Ratkaisuja 1/2019

SU OM EN H OIVATIL AT OYJ

19

01 H E LM I

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN

Vahvan kasvun ja innostuksen vuosikymmen

19

01 H E LM I

Ratkaisuja on Suomen Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan yrityksen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

Kasvun ratkaisija kunnille ja yrityksille Suomen Hoivatilat Oyj on erikoistunut päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen sekä koulujen ja palvelukortteleiden tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen.

Julkaisija: Suomen Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Lentokatu 2, 90460 Oulunsalo p. 0207 349 100 asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Päätoimittaja: Riikka Säkkinen Sisällöntuotanto: Riikka Säkkinen, Jussi Karjula, Viivi Tuukkanen, Katri Dahlström Kuvatoimittaja: Viivi Tuukkanen Kuvat: Sami Tirkkonen, Timo Keränen, Touhula Markkinointi, Jaakko Mylly, Jesse Karjalainen, Sami Säily, Henri Luoma, Pentti Mansukoski, Jan Lönnberg, Dora Dalila, Juha Sarkkinen, Jukka Kinnunen, Valokuvaamo Studio Liisa Ulkoasu ja taitto: Mint Company Paino: Erweko Painosmäärä: 2 500 kpl ISSN 2489-2785 Osoitteenmuutokset: Viivi Tuukkanen, viivi.tuukkanen@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri

24 10

4

Juhlapuhe Jussi Karjula

käänteessä 6 Kumppaniksi kiperässä 10

Monipuolisen yhteistyön Siilinjärvi

22

kysyttyjä 14 Edelläkävijän kokemukset 16 Tilaelementtiratkaisut

Ennakkoluulottomuus ja rohkeus tuottavat uusia innovaatioita

nopeasti muuttuviin tarpeisiin

Tunteet ja arvot pelissä 19 Ammattijääkiekkoilijat

19

sijoittivat Hoivatiloihin

16

6

24

Laadukkaat varhaiskasvatuksen tilat hirrestä

26

Kasvun vuosikymmen

Vision voima 28

Haastattelussa

32

Pertti Huuskonen ja Kristiina Hautakangas

Kymmenvuotiaan lahja Hoivatilojen hyvänteke väisyysjuhlakonsertti

32 Ratkaisuja

3

Hyvät juhlavieraat!

Olette lämpimästi tervetulleita juhlistamaan Hoivatilojen kymmentä vuotta – näin Ratkaisuja-lehden juhlanumeron merkeissä.

Onnistuneen juhlan tekevät tunnetusti laadukkaat ohjelmanumerot, hyvät tarjottavat ja erityisesti juhliin saapuvat vieraat.

Arvoisat kutsuvieraat!

Suomen Hoivatilat perustettiin 10 vuotta sitten, joulukuussa 2008. Suomi ja Eurooppa elivät talouden taantuman aikaa. Toimintaympäristö oli sumuinen, mutta perustajayrittäjät näkivät palvelukiinteistöjen kehittämiseen, rakennuttamiseen ja omistamiseen erikoistuvan yhtiön tarpeellisuuden nopeasti ikääntyvässä ja kaupungistuvassa Suomessa.

Missiomme oli – ja on – luoda parempaa yhteiskuntaa ja palveluympäristöjä yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kirjoitimme loppuvuodesta 2010 rohkean vision, jossa tavoitteemme viiden vuoden aikajänteellä olivat nousta Suomen johtavaksi hoiva- ja palvelurakennuttajaksi, listautua kasvun mahdollistamiseksi pörssiin tai olla osa isompaa kiinteistöyhtiötä, rakennuttaa 100 000 neliötä uutta tilaa ja saada asiakkaiksemme sekä palveluyrityksiä että julkisia toimijoita. Uuden luominen ei ole helppoa, mutta tänään voimme nähdä vision voiman.

Tämän Ratkaisuja-juhlanumeron jutut on rakennettu asiakaslupauksemme päälle: teemat autamme asiakasta, luomme arvoa, olemme nopeita ja suoraviivaisia sekä olemme rohkeita rytmittävät katsausta Hoivatilojen kymmenestä toimintavuodesta.

Hoivatilojen tarinaa ovat olleet rakentamassa lukuisat innostuneet ihmiset, niin kumppanimme, asiakkaamme kuin oma henkilökuntamme. Kiitos teille kaikille!

Tämä on ollut yhteistyötä parhaimmillaan. Käsittämätön määrä palavaa tahtoa luoda uutta ja muuttaa maailmaa. Innostuneet ihmiset rohkean tavoitteen toteuttajana voivat saada paljon aikaan. Kohtaamme toisen vuosikymmenen mahdollisuudet ja haasteet rohkeasti ja innostuneina.

Seuraavaksi ohjelmassa seuraa siirtyminen peremmälle lehden sivuille. Mukavia lukuhetkiä ja kiitos, että olette mukana juhlistamassa tätä matkaamme!

Jussi Karjula

4

Ratkaisuja

Ratkaisuja

5

KUMPPANIKSI

kiperässä käänteessä

Teksti Katri Dahlström KUVAT Sami Säily

Rovaniemeläisen Mari Jolangin vuorokaudessa tuntuu olevan enemmän tunteja kuin meillä muilla. Neljän lapsen äiti pyörittää viittä Kotola-päiväkotia, kolmea K-marketia, on koulun vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja ja lastensa harrastejoukkueiden talkoovastaava.

6

Päiväkotiyrittäjäksi Mari Jolanki kertoo päätyneensä sattumalta.

– Tarina sai alkunsa siitä, kun omat lapset olivat hoidossa englantilaisessa leikkikoulussa. Kyseessä oli yhdistyspohjainen päiväkoti, jonka johtokunnassa mekin paiskimme talkootöitä mieheni Teron kanssa. Vastuunkantajia oli kuitenkin haastava löytää, ja toisinaan johtokunnassa tuumailtiin, että mitäpä jos myytäisiin toiminta jollekin yrittäjälle.

Yhdistysmuotoisena päätettiin kuitenkin jatkaa vielä tovi, kun Rovaniemen kaupunki otti käyttöönsä palvelusetelin. Toimintamalli kävi kuitenkin liian raskaaksi, ja idea päiväkotiyrittäjyyydestä heitettiin Jolangeille – johtokunnan ainoille vanhemmille, joiden lapset vielä olivat leikkikoulussa.

– Olin ensin, että tähän ei kyllä varmasti aleta. Olin ryhtynyt koulutusalan yrittäjäksi muutamaa vuotta aiemmin. Mutta meidän kolmas lapsi oli pian menossa hoitoon, enkä vaan voinut kuvitella muuta hoitopaikkaa.

Leikkikoulussa kaikki tunsivat toisensa, se oli ihana, pieni kodinomainen paikka.

Marraskuussa 2014 perustettiin kuitenkin yritys, ja Kotola-päiväkotien tarina sai alkunsa englantilaisessa

Ratkaisuja

leikkikoulussa tammikuussa 2015.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Rovaniemi ilmoitti yksityistävänsä kolme päivähoidon yksikköään. Jolangit hakivat kaikkea kolmea.

– Olin ihan varma, ettei saada yhtään. Olin kokematon vasta-alkaja, ja toiminta oli hyvin pientä. Paikallisuuden rinnalla se kuitenkin osoittautui valttikortiksi, ja saimme kolmesta päiväkodista kaksi.

Mäkirannan päiväkoti siirtyi Kotolalle sellaisenaan, mukana tuli valmis kiinteistö ja tilat. Saarenkylän yksikön suhteen puolestaan edellytettiin, että toimintaa tulee laajentaa viereiselle tyhjälle tontille uudella päiväkotirakennuksella.

Alkuvaikeuksista vauhtiin Hoivatilojen nimi tuli ensimmäistä kertaa vastaan, kun Mari etsi alkumetreillä netistä yhteistyökumppaneita.

Hän halusi kuitenkin lähteä viemään projektia eteenpäin paikallisten toimijoiden kanssa. Se olikin helpommin sanottu kuin tehty.

Neuvottelut neljän eri toimijan kanssa kaatuivat vuoron perään. Alku oli aina lupaava, mutta ratkaisevien siirtojen edessä Mari sai kerta toisensa jälkeen kuulla, ettei mukaan lähdetäkään.

– Olin vaipua epätoivoon. Olin saanut lokakuussa tietää, että sain päiväkodit. Rakentajaa ei ollut, mentiin jo helmikuussa, ja uuden talon piti aueta syksyllä.

Sitten Mari soitti Hoivatiloille.

