Ratkaisuja 1/2022

Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti 1 / 2022

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN

Maailman hienoin päiväkoti Suomessa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö mukana Malminkartanon Toiveiden korttelissa Ekologinen vastuu Hoivatilojen toiminnassa Kiehtova saneerauskohde työn alla Tampereella

Ihmiset 3

Pääkirjoitus Atte Niittylä

11

Vieraskynä Kaupunkineuvos Kari Nenonen

22

Hoivatilalainen esittäytyy Hankekehityspäällikkö Olli Haapio

23

Uusia hoivatilalaisia Ella Torikka & Juuso Pohjonen

Hankkeet Ajankohtaista 4 8 14 16 21

Maailman hienoin päiväkoti Suomessa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tarjoaa pitkäaikaisia koteja

12

Ekologinen vastuu on Hoivatilojen DNA:ssa

20

RT-ohjeistus valmisteilla vuokramallihankkeille

Vuokramalli ratkaisi turvakodin tilahaasteen Helsingissä Valotalo herättää ihastusta Matinkylässä Lentokonetehdas uuteen liitoon

HIILIN E

E UOT OT

Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys.

Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

RAALI PAIN Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi UT Päätoimittaja: Riikka Säkkinen Tekstit: Katri Dahlström Kuvat: Hoivatilat Oyj, Henri Juvonen, Henri Luoma, Neva Arkkitehdit, Sirpa Ryyppö/Forssan lehti, Sami Säily, Sami TIrkkonen Ulkoasu ja taitto: Mint Company Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 300 kpl • ISSN 2489-2785 ClimateCalc CC-000025/FI Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi PunaMusta Printing Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri

Rohkeasti, aktiivisesti ja vastuullisesti Reilu kuukausi Hoivatilojen toimitusjohtajana on takana.

Syksyn aikana sain erinomaisen perehdytyksen ja eväät edeltäjältäni. Asiakkaiden kohtaaminen, myyntityö ja liiketoiminnan kehittäminen ovat tuttuja alueita aiemmastakin elämästä. Ennen Hoivatiloja työskentelin pitkään kunta- ja sote-sektorilla.

Parasta Hoivatiloilla on yrityskulttuuri, joka ilmentyy ihmisten vuorovaikutuksessa niin firman sisällä kuin asiakkaiden ja muiden kumppanien kanssa. Perustehtävämme on tarjota ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin ja etsiä jatkuvasti uusia innovatiivisia tapoja luoda parempia palveluympäristöjä eri elämäntilanteisiin.

Hoivatilojen arvomaailma on selkeä ja siihen on helppo samaistua. Haluamme toimia kukin omassa roolissaan rohkeasti, aktiivisesti ja vastuullisesti. Olemme siis mukava ja helposti lähestyttävä kumppani. Pidämme kiinni lupauksistamme ja uskallamme ajatella asioita uudella tavalla.

Hoivatilat on alansa edelläkävijä ja myös vastuullisuudessa haluamme näyttää suuntaa. Kyseessä on hyvin laaja kokonaisuus, joka rakentuu konkreettisista teoista lukuisilla osa-alueilla. Avaamme osaa niistä tässä lehdessä ekologisen vastuun näkökulmasta.

Kiinteistöjen toteuttaminen vuokramallilla on vahvassa kasvussa joustavuuden, taloudellisuuden ja riskienhallinnan etujen vuoksi. Vuokramallin hankintoja tullaan sujuvoittamaan kevään aikana julkaistavalla RT-ohjeistolla.

Asiakkuusjohtajamme Jussi Vikman kutsuttiin mukaan sen valmisteluun, ja näin pääsimme kehittämään koko toimialaa asiakkailta vuokramallista saamamme arvokkaan palautteen ja kokemuksiemme perusteella.

Hoivatilojen vuokramalli yhdistää vastuullisuuden, taloudellisuuden ja joustavuuden. Tämä on ajankohtaista myös julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistötarpeiden muutoksessa, jota hyvinvointialueiden rakentaminen edellyttää.

Palvelualustana yhdistämme tarpeet ja toteutuksen – olen ja olemme siis käytettävissänne!

Atte Niittylä toimitusjohtaja, Hoivatilat Oyj

3

Maailman hienoin päiväkoti Suomessa Hoivatilat toteutti päiväkodin vuokramallilla Oulun kaupungille Hintan asuinalueelle.

Hanke oli nopeatahtinen, ja uudet, jo hyvin mieluisiksi osoittautuneet tilat otettiin käyttöön tämän vuoden alussa.

Oulun kaupunki päätti alkuvuodesta -18, että Hinttaan hankitaan uudet tilat varhaiskasvatukselle, ja toukokuussa -20 Hoivatilat valittiin kilpailutuksessa hankkeen toteuttajaksi kokonaistaloudellisin perustein.

Hoivatilojen kilpailuehdotus oli erottunut joukosta edukseen monella tapaa. Esimerkiksi tilojen muunneltavuus ja käytännöllisyys vakuuttivat, ja arkkitehtitoimisto PAVE Arkkitehdit Oy:n kädenjälki sekä tarinallisuus hurmasivat. Myös ulkoilupihan koko oli juuri sopiva.

Nyt laadukasta ja nykyaikaista varhaiskasvatusta tarjotaan uudessa päiväkotikiinteistössä, joka on kuin pikkusisko viereiselle, 1950-luvulla rakennetulle koululle.

Päiväkodin väki vahvasti mukana suunnittelussa Päiväkodin johtaja Eeva-Liisa Vilmi ja varajohtaja Annakaisa Luoma olivat hankkeessa mukana kilpailutusaineiston laatimisesta lähtien. He toimivat myös asiakasperheiden ja henkilöstön sanansaattajina, ja kuvailevat matkan uusiin tiloihin olleen huikea.

– Osallisuus oli vahvassa roolissa koko projektin ajan. Oli upeaa päästä määrittelemään, mikä palvelee meidän asiakkaitamme eli lapsia parhaiten. Emme olleet osanneet edes unelmoida tällaisesta yhteistyöstä, kaksikko iloitsee.

Lapsetkin osallistuivat sisustuksen ja välineistön suunnitteluun. Esimerkiksi trampoliini pihalla ja kiipeilyseinä sisällä ovat lasten ideoimia elementtejä. Luoma toteaa materiaalivalintojen olevan kauttaaltaan sellaisia, että on menty hinnan sijaan laatu ja käytännöllisyys edellä.

Henkilöstö puolestaan toivoi mm. aikuisillekin mahdollisuutta vaatesäilytykseen kuraeteisessä sekä riittävästi saniteettitiloja.

Nyt kuraeteisten yhteydessä on wc:t, joissa henkilökunta voi ulkoilemaan lähtiessä vaihtaa vaatetusta sutjakammin kuin kulkemalla perinteisesti henkilöstötilojen kautta.

