Ratkaisuja 2/2021

Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti 2 / 2021

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN

Espoossa toteutetaan tilaunelmat vuokramallilla

Tervetuloa taloon, uusi toimitusjohtaja Atte Niittylä Yhteisöllinen arki käyntiin Lohjan palvelukorttelissa Malminkartanoon monipuolista asumista, palveluita ja työpaikkoja

Ihmiset

Projektit

Lohja 2021

Osio 1

3

Pääkirjoitus Jussi Karjula

4

Tilaunelmista totta vuokramallilla

9

Hoivatilat Lohjan Asuntomessuilla

8

Ruotsin kuulumiset Maria Frid

6

Yhtä aikaa mielenkiintoinen ja arvokas koulukiinteistö

10

Toiveiden kortteli kutsuu kohtaamisiin

16

Vieraskynä Mirka Härkönen

17

Palvelukortteli rakenteilla Malminkartanoon

12

Aidosti yhteinen pihapiiri

22

Henkilökuva Atte Niittylä

24

14

Monisukupolvisuus tuo iloa arkeen

26

Hoivatilalainen esittäytyy Matias Lehtonen

27

Uusia hoivatilalaisia

Koulut vuokramalliilla Oulun ja Helsingin kaupungeille

14

Yhteistyössä Attendo, Pilke päiväkodit ja KONE Hissit Oy

HIILIN E

E UOT OT

Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys.

Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

RAALI PAIN Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi UT Päätoimittaja: Riikka Säkkinen Tekstit: Katri Dahlström, Jussi Karjula, Riikka Säkkinen, Maria Frid, Mirka Härkönen Kuvat: Hoivatilat Oyj, Henri Luoma, Henri Juvonen, Sami Tirkkonen, L Arkkitehdit Ulkoasu ja taitto: Mint Company Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 300 kpl • ISSN 2489-2785 ClimateCalc CC-000025/FI Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi PunaMusta Printing / Hämeen Kirjapaino Oy Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri

Muutosten tuulimyllyjä Elämme jälleen kerran muutosten aikaa. Uudet kuntapäättäjät ovat aloittaneet työnsä, ja samaan aikaan valmistaudutaan aluevaaleihin ja uuteen ”sote-normaaliin”. Päättäjät ja viranhaltijat ovat isojen asioiden äärellä. Päätöksenteon keskiössä ovat kansalaiset, me kaikki. Ydinkysymys on, kuinka turvaamme hyvät palvelut jokaiselle, ikääntyvässä ja kaupungistuvassa Suomessa.

Hoivatilat on tarjonnut uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnan – erityisesti kuntien – haasteisiin koko olemassaolonsa ajan.

Kaupungistumisen trendissä ja taloudellisesti vaativissa olosuhteissa ovat Toiveiden kortteli -konseptimme, vuokramalli sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet olleet menestyksekkäitä uuden normaalin airuita. Kunnilta odotetaan myös ilmastotoimia, ja siihen me vastaamme vastuullisilla kiinteistöratkaisuillamme.

Hoivatilat on sitoutunut ja pitkäjänteinen partneri sivistys- ja sote-kiinteistöjen toteuttajana ja omistajana. Tarjoamme tilat palveluna: vuokramallissa vuotuinen kiinteistökustannus on täsmälleen etukäteen tiedossa ja riski kiinteistön kunnosta ja toimivuudesta on sen omistajalla. Kunnalle hintalappu riskin siirtämisestä on maltillinen. Haluamme rakentaa luottamusta ja kestävää kumppanuutta, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa!

Muutosten tuulten puhaltaessa, vanhaa aforismia mukaillen, jotkut rakentavat muureja ja toiset tuulimyllyjä. Liputan tuulimyllyjen puolesta. Meillä Hoivatiloilla muutos on nytkin seuranamme: uusi yritysilme, varsin uusi omistusrakenne ja ensi vuodenvaihteessa myös uusi toimitusjohtaja – tervetuloa taloon, Atte Niittylä! Jään palvelemaan yhtiötä ja yhteiskuntaa Hoivatilojen hallitusroolissa. Tiedän, että Hoivatilat luo parempaa yhteiskuntaa tulevaisuudessakin, yhdessä kumppaneidemme kanssa.

Rohkeutta ja iloa kaikille työhön!

Jussi Karjula @KarjulaJussi Hoivatilojen toimitusjohtaja 2010–2021

3

Uusi koulukiinteistö sijoittuu monipuoliseen ympäristöön. Toisella puolella on vilkasliikenteiset kadut, mutta sisäpihalta tulee avautumaan ihan toisenlainen maailma: runsaasti oppimisympäristöjä sekä oleskelualueita meluaitojen suojissa. Piha liittyy luontevasti Matinkylän urheilupuiston uusiin alueisiin.

Uusi koulu 500 oppilaalle Espoossa

Tilaunelmista totta vuokramallilla Espoon kristillinen koulu ja päiväkoti ovat toimineet väliaikaisissa tiloissa koko historiansa ajan, yli kaksikymmentä vuotta. Tilanne tulee mullistumaan hyvällä tavalla vuodenvaihteessa, kun ensimmäiset juuri omaa toimintaa varten suunnitellut tilat saadaan käyttöön. Kumppaniksi toimintansa merkittävimpään hankkeeseen Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry valitsi Hoivatilat.

4

Matinkylään on nyt rakenteilla nykyaikaiset ja turvalliset koulu- ja päiväkotitilat noin 500 oppilaalle: perusopetusta järjestetään luokille 1–9, esiopetusta 6-vuotiaille ja varhaiskasvatusta 3–5 -vuotiaille. Lisäksi yhdistyksen ylläpitämä Taidekoulu Talentti järjestää tiloissa taideopetusta. Koulutoiminnan ulkopuolella rakennus tulee palvelemaan monipuolisesti espoolaisten perheiden ja yhteisöjen harrastus- ja kokoontumispaikkana. Uudet tilat toteutetaan vuokramallilla; sopimuksen kesto on 25 vuotta ja arvo noin 30 miljoonaa euroa.

Omaa rakennuttamaan vai koulu palveluna?

Tarkoituksenmukaisista tiloista on kannatusyhdistyksessä haaveiltu ja erilaisia vaihtoehtoja tutkailtu koulun perustamisesta asti. Alkuvuodesta 2016 aloitettiin selvitykset mahdollisuudesta toteuttaa uudet tilat Espoon Matinkylään. Monien vaiheiden jälkeen, joulukuussa 2019, va-

littiin uuden koulurakennuksen toteuttajaksi julkisessa hankintamenettelyssä Hoivatilat. Kannatusyhdistyksessä tilahankkeen projektikoordinaattorina toimii Timo Kiiski, joka on ollut mukana uusien tilojen toteutuksessa alusta alkaen.

Kiiski kertoo, että hankkeen rahoitus- ja toteutusvaihtoehtoja analysoitiin kannatusyhdistyksessä huolella: puntarissa painottelivat tilojen omistaminen ja vuokraaminen. Oman kiinteistön rakennuttajaksi ryhtyminen todettiin yhdistykselle vaativaksi ja riskit suuriksi, koska rakennuttaminen vaatisi lisää osaamista ja resursseja koulun organisaatioon. Koulukiinteistö olisi pitänyt rakentaa vieraalla pääomalla ja lisäksi valmiin kiinteistön ylläpito olisi vaatinut paljon huomiota ja hallinnollisia lisävoimia – ja vienyt huomiota pois yhdistyksen ydintoiminnoista.

Niinpä kannatusyhdistys valitsi hankintatavaksi vuokramallin ja pystyy näin jatkossakin keskittymään ja investoimaan ydintoimintaansa, laadukkaaseen opetukseen. Päätös ei kuitenkaan ollut

helppo, sillä myös vuokramalliin sisältyi huolia. Yhdistyksessä koettiin, että vuokrakiinteistöihin liittyy jonkin verran väliaikaisuuden tuntua, ja se tahdottiin välttää.

Tiloille haluttiin pysyvyyttä, laatua sekä kohtuullinen ja hyvin ennakoitava tilakustannuksen taso – tämän kaiken Hoivatilat pystyi tarjoamaan.

Timo Kiiski kannatusyhdistyksen projektikoordinaattori

– Vuokrasopimus on pitkäkestoinen, ja sitä voidaan jatkaa. Yhdistyksen toiminnallinen fokus pysyy missä pitääkin ja tilakustannusten hallinta on selkeää, kiteyttää Timo Kiiski vuokramallin hyödyt.