Lyhyen juttutuokion jälkeen heiltä lähetettiin Juhana Saarni paikan pääl-

Autamme asiakasta

Ratkaisuja

7

le tutustumaan tilanteeseen paremmin. Pian Mari sai hyviä uutisia: Me uskomme tähän projektiin, aletaanpa tekemään se päiväkoti, Hoivatiloilta kerrottiin.

Palaverissa Rovaniemen kaupungin kanssa projekti yllättäen laajeni.

Kolmiryhmäisen päiväkodin sijaan päätettiinkin rakentaa kaksi taloa, tilat kahdeksalle ryhmälle. Kaikki lähti todella nopeasti liikkeelle, toukokuussa kaivinkoneet olivat työmaalla, ja alkuperäisestä suunnitelmasta kokonsa tuplannut päiväkoti avattiin marraskuussa.

– Oli aivan mahtavaa, että Hoivatiloilta löytyi luottamusta uuteen, pieneen yrittäjään, eikä heillä mennä vain valtaketjut edellä. He halusivat oikeasti tutustua tilanteeseen ja huomasivat potentiaalin. Meillä synkkasi Juhanan kanssa heti, ja lisäksi kaikkeen reagoitiin todella nopeasti.

Mahtui ensimmäiseen yhteiseen hankkeeseen myös haasteita, lähinnä tiukasta aikataulusta johtuen. Niistä kuitenkin selvittiin joustavan yhteistyön ja hyvän kommunikaation avulla.

Kotola kutsuu nyt myös Oulussa Pian Hoivatiloilta tiedusteltiin Marin innokkuutta laajentaa Ouluun, ja myönteisen vastauksen seurauksena uusin Kotola-päiväkoti aloitti tammikuussa 2019 Soittajankankaalla Oulussa.

8

Ratkaisuja

Hanke eteni todella sutjakkaasti. Rakentamisen aikana Marin näkemyksiä kysyttiin usein. Erityisesti pohjaratkaisua hiottiin huolella, ja lopputulos miellyttää Maria.

– Urakoitsija oli aivan timanttinen!

Kaikki pysyi aikataulussa, työmaa oli rakennusvaiheessa todella siisti ja jälki priimaa. Halusin ja sain lisää ja-

– Minun kasvoni ovat myös Kotolan kasvot. Kaikissa taloissa on huippu henkilökunta, ja pieni ja ketterä organisaatio, joten asioita saadaan päätettyä ja hoidettua nopeasti.

Kotolan toimintaideologiaan kuuluu halu oppia tuntemaan perheet kokonaisvaltaisesti, ei vain hoidossa käyvää lasta. Niin ikään kaikki työntekijät

"Oli mahtavaa, että Hoivatiloilta löytyi luottamusta uuteen, pieneen yrittäjään.

He halusivat tutustua tilanteeseen, ja huomasivat potentiaalin."

kotiloja. Meillä on myös oma erillinen liikuntasali ja paljon varastotilaa.

”Odotukset ylitetään joka päivä” Mari ennustaa jatkoa erinomaiselle kumppanuudelle Hoivatilojen kanssa.

Tavoitteena ei ole toiminta Suomen jokaisessa kaupungissa, mutta muutamalle paikkakunnalle Kotola voisi vielä laajentua. Tärkeintä on hoitaa toimintaa laadukkaasti ja pystyä myös itse olemaan läsnä.

tuntevat kaikkien ryhmien lapset, ja näin luodaan varhaiskasvatukselle turvallinen jatkumo.

– Meidän tavoitteena on, että asiakkaan odotukset ylitetään joka päivä.

Se on tosi kovasti sanottu, mutta totta.

Se onnistuu, kun lapsista välitetään aidosti, ja henkilökunnasta huokuu lämpö ja mukava yhdessä tekemisen meininki.

Autamme asiakasta

Realismia ja lennokkuutta sopivassa suhteessa

– Kemiat kohtasivat jo ensimmäisessä puhelussa, ja hankkeeseen lähteminen vahvistettiin ensitapaamisessa. Marin kanssa syntyi saman tien luottamus: kun jotain sovitaan, niin se tullaan varmasti tekemään, muistelee Kotola-yhteistyön vauhdikasta alkua Hoivatilojen kiinteistöjohtaja Juhana Saarni.

Mari oli alkanut epäillä yhteistyökumppanien innostusta uuden ja pienen yrittäjän kanssa, mutta Juhana tunnisti potentiaalin. Kokemus vastaavista projekteista auttoi hahmottamaan, mitkä ominaisuudet ovat päiväkotiyrittäjälle tärkeitä: positiivinen, innostuva luonne yhdistettynä ymmärrykseen alan realiteeteista.

Marilla oli siis kaikki edellytykset onnistua.

Tapaamisessa Rovaniemen kaupungin kanssa Mari varmisti samoja asioita, mitä Juhana olisi kysynyt muun muassa alueen lapsimäärästä ja palveluohjauksesta. Lisäksi Marista huokui, että hän ryhtyy hommaan täydestä sydämestään.

Kun Oulun kaupunki haki Soittajankankaalle päiväkotiyrittäjää sekä kiinteistön rakennuttajaa ja omistajaa, huomasi Juhana hankkeen sopivan Kotolalle ja Hoivatiloille kuin nenä päähän. Päätös yhteistyöstä tehtiin jälleen nopeasti, ja kilpailutus voitettiin.

Toisena taloon Juhana Saarni aloitti Hoivatiloilla vuonna 2011 kesätöiden ja opinnäytetyön parissa.

– Jussi Karjula haki itselleen työkaveria, ja ensimmäisen vuoden ajan opiskelin ja tein töitä. Valmistumisen jälkeen minut vakinaistettiin. Meitä oli alkuun vain kaksi, joten työnkuvan voi sanoa olleen vähintään monipuolinen. Alusta asti olen ollut mukana

kehitystyössä ja käynnistämässä uusia hankkeita.

Organisaatio on kasvanut vauhdilla, ja kiinteistöjohtajana Juhana nykyään vastaa valmiiden kohteiden ylläpidosta ja tiimin vetämisestä. Lisäksi hänen työpöydällään käynnistyy edelleen 5–10 uutta hanketta vuodessa.

Juhanasta tuntuu, että hän on töissä poikkeuksellisessa työyhteisössä: – Tuntuu, että kukaan ei ole ”vain töissä” täällä, mutta sekin ymmärretään, että elämä on muutakin kuin työtä. Ihmisiä ei kahlita liikaa, ja saamme hyvin pitkälle itse suunnitella, miten työtämme teemme. Ilmapiiristä kertoo paljon sekin, että vaikka joka vuosi tehdään kovia tavoitteita, on niihin päästy. Ihmisiä kohdellaan ihmisinä, eikä tuotannon välineinä, ja sillä on todistettavasti erinomaiset vaikutukset.

■

Uusimmassa Kotola-päiväkodissa Oulun Soittajankankaalla hyödynnetään monipuolisesti nykyteknologiaa. Leikin ohessa tutuiksi tulevat niin koodaus kuin elokuvien teko.

Ratkaisuja

9

Monipuolisen yhteistyön

SIILINJÄRVI Siilinjärven kunnassa startattiin uuteen vuoteen positiivisissa tunnelmissa. Kasvustrategian tavoitteissa on pysytty hyvin.

Viime vuonna asukasluku kasvoi hieman, rakennettiin 150 uutta asuntoa, perustettiin 92 yritystä ja työpaikkojen nettokasvu oli sadan luokkaa.

Teksti Katri Dahlström KUVAT Jesse Karjalainen ja Valokuvaamo Studio Liisa

10

Ratkaisuja

– Vaikka talous kiristyy kaikilla tällä hetkellä, niin itäsuomalaisena kuntana meillä on positiivinen vire. Palvelut on perinteisesti hoidettu hyvin.

Sen osoittaa myös toissavuoden EPSI Rating -tutkimus, jossa olimme valtakunnallisen kuntarankingin kolmonen. Asukkaiden tyytyväisyyttä oman kunnan palveluihin mitattaessa edellä olivat vain Kauniainen ja Pirkkala, kertoo kunnanjohtaja Vesa Lötjönen.

Siilinjärvelle on luvassa sadan miljoonan euron toimitilainvestoinnit seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Autamme asiakasta

"Siilinjärvellä palvelut on perinteisesti hoidettu hyvin. Vaikka talous kiristyy, kuten kaikilla tällä hetkellä, on meillä positiivinen vire."

Perinteisen omaan taseeseen rakentamisen rinnalla kokeillaan nyt riskien pienentämiseksi hajautettua rahoitusmallia. Osa kohteista toteutetaan rahoitusleasingillä, osa vuokramallilla.