Niin henkilöstö kuin asiakasperheetkin ovat olleet vaikuttuneita uusista tiloista ja pihapiiristä. Erään 5-vuotiaan spontaani

4

Päiväkoti mukailee upeasti alueen arkkitehtuuria, ja rakennusta ympäröi monipuolinen piha-alue leikkipihoineen ja seikkailumetsineen. Päiväkodin materiaalit, muotokieli ja massoittelu mukailevat koulurakennuksen ilmettä, muodostaen rakennuksista toisiaan täydentävän parin.

Hintan päiväkoti Oulu Lasten määrä enintään 150 Ryhmiä 8 Kerrosala n. 2 000 m² Arkkitehti Päivi Tiitto & Anna-Sofia Virpi, PAVE Arkkitehdit Oy Asiakas Oulun kaupunki Vuokrasopimuksen kesto 25 vuotta

5

Eeva-Liisa Vilmi (vas.) ja Annakaisa Luoma kertovat, että Hintan päiväkodissa vaalitaan myös paikallisuutta.

Ryhmät on nimetty oululaisilla murresanoilla, joten uusissa tiloissa seikkailevat Kompiaiset, Pompoolit, Tilipehöörit, Nepparit, Ymmyrkäiset, Muurotterit sekä Sipikat ja Hoijakat.

Tilojen kehitysvaiheessa erään asiantuntijaryhmän suunnitelmissa korostuivat pomppimis- ja pelimahdollisuudet, kiipeilyseinä sekä tutkimusvälineet.

Käytävä- ja aulatilat on suunniteltu muuhunkin käyttöön kuin läpikulkuun – myös niiden toivotaan kannustavan leikkiin ja liikkumiseen.

Narukerän värikkäät narut kulkevat pihan eri pinnoilla ja julkisivun kautta sisätiloihin ohjaten lapset omiin ryhmiinsä, luoden omaleimaisen kudelman ja leikkisän ympäristön päiväkodin arkeen.

Kestävistä materiaaleista rakennettu, ajattoman kaunis päiväkoti luo laadukkaat puitteet lasten oppimispolun alkumetreille.

PAVE Arkkitehdit Oy 6

huudahdus kiteyttää tunnelmat erinomaisesti: meillähän on maailman hienoin päiväkoti Suomessa!

Johtajakaksikko kuvailee tiloja inspiroiviksi, liikkumaan kannustaviksi ja laadukkaiksi. Myös kodinomainen tunnelma lämpimine väreineen ja muunneltavuus ihastuttavat. Suunnitteluvaiheessa toivottiin mahdollisimman paljon toimivia jakotiloja, ja niitä saatiin.

Koronapandemian vuoksi kaikki Hoivatilojen osallistavan suunnittelun vaiheet toteutettiin etänä. Yhteistyö toimi ja vaikuttamaan päästiin myös Teamsin välityksellä.

– Näin joustava yhteistyö tuntuu hyvin erikoislaatuiselta tilaisuudelta, jossa oli ilo olla mukana. Me saatiin kysyä ja meiltä kysyttiin. Hulluimmatkin ehdotukset kuultiin ja toteutettiin mahdollisuuksien mukaan. Äärimmäisen joustavaa ja asiakasta kunnioittavaa, Luoma sanoo.

Luoma ja Vilmi haluavat nostaa hattua Hoivatilojen rakennuttajapäällikölle Jari Lehdolle. He toteavat Lehdon olevan todellinen ammattilainen varhaiskasvatuksen kohteessa.

– Läpi koko projektin Jarista heijastui aito kiinnostus meidän asiaan ja ”lapset edellä” -ajatteluun. Hän hahmotti näkemyksemme paremmin kuin osasimme itse kertoa, lisää Luoma.

Myös Jari Lehto on yhteistyöhön erittäin tyytyväinen. Hän kiittää käyttäjän edustajia aktiivisesta osallistumisesta kehitysvaiheeseen sekä pääurakoitsija Temotek Oy:n työntekijöitä vahvasta sitoutumisesta alusta asti hienosti sujuneeseen hankkeeseen.

Vuokramallin edut selkeät kaupungin tilatarpeessa Tarve uudelle päiväkotikiinteistölle Hintassa syntyi monelle julkisen sektorin toimijalle tutussa tilanteessa. Vuosikymmeniä sitten rakennetut tilat eivät vastaa nykypäivän tarpeita, eikä niiden saneeraus ole järkevää. Niinpä 1960-luvulla rakennettu ”Hintan lastentalo” sai väistyä uudisrakennuksen alta, ja myös purkutyöt sisältyivät hankintaan.

Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen rakennuttajainsinööri Markus Niva osallistui hankkeen valmisteluun tilaajan

edustajana. Hoivatilat ja varhaiskasvatuskiinteistön hankinta vuokramallilla tulivat Nivalle tutuiksi joitain vuosia sitten, kun Oulun kaupunki valitsi Hoivatilat Ruiskukan päiväkodin toteuttajaksi. Niva toteaa vuokramallin ja yhteistyön osoittautuneen oikein toimiviksi.

– Vuokramallissa on monia etuja verrattuna omaan taseeseen rakentamiseen, kuten se, että tilaajan resursseja säästyy suunnitteluvaiheessa ja että sopimukseen sisältyy ylläpitokustannukset peruskorjauksineen päivineen.

Vuokramalli näyttäytyy positiivisena juttuna myös päiväkodin henkilöstölle.

– Joitain toiveita hoksasimme esittää vasta sitten, kun tilat olivat jo käytössä.

Nekin on Hoivatiloilla huomioitu. Ei ollut perävalotakuuta tällä kohteella, vaan meillä on vähintään 25 vuoden liitto, iloitsee Eeva-Liisa Vilmi.

Eri teemojen mukaan kalustetuissa pienryhmätiloissa ei aika käy pitkäksi: on muun muassa tutkimustila, aistihuone, verstas, draamahuone sekä täydellinen leikkimökki, josta löytyy aivan kaikki, mitä ikinä tahtoisitkaan leikkimökissä olevan.

7

KVPS-koti Kotaniitty Jokioisissa tarjoaa kodin 15 kehitysvammaiselle asukkaalle.

Nämä tilat ovat valmistuneet vuonna 2019.

8

Malminkartanon Toiveiden kortteli

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tarjoaa pitkäaikaisia koteja Hoivatilat rakennuttaa Helsingin Malminkartanoon palvelukorttelia, josta tulee monipuolisuudellaan Suomen laaja-alaisin.

Kortteli tulee tarjoamaan palveluita ja koteja lapsille, ikääntyneille, kehitysvammaisille tai muun syyn vuoksi apua ja tukea tarvitseville ihmisille.

Hoivatilojen Toiveiden kortteli -konseptin mukaiseen kokonaisuuteen tulee monipuolisia yhteistiloja kaikkien asukkaiden käyttöön, ja palvelukiinteistöille muodostuu viihtyisä ja suojaisa sisäpiha, jossa on kunkin yksikön oman turvalliseksi aidatun alueen lisäksi mm. aistipuutarha ja oleskelupaikkoja. Tämä virikkeellinen ”pikku paratiisi” sopiikin erinomaisesti Malminkartanon kaupunginosan urbaaniin, mutta vehreään ympäristöön.

