelasta tuttu yrittäjä ja mediapersoona Lauri Huttunen, muusikko ja radiojuontaja Marko Maunuksela, tv-persoona ja hyvinvointivalmentaja Kirsi Salo, toimittaja ja sosiaalisen median vaikuttaja Laura Haimila sekä malli ja esiintyjä Kelet Ali. Kilpailijat asuivat kuukauden ajan Lapin luonnossa, jossa he pyöräilivät, patikoivat, meloivat ja suorittivat erilaisia taitoa ja nokkeluutta vaativia tehtäviä. Alkuun kisaa käytiin kahdessa ryhmässä, loppupuolella yksilöinä.

Ohjelman ydintä ovat seikkailun ja ihmissuhteiden lisäksi kestävät arvot ja luonnon kunnioittaminen. Lisäksi kilpailuasetelma ja pelin mukana tulevat yllätykset veivät heidät äärirajoille niin fyysisesti kuin henkisesti.

Nyt puoli vuotta kilpailun

jälkeen oli aika kysyä kahdelta osallistujalta, mitä kisasta jäi korvan taakse. Tavoitimme Markus Pöyhösen ja Nina Mikkosen. Heille kummallekaan Muonio ei ollut ennestään kovin tuttu. Myös retkeily erämaaolosuhteissa oli uutta.

– Lähimmät eräkokemukseni taitavat olla armeijaajalta. Lappi on kuitenkin aina kiinnostanut, ja myös Suuren seikkailun konsepti on mielenkiintoinen, Pöyhönen sanoo.

Kilpailijat matkasivat ensin Kolariin junalla ja siitä edelleen bussilla Muonioon.

– Mehän emme tienneet, mihin meidät viedään. Määränpää selvisi vasta, kun astuimme bussista ulos. Se oli hieno ja sykähdyttävä hetki, kun saavuimme paikan päälle ja näimme, minkälaisessa maastossa kisaan ryhdytään, Mikkonen kertoo.

Kokemukset kannattaa ottaa vastaan Mikkosen ja Pöyhösen puheissa vilahtelevat taajaan sanat sykähdyttävä, upea ja uskomaton. Kokemus jätti molempiin jäljen.

– Kuvausten aikana näimme paljon hienoja ja erilaisia paikkoja, ruskakin oli kaunis.

Näkymät järvillä ja tunturien huipuilla olivat uskomattomat, Pöyhönen ihastelee.

– Olin koko ajan mykistynyt luonnon jylhästä kauneudesta. Se liikutti minun sisintäni, Mikkonen puolestaan huokaa.

– Kun annoin silmän lipua siinä äärettömässä tunturimaisemassa, mieleni herkistyi ja tuli tunne, että olen osa jotain ihmistä suurempaa kokonaisuutta, jonka äärellä voi tuntea suurta nöyryyttä ja kiitollisuutta, hän jatkaa.

Kun tuotantoyhtiöstä lähestyttiin Pöyhöstä, hänelle oli heti selvää, että mukaan lähdetään. Mikkonen sen sijaan puntaroi asiaa tovin.

– Olin iloinen, että minua kysyttiin mukaan, mutta kyllähän totta kai mietin, onko minusta siihen. En ole enää nuorin ja notkein, eikä minulla ole aiempaa kokemusta näin haastavassa maastossa retkeilystä. On aivan eri asia kulkea Lapin tuntureissa ja kairoissa kuin etelän sekametsässä tai kallioisessakin maastossa. Mutta olen oppinut, että elämässä kaikki voi muuttua hetkessä. Kannattaa siis ottaa kokemukset vastaan, kun elämää vielä on.

Mikkosesta kuoriutuikin varsin pätevä seikkailija.

– Rohkeutta pitää olla ja uskallusta laittaa itsensä alttiiksi asioissa, joissa on vahvasti epämukavuusalueella.

En ole pelännyt haasteita enkä sitä, että pärjäänkö vai en. Uskallan myös näyttää itsestäni puolia jos toisia. Täs-

The Finnish competition format Suuri Seikkailu (The Great Adventure) returns to the screen after a break of almost 20 years – this time the main venue of the programme is Muonio. There will be 16 celebrities competing for a prize pool of €20,000. The first episode of the series will be aired in advance at the Olos Polar Center on Thursday, 21 March. The municipality will provide more information about the event online at muonio.fi and on its Facebook page. Suuri Seikkailu begins on the Finnish television channels Nelonen and Ruutu on Saturday 23 March at 19:30. The Municipality of Muonio is a major partner of Nelonen’s Suuri Seikkailu reality show.

sä mielessä olen varmasti ollut hyvää ainesta, Mikkonen naurahtaa.

Rauhoittumista ja erätaitoja Luonto usein opettaa kulkijaansa. Miten on, Markus ja Nina, mitä jäi reppuun?

– Vaikka meillä oli paljon kisoja ja tekemistä, opin ehkä eniten rauhoittumisesta. Lapissa leposykkeeni laski ja olo oli rauhallinen vielä reissun jälkeenkin. Normaalin arjen keskellä olisi ehkä hyvä käydä useammin luonnossa rauhoittumassa, Pöyhönen arvioi.

Mikkonenkaan ei palannut tyhjin käsin.

– Varusteista opin, että mitään ylimääräistä ei kannata ottaa mukaan. Siitä minulla on nyt empiiristä kokemusta.

Mukana oli joitain ylimääräisiä tavaroita, ja kaikki ne joutui kantamaan itse, Mikkonen nauraa heläyttää.

– Ja olen myös paremmin perillä esimerkiksi siitä, miten vaativissa olosuhteissa tulee ottaa huomioon ravinnon saanti ja laatu, jotta saa tarpeeksi energiaa suoriutua vaativista tehtävistä. Joitain erätaitojakin opin itseäni viisaammilta ja kokeneemmilta.