Kiiski kertoo heillä olleen kilpailutuksessa tiukat vaatimukset, jotka otettiin

Monitoimisali tulee palvelemaan niin oppilaita kuin koulun ulkopuolisia käyttäjiä, esimerkiksi juhlatilana. Niinpä saliin haettiin niin koulun henkeen sopivaa tunnelmaa kuin juhlatilanteisiin kuuluvaa arvokkuutta.

Hoivatiloilla vakavasti. Hän toteaa Hoivatilojen suunnitelman olleen erinomainen onnistuminen niin taloudellisten kriteerien kuin kiinteistön turvallisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmista.

Terveellisyys ja turvallisuus ovat isossa roolissa niin rakentamis- kuin käyt-

5

Luokka- ja opetustilat mahdollistavat perinteiseen tapaan luokkahuoneissa opettamisen, mutta myös muunneltavuus on huomioitu niin kalusteilla kuin avattavilla seinillä.

tövaiheessa. Sisäilmaturvallisuuteen ja kosteudenhallintaan kiinnitetään erityistä huomiota, esimerkiksi työmaan P1-puhtausluokan rakentamisella ja valvomalla edelleen käytön aikana mittauksin rakenteiden kuivana pysymistä. Tilat luovutetaan marraskuussa, joulukuussa päästään kalustamaan ja tammikuussa -22 opiskelu lähtee vauhtiin uusissa, tarkoituksenmukaisissa tiloissa.

– Tyytyväisyydellä voin todeta hankkeen edenneen hyvin ja aikataulussa.

Näin isossa projektissa on paljon sovittavaa ja useita osapuolia, joten pientä kehittämisen varaa voi toki olla. Tärkeintä on, että neuvotteluyhteys ja työskentelyilmapiiri ovat olleet hyvät, ja kaikilla osapuolilla selkeästi pyrkimys parhaaseen ratkaisuun, toteaa Kiiski.

Avaraa, ajanmukaista ja laadukasta Laatu ja kestävä kehitys ovat olleet isossa roolissa rakennuksen suunnittelussa.

Käytössä on maalämpö ja kokonaistaloudellisuutta tuetaan aurinkopaneeleilla.

Avarat ja ajanmukaiset, yli 6 000 neliömetrin tilat erikoisluokkineen ja liikuntatiloineen tukevat oppimista ja monipuolis-

6

tavat yhdistyksen toimintaa entisestään.

Luokka- ja opetustilojen haluttiin mahdollistavan perinteiseen tapaan luokkahuoneissa opettamisen, mutta tilojen muunneltavuus on huomioitu niin kalusteilla kuin avattavilla seinillä. Iso sali toimii niin ruokalana kuin juhlatilanakin. Tiivis yhteistyö käyttäjien ja tilan toteuttajien kesken on mahdollistanut käyttäjän tarpeiden hyvän huomioimisen suunnitteluratkaisun viimeistelyssä.

Yhdistys halusi rakennuttaa monikäyttöisen kiinteistön koko kaupungin parhaaksi, tietämättä vielä, mitä kaikkea sen elinkaaren aikana tuleekaan tapahtumaan. Ilta- ja viikonloppukäyttö huomioitiin suunnitteluratkaisuissa mm. kulkureittien, kulunvalvonnan ja tilojen monikäyttöisyyden suhteen.

Monin osin tilat muuttuvat luontevasti päiväajan koulukäytöstä iltojen ja viikonloppujen harrastus- ja kokoontumiskäyttöön.

Aktiivista käyttöä koulutoiminnan ulkopuolella tukee myös koulun sijainti: koulu kohoaa Matinkylän urheilupuiston naapuriin, erinomaisten kulkuyhteyksien äärelle.

Reilun parin vuosikymmenen aikana Espoon kristillinen koulu on toiminut useissa väliaikaisissa vuokratiloissa. Vuodesta 2012 alkaen koulua on käyty alun perin toimistoiksi suunnitelluissa tiloissa, jotka muokattiin koulukäyttöön sopiviksi. Uusien tilojen myötä nyt reilun 300 oppilaan yhtenäiskoulu tarjoaa entistä useammalle mahdollisuuden tulla Espoon kristillisen koulun oppilaaksi, vaikkapa lisääntyvän tilan myötä laajentuvan kielirikasteisen ja kaksikielisen opetuksen puitteissa.

Omista, koulutiloiksi suunnitelluista ja rakennetuista tiloista, on haaveiltu yhtä kauan kuin opetusta on järjestetty, ja pian haaveet muuttuvat todeksi.

Yhtä aikaa mielenkiintoinen ja arvokas koulukiinteistö Espoon kristillisen koulun suunnittelusta vastasi arkkitehti SAFA Anne Jaakola-Wondafrash arkkitehtitoimisto Avariosta. Hän kertoo projektin olleen mielenkiintoinen, haastava ja erilainen: Suunnittelulle oli hyvin tarkat tavoitteet käyttäjältä. Kaava toi tiukat rajat sille, kuinka rakennus voi tontille sijoittua. Hyvän lisämausteen suunnitteluun toi kaavamääräys rakennuksen elävöittämisestä taiteen ja valaistuksen keinoin.

– Näistä lähtökohdista aloimme suunnitella omannäköistä, silmää miellyttävää kokonaisuutta. Käyttäjäyhteistyö on ollut aktiivista, joustavaa ja hedelmällistä, joten rakenteilla on hyvän yhteistyön lopputulos, joka on yhtä aikaa mielenkiintoinen ja arvokas, kiteyttää Jaakola-Wondafrash.

Keskeinen sijainti ja monipuolisuus huomioiden Koulu on suunniteltu vastaamaan nykyisen toiminnan tarpeisiin, mutta myös ottamaan vastaan tulevien vuosien tuomat muutostarpeet. Erityistä huomiota Jaakola-Wondafrashin suunnittelupöydällä sai myös ruokasalin ja liikuntasalin yhdistelmä – rakennuksen keskelle muodostuva yhdistävä sisätila. Kaksikerroksiseen saliin liittyy parvitiloja sekä näyttämö, ja koulun ulkopuolisessa käytössä se tulee palvelemaan usein juhlatilana.

Niinpä saliin haluttiin yhtä aikaa koulun henkeen sopivaa yhteisöllistä tunnelmaa sekä juhlatilanteisiin kuuluvaa arvokkuutta.

Sopiva ratkaisu löydettiin muun muassa pintamateriaalivalinnoilla: isoon osaan seinäpinnasta tulee puurimoitusta, joka toimii akustoivana pintana ja tuo tilaan puun arvokkuuden, lämpöä ja tunnelmaa.

Nelikerroksinen rakennus sijoittuu vilkkaasti liikennöidylle alueelle ja hyvien kulkuyhteyksien äärelle, kaupunkikuvallisesti näkyvälle paikalle. Rakennus muodostaa risteysalueelle pääsisäänkäyntiaukon ja rajaa sisäänsä välitunti- ja piha-alueet Matinkylän urheilupuiston puolella.

Anne Jaakola-Wondafrash kertoo, että pihan suunnittelussa kiinnitettiin erityisen paljon huomiota viihtyisyyteen sekä pihan koon että liikenteen melun vuoksi. Sisäpihaa reunustaa kahden metrin korkuiset meluaidat, jotka muodostavat koululta poispäin mielenkiintoista katujulkisivua ja koulun näkökulmasta pehmeää rajausta pihaan. Pihan puolelle istutetaan köynnöksiä, ja meluaitojen rakenne on osin pleksiä, osin puurimaa, mikä mahdollistaa näkyvyyden, mutta estää äänen tulemista haitallisesti koulun piha-alueelle.

Pihassa on runsaasti oppimisympäristöjä ja oleskelualueita istuskelupenkkeineen. Piha liittyy luontevasti urheilupuiston uusiin alueisiin: se jatkuu kohti jäähallia, pyöräratoja ja kunnostettuja puistoalueita.

– Ympäristö on hieno ja monipuolinen. Vaikka toisella puolella on vilkasliikenteiset kadut, niin pihalta avautuu ihan toisenlainen maailma, iloitsee Jaakola-Wondafrash.

