Ratkaisuja 1/2021

01

21 K E VÄT

HOIVATILAT OYJ

Tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamiseen

Uudet tilat opetukselle VAUHDIKKAASTI VUOKRAMALLILLA

Käytännönläheistä ja aitoa OSALLISTAVA SUUNNITTELU OULUN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIHANKKEESSA

Helsingin Malminkartanoon

Suomen monipuolisin palvelukortteli

Tässä numerossa

3

4

4

Pääkirjoitus Jussi Karjula

Osallistava suunnittelu Päiväkoti vuokramallilla Oulun kaupungille

9

Rakenteilla: Espooseen koulu vuokramallilla

14

Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys.

Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

10

Kuulumisia: Hoivatilat kasvatti salkkuaan kiinteistöostoilla

11

Esittelyssä: Hybriditalossa yhdistyvät hoiva, kuntoutus ja asuminen

14 Visiot kohtasivat oikealla hetkellä

Malminkartanoon rakentuu Toiveiden kortteli

17

Vihdoin uudet, omanlaiset tilat!

Vuokramalli ratkaisi tilahaasteet Järvenpäässä

21

17

Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Lentokatu 2, 90460 Oulunsalo p. 0207 349 100 asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Päätoimittaja: Riikka Säkkinen Tekstit: Riikka Säkkinen, Jussi Karjula, Juho Malmi, Katri Dahlström Kuvat: Hoivatilat Oyj, Sami Säily, Henri Luoma, Sami Tirkkonen, Petra Tiihonen, Marika Makkonen, Erica Nyholm, L Arkkitehdit Ulkoasu ja taitto: Mint Company Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 300 kpl ISSN 2489-2785

Maailmalta: Hoivatilat AB:n kuulumisia

32

22

Pitkän tähtäimen ajattelu on

hankekehittäjälle parasta

Hoivatilat Lohjan Asuntomessuilla 2021

Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri

Kohtaamiset ovat 25 Vieraskynä: asiakaskokemuksen sydän

27

& Senior Business Developer Paul Lindquist

Uusia

hoivatilalaisia

2

Ratkaisuja

RAALI PAIN UT

E UOT OT

esittäytyy: 26 Hoivatilalainen Markkinointipäällikkö Juho Malmi

HIILIN E

24

ClimateCalc CC-000025/FI PunaMusta Printing / Hämeen Kirjapaino Oy

Asiakaskokemus – voisitko suositella?

Asiakaskokemus on meille kaikille tuttu termi, onhan jokaisella organisaatiolla asiakkaita. Uskon, että jokainen eteenpäin pyrkivä organisaatio asettaa tavoitteita sekä mittaa asiakastyytyväisyyttä ja -kokemusta.

Hoivatilojen asiakasvisio kuuluu: luomme ylivertaisen asiakaskokemuksen asiakkaillemme sivistys- ja sote-kiinteistöjen toteuttajana. Toteutamme vuosittain laajemman asiakastyytyväisyyskyselyn. Lisäksi pyrimme keräämään palautetta asiakastapaamisissa. Ilman palautetta kun on mahdotonta kehittää toimintaa.

Koko henkilöstöämme koskeva vuositavoite, joka on myös tulospalkkiokriteeri, kytkeytyy kysymykseen: voisitko suositella Hoivatiloja kumppanina? Asteikolla 0–5 saimme viime vuonna keskiarvoksi 4,40.

Viiden vuoden ajan keskiarvo on ollut yli 4,30. Olen tulokseen varsin tyytyväinen. Asiakkaamme ovat valmiita suosittelemaan meitä kumppanina hyvillä arvosanoilla.

Miten toimimme ylivertaisen asiakaskokemuksen saavuttamiseksi?

Henkilöstömme on arvojemme mukaisesti aktiivinen ja vastuuntuntoinen, meidät on helppo tavoittaa ja kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaidemme toiveita.

Asiakkaan ymmärtäminen korostuu uuden rakennushankkeen toteutuksessa.

Lopputuloksen tulee vastata asiakkaan toiveita – ja mielellään ylittää ne.

Haluamme tehdä asiakkaan elämän helpoksi, olemme heitä varten.

Toteutamme tilat aidosti valmiiksi avaimet käteen -periaatteella.

Jäämme tilojen pitkäaikaiseksi, vastuulliseksi omistajaksi.

Kumppanuutemme ei pääty valmiiseen päiväkotiin, kouluun tai palvelukotiin, vaan siitä se vasta alkaa. Eräs kunta-asiakkaamme kiteytti asian hyvin: ”Kun Hoivatilat rakennuttaa itselleen, voi luottaa siihen, että tehdään hyviä, pitkäkestoisia ratkaisuja.”

Aina on myös parannettavaa. Itse suosin jatkuvan parantamisen filosofiaa. Tunnistan, että meille on tullut epäonnistumisia, jotka aiheuttavat harmistusta asiakkaan mielessä. Tärkeintä on, että yritys toimii arvojensa pohjalta. Se tarkoittaa, että epäonnistumisen hetkellä asiakkaat ja muut kumppanit kokevat, että meillä on vahva tahto hoitaa asiat kuntoon ja ylittää asiakkaan odotukset. Se on sitä vastuuntuntoa, joka näkyy ja tuntuu.

Toivotan valoisaa alkanutta vuotta ja mukavia lukuhetkiä lehtemme parissa!

Jussi Karjula @KarjulaJussi

Ratkaisuja

3

ESITTELYSSÄ

"Onpa täällä rauhaisaa!"

Nämä sanat eivät kovin usein kuvasta ensireaktiota päiväkotiin saapuessa.

Ruiskukan päiväkodissa Oulussa vastaavia lausahduksia on kuitenkin kuultu usein. Näin kertoo vuodenvaihteessa avatun uuden päiväkodin johtaja Mervi Kilpeläinen.

TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Sami Säily, Hoivatilat, kuvapankit

4

Ratkaisuja

Akustiikka on yksi tärkeimmistä asioista päiväkodeissa. Ruiskukan päiväkodissa siihen satsattiin: väliseinät ovat tavallista paksumpia, lähes kaikki ovet ovat ääntä eristäviä, ja katon lisäksi ryhmätiloissa akustiikkalevyjä on myös seinillä.

– Akustiikka, värimaailma, tilasuunnittelu… Kokonaisuus on osoittautunut todella toimivaksi jo ensimmäisten viikkojen aikana, iloitsee Mervi Kilpeläinen.

Oulun kaupunki hankki Pateniemen suuralueelle laajennetun aukiolon päiväkodin vuokramallilla Hoivatiloilta. Ruiskukan päiväkoti korvaa kolme elinkaarensa päähän tullutta päiväkotia alueella.

Kymmenryhmäisessä päiväkodissa on tilat 200 lapselle, niin kokopäiväryhmille, esiopetukselle kuin avoimelle kerhotoiminnallekin. Vuokrasopimuksen kesto on 25 vuotta, ja Hoivatilat vastaa myös kiinteistönhuollosta ja ylläpidosta.

Kun Oulun kaupunki kilpailutti hankinnan, oli vertailussa yhtenä kriteerinä lasten osallistuminen suunnitteluprosessiin. Osallistava suunnittelu kuuluu oleellisesti Hoivatilojen toimintamalliin, joten kriteeriin pystyttiin helposti vastaamaan. Hoivatilojen toteuttamassa työpajassa lapset muun muassa maalasivat teoksia, jotka nyt koristavat tarvikevaraston seinää leikkipihalla sekä äänestivät suo-

sikkejaan pihalle toteutettavista leikkivälineistä.

Lasten lisäksi suunnitteluun osallistuivat heidän vanhempansa ja tietysti uuden päiväkodin henkilöstö.

Mervi Kilpeläinen kokee osallistavan suunnittelun hyvin merkityksellisenä: tiedossa oli, että uusi yksikkö tulee olemaan melko suuri, mikä mietitytti osaa vanhemmista. Lisäksi saman katon alle oltiin sijoittamassa kolme aiemmin erillään toiminutta työyhteisöä.

Ratkaisuja

5

– Projektista tunnuttiin aluksi olevan montaa mieltä. Sitten kysyimme vanhemmilta ja henkilökunnalta, että mikä on hyvää nykyisessä päiväkodissa, ja millaista olisi heidän unelmiensa päiväkodissa. Näitä vastauksia lähdimme hyödyntämään suunnittelussa, Kilpeläinen kertoo.