Kuvausten jälkeen arjen kiireet ovat vieneet molemmat seikkailijat mennessään – aikaa uusille eräkokemuksille ei ole vielä löytynyt.

– Lähiluonnossa on tietenkin tullut käytyä. Kävelen paljon päivittäin, Pöyhönen kertoo.

Mikkonen toivoo, että pääsisi tulevaisuudessa takaisin seikkailumaisemiin.

– Se on ihan varmaa, että haluan palata Lappiin. Haluan kokea Lapin ilman kilpailua ja kiirettä, ilman aikataulua.

I

Kuvat Nelonen Media

9

SAVU 16.2.2024

MAINOS Matkailuyhdistyksen kuulumisia

Yhteistyöverkot vesillä – Luoteis-Lapin Matkailuyhdistyksessä eletään tänä vuonna toisaalta suvantovaihetta, toisaalta etsikkoaikaa, tiivistää Laura Hokajärvi johtamansa matkailuorganisaation kuulumisia.

Matkailuyhdistys haki pitkään yhteistä organisaatiomallia Enontekiön kanssa. Hanke ei edennyt toivotusti. Nyt yhteistyökumppaneita etsitään muista lähikunnista.

– Matka 2024 -messuille osallistuimme yhdessä Original Lapland ry:n kanssa, ja jatkossakin yhteistyömme tulee olemaan tiivistä. Kesälle ja syksylle on suunniteltu muun muassa yhteisiä maisema- ja kulttuurikuvauksia, joissa on teemana paikallisuus, luonto ja ruokamatkailu.

Hokajärvi kertoo, että yhteistyötä pyritään edistämään myös koko Tunturi-Lapin matkailualueella esimerkiksi tutustumismatkoina, joita järjestetään yhdessä Visit Finlandin kanssa.

– Muoniossa vieraili tammikuun lopulla yhdeksän median edustajaa eri puolilta maailmaa, ja tästä vierailusta odotetaan runsaasti digitaalista materiaalia lehtiartikkeleina ja sosiaalisen median julkaisuina. Lisäksi suunnittelemme Tunturi-Lapin matkailualueen yhteistä hankekokonaisuutta, jossa mukana ovat myös Kittilä ja Kolari matkailukeskuksineen.

Vastuullisen matkailun kehittämistyö vauhdissa Luoteis-Lapin Matkailuyhdistys käynnisti yhdessä alueen matkailuyritysten kanssa vuoden 2023 syksyllä hankekokonaisuuden, jossa kootaan Tunturi-Lapin ja Väylänvarren vastuullisen matkailun verkostoa. Hokajärvi kiittelee, että vastuullisen matkailun kehittämistyö on lähtenyt hyvin käyntiin LuoteisLapin alueella.

– Silti tarvitsemme lisää niin kou-

Tervehdys Kuura-puodista ja matkailuinfosta, käy peremmälle!

lutusta yrityksille kuin lisäkäsiä kokoamaan verkostoa matkailuyritysten tueksi. Vastuullisen matkailun näkökulmasta paikallisella yhteistyöllä, toimialasta riippumatta, on merkitystä niin matkailuyritysten vastuullisten palvelujen tuottamisessa kuin aluetalouden monipuolistamisessa, Hokajärvi linjaa.

Hanke jatkuu vielä alkuvuoden ajan.

– Parhaillaan valmistelemme jo seuraavaa hanketta, joka kokoaa myös muita matkailua tukevia yrityksiä vahvistamaan matkailuyrittäjien vastuullisia verkostoja.

Luoteis-Lapin Matkailuyhdistys osallistuu myös Arctic Europe Tourism Cluster -hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ympärivuotista, kestävää ja laadukasta matkailua Suomen ja Ruotsin Lapissa sekä Pohjois-Norjassa.

Kuura-Puoti ja matkailuneuvonta palvelevat Muonion keskustassa osoitteessa Puthaanrannantie 2 B uudistunein aikatauluin: ovi on auki tiistaista lauantaihin kello 12–16. Tiistaisin ja keskiviikkoisin puodissa päivystää markkinointi- ja hankekoordinaattori Timo Holopainen. Timo tekee töitä sekä Muonion kunnalle että matkailuyhdistykselle.

– 80 pinnaa kunnalle, 20 matkailuyhdistykselle, Timo kertoo.

Timo asuu Levillä ja tekee töitä osin etänä. Markkinointi- ja hanketyöt ovat hänelle ennestään tuttuja.

– Olin Kuopiossa puolitoista vuotta matkailuhankkeessa. Sitä ennen tein markkinointihommia eri matkailukeskuksille.

Pesti on määräaikainen ja kestää vuoden loppuun saakka.

– Edessä on mielenkiintoinen vuosi. Kunnan 150-vuotisjuhlavuosi tuo siihen oman mausteensa, Timo sanoo tyytyväisenä.

Muonio on Timolle tuttu sekä vapaalasku- että kalastuskohteena.

– Olen kova luonnossa liikkuja ja intohimoinen perhokalastaja, Timo kertoo.

Päivystäjän rooliin Timo vielä totuttelee.

– Eiköhän tässä vähitellen opi esittelemään myös tuotteita, Timo naurahtaa.

Matkailuyrittäjä, vielä ehdit vastata kyselyyn!

Luoteis-Lapin Matkailuyhdistys ry määrittelee kestävän ja vastuullisen matkailun kehittämistä syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana varsinaista jatkohankkeen hakua varten. Nyt kartoitamme yritysten tilannetta liittyen vastuullisuussertifiointeihin, Sustainable Travel Finland -polkuun ja jatkokehittämiseen. Kyselyyn voi vastata vielä helmikuun ajan osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/C3CE05B995627948

Mukaan Sustainable Travel Finland -polulle?

