Ratkaisuja 2/2020 by Hoivatilat / Ratkaisuja

20 SYKSY

HOIVATILAT OYJ

Tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamiseen

Valmista tuli!

Tuusulan Toiveiden korttelissa viihdyt채채n, leikit채채n ja haukutaan

Vanhushoiva Keski-Euroopassa KATSAUS AEDIFICAN PALVELUKONSEPTEIHIN

Hoivakoti ja loft-asunnot saman katon alle

Laadukkaasti ja vanhaa kunnioittaen

Tässä numerossa

Pääkirjoitus Jussi Karjula

Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys.

Maailmalta: Hoivakonseptit kaupungistuvassa Keski Euroopassa

Innovatiivinen hoivakoti Martha Flora Rotterdam

Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

Kuulumisia: Valmista tuli Tuusulassa

Norlandia laajentaa vanhushoivaan Suomessa

Rakenteilla Lohjan messuhanke 2021

Esittelyssä Gerby Daghem Vaasassa

20 Esittelyssä Hoiva Mehiläinen avaa

Vuoksen Oulussa

Annetaan historian näkyä

Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 200 kpl ISSN 2489-2785 Osoitteenmuutokset: Viivi Tuukkanen, viivi.tuukkanen@hoivatilat.fi

Vieraskynä Graziella Vartola, Norlandia

Hoivatilalainen esittäytyy Riku Patokoski

Uusia hoivatilalaisia

Ratkaisuja

Kuvat: Hoivatilat Oyj & Hoivatilat AB, Aedifica, Henri Luoma, Henri Juvonen, Christoffer Björklund, Sami Tirkkonen, Pohjois-Pohjanmaan museo, Uuno Laukan kokoelma, Jyri Alasalmi

Päätoimittaja: Riikka Säkkinen Tekstit: Riikka Säkkinen, Jussi Karjula, Juho Malmi, Katri Dahlström, Hilkka Haaga

Ulkoasu ja taitto: Mint Company

Esittelyssä British Mini Borsökna

Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Lentokatu 2, 90460 Oulunsalo p. 0207 349 100 asiakaspalvelu@hoivatilat.fi

Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakasja yhteystietorekisteri

Toiveiden korttelissa sukupolvet kohtaavat Hoivatilojen missiona on luoda parempaa yhteiskuntaa ja palveluympäristöjä. Kaupungistuva Suomi tarvitsee uudenlaisia asumisen ja palveluiden yhdistelmiä, jotka ovat ihmisiä puhuttelevia ja sykähdyttäviä. Ratkaisumme tähän on kehittämämme Toiveiden kortteli. Tässä lehdessä esiteltävä Tuusulan Toiveiden kortteli valmistui Asuntomessuille kesällä. Korttelissa yhdistyvät varhaiskasvatus, ikäihmisten asuminen ja hoivapalvelut. Palvelutarjonnan viimeistelevät oma kahvila ja päivähoitopaikka koirille. Vierailijaryhmät ovat ihastelleet toteutusta. Kyseessä on paitsi tyylikäs ja laadukas rakennus pihapiireineen, myös innovatiivinen palvelukonsepti. Yksityinen kumppani Norlandia vastaa palveluiden toteuttamisesta. Olen kuullut, että perheet ovat jo aidosti löytäneet korttelin; messualueelle rakentaneiden perheiden lapsia on korttelin päiväkodissa ja isovanhemmat asuvat palvelukodin puolella. Sukupolvet ja perhekunnat kohtaavat arjessa päivittäin!

Olen todella iloinen, että pääsemme näin toteuttamaan missiotamme paremmasta yhteiskunnasta. Toimintamme on hyvässä vauhdissa Ruotsissakin. Ensimmäiset naapuriin toteuttamamme hoiva- ja päiväkodit ovat valmistuneet tämän vuoden aikana. Esittelemme tässä lehdessä Eskilstunaan valmistuneen päiväkotihankkeen. Suomessa kehitetty liiketoimintamalli on saanut hyvän vastaanoton Ruotsissakin. Syyskuun alkupuolella saimme huikean tunnustuksen! Meidät palkittiin yhtenä Euroopan parhaista työpaikoista Great Place to Work -tutkimuksessa: sijoituimme alle 50 työntekijän sarjassa 20 parhaan työpaikan joukkoon sekä parhaan neljän prosentin joukkoon Euroopassa tutkituista kolmesta tuhannesta organisaatiosta. Tulos perustuu pitkälti henkilöstön antamaan palautteeseen ja kokemukseen organisaation yrityskulttuurista. Olen iloinen ja ylpeäkin tästä – meillä on huippujoukkue! Toivon ja uskon, että korkea henkilöstötyytyväisyys näkyy innostuneena tekemisenä teille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Tavoitteemme on yllättää asiakas positiivisesti ja luoda ylivertainen asiakaskokemus. Luottamus rakentuu tekojen ja toiminnan kautta. Olen kokenut, että lukuisa joukko kunta-, yritys- ja kolmannen sektorin päättäjiä on luottanut meihin vuosien saatossa. Valmiita kiinteistökohteita meille on rakentunut jo yli 200. Kiitän luottamuksesta! Positiivista syksyä toivottaen Jussi Karjula @KarjulaJussi

Aedifica & Hoivatilat

PienistĂ¤ paikallisista isoihin kansainvĂ¤lisiin kumppaneihin TEKSTI Juho Malmi // KUVAT Aedifica

Ratkaisuja

MAAILMALTA

Hoivatilat on ollut kuluvan vuoden alusta osa belgialaista Aedificaa. Kyseessä on kiinteistöalan konserni, joka omistaa pääasiassa terveyden- ja vanhustenhoitoalan kiinteistöjä useissa Euroopan maissa: Belgiassa, Saksassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja viime tammikuusta alkaen myös Suomessa ja Ruotsissa. Hoivatiloille Aedifica tuo uusia taloudellisia resursseja ja laajan kokemuksen muun muassa Keski-Euroopan hoivakodeista. Aedifica on luonut hyvin laajan yksityisten, voittoa tuottamattomien ja julkisen sektorin toimijoiden verkoston, joka tekee läheistä pitkän tähtäimen yhteistyötä kiinteistöratkaisuissa ja toiminnoissa. Aedifican investointijohtaja Charles-Antoine van Aelst kertoo, että verkoston kehittämisessä on paitsi panostettu kumppanuuksiin isojen toimijoiden kanssa, myös huomattu, että pienilläkin toimijoilla voi olla yhtä hyvää osaamista. – Strategiamme on keskittyä jokaisen yksittäisen toiminnon ja kiinteistön laatuun ja toteutettavuuteen. Näin voimme toimia yhdessä pienten paikallisten asiantuntijoiden sekä isojen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, kertoo van Aelst. Hoivakonseptit kaupungistuvassa Keski-Euroopassa Vanhushoivan konsepteja ohjaavat paljolti eri tekijät Euroopan eri osissa. Yhtäläisyyksiäkin toki löytyy, onhan kyse rakennuksista, joissa pidetään huolta hoivasta riippuvaisesta, hyvin hauraasta väestönosasta. Charles-Antoine van Aelstin mukaan hoivakonseptien suunnittelua ohjaavat muun muassa: Perhekulttuuri ja tavat

