Ratkaisuja 2/2019

02

19 S Y YS

HOIVATILAT OYJ

Tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamiseen

Osallistava suunnittelu

Oman käden jälki siirtyy päiväkodin pihaan Toiveiden kortteli rakentuu puusta Tuusulan Asuntomessuille

Päiväkoti palveluna – voitokas vaihtoehto Vaasassa

Tässä numerossa

3

4

Pääkirjoitus Jussi Karjula

Leikki, liike ja luonto Päiväkoti Kauratähti valmistui Jyväskylään

8

Ruotsin kuulumiset Haastattelussa Maria Frid

12

4

Hoivatilat Oyj on erikoistunut päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys.

Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

9

Aktiivista arkea yhdessä Toiveiden kortteli rakentuu Tuusulan Asuntomessuille

Vaakakupissa vastuullisuus 12 Haastattelussa

16

Siirtokelpoisilla tiloilla pelivaraa Mikkelissä

18

Vaasaan toteutetaan päiväkoti vuokramallilla

Nathalie Clément

14

Tulevaisuuden vaikuttajat osallistavassa työpajassa

14

Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Lentokatu 2, 90460 Oulunsalo p. 0207 349 100 asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Päätoimittaja: Riikka Säkkinen Tekstit: Riikka Säkkinen, Jussi Karjula, Viivi Tuukkanen, Juho Malmi, Katri Dahlström Kuvatoimittaja: Viivi Tuukkanen Kuvat: Henri Luoma, Henri Juvonen, Hoivatilat Oyj, UKI Arkkitehdit, PAVE Arkkitehdit, Avario, Stella Keppo, Alias Creative, Sami Säily Ulkoasu ja taitto: Mint Company

22

32

Paino: Erweko Painosmäärä: 1 700 kpl ISSN 2489-2785

Palvelumuotoilu & Dash Lapland Haastattelussa Tuija Seipell

22

Osoitteenmuutokset: Viivi Tuukkanen, viivi.tuukkanen@hoivatilat.fi

Hoivatilalainen esittäytyy: 25 Aleksi Haapakoski 2 6

Vieraskynä: Laura Airaksinen

25 Uusia hoivatilalaisia

2

Ratkaisuja

Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri

TILAT PALVELUNA – enemmän kuin seinät Hoivatilat perustettiin kymmenen vuotta sitten luomaan ratkaisuja yhteisiin haasteisiimme. Tavoitteemme on, että asiakkaamme – kunta, palveluyritys tai järjestötoimija – saa kiinteistön kauttamme käyttöönsä helposti, palveluna.

Vuokra-aika, tilat ja lisäpalvelut räätälöidään aina asiakkaan mukaan. Hoivatilat jää kiinteistön aktiiviseksi omistajaksi ja kantaa kiinteistöriskin. Tämä toimintamalli on hioutunut noin kahdensadan toteutuksen myötä.

Maailma muuttuu yhä nopeammin, ja se haastaa uudistamaan myös kiinteistöjen toteutus- ja omistamismalleja. Erityisesti viimeisten parin vuoden aikana myös kunnat ovat aktivoituneet elinkaari- ja vuokraratkaisujen osalta. Yhä useammin koulu, päiväkoti tai hoivakoti vuokrataan yksityiseltä toimijalta.

Siilinjärven vireä kunta Kuopion naapurissa on edustanut tässä edistyksellisyyttä. Jo vuonna 2012 toteutimme päiväkotikiinteistön, johon kunta tuli vuokralle ja palveluntuottajaksi.

Tämän vuoden aikana Siilinjärvelle on valmistunut ikäihmisten palvelukeskus sekä koulu vuokramallilla. Parhaillaan toteutamme vuokrapäiväkoteja Oulun, Vaasan ja Rovaniemen kaupungeille – erilaisilla palvelusisällöillä. Mikkeliin valmistuu vuokramallilla koulu. Vuokrasopimusten kestot vaihtelevat 10 ja 25 vuoden välillä. Monet muutkin kunnat ovat käynnistäneet kilpailutusprosessin. ”Mannerlaatat” liikkuvat.

Hoivatilat haluaa olla luotettava ja sitoutunut kumppani sivistys- ja sote-kiinteistöjen toteuttajana ja omistajana.

Haluamme rakentaa luottamusta ja kestävää kumppanuutta, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa! Riski kiinteistöjen kunnosta ja toimivuudesta on sen omistajalla. Kumppanuusmallissa vuotuinen kiinteistökustannus on täsmälleen etukäteen tiedossa ja hintalappu riskin siirtämisestä on maltillinen.

Tilat voi hankkia palveluna.

Jussi Karjula @KarjulaJussi

Ratkaisuja

3

ESITTELYSSÄ

Leikki, liike ja luonto PÄIVÄKOTI KAURATÄHTI VALMISTUI JYVÄSKYLÄÄN

4

Ratkaisuja

Hoivatilat ja Tähtipäiväkodit osallistuivat syksyllä 2018 Jyväskylän kaupungin järjestämään tonttikilpailuun, jossa haettiin palveluntuottajaa yksityiselle päiväkodille Kauramäen uudelle asuinalueelle. Kilpailun voitto tuli sujuvan ja positiivisen yhteistyön siivittämänä, ja luonnonläheiselle rinnetontille valmistui hirsirakenteinen liikuntaja luontopainotteinen päiväkoti heinäkuussa 2019.

Kävimme tuoreeltaan tutustumassa 84-paikkaiseen Kauratähteen, jossa saimme iloksemme tavata erittäin tyytyväisiä lapsia ja aikuisia.

TEKSTI Viivi Tuukkanen // KUVAT Hoivatilat

Tähtipäiväkodeille Kauramäen tonttikilpailu oli toinen osallistuminen vastaavanlaiseen hankintakilpailuun. Päiväkotiketjun varhaiskasvatusjohtaja Jarno Kinnunen kertoo kokemuksen olleen alusta alkaen todella positiivinen.

– Koimme jo suunnitteluvaiheessa, että työskentely Hoivatilojen kanssa oli sujuvaa, ja yhteinen hankkeemme voi olla kilpailutuksessa vahvoilla. Hoivatilojen kokemus ja osaaminen päiväkotikiinteistöjen rakennuttamisesta on tuonut meille hurjan paljon lisäarvoa suunnittelutyöhön ja ylläpitämiseen liittyviin asioihin, kertoo Kinnunen.

Hankepäällikkö Elina Suikki toimi hankkeen vetäjänä Hoivatiloilta. Suikin mukaan kilpailuun osallistuminen vaatii huolellista tutustumista kilpailun vaatimuksiin ja asuinalueeseen.

Kauratähteen johtava mutkitteleva pihatie on kuin luotu polkuautokruisailuun.

Ratkaisuja

5

Sisätilat kannustavat lapsia luontaiseen tapaan toimia: monipuoliseen liikkumiseen.

Elina Suikki Hoivatiloilta (vas.) sekä Tähtipäiväkotien Maija Muinonen ja Jarno Kinnunen iloitsevat hirsirakentamisen eduista.

TÄHTIPÄIVÄKODIT

Kauratähti Jyväskylä Lasten määrä Ryhmiä

84 4

Kerrosala

769m²

Valmistunut

7/2019

Oli erittäin tärkeää löytää hyviä erottautumiskeinoja sekä tuoreita ja raikkaita ideoita, jotka saavat kilpailun järjestäjän mielenkiinnon heräämään.

– Ideoita oli hauska suunnitella yhdessä Tähtipäiväkotien kanssa, syntyi paljon lennokkaita oivalluksia, joista valita, kuvailee Suikki.

Jarno Kinnunen on tyytyväinen erityisesti siihen, että asiakkaana heidän toiveitaan ja ideoitaan on Hoivatiloilla kuunneltu herkällä korvalla, ja että heidät on pidetty ajan tasalla rakennusprojektin kaikissa vaiheissa.

– Asiat on tuotu selkeästi ja ymmärrettävästi esille meille, jotka emme ole rakennuttamisen ammattilaisia. Lisäksi Hoivatiloilla osataan nähdä käyttäjien, eli lasten ja työntekijöiden, näkökulma, Kinnunen summaa.

Monipuolinen välineistö innostaa liikkumaan Liikuntapainotteisuus on tärkeässä roolissa niin Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa kuin Tähtipäiväkodeillakin. Jarno Kinnunen tietää liikunnan olevan lapsille luontainen tapa toimia, ja motorisella kehityksellä on havaittu olevan yhteys myös lapsen muuhun oppimiseen.

Hän on havainnut liikuntapainotteisuuden olevan erittäin tärkeää myös lasten vanhemmille.

6

Ratkaisuja

Jyväskylän Boulderpaja suunnitteli ja toimitti välineistön Kauratähden kiipeilyhuoneeseen.

Päiväkodin sisälle oman kiipeilyhuoneen suunnitteli ja välineistön toimitti Jyväskylän Boulderpaja. Tähtipäiväkotien Kinnunen iloitsee hyödyistä kaikille osapuolille: seurat saavat näkyvyyttä ja lapset pääsevät tutustumaan uusiin lajeihin.

– Yksi työntekijöistämme on työskennellyt Boulderpajalla ja harrastaa seinä- ja vuorikiipeilyä. Näin ollen osaamista ja ohjausta löytyy talon sisältä, ja lapset voivat tutustua lajiin turvallisesti, kertoo Kinnunen

Hirsirakenteet ja luonnonläheisyys tukevat toimintaa – Aito ja oikea liikunnallisuus, välineistö, olosuhteet ja henkilökunnan kiinnostus liikuntaan ovat koko ajan merkittävämmässä roolissa asiakasperheillemme, joten niihin me panostamme, sanoo Kinnunen.

Sisä- ja ulkokalusteiden valinnassa tehtiin Kauratähdessä uudenlaisia, erityisiä ratkaisuja. Tähtipäiväkodit ovat tehneet aktiivista yhteistyötä eri urheiluseurojen kanssa aiemmin, ja tässä hankkeessa seuroja otettiin mukaan jo suunnittelutyöhön ensimmäistä kertaa. Pihan leikki- ja harrastusvälineiden suunnittelussa mukana oli Jyväskylän Parkour Akatemia.