Vanhempien näkemyksissä nousi esille muun muassa pienten päiväkotien positiivisempana pidetty tunnelma. Siitä sai alkunsa idea Ruiskukan päiväkodin kylätoiminnasta: tilat suunniteltiin siten, että kaksi ryhmää muodostaa oman pienen kylänsä päiväkodin sisällä. Käytettävissä ovat kuitenkin myös ison yksikön edut, kuten monipuoliset yhteiskäytössä olevat tilat.

Vanhemmat toivoivat myös luonnonmukaista ympäristöä pihapiiriin, rakennettujen leikkivälineiden rinnalle.

Leikkipihalla säilytetyn metsäkaistaleen siimeksessä rakennetaan nyt majoja ja möyritään lumessa, kesäkuukausina puut tuovat pihaan varjojen suojaa.

Lisäksi vanhemmat toivoivat, että tilat olisivat myös iltaisin käytettävissä kerho- ja harrastustoimintaan. Näin tuleekin Kilpeläisen mukaan olemaan sitten, kun koronatilanne antaa myöten.

Monitoimisalin ja ruokalan tiloissa voidaan järjestää vaikkapa satubalettia ja muskari- tai kuorotoimintaa – yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävää toimintaa alueen perheille.

Nimenomaan varhaiskasvatukselle sopivat tilat Uutta taloa ja aiemmin eri osoitteissa toimineita tiimejä on ensimmäisten toimintaviikkojen aikana hiottu ja hitsattu yhteen niin käytännön juttujen kuin pedagogisten asioiden tiimoilta.

6

Ratkaisuja

Osallistavan suunnittelun myötä lapset, heidän vanhempansa ja päiväkodin henkilöstö olivat mukana muun muassa kalusteiden valinnassa.

Fiilis on hyvä, ja Kilpeläinen iloitsee, että he saivat erinomaisesti toimivat tilat – heti kättelyssä.

– Tosi monesta jutusta näkee, että myös meidän henkilöstö osallistui suunnitteluun. Esimerkiksi kylätoiminnan osana on kahdella ryhmällä yhteiset kura- ja sisäeteiset, mikä helpottaa erityisesti aamuisin ja iltapäivisin, saapumisten ja lähtemisten tohinassa.

Henkilöstöltä tullut hyvin käytännönläheinen idea oli myös se, että sisäauloissa on lisäkaapit työntekijöiden ulkovaatteita varten. Pukemista ja riisumista riittää, kun pyritään olemaan noin puoli päivää pihalla. Täällä lasten ei tarvitse täysissä tamineissa odottaa aikuista, joka saattaisi joutua käymään pidemmänkin matkan pukuhuoneessa. Kilpeläinen toteaa, että tämä voi kuulostaa pieneltä jutulta, mutta sujuvoittaa arkea huomattavasti.

Yhteistyöhön Hoivatilojen kanssa Mervi Kilpeläinen on tyytyväinen niin suunnittelu- kuin rakentamisvaiheen aikana. Nyt toiminnan ja vuokrasuhteen käynnistyttyä opetellaan hieman uusille tavoille, sillä aiempi päiväkoti oli Oulun kaupungin kiinteistö ja sen myötä kaikki toiminnot hoituivat Oulun Tilapalveluiden kautta.

– Nyt harjoitellaan hieman palastellumman mallin kanssa toimimista, mutta Hoivatilojen kiinteistömanageri on kyllä ottanut ison roolin. Häneen saa aina yhteyden, ja minun työtäni helpottaa, että on yksi ihminen, kenen kanssa asiat hoidetaan.

Ruiskukan päiväkodin johtaja Mervi Kilpeläinen

Kaiken kaikkiaan Hoivatilat on ollut erittäin hyvä kumppani, joka paitsi kuunteli käyttäjien toiveita, myös otti ne aidosti huomioon alusta asti.

Osallistavan suunnittelun toimintamallista Kilpeläinen nostaa esille vielä yhden yksityiskohdan: – Oli mahtavaa, että arkkitehti oli mukana työpajoissa. Kerran hänellä oli pohjapiirustusten lisäksi mukanaan 3D-lasit, joilla lapset pääsivät kurkkimaan kolmeen erilaiseen virtuaalitilaan. Siinä hetkessä uusi päiväkoti lähti todentumaan heille: hei tuollainen siitä tulee, upeeta! Se viritti todella kivan fiiliksen jo suunnitteluvaiheessa.

Ratkaisuja

7

Ruiskukan päiväkodin…

MONITOIMISALISSA jumpataan, kiipeillään ja harjoitetaan muuta kevyttä liikuntaa monipuolisten välineiden kera.

DRAAMAHUONEESSA voi pukea päälleen roolivaatteet, luoda esityksiä ja odottaa esiripun aukeamista näyttämöllä.

ATELJEESSA ideoidaan omia teoksia ja elämyksiä, joita toteutetaan lasten inspiraation mukaan koko ajan saatavilla olevilla askartelutarvikkeilla ja -välineillä.

PIKKUKOTI kutsuu kokkailemaan, siivoamaan ja touhuamaan, ja taipuupa se kaupaksikin.

MEDIAHUONE tarjoaa mahdollisuudet opetella käyttämään medioita monipuolisesti, älytelkkarista kirjoihin.

TERAPIATILOISSA pystytään ottamaan terapioita vastaan ihan omassa rauhassa.

RUOKALA on T:n mallinen viihtyisä sali, jonka ansiosta lasten ryhmätilat on pyhitetty pitkäkestoisille leikeille, kun tilaa ei tarvitse välillä tehdä ruokailuille.

MUSIIKKIHUONE toimii yhtenä ryhmätilana, mutta on välillä muidenkin käytössä. Tilassa on mm. erityinen akustiikka, auditorioportaat – sekä tietysti soittimia!

8

Ratkaisuja

RAKENTEILLA

Hoivatilat toteuttaa Espooseen koulun vuokramallilla // KUVA Hoivatilat

Espoon kristillinen koulu on toiminut väliaikaisissa tiloissa koko historiansa ajan, eli vuodesta 1999 alkaen. Koulua on pidetty milloin seurakunnan kerhohuoneessa, milloin kerrostalon kellarissa.

Opetusta on annettu myös pankkisalissa Haukilahden ostoskeskuksessa, entisessä Säästöpankki-opistossa ja vuodesta 2012 alkaen Karamalmilla toimistorakennuksessa. Oikeista koulutiloista on haaveiltu pitkin matkaa, ja erilaisia vaihtoehtoja kartoitettu vuosittain. Nyt haaveet ovat muuttumassa todeksi.

Kouluhanke käynnistyi alkuvuodesta 2016 selvittelyvaiheella, ja kumppani valittiin syksyllä -19: Hoivatilat toteuttaa koulun ja päiväkodin uudisrakennushankkeen Espoon Matinkylään. Hoivatilat toimii hankkeessa rakennuttajana ja rahoittajana sekä jää kiinteistön vastuulliseksi omistajaksi. Vuokrasopimuksen kesto on 25 vuotta ja sopimuksen arvo on noin 30 miljoonaa euroa.

Uudet, nykyaikaiset ja turvalliset 500 oppilaan ja yli 6 000 neliömetrin koulutilat tukevat oppimista ja monipuolistavat toimintaa entisestään. Laatu ja kestävä kehitys ovat olleet tärkeässä roolissa rakennuksen suunnittelussa. Maalämmön

ja aurinkopaneelien käyttö mahdollistavat uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen.

Koulun taustaorganisaation, eli Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistyksen, hallituksen puheenjohtajan Lea Kiisken mukaan pitkäaikainen vuokrasopimus luotettavan kumppanin kanssa mahdolistaa sen, että yhdistys voi keskittyä ja investoida ydintoimintaansa: laadukkaaseen opetukseen ja jokaisen lapsen kasvuun kohti parasta yksilöllistä potentiaaliansa.

– Uusi koulukampus erikoisluokkineen ja liikuntatiloineen tarjoaa meille ajanmukaisen, turvallisen ja ekologisen ympäristön. Koulutoiminnan ulkopuolella rakennus palvelee monipuolisesti espoolaisten perheiden ja yhteisöjen harrastus- ja kokoontumistarpeita. Halusimme suunnitella monikäyttöisen rakennuksen koko kaupungin parhaaksi, tietämättä vielä, mitä kaikkea sen elinkaaren aikana tuleekaan tapahtumaan, kertoo Kiiski.