Ovatko ihmiset tottuneempia elämään yksin vai yhteisössä? Käyvätkö he mieluummin suihkussa vai kylvyssä? Ovatko vanhukset halukkaita siirtymään hoivakoteihin vai huolehtiiko heistä oma perhe? Ovatko ihmiset halukkaampia vuokraamaan vai ostamaan kiinteistöjä? Sääntely

Mikä on se sääntelyllinen konteksti, jossa hoivakotialan toimijat kehittävät konseptejaan? Ovatko markkinat täysin vapaat vai säännelläänkö hoivakotipaikkojen määrää? Mikä on huoneiden minimikoko? Ovatko parisängyt sallittuja? Mikä on hoivakodin enimmäiskoko? Taloudelliset seikat

Millainen budjetti vanhusten hoivapalvelujen järjestämiseen on käytettävissä? Onko julkista rahoitusta saatavilla ja kuinka ison osan hoivakotien kustannuksista se kattaa? Maksavatko asukkaat osan hoivakotikuluistaan itse? Ratkaisuja

Palveluresidenssi Schloss Bensberg Kölnin lähellä tarjoaa ikääntyneille yksilöllisen palvelun sekä eksklusiivista asumista: tyylikkäistä yksiöistä jopa 120 neliön huoneistoihin. Bensbergin hulppean barokkkilinnan tuntumassa sijaitsevasta residenssistä löytyy mm. ravintola, uima-allas, kauneushoitola, päiväkoti sekä vierashuoneita perheenjäsenille ja ystäville.

Aedificassa erilaisista vanhusten hoivakonsepteista halutaan olla ajan tasalla, jotta pystytään jakamaan tietoa ja edistämään yhteistyökumppanien liiketoimintamalleja sekä pohjaratkaisujen optimointia eri puolilla Eurooppaa. Van Aelstin mukaan mielenkiintoinen tulevaisuuden konsepti isoista hoiva-alan toimipaikoista puhuttaessa ovat asuinalueille sijoittuvat hoivakampukset, joissa toimijat pystyvät tarjoamaan asukkaille ja jopa lähialueelle laajan valikoiman eri tasoisia hoivapalveluita ja muita palveluja: kampukselta voi löytyä ravintola, päiväkoti, terveyskeskus tai vaikkapa kirjasto. Konsepteissa mielenkiintoista on se, että niiden kehittämisen myötä hoivatoimipaikasta voi tulla asuinalueen keskuspaikka, joka tarjoaa toimintaa ja sosiaalisia suhteita hoivapalveluista riippuvaisille

Ratkaisuja

ihmisille. Hyvä esimerkki on Aedifican kesällä 2020 ostama innovatiivinen Astor-hoivakoti Belgian Geelissä.

Astor-hoivakoti integroituu täysin ympäristöönsä ja parantaa koko naapuruston viihtyisyyttä kaupungissa, jossa ikääntyneen väestön osuus kasvaa keskivertoa nopeammin.

Pienempien hoivakotien puolella Aedifica on toteuttanut Alankomaissa muutamia mielenkiintoisia hankkeita, jotka tunnetaan nimellä Care Villa, hoivahuvila. Niissä kiinteistöjen kapasiteetti on yleensä 20–30 yksikköä, jotka on jaettu kahteen tai kolmeen itsenäiseen osaan. Asukkaat asuvat siis kodinomaisesti pienehköissä, 8–12 hengen yhteisöissä. Koska hoivahuvilat ovat pieniä, ne pystyvät keskittymään vain yhteen kohderyhmään, kuten dementiapotilaiden hoitoon. Hoidon tarve kuitenkin vaihtelee ikääntyessä, joten myös erikoistuneiden hoivakotien on oltava niin joustavia, ettei asukasta tarvitse siirtää toiseen hoivakotiin terveydentilan muuttuessa. Hyviä esimerkkejä hoivahuviloista ovat Martha Flora -kiinteistö Rotterdamissa ja upouu-

» Residenz Zehlendorfissa Berliinissä toteutettiin hyvin perusteellinen saneeraus kolmen vuoden aikana. Hoivakodin 145 asukkaan hoidon ja palveluiden tuli jatkua keskeytyksettä mittavasta urakasta huolimatta, joten työt rytmitettiin seitsemään vaiheeseen.

si Stepping Stones Villa Berkum -hoivakoti Zwollessa. Kapasiteettia kasvatetaan monin konstein Van Aelst toteaa, että Euroopan väestörakennetta ja hoitoriippuvuutta koskevia tilastoja tarkasteltaessa nähdään, että muutaman vuoden kuluttua hoivasta riippuvaisten vanhusten määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että hoivakotien ja -palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. – Yleisellä tasolla voidaan todeta myös, että tulevaisuuden vanhusten elämäntyyli on erilainen kuin aiemmilla sukupolvilla, ja että vanhoja hoivakotimalleja kritisoidaan muun muassa laitosmaisuudesta. Yhdessä nämä tekijät ohjaavat meitä etsimään jatkuvasti uusia keinoja, joilla hoivakonsepteja voidaan parantaa ja näin mukauttaa tarjontaa nykyisen ja tulevan kysynnän mukaisesti. Aedificalla muutosvaihe aiotaan toteuttaa paitsi rakentamalla uusia hoi-

vakoteja, myös päivittämällä ja muokkaamalla olemassa olevia kiinteistöjä. Nykyistä kapasiteettia tarvitaan, jotta yhtiö pystyy vastaamaan hoivatarpeen väistämättömään kasvuun tulevaisuudessa.

Aedificalla kiinnitetäänkin hoivakotiostoissa aina huomiota tilojen joustavuuteen ja muuntokelpoisuuteen, tulevien asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Aedifican strategia on olla vuokralaistensa – hoiva-alan toimijoiden – pitkän tähtäimen kiinteistökumppani. Siksi yhtiö käy jatkuvasti vuoropuhelua vuokralaistensa kanssa ja pyrkii näin parantamaan kiinteistöjen laatua sekä löytämään rat-

kaisuja hoiva-alan toimijoiden ongelmiin kiinteistöissä, jotka eivät kuulu Aedifican portfolioon. Tässä yhteydessä Aedifica on investoinut moniin peruskorjaus-, saneeraus- ja laajennushankkeisiin. Van Aelst kertoo, että hyvä esimerkki kattavasta saneerauksesta hoivakodin toimintaa keskeyttämättä on Residenz Zehlendorf Berliinissä. – Ostimme kyseisen, tuolloin vanhentuneen hoivakodin vuonna 2016. Suunnitelmissamme oli saneerata se perusteellisesti vuokralaisen kanssa, joka aikoi jatkaa toimintaa normaalisti myös saneerauksen aikana. Tämän mahdollistamiseksi jaoimme saneerauksen seitsemään eri vaiheeseen, ja asukkaat muuttivat rakennuksessa työn etenemisen mukaan. Kolmen vuoden työn jälkeen hoivakoti on taas täysin toiminnassa ja tulee vastaamaan vaatimuksia seuraavat 20–30 vuotta.