– Suunnittelun lähtökohtana oli metsämiljöön kunnioittaminen materiaalivalinnoin ja ympäristön korkeuserojen hyödyntäminen. Päämateriaalina välineissä on käytetty puuta, jota kehystävät ja tukevat luonnonkivet sekä turvahake, kertoo Parkour Akatemian Jaakko Junttila.

Keskeisintä suunnittelussa oli Junttilan mukaan liikkumisen perustaitojen ja tasapainotaitojen oppimisen tukeminen luovasti ja leikkimielisesti. Näitä tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi kääntyminen, venyttäminen, heiluminen, pysähtyminen, ponnistaminen, loikkaaminen ja kiipeäminen.

– Näiden kaikkien taitojen kehittyessä lapset voivat lähestyä lajinomaisempaa leikkiä ja varsinaisia parkour-taitoja, joita ovat muun muassa tarkkuushyppy (precision jump), tasapainoilu (balancing), kissakävelyt (quadrupedal movement) ja seinäponnistukset (tic tac), täsmentää Junttila.

Yhdessä Lappset Groupin kanssa Parkour Akatemia on kehittänyt parkour-välinekonseptin päiväkoteja varten, ja se valittiin myös Kauratähteen. Konsepti on vielä alkuvaiheessa, ja Junttila toimii tiiviissä yhteistyössä Lappsetin kanssa. Niinpä osa Kauratähden välineistä onkin ihan uniikkeja, joita ei ole vielä missään muualla.

Tähtipäiväkotien erityistoiveena oli saada hirsipäiväkoti, joka sopii alueeseen ja Kauratähden luonto- ja liikuntateemoihin.

Valmiissa kohteessa kierrellessä voi sanoa hirrellä olevan oma erityinen vaikutuksensa viihtyvyyteen: luontaisesti hengittävänä materiaalina hirsi takaa hyvän ja laadukkaan sisäilman, joka on tärkeää herkille kohderyhmille, kuten lapsille. Hirsiseinät tasaavat ilmankosteuden vaihteluita ja pitävät näin sisäilman kosteuden terveyden ja viihtyisyyden kannalta optimaalisena.

Lasten vanhemmat ovat olleet hyvillään hirsirakentamisesta nimenomaan sisäilman takia, mutta myös siksi, että hirsirakennus on kaunis ja tunnelmallinen.

– Varhaiskasvatusjohtaja Jarno Kinnunen, Tähtipäiväkodit

Kauratähden toiminnan toinen painopiste on luonto, ja sitä on helppo toteuttaa retkien muodossa päiväkotia ympäröivissä metsissä. Pihalla on myös oma grillikota piha- ja luontoleikkejä varten. Keväisin lasten kanssa tullaan laittamaan istutuksia omiin viljelylaatikoihin ja seuraamaan niiden kasvua. Uniikista pihasta ja toimivista tiloista iloitsee myös Kauratähden johtaja Maija Muinonen.

– Täällä viihdytään todella hyvin. Lapsilla on paljon tilaa juosta ja liikkua niin sisällä kuin ulkona. Hyvien välineiden lisäksi lapsille riittää riemua muun muassa mutkittelevasta pihatiestä, jota pitkin he rientävät potkuautoilla energiaa purkaen, summaa Muinonen.

Ratkaisuja

7

MAAILMALTA

Hej Ruotsista!

Pian on kulunut vuosi siitä, kun Hoivatilat aloitti toiminnan Ruotsissa.

Olemme uteliaita kuulemaan, miten kaikki on sujunut ja millaisia suunnitelmia yhtiöllä on lähivuosina. Kysymyksiimme vastaa Hoivatilat AB:n toimitusjohtaja Maria Frid.

TEKSTI Juho Malmi // KUVA Hoivatilat

Kuka on Maria Frid?

Olen ollut aina erittäin kiinnostunut kiinteistöistä ja innostunut työstä, jolla voi vaikuttaa kehitykseen yhteiskuntaa entistä enemmän hyödyttävään suuntaan.

Minulla on 20 vuoden kokemus kiinteistöalalta.

Aluksi työskentelin kiinteistönvälittäjänä, sitten siirryin kiinteistökonsultiksi ja keskityin vuosien ajan analyysien ja strategioiden laatimiseen. Noina vuosina minulle kertyi laaja ja syvällinen osaaminen niin asunnoista kuin kaupallisista kiinteistöistä.

Sen jälkeen toimin liiketoiminnan etabloitumisesta vastaavana johtajana ja projektipäällikkönä kiinteistösijoittamisen parissa. Lisäksi olen työskennellyt johtavassa asemassa isossa kansainvälisessä arkkitehtuuri- ja tekniikan alan konsulttiyrityksessä.

Vapaa-aikani kuluu perheen parissa kotona tai maalla. Jos minulle jää hetki aikaa, poikkean tenniskentälle!

Miten liiketoiminta Ruotsissa on käynnistynyt ja millaisia projekteja on vireillä?

Hoivatilat on otettu erittäin myönteisesti vastaan Ruotsin kiinteistömarkkinoilla. Hoivatilat toimii kiinteistöjen pitkäaikaisena omistajana ja luo siten paljon

8

Ratkaisuja

lisäarvoa, mitä arvostavat niin vuokralaiset kuin kunnat, joissa teemme investointeja.

Olemme jo aloittaneet useita projekteja tilojen tuottamiseksi sekä päiväkoteja että asumispalveluyksiköitä varten. Teimme keväällä paljon töitä tarvittavien rakennuslupien saamiseksi useissa projekteissa. Prosessi on edennyt odotuksia paremmin, mistä kiitos hyvälle yhteistyölle maanomistajien, vuokralaisten, arkkitehtien, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Jatkamme liiketoiminnan laajentamista samalla tarmolla ja vauhdilla – tavoitteena on saavuttaa liiketoiminnassa yhtä vahva kasvu kuin Suomessa. Uusien projektien painopiste on Tukholman seudulla, mutta investoinnit muissa kunnissa eivät ole mitenkään pois suljettuja.

Meille on tärkeää pystyä tukemaan vuokralaisiamme heidän kasvumatkallaan ja auttaa tuottamaan entistä enemmän hyötyä yhteiskunnalle. Sen vuoksi meidän on oltava joustavia, nopeita, pitkäjänteisiä ja vastuullisia kaikissa investoinneissamme.

RAKENTEILLA

AKTIIVISTA ARKEA

yhdessä

Hoivatilat on aloittanut hoiva- ja päivähoitopalveluita yhdistävän Toiveiden korttelin rakennuttamisen Tuusulan Rykmentinpuistoon, ensi vuoden asuntomessualueelle.

UKI Arkkitehtien suunnittelema yhteisöllinen palvelukortteli valmistuu Puustellinmetsään, luonnonläheiseen kaupunkikylään, toukokuussa 2020.

TEKSTI Viivi Tuukkanen // KUVAT UKI Arkkitehdit

Hoivatilat on mukana Tuusulassa heinäkuussa järjestettävillä 50. Suomen Asuntomessuilla. Toiveiden kortteli -konseptimme mukaisessa yhteisöllisessä palvelukorttelissa yhdistyvät niin varhaiskasvatus kuin ikäihmisten asuminen ja hoivapalvelut.

Toiveiden kortteliin rakennetaan kaksikerroksinen ikäihmisille suunnattu tuetun asumisen palvelutalo sekä palvelurakennus, joka yhdistää päiväkodin ja ympärivuorokautista tukea tarvitsevien hoivakodin monisukupolviseksi kokonaisuudeksi, tilallisia ja toiminnallisia synergiaetuja hyödyntäen.

Toiminnallinen yhteispiha sekä monipuoliset yhteistilat kokoavat korttelin eri-ikäiset asukkaat, vierailijat, henkilökunnan ja päiväkotilapset kohtaamisiin ja aktiiviseen arkeen yhdessä.

Yhteistyökumppanillamme ja kohteen pääsuunnittelijalla UKI Arkkitehdit Oy:lla on pitkä kokemus vastaavien korttelikokonaisuuksien toteuttamisesta.

– Tärkeintä tällaisessa kokonaisuudessa on eläytyä tulevan asukkaan rooliin niiltä osin, mikä on mahdollista. Jokaisella talon asukkaalla on syy, miksi on siellä. Sitä syytä pitää ymmärtää ja kunnioittaa. Kohdetta tulee toki katsoa kaikkien toimijoiden näkökulmasta ja ratkaisujen tulee tukea positiivista yhteiseloa, sanoo pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Mikko Kaira.

Ratkaisuja

9

Päiväkodin ja hoivakodin arjet kohtaavat yhteispihan lisäksi valoisassa ruokalassa, jonka yhteiskeittiö palvelee kaikkia toimijoita.

Rakennuksen monet yhteistilat mahdollistavat päiväkodin ja asukkaiden vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen, mutta ne ovat myös täysin jaettavissa ja valvottavissa tarjoten turvallisen ja rauhallisen ympäristön elämiseen ja varhaiskasvatukseen.

Palvelurakennuksen lisäksi kortteliin rakentuu ikäihmisille suunniteltu palvelutalo, joka sisältää kompakteja ja esteettömiä asuntoja terassein ja parvekkein.

Palvelutalokokonaisuuteen kuuluu myös hoitajien kirjaamistila.

Puurakentaminen porskuttaa myös Asuntomessuilla Hallitseva rakentamistyyli asuntomessualueella on puurakentaminen, mikä näkyy myös palvelukorttelissa niin ulkona kuin sisätiloissa. Rakennusten julkisivumateriaalina käytetään lämpökäsiteltyä puupaneelia ja puusälettä. Monimuotoinen katto tuo mielenkiintoa ulkonäköön ja antaa mahdollisuuden säilyttää korkeuseroja sisällä rakennuksissa.

– Sisätiloissa tuodaan mahdollisimman paljon puuta näkyville, se tuo läm-

10

Ratkaisuja

pöä ja kodinomaisuutta. Puuelementit käsitellään pääosin lakalla, jotta puun aitous ja luonnonläheinen fiilis säilyy, kertoo projektiarkkitehti Mirja Merikari.