Asemakaavamääräysten mukaan tätä liikenteen kannalta keskeistä aluetta tulee rakennuksissa elävöittää valaistuksen ja taiteen keinoin – komea koulurakennus näkyy pitkälle moneen suuntaan ja useassa tasossa. Arkkitehtia kaavamääräys ilahdutti; Jaakola-Wondafrash toteaa olevan hienoa, että ohikulkijoille halutaan antaa muutakin nähtävää kuin tavanomaista rakennuksen seinää. Koko kadunpuoleisen sisäänkäyntikulman tulee kattamaan näyttävistä installaatioista tunnetun kuvanveistäjän Kaarina Kaikkosen taideteos. Harmaalle taustalle sijoittuva teos muodostuu värillisistä alumiinikappaleista, ja se valaistaan sisäänkäyntikatoksen päältä.

Suunnittelussa huomioitiin myös ekologisuus ja kestävä kehitys: materiaalivalinnat, hulevesien imeytys istutusalueilla, istutukset ja viherkatteet sekä harkitut, laadukkaat ja monikäyttöiset tilaratkaisut edustavat kestävän kehityksen mukaista suunnittelua.

Intensiivisellä yhteistyöllä laadukkaaseen lopputulokseen Anne Jaakola-Wondafrash on tehnyt Hoivatilojen kanssa yhteistyötä useissa hankkeissa. Projektin kulkua ja työskentelyä hän kuvailee intensiiviseksi ja kauttaaltaan positiiviseksi.

– Hankkeemme ovat aina edenneet erittäin luontevasti. Hoivatilat antaa tilaa tehdä työtä ja luottaa ammattitaitoomme.

Espoossa yhteistyö on ollut erittäin hyvää myös käyttäjän sekä työmaalla urakoitsijana toimivan Temotekin kanssa, he ovat työskennelleet kunnianhimoisesti ja tarvittaessa aktiivisesti tarkentaneet asioita, kuvailee Jaakola-Wondafrash hankkeen toimijoita.

7

Hoivatilat AB:n kuulumisia Saamme juhlistaa Hoivatilojen Ruotsin liiketoiminnan 3-vuotissynttäreitä syyskuussa. Vuodet ovat olleet tapahtumarikkaita, ja kasvua on tapahtunut sekä organisaatiossa että hankekehityksessä.

Yrityksen liiketoiminnan menestyksen merkittävin tekijä on henkilöstö. Hoivatilat AB:n tiimiin kuuluu toimitusjohtaja Maria Frid, business controller Caroline Köhler, projektipäällikkö Tobias Jarmteg ja hankekehittäjät Paul Lindquist sekä Alex Kornhammar. Tärkeänä osana Ruotsin tiimiä ovat myös konsultteina toimivat business controller Kent Ohlsson ja PR- ja markkinointitukea tarjoava Josefine Brögger.

Olemme saaneet yhdessä kehittää lukuisia kiehtovia kiinteistöhankkeita, joista useat ovat jo valmiina ja toiminnassa.

Hoivatilat AB:n omistamiin kiinteistöihin lukeutuu sekä varhaiskasvatuksen tiloja että erityistä hoivaa tarvitsevien ihmisten tiloja. Viimeisimpänä, kesällä, valmistui Upplands Väsbyn kuntaan Tukholman lääniin tiedepäiväkoti, jonka operaattorina toimii Norlandia. Päiväkoti on kooltaan noin 900 kerrosneliötä ja siinä on tilaa 100 lapselle.

Tällä hetkellä rakenteilla on varhaiskasvatuksen tilat EteläRuotsiin ja palveluasumisen tilat vammaispalvelun asiakkaille Tierpiin ja Enköpingiin. Olemme toteuttamassa myös 450 lapsen koulu- ja päiväkotikokonaisuutta uudelle asuinalueelle Källbergassa. Arkkitehtuuriltaan erityisen kunnianhimoisen kohteen sijainti on ainutlaatuinen, ja suunnittelussa on huomioitu niin kestävä kehitys kuin sosiaalinen vastuullisuuskin.

Viime keväänä ostimme 16 laadukkaan hoivakiinteistön kokonaisuuden. Vammaispalvelun asiakkaille tarkoitetuissa kiinteistöissä palveluntarjoajina toimii Pohjoismaiden suurimpia vammaispalveluoperaattoreita. Kiinteistöt ovat sijainniltaan erinomaisia, ja kaupan myötä Hoivatilojen Ruotsin liiketoiminta nelinkertaistui.

Syyskuussa osallistumme Business Arena Stockholm -tapahtumaan toista kertaa. Kyseessä on Ruotsin laajin kiinteistöalan tapahtuma.

Olemme siis käynnistäneet liiketoiminnan Ruotsissa menestyksekkäästi, mikä luo hyvän pohjan tulevien vuosien kasvulle.

Olemme osoittaneet, että tällä sektorilla on mahdollista kasvaa, tarjoamalla laadukkaita kiinteistöjä ja erinomaista asiakaspalvelua. Hoivatilat AB tarjoaa "Hus med hjärta" – Tiloja suurella sydämellä.

Maria Frid toimitusjohtaja, Hoivatilat AB

8

Maria Frid, toimitusjohtaja

Caroline Köhler, business controller

Tobias Jarmteg, projektipäälikkö

Paul Lindquist, hankekehittäjä

Alex Kornhammar, hankekehittäjä

Kent Ohlsson, business controller

Josefine Brögger PR ja markkinointi

Hoivatilat Lohjan Asuntomessuilla

Toiveiden kortteli, Sahapiha 2 TALOTYYPPI Palvelukortteli Pilke luontopäiväkoti Ulappa Attendo-koti Hiidensalmi Kerrosluku 1–3 Huoneistoala 2 673 kem2 Lämmönlähde kaukolämpö Runkomateriaali betoni Julkisivumateriaali betoni, puu E-luku 144 Energiatehokkuusluokka B YHTEISTYÖSSÄ Urakoitsija Ojarannan Rakennus Oy Pääsuunnittelu UKI Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu Rakennusinsinööritoimisto Toivonen & Keskitalo Oy Pihasuunnittelu Nomaji maisema-arkkitehdit Oy Sähkösuunnittelu Suunnittelutekniikka Kitula Oy LVI-suunnittelu LVI-Alfa Oy

9

Hoivatilat Lohjan Asuntomessuilla

Toiveiden kortteli kutsuu kohtaamisiin Hoivatilat toteutti viime kesän asuntomessualueelle, Lohjan Hiidensalmelle, monisukupolvisen palvelukiinteistön, joka tarjoaa varhaiskasvatusta sekä ikäihmisten hoivaa ja asumista.

Hoivatilat oli Hiidensalmen alueen suunnittelussa mukana jo kaavavaiheessa.

Asuntomessujen kantavat teemat – kohtaamiset ja ympäristöystävällisyys – ohjasivat myös Hoivatilojen työtä kumppanuuskorttelin palvelukiinteistön rakennuttajana ja omistajana.

Toiveiden kortteli -palvelukorttelikonseptin mukaisessa kokonaisuudessa palveluntarjoajina toimivat Pilke päiväkodit ja Attendo. Kohteen pääsuunnittelija on UKI Arkkitehdit, jolla on pitkä kokemus vastaavien kokonaisuuksien toteuttamisesta. Palvelukiinteistön lisäksi kumppanuuskorttelissa on TA-Yhtiöiden asumisoikeustalo ja Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n

10

kerrostalo – nekin saman arkkitehtitoimiston käsialaa, mikä takasi tyylikkään ja viihtyisän, yhteen sopivan lopputuloksen.

Palvelukiinteistö rikastuttaa alueen arkea ja parantaa Lohjan palvelutarjontaa keskustan läheisyydessä.

Sijainti vehreässä ympäristössä Lohjanjärven tuntumassa tarjoaa luontopai-

notteisen päiväkodin toiminnalle upeat puitteet. Hoivakodin asukkaat elävät nykyaikaisessa yhteisössä, ja kohtaamiset sukupolvien kesken ovat helppoja – niin järjestetyt yhteiset juhlahetket kuin arkiset ulkoilut viihtyisässä pihapiirissä.

Kumppanuuskorttelin erikoisuus on kylämäinen yhteispiha, jota palvelukiinteistö yhdeltä kulmalta kehystää. Eri rakennusten tontteja ei ole pihassa aidattu tai muilla tavoin rajattu, vaan talot sulkevat suojiinsa vehreän ja viihtyisän, aidosti yhteisen pihapiirin. Poikkeuksena toki hoivakodin ja päiväkodin omat pihaalueet, jotka on asiaankuuluvasti aidattu turvallisiksi.