Ratkaisuja

Esimerkki innovatiivisesta toteutuksesta

Martha Flora Rotterdam

Alankomaissa sijaitseva Martha Flora Rotterdam on Alzheimer-potilaille ja muille muistisairaille suunniteltu hoivakoti. Se tarjoaa asukkailleen turvallisen elinympäristön oman, pienimuotoisen yhteisön keskuudessa. Kolmikerroksisessa Martha Flora Rotterdamissa on 29 asuntoa – viisi kaksiota, loput yksiöitä. Asuntojen koot vaihtelevat 45 neliöstä 72 neliöön. Suunnittelussa huomioitiin kestävä kehitys useasta näkökulmasta. Rakentamisessa hyödynnettiin materiaaleja alueella sijainneesta vanhasta kirkosta. Katolla on lähes 300 aurinkopaneelia, jotka tuottavat sataprosenttisesti vihreää energiaa kiinteistön lämmitykseen ja lämmintä käyttövettä varten. Martha Floran erityispiirre on jokaisesta hoivakodista löytyvä Meander-tila. Meander on hoivakodin sydän: siellä voi ruokailla, tavata ystäviä ja perhettä, järjestää aktiviteetteja tai ihan vaan oleskella. Meanderin muodostavat kirjasto, olohuone, keittiö ja työtila. Meanderista on pääsy rauhalliseen ja turvalliseen puutarhaan tai kattoterassille. Keskimäärin 12 asukasta käyttää yhtä meanderia.

Ratkaisuja

Artikkelin asiantuntija

Charles-Antoine van Aelst Investointijohtaja, Aedifica • • • •

34-vuotias, kotoisin Antwerpenistä, asuu Brysselissä Naimisissa, kaksi lasta Liiketalouden maisteri, myös taloushallinnon ja kiinteistöalan jatkotutkinnot Aloitti Aedificassa v. 2008

Urani alussa Aedifica oli vielä hyvin pieni organisaatio, joten toimenkuvani oli monipuolinen. Yritysanalyytikkona työskentelin muun muassa talousraportoinnin ja viestinnän, investointianalyysien, sijoittajasuhteiden ja portfolioarviointien parissa. Aedifican kasvaessa painopistealueekseni tulivat investoinnit ja minut nimitettiin investointipäälliköksi ja sen jälkeen investointijohtajaksi. Vuodesta 2017 lähtien olen toiminut investoinneista vastaavan osaston johtajana. Vastaan Aedifican hankinnoista ja investoinneista nykyisissä toimintamaissamme sekä uusilla potentiaalisilla markkinoilla ja mahdollisissa uusissa toimintamaissa. Yhdessä investointitiimin kanssa hankimme ja analysoimme potentiaalisia investointeja ja neuvottelemme niistä. Lisäksi analysoimme jatkuvasti potentiaalisia markkinoita ja maita tai hoiva-alan kiinteistösegmenttejä, joilla voisimme toimia ja siten edistää Aedifican kasvua ja monipuolistumista. Loin toimitusjohtajamme Stefaan Gielensin kanssa ensimmäiset kontaktit Hoivatiloihin muutama vuosi sitten. Olen erittäin tyytyväinen ja ylpeä siitä, että Aedifica ja Hoivatilat loivat hyvän kumppanuuden ja yhdistivät voimansa Euroopan hoiva-alan kiinteistömarkkinoiden kehittämiseksi.

Ratkaisuja

KUULUMISIA

Tervetuloa Tuusulan Toiveiden kortteliin! Viihtyisyys, kodinomaisuus, turvallisuus ja toiminnallisuus olivat avainsanoja, kun Hoivatilat kumppaneineen suunnitteli palvelukorttelia Tuusulan Rykmentinpuistoon. Nyt päiväkoti, hoivakoti, tuetun asumisen palvelutalo, kahvila-ravintola ja koirapäiväkoti palvelevat upeissa tiloissa asuntomessualueen keskiössä. TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Sami Tirkkonen

Norlandia Päiväkotien maajohtaja Miia Kollin (vas.), Norlandian projektijohtaja Graziella Vartola sekä Hoivatilojen varatoimitusjohtaja Riku Patokoski iloitsevat ison yhteisen ponnistuksen onnistuneesta lopputuloksesta. Kolmikko on vakuuttunut siitä, että Tuusulan Toiveiden kortteli tulee toimimaan kaupunkiasumisen suunnannäyttäjänä.

Ratkaisuja

Osittain yhteiskäytössä oleva piha-alue monipuolisine toimintoineen kokoaa korttelin eri-ikäiset asukkaat, vierailijat, henkilökunnan ja päiväkotilapset sekä -koirat aktiiviseen arkeen yhdessä.

Ratkaisuja

Puurakentamisen suosio näkyy myös Toiveiden korttelissa. Julkisivut ovat lämpökäsiteltyä puupaneelia ja puurimoitusta. Monimuotoinen katto tuo särmää ulkonäköön ja antaa mahdollisuuden korkeuseroihin rakennuksen sisällä. Rakennukset rajaavat kortteliin selkeän, yhtenäisen pihaalueen, joka on toteutettu niin, että myös ikääntyvien ja esimerkiksi muistisairaiden on helppoa ja turvallista liikkua esteettömillä kulkureiteillä.

Ratkaisuja

Sisäarkkitehtuurissa panostettiin ekologisiin, hengittäviin ja kotimaisiin materiaalivalintoihin. Puuta näkyy paljon, se luo lämpöä ja kodinomaisuutta.

Päiväkodin ja hoivakodin arjet kohtaavat yhteispihan lisäksi valoisissa ruokailutiloissa, joista on näköyhteys sisälasiseinän myötä kummankin toimijan tiloihin ja välissä avattavissa oleva lasipariovi. Päiväkodin ja hoivakodin alueet on jaoteltu värialueilla helposti tunnistettaviksi, ja värimaailma on yhteneväinen ulkopuolen murrettujen värisävyjen kanssa. Monet yhteistilat mahdollistavat päiväkodin ja asukkaiden vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen, mutta ne ovat myös täysin jaettavissa ja valvottavissa tarjoten turvallisen ja rauhallisen ympäristön elämiseen ja varhaiskasvatukseen.