Sisätiloissa päiväkodin ja hoivakodin alueet jaotellaan värialueilla helposti tunnistettaviksi, ja värimaailma on yhteneväinen ulkopuolen murrettujen värisävyjen kanssa. Sisäarkkitehtuurissa panostetaan ekologisiin, hengittäviin ja kotimaisiin materiaalivalintoihin. Kuten yleensä Asuntomessuilla, tässäkin kohteessa tuodaan sisätilojen rakenteisiin jotain tavallisuudesta poikkeavia ja mielenkiintoisia rakennuselementtejä.

Kokonaisuuden kannalta tärkein lähtökohta on kuitenkin rakentaa hyvän elämän elementtejä, jotka palvelevat kaikkia korttelin toimijoita.

– Tilojen suunnittelussa olemme panostaneet viihtyisyyteen ja kodinomaisuuteen. Erityistä huomiota on kiinnitetty näkymien suunnitteluun, jotta ne olisivat mahdollisimman elämänmakuiset sisältä pihalle päin. Yhdessäolon mahdollistaminen vähintäänkin visuaalisesti näkymien avulla tuo virikkeellisyyttä ja ulottuvuuk-

sia arjen ympäristöön, kertoo arkkitehti SAFA Sasu Alasentie.

Puurakennukset rajaavat kortteliin selkeän, yhtenäisen piha-alueen, joka tulee tietyin rajoittein olemaan kaikkien korttelin käyttäjien ilona. Yhteiset toiminnot ja kohtaamiset mahdollistava virikkeellinen piha on suunniteltu niin, että myös ikääntyvien ja esimerkiksi muistisairaiden on helppo liikkua esteettömillä kulkureiteillä.

Pihan keskellä on kaikille toimijoille yhteinen rakennus, joka toimii arkikäytössä hoivakotien asukkaiden monitoimitilana, mutta myös väestönsuojana kaikille. Palvelutalon puolelle piharakennus avautuu kesäkeittiönä, josta on suora näköyhteys myös lasten leikkialueelle. Päiväkodin puolella rakennus on hyödynnettävissä katoksellisena katsomona sekä välinevarastona.

Kortteli keskiössä kartalla ja yhteisössä Rykmentinpuiston asuntomessualueen kaavaa voisi UKI Arkkitehtien mukaan kuvata hyvin sallivaksi, vaikkakin palvelukorttelia varten tulikin tehdä kaavamuutos. Alkuperäiset arkkitehtisuunnitelmat ovat tähän mennessä muuttuneet melko vähän.

Puurakentamisen suosio näkyy Puustellinmetsän palvelukorttelissa niin ulkona kuin sisätiloissa.

Tulevan palvelukorttelin palveluntarjoajat ovat olleet mukana vaikuttamassa suunnitelmiin ja päässeet tutustumaan samankaltaisiin kohteisiin. Näin suunnittelijat ja Hoivatilat omistajana ovat saaneet tärkeitä ja hyviä näkemyksiä siitä, mitkä ratkaisut toimivat, mitkä eivät.

Palvelukortteli rakennetaan Puustellinmetsän asuinalueella keskeiselle paikalle, jossa sillä tulee olemaan alusta alkaen luonnollinen rooli yhteisön osana. Se luo hyvät lähtökohdat positiivisuudelle.

– Alue rakentuu palvelukorttelin ympärille ikään kuin sipulin muotoon. Asukkaat muodostavat itse kolmannen kokonaisuuden. Kaikille on oma paikkansa ja kaikki nivoutuvat yhteen, kuvailee Mikko Kaira.

UKI Arkkitehtien Helsingin toimiston vetäjä Mikko Kaira on urallaan osallistunut useisiin asuntomessuprojekteihin niin suunnittelijan kuin esimerkiksi kilpailutuomarin roolissa. Hän osallistui Tuusulan Asuntomessuille myös vuonna 2000. Tuolloin, juuri rakennusten valmistuttua, alueen yleisilme oli vaikuttanut hälyisältä ja rakennukset irrallisilta. Palattuaan alueelle nyt hän huomasi, että lisääntyneen kasvillisuuden ja kaikkien palasten asettumisen myötä alue toimii hyvin, yhtenä kokonaisuutena.

– Lopulta asuinalueilla on hyvä, että kaikki rakennukset ovat erilaisia ja itsenäisiä kohteita, Kaira kiteyttää.

Toiveiden kortteli rakentuu arjen unelmista Hoivatilat on kehittänyt palvelukortteliajattelua jo useassa kohteessa, yhdistäen viimeisimmän tutkimustiedon sekä parhaat esimerkit ja trendit maailmalta. Toiveiden kortteli -konseptimme on asiakasymmärryksen lähtökohdista luotu ainutlaatuinen, aidosti osallistava tapa toteuttaa palvelukortteli.

Unelmiensa kaupunkiympäristön rakentamiseen voivat Toiveiden korttelissa vaikuttaa niin päättäjät, asukkaat, yhteistyökumppanit kuin palveluntarjoajatkin – kaikki alueesta ja sen palveluista kiinnostuneet.

Sidosryhmien erilaiset toiveet ja tarpeet tekevät jokaisesta Toiveiden korttelista yksilöllisen. Yhtäläisyyksiäkin niistä löytyy: järkeviä ratkaisuja, onnellisen elämän elementtejä sekä jotain sykähdyttävää tulee jokaisen palvelukorttelin rakenteessa olemaan.

Toiveiden kortteli on yhteisöllinen ja elämyksellinen asuinympäristö, jonka yhteydessä menestyksekästä liiketoimintaa tukevat alueen asiakasvirta, investointivapaat tilat, saavutettavuus sekä korttelin hyvä maine. Kokoamme kullekin alueelle parhaiten sopivat yhteistyö- ja palvelukumppanit, toimimme projektin johtajana hankkeen loppuun saakka ja jäämme kiinteistöjen vastuulliseksi omistajaksi.

Tutustu tarkemmin: www.hoivatilat.fi/ratkaisut/palvelukortteli

TOIVEIDEN KORTTELISTA LÖYTYY AINA

JÄRKEVIÄ RATKAISUJA

ONNELLISEN ELÄMÄN ELEMENTTEJÄ

JOTAIN SYKÄHDYTTÄVÄÄ

Ratkaisuja

11

HENKILÖKUVA

VAAKAKUPISSA

vastuullisuus Nathalie Clément on toiminut Hoivatilojen hallituksessa viime keväästä alkaen. Hänellä on pitkä kokemus yritysvastuukentältä: Nathalie työskentelee Konecranes-konsernin yritysvastuujohtajana ja on aiemmin toiminut muun muassa KPMG:lla vastuullisen sijoittamisen ja kestävän liiketoiminnan konsulttina sekä osakkaana Natural Interestissä.

TEKSTI Katri Dahlström // KUVA Henri Juvonen

Nathalie on toiminut myös Samfundet Folkhälsanissa päivähoitosektorin johtoja kehittämistehtävissä. Alkunsa hänen työuransa sai ulkoministeriössä. Nathalien hallitusjäsenvalinnan myötä Hoivatiloille myönnettiin Vuoden hallitusjäsen -tunnustus toukokuussa.

ja vähähiilisyyteen perustuvia yrityksiä, ja uusia liiketoimintamalleja syntyy jatkuvasti. On ollut mielenkiintoista seurata ja olla mukana edistämässä tätä kehitystä.

1

Hyvä yrityskansalainen pohtii, että millaista arvoa se itse luo eri sidosryhmille ja ympäröivään yhteiskuntaan. Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän avoimuutta toimintatavoissaan, ja niitä arvioidaan osana yhteiskuntaa. Sidosryhmät odottavat läsnäoloa ja aktiivista otetta positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi.

Jatkossa uskon yhteistyön merkityksen korostuvan entisestään esimerkiksi ympäristöhaasteiden ratkomisessa. Tämän tyyppistä yhteistyötä harrastetaan toki jo YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Yksittäisten organisaatioiden vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, mutta yhdessä yritykset, toimialat ja muu yhteiskunta voivat ajaa fiksumpia käytäntöjä ja ratkaisuja.

Kuinka päädyit urallasi vastuullisuusasioiden pariin?

Ympäristöasiat ovat kiinnostaneet minua jo pienestä pitäen, varsinkin saaristo ja Itämeri ovat olleet lähellä sydäntäni.

Olin kiinnostunut myös kansainvälisistä asioista, joten päädyin opiskelemaan valtiotieteitä.

Työelämässä minua alkoi yhä enemmän kiinnostaa, kuinka ympäristö- ja ihmisoikeusasiat huomioidaan liiketoiminnassa – vai huomioidaanko? Noin pari vuosikymmentä sitten sanoja yritysvastuu tai yhteiskuntavastuu ei juuri käytetty, eikä aihepiiristä ollut tarjolla opintopolkuja tai kursseja. Niinpä tein alkuun paljon itseopiskelua.

Sittemmin kestävän kehityksen kentällä on tapahtunut todella paljon. Pitkään tuntui kuitenkin, että puhuin asioista, joita pidettiin vähemmän tärkeinä, eikä niiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia hahmotettu. Nyt tilanne on ihan toinen: on cleantechiä sekä kiertotalouteen

12

Ratkaisuja

2

Mitä voidaan mielestäsi hyvältä

yrityskansalaiselta nykypäivänä odottaa?

3

Millaisiin asioihin vastuulliset yritykset tällä hetkellä erityisesti panostavat?

Edelläkävijäyritykset ymmärtävät vastuullisuuden tuomat liiketoimintamahdollisuudet: kuinka tuottaa tuotteita ja

palveluita, jotka edesauttavat vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä, ja kuinka käsitellä riskit sekä hyödyntää mahdollisuudet, jotka lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen siirtyminen aiheuttaa. Esimerkiksi ilmastoriskit ovat jo todellisuutta, joten ei ole yhdentekevää, miten nämä asiat yrityksen strategiassa näkyvät.

Tällä hetkellä puhutaan paljon muovien vaikutuksista ympäristöön, mutta sen rinnalla aletaan kiinnittää entistä enemmän huomiota myös biodiversiteettiin ja meneillään olevaan lajikatoon.