Alueen yrityksiä kannustetaan edelleen osallistumaan Sustainable Travel Finland -polulle ja avustetaan tässä työssä tarvittaessa. Matkailuyhdistys selvittää myös mahdollisuuksia saada rahoitusta alueorganisaationa sertifioinnin saamiseksi.

10

SAVU 16.2.2024 Rahankeräyslupa RA/2020/921 / Poliisihallitus

Tule mukaan tarjoamaan turvapaikkoja elämälle.

Anna lahjaksi pala ikimetsää.

Luonnonperintösäätiö ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun.

Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220

LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ www.luonnonperintosaatio.fi

LU ON NON PE R I N TÖ S Ä ÄT IÖ

LU ON NON PE R I N TÖ S Ä ÄT IÖ

I

Teksti ja kuvat Satu Renko

Kohtaamisia:

Jean-Luc polkaisi Rovaniemeltä Muonioon Muonion kylänraitti on helmikuisena maanantaina hiljainen. Lähes kolmenkymmenen asteen pakkanen ei houkuttele ulkoilemaan. Siksi silmään pistää, kun kadun toisesta päästä lähestyy pyöräilijä. Pysäytän polkijan ja kysyn, kuka kypärän ja maskin takana on.

– Jean-Luc Bourdin, mies esittäytyy.

– Olen syntyjään ranskalainen, mutta muutin jo 19-vuotiaana vuonna 1989 Itävaltaan. Asun nykyään Wienissä.

Jean-Luc on toteuttamassa teinivuosiensa unelmaa, pyöräilemässä halki talvisen Suomen Lapin.

– Aioin pyöräillä Rovaniemeltä Tromssaan yhdeksässä päivässä. Matkaa olisi tullut 600 kilometriä. Ensimmäisen yön nukuin Pellossa, toisen Kolarissa. Me-

kaanisen ongelman takia jouduin kuitenkin jättämään leikin kesken Muoniossa.

Vaihteisto on rikki, samoin takahydraulijarru, Jean-Luc harmittelee.

Mies ei ole silti pahoilla mielin, päinvastoin. Hän odottaa innolla tulevaa viikkoa.

Parhaillaan Jean-Luc odottaa bussia. Hän matkustaa ensin Kilpisjärvelle ja siitä pari päivää myöhemmin Tromssaan.

– Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa suunnitelmaa. Vaimoni odottaa Tromssassa. Vietämme kahdeksan päivää Vesterålenissa. Paluumatka lennetään Tromssasta Wieniin.

Kolme päivää pyörän selässä ovat kuitenkin olleet ikimuistoisia. Jean-Luc kaivaa esiin kännykkänsä ja esittelee kuvia matkan varrelta: lumisia maisemia, hiljai-

Jean-Luc cycled from Rovaniemi to Muonio

PALLAS

MUONIO OLOS

Muonio’s village is quiet on a Monday in February. A temperature of almost 30 degrees below zero does not exactly encourage you to spend time outdoors. That’s why seeing a cyclist travelling down the road is quite a sight.

The man stops and introduces himself.

“Jean-Luc Bourdin”, he says.

“I am originally from France, but I moved to Austria when I was 19 years old.”

Jean-Luc is fulfilling the dream of his teenage years, cycling through the winter snowscapes of Finnish Lapland.

“I was going to cycle from Rovaniemi to Troms in nine days. It would have been a journey covering 600 kilometres. However, due to mechanical problems, I had to cut the trip short in Muonio”, Jean-Luc says.

Nevertheless, he is not upset, quite the contrary.

“I’m going to get on a bus and travel via to Troms, where I’m going to meet my wife.”

I had to ask how the cyclist managed on his trip.

“Well!” Jean-Luc smiles.

“I have enough clothes and a really good sleeping bag. I spent one night in a tent. It wasn’t too cold.”

sia autoteitä ja kevätaurinkoa.

– Minua kiehtovat Suomi, nämä maisemat, kieli ja tietysti ihmiset. Sain aikoinaan mahdollisuuden työskennellä ranskalaisessa ravintolassa Turussa.

Mielestäni suomalaiset ovat erittäin vieraanvaraisia ja ystävällisiä, vaikka monet sanovat, että suomalaiset ovat kylmiä.

Kylmästä puheenollen, miten pyöräilijä on tarjennut reissullaan?

– Hyvin! Jean-Luc hymyilee.

– Minulla on tarpeeksi vaatetta ja todella hyvä makuupussi. Yhden yön vietin teltassa. Ei tullut kylmä.

Siitäkin löytyy kuva.

– Nämä ovat upeita muistoja, hän iloitsee.

11

SAVU 16.2.2024

Ratsain Lapin luontoon Ylläksellä!

Trailriding by Icelandic horses! Year around.

Islanninhevosella ympäri vuoden.

Esim. 2 h maastoretki 95 €. Example 2 hours trip 95 €.

Ylläksen Vaellushevoset +358 50 436 1921 www.yllaksenvaellushevoset.fi

Soita ja varaa!

Avoinna joka päivä

Tervetuloa!

Katso tarkemmat aukioloajat fb, ig ja lähtöportit.

www.velhonkota.fi, p. 040 701 5092

Muoniossakin pääsee talvipyöräilemään I

Teksti ja kuvat Satu Renko

laplandshaman.com

Ensimmäisen kevään aikana testataan ja suunnitellaan sekä reittiä että sen ylläpitoa.

Muonion kunnan reittivastaava Tero Kylä-Kaila kaartaa moottorikelkan ladun varteen Lapland Hotels Oloksen taakse. Lanan alla on pohjattua reittiä, jota pääsee jatkossa polkemaan pyörällä.

– Tämä pätkä reitistä on ollut olemassa ennenkin.

Sitä ovat ylläpitäneet mökkiläiset ja kuka milloinkin. Se on ollut puoliksi epävirallinen, mutta nyt kun kunnalla on tämä uusi lana, reitillä voi myös talvipyöräillä, KyläKaila esittelee.