Matinkylän urheilupuiston naapuriin, Hauenkalliontien ja Matinkartanontien risteykseen osoitteeseen Matinkartanontie 13. Sijainti on erinomainen ja saavutettavissa helposti julkisilla liikennevälineillä: Matinkylä on useiden linja-autoreittien varrella, ja metroasemalle koululta on matkaa vain 600 metriä. Ekologisen päivittäisen logistiikan mahdollistavat myös lukuisat kevyen liikenteen väylät ympäristössä sekä kaavamääräykseen sisällytetyt pyöräparkit.

Hoivatilat luovuttaa koulun käyttäjille tämän vuoden lopussa, ja toiminta uusissa tiloissa starttaa ensi tammikuussa.

Koska kristillinen koulu palvelee koko kaupunkia, sijainti ja toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeät. Koulu kohoaa

Ratkaisuja

9

KUULUMISIA

Hoivatilat kasvatti kiinteistösalkkuaan valmiilla kiinteistöillä TEKSTI Riikka Säkkinen // KUVAT Hoivatilat

Oulu, Isopurjeentie

Hoivatilat osti joulukuussa 2020 seitsemän hoivakiinteistön portfolion MVH-kiinteistöt Oy:ltä ja 10 hoivakiinteistön portfolion Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta.

Ensin mainitun portfolion kiinteistöt sijaitsevat Kouvolassa, Kuopiosssa, Loimaalla, Nokialla ja Mikkelissä. Hoivapaikkoja niissä on yhteensä 171, ja kauppahinta oli noin 26,5 miljoonaa euroa.

Ilmariselta ostetut kiinteistöt sijaitsevat Jyväskylässä, Kaskisilla, Kotkassa, Nokialla, Oulussa, Seinäjoella, Teuvalla, Vaasassa ja Vantaalla. Kiinteistöissä on yhteensä 542 hoiva- ja asukaspaikkaa ikääntyneille sekä erityisryhmille. Kauppahinta oli noin 82 miljoonaa euroa.

Kauppojen myötä Hoivatilojen kiinteistösalkun arvo Suomessa on yli 700 miljoonaa euroa. Yhtiö on kiinteistöjensä pitkäaikainen omistaja, joka huolehtii niin tiloista kuin niissä toimivien asiakkaiden tarpeista pitkäjänteisesti ja vastuullisesti.

Osana Aedifica-ryhmää strategiaamme kuuluu myös laadukkaiden valmiiden yksiköiden ja portfolioiden ostot. Olen tyytyväinen nyt hankittuun kokonaisuuteen, se täydentää meidän noin 200 kohteen salkkua erinomaisesti. Toivotan ilolla tervetulleeksi uudet vuokralaisasiakkaat!”

Jussi Karjula, toimitusjohtaja, Hoivatilat

Vantaa, Asolantie 10

Ratkaisuja

Seinäjoki, Kutojankatu

ESITTELYSSÄ

PALAT LOKSAHTIVAT PAIKOILLEEN SAVOSSA

Hybriditalossa

yhdistyvät hoiva, kuntoutus ja asuminen Kuntoutus- ja hoivapalveluja tarjoava Vetrea tarvitsi toiminnalleen nykyaikaisemmat tilat Iisalmessa. Vuokra-asuntoyhtiö Petterinkulma ei pystynyt vastaamaan senioriasuntojen kysyntään. Kaupungilla oli tontti tyhjän panttina torin laidalla ja toiveena, että se hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Nyt paraatipaikalla kohoaa uudisrakennus, josta löytyy niin Vetrean tilat kuin kaupungin vuokra-asuntojakin.

TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Petra Tiihonen, Marika Makkonen

HOIVAKOTI & KUNTOUTUSYKSIKKÖ

Vetrea Iisalmi Hoito- paikkoja

40 hoivan huonetta

Kerrosala

3 625 m²

Valmis

9/2020

Ratkaisuja

11

Hankkeessa rakennuttajana oli Hoivatilat, joka vuokraa nyt kerroksia 1–3 Vetrealle. Laajaan palvelutarjontaan kuuluu asumispalveluiden lisäksi mm. ravintola sekä hyvin monipuoliset hyvinvointi- ja liikuntapalvelut; tiloista löytyy niin huippumoderni kuntosali kuin terapia-allaskin. Kiinteistön palveluja voivat hyödyntää kaikki kaupunkilaiset, ja lisäksi Vetrea tarjoaa erilaisia koteihin tuotavia palveluja kuten ateria- ja siivouspalveluja sekä kotisairaanhoitoa.

Laura Airaksinen Vetrealta kertoo, että koska tilojen suunnittelussa avainasemassa oli asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, osallistettiin heidät suunnitteluprosessiin vahvasti. Airaksinen toteaa, että Vetrean toimiala, erityisesti kuntoutus, tulee kehittymään ja muuttumaan voimakkaasti tulevina vuosina.

– Niinpä suunnittelussa haluttiin katsoa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen, ja siksi monimuotoisuus, muunneltavuus ja joustavuus olivat ominaisuuksia, joiden kautta valintoja ja linjauksia yhdessä tehtiin.

Laadukkaat, nykyaikaiset toimitilat ovat yksi Vetrean toiminnan kulmakivistä. Iisalmen uusista tiloista Airaksinen iloitsee myös siksi, että ne sijaitsevat erittäin keskeisellä paikalla. Jo ensimmäisten kuukausien aikana kaupunkilaiset ovatkin ottaneet talotulokkaan innostuneesti vastaan ja käyneet tutustumassa palveluihin.

12

Ratkaisuja

Senioriasunnot viimeistelivät kokonaisuuden Iisalmen kaupungin omistamassa vuokra-asuntoyhtiö Petterinkulmassa oli pitkään pohdittu ratkaisua ikääntyvien vuokraasumiseen. Hoivatilojen ja Vetrean hankekelkkaan Petterinkulma hyppäsi siinä vaiheessa, kun kaupunki kaipasi mahdollisimman isoa rakennusoikeuden hyödyntämistä luovuttamallaan tontilla.

Hoivatilat rakennutti kuntoutuspalvelukiinteistön yläkertaan 17 asuntoa, pääosin yksiöitä ja kaksioita, ja myi ne Petterinkulmalle avaimet käteen -toimituksena. Hyvin varustellut, esteettömät asunnot on suunnattu pelkästään senioreille, monipuoliset palvelut löytyvät asuinkerroksen alapuolelta, ja Petterinkulman toimitusjohtaja Mikko Kauppinen on tilanteeseen erittäin tyytyväinen.

– Kaksi omistajatahoa samassa kiinteistössä toi toki omat mausteensa suunnitteluun, eikä malliakaan voinut muualta ottaa, kun vastaavia hankkeita ei ole juuri aiemmin toteutettu. Rakentaminen eteni kuitenkin hyvässä hengessä ja yhteistyö oli kaikin puolin helppoa.

Sopimusvaiheessa yhteishanketta tarkasteltiin hyvin perusteellisesti ja käytännönläheisesti, rakennuksen yhteisten osien ja laitteiden omistussuhteista kunnossapitoon. Kauppinen toteaa, että molemmat osapuolet onnistuivat prosessissa hyvin, mutta tietysti aika näyttää, kuinka asiat käytännössä menevät.

Tutun ja turvallisen ravistelu kannattaa Hoivatilat on toteuttanut lukuisia kiinteistöhankkeita, joissa kunta on tilaajana ja vuokralaisena. Yli kahdensadan hankkeen toteutushistoriassa on Iisalmen hybriditalo täysin uniikki: se suunniteltiin alusta alkaen kaupungin vuokrataloyhtiön ja yksityisen toimijan yhteiskäyttöön.

Hoivatilojen toimitusjohtajan Jussi Karjulan mukaan hoivan ja palveluasumisen kohteet jaotellaan vielä turhan selkeästi kunnalliseksi tai yksityiseksi toteutukseksi, joko–tai. Karjula pitää Iisalmen hanketta onnistuneena avauksena uusille toimintatavoille.

– Tulevaisuudessa kaivataan yhä enemmän kevyempää palveluasumista ja niin sanottua välimuotoista asumista ennen tehostetun palveluasumisen tarvetta, kertoo Karjula.

Petterinkulman toimitusjohtaja Mikko Kauppinen iloitsee siitä, että hybridihankkeen ansiosta Iisalmi tarjoaa nyt kaupunkilaisille niin laadukasta senioriasumista, etteivät isommatkaan kaupungit välttämättä pysty samaan.