Hoivatilat Lohjan Asuntomessuilla

Pilke luontopäiväkoti Ulapan pihassa on paljon luonnon omia materiaaleja, kuten käsittelemätöntä puuta ja kiviä. Attendo-kodin yhteistilat sopivat niin arkiseen yhdessäoloon kuin mukavan ohjelman toteuttamiseen, esimerkiksi päiväkodin väen musiikkituokion pieneksi näyttämöksi.

Kumppanuuskorttelin suunnitelman nimi oli Kohtaamisia. Kaavasuunnittelussa otettiin huomioon muun muassa ihmisten kulkureitit – niistä haluttiin tehdä luontevat kohtaamiset mahdollistavia. Kortteli ja sen lähiympäristö on suunniteltu niin, että siellä on turvallista liikkua, ja alueella on useita rantaan vieviä autottomia reittejä.

Koko korttelialueen läpi kulkee kevyen liikenteen väylä, viereen rakentuu vehreä Kaarnapuisto ja Hoivatilojen kiinteistössä sijaitsevan ravintolan etualalle levittäytyy aukio monipuolisille aktiviteeteille. Yhteiseen käyttöön suunniteltuja tiloja löytyy kaikista rakennuksista.

Myös oleskelupaikat ja toiminnot, kuten viljelylaatikot, on suunniteltu mahdollistamaan naapuruston luonnolliset kohtaamiset. Keskeiseksi kohtaamispaikaksi muodostunee pihakaivon ympäristö.

Kaivosta voi ottaa kasteluvettä istutuksille, ja näin hulevedet jatkavat luonnon kiertokulkua omassa pihapiirissä. Viihtyisä piha tarjoaakin leppoisaa tekemistä ja seurattavaa varmasti jokaiselle.

11

Hoivatilat Lohjan Asuntomessuilla

Vehreää, viihtyisää ja toiminnallista

Aidosti yhteinen pihapiiri Sahapiha 2:n kylämäisen, vehreän yhteispihan suunnittelusta vastasi Nomaji maisema-arkkitehdit Oy. Suunnittelussa ja rakentamisessa sovellettiin kestävän ympäristörakentamisen toimintamallia: pihan ratkaisuilla tavoitellaan kestävän kehityksen mukaisia, resursseja tuleville sukupolville säästäviä ratkaisuja.

12

Nomajin Varpu Mikolan mukaan tarkoituksena on vaalia luonnon prosesseja, kuten veden kiertokulkua, elävää maaperää ja kasvillisuusalueiden monimuotoisuutta.

– Meidän arvoissa on tosi vahvasti luonnon ja elinympäristömme kunnioittaminen, mikä koskee niin ihmistä kuin muitakin lajeja ja myös tulevia sukupolvia.

Oli siis ilo päästä toteuttamaan hanketta Hoivatilojen kanssa, kertoo Mikola.

Yhteispihan kasvillisuus ja viljelylaatikot luovat hyvät puitteet luontopainotteisen Pilke-päiväkodin arkeen. Luonnonmukaisuus näkyy toki myös päiväkodin omassa pihassa, jossa on paljon luonnon omia materiaaleja, kuten käsittelemätöntä puuta ja kunttaa. Tehtaissa valmistettujen leikkivälineiden lisäksi pihassa kiipeillään puunrunkojen päällä. Synteettisiä pintamateriaaleja pihassa on vähemmän, ja luonnollisia, kuten hiekkaa ja soraa, taas enemmän.

Hoivatilat Lohjan Asuntomessuilla

Ainutlaatuisen yhteispihan suunnittelusta vastasi maisema-arkkitehti Varpu Mikola Nomajilta.

Omenapuita, marjapensaita, luonnonkasveja, alueella menestyviä puutarhakasveja – monimuotoisen kasvillisuuden joukkoon lukeutuu paljon syötäviäkin kasveja.

Asukkaiden käytössä on viljelylaatikoita, joihin he voivat itse valita kasvit.

Mikola kertoo suunnittelun lähteneen täysin puhtaalta pöydältä, sillä entinen saha-alue oli siivottu täysin tyhjäksi ja tasaiseksi. Piha kuitenkin henkii sahalaitoshistoriaa: puumateriaalien runsaaseen ja monimuotoiseen käyttöön on satsattu.

Yhteispihan erikoisuuksiin lukeutuu kaikkien käytössä oleva pihakaivo, johon johdetaan sadevettä viljelysten kasteluvedeksi. Vesi elävöittää myös hoivakodin pihaa: katolta johdetut vedet pulpahtavat pihalle ja jatkavat solisten matkaansa aidan alitse päiväkodin vesileikkipaikalle.

Luonnonmukaiset, kestävämmät ratkaisut Pihan painanteet ja pinnanmuotoilu pyrittiin tekemään siten, että kasvit voivat hyödyntää sadevesiä, eikä niitä tarvitse erikseen kastella. Pihalle pyrittiin valitsemaan kestävällä tavalla tuotettuja, paikallisia tai kierrätettyjä materiaaleja. Niinpä toteu-

tuksessa hyödynnettiin muun muassa työmaalta löytyneitä suuria kiviä.

Pihalla ei ole lainkaan viikoittain leikattavaa nurmikkoa, vaan niittymäisempää, luonnollisempaa nurmea, mikä paitsi edistää lajien monimuotoisuutta, keventää kunnossapitoa. Pihasta halutaan ajan saatossa mahdollisimman vehreä, ja runsaalla kasvillisuudella on iso merkitys myös miellyttävän pienilmaston aikaansaamisessa. Hyvä pienilmasto muutenkin viihtyisässä ympäristössä houkuttelee viettämään aikaa ulkona, touhuamaan ja tapaamaan naapureita.

Varpu Mikola iloitsee siitä, että asenneilmapiiri rakentamisen parissa on muuttunut: luonnonmukaiset, kestävän ympäristörakentamisen mukaiset ratkaisut valitaan yhä useammin.

13

Hoivatilat Lohjan Asuntomessuilla

Monisukupolvisuus tuo iloa arkeen

Yhteisöllisessä palvelukiinteistössä toimivat rinta rinnan päiväkoti ja hoivakoti, palveluntarjoajina Pilke päiväkodit ja Attendo.

Yhteisen pihapiirin ja arjen jakaminen luo molempien yksiköiden toiminnalle erityisen ulottuvuuden ihmiselämän kehityskaaren kannalta. Yhteistyötä voi olla paljon, hoivakodin asukkaiden terveydentila sekä koronatilanne huomioiden. Luvassa on yhteisiä juhlia, musiikkituokioita, askartelua ja muuta ohjattua toimintaa. Porukalla ulkoillaan tietysti myös yhteisessä pihapiirissä ja retkeillään kauniissa rantamaisemassa.

Niin Attendolla, Pilkkeellä kuin Hoivatiloilla on inspiroivia kokemuksia vastaavasta yhteistyöstä. Tämä naapuruus rikastuttaa molempien yksiköiden sekä koko kumppanuuskorttelin arkea!

ATTENDO HIIDENSALMI

Tuettua palveluasumista & ympärivuorokautista hoivaa Asukaspaikat 50

Laadukasta hoivaa osana yhteisöä Attendo Hiidensalmi tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa kodikkaissa tiloissa. Tilavat asukashuoneet hoivamitoitetuin kylpyhuonein sijoittuvat kiinteistön kahteen ylimpään kerrokseen.

Molemmissa kerroksissa on myös isot ryhmäkotitilat, jotka mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen ja mielekkään ohjelman järjestämisen.

Hoivakodin sisustusvalinnoissa on huomioitu ikäihmiset: sisäpintojen väripaletti ja valaisinratkaisut on suunniteltu helpottamaan liikkumista tuomalla tiloihin kolmiulotteisuutta.

Luonnonmateriaalit tuovat pehmeyttä ja kodikkuutta. Huonekalut on verhoiltu antibakteerisin kankain. Asukashuoneissa on neutraali sisustus, jonka jokainen voi muokata mieleisekseen.

Hoivakodin parvekkeet ja yhteistilat on suunnattu kohti upeaa järvimaisemaa. Rantaan voi kulkea turvallisesti, sillä sinne johtaa useita autottomia reittejä. Luonto näkyy myös sisätiloissa: valokuvataulut paikallismaisemista ilahduttavat yhteistilojen seinillä.

Hoivakodin katutasossa palvelee Attendon oma keittiö, jossa valmistetaan aterioita niin yläkerran asukkaille kuin alueen muihinkin Attendo-koteihin. Myöhemmin palvelua laajennetaan kaikille avoimeksi ravintolaksi.