Ratkaisuja

NORLANDIA TUO

uuden vaihtoehdon ikääntyneiden hoivaan

TEKSTI Hilkka Haaga // KUVAT Norlandia, Shutterstock

Toimitusjohtaja Nathalie Boulas-Nilsson huokaa ilosta Tuusulan Toiveiden korttelin avajaisten aattona. – Toki hieman harmittaa, ettemme ole itse päässeet vierailemaan kohteessa pandemian vuoksi. Onneksi meillä on loistava projektipäällikkö ja viestintä on sujunut hyvin. Ruotsalainen hoivaketju Norlandia on rakentanut jo useampia sukupolvikortteleiksi kutsumiaan palvelukortteleita Pohjoismaihin. Suomessa Norlandialla oli jo varhaiskasvatusyksiköitä, kotihoitoa ja potilashotelli, ja nyt Tuusulan Asuntomessujen yhteydessä avattuun kortteliin toteutettiin myös Norlandian ensimmäinen vanhusten hoivakoti Suomessa. Hoivakotiliiketoiminnan käynnistäminen Suomessa pohjautuu havaintoon, että verrattuna muihin Pohjoismaihin meillä on varsin vähän laadukkaampaa

Ratkaisuja

laatu tarkoittaa asuntojen kokoa, saatavilla olevia palveluja ja henkilöstön lukumäärää. Ajatukseen hyvästä elämästä joka päivä kuuluu hyvä ruoka, fyysinen aktiivisuus ja mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin. Esimerkiksi Tuusulassa muutama asukashuone korvattiin sosiaalisella oleskelutilalla; takkahuoneella. Tuusulan projekti käynnistyi tarjouskilpailun kautta. Norlandia pyysi useita rakennusyhtiöitä samaan pöytään. Hoivatilojen kiinteistöportfolio vastasi Norlandian palveluportfoliota, joten yhteistyön aloittaminen oli luontevaa.

– Hoivatilojen kanssa koimme jakavamme yhteiset arvot ja fokuksen.

Nathalie Boulas-Nilsson

hoiva-asumista. Boulas-Nilssonin äänestä kuultaa innostus ja välittäminen ikääntyneiden virikkeellisen arjen puolesta. – Keskitymme tarjoamaan hyvään elämään ja arkeen kuuluvia juttuja. Meillä

– Nyt autamme toinen toistamme – me heitä Ruotsissa, jossa olemme suurempi, ja he taas meitä Suomessa. Meille vuorovaikutus on hyvin tärkeää: se, että ihmiset pitävät kumppaneista, joiden kanssa töitä joka päivä tehdään. Yhteistyön sujuvuutta hankkeessa kuvastaakin hyvin se, että Toiveiden korttelin avautuessa Norlandia ja Hoivatilat olivatkin jo solmineet uuden sopimuksen seuraavasta yhteishankkeesta.

RAKENTEILLA

Yhteistyössä kohti Lohjan Asuntomessuja Hoivatilat, Attendo ja Pilke päiväkodit toteuttavat yhteisöllisen palvelukiinteistön Lohjan Asuntomessuille 2021. Toiveiden kortteli -konseptin mukaisessa kokonaisuudessa yhdistyvät varhaiskasvatus ja ikäihmisten asuminen sekä hoivapalvelut. Päiväkodissa on tilat noin 60 lapselle, hoivakodissa 50 hoivapaikkaa ikäihmisille. TEKSTI Riikka Säkkinen // KUVA Hoivatilat

Yhteisöllisyyden periaatteet näkyvät rakennuksessa monessa kerroksessa. Päiväkodin ja hoivakodin asukkaat toimivat samassa pihapiirissä. Myös viereisten rakennusten yhteiskäyttöiset tilat ja kaikkien asukkaiden yhteinen piha-alue tuovat koko korttelin asukkaita ja vierailijoita yhteen. Rakennuksessa sijaitseva yhteiselle torialueelle avautuva ravintolatila mahdollistaa myös korttelin ulkopuolisten asukkaiden vierailut. Ravintolasta voi seurata koko korttelin elämää. Kyseessä on Hoivatiloille jo kolmannet Asuntomessut ja toiset Toiveiden kortteli

-konseptilla. Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Olli Haapio on todella tyytyväinen yhteistyöhön palveluoperaattoreiden ja asuntomessuorganisaation kanssa. – Olemme saaneet olla mukana kokonaisuuden luomisessa alusta saakka, joten kohteemme tulee integroitumaan messualueeseen aidosti. Konseptin teema ”Kohtaamisia” tulee ilmentymään piha-alueiden ja palvelutilojen yhteiskäytöllä, mikä toteuttaa myös monisukupolvisuutta. Olen tyytyväinen myös luontoteeman korostamiseen pihasuunnittelussa, kertoo Haapio.

Luonnonläheistä yhteiseloa järvimaisemissa Hoivakodin parvekkeet ja yhteistilat on suunnattu järvimaisemaa kohti. Pihan marjapensaiden ja puiden sekä viljelylaatikoiden avulla myös päiväkodin lapsille voidaan opettaa ekologisuutta ja luonnon kiertokulkua. Kortteli ja sen lähiympäristö on suunniteltu niin, että siellä on turvallista liikkua. Alueella on paljon rantaan vieviä autottomia reittejä. – Meistä on hienoa olla mukana hankkeessa, joka tuo ihmiset yhteen yli sukupolvirajojen. Hoivakodin sisätiloista tulee viihtyisät ja toimivat, minkä lisäksi piha-alue tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Lohjanjärven kauniit rantamaisemat, vehreä ja turvallinen lähiympäristö sekä kohtaamiset päiväkodin väen kanssa tuovat epäilemättä iloa monen ikääntyneen asukkaan arkeen, sanoo Attendon aluejohtaja Simo Saaranen.

Ratkaisuja

Moderni, värikäs ja rento

erottuu edukseen TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Christoffer Björklund

Ratkaisuja

ESITTELYSSÄ

Vaasaan valmistui arkkitehtuuriltaan upeasti erottuva päiväkoti Hoivatilojen rakennuttamana kesällä 2020. Kaksikerroksisuus ja rinnetontti toivat projektiin omat lisämausteensa, mutta lopputulos on hurmannut kaikki.

PÄIVÄKOTI

Gerby Daghem Vaasa Asiakaspaikat

210 lasta

Kerrosala

2 519 m²

Valmistunut

Vuokramalli lisää luottamusta rakennuttajaan Väliaikaisiin ja ahtaiksi käyneisiin varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiloihin kaivattiin muutosta Gerbyn asuinalueella Vaasassa. Kaupungin omaan taseeseen toteutettavalle investoinnille haettiin vaihtoehtoa, ja ratkaisuksi valittiin pitkäaikainen vuokrakohde – Vaasalle ensimmäinen laatuaan varta vasten rakennetussa kiinteistössä. Vaasan kaupungin rakennuttajapäällikön Kukka Potkan mukaan hankinta vuokramallilla osoittautui rakentamisen aikana joustavaksi ja luotettavaksi valinnaksi: kiinteistön omistaja ja vuokranantaja haluaa tehdä hyvää jälkeä. Potka oli hankkeessa tiiviisti mukana kilpailutuksen valmistelusta ja arvioinneista tilojen käyttöönottoon saakka.