– Meille asuntotuottajana oli senioriasuntojen suhteen pitkään ongelmana se, että kotien lisäksi tarvittiin myös yhteisiä tiloja ja palveluita niiden lähelle. Kahvilanpito tai fysioterapia ei kuitenkaan meiltä suju! Nyt meillä on korkeatasoisten asun-

tojen alakerrassa ravintola ja muitakin palveluita, joita tekee ne toimijat, ketkä sen parhaiten osaavat.

Kauppinen kannustaa muitakin kuntia ravistelemaan totuttuja toimintamalleja ennakkoluulottomasti:

Väestörakenteen muutos tulee olemaan Suomessa niin valtava, että siihen on pakko varautua myös uudenlaisilla ratkaisuilla.

Tällainen usean toimijan hybridihanke osoittautui vallan toimivaksi vaihtoehdoksi.

Mikko Kauppinen Toimitusjohtaja, As Oy Petterinkulma

Ratkaisuja

13

MALMINKARTANON TOIVEIDEN KORTTELI

Visiot kohtasivat oikealla hetkellä

Hoivatilat rakennuttaa parhaillaan Helsinkiin palvelukorttelia, joka on Suomessa poikkeuksellisen monipuolinen: Malminkartanon Toiveiden korttelissa yhteistä arkea tulevat elämään ikäihmiset, lapset, kehitysvammaiset ja koirat.

TEKSTI Riikka Säkkinen // KUVA L Arkkitehdit

Idea hankkeesta syntyi syksyllä 2018.

Kuntoutussäätiön toimitusjohtajan Soile Kuitusen huolena oli säätiön omistuksessa oleva iso, huonokuntoinen toimistokiinteistö Helsingin Malminkartanossa.

Kiinteistö ei enää vastannut säätiön oman toiminnan tarpeisiin, eikä sen korjaaminen ollut mahdollista.

Kuitunen oli tutustunut Hoivatilojen uuteen Toiveiden kortteli -palvelukorttelikonseptiin, jossa kehitetään ympäristön nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava yhteisöllinen kokonaisuus. Kuitunen otti yhteyttä Hoivatiloihin, ja keskustelua jat-

14

Ratkaisuja

kettiin Kuntamarkkinoilla. Kuitunen koki kortteliajattelun sekä konseptin osallisuuden ja yhteisöllisyyden inspiroiviksi ja Malminkartanon kiinteistön alueelle erinomaisesti sopiviksi. Ajatus yhteistyömahdollisuuksista vahvistui.

Myöhemmin samana syksynä Kuntoutussäätiön edustajat kävivät keskusteluja Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Olli Haapion ja varatoimitusjohtaja Riku Patokosken kanssa. Kuntoutussäätiöllä oli halu keskittyä entistä vahvemmin perustehtävänsä toteuttamiseen ja siksi luopua peruskorjaustarpeessa ole-

vasta isosta kiinteistöstä. Se yhdistettynä Hoivatilojen palvelukorttelikonseptiin ja aluekehityksen asiantuntemukseen johtivat kiinteistön luovutukseen huhtikuussa 2020. Sovittiin, että Hoivatilat purkaa haasteeksi muodostuneen kiinteistön ja rakennuttaa tilalle palvelukorttelin kolme- ja nelikerroksisista rakennuksista.

Hankkeen kokonaisala on 7 000 kem2.

– Olemme tehneet alue- ja naapurustotyötä Malminkartanossa, ja mallintaneet tätä myös muille alueille hyödynnettäväksi. Meitä kiinnostavat uudet tavat lisätä ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja

RAKENTEILLA

Hyvää elämää ja yhdessäoloa varten Selvää oli, että näin hyvälle sijainnille sopii erinomaisesti yhteisöllinen, eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten palvelukortteli. Mukaan hankkeeseen lähti myös Norlandia Care Oy, ja sen myötä suunnitelmat tarkentuivat: kortteliin tulee niin tehostetun kuin kevyemmän palveluasumisen ratkaisuja ikäihmisille, varhaiskasvatuspalveluita sekä oma päiväkoti myös koirille. Palvelutarjontaa saatiin täydentämään myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja palveluasuntoja kehitysvammaisille.

Kokonaisuus kattaa 66 tehostetun palveluasumisen paikkaa senioreille, 42 kevyemmän palveluntarpeen asuntoa, 50-paikkaisen päiväkodin, koirapäiväkodin ja 28 palveluasuntoa kehitysvammaisille. Lisäksi kortteliin tulee yhteistiloja kaikkien asukkaiden käyttöön, mikä paitsi tuo sosiaalisia hyötyjä, edustaa ekologisuutta parhaimmillaan.

Edellä mainittujen kumppaneiden lisäksi myös Helsingin kaupunki on ollut alusta asti aktiivisesti hankkeen kehityksessä osaltaan mukana.

Malminkartanoon haluttiin monipuolinen, koko aluetta tukeva yhteisöllinen palvelukortteli.

osallisuutta naapurustoissa, osana sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja, Kuntoutussäätiön Kuitunen kertoo.

Jälkikäteen voidaankin todeta, että Hoivatilojen ja Kuntoutussäätiön visiot kohtasivat ja mahdollistivat uuden kokonaisuuden toteuttamisen. Kuitunen näkee paljon toiminnallista yhteistyön potentiaalia, jota rakennuksen valmistuttua päästään käytännössä selvittämään. Kuitunen painottaa myös työpaikkojen merkitystä alueen elinvoiman kannalta. Tätä myös Helsingin kaupunki korosti hankkeen valmistelun yhteydessä.

Palvelukiinteistöjen suojaisalle sisäpihalle muodostuu yhteisöllinen piha-alue, jossa leikkipiha, hoivan piha, kehitysvammaisten piha ja yhteispiha aistipuutarhoineen luovat virikkeellisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Tämä oma ”pikku paratiisi” sopiikin erinomaisesti Malminkartanon kaupunginosan urbaaniin, mutta vehreään ympäristöön, jonka arvot on huomioitu kohteen rakennusten arkkitehtisuunnittelussa.

Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa L Arkkitehtien Mari Ille.

– Meille tämä on ollut mielenkiintoinen, innostava suunnittelukohde. On ollut haastavaa, mutta ehdottomasti palkitsevaa pohtia ja tarjota suunnitteluratkaisuja näin monen eri käyttäjäryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaiseen kokemukseen, kuvailee Ille työsarkaansa.

Ille lisää, että tavoitteena oli ennen kaikkea lämmin ja kotoisa kokonaisuus, jonka rakennukset on suunniteltu hyvää elämää ja yhdessäoloa varten, kestävästi ja laadukkaasti.

Palvelukorttelin rakentaminen käynnistyi vanhan kiinteistön purkutöillä loppuvuodesta 2020. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Rakennusliike Temotek Oy, ja Malminkartanon Toiveiden kortteli valmistuu syksyllä 2022.

Olen iloinen siitä, miten hyvässä hengessä Helsingin kaupunki on ollut hankkeen suhteen ja miten toimivaa yhteistyö on ollut myös operaattoreiden kanssa.

Olli Haapio Hankekehityspäällikkö, Hoivatilat

Ratkaisuja

15

Vuokramallilla

vihdoin uudet, omanlaiset tilat!

Tasaisesti oppilasmääräänsä kasvattava Keski-Uudenmaan kristillinen koulu on toiminut Järvenpään kaupungilta vuokratuissa rakennuksissa. Toisessa rakennuksessa ilmeni sisäilmaongelmia, ja korvaavat tilat oli saatava nopeasti, ilman isoja investointeja. Ratkaisuksi valittiin vuokramalli ja toteuttajaksi Hoivatilat.

TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Sami Tirkkonen

16

Ratkaisuja

ESITTELYSSÄ

Vuodesta 2009 alkaen Keski-Uudenmaan kristillinen koulu ja päiväkoti on toiminut Järvenpäässä tiloissa, jotka rakennettiin noin sata vuotta sitten maatalousnormaalikoulua varten. Koulu sijaitsee peltomaisemasta kohoavalla mäellä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa maisemassa.

– Ympäristö täällä on aivan ihana, mutta olimme jo pitkään haaveilleet tiloista, jotka vastaisivat tarpeisiimme paremmin.

Kaipasimme lisää tilaa ja luokkia taide- ja taitoaineille, kertoo koulun vt. rehtori Hanna-Leena Forsman.