Attendolla uuden hoivakodin sijainnista keskeisellä paikalla, viihtyisällä asuinalueella iloitaan aivan erityisesti.

14

Hoivatilat Lohjan Asuntomessuilla

PILKE ULAPPA

Varhaiskasvatusta luontopainotuksella Päiväkotipaikat 54, 0–5-vuotiaille

Parhaat puitteet luontopainotukselle Kolmiryhmäisen Pilke Ulappa -päiväkodin toiminnan painotusta ei tarvinnut kauaa pohtia; sijainti vehreässä järvimaisemassa kallisti vaa’an nopeasti luontopainotuksen puolelle.

Päiväkoti sijaitsee palvelukiinteistön ensimmäisessä kerroksessa, josta tarkoituksenmukaiset tilat löytyy niin leikkiin kuin rauhoittumiseen. Päiväkodissa on laadukkaat, haitta-aineettomat sekä aikaa kestävät kalusteet ja toimintavälineet. Kalustevalinnat tukevat mahdollisuutta muokata oppimisympäristöjä erilaisiin käyttötarkoituksiin, sillä kalusteet ovat helposti siirreltäviä ja toiminnoiltaan monipuolisia.

Yhdessä voi touhuta esimerkiksi omassa verstaassa ja varsinkin pihapiirissä, sillä suurelta osin luonnon omin materiaalein toteutettu piha kutsuu leikkimään, tutkimaan ja oivaltamaan.

Kiipeilytaitoja kartutetaan puiden runkojen päällä. Myös pintamateriaaleissa on suosittu luonnollisia vaihtoehtoja, kuten hiekkaa ja soraa. Toki myös tehdasvalmisteisia leikkivälineitä pihasta löytyy.

Yhteispihan marjapensaiden, puiden ja viljelylaatikoiden myötä voidaan seurata luonnon kiertokulkua. Pihaa elävöittävänä elementtinä soljuu vesi, palvelukiinteistön molemmilla piha-alueilla: katolta johdettu sadevesi pulpahtaa pintaan hoivakodin pihassa ja suuntaa aidan alitse päiväkodin pihaan tuottamaan riemun pirskahduksia vesileikkipaikalle.

KONE satsaa turvalliseen liikkumiseen hoivakiinteistöissä Attendo Hiidensalmessa kerroksesta toiseen siirrytään KONE DX -sarjan hissillä, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota terveysturvallisuuteen.

Hississä on KONE Elevator AirPurifier -ilmanpuhdistin, jossa käytetään NASA:n kehittämää fotokatalyyttistä oksidaatiota, eli teknologiaa, jota on käytetty jo pitkään avaruusalusten sisäilman puhdistamisessa. Hisseissä teknologia alkoi yleistyä keväällä -20. Sitä suositaan erityisesti paikoissa, joissa terveys ja hyvinvointi korostuvat, kuten sairaalat ja hoivakodit, sekä paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten liikenteen solmukohdat, ostoskeskukset ja hotellit. Täysin kemikaaliton ilmanpuhdistin parantaa sisäilman laatua poistamalla suurimman osan bakteereista, viruksista, pölystä ja hajuista.

Toinen merkittävä seikka hoivakiinteistön näkökulmasta on hissien käsikaiteiden antibakteeriset pinnoitteet, jotka auttavat suojaamaan epäsuorilta tartunnoilta.

KONE haluaa tehdä maailmaa turvallisemmaksi omalla panoksellaan, ja yhtiössä on viime aikoina tehty paljon kehitystyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi liikkumisessa.

15

Vieraskynä

Terveisiä Lohjalta, Järvikaupungista!

Asuntomessut Lohjalla ovat takanapäin, ja voimme muistella hyvillä mielin kesää Hiidensalmessa. Onnistuimme hyvin poikkeusoloissa ja saimme paljon kiitoksia kauniista messualueesta, mielenkiintoisista kohteista ja toimivista järjestelyistä. Haasteenamme oli mm. henkilömäärärajoituksista johtunut jonoutuminen. Messut jatkuvat vielä syksyn ajan netissä, jossa kohteisiin pääsee tutustumaan virtuaalisesti. Lohjan kaupungin tärkeimpänä tavoitteena messuille oli kaupungin tunnettuuden kasvattaminen, ja siinä onnistuttiin yli odotusten.

Saimme messuilla paljon kiitoksia myös mielenkiintoisesta kerrostalokorttelistamme. Kortteliin olikin panostettu erityisen paljon. Haimme kortteliin kumppaneita jo kaavoitusvaiheessa ja kumppaneiksi löytyivät Hoivatilat, TA-Yhtiöt ja Lohjan Vuokraasunnot. Työstimme yhdessä korttelin tavoitteita ja asemakaavaa mm. useissa työpajoissa. Arkkitehtina korttelissa toimi UKI Arkkitehdit.

Kantavana teemana korttelissa oli Kohtaamiset, ja kohtaamisten mahdollistamisessa myös onnistuttiin.

Jokaisessa talossa on yhteisiä tiloja ja hoivakiinteistössä kaikille avoin ravintola. Ikääntyneiden ja lasten kohtaamiset järjestyvät helposti, koska hoivakoti ja päiväkoti toimivat saman katon alla.

Myös upeiden järvinäkymien mahdollistaminen kaikille toteutuu hienosti mm. asuinkerrostalojen yhteisiltä kattoterasseilta ja kattosaunoista sekä hoivakiinteistön oleskeluhuoneista. Ja korttelista on vain muutamien askelten matka kaikille yhteiseen, kauniiseen ja toiminnalliseen Kaarnapuistoon Lohjanjärven äärelle.

Kaarnapuiston laiturissa on yhteiskäyttöinen soutuvene.

Yhteisenä tavoitteena korttelille oli myös Vihreät teot. Tavoite toteutui mm. energiatehokkaina taloina, aurinkopaneeleina, viherkattoina, viljelylaatikoina ja hulevesien hyödyntämisenä sekä sähköautojen latauspisteinä tai niihin varautumisena ja hyvinä

16

pyöräsäilytyspaikkoina. Pyöräily onkin alueella varteenotettava vaihtoehto; sieltä on hyvät pyöräreitit mm. Lohjan keskustaan.

Myös taiteeseen panostettiin. Alueen taiderahastosta toteutettiin korttelin jokaiseen taloon taideteos. Kim Jotunin ”Uitto” vuokratalon porraskäytävän seinässä on koko talon korkuinen ja näkyy kaikille alueen ohi kulkeville. Teos kertoo alueen sahateollisuushistoriasta. TA:n kerhohuoneen seinässä on Laura Merzin maalaus ”Hiidenmetsä” ja Hoivatilojen rakennuksessa Anne Meskanen-Barmanin pöllöaiheinen veistossarja ”Kotikolo”.

Korttelin suunnittelu kumppanuuskaavoituksena rakennuttajien kanssa oli antoisa ja onnistunut prosessi. Kiitokset vielä Hoivatiloille asiantuntevasta, mukavasta ja mutkattomasta yhteistyöstä!

Mirka Härkönen projektipäällikkö, Asuntomessut Lohjalla 2021

Palvelukortteli rakenteilla Malminkartanoon

Monimuotoista asumista, palveluita ja työpaikkoja Hoivatilat rakennuttaa parhaillaan Helsinkiin palvelukorttelia, joka on Suomessa poikkeuksellisen monipuolinen: Malminkartanon Toiveiden korttelissa yhteistä arkea tulevat elämään ikäihmiset, lapset ja kehitysvammaiset ihmiset. Palveluntarjoajiksi kortteliin tulevat Norlandia ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.

17

Norlandia tuo palvelukortteliin Yhdessä-konseptinsa mukaisesti monipuoliset palvelut: päiväkodin, hoivakodin ja palveluasumisen. Teemoja ja toimintoja tullaan vielä syventämään; suunnittelupöydällä on pyöritelty niin koirapäiväkotia kuin ravintolatoimintaakin. Vastaava kokonaisuus löytyy jo Tuusulan Rykmentinpuistosta, Hoivatilojen ja Norlandian yhteishanke sekin.

Norlandia Hoivan maajohtaja Graziella Vartola iloitsee asumisen monipuolisuuden lisääntymisestä ja mahdollisuudesta toteuttaa useille osapuolille mielekästä yhteisöllistä toimintaa pian myös Helsingissä. Vartolan mukaan Malminkartanon alueen väestö on hyvin monipuolista, mikä tulee näkymään rikkautena myös palvelukorttelissa.