Hän kertoo Hoivatilojen ja PAVE Arkkitehtien suunnitelman erottuneen jo ensisilmäyksellä edukseen: rakennusten väritys ja massoittelu sekä modernia ja perinteistä tyyliä yhdistelevä arkkitehtuuri miellyttivät. Valinnan jälkeen yhteistyö on sujunut Potkan mukaan mainiosti. Jo kilpailutusvaiheessa oli tiedossa, että parkki- ja saattoalueen järjestelyjä saatetaan joutua pohtimaan uusiksi valitun toteuttajan kanssa. Saattoalueen laajennus onnistui hyvin, ja näin päiväkodille iso ja tärkeä asia saatiin ratkaistua joustavasti. Käyttäjäpalavereja pidettiin tarpeen mukaan, ja niissä käyttäjät pääsivät vaikuttamaan muun muassa kalustedetaljeihin ja materiaalivalintoihin. Potkan mu-

7/2020

Ratkaisuja

Päiväkodin ensimmäinen kerros on teräsbetonirakenteinen, muuten kohde on puurakenteinen. Sisätiloissa on suosittu myös muita luonnonmateriaaleja, joilla on tutkitusti positiivinen vaikutus sisäilman laatuun ja akustiikkaan.

Tunnelma Gerbyn päiväkodissa on rennon letkeä, kaukana laitosmaisuudesta. Kodikkaiden ja persoonallisten ”metsämökkien” muotokieli on yhdistelmä vanhojen aittojen pientä kodikasta mittakaavaa sekä pelkistettyä ja puhdaslinjaista nykyaikaista muotokieltä. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi PAVE Arkkitehdit.

kaan rakennuttamisen etenemiseen ei muuten ole kaupungin puolelta tarvinnut puuttua. Hän kertookin vuokramallilla rakennuttamisen heijastuvan selkeästi siihen, miten hanke näyttäytyy omalla työpöydällä: – Minun ei ole tarvinnut tässä hankkeessa itse olla niin asioiden päällä samalla tavalla kuin kaupungin taseeseen tehdessä. Nyt olemme voineet keskittyä siihen, että käyttäjille saadaan hyvät olosuhteet.

Kun joku rakentaa itselleen, voi luottaa siihen, että tehdään hyviä, pitkäkestoisia ratkaisuja. Alun haasteista upeaan lopputulokseen Hoivatiloilta hankkeessa oli vetovastuussa rakennuttajapäällikkö Jari Lehto. Hän kertoo yhteistyön tilaajan ja käyttäjän kanssa olleen hyvää ja vaivatonta. – Toteutuksen alkuvaihe tosin oli haastava: Pohjatöiden osalta olosuhteet olivat vaativat johtuen louhintatyöstä sekä tontin suurista korkeuseroista. Myös vesikattotyöt veivät runkovaiheessa hieman arvioitua enemmän aikaa. Työaikamenekkiä lisäsivät osaltaan paloturvallisuuteen liittyvät rakenteet ja viiveet materiaalitoimituksissa. – Jäimme alussa jälkeen aikataulusta, mutta reagoimme tiukasti muutoksiin, ja kohde valmistui lopulta hieman etuajassa urakoitsijan tehokkaan työmaatoteutuksen, huolellisen suunnittelun ja yhteistyössä tehdyn seurannan ansiosta, Jari Lehto kertoo.

Ratkaisuja

Kaksikerroksisuudesta ja rinnetontista johtuen kiinteistössä on paljon tasoeroja, toisin kuin päiväkodeissa yleensä. Tilat on kuitenkin sijoitettu eri tasoihin ansiokkaasti, ja ne tuovat toimintaan mielenkiintoista vaihtelua.

Kohde on herättänyt huomiota kilpailutusvaiheesta saakka muun muassa korkeatasoisen arkkitehtuurin vuoksi, ja tällaiset hankkeet ovat valmistuessaan kaikille osapuolille merkittäviä. Projektijohtamisen näkökulmasta hanke ei ollut Lehdolle se suoraviivaisin, ja kaikki osapuolet paiskivat yhdessä kovasti töitä. Lopputulokseen Lehto on erityisen tyytyväinen:

Kyseessä on paitsi käyttäjilleen toiminnallinen ja turvallinen rakennus, myös arkkitehtuuriltaan upeasti erottuva.

– Erityistä huomiota kiinnitettiin muun muassa visuaalisuuteen ja vaikuttavuuteen alueeseen nähden. Arkkitehdit olivat hyvin tyytyväisiä työmaatoteutuksen laatuun. Päällimmäisenä mieleen jää kuitenkin erinomainen yhteistyö käyttäjän kanssa. Tämä on yksi hienoimmista päiväkodeistamme, Lehto iloitsee. Niin Hoivatiloilla kuin PAVE Arkkitehdeillä ollaan todella tyytyväisiä ensimmäisen yhteisen hankkeen lopputulemaan, ja yhteistyö onkin jo saanut jatkoa. Yhdessä tehtiin voitokkaat suunnitelmat myös ensi vuonna Kuopioon valmistuvalle Väinämöisen päiväkodille ja vuonna 2022 Ouluun valmistuvalle Hintan päiväkodille.

Ratkaisuja

ESITTELYSSÄ

Vuoksi

täydentää ikääntyneiden palveluita Oulussa Hoivatilat rakennuttaa parhaillaan ikäihmisten palvelutaloa Oulun Toppilansalmeen – alueelle, joka oli aikoinaan maailman suurimman tervahovin näyttämö ja myöhemmin Oulun satama. Palveluntarjoajana hoivakodissa tulee toimimaan Hoiva Mehiläinen. TEKSTI Katri Dahlström // KUVA Hoivatilat

SOK:n vanhan myllyn tilalle nousevassa rakennuksessa toimii kaksi yhtiötä: Kahdessa alimmassa kerroksessa Hoivatilojen omistama kiinteistöosakeyhtiö, jonka tiloihin Mehiläinen avaa Mainiokoti Vuoksen. Asunnot palvelukodissa ovat 21–24-neliöisiä yksiöitä. Kolme ylintä kerrosta pitävät sisällään innovatiivisia loft-asuntoja, jotka muodostavat asuntoosakeyhtiön. Mehiläisen 46-paikkainen Vuoksi on tehostetun palveluasumisen palvelukoti. Se tarjoaa eritasoisia asumisen palveluja ikäihmisille, aina ateria- ja pyykinpesupalveluista ympärivuorokautisen hoivan palveluihin. Asukkaat saavat nauttia tuoreesta ja ravitsevasta ruoasta, sillä ateriat valmistuvat paikan päällä palvelukodin omassa keittiössä. Vuoksi ja sen ravintola tulevat palvelemaan tarpeen mukaan myös yläkerroksissa asuvia sekä koko aluetta yhteisöllisen toiminnan ja tilaisuuksien kautta. Hoiva Mehiläisen aluejohtaja Teija Lehtiniemi kertoo, että koska kyseessä on kulttuurihistoriallinen kohde, halutaan alueen aiempien vaiheiden näkyvän Vuoksen toiminnassa ja sisustuksessa. – Huomioimme vanhan myllyn värimaailman ja tunnelman. Tulemme järjestämään kaikille avoimia kulttuuritapahtumia asukkaiden ja järjestöjen kanssa sitten, kun olosuhteet ovat sille suotuisat. Näyttelyitä, runoiltoja, teatteria – haluamme elämää taloon, Lehtiniemi kertoo. Ohjelmaa ja tilaisuuksia voidaan järjestää molemmissa kerroksissa ja turval-

liseksi aidatulla pihalla. Paitsi tilojen monipuoliset käyttömahdollisuudet, myös niiden ulkoasu ilahduttaa Lehtiniemeä.