Yhtenä ratkaisijana toimitilahaasteisiin on ollut Hoivatilat. Päiväkoti toteutettiin vuokramallilla vuonna 2012, vanhusten palvelutalo valmistui vuodenvaihteessa ja uutta koulua Kuuslahteen rakennetaan parhaillaan.

– Yhteistyö Hoivatilojen kanssa on sujunut jouhevasti. Todennäköisesti vuokramallilla tullaan toimimaan

jatkossakin, mutta aika ja käyttäjien kokemukset näyttävät, mikä on kunnan kannalta paras ratkaisu, Lötjönen toteaa.

Kuuslahden koulu on Siilinjärven ensimmäinen koulu vuokramallilla, ja Hoivatilojen ensimmäinen kouluhanke. Yhtiö on siinä mukana rakennuttajana, rahoittajana ja kiinteistön omistajana. Opiskelu uudessa koulussa alkaa elokuussa, ja vuokrasopimuksen kesto on 15 vuotta.

Koulu rakennetaan Hoivatilojen Domino-konseptilla. Siinä korostuu teke-

Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen mällä oppiminen (DO), välittäminen (MIND) ja hetkessä eläminen (NOW).

Tilat ovat uuden opetussuunnitelman mukaiset, modulaariset, muunneltavat ja käyttäjälähtöisesti suunnitellut.

Hoivatilojen Terve kiinteistö -mallissa huomioidaan viimeisimmän kiinteistöteknologian lisäksi terveelliset rakenneratkaisut, energiansäästö sekä opetusteknologia.

Ratkaisuja

11

Lyhytaikaishoidon ja päivätoiminnan yksikkö Mummon Kammari sai uudet tilat käyttöön Siilinjärvellä vuodenvaihteessa. Toteutustavaksi valittiin Hoivatilojen elinkaarimalli.

Mummon Kammarissa virkistäydytään Lyhytaikaishoidon ja päivätoiminnan yksikkö Mummon Kammari on juuri otettu käyttöön. Hoitopaikkoja on 30, ja palvelutalon kokonaispinta-ala 2300 m². Palveluliikenneauto kuljettaa vanhuksia kodeistaan syömään, tapaamaan tuttuja, pesulle ja saunomaan.

Kunnassa oli tehty linjapäätös, ettei uuteen kiinteistöön lähdetä itse investoimaan. Toteutukseen valittiin Hoivatilojen elinkaarimalli 20-vuotisella vuokrasopimuksella. Siilinjärven sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen arvostaa vuokramallissa vastuiden tarkkaa määrittelyä.

– Koska kyseessä ei ole tavanomainen vuokra-asuminen, on vastuut kirjattava erityisen tarkasti. Esimerkiksi Mummon Kammarissa ylläpito- ja huoltovastuu on sopimuksessa määritelty Hoivatiloille, ja myös henkilökunta tietää, mihin olla suoraan yhteydessä.

Hoivatilat vastaa myös muun muassa tonttivuokrasta, kiinteistöverosta

12

Ratkaisuja

ja vakuutuksesta. Käyttäjän vastuulle jää vuokranmaksun lisäksi oikeastaan vain sisätilojen siivous.

Rakennuttamisvaiheessa aikataulut hieman elivät, ja alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen otettiin Mummon Kammari käyttöön vaiheittain.

– Käyttäjä on pidetty hyvin mukana edellisen rakennuksen purkuvaiheesta alkaen. Muutoksista keskusteltiin heti, ja yhdessä löysimme hyvän ratkaisun etenemiseen. Osasimme valmistautua siihen, ettei kaikkia huoneita saada heti käyttöön, Kati Kantanen kertoo.

Hoivatilojen rakennuttamispäällikkö Ari Hyvärinen on ollut mukana kaikissa Siilinjärven hankkeissa. Hän kuvailee yhteistyön sujuneen kaikin puolin positiivisesti myös yllättävissä tilanteissa.

– Niin toimihenkilöt kuin rakennusvalvonta ovat Siilinjärvellä hyvin ratkaisuhakuisia, ja niin olemme mekin Hoivatiloilla. Toimintatapoihimme kuuluu, että hankalatkin asiat käydään avoimesti käyttäjän kanssa läpi ja löydetään yhteinen järkevä polku, jota edetä.

Sanat luovat todellisuutta Ari siirtyi Hoivatilojen palvelukseen keväällä 2013 konsultin roolista. Hän oli yhtiön ensimmäinen työntekijä rakennuttamisen ja valvonnan tehtäväkentässä, nykyään hän jakaa tontin kolmen kollegan kanssa.

Alusta asti Arin työntekoa on ohjannut Hoivatilojen näkemys siitä, että halutaan olla miellyttävä, joustava ja ratkaisuhakuinen rakennuttajakumppani niin käyttäjän kuin urakoitsijan silmissä. Avainasemassa on aktiivinen viestintä, hyvä dokumentointi ja reagointinopeus.

– Pieniäkään asioita ei kannata jättää roikkumaan. Esimerkiksi lisätyöt tai materiaalimuutokset keskustellaan, hinnoitellaan ja sovitaan heti eikä puolen vuoden kuluttua, ja jatketaan hommia sutjakkaasti eteenpäin.

Arin ohjenuora on ”sanat luovat todellisuutta”, niin työssä kuin elämässä muutenkin. Hän on huomannut, että omilla sanavalinnoilla pystyy vaikuttamaan suoraan esimerkiksi työmaan ilmapiiriin. Tavoitteena on

Autamme asiakasta

Aktiivinen viestintä, hyvä dokumentointi ja reagointinopeus ovat avainasemassa rakennuttajan roolissa. mukava tunnelma, ja hankalatkin tilanteet ratkeavat paremmin neuvottelemalla hyvässä hengessä kuin uhkavaatimuksilla.

Asiakassuhteen näkökulmasta yhtenä kantavana ajatuksena Hoivatiloilla on Arin mukaan se, että kun rakennuttaja jää kiinteistön omistajaksi, on erittäin suuri intressi tehdä

rakennuksista tismalleen asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisia. Myös käytettävyys, kestävyys, terveellisyys ja turvallisuus painavat omistajan vaakakupissa paljon.

Valmiista kohteista saatavan käyttäjäpalautteen perusteella tehdään jatkuvaa arviointia osana kehitystyötä.

Rakennusten tulee olla asianmukai-

sesti tehtyjä ja toimia täydellisesti tarkoituksessaan.

– Asiakkaat selkeästi arvostavat sitä, että rakennuttaja jää vastuulliseksi omistajaksi, ja että Hoivatiloilla on kasvot myös rakennuksen valmistumisen jälkeen.

■

"Asiakkaat selkeästi arvostavat sitä, että rakennuttaja jää vastuulliseksi omistajaksi, ja että Hoivatiloilla on kasvot myös rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Ratkaisuja

13

EDELLÄKÄVIJÄN

Teksti Katri Dahlström KUVAT Sami Säily, Juha Sarkkinen

kokemukset kysyttyjä

14

Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia palveluja, kuten varhaiskasvatus- ja hoivapalveluja. Palvelutarpeen toteamisen jälkeen kunta sitoutuu maksamaan asiakkaan yksityiseltä hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti.

Asiakkaalle palveluseteli tuo lisää valinnanvapautta.

Oulun kaupunki on edelläkävijä palvelusetelin käytössä. Palvelusetelin käyttö alkoi kaupungissa vaiheittain vuonna 2009. Ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen palveluseteli tuli vuonna 2010 ja varhaiskasvatukseen sekä kotihoitoon vuonna 2011.

Ratkaisuja

– Yksityiset palvelutuottajat ovat olleet Oululle tärkeitä palvelutarpeen kasvun myötä. Väkiluvun noustessa kasvaa lasten ja nuorten sekä erityisesti vanhusväestön määrä, joten palvelutarpeen kasvu on ollut jatkuvaa.

Yksityinen palvelutuotanto on ollut

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala erittäin tärkeä lisä, jolla kasvua on pystytty hallitsemaan, kertoo Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Palveluiden järjestämisessä kaupunginvaltuusto määrittelee isot tavoitteet tuotannon periaatteista sekä samalla sen, minkä verran yksityistä palvelutuotantoa käytetään. Tällä hetkellä yksityinen palvelutuotanto on Oulussa varhaiskasvatuksessa noin 40 %, terveydenhuollossa noin 20 % ja sosiaalihuollossa hyvin korkea, noin 70 %.

Uutta maakuntaa perustaessa on Oulun kokemuksia kuultu laajasti.