– Kokemuksemme Tuusulasta ovat erinomaisia, ja nyt pääsemme syventämään konseptia entisestään. Vastaamme varsinkin palveluasumisen tarpeen kasvuun, ja toimintamme laajuus

mahdollistaa esimerkiksi sen, että asukkaan kunnon heiketessä hän voi siirtyä tehostetun hoivan pariin samassa palvelukorttelissa, kertoo Vartola.

Norlandian asumisen ja hoivan palvelut kattavat 66 tehostetun palveluasumisen paikkaa senioreille ja 42 kevyemmän palveluntarpeen asuntoa, päiväkodissa tulee temmeltämään 50 lasta. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö puolestaan toteuttaa 28 palveluasuntoa kehitysvammaisille.

Kortteliin tulee lukuisia yhteistiloja kaikkien asukkaiden ja päiväkodin väen käyttöön, mikä paitsi tuo sosiaalisia hyötyjä, edustaa ekologisuutta parhaimmillaan. Palvelukiinteistöjen suojaisalle sisäpihalle muodostuu yhteisöllinen piha-alue, jossa leikkipiha, hoivan piha, kehitysvammaisten piha ja kaikkien yhteispiha aistipuutarhoineen luovat virikkeellisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Hoivakodin tilasuunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota mm. äänieristykseen, valaistukseen ja väreihin, mikä myötävaikuttaa turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön muodostumiseen.

18

Norlandian hoivakodin ja päiväkodin rinnakkaiselosta on Tuusulassa nautittu noin vuoden verran. Kuvassa keskellä hoivayksikön johtaja Mira Ruusunen.

Turvallista ja hyvinvointia edistävää Hoivayksikön johtaja Mira Ruusunen on vastannut Norlandialla kohteen suunnittelusta hoivan osalta. Hän on ottanut pohjapiirroksia myöten kantaa siihen, kuinka ikääntyneiden tarpeet pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin ja kuinka tuoda yhteisöllisyyttä asukkaiden arkeen.

Malminkartanon kohdetta voisi kutsua vanhan ajan kyläkeskukseksi: sieltä löytyy kaikki tarvittava eri ikäisille ihmisille, paljon erilaisia hyvän arjen elementtejä, ja siellä ollaan aidosti yhdessä.

Mira Ruusunen, hoivayksikön johtaja, Norlandia Tilojen suunnittelussa on kauttaaltaan kiinnitetty huomiota niin turvallisuuteen, esteettömyyteen kuin tietysti viihtyisyyteenkin.

Esimerkiksi tehostetun hoivan puolella yhteiset tilat suunniteltiin yleistä hoivakiinteistökäytäntöä pienemmiksi, mutta niitä on useampia. Näin voidaan muodostaa pienempiä ihmisryhmiä – kun asukkaita ja hoitajia on samassa tilassa vähemmän yhtä

aikaa, pysyy äänimaailma rauhallisempana. Myös äänieristykseen, valaistukseen ja väreihin on kiinnitetty paljon huomiota, sillä esimerkiksi muistisairaat saattavat arastella liikkumista, mikäli he kokevat ympäristön levottomaksi.

Ruusunen kertoo, että myös tiloissa liikkumiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Esimerkiksi siirtyminen ryhmäkotien välillä on tehty mahdollisimman helpoksi ja henkilöstön kulku tiloissa mahdollisimman loogiseksi, mikä vähentää äänien muodostumista. Henkilöstölle tulee liikuteltavia työpisteitä, joissa on lukollista tilaa, joten esimerkiksi kirjauksien tekemistä varten ei tarvitse poistua asukastiloista toimistoon. Kevyemmän palveluasumisen tiloihin tulee erillinen sisäänkäyntinsä sähköisine tunnistusratkaisuineen, mikä mahdollistaa omaisille sujuvan kulkuyhteyden ilman henkilökunnan apua.

Kortteliin tulee lukuisia yhteiskäyttötiloja: huone, jonka voi varata esimerkiksi asukkaan jalkohoitoa tai hierontaa varten, esteetön kuntosali HUR-laitteilla, sauna ja oma pieni spa sekä useita ryhmätiloja, joissa voi esimerkiksi pitää hoitoneuvotteluita tai tehdä palapelejä.

Norlandia haluaa tarjota kuntouttavaa ja terveyttä tukevaa palveluasumista. Asukkaita kannustetaan ja motivoidaan liikkeelle lähtöön ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, vaikka ruokailemaan alakerran ravintolaan, sillä yhteisöllisellä asumisella on useita hyvinvointia tukevia vaikutuksia.

19

Toiveiden kortteli, Malminkartano Asiakkaat Norlandia Care Group & Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Valmistuu syksyllä 2022 Vuokra-aika 15–20 vuotta Kokonaisala 7 000 kem2 Arkkitehtisuunnittelu L Arkkitehdit / Mari Ille Pääurakointi Rakennusliike Temotek Oy 20

Kyyneleitä kevätjuhlassa

Yllä olevassa kuvassa tuleva Malminkartanon palvelukortteli aitoon ympäristöön mallinnettuna. Kiinteistö noudattelee vanhan kiinteistön muotoa, mutta on ulkoasultaan kevyempi ja mukautuu ympäristöönsä edeltäjäänsä paremmin. Tilat taipuvat tarvittaessa myös muutoksiin – esimerkiksi jos palveluasumisen tarve vähenee, ovat tilat muokattavissa suhteellisen helposti esimerkiksi asumiseen.

Mira Ruusunen iloitsee jo siitä, kuinka luontevasti yhteisöllinen arki tulee muodostumaan, kun eri palvelut ja käyttäjäryhmät on huomioitu aivan alusta lähtien.

Merkittävänä kohtaamispaikkana arjessa tulee varmasti toimimaan pihapiiri: sekä hoivakodilla että päiväkodilla on omat aidatut piha-alueensa, joilta pääsee koko korttelin yhteiselle sisäpihalle.

Marjapensaat ja omenapuut, aistipuutarha, kesäkeittiö ja grillipaikka sekä isot oleskeluryhmät muodostavat viihtyisän ja turvallisen keitaan.

Ruusunen toteaa, että huomiot Norlandian Yhdessä-konseptista pääsivät yllättämään Tuusulassa. Alkuun henkilöstö suunnitteli päiväkodin ja hoivakodin yhteisiä tekemisiä aika vahvasti ohjatuiksi – yhteislaulusta linnunpöntön rakentamiseen – kunnes käytäntö osoitti, että ”pelkkä” yhdessä oleminen on usein parasta.

Koronan vuoksi sisätiloissa ei ole aikaa yhdessä tosin vietetty, mutta ruokasalin lasiseinien läpi vilkuttelu ja ulkoilu yhteispihalla ovat nekin ilahduttaneet päivittäin.

Samaa sanoo Norlandian varhaiskasvatusyksikön hallinnollinen johtaja Satu Inkinen. Päiväkodin puolella on osoittautunut oikeastaan lähes toissijaiseksi, mitä naapureiden kanssa tehdään, sillä tärkeintä ovat kohtaamiset. Niitä osataan jo odottaa, ne herättävät tunteita – riemua, uteliaisuutta, liikutustakin. Pandemia esti Tuusulassa yhteisen kevätjuhlan perinteisen toteutuksen, mutta myös Teamsillä päiväkodista välitetyt tunnelmat kostuttivat silmäkulmia hoivakodin puolella.

– Monisukupolvinen yhteisö varhaiskasvatuksen parissa on rikkaus. Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia lähellä, lapset oppivat vuorovaikutusta kaiken ikäisten kanssa ja ikäihmiset ovat pienistä seuralaisista haltioissaan, kertoo Inkinen.

Malminkartanon 50-paikkaisen päiväkodin teema tulee vielä tarkentumaan, mutta toiminnassa vahvasti kulkee mukana ainakin luonto. Pihan istutuslaatikoihin voidaan ikäihmisten kanssa kylvää siemeniä, seurata sadon kasvua ja lopulta nauttia oman puutarhan annista yhdessä.