Myös ikääntyneille suunnitellut, esteettömät ja käytännölliset tilat voivat olla kauniita. Täällä melkein kuulee historian siipien havinan, mutta toiminnot ovat huippumoderneja. Informaatio hankkeessa on rakennuttajan kanssa kulkenut hyvin, mikä onkin edellytys eheälle lopputulokselle. Lehtiniemi kertoo myös, että heidän toiveensa tulevana vuokralaisena on otettu erinomaisesti huomioon. Vuoksen toiminnan painopisteisiin lukeutuu koronapandemian vuoksi hyvin ajankohtainen aihe, uusien läheisyhteistyön muotojen kehittäminen. Vuoksi työllistää noin 30 henkeä, ja satsaa myös oppilaitosyhteistyöhön ja uusien hoivaalan työntekijöiden kouluttamiseen. Alkuvuodesta 2021 ovensa avaava palvelukoti on herättänyt paljon kiinnostusta, ja osa paikoista on varattu jo ennen asuntojen valmistumista. Vuoksi tulee hakeutumaan palvelusetelituottajaksi Oulun kaupungille ja ympäristökunnille.

Ratkaisuja

Annetaan historian näkyä Merellisissä maisemissa, vain parin kilometrin päässä Oulun keskustasta, sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävä Toppilansalmi. Suojeltua kaava-aluetta on kehitetty pitkään, ja sen maamerkkinä kohoaa As Oy Tervahovin Siilot. Kansainvälisestikin huomioidun uudisasuinrakennuksen kyljessä oli pitkään tyhjillään 1920-luvulla rakennettu SOK:n mylly. TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Pohjois-Pohjanmaan museo, Uuno Laukan kokoelma; Hoivatilat, PAVE Arkkitehdit, Jyri Alasalmi

Siilotalojen suunnittelusta vastannut arkkitehti SAFA Pave Mikkonen ehti jo kertaalleen suunnitella myllyn muuttamisen asuinrakennukseksi, mutta projekti jäi kesken rakennuttajan konkurssin vuoksi. Mylly jäi luonnon armoille vielä muutamaksi vuodeksi, ja lopulta sen runko alkoi olla niin märkä, ettei sitä voinut enää turvallisesti rakentaa sellaisenaan uusiksi. – Tehtäväni arkkitehtinä on parantaa rakennettua ympäristöä ja vaalia olemassa olevaa kerrostumaa arkkitehtuurin ja rakennustaiteen voimin. Niinpä koin, että nyt jäi hommat pahasti kesken, vieläpä historiallisessa kohteessa, kertoo Mikkonen. Mikkonen otti yhteyttä Oulun kaupunkiin. Kaupungin kaavaosastolla ja rakennusvalvonnassa sekä Pohjois-Pohjan-

Ratkaisuja

maan museossa oltiin yhtä mieltä siitä, että alueen kehitystä jarruttavalle myllyn rauniolle on tehtävä jotain.

Kaavassa suojeltu rakennus purettiin poikkeusluvalla, ja tilalle päätettiin rakentaa uusi, kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottava rakennus.

Arkkitehti Pave Mikkonen

PAVE Arkkitehtien yhteistyökumppaneiksi hankkeeseen lähtivät Hoiva Mehiläinen, Hoivatilat ja RAVE Rakennus. Alkuvuodesta 2021 valmistuva uudisrakennus nou-

Siilot, ylhäällä vanhat ja oikealla uudet, kohoavat Toppilansalmen maamerkkeinä ilmakuvissa 1960- ja 2020-luvulla. Oikealla etualalle rakentuvassa kiinteistössä avaa ovensa alkuvuodesta Hoiva Mehiläisen Mainiokoti Vuoksi. Rakennuttajana ja kiinteistön omistajana hoivakotihankkeessa on Hoivatilat.

dattelee lähes täysin vanhan myllyn kaupunkikuvallisesti tärkeää hahmoa, mutta myös muutoksia jouduttiin Mikkosen mukaan suunnittelussa tekemään: – Hoivayksiköissä on aina ideaalikoko, ja niinpä rakennuksen kylkeen suunniteltiin toiseen kerrokseen "vetolaatikko", jotta saadaan oikea määrä huoneyksiköitä. Ratkaisu osoittautui arkkitehtuuria tukevaksi, ja sen alle saadaan suojaisa ja viihtyisä terassialue. Mikkonen kertoo, että maailmalla on paljon upeita esimerkkejä ”uudelleentulkituista” rakennuksista, mutta Suomessa arkkitehdit tuntuvat usein miettivän, että onko tämä silkkaa kopiointia. Alkuperäisen myllyn suunnitteli SOK:n pääarkkitehti Erkki Huttunen ja Mikkonen iloitseekin siitä, että on saanut piirtää oman kynänjälkensä Suomen hienoimpien funkkistalojen suunnittelijan työhön. – Ja meidän molempien kynien jäljet kulkevat sulassa sovussa! Tämä tulee olemaan Siilotalojen kanssa todella kova kokonaisuus, piha-alueella pörrää jo nyt arkkitehtuurituristeja. Mutta ennen kaikkea myllyn uusi elämä on huomattava parannus alueen asukkaiden, uusien ja vanhojen, näkökulmasta. Palasia puretusta myllystä on säästetty uudisrakennuksen sisustukseen: muun muassa kellokortit ja putket tuovat historiaa taloon. Vanhoista isojen siilojen palasista tehdään pihapiiriin yhteisöllinen taideteos kuvataiteilija Jaakko Mattilan kanssa. Tervahovin ja sataman rouheus säilytetään, ja alueen historiaan nivotaan uusia kerrostumia.

Rakkaudesta lajiin Mikkonen kertoo myllyhankkeen olleen toimistolleen iso riski, joka päätettiin ottaa rakkaudesta lajiin. Samalla hän nostaa hattua yhteistyökumppaneilleen Hoivatiloille ja Mehiläiselle: ammattilaisten kanssa on äärimmäisen mukavaa tehdä töitä. Muissa Hoivatilojen ja PAVE Arkkitehtien yhteishankkeissa lähtökohtana on ollut julkinen hankinta.