Luomme arvoa

Kaupunki kartoittaa palvelukokemuksia asiakaspalautteilla jatkuvasti, ja pyrkii kehittämään palveluiden sisältöjä niiden mukaan.

Laajalan mukaan yhteistyö yksityisen palvelutuotannon kanssa on ollut hyvää, ja Oulu tunnetaankin myös toimialan yritysten keskuudessa edelläkävijäkaupunkina. Laajala nostaa edelläkävijöiden joukkoon myös Hoivatilat: – Yksityisen palvelutuotannon lisääntyessä Hoivatilat oli hyvissä ajoin liikkeellä, ja on saanut Oulusta hyviä referenssejä toimintaansa. Oulun kaupungin puolesta haluan onnitella Hoivatiloja onnistuneesta liiketoiminnasta ja kasvusta merkittäväksi kansalliseksi yritykseksi.

Miten palveluseteli toimii?

Kunta määrittelee palvelutarpeen ja myöntää asiakkaalle palvelusetelin Asiakas valitsee itse palveluntuottajansa kunnan hyväksymien tuottajien joukosta - Tuottajia voivat olla yksityiset yritykset, yrittäjät, järjestöt ja säätiöt Asiakas maksaa palvelun palvelusetelillä - Seteli voi kattaa palvelun koko hinnan - On mahdollista, että asiakas maksaa palvelusetelin lisäksi osan hinnasta itse Palveluissa, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, palvelu pitää saada maksutta myös palvelusetelillä Seteli kohtelee kaikkia tasapuolisesti: omavastuuosuus joustaa tulotason mukaan, joten kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet esimerkiksi yksityisiin päiväkoteihin Palveluntuottaja veloittaa palvelusetelin arvon kunnalta

Ratkaisuja

15

Tilaelementtipäiväkoti ja -koulu

Teksti Viivi Tuukkanen KUVAT Jaakko Mylly, Sami Tirkkonen

TILAT NOPEASTI MUUTTUVIIN TARPEISIIN

16

Uuden konseptin ehdoton etu on sen nopeus: koko rakennushankkeen toteutusaika on noin 4 kuukautta maaja pihatöineen. Se toimii siis ratkaisuna hyvinkin äkillisessä tilatarpeessa.

Vaikka rakennus nouseekin ennätysvauhdissa, laadusta ei tingitä, eikä kiinteistö näytä väliaikaisratkaisulta.

– Päiväkotien osalta olemme kiteyttäneet pitkän kokemuksemme päiväkotikiinteistöistä tähän uuteen ja kiinnostavaan tuotteeseemme. Kiinnitimme erityistä huomiota arkkitehtisuunnitteluun, jotta lopputulos on mahdollisimman vähän ”parakkimai-

Ratkaisuja

Kesällä 2018 Hoivatilat lanseerasi uuden tavan ratkaista asiakkaidensa tilatarpeet.

Siirtokelpoinen, muunneltava ja laajennettava tilaelementtipäiväkoti tai -koulu on nopea ja laadukas ratkaisu varhaiskasvatuksen ja opetuksen muuttuvaan palvelutarpeeseen.

nen”, kertoo konseptin suunnittelusta Hoivatiloilla vastannut varatoimitusjohtaja Riku Patokoski.

Usein lisätilan tarpeeseen vaikuttaa myös vanhan kiinteistön heikko kunto tai sisäilmaongelma. Siksi tilaelementit rakennetaan kuivissa sisätiloissa, hallituissa olosuhteissa.

Kun moduuleja rakennetaan kuivassa ja lämpimässä hallissa, voivat maatyöt ja perustuksien rakentaminen edetä samaan aikaan tontilla omaa aikatauluaan.

Muunneltava ja siirtokelpoinen – Tilaelementtirakennus toimii ratkaisuna sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Konsepti on suunniteltu toimimaan niin tilapäisenä kuin pysyvänä ratkaisuna, valaisee Riku Patokoski.

Moduulirakentaminen antaa vapauden muunnella elementtejä myöhemmin, jos tilan tarve kasvaa tai muuten muuttuu. Joustavien tilojen lisäksi tilaelementtiratkaisun valtti on sen siirtokelpoisuus, joka mahdollistaa reagoinnin palveluverkon tai liiketoiminnan nopeisiin muutoksiin.

Olemme nopeita ja suoraviivaisia

– Kun ratkaisuksi valitaan tilaelementtipäiväkoti, tarjoaa Hoivatilat asiakkaalle kymmenen vuoden tai jopa lyhyempiä vuokrasopimuksia.

Asiakkaalla on mahdollisuus myös lunastaa päiväkoti itselleen sopimuskauden jälkeen. Hinnoittelusta sovitaan tapauskohtaisesti, Riku Patokoski tarkentaa.

Ensimmäinen tilaelementtipäiväkoti Raaheen Hoivatilojen ensimmäinen tilaelementtipäiväkoti valmistui Raaheen joulukuussa 2018, ja kaksi Raahen

kaupungin päiväkotiryhmää pääsi käyttämään ekologisia, puurakenteisia tiloja.

Saman katon alla Lybeckerinpuiston päiväkodissa aloittaa vielä vuoden 2019 aikana neliryhmäinen, noin 80-paikkainen yksityinen Touhula-päiväkoti. Päiväkodin pihamaalla on tavalliseen tapaan leikkiin kutsuvat pihavarusteet.

Hoivatilojen ensimmäinen tilaelementtikoulu toteutetaan Mikkelin Anttolaan. Koulu on noin 150 oppilaan yhtenäiskoulu, ja se valmistuu vuoden 2019 lopussa.

Riku Patokoski Suomen Hoivatilat Oyj varatoimitusjohtaja aluejohtaja Etelä-Suomi arkkitehti, SAFA

Ratkaisuja

17

Ryhmätilat ovat avarat ja valoisat sekä helposti muunneltavissa.

Tilassa yhdistyy liikunta ja lepo. Erilaiset lapsia innostavat ja liikuttavat välineet sekä seinästä avautuvat kaappisängyt tekevät tilankäytöstä tehokasta.

Suojaisa sisäpiha leikkivälineineen innostaa ulkoilemaan säällä kuin säällä.

18

Ratkaisuja

Olemme rohkeita

TUNTEET JA ARVOT PELISSÄ

myös varallisuudenhoidossa

Tärkeä merkkipaalu Hoivatilojen kasvutarinassa oli Obsidoyhtiöiden mukaantulo yhtiön omistajaksi. Elettiin vuotta 2013, kun ammattilaisjääkiekkoilijoiden varallisuutta hallinnoiva ja sijoittava tamperelainen Obsido yhtiöineen nousi Hoivatilojen pääomistajaksi. Vuoden 2014 aikana omistusosuus oli jo lähes 40 prosenttia. Tähän päätökseen tarvittiin luottamusta ja rohkeutta. Rohkeus onkin yksi Hoivatilojen neljästä arvosta, ja luottamus puolestaan yksi Obsidon arvoista.

Teksti Riikka Säkkinen henkilökUVAT Jan Lönnberg, ja Dora Dalia

Luottamus mahdollistaa rohkeuden Obsidon perustaja on ex-kiekkoilija Jani Nikko. SM-liigassa Ilvestä, HPK:ta ja HIFK:ta edustanut huippupuolustaja suoritti peliuransa aikana amk-tutkinnon. Kun pelaaminen jäi, opiskeli Nikko kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistossa, pääaineina laskentatoimi ja rahoitus.

Ammattiurheilijoiden yksilölliseen varainhoitoon erikoistunut Obsido Sports on hoitanut urheilijoiden varallisuutta jo yli kymmenen vuoden ajan. Jani Nikko suositteleekin ammattiurheilijalle säästämistä, sillä urheilija tienaa palkkatuloja huomattavasti lyhyemmältä ajanjaksolta kuin normaali palkansaaja, ja uran jälkeen tulot voivat loppua äkillisesti.

– Hoivan ja varhaiskasvatuksen megatrendit ja kustannustehokkaasti toteutetut erityiskiinteistöt kiinnostivat, ja olimme jo aiemmin selvitelleet markkinaa erästä toista potentiaalista sijoituskohdetta tutkiessamme. Samoin tunnistimme, että yhteiskunnan resurssit olivat ja ovat riittämättömät esimerkiksi vanhenevan väestön tarpeisiin vastaamiseen. Tähän saumaan

Ratkaisuja

19

Obsidon arvot: Asiakaslähtöisyys Olemme olemassa asiakkaitamme varten.

Luottamus Ansaitsemme asiakkaan luottamuksen päivittäisillä teoilla. Uskallamme sanoa asiat niin kuin ne ovat.