Haaveet alkoivat muuttua todeksi vauhdilla pari–kolme vuotta sitten, kun toisessa rakennuksessa havaittiin sisäilmaongelmia. Forsman kertoo, että koulun taustayhdistyksellä oli vuosi aikaa järjestää uudet tilat opetukselle ja varhaiskasvatukselle.

Parhaaksi, ja suurella todennäköisyydellä ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi osoittautui uuden koulukiinteistön hankinta vuokramallilla.

Kaltaisemme toimijan ei kannata investoida omien tilojen rakentamiseen.

Vuokramalli toimii hyvin, kun on jatkuva rahoitus oppilasmäärän mukaisesti.

Hanna-Leena Forsman Keski-Uudenmaan kristillisen koulun vt. rehtori

– Halusimme sopimukseen kuitenkin lunastusmahdollisuuden 25 vuoden vuokra-ajan jälkeen, ja senkin vuoksi olimme vahvasti mukana projektin kaikissa vaiheissa, Forsman summaa.

Koulun taustayhdistys otti jo alkumetreillä oman konsultin, joka auttoi etenemään hankkeen kanssa viisaasti ja nopeasti.

Pian oli hankesuunnitelma hiottu, kilpailutus pystyssä, tarjoukset saatu, hankintapäätös tehty ja rakentaminen ripeässä vauhdissa.

Erityisen tarkkaa tilasuunnittelua Kilpailutuksessa Hoivatilojen ja arkkitehtitoimisto Avarion suunnitelmaan ihastuttiin ensisilmäyksellä. Forsmanin mukaan koulu näytti ulkoapäin todella sopivalta alueelle, ja kaikki heille tärkeät asiat – hieman omaperäisetkin toiveet – oli huomioitu.

Ratkaisuja

17

Koska toiminta jatkuu myös vanhassa, terveessä rakennuksessa, tuli koululla ensin miettiä, mitkä toiminnot eri rakennuksiin tulee.

Selvää oli, että uudisrakennukseen sijoitetaan aiemmin tyystin puuttuneet taide- ja taitoaineluokat sekä päiväkodin ja eskarin tilat. Seurakseen ne saivat neljä tavanomaista luokkatilaa

Arkkitehti SAFA Anne Jaakola-Wondafrash

18

Ratkaisuja

sekä opinaukioksi nimetyn avaran aulatilan, joka mahdollistaa monipuoliset tilaisuudet ja palvelee iltaisin myös koulun ulkopuolisia käyttäjiä.

Tilojen sijoittuminen ja yhdisteltävyys mahdollistavat monipuolisen käytön. Tärkeä lähtökohta kuitenkin oli, että kouluyhteisö saa tilat, jossa kaikille oppilasryhmille on oma perinteinen luokkansa – kuin turvapaikka, josta käsin toimia. Sama pätee myös päiväkodin tiloihin: molemmille ryhmille on omat ryhmäja pienryhmätilansa, mutta lepo- ja leikkihuoneet ovat yhdistettävissä isoksi, lähes 80 m² kokonaisuudeksi.

Rakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Anne JaakolaWondafrash oli mukana hankkeessa aivan alusta alkaen. Hän kertoo lähtökohtien olleen monella tapaa mielenkiintoiset: – Rakennus on laajentuma toiselle koulurakennukselle, rakennusoikeutta oli käytettävissä melko vähän ja tontti on aika pieni, joten jokaisen neliön hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla piti miettiä todella tarkkaan.

Suunnittelua ohjasi myös se, että asemakaavassa ja rakennustapaohjeessa on annettu paljon tavoitteita ja suuntaviivoja siihen, minkä tyyppistä ympäristöä alueelle rakennetaan.

Kun rakennusta esiteltiin rakennusvalvonnassa ja kaavoittajalle, oli se kaikkien mielestä kulttuurihistorialliseen maisemaan erinomaisesti sopiva.

Mennään eikä meinata Koulu tehtiin tilaelementtitoteutuksena, jonka sanelema jako noin neljän metrin ”suikaleisiin” huomioitiin suunnittelussa: tilojen muodot on mietitty niin, että ne ovat järkevästi toteutettavissa tilaelementeillä. Ajallista säästöä tuonut tilaelementtirakentaminen osoittautui luontevaksi ja hyväksi ratkaisuksi, vaikka kerrosten keskenään erityyppiset tilat toivat suunnittelupöydälle lisähaastetta.

Tiukka aikataulu vaikutti hankkeessa muuhunkin kuin rakennustapaan. Jaakola-Wondafrash kertookin, että prosessin jokaiselle vaiheelle oli varattu tavanomaista vähemmän aikaa.

Niinpä yhteistyöltä rakennuttajan, urakoitsijoiden, käyttäjien ja tilaajan kesken vaadittiin aivan erityistä sujuvuutta. Jaakola-Wondafrash toteaakin, että hieman heikoimmilla lenkeillä ei aikataulussa olisi pysytty.

Myös Hanna-Leena Forsman toteaa kaikkien osapuolten ymmärtäneen, että nyt mennään eikä meinata. Hoivatiloilta projektia johdettiin Forsmanin mukaan jämptisti ja hyvällä vuorovaikutuksella. Aikataulu piti, ja syyslukukausi aloitettiin rinta rinnan 1920- ja 2020-lukujen koulukiinteistöissä. Ensimmäisen koulupäivän Forsman päätti viettää kokonaan uudella puolella:

– Esittelin tiloja ja seurasin reaktioita. Oppilaiden ihastuneet kommentit olisivat voineet olla myös minun suustani: mahtavat tilat ja juuri meitä varten suunniteltu – onko tämä tottakaan, että meillä on näin hieno koulu.

Jyrkkä harjakatto antaa rakennukselle omaleimaisen ulkonäön.

Aukotus on moderni, yksityiskohdat hillittyjä ja väritys ovat perinteinen. Rakennus on verhottu punamullan sävyyn maalatulla pystylaudalla, tehostevärejä tai -kenttiä ei ole. Ulkoarkkitehtuuriltaan koulu on alueen miljööseen ja historiaan hyvin sopeutuva.

Ratkaisuja

19

Hankemanagerin näkökulma projektiin Hankemanagerina Järvenpäässä toimi Hoivatilojen palvelupäällikkö Petri Kauppinen. Hän kertoo, että Hoivatiloilla niin koulu- kuin päiväkotihankkeet perustuvat tiukkaan kytkökseen paikalliseen palveluverkkoon. Järvenpäässä Hoivatilojen asiakas on yksityinen toimija, mutta hanke oli mainittu kaupungin palveluverkkosuunnitelmassa. Ja kun tilaajaorganisaatio on yhdistys, iloitsee Kauppinen aivan erityisesti: – Yksityinen toteuttaja vaikuttaa myös siten, että taustayhdistyksessä on henkilöjäseniä, jotka ottavat ja kantavat suuren vastuun tällaisessa hankinnassa.

On hienoa, että me voimme olla pienentämässä ja jakamassa tällaista yksityisten ihmisten ottamaa isoa vastuuta.

Kauppinen lisää, että Hoivatilat haluaa olla kannatusyhdistykselle sellainen kumppani, joka kaikilla omilla toimenpiteillään pyrkii varmistamaan sen, että asiat sujuvat sovitusti ja mahdollisimman vaivattomasti myös asiakasyhteisön kannalta. Näin toteutetaan palveluita ja kiinteistöjä laadukkaasti, pitkäjänteisesti ja kehittäen.

– Yhtä vastuullisesti toimitaan toki kuntien ja päiväkotiyrittäjien kanssa. Hankkeissa, jotka liittyvät suomalaisen yhteiskunnan peruspalveluihin, on hyvien kumppaneiden kanssa verkostoituminen avainasemassa.

20

Ratkaisuja

MAAILMALTA

Hoivatilat AB:n kuulumisia Viime vuosi oli meille menestyksekäs. Kaksi kehitysvammaisille tarkoitettua hoivakotia valmistui keväällä kahden viikon sisällä.

Muutamaa kuukautta myöhemmin meillä oli ilo saada ensimmäinen Hoivatilojen päiväkoti Ruotsissa valmiiksi Eskilstunan alueella, yhteistyössä varhaiskasvatusoperaattori British Minin kanssa.

Vuosi huipentui, kun meille ilmoitettiin tonttikilpailun voitosta Tukholman kasvavassa Huddingen esikaupungissa.