Hoivatiloilla ymmärretään suunnittelun päälle: meidän annetaan tehdä se huolella, ja he tekevät oman sarkansa. Kun rakennuttaa omaan taseeseen ja sijoitukset ovat pitkäaikaisia, on laadulla merkitystä. Mikkonen harmittelee, että kilpailutuksissa katsotaan usein vain hintaa. Vuokramallin hankintojen lisääntymisen myötä asiassa on kuitenkin ollut havaittavissa muutoksia. – Pitkässä juoksussa laatu on edullisempaa, se on kunnissakin hoksattu. Hyvällä suunnittelulla saadaan niin esteettinen, toiminnallinen kuin rakentamisenkin laatu kohdilleen.

Ratkaisuja

ESITTELYSSÄ

Ensimmäiset hankkeet VALMISTUVAT RUOTSISSA

Yksi Ruotsissa toimivan Hoivatilat AB:n ensimmäisistä hankkeista oli esikoulun rakentaminen uudelle Mälardalenin alueelle Eskilstunan lähettyvillä. Elokuussa upouudessa kiinteistössä aloitti toimintansa esikoulu British Mini Borsökna. TEKSTI Juho Malmi // KUVA Hoivatilat AB

Eskilstunan esikouluhanke sai alkunsa muutama vuosi sitten. Paikallinen kiinteistöalan yritys Faskunge Fastigheter AB suunnitteli uutta asutusta alueelle ja etsi yhteistyökumppania, jolla olisi kokemusta vastaavien rakennusten toteuttamisesta. – Olimme täydellinen valinta kumppaniksi, sillä meillä on paitsi juuri oikeanlaista kokemusta kiinteistöhankkeista, myös samankaltaiset näkemykset pitkäaikaisesta omistajuudesta ja aluekehittämisestä, kertoo Hoivatilat AB:n toimitusjohtaja Maria Frid. Fridin mukaan Hoivatiloilla oli kunnianhimoisia suunnitelmia heti alusta lähtien, ja niitä kehitettiin läheisessä yhteistyössä vuokralaisen kanssa. Frid kertoo projektitiimillä olleen todella antoisia keskusteluja tilasuunnittelusta päivittäisen liiketoiminnan näkökulmiin. Myös esikoulun omistajan British Schoolsin toimitusjohtaja Jakob Ladenstedt on yhteistyöhön tyytyväinen: – Hoivatilojen kanssa kaikki on hoitunut erittäin hyvin koko prosessin ajan, suunnitteluvaiheesta kiinteistön valmistumiseen. He ovat olleet aidosti kiinnostuneita tarpeistamme ja osoittaneet joustavuutta sekä vahvaa sitoutumista.

Ratkaisuja

Kaiken tekemisen tavoitteena on ollut se, että me heidän asiakkaanaan ja perheet meidän asiakkainamme olisivat tyytyväisiä. British Minin väki iloitsee eniten siitä, että kaikki tilat ja toiminnot on suunniteltu nimenomaan heitä varten. Hoivatilojen Maria Frid odottaa tyytyväisenä ja innolla yhteistyön jatkoa, niin vuokralaisesta kuin kiinteistöstäkin huolehtimista. Kahdeksanryhmäisessä esikoulussa temmeltää 140 lasta. Perinteisten tilojen lisäksi aikaa vietetään esimerkiksi ateljeessa luovan toiminnan parissa. Huippumodernissa keittiössä valmistuu kerralla viisisataa ateriaa, joita toimitetaan myös lähialueelle British Schoolsin muihin toimipisteisiin. Korkealaatuinen ravinto onkin välttämätöntä kasvaville, leikkiville lapsille, jotta heillä riittää energiaa myös uusien asioiden oppimiseen joka päivä. Tämä vastaa brittiläistä näkemystä siitä, että oppiminen leikin kautta on lapsen työ.

VIERASKYNÄ

"Yhdessä" luo yhteisöllisyyttä Aivan Tuusulan Metsänkuninkaan läheisyydessä on yhteisöllisen asuinalueen sydän – Hoivatilojen toteuttama Toiveiden kortteli – johon Norlandia tuo uuden ja ainutlaatuisen Norlandia Yhdessä -konseptinsa.

Olen todella ilahtunut, että pääsimme avaamaan ensimmäisen Norlandia Yhdessä -konseptin mukaisen, yhteisöllisyyttä korostavan palvelukorttelin Tuusulaan. Hoivatilojen ja Norlandian näkemykset yhteisöllisestä palvelukorttelista kohtasivat jo heti suunnitteluvaiheessa, sillä olimme kumpikin tahoillamme kuunnelleet ja tutkineet asiakkaiden, läheisten sekä palvelujen ostajien tarpeita. Yhteisöllisyys, laatu sekä monipuoliset palvelut olivat suunnittelun keskiössä. Halusimme myös erottua muista alan toimijoista tuomalla palvelukokonaisuuden, johon itse uskomme ja jolla on kysyntää tulevaisuudessa. Konseptimme, jossa päiväkoti ja ikäihmisten asuminen yhdistetään, luo yhteyden sukupolvien välille. Tarjoamme elinympäristön, jossa lapset ja ikäihmiset tapaavat ja oppivat toisiltaan. Lapset rikastuttavat spontaanisti tai suunnitellusti ikäihmisten arkea. Aito vuorovaikutus luo ympäristön, jossa lapsi oppii ymmärtämään ikääntymistä. Lasten leikki, nauru ja uteliaisuus levittävät iloa koko taloon ja kortteliin. Tämä korostuu päivittäin arjessa, kun konseptimme sisällöllisiä elementtejä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa. Yhteistoiminnalla on vahva yhteiskunnal-

linen merkitys siihen, millaiseksi lapsen käsitys ikääntyneiden elämästä muodostuu ja miten tuleva sukupolvi suhtautuu ikäihmisten elämään vaikuttaviin päätöksiin tulevaisuudessa. Ikäihmiset tuovat ympäristöön turvallisuutta ja elämänkokemusta, kiireettömyyttä, lasten itsetuntoa vahvistavaa vuorovaikutusta sekä erilaisuuden oppimista. Lapset taas tuovat tilaan iloa, leikkiä, tärkeyden tunnetta ja elämän tarkoitusta.