Yksi osa kokonaisuutta tulee olemaan KVPS-koti Tähtiomena, asumispalveluyksikkö kehitysvammaisille tai muun syyn vuoksi apua ja tukea tarvitseville ihmisille. Tähtiomenan tilat valmistuvat ensi syksynä, ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS) vuokraa ne Hoivatiloilta. Palvelut yksikössä tulee tuottamaan Palvelusäätiön kokonaan omistama yhteiskunnallinen yritys KVPS Tukena Oy. Tukena Tähtiomena tarjoaa oman kodin ja yksilöllisten avun- ja tuentarpeiden mukaiset palvelut yhteensä 26 ihmiselle. Varhaiskasvatuksen, ikäihmisten hoivan ja asumisen sekä koirapäiväkodin palvelut Toiveiden korttelissa tuottaa Norlandia Care Group Oy. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö rakentaa, suunnittelee ja ylläpitää koteja pitkäaikaiseen, vakituiseen asumiseen, ja pääasiallinen palvelumuoto on ympärivuorokautinen asumispalvelu. KVPS-koteja on tällä hetkellä yli 40, ympäri Suomen.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön varatoimitusjohtaja ja kiinteistötoimenjohtaja Aarne Rajalahti ja Tukena Oy:n varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala ovat olleet Malminkartanon hankkeessa aktiivisesti mukana alusta alkaen ja kaikissa vaiheissa, aina työmaakokouksiin saakka.

KVPS:llä oli muutamia aihioita lähteä laajentamaan toimintaa Helsinkiin, joko rakentamalla itse tai kumppanin kanssa. Hoivatilat valikoitui kumppaniksi ja sen myötä toteutustavaksi tarkentui vuokramalli.

Malminkartanon KVPS-koti Tähtiomenaan tulee modernit, viihtyisät ja esteettömät kodit. Noin 28-neliöisissä asunnoissa on oma tupakeittiö ja kylpyhuone. Palveluasunnot sijaitsevat neljässä kotiryhmässä, joissa on asuntojen lisäksi olohuoneita ja tupakeittiöitä. Ne mahdollistavat yhteisölliset kohtaamiset vaik-

kapa ruokailun tai rupattelun merkeissä. Myös varastotiloja sekä palveluntuottajan tiloja on molemmissa kerroksissa.

Oikeasti osallistavaa suunnittelua Kaikki Hoivatilojen kiinteistöt suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa, niin myös KVPS-koti Tähtiomena.

Suunnittelussa päästiin hyödyntämään Palvelusäätiön kolmikymmenvuotista kokemusta kehitysvammaisten ihmisten palveluasumisesta: sekä suunnittelijat että urakoitsijan väki ovat tarvittaessa saaneet asiantuntevia täsmennyksiä hankkeen edetessä.

Yhdistämällä Hoivatilojen kokemus ja valmiit tehokkaat ratkaisut asiakkaan asiantuntemukseen ja toiveisiin varmistetaan monipuolinen, aidosti tarpeita vastaava lopputulos.

Jere Metsähonkala kertoo, että kehitysvammaisten ihmisten kotien suunnittelussa on kyse monenlaisten eri ratkaisujen ja tekijöiden huomioimisesta ja yhteen sovittamisesta. Malminkartanon hankkeen suunnittelu eteni alueellisen palvelutarpeen tarkastelusta ja sopivan sijainnin hakemisesta alkutietojen kartoitukseen ja tilaohjelman laadintaan sekä arkkitehtisuunnitteluun.

Aarne Rajalahti kertoo, että esimerkiksi pohjaratkaisua mietittiin hyvin tarkkaan. Sitä käytiin läpi ja hiottiin useita kertoja, jotta se mahdollistaa eri tyylistä asumista kotiyksiköissä. Huomiota kiinnitettiin myös materiaalivalintoihin, esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Rajalahti muistuttaa palveluasumisen tarpeen olevan usein pitkäkestoista.

9

– Teemme koteja kymmeniksikin vuosiksi, esimerkiksi nuorille aikuisille. Niinpä sekä viihtyisyyden että kestävyyden edistämistä on mietitty huolella suunnittelijoiden kanssa. Olemme käyneet läpi hyvin monenlaisia ja myös yksityiskohtaisia asioita suunnittelun edetessä.

Asukkaan oman kodin välittömässä läheisyydessä sijaitsevat avarat yhteiset tilat, joissa voi tavata naapureita, katsella telkkaria tai vaikka pelailla. Oma asunto tuo itsenäisyyttä, mutta myös toisten ihmisten kohtaaminen onnistuu helposti.

Metsähonkala lisää, että tärkeää on myös se, että yksilön asuminen ryhmämuotoisessa yksikössä toteutuu mahdollisimman hyvin kullekin asukkaalle itselleen sopivalla tavalla ja sopivassa ympäristössä. Niinpä suunnittelussa tuotiin esille esimerkiksi yksilöllisen tuen ja avun tarpeen vaikutuksia asuntokohtaiseen varusteluun, kuten erilaisiin apuvälineisiin ja nostinratkaisuihin.

Palvelukortteli luo monimuotoisuutta Jere Metsähonkala iloitsee palveluasumisen monimuotoisuuden lisääntymisestä. Se tarjoaa kehitysvammaisille ihmisille paremmat mahdollisuudet tehdä omien toiveiden ja odotusten mukaisia valintoja asumispalveluratkaisunsa muodosta. Hoivatilojen Toiveiden kortteli -konseptin mukainen kokonaisuus on Metsähonkalan mukaan erinomaisesti toimiva vaihtoehto, ja sen tilaratkaisuissa pystytään huomioimaan monia asioita, jotka hyödyttävät kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden laadukasta toteuttamista.

– Yhtä oikeaa mallia palvelujen toteuttamiseen ei ole, mutta kyllä palvelukorttelit luovat monimuotoisuutta kaikkien erityisryhmien palveluasumiseen, varsinkin kun tullaan tiivistyvään kaupunkirakenteeseen, toteaa Metsähonkala.

Rajalahti avaa taustoja: kehitysvammaisten ihmisten asuminen on Suomessa ollut murroksessa -90-luvulta lähtien, voimakkaimmin viime vuosikymmeneltä saakka. Laitosasuminen on haluttu korvata asumispalveluilla lähiyhteisöissä, jotta kehitysvammaiset henkilöt voivat asua kuten kuka tahansa meistä. Myös

10

Jere Metsähonkala varatoimitusjohtaja, KVPS Tukena Oy

Aarne Rajalahti varatoimitusjohtaja, kiinteistötoimen johtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Rajalahden mukaan Malminkartanon kokonaisuus antaa kehitysvammaisille ihmisille hyvää tukea mahdollisimman itsenäiseen elämään ja asumiseen, osana yhteisöllistä palvelukorttelia.

– Toivon, että suunniteltu rakenne, sen laajuus ja erilaiset ihmisryhmät mahdollistavat ihmisten kohtaamiset ja tutustumiset. On tärkeää, että kaikilla meillä on elämässämme erilaisia sosiaalisia rooleja.