Tämä voitto on poikkeuksellisen tärkeä tulevaisuuden kannalta, ja siitä tulee erinomainen referenssi Hoivatilojen Ruotsin toiminnalle. Huddingen esikouluprojektista esimakua antaa sen idyllinen nimi: Sommarvillan eli kesähuvila.

Joulukuussa 2020 osallistuimme Business Arena Tukholma -tapahtumaan.

Kävimme verkkotapahtumassa useita hyviä keskusteluja potentiaalisten asiakkaiden, kuntien päättäjien sekä operaattoreiden kanssa. Osallistuin myös kahteen paneelikeskusteluun.

Vuoteen 2021 kuuluu useita mielenkiintoisia kehityshankkeita.

Päiväkotiprojektit ovat käynnissä Tukholman lähettyvillä Upplands Väsbyssä ja Norrtäljessä sekä Älmhultissa, joka tunnetaan parhaiten siellä sijaitsevasta Ikean pääkonttorista. Tierpin kuntaan Keski-Ruotsissa rakennamme erityistä hoivakohdetta vammaisille. Lisäksi suunnitteilla on monia muita mielenkiintoisia hankkeita!

Sen lisäksi, että teemme työtä Hoivatilojen tunnettuuden eteen uusien hienojen projektien kautta, olemme myös rakentaneet hyvän tiimin Hoivatiloille Ruotsiin.

Meillä työskentelevät business controller Caroline Köhler, projektipäällikkö Tobias Jarmteg sekä liiketoiminnan kehittäjä Paul Lindquist. Olemme valmita kasvattamaan Hoivatiloja Ruotsissa, ja etsimme uusia upeita kollegoja liittymään tänä vuonna tiimiimme!

Maria Frid Toimitusjohtaja, Hoivatilat AB

Ratkaisuja

21

Pitkän tähtäimen ajattelu on hankekehittäjälle parasta

22

Ratkaisuja

RAKENTEILLA

Hoivatilat tuo Lohjan Asuntomessuille yhteisöllisen palvelukiinteistön, jossa tulee toimimaan päiväkoti, hoivakoti ja ravintola. Toiveiden kortteli -konseptin mukainen kiinteistö kohoaa Kumppanuuskortteliin, jossa sijaitsevat myös asumisoikeus- sekä vuokrakerrostalot. Vehreä piha kutsuu viihtymään ja touhuamaan.

TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Hoivatilat, Erica Nyholm

Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Olli Haapio iloitsee siitä, että Hoivatilat on ollut mukana alueen kehittämisessä jo aivan alkumetreiltä.

– Päädyimme Kumppanuuskorttelin veturin rooliin kerrostalopuolen kilpailutuksen kautta. Luonnoksestamme pidettiin ja sen pohjalta lähdettiin yhdessä kehittämään aluetta kaavavaiheeseen.

Kumppaneiksi lähtivät Lova ja TA, ja voin luvata, että rakenteilla on poikkeuksellisen hieno kohde, sanoo Haapio.

Vuonna 2017 käynnistynyt hanke oli ensimmäisiä, jossa Hoivatilat on ollut jo kaavavaiheessa mukana. Sittemmin malli on muodostunut Hoivatilojen tavaksi toimia: vastaavia kehityshankkeita on useita meneillään ja suunnitteilla.

Haapion mukaan filosofia hankkeissa on muodostaa alueen sydän – palvelukeskus, jonka ympärille on hyvä rakentaa niin asuntoja kuin muitakin palveluja.

Pyörää ei ole keksitty uudestaan, mutta Hoivatilojen intressi hankekehittäjänä on poikkeuksellisen iso, sillä yhtiö jää rakennuttamiensa kiinteistöjen pitkäaikaiseksi omistajaksi.

TOIVEIDEN KORTTELI

Sahapiha 2 Lohjan Asuntomessut 2021 Palvelut

Päiväkoti (Pilke)

Hoivakoti ja ravintola (Attendo)

Kerrosala Valmis

2 673 m² 2021

– Näkökulmamme on syvällisempi ja monipuolisempi kuin myytäväksi rakennettavan paketin suunnittelu. Mietimme aina myös sitä, millainen alue tulee olemaan tulevaisuudessa. Usein olemme uuden alueen ensimmäisiä toimijoita, ja kannamme tietoista riskiä siitä, lähteekö alue kehittymään. Se nostaa omia panoksia ja vaikuttaa positiivisesti koko hankkeen laatuun, Haapio vertaa.

Niin kuntien, asukkaiden, työntekijöiden kuin muidenkin sidosryhmien tarpeisiin ja haaveisiin vastaaminen on Toiveiden kortteli -konseptin kärkiajatus: lähdetään yhdessä muokkaamaan kokonaista aluetta poikkeuksellisen tiiviillä yhteistyöllä, useat näkökulmat huomioiden ja katseet pitkälle eteenpäin suunnattuina.

Kumppanuuskorttelin voittoisan suunnitelman nimi oli Kohtaamisia. Kaavasuunnittelussa otettiin huomioon muun muassa ihmisten kulkureitit – niistä haluttiin tehdä luontevat kohtaamiset mahdollistavia. Koko korttelialueen läpi kulkee kevyen liikenteen väylä, viereen rakentuu vehreä Kaarnapuisto ja Hoivatilojen kiinteistössä sijaitsevan ravintolan etualalle levittäytyy aukio monipuolisille aktiviteeteille.

Messuista lisämaustetta hankkeeseen Kun kohdetta rakennutetaan Asuntomessuille, tuo se hankkeeseen omat vivahteensa. Esimerkiksi aikataulu on yleensä poikkeuksellisen tiukkaan raamitettu.

Se edellyttää erinomaista projektijohtoa ja hyviä kumppaneita rakentamisessa. Haapio pohtii, että tilanne on hieman paradoksaalinen: messutapahtuma tulee huomioida suunnittelussa, mutta kiinteistöjen varsinainen, kymmeniä vuosia kestävä käyttö, alkaa vasta sen jälkeen.

Ratkaisuja

23

Näissä hankkeissa täytyy olla erikoisia toteutuksia ja innovaatioita, jotka houkuttelevat messuille, mutta kestävät hyvin aikaa.

– Eli yksi kuukausi ohjaa aika voimakkaasti kiinteistön loppuelämää. Se on meille hankekehittäjänä paitsi haaste, myös erittäin inspiroiva lähtökohta, summaa Haapio.

Hoivatilat lähteekin Asuntomessuille vain, jos on jokin uusi tarina kerrottavana. Lohjalla se on kumppanuusajattelu: muun muassa viereisten kiinteistöyhtiöiden kanssa integroituminen ja viihtyisä yhteispiha.

Pihasuunnittelun kärkenä kestävä ympäristörakentaminen Lohjan messukohteen erikoisuus on kylämäinen yhteispiha. Eri kiinteistöjen tontteja ei ole palvelukiinteistön alueita lukuun ottamatta aidattu tai muuten rajattu, vaan talot sulkevat suojiinsa vehreän ja viihtyisän, aidosti yhteisen pihapiirin.

Poikkeuksellisen pihan suunnittelu oli kestävän ympäristörakentamisen pilottikohde, ja sen toteutti Nomaji maisemaarkkitehdit.

– Meidän arvoissa on tosi vahvasti luonnon ja elinympäristömme kunnioittaminen. Se koskee niin ihmistä kuin muitakin lajeja ja tulevia sukupolvia.

Niinpä oli ilo päästä toteuttamaan tätä hanketta Hoivatilojen ja muiden kumppaneiden kanssa, kertoo Nomajin Varpu Mikola.

Pihan suunnittelussa ja rakentamisessa sovelletaan kestävän ympäristörakentamisen toimintamallia: pihan ratkaisuilla tavoitellaan kestävän kehityksen mukaisia, resursseja tuleville sukupolville säästäviä ratkaisuja.

– Tarkoituksena on vaalia luonnon prosesseja, kuten veden kiertokulkua, elävää maaperää ja kasvillisuusalueiden monimuotoisuutta, täsmentää Mikola.

Kortteli ja sen lähiympäristö on suunniteltu niin, että siellä on turvallista liik-

24

Ratkaisuja

Nomaji maisema-arkkitehtien Varpu Mikola vastasi Kumppanuuskorttelin pihasuunnittelusta.

kua, ja esteetön ympäristö mahdollistaa tasapuolisen saavutettavuuden kaikille.