Kaikki palvelut vauvasta vaariin – ja koiraan Korttelin keskiössä haukutaan kaikki vierailijat, sillä korttelissa toimii Norlandian ensimmäinen koirapäiväkoti. Myös koirat tuovat iloa ja eloa päivittäiseen arkeen ja toimivat tarvittaessa myös terapiakoirina. Lemmikit voivat viettää niin ikään yksilöllisesti aktiivisen päivän ammattitaitoisten koirahoitajien seurassa. Päivä koostuu ulkoilusta ja erilaisista aktiviteeteista karvoihin katsomatta, ja rapsutuksia on luvassa roppakaupalla. Korttelissa toimii myös oma keittiö ja Deli, joka hyödyntää luomu- ja lähiruokatuottajien raaka-aineita tarjoten tuotteita oman väen lisäksi myös perheille, arkea helpottamaan. Delissä voi kahvitella kaverin kanssa tai napata iltaruoat mu-

kaan samalla, kun hakee lapsen hoidosta tai tulee tervehtimään läheisiään palvelutalon puolelle. Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat valitettavasti kasvavia haasteita ikäihmisten keskuudessa. Mielenterveys- ja muut terveysongelmat kasvavat vanhusten eristäytyessä muusta yhteiskunnasta. Haluamme huomioida asiakkaidemme yksilölliset tarpeet ja toiveet. Terveyttä edistävä lähestymistapamme tarkoittaa muun muassa aktiivisen liikkumisen ja monipuolisen ruokavalion tukemista sekä tiivistä yhteistyötä läheisten kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa yksilöllinen ja sisältörikas elämä myös vanhemmilla päivillä. Norlandia tuo oman panoksensa kasvavaan ikääntyvien palvelukysyntään. Toimimme tehokkaasti rakennuttamisessa ja palvelutuotannossa varmistaen korkean laadun. Tämä on mahdollista, koska vastaamme itse suunnittelusta ja toiminnasta hoiva- ja varhaiskasvatuspalveluissa. Mielestäni tämä suunnittelun ja rakennuttamisen yhteistyö on onnistunut erinomaisesti Hoivatilojen kanssa.

Graziella Vartola Projektijohtaja, Norlandia Care Oy

Ratkaisuja

Hoivatilalainen esittäytyy

Varatoimitusjohtaja Riku Patokoski TEKSTI Rikka Säkkinen // KUVA Henri Luoma

Kuka on Riku Patokoski? Olen Oulusta lähtöisin oleva 47-vuotias arkkitehti. Ennen Hoivatiloja työskentelin reilut kymmenen vuotta erilaisissa asuntoliiketoiminnan tehtävissä rakennusliikkeissä pääkaupunkiseudulla. Asun Helsingissä puolisoni ja koiramme kanssa. Nemo-koira on silloin tällöin mukana töissä, vastuualueenaan lähinnä työkavereiden piristäminen. Nemon kanssa kuluu myös paljon vapaa-aikaa. Muita harrastuksiani ovat painonnosto, juoksu ja laskettelu. Lisäksi olen innokas mökkeilijä, sielunmaisemani on aavan Perämeren rannalla Hailuodossa. Myös hyvä ruoka on lähellä sydäntäni. Millainen on työnkuvasi Hoivatiloilla? Mukavan monipuolinen – minua voisi kutsua jokapaikanhöyläksi. Teen aktiivisesti töitä asiakkaidemme kanssa kehittäen uusia kiinteistöhankkeita heidän tarpeisiinsa. Etsimme jatkuvasti uusia tontteja tai maa-alueita uusille hankkeille.

Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen on minulle tärkeää, se on uusien hankkeiden lähtökohta. Vastaan erityisesti palvelukorttelihankkeista, joissa yhdistämme erilaisia palveluita ja monimuotoista asumista kaupunkimaiseksi kokonaisuudeksi. Olen vastannut myös meidän Ruotsin liiketoiminnan käynnistämisestä ja nyt toimin Ruotsin maajohtajan sparrauskumppanina.

Ratkaisuja

Suomessa vastaan kohteidemme rakennuttamisesta yhdessä osaavien rakennuttajapäälliköidemme kanssa. Lisäksi työnkuvaani kuuluu aika paljon erilaisten tulipalojen sammuttamista, eli uusien ja yllättävien tilanteiden ratkomista. Työpisteeni on Espoon toimistolla. Mikä Hoivatiloilla on parasta? Hoivatiloilla parasta on tyytyväinen ja sitoutunut henkilöstö. Sijoituimme Great Place to Work -instituutin tutkimuksessa pienten organisaatioiden sarjassa viime vuonna toiseksi. 96 prosenttia henkilöstöstämme pitää työpaikkaamme hyvänä tai erittäin hyvänä. Ja tämä näkyy arjessamme: tyytyväisten ja motivoituneiden ihmisten kanssa on hienoa tehdä töitä.

Uusia hoivatilalaisia

Panu Pigg / Oulu

Matias Lehtonen / Espoo

Diplomi-insinööri Panu Pigg on nimitetty hankepäälliköksi helmikuussa 2020. Panun vastuulla on kiinteistöhankkeiden ja niihin liittyvien tehtävien, suunnitelmien ynnä muiden asioiden koordinointi. Panulla on pitkä kokemus projektipäällikön tehtävistä eri organisaatioissa. Hoivatiloille hän siirtyi LähiTapiolalta.

LVI-insinööri (AMK) Matias Lehtonen on nimitetty ylläpitopäälliköksi elokuussa 2020. Matiaksen vastuulla on kiinteistökohteiden ylläpitotoiminnan ohjaus sekä huoltokirjatoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Matiaksella on monipuolista kokemusta erilaisten kiinteistökokonaisuuksien hallintaan liittyvistä tehtävistä. Hoivatiloille hän siirtyi Caverion Suomi Oy:stä.

Tobias Jarmteg / Hoivatilat AB Tukholma

Paul Lindquist / Hoivatilat AB Tukholma

Tobias Jarmteg aloitti projektipäällikkönä Hoivatilat AB:lla helmikuussa 2020. Tobiaksen vastuulla on Hoivatilat AB:n rakennuttamien kiinteistöjen projektijohtaminen ja valvonta. Hänellä on vahva kokemus rakennuttamisesta ja kiinteistöliiketoiminnasta. Hoivatiloille Tobias siirtyi John Mattson Fastighetsföretagen AB:lta.

Paul Lindquist aloitti hankekehityspäällikkönä Hoivatilat AB:lla elokuussa 2020. Paulin vastuulla on uusien kiinteistöhankkeiden kehittäminen ja asiakkuuksien hoitaminen. Paulilla on vahva kokemus kiinteistötoimialalta ja kunnallishallinnosta. Paul siirtyi Hoivatiloille Hasil AB:lta.

Ratkaisuja

Kestävä päätös

Tilat palveluna vuokramallilla Miksi vuokramallilla? • Ei omaa investointia, kulut ennustettavissa. • Yhdellä kilpailutuksella ja sopimuksella tilat ja käyttövaiheen palvelut. • Palvelutarpeen muutoksiin pystytään vastaamaan kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti.

Miksi Hoivatiloilta? • Tunnemme kasvatuksen, hoivan ja koulutuksen tilojen erityisvaatimukset. • Huomioimme kiinteistöjen ympäristö vaikutukset koko elinkaaren ajalta. • Olemme asiantunteva rakennuttaja ja rahoituskumppani yli kahdensadan kiinteistöhankkeen kokemuksella.

Ota yhteyttä! asiakaspalvelu@hoivatilat.fi // 020 734 9100 // Hoivatilat.fi