– Pääsemme vaikuttamaan aina tontin valinnasta arkkitehtisuunnittelun kaikkiin vaiheisiin ja erikoissuunnitteluun, kuten sähkö- ja lvi-ratkaisuihin asti, niiltä osin, mitkä liittyvät palveluntuottajan toimintaan. Näin voimme rakentaa aidosti yhdessä pitkän elinkaaren asumisratkaisuja, eli koteja.

Aarne Rajalahti toteaa olevansa uuden edessä luottavaisin mielin:

Luottavaisin mielin kohti uutta Malminkartanon asumispalveluyksikkö on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kolmas hanke Hoivatilojen kanssa. Aiemmat kohteet sijaitsevat Jyväskylässä ja Lahdessa, ja KVPS:n kokemukset myös niistä ovat erittäin positiivisia, niin suunnittelun, rakentamisen kuin toiminnan ja vuokrasuhteen osalta. Rajalahti kertoo prosessien olleen selkeitä ja toiminnan ripeää.

– Hoivatilojen vuokramallista meillä on erittäin positiivisia kokemuksia: hanke ei pääty siihen, kun tilat ovat valmiit, vaan siitä käynnistyy yhteistyön uusi vaihe. Jos meillä vuokralaisina on ollut jotain murhetta tai kysyttävää, niin aina on yhdessä ratkottu tilanteet ja menty eteenpäin, sanoo Rajalahti.

Myös Metsähonkala on yhteistyöhön tyytyväinen, erityisesti osallistavaan suunnitteluun ja Hoivatilojen proaktiivisuuteen palveluntuottajaan päin.

– Asiakastarpeita selvitettiin Helsingin kaupungin vammaispalveluiden kanssa, ja asunnon tarvitsijoita ja kysyntää on.

Tuntuu hyvältä lähteä toteuttamaan meille ensimmäistä vakituisen asumisen asumispalveluyksikköä pääkaupunkiin tutun kumppanin kanssa ja osaksi isompaa kokonaisuutta.

Vieraskynä

Historiallinen muutos Tammikuun 23. päivä oli historiallinen. Uusien hyvinvointialueiden valtuustot valittiin suoralla kansanvaalilla, ja Suomeen syntyi uusi itsehallinnon taso. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä.

Valtuutetut saivat mandaatin rakentaa 21 uuden alueen hallintoa niin, että uudistus olisi valmis 1.1.23. Ainoana kuntana Helsinki vastaa itse omista hyvinvointipalveluistaan, eikä vaaleja järjestetty siellä. Täysin uusi hallintojärjestelmä tulisi rakentaa ja nykyisten sairaanhoitopiirien, pelastustoimen alueiden ja kuntien em. tehtäviin liittyvä hallinto lakkauttaa tämän vuoden aikana.

Hyvinvointialueiden koko vaihtelee vajaasta 70 000 asukkaasta yli puoleen miljoonaan asukkaaseen. Helsinki on 660 000 asukkaallaan väestöpohjalla mitattuna suurin alue. Erikokoisilla alueilla on erikokoiset haasteet ja palvelujen taso vaihtelee. Viidellä alueella on yliopistolliset sairaalat, jotka tarjoavat vaativia erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palveluita myös muille hyvinvointialueille.

Palvelujärjestelmämme on vakiintunut sekä sosiaalija terveydenhuollon että pelastustoimen osalta. Uudelleen järjestäminen ja järkeistäminen tulee tapahtumaan pidemmällä aikavälillä. Kiireisimmät tehtävät liittyvät noin 200 000 ammattilaisen työsuhteiden sekä tieto- ja taloushallinnon järjestämiseen. Joillain alueilla ollaan tässä vasta lähtökuopissa, jotkut ovat pidemmällä. Uudellamaalla on järjestettävä erikseen neljän hyvinvointialueen ja Helsingin yhteinen hallinto erikoissairaanhoidon osalta.

Oma arvioni on, että ainakin joidenkin alueiden osalta siirtymäaikaa tarvittaisiin.

Varsinkin suuret kaupungit ovat vastustaneet uudistusta, perusteluinaan voimakas puuttuminen kuntien itsehallintoon.

Kuntien veroprosentteja leikataan radikaalisti, runsaalla 12 prosentilla. Se tulee aiheuttamaan ongelmia erityisesti kasvavissa, investointipaineissa painivissa ja vahvasti velkaantuneissa kunnissa. Huomiota on haluttu kiinnittää myös siihen, että uudistus vaikeuttaa kuntien ennaltaehkäisevää työtä, kun varhaiskasvatuksen, sivistyksen ja soten toiminnot eriytetään toisistaan. Tärkeää on, että kunnat ja hyvinvointialueet kykenevät tiiviiseen yhteistyöhön.

Myös hyvinvointialueille talous tulee olemaan haaste. On arvioitu, ettei valtion rahoitusraami tule riittämään. Omaa verotusoikeutta, jolla rahoitusvajetta voisi paikata, ei ainakaan alkuvaiheessa alueille tule.

Uudet valtuustot joutuvat aivan varmasti jakamaan niukkuutta.

Mitä uudistus tarkoittaa Hoivatilojen näkökulmasta? Hoivatilat tuottaa palvelutiloja ja niihin liittyviä tukipalveluita sosiaalija terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja opetuksen tarpeisiin sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. On hyvin todennäköistä, että uudet hyvinvointialueet tulevat miettimään

investointejaan myös niin, etteivät rasita omaa tasettaan. Tiivis vuoropuhelu perustettavien alueiden kanssa tulee käynnistää nopeasti.

Kunnat joutuvat rahoituksen pienentyessä harkitsemaan ennen kaikkea investointien hallintaa. Vanhat kiinteistöt ja investointeihin liittyvät lainat rasittavat taseita. Moni kasvava kunta miettinee jatkossa tarkkaan, rakentaako palvelukiinteistöjä omaan taseeseen vai etsiikö vaihtoehtoja.

Uudessa tilanteessa Hoivatiloilla tuttuna ja vastuullisena kumppanina tulee olemaan tärkeä rooli kuntien ja hyvinvointialueiden kasvun ja investointipaineiden hallinnassa.

Kari Nenonen kaupunkineuvos, Hoivatilat Oyj:n hallituksen jäsen

11

Ekologinen vastuu on Hoivatilojen DNA:ssa Pitkäjänteinen, vastuullinen omistajuus on ollut Hoivatilojen strateginen valinta yrityksen alkuvaiheista saakka.

Kiinteistöjohtajamme Juhana Saarni avaa tarkemmin, kuinka se heijastuu niin rakennuttamiseen kuin omistamiseenkin.

– Ei ole salaisuus, että kun rakennutat kiinteistöä, jonka tulet itse omistamaan pitkään, niin kyllähän siinä on intressi tehdä järkeviä, aikaa kestäviä ratkaisuja.

Juhana Saarni, Hoivatilojen kiinteistöjohtaja

12

Uusiutuva energia Aina uuden kohteen käynnistyessä arvioimme, ovatko uusiutuvat energiamuodot mahdollisia. Teemme sen, vaikka kyseessä ei olisi esimerkiksi vaatimus kilpailutuksessa.