Pitkäjänteisyys Teemme aina asiakkaan edun mukaisia asioita pitkäjänteisesti.

Kun on itse pelannut ammatikseen jääkiekkoa, on helppo ymmärtää kiekkoilijoiden arkea ja samaistua heidän elämäntilanteeseensa.

Ammattiylpeys Haluamme tehdä asiat kerralla kunnolla ja oikein.

Faktat: Obsido Group -konsernin muodostavat emoyhtiö Obsido Group Oy sekä sen 100-prosenttisesti omistamat Obsido Oy ja Obsido Rahastoyhtiö Oy. Obsido Group -konsernissa on tällä hetkellä Tampereella, Helsingissä, Oulussa ja Tukholmassa sijaitsevissa toimipisteissään 18 työntekijää. Konsernin hallinnoima sijoitusvarallisuus oli vuonna 2018 yli 200 miljoonaa euroa.

Obsido on vuonna 2006 perustettu suomalainen vakavarainen Finanssivalvonnan hyväksymä toimiluvallinen sijoituspalveluyritys, jonka palvelut on suunnattu yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille. Obsido Sports -yksikkö on erikoistunut ammattiurheilijoiden yksilölliseen varainhoitoon.

Obsidon varallisuudenhoito perustuu pitkäjänteiseen, läpinäkyvään ja kustannustehokkaaseen ”maalaisjärkivarainhoitoon”.

Obsido Rahastoyhtiö hallinnoi neljää sijoitusrahastoa ja kahta kiinteistöihin sijoittavaa vaihtoehtorahastoa.

20

Ratkaisuja

tuli puhelu investointipankista, ja meille tarjottiin osallistumista Hoivatilojen suunnattuun osakeantiin.

Sovimme tapaamisen Hoivatilojen toimitusjohtajan Jussi Karjulan ja hallituksen puheenjohtajan Pertti Huuskosen kanssa. Tapaaminen, ja erityisesti Jussin ja Pertin persoonat sekä osaaminen, synnytti luottamuksen, jonka turvin oli helppo olla rohkea ja sijoittaa mielenkiintoiseen kasvuyhtiöön, muistelee Obsidon perustajaosakas Jani Nikko.ko.

Yhteiset arvot luottamuksen perustana – Kun on itse pelannut ammatikseen jääkiekkoa, on helppo ymmärtää kiekkoilijoiden arkea ja samaistua heidän elämäntilanteeseensa. Varainhoidossa kaikki perustuu kuitenkin luottamukseen, joka syntyy päivittäisellä tekemisellä. Olipa yrityksen visio mikä tahansa, niin arvojen perustalle rakennettu yrityskulttuuri on se, mikä auttaa tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjaa oikeisiin valintoihin, tuumailee Nikko.

Obsidon perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja Jani Nikko Obsidon arvot ovat asiakaslähtöisyys, luottamus, pitkäjänteisyys ja ammattiylpeys. Arvot on yrityksessä yhdessä mietitty, ja niiden mukaan ollaan sitoutuneita toimimaan. Obsidossa halutaan toimia pitkäjänteisesti ja asiakaskeskeisesti.

– Luottamuksen rakentamiseen menee vuosia, mutta sen voi menettää hetkessä. Tämän vuoksi haluammekin korostaa asiakkaillemme, että olemme varainhoitoyhtiö, emme myyntiyhtiö.

Emme halua myydä mitään, mikä on asiakkaan etujen vastaista. Lisäksi olemme ammattiylpeitä ja pyrimme tekemään kaiken kerralla mahdollisimman hyvin, kertoo Nikko.

Olemme rohkeita

Kolme kysymystä sijoittajalle

1

Miksi lähdit sijoittamaan Hoivatiloihin?

2

Jarkko Ruutu

Mitä roolia arvot ja vastuullisuus näyttelevät sinulle, kun teet sijoittamiseen liittyviä päätöksiä?

1

Haluan ymmärtää maalaisjärjellä kaiken, mihin sijoittajamielessä lähden mukaan. Hoivatilojen tapauksessa ymmärsin heti, että Suomen ikärakenne on sellainen, että isot sukupolvet tulevat eläkeikään, ja ajan mittaan heille tarvitaan paljon hoivan tiloja. Lisäksi se, että tiloista on tehty vuokrasopimukset jo ennen kuin ne on rakennettu, vakuutti minut ja loi mielikuvan vähäriskisestä sijoituskohteesta.

2 s. 1975 • SM-liiga 357 ottelua • NHL 710 ottelua • Columbus Blue Jackets European Development Coach

Ville Leino

Arvot merkitsevät minulle paljon, kun teen sijoituspäätöksiä. Samoin vastuullisuus. En sijoita esimerkiksi pikavippifirmoihin, en missään nimessä halua hyötyä kenenkään ahdingosta tai tuottaa mitään negatiivisia seurauksia ihmisille, vaikka itse hyötyisinkin sijoitusmielessä.

1

Jani Nikon vahva suositus oli suurin päätökseeni vaikuttava tekijä. Toki Hoivatilojen toimintaympäristö kiinnosti, ja se, että ihmisillä olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet päivä- ja hoivakodeissa.

2

s. 1983 • SM-liiga 343 ottelua • NHL 323 ottelua • KHL 67 ottelua • SHL 80 ottelua Billebeino-vaatebrändin perustaja

Arvot ja vastuullisuus ovat isossa roolissa, kun teen omaan yritykseeni ja sijoittamiseen liittyviä päätöksiä. En halua omilla valinnoillani pilata tai tuhota maapalloa, jolla elämme. En myöskään halua toimia ihmisoikeuksia vastaan, ja esimerkiksi työolot tehtaissa merkitsevät minulle paljon. En ole mikään intohimoinen sijoittaja, mutta haluan tehdä liiketoimintaa, ja nimenomaan vastuullista liiketoimintaa.

3

Mitä sana rohkeus merkitsee juuri sinulle?

Minun oli helppo luottaa Janiin ja Obsidoon alusta alkaen. Tunsin Janin jo pelivuosilta ja tiesin, että hänellä on korkea työmoraali. Myös Obsidon tekemisen tyylistä olin kuullut paljon positiivista jo ennakkoon.

3

Sitä, että uskallan ottaa haasteet vastaan, yrittää ja nähdä onnistumisen mahdollisuuksia. En kuitenkaan ole tyhmänrohkea. Tämä pätee myös sijoituspäätökseeni Hoivatiloissa. Konsepti vaikutti minusta heti alkuun järkevältä, ja riskit olivat hallinnassa.

3

Jos haluaa tehdä uutta ja mullistavaa, on oltava rohkea ja uskallettava tehdä rohkeita päätöksiä.

Jääkiekossa piti uskaltaa, ja samoin nykyisessä työssäni yrittäjänä. Arvostan rohkeutta ihmisissä ja haluan vaalia sitä itsessäni. Yrittäjyydestä haaveilin kauan. Peliura oli pitkään pääosassa.

Kun löytyi oikeanlainen tuote ja konsepti (vaatebrändi Billebeino), oli vain uskallettava tehdä asioita rohkeasti. Ja nyt voin sanoa, että olemme onnistuneet omaan tekemiseemme uskomalla.

Ratkaisuja

21

22

Ratkaisuja

Olemme rohkeita

Ennakkoluulottomuus ja rohkeus

tuottavat uusia innovaatioita

Teksti Riikka Säkkinen KUVA Jukka Kinnunen

Rohkeus on yksi Hoivatilojen neljästä arvosta. Liiketoimintaa ja palveluvalikoimaa kehitetään sen mukaisesti, jatkuvasti ja ennakkoluulottomasti. Oiva esimerkki rohkeudesta on vanhushoivan ja varhaiskasvatuksen yhdistänyt kiinteistöhanke Lahdessa. Rohkeudella rakennettiin myös viime syyskuussa lanseerattu Toiveiden kortteli -konsepti.

Iloa lapsista, tukea vanhuksista Lahden Ahtialassa avattiin hoivakoti Vallesmanni ja päiväkoti Onnimanni vuonna 2015. Omiin rakennuksiinsa sijoittuvien palveluiden piha on osittain yhteiskäytössä. Merkittävän kiinteistöhankkeesta tekee se, että kyseessä oli ensimmäinen yksityisten palveluntarjoajien selkeä kokonaisuus, jossa eri ikäryhmien palvelut nivoutuvat saumattomasti yhteen.