Globaalissa maailmassa myös työyhteisöjen monimuotoisuus nousee esille – monessa yrityksessä on ymmärretty, että monimuotoisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen perustuva yrityskulttuuri on rikkaus, joka vaikuttaa muun muassa innovatiivisuuteen, henkilöstön sitoutumiseen ja tuottavuuteen. Nuoremmille sukupolville on entistä tärkeämpää, että potentiaalinen työnantaja on omaksunut kestävän kehityksen luonnollisena osana omaa liiketoimintaa.

4

Mikä ohjaa omaa työtäsi vastuullisuuden parissa?

Keskiössä jokapäiväisessä tekemisessä on luonnollisesti yrityksen strategia. Työn painopistealueisiin vaikuttaa trendien lisäksi muun muassa sidosryhmien odo-

Vuoden hallitusjäsen 2019 -tunnustus

tukset sekä muuttuva lainsäädäntö. Esimerkiksi Suomen uusi hallitusohjelma listaa tavoitteekseen hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä. EU puolestaan ajaa vastuulliseen sijoittamiseen tähtäävää uutta taksonomiaa.

Ehkä osittain tämän takia sijoittajat ovat jatkuvasti kiinnostuneempia sijoituskohteidensa vastuullisuudesta. He haluavat paitsi kartoittaa riskejä, myös ymmärtää, mitä liiketoimintamahdollisuuksia vaikkapa energiatehokkaat ja vähähiiliset ratkaisut tuovat eri liiketoiminnoille ja kuinka iso osa liiketoiminnasta nämä ratkaisut tulevat jatkossa olemaan.

Kuten muussakin asiakastyössä, on omien asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja heidän auttamisensa pyrkimyksissään kohti vastuullisempaa liiketoimintaa tärkeää. Tätä voi tehdä muun muassa tarjoamalla asiakkaille tuotteita ja palveluja, jotka vuorostaan pienentävät heidän hiilijalanjälkeään.

5

Hoivatilat on valinnut tärkeimmiksi vastuullisuuden painopistealueikseen asiakaslähtöisen tarjonnan ja toimintatavat, hyvinvoivat ihmiset, ympäristövastuun ja yhteiskuntavastuun.

Millaisia ajatuksia nämä teemat sinussa herättävät?

Ne ovat kaikki tärkeitä osa-alueita, jotka istuvat hyvin Hoivatilojen arvomaailmaan. Esimerkiksi kiinteistöihin liittyvät ekologiset ratkaisut, kuten uusiutuvat materiaalit, lämmitykseen ja valaistukseen liittyvät älyratkaisut sekä digitalisaation mahdollistama etävalvonta ja kiinteistöjen eliniän pidentäminen, kiinnostavat asiakkaita yhä enenevässä määrin.

Kun vastuullisuuden merkitys yritysmaailmassa jatkuvasti kasvaa, on selvää etua siitä, että Hoivatiloilla yritysvastuu on osana kaikkea tekemistä. Se on todella hyvä lähtökohta ja edesauttaa luotettavan kumppanin maineen ylläpitämistä.

Hoivatilat Oyj sai vuoden 2019 hallitusjäsenvalinnasta tunnustuksen, joka jaetaan pörssiyhtiöille vuosittain Stanton Chasen kokoaman valitsijaraadin toimesta. Raati perehtyi yhtiöiden strategiaan, hallintomalliin, omistusrakenteeseen ja hallituksen kokoonpanoon, peilaten näitä kunkin ehdokkaan tuomaan kontribuutioon.

Valitsijaraadin mielestä Nathalie Clémentin valinta Hoivatilojen hallitusjäseneksi edustaa vastuullisuuden painoarvon kasvua hallituksen agendalla, tunnistaa oivallisesti liiketoiminnan kehitystrendin sekä on hyvin kiinni ajassa. Lisäksi se edustaa pitkälle vietyä loppuasiakasajattelua.

– Olemme yhtiön hallintomallin mukaisesti pyrkineet kehittämään hallituksen kokoonpanoa järjestelmällisesti vastaamaan eri kehitysvaiheita. Hallituksen kokoonpano on pitkäjänteisen rakentamisen laadukas tulos, sanoo hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen.

Vuoden hallitusjäsen -tunnustus on myönnetty vuodesta 2011 lähtien. Tavoitteena on kiinnittää huomiota valintaprosessin ammattimaisuuteen ja kannustaa valitsijoita tunnistamaan ja valitsemaan uusia hallitusjäseniä, joiden kompetenssi tukee yrityksen strategiaa ja joiden valinta lisää diversiteettiä.

Ratkaisuja

13

YRITYSVASTUU

TEKSTI Riikka Säkkinen // KUVAT Hoivatilat

Päiväkodin salissa riitti innostunutta kuhinaa, kun parikymmentä Oulun kaupungin Pateniemen ja Metsämarjan päiväkotien lasta kerääntyi kesäkuussa suunnittelemaan tulevan Pateniemen suuralueen päiväkodin piha-aluetta.

Osallistavan suunnittelun työpajan suunnitteli ja organisoi Hoivatilat, joka on tulevan päiväkodin omistaja. Hoivatilat toteuttaa päiväkodin vuokramallilla Oulun kaupungille 25 vuoden sopimuksella sekä vastaa kiinteistönhuollosta ja ylläpidosta.

– Meidän toimintamalliimme kuuluu osallistavien työpajojen järjestäminen, sillä haluamme, että kiinteistöjen tulevat käyttäjät pääsevät vaikuttamaan suunnitteluun. Tässä päiväkotihankkeessa lasten osallistuminen oli myös yhtenä kilpailu-

14

Ratkaisuja

tuksen kriteerinä, mikä tietysti sopi meille mainiosti, kertoo Hoivatilojen HR- ja viestintäjohtaja Riikka Säkkinen.

Tilaisuus alkoi piha-alueen leikkivälineiden esittelyllä. Leikkivälineiden toimittajan Kompan Oy:n Saku Niemi näytti kuvia uusista kiipeilytelineistä.

Yleisöstä kuului useamman kerran ihastelevia huokauksia.

Tämän jälkeen lapset äänestivät viidestä vaihtoehdosta yhden pihalle tulevan leikkikohteen. Leikkiautojen, hiekkalaatikko-

koneiden ja polkuautojen tankkaamiseen sopiva bensa-asema sai ylivoimaisen äänivyöryn ja keräsi eniten kommentteja yleisöstä. Tosin ennen äänestystä piti varmistaa, että voihan siinä tankata myös sähköauton.

Paperilta asfalttiin ja leikkeihin Toisessa osuudessa työpajan vetäjä, luokanopettaja Maiju Poutiainen opasti lapsia maalaamaan pihalle tulevaa taideteosta paperille. Kun pienet taiteilijat saivat siveltimet käsiinsä, äänet hiljenivät kaikuisassa salissa. Paperille ilmestyi aurinkoja, taloja ja ihmishahmoja. Kelmumaalauksella tehtiin iloisia väriläiskiä.

Lapset todella keskittyivät päiväkodin pihasuunnitteluun, ja työpajan tuotoksia päästään ihailemaan päiväkodin valmistuttua.

Oulun kaupungissa osallisuus on ollut tapa toimia jo useita vuosia.

– Olemme saaneet UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen ja haluamme sen näkyvän toiminnassamme oikeasti. Työpajassa lapset pääsivät jo suunnitteluvaiheessa mukaan toimintaan. Lasten ymmärrys siitä, mitä olimme tekemässä, yllätti vähän meidät kasvattajatkin, iloitsee päiväkodin johtaja Mervi Kilpeläinen.

Lapset, huoltajat ja työntekijät olivat nähneet pohjapiirustuksia ja virtuaalisia mallinnuksia tulevasta yksiköstä, ja ne

havainnollistivat ja konkretisoivat juuri oikealla tavalla.

Hoivatilojen hankepäällikkö Elina Suikki täydentää, että upeaa taideteosta tullaan hyödyntämään asfalttimaalauksena pihalla, jossa lapset voivat myös keksiä monenlaisia leikkejä touhutessaan.

Mahdollisuuksien mukaan taideteosta tullaan käyttämään myös päiväkodin kylteissä ja oheistuotteissa.

– Työpajan vetäjät olivat innostuneita ja asiansa osaavia. Lapset esittelivät ylpeinä vanhemmille tuotoksiaan ja kaikki olivat sitä mieltä, että pääsivät oikeasti ja aidosti vaikuttamaan uuden päiväkodin syntyyn. Sitä mieltä olen minäkin, kertoo Kilpeläinen.

Maalaamisen jälkeen lapset pohtivat, kuinka suurin osa heistä ehtii jo kouluun, ennen kuin uusi päiväkoti valmistuu. Kilpeläinen kuitenkin lohdutti, että maalausta pääsee pihalle katsomaan, vaikka itse olisikin jo koululainen.

– Myönteiset tunnekokemukset vaikuttamismahdollisuuksista oman oppimisympäristönsä suunnitteluun lisäävät iloa, luovuutta sekä usein oppimismotivaatiota. Oman käden näkyvä jälki muistuttaa pitkään ja palauttaa yhdessä koetut hetket mieleen, komppaa Poutiainen.

Ratkaisuja

15

ESITTELYSSÄ

Terve koulu tarpeeseen

mutkattomasti ja nopeasti TEKSTI Juho Malmi // KUVAT Hoivatilat

Hoivatilojen ensimmäistä siirtokelpoista tilaelementtikoulua toteutetaan parhaillaan Mikkelin Anttolaan. Noin 150 oppilaan yhtenäiskoulu valmistuu vuoden 2019 lopussa. Koulu toteutetaan Hoivatilojen vuokramallilla: Mikkelin kaupungin vuokra-aika on 10 vuotta, jonka jälkeen kaupunki voi irtisanoa puolet tiloista. Jäljelle jäävä osuus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena.

Uusi koulu on kooltaan 1 730 m², ja siihen tulevat sijoittumaan opetustilojen lisäksi myös esiopetuksen tilat. Rakennus koostuu valmiista tilaelementeistä, jotka rakennetaan kuivissa tiloissa tehtaalla Raahessa. Tontilla valmiit elementit kasataan kokonaisuudeksi.

Vuokramalli on Mikkelissä uutta. Kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen kertoo hankintamallin muistuttavan teknisesti hyvin paljon kokonaisvastuu-urakkaa, jossa urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa tilat. Vuokramallissa Hoivatilat rahoittaa investoinnin ja Mikkelin kaupunki vastaa koulun kustannuksista käyttötalouden menoina.