Suunnittelu lähti täysin puhtaalta pöydältä, sillä entinen saha-alue oli siivottu täysin tyhjäksi ja tasaiseksi. Piha kuitenkin henkii sahalaitoshistoriaa: puumateriaalien runsaaseen ja monimuotoiseen käyttöön on satsattu.

Pihalle ei tule lainkaan viikoittain leikattavaa nurmikkoa, vaan niittymäisempää, luonnollisempaa nurmea, mikä edistää lajien monimuotoisuutta. Pihasta pyritään tekemään mahdollisimman vehreä. Mikola kertoo, että runsaalla kasvillisuudella on iso merkitys miellyttävän pienilmaston aikaansaamisessa. Hyvä pienilmasto muutenkin viihtyisässä ympäristössä houkuttelee viettämään aikaa ulkona, touhuamaan ja tapaamaan naapureita.

Omenapuita, marjapensaita, luonnonkasveja, alueella menestyviä puutarhakasveja – monimuotoisen kasvillisuuden joukkoon lukeutuu paljon syötäviäkin kasveja. Asukkaiden käyttöön tulee viljelylaatikoita, joihin he pääsevät tietysti itse valitsemaan kasvit. Pihan kasvillisuuden sekä viljelylaatikoiden avulla myös päiväkodin lapsille voidaan opettaa ekologisuutta ja luonnon kiertokulkua.

Sadepäivä = paras päivä ulkoleikeille Myös päiväkodin omaan pihaan tulee paljon luonnon omia materiaaleja, kuten käsittelemätöntä puuta ja kunttaa.

– Tehtaissa valmistettujen leikkivälineiden lisäksi tällä pihalla kiipeillään

puun runkojen päällä. Synteettisiä pintamateriaaleja pihassa on vähemmän, ja luonnollisia, kuten hiekkaa ja soraa, taas enemmän. Pihan materiaalit ja kasvillisuus tukevat lasten mikrobitasapainoa parantaen vastustuskykyä, Mikola sanoo.

Yhteispihan erikoisuuksiin lukeutuu kaikkien käytössä oleva pihakaivo, johon johdetaan sadevettä viljelysten kasteluvedeksi. Vesi elävöittää myös hoivakodin pihaa: katolta johdetut vedet pulpahtavat pihalle ja jatkavat solisten matkaansa aidan alitse päiväkodin vesileikkipaikalle.

Lisäksi pihan painanteet ja pinnanmuotoilu on pyritty tekemään siten, että kasvit voivat hyödyntää sadevesiä, eikä niitä tarvitse erikseen kastella.

– Se, että kyseessä oli kestävän ympäristörakentamisen pilottikohde, mahdollisti monia osapuolille uusia – eikä välttämättä kaikkein edullisimpia – ratkaisuja.

Esimerkiksi pihakaivo ja vesileikkipaikka mietityttivät aluksi tekniseltä toteutukseltaan, mutta niitä lähdettiin kuitenkin toteuttamaan.

Pihalle pyrittiin valitsemaan kestävällä tavalla tuotettuja, paikallisia tai kierrätettyjä materiaaleja. Niinpä toteutuksessa hyödynnettiin muun muassa työmaalta löytyneitä suuria kiviä.

Mikola iloitsee asenneilmapiirin muutoksesta rakentamisen kanssa työskentelevillä tahoilla: yhä useammin valitaan luonnonmukaiset, kestävän ympäristörakentamisen mukaiset ratkaisut. Positiiviseen kehitykseen ei Mikolan mukaan kuitenkaan tule tuudittautua, vaan tavoitteiden on oltava korkealla, ja rakentamisessa on pyrittävä edelleen kestävämpiin ja luontoystävällisempiin ratkaisuihin.

Kestävän ympäristörakentamisen rinnalla tärkeänä teemana suunnittelussa kulki yhteisöllisyys. Oleskelupaikat, kulkureitit ja toiminnot on kaikki suunniteltu mahdollistamaan naapuruston luonnolliset kohtaamiset pihapiirissä. Kun piha on valmis, tarjoaa se leppoisaa tekemistä ja seurattavaa varmasti jokaiselle. Korttelista löytyy myös ravintola sekä yhteiseen käyttöön suunniteltuja tiloja muistakin rakennuksista. Taloyhtiöiden palveluita, kuten saunaa, pesulaa ja kerhotilaa tullaan käyttämään ristiin.

VIERASKYNÄ

Kohtaamiset

ovat asiakaskokemuksen sydän TEKSTI Susanna Paloheimo // KUVA Nina Kaverinen

Tervetuloa, hyvä lukija. Kiva, että päätit piipahtaa seuraani. Oletkohan sinäkin etätöissä? Odotat ehkä aikaa, jolloin pääset taas kohtaamaan työkavereita kasvokkain. Vaihtamaan kuulumiset siinä toimiston kahviautomaatin vieressä ja toivottamaan kaverille tsemppiä päivän askareisiin. Sekin aika tulee taas – mutta sillä välin on mukava kohdata sinut näin lehden sivujen välityksellä.

Asiakaskokemuksen parantaminen on intohimoni. Mietin päivät pääksytysten, miten voisin paremmin palvella, olla avuksi ja sujuvoittaa asiakkaidemme arkea. Muistutan itseäni ja työkavereitani toistuvasti, miksi asioiden tarkastelu asiakkaan, eikä meidän näkökulmaltamme, on kaiken viisauden alku. Ei ole olennaista, ketkä kaikki attendolaiset kohtaavat asiakkaan, vaan keitä ihmisiä asiakas kohtaa – ja miten voimme näitä kohtaamisia hänen kannaltaan toteuttaa paremmin.

Sama asia, ja silti näkökulma on eri.

Hoivatilat, Attendo ja Pilke päiväkodit toteuttavat yhteisöllisen palvelukiinteistön Lohjan Asuntomessuille 2021. Sen sydämessä ovat kohtaamiset ihmisten kesken. Koko kortteli on suunniteltu siten, että kohtaamiset eri sukupolvien kesken ovat mahdollisimman helppoja.

Tekijät haluavat lisätä iloa niin lasten, ikäihmisten kuin läheistenkin elämään.

Kaiken kruunaa luonto: rantaan kulkeminen on tehty turvalliseksi, sillä sinne johtaa useita autottomia reittejä.

Uuden, Lohjalle rakennettavan hoivakiinteistön suunnittelussa on ajateltu asiakaskokemuksen kannalta sitä olennaisinta: miten ihmisten välisille kohtaamisille luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset. Tiedän, että minun työkaverieni on hyvä työskennellä uusissa tiloissa, joissa he hoivaavat asukkaita. Olen siitä erityisen iloinen. Melko itsestään selvää nimittäin on, että kun töissä on hyvä olla, asiakkaiden palveleminen sujuu paremmin.

Kaikilla aloilla. Meillä Attendolla uskotaan siihen, että hyvä henkilöstökokemus johtaa hyvään asiakaskokemukseen. Näitä tulee siis parantaa rinta rinnan, kohtaaminen kerrallaan.

Asiakaskokemuksen parantaminen ei ole projekti, joka päättyy, kun uuden kiinteistön piha on saatu kivettyä ja istutukset viimeisteltyä tai kun uusi mobiilisovellus on lanseerattu ja palauteprosessi selkeytetty. Se on tapa suhtautua kaikkeen, mitä organisaatio tekee.

Asiakkaan näkökulmalta ihan kaikki, mitä organisaatio tekee, on yhtä kuin asiakaskokemus.

Kyseessä ei siis ole vain asiakaspalvelu, vaan asiakkaan kokemus, kun hän kohtaa sinut, kollegasi, yrityksenne verkkosivut tai toimitilat. Tiedätkö, miltä nämä kohtaamiset hänestä tuntuvat?

Kiitos, että viihdyit kanssani. Toivon, että onnistuin herättämään ajatuksia asiakaskokemuksen parantamisesta.

Haluan jättää sinulle vielä yhden ajatuksen, ennen kuin tällä erää erkanemme: palveleminen on parasta. Sillä mikä olisi hienompaa ja arvokkaampaa, kuin onnistua tuottamaan toiselle ihmiselle iloa ja helpottaa hänen elämäänsä. Miten sinä voisit tehdä sen tänään?

Susanna Paloheimo asiakaskokemus- ja viestintäjohtaja, Attendo @spaloheimo

Ratkaisuja

25

Hoivatilalainen esittäytyy

Markkinointipäällikkö Juho Malmi TEKSTI Juho Malmi // KUVA Sami Tirkkonen

Kuka on Juho Malmi?