Kun rakennutamme kohteemme itse, pääsemme määrittelemään meille tärkeitä ehtoja: pyrimme aina siihen, että kohde tehdään A-energialuokkaan.

ESIMERKKINÄ LÄMMITYSMUOTO Maalämpö näyttäytyy vuokralaisille käyttökustannuksiltaan edullisempana, vaikka se on investointina isompi. Laitteet ovat kuitenkin niin tehokkaita ja hyötysuhteet hyvät, että investointi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

Rakennuttamisen koko ketju on Hoivatilojen hallinnassa, aivan alkumetreiltä. Määritämme itse mm. kiinteistön tekniset ratkaisut, kuten lämmitys-ja ilmanvaihtolaitteet. Kuljemme näiden valintojen kanssa pitkän matkan, joten laatuun ja yksinkertaisesti siihen, että laitteet toimivat oikealla tavalla, kannattaa satsata.

– On harvinaista, että kiinteistön omistajan palkkalistoilla on kiinteistöpäällikköjä, jotka tuntevat tilat läpikotaisin, rakennuttamisvaiheesta lähtien.

Haluamme kiinteistöihimme tuotteita, jotka kolmen sijaan kestävät kymmenen vuotta.

Avainasemassa on oikean mittakaavan laitteet.

Keskeistä on myös henkilöstöresurssi.

Rakentamisen aikana Hoivatilojen omat ammattilaiset huolehtivat, että toteutus työmaalla on halutun mukainen ja laatustandardit täyttyvät.

Suunnittelu- ja rakennuttamisvaihe ESIMERKKINÄ ILMANVAIHTOKONE Jos konetta joudutaan käyttämään täydellä teholla kaasu pohjassa, vähentää se käyttövuosia.

Tehokkaampi laite on toki hintavampi, mutta sillä ajelee huomattavasti pidemmälle.

HUOLTOKIRJA & PTS Ennen kuin hanke on edes valmistunut, teemme kiinteistölle räätälöidyn huoltokirjan ja PTS:n, eli pitkän tähtäimen suunnitelman: kerromme, miten ja millaisella rahamäärällä kohdetta ylläpidetään ja mahdollisista korjaustarpeista huolehditaan. Tämä siis ennen kuin tilat ovat olleet päivääkään vuokralaisen käytössä.

NIMETTY KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ Jokaiselle kohteellemme nimetään kiinteistöpäällikkö, joka huolehtii siitä, että kohde toimii kuten pitääkin. Meillä on oikeasti resursoitu se, että vastataan puheluihin ja vuokralaisten kysymyksiin. Ratkomme ongelmia asiakkaiden kanssa etupainotteisesti, jotta ne eivät pääse kasvamaan isoiksi vioiksi.

ETÄVALVONTA Isoimmat energiansäästöt tehdään sillä, että perusta on kunnossa ja talo oikein ohjattu. Niinpä kutakin kiinteistöämme johdetaan ja seurataan nykyaikaisin työkaluin. Kaikki kohteemme ovat talotekniikan etävalvonnassa. Sen avulla seurataan ja säädetään mm. ilmanvaihtoa ja lämmitystä, ja valtaosa säädöistä voidaan tehdä tietokoneelta käsin, eikä kiinteistöpäällikön tarvitse ajaa kohteeseen paikan päälle.

ENERGIASEURANTA Mittaamme automaattisesti jokaisen kohteemme lämmön-, sähkönja vedenkulutusta. Analysoimme tietoa vuosittain ja myös vertailemme kohteita keskenään. Tiedämme konkreettisesti, kuinka paljon kohteemme kuluttavat, mikä helpottaa niin meidän kuin asiakkaamme budjetointia. Tarvittaessa pystymme reagoimaan ja suunnittelemaan energiansäästötoimenpiteitä.

VUOTOVAHTI Lisäksi käytössä on vuotovahtipalvelu. Saamme heti hälytyksen, jos jossain kohteessa on vesivuoto.

Kun vesivahingot saadaan kiinni alkumetreillä, säästytään yleensä isommilta korjauksilta.

Valmis kiinteistö ESIMERKKINÄ ILMANVAIHTOKONE JA LÄMMITYS Miten ilma vaihtuu ja minkä lämpöistä ilmaa tulee? Jos liian lämmintä, menee sen lämmittämiseen enemmän energiaa kuin pitäisi. Laite siis toimii väärin, ja se säädetään etänä kuntoon.

13

Vuokramalli ratkaisi turvakodin tilahaasteen Helsingissä Pääkaupungin turvakoti ry tarvitsi korvaavat tilat yhdelle yksiköistään. Samalla haluttiin siirtyä turvakotikiinteistön omistajasta vuokralaiseksi. Matka uusiin tiloihin oli pitkä ja monimutkainen, mutta nyt Herttoniemessä palvelee uusissa, tarkoituksenmukaisissa tiloissa turvakoti Hertta.

Uusien turvakotitilojen tarve oli ollut yhdistyksessä ilmeinen jo pitkään. Turvakoti Haaga oli toiminut yhdistyksen omistamissa tiloissa vuosituhannen vaihteesta lähtien. 60-luvulla rakennettua kiinteistöä oli laajennettu ja remontoitu vuosien saatossa, mutta se oli yksinkertaisesti tullut tiensä päähän.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Karola Grönlund toteaa kiinteistön olleen monella tapaa haastava: toimittiin nelikerroksisessa hissittömässä talossa, asiakashuoneissa ei ollut omia saniteettitiloja ja niitä oli muutenkin liian vähän.

Lähtölaukaus uusien tilojen hankintaan tuli keväällä 2016. Tilojen omistaminen ei kuitenkaan ole yhdistyksen intresseissä, joten vuokratilamahdollisuutta alettiin selvittää Helsingin kaupungin kanssa.

Kaupungin kiinteistöistä sopivia vuokratiloja ei kuitenkaan löytynyt. Yhdistys

Marimekko ja Hoivatilat osallistuivat yhdessä Pääkaupungin turvakoti ry:n liinavaatekummikampanjaan.

Lahjoituksen kävivät luovuttamassa toiminnanjohtaja Karola Grönlundille (toinen oikealta) ja vastaavalle sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sieväselle Hoivatiloilta Juho Malmi (vas.), Lauri Karhunen ja Olli Haapio.

14

Turvakoti Hertta Asiakas Pääkaupungin turvakoti ry Asiakashuoneita 14 Kerrosala n. 1 000 m² Valmistunut 12/2021

käynnisti kaupungin tukemana prosessin, jossa yhdistys etsii sekä toimijan, joka kiinnostuu tontista ja rakentaa yhdistykselle uudet tilat, että rakennuttajan ja omistajan, jolta yhdistys voi tilat käyttöönsä vuokrata.

Grönlund kertoo, että ratkaisuun päästiin lukuisien neuvottelujen jälkeen. JM Suomi rakensi kerrostalokohteen, jonka rakennuttajia olivat vuokra-asuntoyhtiö A-Kruunu ja Hoivatilat. Nyt Hoivatilat on turvakotitilojen omistaja ja yhdistyksen vuokranantaja. Vuokrasopimukseen sisältyy myös ylläpitopalveluita.