Muoniossa ei ole aiemmin ollut virallisia talvipyöräilyreittejä eikä itse asiassa oikein kesäpyöräreittejäkään.

Siihen on tulossa muutos.

– Tarkoitus on saada Muoniosta maailmalle viestiä, että täällä on hienoa pyöräillä ympäri vuoden, Kylä-Kaila tiivistää.

Suunnitelmissa on kylältä lähtevän Ratsutien ja Oloksen reitittäminen olemassaolevia pohjia hyödyntäen.

Jos reitti sopii maanomistajille ja saa porotalouden hyväksynnän, lanaaminen voidaan aloittaa heti. Reitti palvelisi luontevasti Harrinivan ja Lapland Hotel Oloksen matkailukeskuksia sekä kuntalaisia.

– Talvipyöräily on niin uniikkia, että sillä voidaan helposti tavoittaa kansainvälisiäkin asiakasvirtoja. Pyöräilyhän on maailmalla yksi suosituimmista liikuntamuodoista, Kylä-Kaila kertoo Pyöräilyreittien suunnittelussa tärkeintä on muistaa

hauskanpito. Mutkia ja kumpuilevaa reittiä halutaan ajaa, minkä vuoksi kaikki latupohjat ei välttämättä palvele parhaiten talvipyöräilyä.

– Luovuudella pärjää kuitenkin pitkälle. Sama pätee kesän maastopyöräilyssä ja talvipyöräilyssä. Muoniossa on takuulla riittävä määrä nykyisiä tai vanhoja reittipohjia, joihin hauskat pyöräreitit saadaan tehtyä, KyläKaila sanoo.

Kyse on myös rahasta.

Talvipolkuja on latuihin verraten kustannustehokasta ylläpitää.

– Minua houkuttaa ajatus siitä, että talvipyöräilyn myötä yrittäjille syntyy täysin uusi liiketoimintamahdollisuus. Usealla kotimaanmatkailijallahan on sukset omasta takaa, mutta monikaan ei kuljeta pyörää mukanaan, joten pyörä tultaisiin vuokraamaan perillä kohteessa. Talviliikuntavälineet ovat vain talvikäyttöön. Läskipyöriä voi käyttää myös kesällä, Kylä-Kaila pohtii.

Myös Pallaksen alueella on mahdollisuuksia.

– Metsähallituksen kanssa on jo keskusteltu noin 15 kilometrin ympyrälenkistä yhteiskäyttöreittinä. Lisäksi siellä on kesälläkin luontopolkuna palveleva reitti, jolle on jo ajettu kelkalla pohjaa.

Muonion kylältä on helppo lähteä huoltamaan lähireittiä, mutta Pallas on huollon kannalta haastava.

– Vie aika paljon aikaa

lähteä täältä kelkan kanssa sinne. Se vaatii vielä miettimistä, Kylä-Kaila myöntää.

Kylä-Kaila visioi jo ensi talvea.

– Voisimme hyödyntää marras–helmikuussa latupohjia pyöräilyyn. Saisimme sinne alkutalven pyöräreittejä, kunnes keväällä ladut avataan hiihtoon. Siinä vaiheessa ne voisivat ainakin osittain jäädä yhteiskäyttöreiteiksi, Kylä-Kaila suunnittelee.

– Mutta se on vain minun mielipiteeni, hän lisää.

Entä sitten pyörät, mistä niitä saa?

– Pyörien vuokraaminen on Muoniossa vielä lasten kengissä. Torassiepissä Wildmaker Lapland vuokraa sähköläskejä. Lapland Hotelsilla ja Harrinivalla on myös pyöriä, mutta ne eivät ole varsinaisesti vuokraamoja. Ajatus on, että kun

tehdään reittejä, tulisi sen myötä myös pyörätarjontaa.

Monessa mökin pihassa näkyy jo läskipyöriä.

Mökkiläiset ovatkin ehkä juuri niitä, jotka ensimmäisten joukossa testaavat Muoniossa talvipyöräilyä.

– Tämä on kaikin puolin testitalvi. Olemme vasta opetelleet käyttämään lanaa ja tekemään eri maastoihin sopivia reittilinjauksia.

Myös tarkat kustannukset pitää laskea. Uskon, että kyse on reilusti alle kymppitonnista ensimmäisenä vuonna, vaikka lanan hankintahinnankin ottaa mukaan kokonaissummaan.

Kannattaa siis seurata tiedotteista ja sähköisestä kartasta, milloin reitti on valmis ajettavaksi. Myös Savu-lehti seuraa projektin etenemistä ja uutisoi siitä osoitteessa savulehti.com.

Muonion Shoppi Lankoja ja lahjatavaroita Muonion keskustassa.

MYÖS NAIST E VAAT T N EI TA

Islantilaisia lankoja: Alafosslopi, Lettlopi, Plötulopi, Spuni sekä Jöklalopi .

!

Lahenrannantie Tervetuloa!5, Muonio I minna@hyoky.fi I 040 841 4630

on ruokaa

S-MARKET MUONIO, Puthaanrannantie 4

12

Matias Haapsaari

SAVU 16.2.2024

Toni Kuusistolle kultaa kokkiolympialaisissa I

Teksti Johanna Lipsanen

Mikäli tarvitset Kelataksia, soita ensin meille ja varaa itsellesi sopiva auto.

Saat juuri sellaisen auton kuin toivot ja tutun kuljettajan.

Auto kannattaa varata ajoissa: silloin voit olla rauhallisin mielin, ja kelakyyti tulee näin aina ajllaan.

Palvelemme Muoniossa ja lähialueilla kuuden auton voimin.

Kalustostamme löytyy autot jokaiseen tarpeeseen.