Olen Oulusta kotoisin oleva 43-vuotias kansainvälisen markkinoinnin ammattilainen. Aloitin Hoivatiloilla vuonna 2019, ja sitä ennen työskentelin vajaat kaksikymmentä vuotta mm. viestintä-, auto- ja lääketieteen teknologioiden parissa kansainvälisessä markkinassa.

Asun ihanan puolisoni ja lastemme kanssa Oulussa. Lasten ja heidän harrastustensa kanssa luonnollisesti kuluu mukavasti vapaa-aikaa. Tykkään myös liikkua ja olla aktiivinen: omia harrastuksiani ovat mm. jääkiekko, luisteluhiihto, lumilautailu, maastopyöräily ja erityisesti puolisoni mukana seikkailu – josta jää aina paljon kerrottavaa. Viihdyn myös kannustamassa poikiani peleissään, Kärpät U20 -jääkiekkojoukkueessa ja OLS U18 -salibandyjoukkueessa.

Millainen on työnkuvasi Hoivatiloilla?

Vajaan kahden vuoden aikana olen päässyt mukaan monenlaisiin pieniin ja isoihin projekteihin. Teen aktiivisesti töitä Hoivatilojen asiakkuus- ja rakennuttajatiimin kanssa, sekä tietysti asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa erilaisten, toinen toistaan mielenkiintoisempien ja haastavampien markkinointi- ja viestintäprojektien parissa. Ideoimme jatkuvasti yhdessä uusia tapoja näkyä eri kohderyhmissä markkinoilla.

Markkinointipäällikkönä vastaan mm. Hoivatilojen digikanavista sisältöineen, upeiden kiinteistöjemme esittelyvideoista sekä perinteisemmistä markkinointiviestinnän materiaaleista.

Erityisesti vuoden 2020 aikana saimme ideoida ja soveltaa, mikä osaltaan teki vuodesta erittäin mielenkiintoisen.

Pääsimme kokeilemaan mm. live-lähetyksen tekemistä Tuusulan Toiveiden Korttelista Kuntamarkkinoiden osallistujille.

Oli myös erittäin hienoa päästä tekemään Nelosen kanssa Huvila ja Huussi -ohjelmaa Tuusulan Asuntomessuilta.

Suomen markkinointitöiden lisäksi olen kehittämässä Hoivatilojen markkinointia ja viestintää Ruotsissa sikäläisten kollegoideni kanssa. Työnkuvaani kuuluu myös aika paljon erilaisia satunnaisia tehtäviä, jotka tuovat kivasti vaihtelua viikkoihin.

Olenpa mm. päässyt englannin kielen tulkiksi työmaakierroksella. Työpisteeni sijaitsee Oulussa, mutta töitä teen mistä tahansa, missä verkko toimii!

Markkinointi-ihmisenä toivonkin, että asiakkaamme, sekä nykyiset että tulevat, ottavat minuun rohkeasti yhteyttä, niin ideoidaan yhdessä projekteihin liittyen lisää!

Mikä Hoivatiloilla on parasta?

Hoivatiloilla parasta on mielenkiintoiset työtehtävät, joissa saa haastaa itseään ja ideoitaan. Meillä on osaava henkilöstö, jonka kanssa on helppo tehdä töitä ja tulosta syntyy. Tykkään, kun hullujakin ideoita voi heitellä ilmaan, ja niistä saadaan kehitettyä yhdessä hyviä, toimivia konsepteja. Tässä on pakko nostaa esille myös Hoivatilojen sporttihaaste. On todella hienoa, että työnantaja kannustaa aidosti pitämään itsestään huolta liikkumalla!

26

Ratkaisuja

Uusia hoivatilalaisia

Hoivatilalainen esittäytyy

Paul Lindquist

Espoo Joonas Illikainen

SENIOR BUSINESS DEVELOPER, HOIVATILAT AB TEKSTI Juho Malmi // KUVA Paul Lindquistin kotialbumi

• • • •

Syntynyt ja asuu Tukholmassa Naimisissa, lapset aikuisia Liiketalouden ja taloustieteen kandidaatti, Uppsalan yliopisto Hoivatilat AB:lla vuodesta 2020

Työurani alkoi tietotekniikan parista. Ensimmäinen työpaikkani oli IBM:llä myynnissä, vietin siellä viisi vuotta. Sitten minut rekrytoitiin Ericssonille, jossa työskentelin pääasiassa globaalin tuotehallinnan ja linjahallinnan parissa. Vuonna 2003 urani suunta muuttui, kun minut valittiin Lidingön pormestariksi. Toimin menestyksekkäästi pormestarina 12 vuotta ennen siirtymistäni kiinteistö- ja sijoitusasioista vastaavaksi lääninvaltuutetuksi Tukholman alueneuvostoon.

Hoivatilat AB:ssa aloitin Senior Business Developerina elokuussa 2020. Työni tähtää liiketoiminnan kasvattamiseen Ruotsissa.

Monipuoliseen työnkuvaan kuuluu mm. sijoitusmahdollisuuksien löytäminen, portfolioomme sopivien kiinteistöjen ostaminen, sopimukset operaattoreiden kanssa sekä kuntayhteistyö hankkeiden onnistumisen varmistamiseksi. Lisäksi yritän pysyä ajan tasalla kuntien suunnitelmista tutkimalla niiden kehityssuunnitelmia ja tulevaisuuden tarpeita uusien yhteisökiinteistöjen näkökulmasta.

Työpäiväni koostuvat enimmäkseen puheluista ja tapaamisista kuntien, operaattoreiden ja maanomistajien kanssa. Toistaiseksi tapaamiset toteutetaan luonnollisesti pääasiassa verkossa, ja olen kyllä huomannut kaipaavani tapaamisia kasvotusten. On etuoikeus työskennellä mahtavien, ammattitaitoisten kollegoiden kanssa. Työilmapiirimme on erinomainen, joten on aina ilo lähteä työpaikalle – jonne muuten myös koirani on tervetullut!

Hoivatilat herätti kiinnostukseni työpaikkani siksi, että se on nopeasti kasvava, yrittäjähenkinen organisaatio, jolla on vahva liiketoimintamalli ja omistajat. Kiinteistökehitykseen ja pitkäaikaiseen omistajuuteen keskittyminen yhdistettynä ylimmän johdon ilmaisemiin arvoihin tuntui yksinkertaisesti täydelliseltä osumalta omaan ajatusmaailmaani.

Joonas Illikainen on nimetty asiakkuuspäälliköksi marraskuussa 2020. Joonaksen vastuulla on myynnin ja asiakaslähtöisten hankkeiden kehittäminen. Joonaksella on vahva kokemus myynnistä ja asiakassuhteiden luomisesta. Hoivatiloille hän siirtyi Renoa Group Oy:stä.

Espoo Antti Heiskanen

DI, KTM Antti Heiskanen on nimitetty hankekehityspäälliköksi marraskuussa 2020. Antin vastuulla on uusien asiakaslähtöisten hankkeiden kehittäminen. Antilla on monipuolista kokemusta erilaisista rakennusalan kehitykseen ja projektinjohtoon liittyvistä tehtävistä. Hoivatiloille hän siirtyi Skanska Talonrakennus Oy:stä.

Ratkaisuja

27

Kohti energiatehokkaampaa kiinteistöjen ylläpitoa

VASTUULLISESTI JA ÄLYKKÄÄSTI Hoivatilojen ylläpitopalvelun kulmakivet ovat käytössä kaikissa kiinteistöissämme – niiden koko elinkaaren ajan.

Lisäksi kaikista rakennushankkeistamme lasketaan rakennuksen hiilijalan- ja kädenjälki, jotta voimme kehittää liiketoimintamme ympäristövaikutusten minimoimista edelleen.

KESKITETTY TALOTEKNIIKAN ETÄVALVONTA sekä tarkastukset ja säädöt

LAADUKAS MANAGEROINTIPALVELU viimeisimmillä digitaalisilla työkaluilla

AUTOMAATTINEN SEURANTA JA RAPORTOINTI KUUKAUSITASOLLA sähkön-, veden- ja lämmönkulutuksessa

VEDEN VUOTOVAHTI

PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA (PTS) suunnittelu ja toteutus

Ota yhteyttä! asiakaspalvelu@hoivatilat.fi // 020 734 9100 // Hoivatilat.fi