Hoivapalveluista Ahtialassa vastaa Attendo ja varhaiskasvatuksesta Pilke päiväkodit. Tapaseura ry on myöntänyt toimijoille Vuoden tapateko -palkinnon tästä ikäihmisiä ja lapsia yhdistävästä hankkeesta.

Lahdessa ikäihmisten palvelujen painopistettä on siirretty kotona asumisen tukemiseen ja palveluasumiseen, jossa tavoitteena on tukea aktiivista elämää. Tämä ratkaisu antaa siihen loistavat mahdollisuudet. Päivä- ja hoivakodin toiminnassa onkin runsaasti yksiköiden rajat ylittävää tekemistä.

– Voimme luoda toimintaa, joka tuo iloa ja lämpöä niin lasten kuin vanhustenkin arkeen, korttelin varhaiskasvatuspalveluista vastaavan Pilke

päiväkodit Oy:n toimitusjohtaja Minna Martikainen iloitsee.

Palveluntarjoajat uskovat, että korttelissa voidaan luoda kokonaan uusia toimintamalleja. Korttelikokonaisuuden suunnittelussa huomioitiin myös kiinteistö-, ruokahuolto- ja siivouspalveluiden käytön tehostaminen.

Toiveiden korttelia rajaa vain mielikuvitus Lahden yhteistyön jälkeen Hoivatilat on jatkanut palvelukorttelien kehittämistä, ja oma Toiveiden kortteli -konsepti lanseerattiin Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2018. Toiveiden korttelin modulaarinen rakenne on helposti muokattavissa, ja koska eri palvelut voivat sijoittua eri rakennuksiin, voidaan palvelukortteli koostaa täysin asiakkaiden ideoiden mukaan.

– Erilaisia Toiveiden kortteli -suunnitelmia on pöydillä jo useampia.

Korttelin koostamisessa Hoivatilojen kanssa rajana onkin oikeastaan vain asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden mielikuvitus. Ja tietysti korttelin lähialueen palveluiden tarve, Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula kertoo.

Ratkaisuja

23

Päiväkoti Touhula

Hirsilinna Lahti

Laadukkaat varhaiskasvatuksen tilat vastuullisesti

105 hoitopaikkaa Pinta-ala 894 m2 Valmistunut heinäkuussa 2018

HIRRESTÄ Hoivatilat etsii jatkuvasti ja rohkeasti uusia laadukkaita tilaratkaisuja.

Työn tuloksiin lukeutuu Hoivatilojen hirsipäiväkoti, joka valmistui Lahteen heinäkuussa 2018. Luontaisesti hengittävänä materiaalina hirsi parantaa sisäilman laatua ja sopii erityisesti herkille kohderyhmille kuten lapsille. Valoisissa ja avarissa tiloissa päiväkotia pyörittää Touhula Varhaiskasvatus.

Teksti Viivi Tuukkanen KUVAT Timo Keränen

24

Ratkaisuja

Olemme rohkeita

Upeat tilat erilaisine väriteemoineen vahvistavat lasten ja aikuisten viihtyvyyttä Touhula Hirsilinnassa. Suunnittelussa huomioitiin sekä liikkumiseen ja kokeilemiseen innostaminen että rauhallisuuteen ja läheisyyteen tähtäävä toiminta.

– Erilaiset tilaratkaisut tuovat toimintaan joustavuutta. Touhula Hirsilinnan tilava liikuntasali paitsi kutsuu lapsia liikkumaan ja leikkimään, myös mahdollistaa koko päiväkodin yhteiset hetket. Hirsirakenteet luovat päiväkotiin omanlaisensa viihtyisän ja raikkaan tunnelman. Hirsi toimii päiväkodin seinämateriaalina hyvin myös akustiikan näkökulmasta, kertoo Touhula Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Maiju Tiittanen.

Kestävää ja terveellistä rakentamista Päiväkodin urakan kokonaisuudessaan toteutti Honkarakenne Oyj. Rakentamisessa hyödynnettiin sen sertifioitua Honka Terve Talo™ -konseptia, joka täyttää tiukat vaatimukset muun muassa sisäilman puhtauden, materiaalien vähäpäästöisyyden, rakenteiden kosteusturvallisuuden ja rakennustekniikan suhteen. Konsepti on suunniteltu pientalorakentamista varten, mutta sen keskeisimpiä periaatteita noudatetaan myös julkisessa rakentamisessa.

Massiiviset hirsiseinät tasaavat ilmankosteuden vaihteluita ja pitävät näin sisäilman kosteuden terveyden ja viihtyisyyden kannalta optimaalisena, mikä tekee tiloista ”hengittävät”. Sa-

malla tiiviit seinärakenteet ehkäisevät vedon tuntua.

– Lahden hirsipäiväkotihanke oli Hoivatiloille hyvä suunnannäyttäjä tulevaisuuden varalle vastuullisia ja ekologisia rakennuttamistapoja miettiessä, linjaa myyntipäällikkö Olli Iivanainen Hoivatiloilta.

Hirsipäiväkoti takaa sekä lapsille että työntekijöille modernit ja terveelliset tilat. Touhulan Maiju Tiittasen mukaan vanhemmat arvostavat ekologisuutta ja raikasta sisäilmaa yhä enemmän.

– Vastuullisuus on yksi Touhula-päiväkotien arvoista, ja haluamme tarjota laadukasta varhaiskasvatusta myös tilojen näkökulmasta, jatkaa Tiittanen.

Hirsipäiväkoti takaa sekä lapsille että työntekijöille modernit ja terveelliset tilat.

Ratkaisuja

25

12 |2008 Lapti-Invest Oy perustetaan kolme henkilöä ja Rakennusliike Lapti Oy

04|2011

08|2010

Uusia hankkeita käyntiin 6 kpl

Neljä päiväkotia Oulun seudulle

03|2013

mukaan lukien ensimmäiset hoivakotihankkeet Yleisenä ilmiönä laitoshoidon purkaminen vanhus- ja kehitysvammapuolella

12|201106|2012 Osakeanti

Obsido Holding pääomistajaksi • Yhteensä 33 osakasta • Rakennusliike Lapti irtautuu • Noin 5 M€ osakeanti

• 13 uutta osakasta

05|2010

Jussi Karjula

toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi

12|2010

Pertti Huuskonen mukaan hallitustyöhön ja osakkaaksi

Yht

iön a rvo no

01|2012 Rahoitus uomiin

10|2012

neljän kohdekaupan avulla

Suomen Hoivatilat Oy

Nimenmuutos

in

4 M€

KASVUN VUOSIKYMMEN Innostuneet ihmiset rohkean tavoitteen toteuttajana ovat saaneet paljon aikaan. Takana on vaiherikas ja vauhdikas vuosikymmen kasvun ratkaisijana. Haluamme jatkossakin olla luomassa parempaa yhteiskuntaa, olethan sinäkin mukana!

26

Ratkaisuja

10 M€

12|2016

04|2018

Hoivatilojen portfoliossa

EIP rahoitussopimuksen allekirjoittaminen

jo 100 kiinteistöhanketta 50 eri kunnassa

03|2014

Toimisto myös Helsinkiin

03|2016

12|2018

First North -listautuminen

Ensimmäinen siirtokelpoinen päiväkoti valmistuu

• 1 200 omistajaa • 17 M€ osakeanti

12|2015

Partnera Oy pääomistajaksi • Noin 80 omistajaa

03|2017 Siirrytään Nasdaq Helsingin päälistalle • 5 000 omistajaa • 31,5 M€ osakeanti

11|2017

Ensimmäinen elinkaarimallin hanke rakenteille

44 M€

08|2018 Ensimmäinen kouluhanke käyntiin

Hoivatilat AB perustetaan Tukholmaan

200 M€

• Kiinteistöjen arvo noin 340 M€ • 9 000 omistajaa

Ratkaisuja

27

PERTTI HUUSKONEN

Vahva visio vie maaliin Pertti Huuskonen sai yhteydenoton Jussi Karjulalta syksyllä 2010. Karjula tiedusteli hänen kiinnostustaan lähteä mukaan silloin vielä LapTi-Investin nimellä kulkeneen hoiva-alan kiinteistöyhtiön hallitukseen. Oltuaan kahdessa hallituksen kokouksessa ”kuunteluoppilaana” Huuskonen totesi yhtiön ilmapiirin olevan todella positiivinen: yrittäjähenkinen, voimakkaasti eteenpäin menevä ja dynaaminen.

Teksti Katri Dahlström KUVA Henri Luoma

Huuskonen vastasi olevansa käytettävissä hallitustehtäviin, ja keväästä 2011 hän on toiminut yhtäjaksoisesti Hoivatilojen hallituksen puheenjohtajana.