Grönlund iloitsee siitä, että toiminta pyörii uusissa tiloissa ilman kiinteistön omistajan huolia ja varsinkin vailla suurinta ongelmaa, ylläpitokustannuksia:

– Kestääkö katto, mitä hajoaa seuraavaksi, mistä rahat korjaamiseen… Jos on kokemusta omistamisen ”riemusta”, tietää sen olevan monessa suhteessa järkyttävää.

Jouduimme pitkään tyytymään hätäkorjauksiin, eikä pitkäjänteiseen ja ennakoivaan kunnossapitoon ollut mahdollisuuksia. Se oli todella turhauttavaa.

Yhteistyöhön Hoivatilojen kanssa Grönlund on oikein tyytyväinen. Hän sanoo yhtiön edustajien olleen äärimmäisen asiakaspalvelualttiita ja huomioineen hankkeessa kaikki tilaajan tarpeet.

Ajanmukaiset, turvalliset tilat Uudet tilat sijaitsevat asuinkerrostalon 2. ja 3. kerroksessa. Turvakotiin on erillinen sisäänkäynti ja porraskäytävä, talon muille asukkaille omansa. Asiakastilat kerroksissa ovat identtiset: 7 erikokoista huonetta omine saniteettitiloineen, yhteinen keittiö sekä oleskelu- ja leikkitiloja. Tilavat parvekkeet ja oma aidattu piha-alue mahdollistavat ulkoilmassa oleskelun turvallisesti. Reiluun tuhanteen neliöön

mahtuu myös neuvottelu- ja varastotiloja, tilat yhdistyksen hallinnolle sekä taukotilat henkilöstölle – ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan.

Grönlund pohtii, että ihmisillä on toisinaan heidän toiminnastaan sellainen käsitys, että väkivallan tekijät hiipivät nurkissa häiriköimässä turvakotia. Hän haluaa tuoda esille, ettei arki ole sellaista, vaan ympäristö on itse asiassa erityisen turvallinen. Grönlund toivoo ihmisten ymmärtävän, että he tarjoavat palvelua tarpeeseen; maailmassa on lähisuhdeväkivaltaa, vaikka siitä ei haluttaisi puhua, ja sitä kohdanneet henkilöt tarvitsevat apua.

– Haluan kiittää mitä lämpimimmin kaikkia yhteistyökumppaneitamme siitä, että yhdistyksen tarve on kuultu ja ratkaisu mahdollistettu. Korostan kuitenkin, että kyse ei ole yksinomaan organisaation ongelman selvittämisestä, vaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ihmisten tilanteesta. Heillä on paikka, jonne mennä – he saavat apua.

15

16

Valotalo

herättää ihastusta Matinkylässä

Valotalo Espoo Toimijat Espoon kristillinen koulu Päiväkoti Aarteet Taidekoulu Talentti Oppilaita enintään 500 Päiväkotilapsia 60 Kerrosala n. 6 000 m² Arkkitehti Anne Jaakola-Wondafrash, Arkkitehtitoimisto Avario Asiakas Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys Vuokrasopimuksen kesto 25 vuotta Arvo tilaajalle n. 30 milj. €

Matka uusiin tiloihin on ollut pitkä ja käänteitä on riittänyt. Nyt kun omat tilat ovat totta ja toiminta pyörii meidän koulussa, ovat tunnelmat todella upeat. Hankkeessa onnistuttiin erinomaisesti, suunnitteluprosessista lähtien. Näin avaa ajatuksiaan Espoon kristillisen koulun rehtori Jonas Turunen.

Hoivatilojen rakennuttama ja omistama koulu on nimetty Valotaloksi. Juuri valo onkin ensimmäisiä sanoja, joita Turunen käyttää koulusta puhuessaan.

– Tilat ovat todella valoisat, tämän kuulee kaikilta, alakoulun pienimmätkin oppilaat ovat sen osanneet sanoittaa. Ysiluokkalaisilta kuulin, että täällä on pirteämpi olo kuin vanhassa koulussa, koska täällä on niin valoisaa, iloitsee Turunen.

Myös akustiikka ja äänieristys ovat Turusen mukaan onnistuneet loistavasti: ääni kantaa luokassa mainiosti ja luokat on eristetty hyvin, vaikkakin tiloissa on paljon lasiseiniä. Valotalo asettuu Matinkylässä keskelle touhua ja tohinaa, kahden varsin vilkkaasti liikennöidyn autotien väliin, mutta liikenteen äänet eivät kantaudu sisälle. Värimaailmakin on osoittautunut sopivaksi. Värejä on käytetty hienolla tavalla ja hillitysti, olematta kuitenkaan tylsä.

”Pääsispä jo kouluun, kun siellä on nyt niin mukavaa” Koululle haluttiin juhlasali, johon koko koulun väki vanhempineen mahtuu. Se ei ollut ihan helppoa käytössä olleilla neliöillä. Nyt rakennuksen sydämen muodostaa L:n muotoinen kokonaisuus, jonka keskellä on lava. Toiseen suun-

17

Rehtori Jonas Turunen kuvailee kokemuksia ja tunnelmia uusissa tiloissa ensimmäisten viikkojen jälkeen upeiksi.

taan avautuu liikuntasali, toiseen ruokala.

Lavalta aukeaa ikkunat kahteen suuntaan, seinät ovat kaunista puupanelointia ja avarassa tilassa on myös parvi.

Tilaan mahtuu 700 ihmistä, ja se tulee olemaan aktiivisessa käytössä myös koulunkäynnin ulkopuolella. Seurakunnat tulevat pitämään salissa jumalanpalveluksia, ja sulkapalloseura sekä voimistelijat ovat jo ottaneet tilan haltuun. Turunen kertoo, että tällainen keskikokoinen sali yleisötilaisuuksille onkin lähialueelta oikeastaan puuttunut, joten lisää kumppaneita on varmasti tulossa.

Kaiken kaikkiaan uudet tilat ovat ihastuttaneet niin oppilaita, henkilökuntaa kuin alueen asukkaitakin. Rehtorin mieleen on jäänyt erityisesti erään kolmosluokkalaisen sanat; oppilas oli kotona tuumannut vanhemmilleen, että pääsisipä taas jo koululle, kun siellä on nyt niin mukavaa.

18

Koulun kannatusyhdistyksessä omaa toimintaa varten suunniteltuun kouluun pääsyä odotettiin melkoisen kauan, toiminnan alusta lähtien, eli yli 20 vuotta. Uusien tilojen myötä nyt reilun 300 oppilaan yh-

tenäiskoulu tarjoaa entistä useammalle mahdollisuuden tulla Espoon kristillisen koulun oppilaaksi, vaikkapa lisääntyvän tilan myötä laajentuvan kielirikasteisen opetuksen puitteissa.

Valotalo-nimen voi hahmottaa monella tasolla.