Lähikyydin (Kelataksi) tilausnumero: 0800 05154

Ylimuoniolainen kokki Toni Kuusisto teki helmikuussa historiaa yhdessä Suomen kokkimaajoukkueen kanssa.

Suomi sijoittui ensimmäistä kertaa ensimmäiselle sijalle maailman vanhimmassa ja vaativimmassa kokkikilpailussa IKA Culinary Olympicsissa. Nimensä mukaisesti kisat järjestetään olympialaisten lailla neljän vuoden välein. Tällä kertaa kisapaikkana oli Saksan Stuttgart. − Vähitellen on alkanut ääni palautua, voittoaan riemuinnut Kuusisto kertoo viikko voiton jälkeen.

Kilpailu oli tiukka, ja eroa kakkoseksi sijoittuneeseen Sveitsiin oli vain 0,2 pistettä. Kolmanneksi ylsi Islanti. Kaikkiaan kisaamassa oli 24 maata ja 1700 kokkia. Kuusiston mukaan voiton ratkaisi joukkueen työskentely. − Kaikki puhalsivat yhteen hiileen, ja yhteistyö sujui täydellisesti. Olimme treenanneet paljon, sillä liikkeet pitää saada selkäytimeen, hän kertoo.

Kuusisto tuli mukaan joukkueeseen elokuussa, kun yksi siinä aiemmin mukana olleista kokeista jättäytyi pois. Suomen joukkueessa oli mukana 13−14 kokkia, joista itse kisassa kilpaili seitsemän. − Kilpailu on kaksipäiväinen. Ensimmäisenä päivänä on chef table, jossa valmistetaan seitsemän ruokalajia kahdelletoista hengelle. Seuraavana päivänä on hot kitchen, jossa valmistetaan kolme ruokalajia 110 hengelle. Molemmat kilpailut pisteytetään, ja yhteispisteet ratkaisevat voittajan, hän kertoo.

Kilpailu oli Kuusistolle elämys, johon lisäväriä toi sairastuminen kesken kaiken. − Kokemuksena se oli kymmenen kertaa enemmän kuin mihin oli varau-

tunut. Paine on kova, kun yleisö huutaa vieressä. Aluksi kädet tärisivät meillä kaikilla, mutta hyvin nopeasti pääsimme kiinni omaan suoritukseemme. Sairastuin ensimmäisen päivän lopulla, ja kuume nousi, mutta pystyin kuitenkin kilpailemaan loppuun asti, hän kertoo.

Ravintoloita ja kalastusmatkailua Toni Kuusisto luotsaa Rovaniemellä ravintola Rokaa. Menestys kokkiolympialaisissa on hänen mukaansa jo näkynyt ravintolassa. − Kyllä se on jo näkynyt, ja ovi käy.

Ihmiset kysyvät, olenko jo töissä, hän kertoo.

Kesäisin Kuusisto järjestää kalastusmatkoja kotiseudultaan Yli-Muoniosta käsin. − Voitto tulee näkymään sekä Rokaravintolassa että Salmon Finland -yrityksessäni. Ravintolaan tulee aiempaa enemmän erilaisia menuita, ja mitalit tulevat tietysti näytille. Kalastusasiakkaille teen itse kaikki ruoat, hän kertoo.

Tulevaisuuden suunnitelmissa Kuusistolla on avata lisää ravintoloita. − Haluan laajentaa ja avata uusia ravintoloita samalla nimellä ja konseptilla.

Etsin parhaillaan liiketiloja eri puolilta.

Muun muassa Levi ja Ylläs kiinnostavat sekä Etelä-Suomi, hän paljastaa.

Jos laajentumissuunnitelmat toteutuvat, uusia ravintoloita voi olla pystyssä parin vuoden sisällä, Kuusisto sanoo.

13

SAVU 16.2.2024

LUONNOSTAAN ONNELLINEN MUONIO

Länsi-Lapin Muoniossa sinua odottavat yli 20 tunturia ja keroa, yli 200 erikokoista järveä, 8 vuodenaikaa, maailman puhtain ilma ja aito lappilainen elämänmeno monipuolisine palveluineen. Pysähdy aistimaan. Discover Muonio on apunasi, kun suunnittelet Lapin lomaasi.

HAPPY BY NATURE

There are over 20 fells, over 200 lakes, 8 seasons and the cleanest air in the world. Allow yourself to fall into the slow pace of Finnish Lapland. Discover Muonio is here to help you plan the best holiday in Lapland, Finland.

KOE KUUMA SAUNAELÄMYS TUNTUREIDEN JUURELLA & NAUTI VIILEÄSTÄ AVANNOSTA!

AVOINNA PÄIVITTÄIN 15 - 22

Tuote

KOKO

TASO

PYSTYLOGO

512 x 512 px

PMS/RGB

Muonion matkailuneuvonta Muonio Tourist Information Center Puthaanrannantie 2B, Muonio

ARCTIC SAUNA WORLD

+358 40 585 1864

www.harriniva.fi

Photo: Lapin materiaalipankki: Arto Komulainen

Photo: William Wigley P h oto: L

a p i n m a t e r i a a li p a n k k i: D a n i e l T a i p a l e

WILD FOOD

in Professional Kitchen

Get comprehensive knowledge on how to safely and professionally create wild food experiences.

One week courses in Muonio, Finland: July 1st - 6th, 2024

Lapland Dream – A place for a unique holiday experience.

July 8th - 13th, 2024 July 15th - 20th, 2024 July 22nd - 27th, 2024 MORE INFO

lappia-education@lappia.fi

Immerse yourself in a special world!

www.lappia.fi/wildfood

www.lapplanddream.com

14

SAVU 16.2.2024

Muonion Matkailuyhdistyksen alkuaikoina yrittäjillä oli paljon tehtävää ja opeteltavaa: oli liiketoimintasuunnitelmaa, matkailualan lainsäädäntöä ja esitteiden laatimista, Tarja Veisto muistelee.