28

Ratkaisuja

1

Mitä vision voima sinulle tarkoittaa?

Yrityksen johtamisessa visio on oiva instrumentti. Jos omistajat saavat valitsemansa hallituksen ja johdon kautta luotua sellaisen vision, johon kaikki yhtiössä työskentelevät voivat sitoutua, on sillä valtava voima yhtiön kehityksessä.

Urheilu- ja yritysmaailmassa pätevät usein samat lait. On todettu, että oikea mielikuvaharjoittelu on äärimmäisen tärkeää onnistumisen kannalta. Jos tenniksessä alkaa ennen toista syöttöä pelätä kaksoisvirhettä, niin kyllä se aika usein tulee. Negatiivinen visio alkaa toteuttaa itseään.

On tärkeää, että visiossa on oikeat, positiiviset asiat.

Visio voi olla pilkottu erilaisiin asioihin ja vaiheisiin. Sitä täytyy myös kehittää aktiivisesti, ja asetettuun visioon voidaan kulkea useaa eri tietä. Joku valinta saattaa osoittautua vääräksi, ja oikealle reitille jatketaan mutkan kautta. Kirkas ja terävä visio ohjaa ihmisiä jokaisena työpäivänä tekemään sellaisia toimenpiteitä ja päätöksiä, joilla mennään kohti maalia.

2

Mikä on hallitustyön merkitys ja rooli yrityksen johtamisessa ja kasvussa?

Hallitus on osakeyhtiön omistajien työkalu yhtiölle asettamiensa tahtotilojen toteutukseen. Operatiiviseen toimintaan hallituksen ei pidä sekaantua, se on johtoryhmän, toimitusjohtajan ja alaisten tehtävä. Tässä suhteessa työnjako on hyvin terävä, ja hallituksen tulee keskittyä isoihin asioihin yhtiössä, kuten strategian vahvistamiseen ja investointeihin.

Erilaisten riskien arviointi ja niihin valmistautuminen on tärkeässä roolissa. Hyvä henkinen asetelma tähän syntyy, jos yhtiössä on sekä hulluja että viisaita. Ensin mainitut vievät yhtiötä eteenpäin, mutta jälkimmäiset pitävät sen pystyssä. Tyypillisesti toimitusjohtajan tulee olla hieman hullu, ja hänellä täytyy olla virtaa tuottaa enemmän ehdotuksia kuin voidaan hyväksyä ja mihin resurssit riittävät.

Hallituksen rooli on jarrutella sekä tasapainoilla riskien ja mahdollisuuksien välillä.

Toimitusjohtaja on monesti varsin yksin työssään, ja hallituksella onkin tärkeä rooli hänen sparraamisessaan: hyvä hallitus on kuin palloseinä, johon toimitusjohtaja voi testata ajatuksiaan.

3

Mitä hyvät hallintotavat ja -käytännöt merkitsevät sinulle?

Kun aikoinaan Technopoliksella kuulin sanaparin ”corporate governance” ensimmäistä kertaa, mielessä kävi, että juristit ovat keksineet hyvän keinon rahastaa yhtiöitä. Tässä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä, yhtiön pelisäännöissä, on kuitenkin hyvin paljon järkeä.

Hoivatilojen alkuvuosina teimme pienen yhtiön maailmaan sopivat pelisäännöt, joilla oli mittaa kolme sivua. On aina hyvä, että kaikki tietävät, millä säännöillä hommia hoidetaan.

Huomattavaa hyötyä niistä oli myös pankkien ja sijoittajien juttusilla: yhtiön uskottavuus rahoittajien silmissä kasvoi, kun nähtiin, että hallintoperiaatteista on sovitut käytännöt.

Hallintosäännöstöt eivät sinänsä takaa yrityksen menestystä, mutta perustan ne sille luovat, ja hyvin tehtynä lisäävät yrityksen todennäköisyyttä onnistua.

4

Mitkä ovat mielestäsi toimivan hallituksen tärkeimmät ominaisuudet?

Toimiva hallitus on kuin orkesteri.

Hallituksen puheenjohtaja on kapellimestari, jolla on edessään agenda, jonka mukaan kokouksissa toimitaan ja vuosikelloa viedään eteenpäin.

Jokainen jäsen soittaa eri instrumenttia, kukin vuorollaan. Joskus soitetaan yhtä aikaa, toisinaan yksin.

Hyvässä hallituksessa keskusteluilmapiiri on sellainen, että erilaisia näkökulmia voi nostaa esille. Asioihin täytyy uskaltaa ottaa voimakkaastikin kantaa, jos on eri mieltä. On äärimmäisen vaarallinen tie, jos hallituksessa ei keskustella avoimesti. Maailma yrityksen ulkopuolella on kova, joten sisäisesti täytyy pystyä keskustelemaan hyvin avoimesti niin ongelmista, uhista kuin mahdollisuuksistakin.

Ilmapiiri on äärimmäisen tärkeä.

Tunnelman täytyy olla hyvä, positiivinen ja iloinen. Huumori on hyvä asia myös hallitustyöskentelyssä, koska se keventää tunnelmaa ja poistaa turhaa vakavuutta. Jos vain otsa rutussa pohditaan asioita, niin parhaisiin tuloksiin ei varmasti päästä. Vahva luottamuksen ilmapiiri luo perustan.

Toimiva hallitus muodostuu eri alojen ja asioiden mahdollisimman hyvän luokan osaajista. Yksi tykkää numeroista ja osaa murskata niitä, toisen vahvuus on brändiosaaminen ja kolmannen henkilöstö. Hoivatilojen tapauksessa tarvitaan myös kiinteistörakentamisosaamista. Hallituksessa ei tule kuitenkaan olla pelkästään eri sektoreiden eksperttejä. Ideaalitilanne on, että noin puolet jäsenistä on varsin vahvoja yrityksen päätoimialan ymmärryksessä.

Hallitus voi toimia myös herättelijänä johdolle isojen asioiden suhteen.

Ulkoiset seikat, kuten esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuusasiat sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset, eivät aina alkuvaiheessa ulotu operatiivi-

seen toimintaan, mutta niihin tulee varautua ennen isompia mullistuksia.

Lisäksi hyvä hallitus on verkostoitunut. Erilaisissa yhteyksissä jäsenet saavat näkemyksiä yhteiskunnallisista muutoksista, talouden suhdanteista ja lainsäädännön muutoksista, ja he tuovat niitä hallituksen ja yhtiön käyttöön.

5

Mitä ajatuksia Hoivatilojen 10-vuotinen taival sinussa herättää?

Kyseessä on huikea kasvutarina.

Kasvuyrityksistä ja -yrittäjyydestä puhutaan nyt paljon, mutta kasvu harvoin syntyy sattumalta. Siihen tulee määrätietoisesti tähdätä. Hoivatilojen omistajilla, johdolla ja sijoittajilla olikin jo alkutaipaleella varsin yhtenäinen ja vahva näkemys, että firman halutaan kasvavan.

Yhtiössä täytyy olla valmius ottaa riskejä ja hyväksyä, että kaikki ei tule onnistumaan. Virheet korjataan ja matkaa jatketaan. Välillä on siis jouduttu ottamaan riskejä, koska ilman niitä ei tule kasvua.

Toinen merkittävä asia kymmenen vuoden taipaleelta on se, että toiminta on ollut hyvin yrittäjähenkistä. Se on luonnollista, sillä yhtiön perusti yrittäjäporukka. Kun myöhemmin tarvittiin lisää pääomaa, kerättiin sitä tutuilta, jotka enimmäkseen olivat yrittäjiä hekin. Yrittäjävetoisuus näkyy vahvasti yhtiön arvomaailmassa.

Suuri rooli yhtiön alkutaipaleella oli Rakennusliike Laptilla ja Timo Pekkarisella, jotka ottivat taloudellisen riski sijoittamalla yhtiöön ja lainoittamalla ilman vakuuksia. Se oli äärimmäisen arvokas lähtökohta, eikä rahaa tarvinnut lähteä keräämään pienistä noroista.

Toki kehitystä on edesauttanut myös se, että on toimittu kasvusektorilla. Arvokas seikka Hoivatiloilla oli se, että yhtiö lähti liikkeelle riittävän ajoissa. Toimialan kasvuun uskottiin yhtiössä vähän enemmän kuin muualla, ja Hoivatilat pääsi ottamaan ”varaslähdön” ennen kuin markkina alkoi kasvaa. Kun muutkin huomasivat, että tässä on järkeä, oli Hoivatiloilla jo ensimmäinen suora juostuna.