– Jaettuun urakkaan verrattuna vuokramalli on hankintayksikön näkökulmasta helpompaa, kun tiloja ei tarvinnut suunnitella itse. Vuokramallissa tilojen toimittaja suunnittelee tilat ja materiaalit sekä vastaa hankkeen toteuttamisesta. Näin

16

Ratkaisuja

meille pystyttiin suunnittelemaan kustannustehokkaat ratkaisut Hoivatilojen konseptia hyödyntäen, Hyttinen vertaa.

Hankinta toteutettiin hinta-laatukilpailutuksena, jossa hinnan painoarvo oli 60 % ja laadun 40 %. Laatupisteisiin vaikuttivat tilojen mitoitus ja arkkitehtoninen ilme sekä suurimpana tekijänä koulun henkilökunnan tekemä arviointi tarjotun kokonaisuuden soveltumisesta ja toimivuudesta koulukäyttöön.

– Opettajat, siivoojat, vahtimestari, rehtori ja muu henkilökunta käyttävät tiloja 40 tuntia viikossa, joten rakennuksen tulee sopia heidän työskentelyynsä.

Kävimme koulun edustajien kanssa tutustumassa useisiin koulurakennuksiin ja hyödynsimme niistä saatuja käyttökokemuksia tässä hankkeessa, kertoo Hyttinen henkilökunnan asiantuntemuksen huomioimisesta.

Hyttinen kiittelee yhteistyön Hoivatilojen kanssa sujuneen hyvin: Hankkeeseen on valjastettu asiantuntevat suunnittelijat ja urakoitsijat, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä prosessin alusta alkaen.

Tutustumiskäynnillä Raahen elementtitehtaalle saatiin varmistus siitä, että elementit valmistetaan huolellisesti kuivissa sisätiloissa.

– Rakentaminen etenee tontilla vauhdikkaasti, ja tilojen on tarkoitus olla valmiina vuodenvaihteessa 2019/2020. Tarjouspyynnössä kyllä määritimme, että tilojen tulee olla valmiit viimeistään kesällä 2020, mutta Hoivatilat ilmoitti, että tilat voisivat valmistua huomattavasti aiemmin, kertoo Hyttinen.

Valmiista tilaelementeistä rakentaminen on suosiossa, sillä se on kustannustehokasta ja vähentää työmaa-aikaa.

Työmaa-ajan vähentäminen laskee vastaavasti rakentamiseen liittyviä riskejä,

kun rakenteet ovat vähemmän aikaa alttiina sääolosuhteille ja katkeamaton kuivaketju varmistetaan elementtien huolellisella suojauksella. Anttolan koulun rakentamisessa noudatetaan Kuivaketju10toimintamallia.

Pelivaraa siirtokelpoisuudella Tilaelementtien etuihin lukeutuu myös siirtokelpoisuus: niistä koostuva rakennus on mahdollista purkaa ja siirtää toiseen paikkaan, mikäli käyttötarve muuttuu.

Hyttisen mukaan valmiista rakennuksesta ei helposti pysty jälkeenpäin sanomaan, onko se tehty paikalla rakentaen, suurelementeistä vai tilaelementeistä.

Anttolan koulun osalta Mikkelissä päädyttiin siirtokelpoiseen ratkaisuun, jotta muuttuvaan oppilasennusteeseen pystytään reagoimaan. Anttolassa se näyttää kuuden vuoden tähtäimellä laskevalta, mutta se on liian lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä rakennuksen mitoitukseen.

– Rakennuksen käyttöikä on kuitenkin 30–50 vuotta, joten se ehtii nähdä monia muutoksia historiansa aikana. Joustavalla vuokramallilla ja tilaelementtitoteutuksella pystymme lisäämään ja vähentämään tiloja kiinteäksi asettamamme 10 vuoden sopimusjakson jälkeen, kertoo Hyttinen.

Hyttinen kuvailee asuinalueiden kehittyvän sykleissä: nuoria pariskuntia muuttaa uusille alueille, ja heidän lapsensa tulevat kouluikään samassa vaiheessa.

Niinpä koulujen ja myös päiväkotien tar-

ve realisoituu nopeasti. Vastaavasti tarve vähenee parinkymmenen vuoden kuluttua, kun lapset lentävät pesästä. Uusi sykli syntyy, kun rakennusten osalta koittaa sukupolven vaihdos.

Julkisten rakennusten suunnittelussa korostuukin muuntojoustavuus, jotta niiden mitoitusta tai käyttötarkoitusta voidaan tarvittaessa muuttaa rakennuksen elinkaaren aikana.

– Mikkelin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen

– Kouluverkkoa suunnitellessa tulee tarkastella alueen kokonaisuutta niin, että koulunkäyntialueet ovat tarpeenmukaisia ja kuljetusmatkat pysyvät inhimillisinä, Hyttinen lisää.

Mikkelissä rakennetaan nyt paljon: tänä syksynä on valmistunut 150 lapsen päiväkoti ja rakenteilla on kolme päiväkotia lisää. Kaupunki panostaa myös kouluverkon uudistamiseen: hankesuunnittelu on käynnissä 850 ja 650 oppilaan aluekouluista.

Hyttinen kertoo Mikkelissä näkyvän saman ilmiön, joka on todettavissa valta-

kunnallisesti: Julkisia rakennuksia on tehty paljon 60–70-luvuilla ja ne on suunniteltu noin 30 vuoden käyttöajalle. Tämä käyttöikä on jo ohitettu ja korjausvelka alkaa näkyä lisääntyneenä akuuttien korjausten tarpeena.

– Vanhojen rakennusten korjaaminen ei aina ole kustannustehokkain tapa, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren kustannuksia. Niinpä rakennuskantaa on syytä uudistaa. Uudisrakentamisen myötä pystymme vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeisiin ja saavuttamaan kustannustehokkuutta toiminnallisuuden sekä energiataloudellisuuden kautta.

Ratkaisuja

17

ESITTELYSSÄ

ESITTELYSSÄ

Päiväkoti vuokramallilla Vaasan kaupungille TEKSTI Viivi Tuukkanen // KUVAT PAVE Arkkitehdit, Hoivatilat

18

Ratkaisuja

Gerbyn asuinalueelle Vaasaan valmistuu kaksikerroksinen päiväkoti Hoivatilojen rakennuttamana kesällä 2020. Palveluntarjoajana kymmenryhmäisessä päiväkodissa tulee toimimaan Vaasan kaupunki, joka etsi vaihtoehtoista mallia kaupungin omaan taseeseen toteutettavalle investointihankkeelle.

Gerby Daghem Vaasa Lasten määrä Ryhmiä Kerrosala

210 10 2 519 m²

Asiakas Vaasan kaupunki

Vaasassa ratkaisuksi valittiin pitkäaikaisen vuokrakohteen hankkiminen. Kilpailutus ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tarpeisiin tulevasta päiväkotikiinteistöstä järjestettiin syksyllä 2018, ja Hoivatilat osallistui siihen yhdessä PAVE Arkkitehdit Oy:n kanssa. Kilpailutuksessa haettiin tilojen toteuttajaa, omistajaa, ylläpitäjää ja vuokranantajaa.

Kilpailun voiton myötä Hoivatilat rakennuttaa yhdessä kumppaneidensa kanssa päiväkotikiinteistön ja vastaa sen tulevana omistajana kunnossapidosta ja käytettävyydestä elinkaarimallinsa mukaisesti: Hoivatilat vastaa kaikista ylläpitokuluista aina siivoukseen ja jätehuoltoon asti. Asiakkaana Vaasan kaupunki voi kes-

kittyä laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoamiseen kaupungin lapsiperheille.

– Tällä ratkaisulla on puolensa, joita tulevaisuudessa kaupungin talousjohto varmastikin puntaroi ohjatessaan tulevia taloussuunnitelmaan tehtäviä ratkaisuja, sanoo toimitilapäällikkö Pekka Lahti Vaasan kaupungilta.

Lahden mukaan hankinnan kilpailutusprosessi on haastava ja edellyttää panostusta, mutta tässä onnistuttiin varsin hyvin, ja Hoivatilojen esittämiin suunnitelmiin oltiin varsin tyytyväisiä.

– Tarveselvitykseen perustuva hankesuunnitelma tulisi olla valmiina hankintaa käynnistäessä, ja Hoivatilojen suunnitelmassa toiminnalliset tarpeet oli huomioitu hyvin, Lahti vielä arvioi.

Laajuudeltaan Gerby daghem poikkeaa lähes kaikista Vaasan kaupungin päiväkodeista, mutta hankkeen koko lähtikin varhaiskasvatuksen tavoitteista. Gerbyn ja Västervikin asuinalueiden voi arvioida kasvavan vielä jonkin verran, mutta Pekka Lahden mukaan se ei ollut hanketta varsinaisesti käynnistävä tekijä.

– Asuinalueella varhaiskasvatuksen tilat ovat pitkään olleet riittämättömät, ja Väestöennusteet osoittavat, että päiväkotitarve alueella on pysyvää. Päätös hankinnasta oli silti pitkittynyt, Pekka Lahti toteaa.

Nyt toteutuvan kohteen ansiosta Gerbyssä pystytään luopumaan väliaikaisista ratkaisuista. Tilanpuutteesta kärsinyt koulu saa käyttöönsä pihapiirissään olevat vanhat päiväkotitilat, ja lisäksi muutama käytössä ollut pieni kohde siirtyy kiinteistökehitystoimenpiteisiin, kertoo Lahti hankkeen muista eduista.

Vaasan kaupungin rakennuttajapäällikkö Kukka Potka kertoo rakennusprojektin lähteneen rivakasti liikkeelle kesän aikana. Potka kiittelee yhteydenpidon sujuneen hyvin Hoivatilojen ja suunnitteluryhmän kanssa. Rinteeseen sijoittuva piha asettaa omat haasteensa, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia.