Yhteistyöhön innostaja I

Teksti ja kuva Johanna Lipsanen

Muonion Matkailuyhdistys syntyi, kun Tarja Veisto keksi saattaa matkailualan toimijat yhteen. − Se on minulle kuin aikuiseksi kasvanut lapsi, Särkijärven majoja luotsaava Tarja Veisto huudahtaa.

Hän puhuu Muonion matkailuyhdistyksestä, nykyiseltä nimeltään Luoteis-Lapin Matkailuyhdistyksestä. Rakas lapsi täyttää tänä vuonna 18 vuotta. Kunnan juhlavuoden vuoksi on kuitenkin mukava muistella myös Muonion matkailun vaiheita.

Veisto todella on matkailuyhdistysidean äiti. Hän hoksasi, että Muoniosta puuttui yhteinen alueellinen matkailuorganisaatio opiskellessaan yrittäjän ammattitutkintoa vuonna 2006. − Aloitin yrittäjänä tässä kotitilalla Särkijärvellä ja kävin siksi Tiimiakatemia-koulutusta yrittäjyyteen. Sieltä jäi hyviä kokemuksia yhdes-

sä tekemisestä, ja kun koulutuksen viime vaiheessa kysyttiin, mitä toivoisin, sanoin, että Muonioon pitäisi saada pystyyn matkailuyhdistys.

Veisto itse toimi jo yrittäjäjärjestön puheenjohtajana ja tunsi monia alueen yrittäjiä. − Siellä oli muita yhtä pöhelöitä kuin minä! Alussa meitä oli muun muassa Ohenojan Alli, Rossin Jari sekä Hyökyn Minna ja Petri. Meitä oli monta pientä toimijaa, ja halusimme saada meidänkin äänen kuulumaan.

Apunaan muoniolaisilla oli ammattiopisto Lappian sekä koulutus- ja konsultointipalveluja tarjoavan Momentin edustajia. Erityisesti Momentin Jouni Niskanen ja Pekka Käyhkö olivat arjessa apuna. − He hoitivat tuotteista-

misen, kun lähdimme hakemaan Muonion brändiä eli miettimään, mikä kunnassa on omalaatuista, minkälainen on muoniolainen sisin.

Ytimeen päätyivät kahdeksan vuodenaikaa, ainutlaatuisuus sekä rauha ja luonto. Se, ettei Muonio ole suuri keskus naapureidensa Levin ja Ylläksen tapaan, nostettiin valtiksi. − Myös ympärivuotiseen matkailuun haluttiin panostaa. Se oli esillä jo silloin!

Veisto kertoo.

Kasvun mahdollisuudet Ensimmäiseksi tuore matkailuyhdistys päätti panostaa kotimaan matkailuun. Laadittiin esite, lähdettiin Matkamessuille ja suunniteltiin

kotisivuja yrityksille. Tekemistä riitti. − Ylläs ja Levi ajoivat moottoripyörillä meistä ohi. Täällä ei vielä ollut ymmärretty, että maailma on muuttumassa ja matkailu kasvaa.

Tarja Veisto vaikutti myös Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät -yhdistyksen hallituksessa, ja hän matkusti hallituksen kokouksiin Helsinkiin noin kerran kuukaudessa. Kokoukset olivat hedelmällisiä. − Se avasi paljon silmiäni matkailun kasvuun ja mahdollisuuksiin, hän kertoo.

Työ tuotti tulosta, ja muutaman vuoden päästä oli aika tavoitella myös kansainvälisiä matkailijoita. − Istuimme pirtinpöydän ääressä ja mietimme, mitä tehdään ja miten. Päätimme

tehdä tuotepaketteja, jotta saadaan kaikille alueen toimijoille hyvää. Minä majoitan ja ruokin, mutta ostan toisaalta ohjelmapalvelun, hän kuvaa.

Aivan helppoa kansainvälistyminen ja muutos ajattelutavoissa eivät olleet. − Jokaisen piti saattaa tuotepalettinsa kuntoon ja rakentaa viikko-ohjelmat sekä hallita kotisivujen päivitys, sosiaalinen media ja lainsäädäntö. Moni sanoi olevansa tyytyväinen siihen, mitä jo oli, mutta ei ollut kyse siitä, vaan siitä, että rattaassa mukana pysyäkseen on tehtävä asioita vähän uudella tavalla, Veisto muistelee.

Toisinaan Veisto kohtasi myös kritiikkiä. − Minulle sanottiin, että ”sinä se lennät pilvien pääl-

lä”. Mutta ehkä sille oli tarve.

Kyllähän monelle matkailuyhdistyksen synty on antanut potkua omaan tekemiseen.

Matkailuyhdistys pyörähti käyntiin pienten yrittäjien sinnikkyydestä, mutta pian mukaan saatiin myös Muonion isot matkailualan toimijat Harriniva ja Lapland Hotels.

Kuntakin vakuutettiin siitä, että matkailuneuvonnalle on tarvetta. − Kyllä hattua nostan kunnalle siitä, että se päätti matkailuihmisen palkkaamisesta. Ensin paikka oli osaaikainen, myöhemmin kokoaikainen.

Veisto muistelee lämmöllä alkuaikoja. − Ei ollut pönötystä, kun mietimme tulevaa. Istuimme iltaa yhdessä, pelasimme ja

Kuvateksti

15

SAVU 16.2.2024

Muonio kasvoi lähes 60 uudella kuntalaisella viime vuonna I

Teksti Satu Renko

“Uimahallin kun saisi, sitten olisi kaikki.” Muonion ensimmäisessä uusien kuntalaisten kohtaamistapahtumassa kunta sai lähinnä kehuja.

Kun kysyn Muonion kunnanjohtaja Laura EnbuskaMäeltä, mikä Muoniossa on parasta, vastaus tulee samalla silmänräpäyksellä: – Ihmiset, kunnanjohtaja sanoo.