Valo on perinteinen kristillinen symboli, mutta myös tarpeeksi geneerinen, kaikkien ja kaiken ikäisten suuhun sopiva. Valotalo kuvaa kaunista, valoisaa rakennusta taideteoksineen osuvasti. Nimellä kunnioitetaan pidempiaikaista suunnitelmaa kristillisestä kulttuurikeskuksesta, jota visioissa kutsuttiin Valotaloksi. Nyt toteutunut kiinteistö juhlasaleineen palvelee osittain vastaavassa roolissa.

Muutto kesken lukuvuotta oli kieltämättä melkoinen urakka, ja käyttöönotto- ja viimeistelyvaihe jatkuu toki vielä, mutta opetus pyörii jo täysillä. Tilat ovat komeat ja tunnelmat hyvät.

Rakennusprojekti toteutettiin hallitusti ja ammattimaisesti. Meidän toimintamme kannalta näin ison muutoksen läpivienti on suunniteltava hyvissä ajoin, se vaatii ennakoitavuutta ja luotettavuutta. Hoivatilat ja vuokramalli mahdollistivat tämän. Matka kohti yhdessä määriteltyä tavoitetta on sujunut hyvin, tiiviillä yhteistyöllä ja avoimella kommunikaatiolla.

Meidän ei ole tarvinnut pelätä aikataulun venymistä eikä yllätyksiä kustannuksissa. Olemme voineet pysyä tilaajan ja tulevan vuokralaisen roolissa levollisin mielin ja keskittyä oman toiminnan siirtämiseen ja muutoksen läpivientiin. Nyt toimimme ajanmukaisissa, koulun ja päiväkodin kannalta tarkoituksenmukaisissa tiloissa, ja toimintaedellytyksemme ovat kunnossa kaikin puolin.

Timo Kiiski Tilahankkeen projektikoordinaattori, Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys

19

RT-ohjeistus valmisteilla vuokramallihankkeille Viime vuosina on syntynyt useita uusia hankinta- ja toteutusmalleja kiinteistöille.

Yksi niistä on "Built to suit" eli hankinta vuokramallilla.

Hoivatilojen asiakkuusjohtaja Jussi Vikman

Vuokramallin suosio on kasvanut niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, ja alalle on muodostunut vakiintuneita, sujuvia käytäntöjä. Toteutusmuodon on kuitenkin huomattu vaativan yhtenäistämistä niin tilaajien, tarjoajien kuin tilojen käyttäjienkin näkökulmista – on syntynyt tarve vuokratilahankintojen yleiselle ohjeistukselle ja sopimusmalleille.

Rakennustietosäätiö ja RAKLI ry käynnistivät toimialaohjeistuksen laatimisen perustamalla toimikunnan keväällä 2021.

Noin 20-henkinen toimikunta muodostuu sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoista; tilaajista ja toteuttajista sekä kiinteistöjen omistajista ja vuokralaisista. Näin varmistetaan, että valmistelussa huomioidaan kattavasti toimialalla olevat kokemukset ja selvästi tunnistetut tarpeet.

Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut Helsingin kaupungin palvelutilaverkkoyksikön päällikkö Jarmo Raveala.

– Positiivisin yllätys on ollut toimiminen tarjoajien eli markkinoiden kanssa. Vaikka yritykset kilpailevat keskenään, on tullut tunne, että kehitämme markkinaa kuin yhtenä suurena perheenä. Se on ollut antoisin puoli toimikuntatyössä, sanoo Raveala.

Raveala toteaa Helsingin kaupungilla olevan jo useita hyvin onnistuneita esimerkkejä vuokramallin hankinnoista; ne osoittavat päättäjille, että näinkin voidaan toimia.

Yksi toimikuntatyöskentelyyn kutsutuista oli Hoivatilojen asiakkuusjohtaja Jussi Vikman. Hän kuvailee tehtävää antoisaksi ja mielenkiintoiseksi. Työ vaatii jäseniltä sitoutumista ja panosta, sillä toimikunta kokoustaa noin kerran kuukaudessa vuoden ajan. Jäsenet tekevät myös pienryhmätyöskentelyä ja osallistuvat avoimiin työpajoihin.

Työskentelylle on siis pitänyt järjestää aikaa, mutta Vikman näkee sen toimialan kannalta tarpeellisena ja arvokkaana. Hän

20

kertoo myös, että Hoivatilat on yrityksenä halunnut satsata toimialan kehittämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Toimikunnan valmisteltavana on ollut vuokramallin toteutusmuotoon liittyvä ohjekortti sekä kaksi sopimusmallia: hankesopimus rakentamisesta ja liikehuoneiston vuokrasopimus. Toimikunnan valmistelemat ehdotukset käyvät lausuntokierroksella kevään aikana, ja tavoitteena on julkaista RT-ohjeistus sujuvoittamaan hankkeita niin tilaajien kuin toteuttajien näkökulmista alkukesään mennessä.

TOIMIKUNTATYÖSKENTELYN TOIMINTAPERIAATTEET Rakennustietosäätiö RTS sr (Rakennustietosäätiö) on yleishyödyllinen, puolueeton ja riippumaton säätiö, jonka tarkoituksena on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa. Rakennustietosäätiö toimii Rakennustiedon omistajaorganisaationa ja julkaisijana.

Rakennustietosäätiö omistaa kokonaan Rakennustieto Oy:n, joka toteuttaa Rakennustietosäätiön tarkoitusta kustantajana ja vastaa tietopalveluista.

Rakennustietosäätiön käytännön toimintaa tukevat päätoimikunnat ja toimikunnat sekä niiden alaiset työryhmät. Niiden tarkoituksena on edustaa alallaan parasta asiantuntemusta ja samalla laajasti kiinteistö- ja rakentamisalan mielipidettä. Toimikunnissa jäsenet voivat edistää hyvien käytäntöjen yleistymistä, vaihtaa ajatuksia muiden asiantuntijoiden kanssa ja kehittää edelleen osaamistaan.

Lähde: Rakennustietosäätiö

Lentokonetehdas uuteen liitoon Hoivatilat rakennuttaa Toiveiden kortteli -konseptinsa mukaista palvelukorttelia Tampereen Härmälänrantaan.

Kyseessä on todella kiehtova ja rakennushistoriallisesti arvokas kohde: monimuotoiseen asumiseen ja päiväkotitiloiksi saneerataan Valtion lentokonetehtaan vanha pääkonttori.

Luonnonläheinen Härmälänranta vain muutaman kilometrin päässä Tampereen keskustasta on viime vuosien aikana kehittynyt viihtyisäksi asuinalueeksi.

– Alue on niittänyt mainetta todella onnistuneena kokonaisuutena, se on ihan huippumoderni kaavoituksen esimerkkitapaus. On mahtavaa päästä mukaan siihen, ja vieläpä siten, että annetaan vanhalle rakennukselle uusi elämä, iloitsee Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Olli Haapio.