– Tuleva päiväkoti on kaksikerroksinen, ja rinnetontista johtuen siihen tulee paljon tasoeroja. Yleensä päiväkodit on pyritty toteuttamaan yksikerroksisina, mutta Gerbyn suunnitelmissa tilat on ansiokkaasti sijoitettu useampiin tasoihin, ja ne tuovat mielenkiintoista vaihtelua sisälle, Potka arvioi.

Ratkaisuja

19

”Valmista lähdettiin tekemään” Hoivatilat teki voittavan tarjouksen Gerby daghem -hankkeesta PAVE Arkkitehdit Oy:n kanssa tehdyillä suunnitelmilla. Kiitosta kilpailun arvioissa saatiin erityisesti suunnitteluratkaisun soveltumisesta ympäristöön sekä projektisuunnitelmasta.

Rakennuttajapäällikkö Jari Lehto on yksi laajan kilpailumateriaalin kasaamisessa mukana olleista hoivatilalaisista.

Hän on vastannut useiden päiväkoti- ja hoivakotihankkeiden rakennuttamisesta Hoivatiloilla.

Lehto toteaa jämptisti, että hankkeessa lähdettiin tekemään valmista ratkaisua heti kättelyssä, sitä voittavaa suunnitelmaa. Se vaati vahvaa visiota hankkeen laadullisesta tasosta ja kattavaa pohjatyötä rakennusalueen toiminnallisuuden ja käytettävyyden suunnittelussa.

– Kisaehdotusta laadittaessa päiväkodin piha-alueen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota pihojen käyttöturvallisuuteen ja laadittiin yksityiskohtaiset pihasuunnitelmat yhteistyössä pohjarakennesuunnittelijan kanssa. Rinnetontin korkeuseroista syntyvät haasteet pyrittiin taklaamaan heti, kertoo Lehto.

Suunnitteluratkaisujen toteutettavuus selvitettiin huolella jo luonnosvaiheessa mm. tilaratkaisujen toimivuuden sekä rakennus- ja taloteknisten ratkaisujen osal-

ta yhteistyössä suunnitteluryhmän kanssa. Suunnittelutyön ohella Hoivatilojen asiantuntemuksella laadittiin käyttö- ja projektisuunnitelmat sekä rakennuksen elinkaarihankkeen ylläpitosuunnitelmat.

– Tämä arkkitehtonisesti erittäin hieno kaksikerroksinen päiväkoti on rakennusteknisesti hieman tavanomaisesta poikkeava ja kokonaisuudessaan massiivisempi rakentamishanke kuin tavanomaiset yksikerroksiset päiväkodit. Tulevan päiväkodin ensimmäisen kerroksen runko on teräsbetonirakenteinen, mutta muuten kohteesta tulee puurakenteinen, kuvailee Lehto.

Hoivatilojen tavan mukaisesti palotekninen tarkastelu, palomääräykset ja käyttöturvallisuus huomioitiin jo suunnitteluvaiheessa. Pääpiirustusten tarkkuuteen panostettiin myös, jotta rakennuslupavaiheessa käsittely etenisi aikataulussa.

Näin varattiin riittävästi aikaa myös viranomaisia varten.

Jari Lehto on työskennellyt aiemmin kirvesmiehenä, työnjohtajana, suunnittelijana sekä kymmenen vuoden ajan viranomaistehtävissä, mikä auttaa näkemään asiat usealta kantilta ja etenkin viranomaisnäkökulmasta. Hän pitää tärkeimpänä rakennuttamishankkeiden valvonnassa asioiden ennakointia.

– Rakentamisprosessi toteutusvaiheen käynnistämisestä projektin käyttöönottoon tulee hallita ennakoiden ja pysyä sovitussa aikataulussa. Erittäin tärkeää on, että viesti kulkee työmaalle, ja että työmaan aikataulua seurataan tarkasti.

Hoivatilat käyttää hankkeissa oman rakennuttamisen ja valvonnan ohella myös ulkopuolista valvontaa, mikä on tärkeää laatutavoitteiden varmentamisessa.

– Asiakkaamme tarpeet ovat kaiken keskiössä, ja ulkopuolinen valvonta auttaa meitä saavuttamaan parhaan lopputuloksen. Kun urakoitsijan ja koko projektiryhmän kanssa on yhteinen tunne siitä, että autamme toisiamme ja teemme tätä yhdessä, asiat menevät yleensä hyvin.

Kun kaikilla on yhteinen päämäärä, on projektin johtamisen kannalta tärkeimpiä tehtäviä vain varmistaa hyvä tiedonkulku joka tahoon, ja että sovitut asiat etenevät aikataulussa. Sitoutunut kumppani tekee laadukasta jälkeä, Lehto kiteyttää.

Yhteistyöllä ja laadukkaalla suunnittelulla kestävä kiinteistö Hoivatilat ja PAVE Arkkitehdit pääsivät ensimmäisessä yhteisessä hankkeessaan hyppäämään niin sanotusti syvään päähän: uusi kumppanuus, uusi asiakassuhde, kilpailutilanne ja haastava rinnetontti.

Hankkeessa lähdettiin tekemään valmista ratkaisua heti kättelyssä, sitä voittavaa suunnitelmaa. Se vaati vahvaa visiota hankkeen laadullisesta tasosta ja kattavaa pohjatyötä rakennusalueen toiminnallisuuden ja käytettävyyden suunnittelussa.

– Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Jari Lehto

20

Ratkaisuja

PAVE Arkkitehtien Riikka Takalo (vas.) Pave Mikkonen ja Anna-Sofia Virpi kertovat yhteistyön Vaasan kaupungin ja Hoivatilojen kanssa sujuneen erittäin hyvin.

Hankkeen yhteistyössä oli alusta alkaen erityisen hyvä flow, ja se auttoi meitä kaikkia voittamaan.

– Kilpailu oli äärimmäinen haaste, mutta me teimme päiväkodista laadukkaan ja hienon, kertoo arkkitehti SAFA Pave Mikkonen.

Hän jatkaa, että kilpailuprojektia työstetään yleensä pitkään, yhtä soittoa. Kun visio ja tempo löytyvät, saadaan punainen lanka, jota kaikki projektissa mukana olevat voivat seurata. Tällaiset hankkeet ovat Mikkosen mukaan tiimityötä ja yhteen hiileen puhaltamista parhaimmillaan.

Arkkitehdit Pave Mikkonen, Riikka Takalo ja Anna-Sofia Virpi kiittelevät Vaasan kaupungin ammattitaitoa ja sujuvaa yhteistyötä heti projektin kilpailutusvaiheesta asti. Yhteistyössä erityisen hyvää on ollut, ettei missään asiassa olla oltu

ehdottomia, vaan on oltu valmiita etsimään parempia ratkaisuja.

– Ihmisten kanssa näitä töitä tehdään, mutta kuitenkin lopputulos ratkaisee.

Kisavaiheessa asuinalueen kaavoitus oli vielä kesken eikä katusuunnitelmia ollut.

Päiväkotikiinteistössä turvallisuus on tärkeää, joten kaupunki tarjosi autopaikoille lisää tilaa tontin ulkopuolelta. Kaikki voittavat, kun saattoliikenne on suunniteltu hyvin, Mikkonen kertoo.

Arkkitehti Riikka Takalo kertoo kaupungin olleen alusta alkaen todella tyytyväinen suunnitelmiin. Työ oli tehty hyvin jo suunnitteluvaiheessa, mikä auttoi hankkeen käynnistyksessä ja on säästänyt isoilta muutoksilta matkan varrella.

– Saimme jo kilpailuvaiheessa hiottua suunnitteluratkaisun poikkeuksellisen valmiiksi. Halusimme tehdä hyvää ja toimivaa arkkitehtuuria ja tämä oli tae, että ehdotuksemme voitti, komppaa Mikkonen.

Suunnitelmissa rakennuksen ilmeessä on pyritty leikkisään ja rennon letkeään rakennusryhmään, joka on mahdollisim-

man kaukana laitosmaisuudesta. Kodikkaiden ja persoonallisten ”metsämökkien” muotokieli on yhdistelmä karheiden vanhojen puutalojen ja aittojen pientä kodikasta mittakaavaa sekä pelkistettyä ja puhdaslinjaista nykyaikaista muotokieltä.

Värikäs ja moderni päiväkoti erottui erilaisuudellaan kilpailussa. Tilat arvioitiin hyvin muunneltaviksi ja ryhmätilakokonaisuudet hyvin suunnitelluiksi ja kodinomaisiksi.

– Ekologisuus, terveellisyys ja kestävän kehityksen periaatteet ovat lähtökohtia suunnittelussamme, kertoo arkkitehti Anna-Sofia Virpi.

Lopputuloksena tulee olemaan käyttöturvallinen ja ekologinen päiväkoti, jota ympäröivän rinnetontin lähiympäristön metsä säilytetään yhtenäisenä ja luonnonmukaisena seikkailualueena. Sisätilojen pintamateriaalina tullaan suosimaan puuta ja muita luonnonmateriaaleja, joilla on tutkitusti positiivinen vaikutus sisäilman laatuun ja akustiikkaan.

Ratkaisuja

21

YRITYSVASTUU

Kosmopoliitti

puhuu lähelle katsoo kauas Tuija Seipell on trendien ja suuntausten asiantuntija, konsultti, yrittäjä ja kirjoittaja. Hän on asiakaskokemuksen, kaupan, matkailualan, muotoilun, luovuuden, motivaation, tunteiden ja toivon puolestapuhuja.

TEKSTI Riikka Säkkinen // KUVAT Marica Rosengard & Stella Keppo

22

Ratkaisuja

Suomessa syntynyt Seipell on asunut Pohjois-Amerikassa lähes 40 vuotta, valtaosan nykyisessä kotikaupungissaan Vancouverissa. Viimeiset 12 vuotta hän on toiminut myös maailman vanhimpiin ja luetuimpiin kuuluvan design-, lifestyle- ja arkkitehtuuriblogin The Cool Hunterin päätoimittajana. Sivustolla on kuukausittain yli 1,8 miljoonaa lukijaa. Seipell on maailman luetuin suomalainen bloggaaja.

Seipellin asiakkaisiin lukeutuu monikansallisia toimijoita, mm. Harley Davidson, Nike ja EUROPARC Federation sekä useita keskisuuria ja pieniä yrityksiä ja valtiollisia organisaatioita ympäri maailmaa.