Kaupunkikehitys ja asiakastarve kiikarissa Hoivatiloilla Malminkartanon hankkeesta vastaa hankekehityspäällikkö Olli Haapio. Hän nostaa hattua Kuntoutussäätiölle, jonka omistuksessa olleen ison, huonokuntoisen toimistokiinteistön paikalle palvelukortteli rakentuu. Kiinteistö ei enää vastannut säätiön oman toiminnan tarpeisiin, eikä sen korjaaminen ollut mahdollista. Melko tyypillinen ratkaisu olisi ollut kaavoittaa paikalle asutusta, mutta sitä ei nyt ollut näköpiirissä, joten

Kuntoutussäätiö lähti etsimään ratkaisua tilanteeseen.

Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen tutustui vuonna 2018 tuoreeltaan Hoivatilojen Toiveiden kortteli -palvelukorttelikonseptiin, jossa kehitetään ympäristön nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava yhteisöllinen kokonaisuus. Hän otti yhteyttä Hoivatiloihin, ja keskustelut johtivat yhteistyöhön.

– Kuntoutussäätiö pääsi eroon epäkuranteista tiloista ja me saimme upean mahdollisuuden kehittää aluetta. Siihen saimme kumppaneiksi Norlandian ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön, ja myös Helsingin kaupunki on ollut aktiivisesti hankkeen kehityksessä mukana, summaa Haapio.

Kyseessä on Hoivatilojen selkeästi suurin hanke kautta aikain, eikä Suomessa ole toista yhtä monipuolista palvelukiinteistöä. Haapio kertoo, että lähtökohdiltaan hanke ei ole tyypillisimmästä päästä,

sillä kaavaprosessin sijaan siinä hyödynnettiin voimassa olevaa kaavaa.

– Yhteisöllinen konseptimme vastaa sosiaalisen segregaation haasteisiin. Ihmisten ei tarvitse asua erillään muista määriteltynä sen mukaan, millaisia palveluita he tarvitsevat. Kaupunkialueella on elämää ympärillä ja hyvät joukkoliikenneyhteydet helpottavat läheisten vierailuja.

Vaikka prosessi on vienyt aikaa ja yllätyksiä on matkallekin mahtunut, sanoo Haapio asioiden vain loksahdelleen paikoilleen: operaattoreilla oli vahva tarve uusille tiloille ja Helsingin kaupunki antoi merkittävän mahdollisuuden yksityiselle sektorille alueella, ykkösprioriteettinaan palvella kaupunkilaisia mahdollisimman hyvin. Hanke vastaa monin tavoin kaupunkikehityksen trendeihin, ja sillä on toki myös merkittävä työllistävä vaikutus.

Haapio avaa Hoivatilojen olevan paljon enemmän kuin kiinteistön rakennuttaja ja omistaja. Yhtiössä työskentelee mm. sote-alan ammattilaisia sekä toimijakentän konkareita ja analyytikkoja, jotta voidaan varmistaa palvelun kokonaisvaltaisuus.

Mietimme aina yhdessä, millainen rakennus minnekin kannattaa rakentaa ja mitkä asiat asiakkaidemme on hyvä tietää alueesta.

Tarjoamme laadukkaat tilat palveluna kattavan ylläpidon kera, aina asiakasnäkökulma eikä vain seinien omistaminen mielessämme.

Olli Haapio hankekehityspäällikkö, Hoivatilat Oyj

21

Atte Niittylä aloittaa Hoivatilojen toimitusjohtajana tammikuussa.

Hän siirtyy Hoivatiloille terveydenhuollon palveluja ja digitaalisia ratkaisuja tuottavan Hygga Oy:n varatoimitusjohtajan tehtävistä. Niittylä on paljasjalkainen helsinkiläinen, joka on suorittanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon, kansantaloustiede pääaineenaan, Vaasan yliopistossa.

22

Tuleva toimitusjohtaja Atte Niittylä:

Oikeiden asioiden äärellä Atte Niittylällä on uransa varrelta paljon kokemusta ja näkemystä niin Hoivatilojen yksityisen sektorin kumppaneista, kuin myös yhteistyöstä kuntien, kaupunkien ja kuntayhtymien kanssa. Kiinteistökehitys ja rakennuttaminen ovat Niittylälle hieman uudempia osa-alueita, joiden pariin hän suuntaa erittäin innostuneena.

1.

Hoivatilat oli sinulle entuudestaan tuttu

organisaatio – kertoisitko, mistä yhteydestä?

Olen toiminut viimeiset 10 vuotta sote- ja kuntasektorin organisaatioissa, samalla kentällä kuin Hoivatilat. Hoivatilat on noussut usein esille keskusteluissa esimerkiksi hoivapalveluiden operaattoreiden kanssa, kuten myös erilaisten kaupunkikehitysratkaisujen yhteydessä. Minulle on muodostunut kuva arvostetusta ja laadukkaasta toimijasta, joka erottautuu markkinassa todella positiivisesti.

2.

Mikä sai sinut innostumaan

tästä mahdollisuudesta?

Keskeisimpiä asioita urakehityksessäni on ollut mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla, hieman toisin kuin muut tekevät. Uudenlaisten palveluiden ja konseptien, joista on etua erityisesti asiakkaalle, parissa työskentely ja edelleen kehittäminen kiinnostavat minua kovasti.

Toinen minulle henkilökohtaisesti suuri seikka on työskennellä organisaatiossa, jolla on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Sillä on iso vaikutus työn mielekkyyteen, että voin olla mukana kehittämässä parempaa yhteiskuntaa – eli kun tiedän, että ollaan oikeiden asioiden äärellä.

3.

Hoivatilojen arvot ovat rohkeus, aktiivisuus

ja vastuuntunto – millaiset arvot ohjaavat

sinun työskentelyäsi?

Keskinäinen kunnioitus ja sen kautta syntyvä luottamus kantavat pitkälle, olipa kyseessä sitten oma henkilöstö tai yhteistyökumppanit. Kun huippuasiantuntijat pelaavat samaan suuntaan, kukin oma roolinsa tuntien ja kantaen, päästään yhteiseen maaliin. Onkin merkityksellistä luottaa siihen, että jokainen hoitaa oman tehtävänsä, mutta työskennellä yhdessä, toisia arvostaen.

Johtajan oman arvomaailman täytyy olla linjassa yrityksen arvojen kanssa, ja Hoivatilojen arvot voin todella allekirjoittaa.

4.

Millaisin odotuksin suuntaat

kohti toimitusjohtajan tehtäviä?

Hyvin innostuneissa tunnelmissa! Samaan aikaan on yhteiskunnassa käsillä monia uudistuksia, joten mielenkiinnolla odotan töihin tarttumista. Esimerkiksi sote-uudistus tuo varmasti monta uutta asiaa myös Hoivatilojen pöydälle. Murros kuntien roolissa kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä voimistuu, uusissa sote-organisaatioissa on kädet täynnä töitä ja yksityisten operaattoreiden hankkeita lähtenee liikkeelle enenevissä määrin.

Yhteiskunnassa tulee siis tapahtumaan äärettömän mielenkiintoisia asioita, ja Hoivatiloilla on tilanteessa todella paljon annettavaa. Tulemme toimimaan murroksessa yhdessä asiakkaidemme kanssa, kumppanuuksia syventäen. Meillä on erittäin hyviä palvelumalleja valmiina – toteutamme tilat palveluna, ja kumppanimme niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa, tarkoituksenmukaisissa ja laadukkaissa tiloissa.

5.

Mitkä asiat tuovat sisältöä elämääsi

töiden ulkopuolella?

Kaksi pientä lasta ja mäyräkoira huolehtivat siitä, että tekemistä ja vauhtia riittää myös kotioloissa ja mökkeillessä. Urheilua, erityisesti maastopyöräilyä ja erilaisia mailapelejä, tulee melko paljon harrastettua.

Hoivatilojen nykyinen toimitusjohtaja Jussi Karjula jättää toimitusjohtajan tehtävät omasta aloitteestaan ja siirtyy yhtiön hallitukseen. ”Olen kiitollinen, että olen saanut toimia Hoivatilojen toimitusjohtajana yrityksen alkumetreiltä saakka. Yli 11 vuotta kasvuyhtiön johdossa on pitkä aika ja koen, että nyt on sopiva hetki antaa tilaa uudelle toimitusjohtajalle. Olen iloinen, että saamme Aten jatkamaan tehtävässäni ja toivotan hänet lämpimästi tervetulleeksi tähän hienoon yhtiöön.”