Vuosien 1936–1961 aikana rakennettu konttorikiinteistö sijaitsee alueen keskuskorttelissa. Hoivatilat osti sen Härmälänrantaa voimakkaasti kehittäneeltä Skanskalta. Viime vuosina rakennus on ollut alueella toimivien yritysten käytössä, esimerkiksi lounasravintolana ja työmaatoimistona. Tyhjillään se ei ole ollut missään vaiheessa.

Lähipalveluita pitkällä tähtäimellä Palvelukiinteistön alimpaan kerrokseen tulee kasvavan alueen lapsiperheitä palve-

leva 70-paikkainen päiväkoti, operaattorina tiedepainotteinen Pikku Tutkijan Päiväkoti. Kahdessa ylemmässä kerroksessa tamperelainen Ikifit Oy tulee tarjoamaan tehostettua palveluasumista. Hoivatilat rakennuttaa tilat ja jää niiden vastuulliseksi omistajaksi, ja operaattorit saavat tilat käyttöönsä kevyellä vuokramallilla. Konttorirakennuksen ylimpään kerrokseen tulee tavallisia asuntoja, omana kiinteistötai asunto-osakeyhtiönään.

Rakennushistoriallisesti arvokas, suojeltu rakennus saa saneerauksessa julkisivultaan yhtenäisen laajennusosan. Kokonaisrakennusoikeus hankkeessa on noin 4 300 kerrosneliömetriä, josta noin 3 000 Hoivatilojen palvelukiinteistöä.

Kyseessä on Hoivatilojen ensimmäinen palvelukorttelikohde Tampereella.

– On upeaa tehdä päänavaus alueella näin merkittävällä saneerauskohteella, tällä kiinteistöllä karaktääriä todella piisaa. Yhteistyö paikallisten operaattoreiden kanssa on sujunut erinomaisesti, kertoo Haapio.

Hoivatiloille on suuri kunnia voida säilyttää pala suomalaista teollisuushistoriaa ja samalla osallistua Härmälänrannan viimeistelyyn ja tuoda tiloja sekä palveluita kaupunkilaisten käyttöön.

Toiveiden kortteli

Sisunaukio 1 Tampere Palvelut 70-paikkainen päiväkoti (Pikku Tutkijan Päiväkoti) 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö (Ikifit Oy) Urakoitsija Aki Hyrkkönen Oy Arkkitehti Petteri Neva, Neva Arkkitehdit Oy Valmistuu 2023

21

Hoivatilalainen esittäytyy

Hankekehityspäällikkö Olli Haapio

Aloitin työt Hoivatiloilla toukokuussa 2018. Koulutukseltani olen rakennusinsinööri. Elämänfilosofiani on, että ihmisen tulee kehittää itseään jatkuvasti. Omalta osaltani tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulen saattamaan kesken jääneet jatko-opinnot loppuun siinä vaiheessa, kun aikaa taas on.

Asun Kirkkonummella puolison, pian 1-vuotiaan prinsessan ja eskari-ikäisten kaksospoikien kanssa. Edellinen taloprojektimme valmistui Espoonlahden rannalle v. -19, ja uutta pukkaa parhaillaan samoihin maisemiin. Olen perhekeskeinen ihminen, ja vapaa-aika kuluu lastemme kanssa; harrastetaan ja tavataan ystäviä sekä sukulaisia.

Pandemian salliessa myös työkavereita tulee nähtyä vapaaajallakin. Meillä on firmassa matala kynnys ottaa vaikka padelpelit kollegoiden kanssa arki-illan ratoksi.

Millainen on työnkuvasi Hoivatiloilla?

Olen vastannut aluehankkeiden kehityksestä ja maanhankinnasta. Tämän lisäksi työhöni on kuulunut kumppaniverkoston laajentaminen ja syventäminen. Tulevaisuudessa tulen keskittymään entistä enemmän suurien hankekokonaisuuksien, eli Toiveiden kortteli -konseptimme mukaisten palvelukorttelien kehittämiseen. Tiimityötähän tämä meillä toki on, joten yksin ei tarvitse asioita tehdä, vaan vastuut jaetaan aina hankekohtaisesti.

Hankekehitys on tyhjästä synnyttämistä. Joskus voi toki olla tietty tulokulma valmiina, mutta mitä vähemmän on annettua, sitä inspiroivampaa on lähteä puhtaasti oman ajatustyön pohjalta rakentamaan linnaa kasasta hiekkaa. Paras palkinto työstä on

22

nähdä meidän asiakkaamme eli operaattorit palvelemassa omia asiakkaitaan hyvillä mielin – tarkoituksenmukaisissa, yhdessä suunnitelluissa tiloissa.

Mikä Hoivatiloilla on parasta?

Yhtiön peruspilarit on rakennettu niin tukeviksi, että henkilöstön on helppo toimia. Myös rekrytoinneissa on onnistuttu hyvin.

Me ei olla täysin homogeeninen porukka, mutta ihmisillä on erilaisista taustoistaan huolimatta hyvinkin samanlainen arvopohja.

Se luo todella mukavan tunnelman ja mahdollistaa hyvän tiimityöskentelyn, mikä on pienessä yrityksessä äärimmäisen tärkeää.

Sisäisiin konflikteihin ja huonoon ilmapiiriin ei yksinkertaisesti ole varaa.

Erinomaista on myös se, että firma uudistuu koko ajan. Kokemus otetaan talteen, mutta uudenlaisetkin ajattelutavat kuullaan.

Siima on sopivasti hieman kireällä, töihin on kiva tulla ja painaa hymy korvissa hommia, hyvällä porukalla. Meillä ei tuudittauduta onnistuneeseen toimintamalliin tai ratkaisuun, vaan työstetään aktiivisesti uusia vanhat kokemukset hyödyntäen.

Uusia hoivatilalaisia

Ella Torikka

Juuso Pohjonen

Espoo Ella Torikka on nimetty kiinteistöassistentiksi tammikuussa 2022.

Oulu Rakennusinsinööri (AMK) Juuso Pohjonen on nimitetty rakennuttajapäälliköksi helmikuussa 2022.

Ellan vastuulla on monipuoliset kiinteistöihin liittyvät hallinnolliset tehtävät sekä taloushallintoon liittyviä työtehtäviä. Ellalla on monipuolista kokemusta hallinnollisista työtehtävistä. Hoivatiloille hän siirtyi Hepacon Oy:lta.

Juuson vastuulla on korjausrakennushankkeiden rakennuttaminen ja projektinjohto. Juusolla on monipuolista kokemusta erilaisista rakennusalan työtehtävistä. Hoivatiloille hän siirtyi VRJ Etelä-Suomi Oy:stä.

Tervetuloa studioon!

Hoivatilojen isännöimä uusi keskusteluohjelma nostaa esiin kiinteistöjen, kaupunkikehittämisen sekä hoivan ja sivistyksen ajankohtaiset teemat asiantuntijoiden johdolla.

HOIVATIL AT STUDIO Avausjaksossa tapaamme tuoreen toimitusjohtaja Atte Niittylän, joka avaa näkemyksiään Hoivatiloista linkkinä yksityisen ja julkisen välissä.

Klikkaa Hoivatilojen YouTube-kanavalle!