Olit pääpuhujana Dash Laplandissa keväällä. Millaisia ajatuksia palvelumuotoilu- ja hackathon-pajat sinussa herättävät?

– En sinänsä usko trendeihin asiakaskokemuksessa tai luovuuden ja innovaation lisäämisessä. Kaikki asiat, joista palvelumuotoilussa tai esimerkiksi hackathoneissa puhutaan, ovat vanhaa asiaa, tavallaan talonpoikaisjärkeä, eikä pikaratkaisuja edelleenkään ole – ei kannettu vesi kaivossa pysy. Hackathoneista on kuitenkin ehdottomasti hyötyä, jos tuloksena saatuja ideoita todella jatkokehitetään ja uudistumisen siemen alkaa itää.

Muutoksia on tapahduttava yrityksen sisällä, ja nimenomaan asenteissa, ennen kuin pysyvää, asiakkaalle asti vaikutuksen tekevää kestävää muutosta syntyy.

Ulkopuoliset eivät voi näitä asioita muuttaa, joskin työkaluja ja inspiraatiota he voivat tarjota. Juuri tästä hackathoneissa on parhaimmillaan kysymys.

Dash Laplandissa pidin nimenomaan siitä, että haasteet tulivat niin erilaisilta yrityksiltä. Olisi todella hienoa, jos yritykset jatkaisivat yhteistyötä edelleen ja tapaisivat tällä polulla ainakin vuosittain. Yhdellä kerralla saa tietysti ideoita, mutta isot edistysaskeleet ja pysyvät asennemuutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä ja vain johdon kokonaisvaltaisella tuella.

Millaisista aineksista syntyy ylivertainen asiakaskokemus?

– Tämä on niin laaja alue, että vastaaminen on ilman muuta yleistystä, mutta olen tutkinut asiakaskokemuksen luomista ja kehittämistä jo 40 vuotta, ja tietyt asiat nousevat jatkuvasti esille, yritysten koosta ja alasta riippumatta.

Yleisesti organisaatioilla on aivan liian positiivinen kuva tarjoamastaan asiakaskokemuksesta, tästä on tutkimuksia alalta kuin alalta. Ylin johto uskoo asiakaskyselyihin, NPS-suosittelutodennäköisyyteen ja myyntilukuihin. Samalla sekä asiakkaat että usein myös työntekijät näkevät päivittäin virheitä, korjattavaa ja sitkeästi toistuvia muutoksen paikkoja.

Asiakaskokemuksen parantamisessa lähdetään aivan liian usein liikkeelle siitä, että nyt me alamme luoda wow-kokemuksia. Todellisuudessa ihan perusasioissa riittäisi fiksattavaa ensitöiksi. Kun ne toimivat, alkaa olla mahdollista luoda uskottavia wow-kokemuksia.

Asiakkaat eivät yleensä valita, he vain eivät tule takaisin. Jos luotetaan vapaaehtoiseen palautteeseen, ei saada todellista kuvaa. Usein negatiivista palautetta ei saada myöskään henkilökunnan kautta, koska se nähdään huonona asiana: henkilöstöä ei ole opetettu näkemään negatiivista palautetta parannusmahdollisuutena, eikä henkilökunnan tai asiakkaan ehdotuksia useinkaan kuunnella. Tämä nousee esille aivan jatkuvasti.

Ongelma on hyvin harvoin siinä, että “etulinjan ihmiset” eivät ole tarpeeksi hyviä. Ongelma on siinä, että heille ei ole annettu oikeaa koulutusta, ei vastuuta hoitaa asiakaskokemuksen ongelmia, ei kannustusta tehdä ehdotuksia eikä resursseja toteuttaa parannuksia.

Usein ongelma on saattanut saada alkunsa jo aiemmin: on palkattu vääränlaisia ihmisiä.

Kerta toisensa jälkeen näen ja kuulen, että yrityksen asiakaspinnassa työskentelevät – oli sitten kyse somesta, nettisivuista, chatista tai puhelimessa tai kasvotusten tapahtuvista kohtaamisista – tietävät ja näkevät ongelmat, mutta eivät viitsi tuoda niitä esille, koska kukaan ei kuuntele. Tyytymätön ja leipiintynyt työntekijä ei tarjoa parasta asiakaskohtelua, sehän on selvää.

Minä voisin puhua – ja tietenkin puhunkin – näistä asioista tuntikaupalla, koska myös negatiiviset asiat ovat mahdollisuuksia. Kaikki on korjattavissa, jos todella halutaan. Jos asiakaskokemusta halutaan tosissaan parantaa, eikä vain puhua siitä, on lähtökohtana aina ihminen.

Mitä lähempänä johto on näitä ihmisiä, sekä työntekijöitä että asiakkaita, sitä parempaa jälkeä syntyy.

Usein ulkopuolisena konsulttina ihmettelen, että miksi minä tulen kuuntelemaan asiakkaitanne ja keskustele-

Ratkaisuja

23

Dash Lapland 2019 •

•

•

•

maan heidän kanssaan. Miksi ette tee sitä itse?

Toistuvasti tulee esille myös se, että kun muhitaan liikaa oman alan piireissä, alkaa tulla todellista asiakassokeutta.

Omaa yritystä verrataan muihin samanlaisiin ja pyritään samaan tai parempaan, etenkin teknologiassa. Sen sijaan, että keskityttäisiin siihen, mitä asiakkaat mahdollisesti tarvitsevat, ja mitä juuri me voimme parhaimmillamme tarjota, mutta muut eivät.

Usein nämä alan sisäiset ”teknologiakilpailut” eivät lisää mitään todellista tai pysyvää asiakkaan arvostamiin asioihin.

Tietenkin teknologiassa on pysyttävä ajan hermolla oleellisissa asioissa, mutta aivan kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan.

Voin kokemuksesta sanoa, että valtavan suuri osa asiakaskokemuksen korjaamisen ratkaisuista on joko yrityksen sisällä tai asiakkaiden tiedossa.

Myös tilat, fyysinen ympäristö ja käyttöliittymät ovat valtavan tärkeä osa sekä asiakaskokemusta että työntekijöiden viihtyvyyttä. Asiakaskokemuksen parantaminen koostuu siis todella pienistä palasista ja sisältää kuitenkin aivan kaiken.

Siksi sen parantaminen on paitsi vaikeaa, myös todella kiinnostavaa ja täynnä potentiaalia.

Hoivatilat haluaa olla vastuullinen aluekehittäjä, joka on mukana luomassa tulevaisuuden kuntiin hyviä hoivan ja kasvatuksen tiloja. Miten seniorit haluavat elää ja millaisiin tulevaisuuden asumisen ja hoiva-asumisen ratkaisuihin sinä uskot?

Erään uusimman esitykseni otsikko on ”Silver is the New Gold”. Käsittelyssä on nimenomaan se, että vanhemmat ikäluokat niputetaan yhteen – meillä Kanadassa puhutaan usein jopa 55+ -ikäluokasta – eli ihan kuin kaikki tietyn iän ylittäneet olisivat samankaltaisia.

Näin ei tietenkään ole, ja se tarjoaakin valtavasti mahdollisuuksia monille aloille tuotteiden, palvelujen ja infran alueilla.

Uskon, että monet haluavat asua vapaasti ja itsenäisesti, mutta lähellä palveluja.

Olen kuullut esimerkiksi naisporukoista, jotka aikovat ostaa yhdessä ison talon, jossa on iso keittiö ja kokki, siivous, pesula ja muita palveluita. Tarpeiden mukaan heillä käy vaikkapa lääkäri, kampaaja tai joogaopettaja. Tämä on vain yksi esimerkki monista mahdollisuuksista – ydin tässä kaikessa on se, että on lopetettava puhuminen vanhuksista, jos tarkoitetaan kuusikymppisiä.

Asenne vanhempiin henkilöihin ja heidän tarpeisiinsa tulee muuttumaan, ja se tuo yrityksille hienoja mahdollisuuksia. www.tuijaseipell.com // www.thecoolhunter.net

24

Ratkaisuja

Hoivatilat osallistui maailman pohjoisimpaan palvelumuotoilun hackathoniin, Dash Laplandiin, Rova- niemellä huhtikuussa 2019.

Hackathonin tavoite oli saattaa yhteen ihmiset ja yritykset, jotka haluavat vaikuttaa tulevaisuuden liiketoiminnan kehitykseen.

Suomalaisista ja kansainvälisistä opiskelijoista koottiin moniamma- tillisia tiimejä.

Osallistujat ratkoivat kolmen vuorokauden ajan yrityshaasteita tuottaen uusia ratkaisuehdotuksia yritysten ongelmiin, kipukohtiin tai tulevaisuuden tavoitteisiin.

• 150 osallistujaa, 4–6 yrityshaas tetta, kolme vuorokautta = 30 uutta ratkaisua liiketoiminnan kehittämiseen.

Hoivatilat oli yksi hackathonin yrityshaastajista. Hoivatilojen antamaa haastetta ratkoi kolme tiimiä. Haasteessa käsiteltiin palvelullistamisen ja palvelumuotoilun tarjoamia mahdollisuuksia Hoivatilojen liiketoiminnan ja palvelukonseptien kehittämisessä.

Haasteen voittaja oli Lumme-tiimi, jonka ehdotuksessa otettiin kantaa myös osallistavan suunnittelun parhaiten toimivaan lähestymistapaan. Tiimi ehdotti demokraattista osallistavaa suunnittelua, jossa Hoivatilat tarjoaisi valmiiksi mietittyjä mallikokonaisuuksia esimerkiksi suurempien palvelukorttelikokonaisuuksien suunnittelussa. Näistä suunnittelijoiden pöydällä todelliseen ympäristöön ”upotetuista” vaihtoehtoisista ehdotuksista korttelin tulevat asukkaat ja käyttäjät pääsisivät äänestämään parhaiten toimivan ratkaisun.

Sekä voittajatiimiltä että kahdelta muulta tiimiltä tuli useita inspiroivia ehdotuksia konkreettisista tuotekonsepteista, suunnitteluprosessista ja erilaisista sovelluksista tukemaan ihmisten osallisuutta. Näitä ideoita Hoivatilat pyrkii viemään eteenpäin ja jatkojalostamaan.