23

Pohjois-Ritaharjun koulu Oppilaita 340, luokat 1–6 Koko 3 800 m2 Vuokrasopimuksen kesto 25 vuotta Arvo tilaajalle n. 20 milj. €

Koulut vuokramallilla Oulun ja Helsingin kaupungeille Hoivatilat valittiin Oulussa Pohjois-Ritaharjun koulun ja Helsingissä Metsolan ala-asteen toteuttajaksi alkukesästä. Molemmat kiinteistöt toteutetaan Hoivatilojen tilat palveluna -vuokramallilla.

Investointivapaa vuokramalli on tehokas tapa toteuttaa mittaviakin kiinteistöhankkeita, ja se kasvattaa alati kiinnostusta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

24

Uudet tilat rakennetaan nykyisen PohjoisRitaharjun koulun tontin viereen perustettavalle uudelle tontille, joka valmistuessaan muodostaa piha-alueineen yhtenäisen kokonaisuuden nykyisen PohjoisRitaharjun alakoulun kanssa. Sopimukseen sisältyy käyttövalmis koulu lupineen, pääomakulut sekä ylläpito- ja puhtauspalvelut. Tavoitteena on käynnistää opetus uusissa tiloissa elokuussa -23.

Sanna Pääkkönen hankepäällikkö, Oulun Tilapalvelut: Saimme vertailtavaksemme kolme hyvää, keskenään erilaista koulua. Voittajaehdotus Linnunrata monipuolistaa ja täydentää nykyisen koulun oppimisympäristöjä ja yhdistää tilat toisiinsa viihtyisän pihaalueen avulla.

Panu Pigg hankepäällikkö, Hoivatilat: Erityistä huomiota suunnittelussa kiinnitimme rakennuksen sijoitteluun tontille niin, että uuden ja olemassa olevan rakennuksen väliin jäisi hyvän kokoinen leikkipiha. Lisäksi pyrimme pitämään siirtymät koulurakennuksen sisällä lyhyinä ja optimoimaan tilojen luonnollisen ja järkevän sijoittelun. Näin liikkuminen rakennuksessa on loogista ja helppoa.

Metsolan ala-aste Oppilaita 360, luokat 1–6 Koko 3 600 m2 Vuokrasopimuksen kesto 20 vuotta Arvo tilaajalle n. 12 milj. € Kilpailutus toteutettiin kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Kilpailutuksen arviointikriteereinä olivat koulurakennuksen toiminnalliset ominaisuudet, kaupunkikuva ja arkkitehtuuri, tekniset ominaisuudet ja elinkaarikestävyys sekä vuokrahinta.

Uusi koulu rakennetaan Itä-Pakilaan. Tavoitteena on ottaa tilat käyttöön tammikuussa -23.

Markku Hakonen projektinjohtaja, Helsingin Tilapalvelut: Kilpailu toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä kilpailuvaiheessa saadut kahdeksan ehdotussuunnitelmaa ja toisessa kilpailuvaiheessa saadut kaksi tarjousta olivat tarjouspyynnön mukaisia.

Hoivatilat Oyj:n tarjous hyväksyttiin Metsolan ala-asteen vuokranantajan hankinnan kilpailutuksen voittajaksi tarjouspyynnön mukaisin vertailuperustein parhaat vertailupisteet saaneena.

Panu Pigg hankepäällikkö, Hoivatilat: Helsingin kaupunki on kiinnittänyt tässä hankkeessa erityistä huomiota elinkaarikestävyyteen.

Huomioimme tämän omassa suunnitteluratkaisussamme siten, että rakennukseen tulee maalämpö- sekä aurinkoenergiajärjestelmä.

Kiinnitimme suunnittelussa muutenkin huomiota parempaan energiatehokkuuteen. Ympäristövastuu on erittäin tärkeä asia Hoivatiloille ja pyrimme hyödyntämään teknologiaa sekä energiatehokkaita ratkaisuja kaikissa kohteissamme.

25

Hoivatilalainen esittäytyy

Ylläpitopäällikkö Matias Lehtonen Olen 38-vuotias perheenisä Vantaalta. Kotoisin olen Torniosta ja opiskellut muun muassa Oulussa. Reilut kymmenen viime vuotta olen asunut pääkaupunkiseudulla.

Minulla ja avopuolisollani on kaksi alle kouluikäistä poikaa ja kääpiöpinseri, jotka pitävät miehen liikkeessä. Liikun kyllä muutenkin paljon, tuoreimpana juttuna hurahdin maahockeyn pauloihin ja pelaan sitä SM-tasolla. Harrastan myös lenkkeilyä, pyöräilyä, golfia, hiihtoa – kaikenlaista liikuntaa ja ulkoilua sekä toki lasten kanssa touhuamista.

Opiskelin aikoinaan tietoliikenneasentajaksi, mutta vaihdoin talotekniikan pariin ja opiskelin LVI-insinööriksi. Ennen Hoivatiloille siirtymistä elokuussa 2020 työskentelin monipuolisissa ylläpidon ja pienurakoinnin tehtävissä.

Millainen on työnkuvasi Hoivatiloilla?

Vastaan niistä kiinteistökohteista, joissa Hoivatiloilla on laajempi ylläpitovastuu, eli vuokrasopimukseen kuuluu esimerkiksi siivous-, vartiointi- ja jätehuoltopalveluita. Hoivatilat on kiinteistöjänsä vastuullinen omistaja, mikä luonnollisesti näkyy työssäni ylläpidon parissa. On todella tärkeää, että asiakkaamme tavoittavat meidät hyvin ja tarvittaessa nopeasti, varsinkin erikoistilanteissa.

Vastuulliseen omistajuuteen nivoutuu myös digitalisaation ja automaation hyödyntäminen: viimeisimmillä järjestelmillä seu-

Olen ollut onnekas, sillä olen aina saanut työskennellä hyvässä porukassa, niin myös Hoivatiloilla.

26

raamme kiinteistöjen tilaa, kuten energiankulutusta, ja pystymme ylläpidossa ennakoimaan sekä tehostamaan toimintaa.

Työni on innostavaa ja monipuolista, kuten pitääkin olla. Joskus se on myös haastavaa, mutta sekin kuuluu asiaan, sillä muuten en voi kehittyä tehtävissäni.

Mikä Hoivatiloilla on parasta?

Loistavat työkaverit ja työn merkityksellisyys. Olen ollut onnekas, sillä olen aina saanut työskennellä hyvässä porukassa, niin myös Hoivatiloilla. Olen urallani saanut ammentaa oppia kokeneilta konkareilta, joten pyrin myös itse jakamaan sitä eteenpäin muille.

En keksi kiinteistöalalta montaa merkityksellisempää työsarkaa kuin omani; mm. päiväkoti-, hoivakoti- ja opetustilojen parissa työskentely. Se olikin ratkaisevaa Hoivatiloille siirtymisessä. Mahtavaa Hoivatiloilla on myös se, kuinka meitä kannustetaan liikkumaan ja huolehtimaan kunnostamme.

Uusia hoivatilalaisia

Marianne Nieminen

Alex Kornhammar

Oulu Tradenomi Marianne Nieminen on nimitetty hallinnon assistentiksi maaliskuussa 2021.

Tukholma Alex Kornhammar on nimitetty Hoivatilat AB:n liiketoiminnan kehittäjäksi keväällä 2021.

Mariannen vastuulla on monipuoliset hallinnon ja taloushallinnon tehtävät. Marianne vastaa jatkossa Hoivatilojen myynti- ja ostoreskontrasta. Mariannella on monipuolista kokemusta taloushallinnon tehtävistä. Hoivatiloille hän siirtyi Katri Antellilta.

Alex on työskennellyt useita vuosia kiinteistöalan liiketoiminnan kehittäjänä, ja hänellä on monipuolista kokemusta transaktioista, projektinhallinnasta, kiinteistöjohtamisesta sekä vuokra-asiakkuuksista. Alex on opiskellut kiinteistötaloutta ja rahoitusta Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa.

Hiidensalmen asuntomessualueen kumppanuuskortteli sijaitsee upeissa maisemissa Lohjanjärven rannalla.

Alusta onneen Me rakennutamme, omistamme ja vuokraamme tiloja, joissa on hyvä olla kaikissa elämän tilanteissa.

Hoivatilat oilla Kuntamarkkin 15.–16.9.2021. aan: Tutustu ohjelm hoivatilat.fi/ kuntamarkkinat

Kun suunnittelemme hoivatilaa, asiantuntijoina toimivat asukkaat itse. Kun kehitämme tiloja, rakennamme myös kaupunkeja.

Kuntien kumppani jo vuodesta 2008.