– Juuri tämä, hän jatkaa, ja viittaa pöhinään ympärillään.

Käynnissä on Muonion kunnan ensimmäinen uusille kuntalaisille järjestetty kohtaamistapahtuma.

– Muoniossa on mukavaa yhteisöllisyyttä ilman tungettelevuutta. Kylätalolla, kirjastossa ja kylällä on nykyään aina väkeä. Ja muoniolaiset lähteävät hyvin mukaan tilaisuuksiin.

Vuoden 2023 aikana Muonio kasvoi 57 uudella kuntalaisella. Kunnanjohtaja kertoo, että signaaleja kasvusta nähtiin pitkin vuotta, mutta silti luvun

Ytimeen päätyivät kahdeksan vuodenaikaa, ainutlaatuisuus sekä rauha ja luonto. Se, ettei Muonio ole suuri keskus naapureidensa Levin ja Ylläksen tapaan, nostettiin valtiksi.

suuruus yllätti.

– Uutta yritystoimintaa on tullut, kaavoituksessakin kasvu näkyy, samoin koulun oppilasmäärässä ja asuntojonossa.

Kunnanjohtaja toivottaa uudet kuntalaiset jatkossakin tervetulleiksi, vaikkakin muistuttaa, että kasvu ei ole kunnalle itseisarvo.

– Kun kasvu on tasaista, myös kunnan palvelut pysyvät paremmin kasvun mukana.

Annalan perhe muutti Muonioon elokuussa ja kasvatti kunnan väkilukua alkuun neljällä hengellä.

– Muutin tänne puolisoni Henrin ja lastemme Hildan ja Väinön kanssa. Viides perheenjäsen syntyi kuukausi sitten, Oili Annala kertoo.

Perhe halusi Lappiin ja sopivaa paikkaa ryhdyttiin

etsimään töiden kautta.

– Muoniosta löytyi minulle opettajan paikka, ja se ratkaisi muuton juuri tänne, Oili sanoo.

Henri puolestaan tekee töitä etänä.

– Olen tehnyt etätöitä oikeastaan jo koronasta saakka. Silloin kävin toimistolla kerran viikossa, nyt muuton jälkeen kerran kuukaudessa.

Henrin etätyö sai juuri jatkoa vuoden 2025 kesään saakka. Oili on vanhempainvapaalla.

– Jatkon ratkaisee, saanko täältä töitä sitten, kun on aika palata töihin, Oili summaa.

Annalat ovat viihtyneet Muoniossa hyvin. Löytyykö mitään, mikä voisi olla paremmin?

– No uimahallin kun saisi, sitten olisi kaikki, Oili nauraa.

Muonio grew by nearly 60 new residents last year When I asked Muonio’s Mayor Laura EnbuskaMäki what is best about Muonio, the answer came in the blink of an eye: “People”, the mayor replies.

“Precisely this”, she continues, pointing to the buzz around her.

Muonio’s first meeting event for new residents of the municipality is underway.

“Muonio has a nice hulluttelimme, opettelimme tuntemaan toisiamme.

Huomio ympärivuotisuuteen Liki parikymmentä vuotta myöhemmin matkailumäärät Muoniossa ovat kasvaneet. Sekä majoittajien että ohjelmapalveluyrittäjien määrä on tuplaantunut. − Viimeisen viiden, kymmenen vuoden aikana kasvu on räjähtänyt. Olemme nyt ihan eri tasolla, Veisto sanoo.

Hänen mukaansa eteen onkin tullut kysymys siitä, kuinka suureksi Muoniossa halutaan kasvaa. − Kestääkö ekologinen ja sosiaalinen kestävyys matkailun kasvua? Miten paikallinen väestö suhtautuu, kun

uusia reittejä suunnitellaan omalle maalle? hän pohtii.

Veiston mukaan lisää matkailijoita ja matkailualan toimijoita kuntaan kyllä mahtuu, kunhan kestävyyden rajat tunnustetaan ja yritykset sitoutuvat alueen kehittämiseen ja kestävään matkailuun.

Tärkeää hänestä olisi saada matkailu ympärivuotiseksi. − Matkailijoita olisi tulossa, jos vain yritykset ovat auki. Perusasiat pitää olla kunnossa: pitää vastata puhelimeen ja palvella, hän pohtii.

Ympärivuotisuuden myötä myös työvoima saataisiin sitoutumaan. − Ei tänne saada pysyvää työvoimaa, jos töitä on viisi− kuusi kuukautta vuodessa.

Asuntopula on este, ja pitäisi löytyä töitä tulijan puolisolle ja koulupaikka lapsille, hän pohtii.

Perusasioita Veisto painottaa useita kertoja. Perusasioille ja perustyölle pitäisi antaa niiden ansaitsema arvo. − Pitäisi ihannoida perusduunarin tekemistä. Ei kaikkien tarvitse olla maistereita tai tohtoreita. Haastan myös ihmisiä havahtumaan: milloin viimeksi havahduit luonnon kauneuteen tai yksinkertaisuuden voimaan?

sense of community without any intrusiveness.

The village hall, library, and the village itself are always bustling.”

During 2023, Muonio grew by 57 new residents.

The mayor says that there were signs of growth throughout the year, but the figure was still surprising.

“New business activities have emerged, and the growth is also reflect-

ed in the planning process, as are the number of pupils in the school, and the housing queue.

The mayor will continue to welcome new residents, although she points out that growth is not an intrinsic value for the municipality.

“When growth is steady, municipal services will also better keep pace with growth.”

Kulttuuriyhdistys Hööli esittäytyi kuntalaistilaisuudessa – keväälle tulossa tapahtumia – Otahan tästä tussi ja osallistu yhteiseen taideteokseen, Elisa Stoor kehottaa.