Hoivatilalainen esittäytyy

CONTROLLER ALEKSI HAAPAKOSKI TEKSTI Juho Malmi // KUVA Hoivatilat

Olen kohta 30-vuotias Kempeleessä syntynyt oululainen. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri, ja menin naimisiin viime elokuussa. Hoivatiloilla aloitin Controllerina lokakuussa 2017.

Olen kilpaillut SM-tasolla pituushypyssä. Ennätyshyppyni kantoi 7,42 metriä, ja paras sijoitukseni oli 5. sija Kalevan kisoissa vuonna 2016. Aktiiviurheilun lopetin vuonna 2017, ja nykyään pidän huolta itsestäni kuntoilemalla monipuolisesti käymällä kuntosalilla sekä pelaamalla golfia ja sulkapalloa. Vapaa-aikaani kuuluu myös musiikki: soitan kitaraa ja olen aloittanut pianon soiton opettelun.

Millainen on työnkuvasi Hoivatiloilla?

Vastaan Hoivatiloilla hankkeiden ja hankerahoituksen seurannasta sekä osallistun monipuolisesti talousraporttien tuottamiseen. Käytännössä minulla on tietokoneella auki koko ajan Excelissä joku taulukko ja sen lisäksi käytän jatkuvasti yrityksessämme olevia taloushallinnon järjestelmiä.

Controller on vastuussa taloushallinnollisista tehtävistä: eri ajanjaksoina tehtävät raportoinnit, laskelmien tuottaminen ja materiaalin välittäminen kirjanpitoon. Lisäksi työhön kuuluu erilaista taloudellisen tiedon oikeellisuuden varmistamista sekä avustamista budjetoinnissa. Johdon päätöksenteon tukeminen sekä taloudellisena neuvonantajana toimiminen ovat mahdollisia analyysien ja ennusteiden valmistelun myötä. Työni jakautuu karkeasti jaettuna päivittäisiin, kuukausittaisiin sekä vuosineljänneksittäin tehtäviin töihin.

Päivittäisessä työssä kauttani kulkee rakenteilla olevien ja valmiiden kiinteistöyhtiöiden laskut. Lisäksi ylläpidän taloudellista seurantaa rakenteilla olevista kiinteistöistä sekä huolehdin, että projektit pysyvät budjetissa.

Huolehdin myös kiinteistöyhtiöiden kassanhallinnasta, eli seuraan niiden menoja ja tuloja ja varmistan maksuvalmiuden riittävyyden. Kuukausittain teen lainojen ja vuokralaskutuksen täsmäytykset ja selvittelen niissä olevia mahdollisia eroja.

Huolehdin myös osaltani, että kirjanpitäjillämme on tarvittavat materiaalit kuukausiraportteja varten. Laadin kuukausittain myös kassavirtaennusteita.

Osallistun myös Hoivatilojen pörssilistauksen mukanaan tuomaan kvartaalitason taloudellisten tietojen raportointiin sekä vuositasolla tehtävän tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen kasaamiseen. Taloudellisessa raportoinnissa tärkein tehtäväni on tiedon oikeellisuuden varmistaminen.

Pääasiallisesti työni koostuu organisaation sisällä tehtävistä toimenpiteistä, mutta aina välillä pääsen tekemisiin kumppaniverkostomme kanssa.

Näissä tapauksissa toimitan tai pyydän kumppaneilta materiaaleja laskelmien tueksi.

Controllerin työssä mielekkäintä on ratkaista ongelmia ja olla analyyttinen, mikä sopiikin luonteelleni hyvin. Toimin Hoivatiloilla myös IT-yhteyshenkilönä.

Mikä Hoivatiloilla on parasta?

Kahden vuoden Hoivatiloilla työskentelyn perusteella voin sanoa, että täällä työntekijöistä välitetään aidosti. Parasta kuitenkin on koko työporukka. Meillä on mukavia, erilaisia ihmisiä, joita kaikkia on helppo lähestyä. Meillä vallitsee yhteinen hyvä huumori, ja se pitää yllä positiivista ja rentoa tunnelmaa.

Hoivatiloilla työntekijä saa vastuuta ja luottamusta, ja tarvittaessa tuen saaminen on helppoa. Minusta on hienoa nähdä oman työn tulokset päivittäin. Nautin todella työstäni, tänne on mukava tulla aamuisin töihin.

Ratkaisuja

25

VIERASKYNÄ

Kehittämisen ohjenuorana

AVARAKATSEISUUS Vetrea haluaa uudistaa hoiva- ja hyvinvointialaa ja samalla kantaa kortensa kekoon suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidossa. Hoivan ja kuntoutuksen kehittämisessä on uskallettava kyseenalaistaa vallitsevia rakenteita, jotka eivät aina tue parasta mahdollista elämänlaatua. Niinpä lähtökohtana työllemme on avarakatseisuus: kuuntelemme asiakkaidemme toiveita ennakkoluulottomasti emmekä kaihda uusia toimintamalleja.

Esimerkkinä ajattelutavastamme voidaan mainita se, että meillä asumispalveluyksikkö ei välttämättä ole loppuelämän osoite, vaan asiakas saattaa palata takaisin omaan kotiin.

Tämä on seurausta siitä, että kuntouttavan, asiakaslähtöisen hoitojakson seurauksena asiakkaan toimintakyky voi kohentua niin paljon, että omassa kodissa asuminen onnistuu jälleen.

Osana kehittämistyötä testaamme jatkuvasti uusia digitaalisuutta hyödyntäviä prosesseja ja otamme niistä parhaat käyttöön. Esimerkiksi etäkuntoutuksessa voidaan työskennellä videoyhteyden tai

26

Ratkaisuja

digitaalisen verkkopalvelun avulla. Videon välityksellä terapeutti pääsee tutustumaan kuntoutujan kotiympäristöön ja pystyy ehdottamaan arkea helpottavia muutoksia. Myös terapian toteuttaminen sanallisen ja mallintavan ohjauksen avulla mahdollistuu videoyhteydellä. Kokemukset etäkuntoutuksesta ovat olleen erittäin myönteisiä. Verkkopalvelussa puolestaan kuntoutujat voivat keskustella ja jakaa kokemuksia, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Mielestäni tällaiset käytännönläheiset, ihmisten arkea helpottavat ja hyvinvointia lisäävät ratkaisut ovat digitaalisuutta parhaimmillaan.

Työtämme ohjaa kuuntelu- ja luottamusliiketoiminnan ajattelumalli. Haluamme kehittää luottamuksellisia ja pitkäaikaisia asiakassuhteita, joissa uudenlaisia ratkai-

suja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi on turvallista miettiä.

Hyvä esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä on Iisalmen keskustaan parhaillaan rakentuva kokonaisuus: Iisalmen kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö osallistuu Vetrean uudisrakennukseen hankkimalla ylimmän asuinkerroksen huoneistot omistukseensa. Kerrokseen tulee 17 esteetöntä asuntoa, pääosin yksiöitä ja kaksioita, ja niiden asukkaat voivat hankkia esimerkiksi ruoka-, kuntoutus- ja hoivapalveluja alakerroksissa toimivalta Vetrealta. Kokonaisuuden rakennuttaa, rahoittaa ja omistaa Hoivatilat, jonka asiantuntemuksesta palveluja yhdistävistä hybriditaloista on ollut suuri apu suunnittelussa.

Tämän tyyppiset usean eri toimijan yhteishankkeet mahdollistavat uudenlaisia ratkaisuja, jotka tuovat iloa ja helpotusta sekä asiakkaidemme että koko kaupungin asukkaiden arkeen.

Laura Airaksinen Toimitusjohtaja, Vetrea

Uusia hoivatilalaisia

Tuomas Alanko

Juho Malmi

Rakennusinsinööri (AMK) Tuomas Alanko on nimitetty rakennuttajapäälliköksi toukokuussa 2019. Tuomaksen vastuulla on rakennushankkeiden valvonta ja projektinjohto. Tuomaksella on pitkä ja vahva kokemus asuntorakentamisesta. Hoivatiloille hän siirtyi Rakennuspalvelu Joperalta.

Kauppatieteiden maisteri Juho Malmi on nimitetty markkinointipäälliköksi toukokuussa 2019. Juho vastaa markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa sekä Ruotsissa. Juholla on pitkä kokemus kansainvälisestä markkinoinnista teknologiateollisuudesta. Hoivatiloille hän siirtyi Bittiumilta.

Jussi Vikman

Timo Wikberg

Kauppatieteiden maisteri Jussi Vikman on nimitetty asiakkuuspäälliköksi elokuussa 2019. Jussin vastuulla on koulutilojen myynti sekä Koulu palveluna -konseptin kehittäminen. Jussilla on pitkä kokemus myynnistä sekä myynnin ja liiketoiminnan kehittämisestä. Hoivatiloille hän siirtyi Ekovillalta, jossa toimi myynti- ja kehitysjohtajana.

Timo Wikberg on nimitetty liiketoimintajohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi huhtikuussa 2019. Timo vastaa Hoivatilojen myynnin ja asiakaskokemuksen johtamisesta ja kehittämisestä. Timolla on pitkä kokemus erilaisista liiketoiminnan kehittämis- ja johtotehtävistä. Hoivatiloille hän siirtyi Attendolta.

Tulevaisuuden koulua rakentamassa KOULU PALVELUNA VUOKRAMALLILLA

Investointivapaa vuokramallimme on kunnalle mutkaton, luotettava ja kestävä vaihtoehto. Vastaamme kaikista koulun rakentamiseen liittyvistä asioista, kohteen käytettävyydestä sekä sovituista ylläpitopalveluista koko vuokra-ajan.

Koulu palveluna räätälöidään aina asiakkaanilmoitus tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Koulu palveluna -mallin hyödyt pähkinänkuoressa • Investointivapaa vuokramalli • Kiinteistöriskin ulkoistus • Rakennushankkeen budjetin pitävyys • Nopea toteutus valmiilla konseptilla • Laaja valikoima käyttövaiheen palveluja • Helppous: yksi kilpailutus – yksi sopimus

Ota yhteyttä! asiakaspalvelu@hoivatilat.fi // 020 734 9100 // Hoivatilat.fi