– Tussit meinaavat jäätyä tässä pakkasessa, mutta kyllä ne vielä toimivat, nainen nauraa.

Elisan vieressä seisoo Anni Vihervirta. He ovat yhdessä esittelemässä kulttuuriyhdistys Hööliä, joka toimii Ylimuoniossa.

– Yhdistys perustettiin jo vuonna 2022, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa esittäytymässä. Ensimmäisenä vuonna meillä oli muutamia kursseja ja hankimme

keramiikkauunin, mutta viime vuonna oli hiljaista, Stoor kertoo.

Tänä keväänä toiminta polkaistaan käyntiin todenteolla.

– Maaliskuussa on tulossa luentoja ja keskusteluiltoja.

Luentojen teemana on kulttuuri sanan laajassa merkityksestä. Tapahtumista tulee lähempänä tietoa Höölin Instagram- ja Facebooksivuille ja kunnan tapahtumakalenteriin, Vihervirta lupaa.

– Näyttelykin on työn alla, ja siihen liittyen taiteilijaha-

ku, Stoor jatkaa.

Naiset uskovat, että muoniolaisista löytyy mielenkiintoa yhdistyksen toimintaa kohtaan.

– Ja lähikunnista myös, Vihervirta lisää.

Piirrän yhteiseen teokseen tunturin. Kuinka moni muu on jo osallistunut?

– Niin moni, että minä olen jo tippunut laskuista, Stoor nauraa.

Yhdistys löytyy Instagramista nimellä @muonionhooliry ja Facebookista nimellä Hööli ry.

16

SAVU 16.2.2024

Muonion kunta juhlii 150-vuotista taivaltaan uudella ilmeellä Juhlavuoden kunniaksi kunta on tehnyt yhteistyötä Vallilan pääsuunnittelija Riina Kuikan kanssa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt kuosi, josta löytyy kolme väriversiota eri vuodenaikojen mukaan.

Muonio täyttää tänä vuonna 150 vuotta ja juhlii merkkipaalua lukuisilla tapahtumilla – pienillä ja suurilla – läpi vuoden. Juhlavuoden kunniaksi kunta sai myös uuden ilmeen.

Muonion juhlavuoteen suunniteltu ilme on Vallilan pääsuunnittelija Riina Kuikan käsialaa. Kuosin avulla halutaan välittää juhlavuoden teemaa ja tuoda esille Muonion kauniita maisemia ja ainutlaatuista luontoa.

Riina Kuikka on työskennellyt Vallilalla jo kahdentoista vuoden ajan. Kuikan suhde Muonioon on henkilökohtainen – hänen mummonsa on kotoisin Muoniosta, ja suvun mökki Muoniossa on edelleen aktiivisessa käytössä. Kuikka vierailee Muonion mökillä vähintään pari kertaa vuodessa.

Riina Kuikka on lumoutunut pohjoisen kauneudesta. Lapin luonto on toiminut inspiraationa monille Vallilan kuoseille

ja Kuikan maalaamille luontoaiheisille tauluille.

Muonio 150 -kuosi on saanut vaikutteita Muonion luonnosta, Pallaksen maisemista, väriloistosta ja alueen eläimistä. Muonio 150 -kuosi kertoo tarinan Muonion luonnosta ja Pallaksesta, välittäen samalla niiden ainutlaatuisen tunnelman.

Kuikka on iloinnut suunnitteluprosessista, jossa hän sai toteuttaa luovuuttaan eri-

tyisesti voimakkaiden värien suhteen.

– Kuosi on syntynyt suoraan sydämestä, Kuikka sanoo.

Uusi ilme näkyy kunnan kaikessa viestinnässä, ja sitä käytetään erilaisten tuotteiden teettämiseen. Kunnan järjestämässä uusien kuntalaisten iltamassa oli jaossa esimerkiksi kangaskasseja juhlavuoden painatuksella.

SAVU

150 syytä asua Muoniossa Juhlavuoden kunniaksi Muonio kerää 150 syytä asua Muoniossa. Osallistu ja kerro, miksi sinä asut Muoniossa!

Vastauksia käytetään kunnan somekampanjassa. Vastaajien tietoja ei jaeta.

LUKIJA Mitä sinä haluaisit lukea seuraavasta Savusta?

Onko mielessäsi loistava juttuaihe

I L M E S T Y Y 3 K E RTA A V UO D E S SA .

Savusta uutiset ja ajanviete matkailijalle ja paikalliselle.

– pieni tai iso? Kerro meille! satu.renko@luovamedia.com

TOIMITUS

LASKUTUS&ILMOITUKSET

Päätoimittaja

ANETTE LUMME

MAINOSTAJA

SATU RENKO

asiakaspalvelu@luovamedia.com ti–to 9–16 040 350 3113

ilmoitukset@savulehti.com / 050 301 7181

050 301 7181 satu.renko@luovamedia.com Taitto & mainokset

PIRITTA RISTIMELLA

ILMOITUKSET

Hiutale Design ilmoitukset@savulehti.com

ilmoitukset@savulehti.com 050 301 7181

Toimituksen avustaja

Aineistot 7 vuorokautta ennen ilmestymispäivää

KIMMO KAULANEN 050 410 7763 Tämän lehden toimittajat

Vastuumme ilmoituksissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan.

JOHANNA LIPSANEN MINTTU HEIMOVIRTA

JULKAISIJA

Kääntäjä

Luova Media Oy Tunturintie 16 A 2 95970 Äkäslompolo

PETER CULLEY Arctic Language Company Oy

Haluatko näkyä seuraavassa printissä tai verkossa? Varaa paikkasi

Suomalainen Lehtipaino Oy ISSN 2954-0542

SEURAA MEITÄ SOMESSA

Verkkosivut ja näköislehti maksutta:

@savulehti

www.savulehti.com www.arcticlaplandtimes.com