Ratkaisuja

29

KRISTIINA HAUTAKANGAS

Pientä ei lähdetty tekemään

Teksti Katri Dahlström KUVA Pentti Mansukoski

Kristiina Hautakangas tutustui Hoivatiloihin aluksi asiakkaan roolissa. Hoivatilojen ensimmäinen hoivahanke toteutettiin Mainio Vire Oy:lle, jonka toimitusjohtajana Hautakangas työskenteli. Jäätyään pois Mainio Vireeltä, hän oli Hoivatilojen hallituksen jäsen vuosina 2014–2016.

Hautakankaalla on laajaa kokemusta sosiaali- ja terveysalalta sekä rakennuttamis- ja kiinteistötoiminnoista.

Hän on ollut mukana useiden palvelualan yhtiöiden hallituksissa, toimii sijoittajana ja lisäksi jakaa omaa osaamistaan muun muassa mentoroimalla naisjohtajia.

1

Mitä vision voima sinulle tarkoittaa?

Hyvä visio luo jatkuvuutta yrityksen toimintaan. Se osoittaa, että ei olla tekemässä vain vuoden tai kahden projektia, vaan kyseessä on iso ja merkityksellinen asia. Vision tuleekin olla riittävän suuri ja innostava, jotta se auttaa jaksamaan vaikeuksien yli.

Sillä vaikka menisi kuinka hyvin, niin vastoinkäymisiä ja mutkia mahtuu matkan varrelle.

Erityisen tärkeää on, että kaikki yrityksessä todella ymmärtävät vision, ja kuinka sitä kohti voi edetä. Oiva väline vision kirkastamisessa työntekijöille on tarina: kerrotaan onnistumisista, ja esimerkeillä avataan sitä,

30

Ratkaisuja

miten visio näyttäytyy juuri sinun työtehtävissäsi. Kun visiota yksinkertaistetaan ja palastellaan, se ei tunnu liian hienolta tai kaukaiselta, ”ei kuulu mulle” -jutulta.

2

Miten Hoivatilat yhtiönä näyttäytyi sinulle asiakkaan roolissa?

Johtamani Mainio Vire oli hoiva-alan kaupallisista yhtiöistä ensimmäisten joukossa miettimässä tilakysymystä tosissaan. Kokeilimme erilaisia ratkaisuja: vuokrasimme siirrettäviä tiloja, testasimme elementtiratkaisuja ja rakennutimme omaan taseeseen.

Tulimme kuitenkin näkemykseen, että keskisuurena yhtiönä olimme liian pieni siihen, että meillä olisi omia asiantuntijoita hoitamassa näitä hankkeita. Se ei ole hoiva-alan yhtiön ydinliiketoimintaa.

Aloimme etsiä hoiva-alan tilahankkeisiin erikoistunutta tahoa, mutta eihän sellaista ollut. Isot rakennusyhtiöt olivat toki pitkään tehneet myös hoiva-alan rakentamista, mutta tehostetun asumispalvelun yksiköt

tuntuivat olevan tavallaan sivutuote.

Sitten löysimme Hoivatilat.

Näin toki, että yritys oli ihan alkuvaiheessa. Hoivatilojen kehitykselle oli aika ratkaisevaa, että kaltaisemme isompi kumppani hoivamarkkinoilta lähti toteuttamaan hankkeita heidän kanssaan. Alkuvuosina jouduimme ja pääsimme kehittämään prosessien yksityiskohtia, ja sen myötä koen, että asiakkuuden sijaan kyse oli ennemminkin kumppanuudesta.

Erityisesti alkuvuosina merkityksellistä oli nopeus. Kilpailtiin siitä, mikä yritys ensimmäisenä sai palvelutalon valmiiksi jollekin paikkakunnalle.

Kilpailutukset olivat rakennuttamisen kilpajuoksua. Se kehitti Hoivatilojen konseptia ja vakiomuotoisia ratkaisuja, mikä puolestaan lyhensi rakennuttamisaikaa oleellisesti.

3

Mitä mielestäsi tarvitaan toimivaan hallitukseen?

Hallituksen tulee olla koostumukseltaan erilainen yhtiön eri vaiheissa, vaihtuvathan osaamistarpeetkin matkan varrella. Uusien ja kulloiseenkin tilanteeseen tarvittavien näkemysten saamiseksi jäsenten vaihtuminen on välttämätöntä. Hoivatiloilla hallitus onkin uusiutunut varsin kiitettävästi.

Hallituksen tulee muistaa perustehtävänsä: strategian luominen ja toimitusjohtajan tukeminen sen toteutta-

misessa, myös kriittisissä asioissa ja vaikeissa tilanteissa.

Nykypäivänä on oleellista, että hallituksen jäsenet seuraavat kyseistä toimialaa ja ovat perillä kilpailijakentän tapahtumista. Myös rahoituksen laaja-alainen osaaminen on merkittävää yhtiön kaikissa vaiheissa. Pääomavaltaisessa toiminnassa riskien ja niiden vaikutusten ymmärtäminen on avainasemassa.

4

Minkälaisia asioita jäi erityisesti mieleesi työskentelystä Hoivatilojen hallituksessa, ja mitä halusit itse nostaa esille kokouksissa?

Koin hallituksen hyväksi näköalapaikaksi havainnoida, kuinka yhtiö näyttäytyy asiakkaille. Toin mukaan näkemystä, että prosessia tulisi avata asiakkaalle enemmän, ja sen myötä asiakaslähtöisyys lisääntyi merkittävästi.

Panostimme myös organisaation kasvuun. Hoivatilat oli pieni ja hen-

kilöitynyt vahvasti Jussi Karjulaan.

Osaamista lisäämällä pienensimme yhden avainhenkilön riskiä, ja kehitys on ollut huimaa.

Alussa ajoin vahvasti koko henkilökuntaa mukaan strategiatyöhön, koska näin pienessä yhtiössä on tärkeää, että strategiaa tehdään yhdessä. Yhtiön johto on etulinjassa kohtaamassa asiakkaan kysymykset ja yhdistämässä ne hallituksen osaamiseen. Kyse on myös sitouttamisesta, ja siinä Hoivatilat on onnistunut erinomaisesti.

Porukka on todella innokasta ja on ollut pitkään mukana. Osansa on myös Jussin ihmisläheisillä johtamistavoilla.

5

Mitä ajatuksia Hoivatilojen 10-vuotinen taival sinussa herättää?

Timo Pekkarisen vahva rakennusalan osaaminen ja hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Pertti Huuskosen laaja kokemus kiinteistöliiketoiminnasta. Kun heidän rinnalleen laitetaan energinen toimitusjohtaja Jussi Karjula, voi todeta tekijöiden ja rohkeuden olevan kohdillaan.

Toinen merkittävä seikka on, että visiot olivat alusta lähtien suuria, pientä ei lähdetty tekemään. Jo hyvin aikaisessa vaiheessa keskusteltiin listautumisesta ja kansainvälistymisestä.

On paljon yhtiöitä, joissa tehdään hienoja suunnitelmia, strategioita ja visioita, mutta niiden toteutus jää puolitiehen. Hoivatiloille erittäin leimallista on se, että jos on jostain asiasta sovittu, niin se todella tehdään.

Suomi on startup-yritysten luvattu maa, ja olen pohtinut, miksi jotkut onnistuvat ja toiset epäonnistuvat.

Hoivatilojen onnistumisen kannalta isossa roolissa oli yhtiön perustajan

Ratkaisuja

31

KUVAt Sami Tirkkonen

Hoivatilojen hyväntekeväisyys­ juhlakonsertti Hoivatilat juhlisti 10-vuotista taivaltaan yhdessä asiakkaidensa, yhteistyökumppaneidensa ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Jouluinen konsertti järjestettiin Kauniaisten Uudella Paviljongilla 12. joulukuuta.

Tunnelmallisessa konsertissa lauluyhtye A-Men tulkitsi kauneimpia joululauluja Mikko Peltokorven johtamana.

Konserttia seurasi myös livelähetyksenä tuhansia katsojia.

Kiitämme kaikkia juhlaamme osallistuneita!

Lahjoitimme jokaisesta konsertissa jakamastamme ohjelmalehtisestä 10 euroa hyväntekeväisyyteen Hope – Yhdessä ja Yhteisesti ry:lle.

Hope työskentelee vapaaehtoisvoimin sen puolesta, että lapsilla olisi Suomessa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet hyvään arkeen. Hope jakaa vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille konkreettisia vaate- ja tavaralahjoituksia, tukee lasten harrastusmahdollisuuksia sekä tarjoaa vapaa-ajan elämyksiä.

32

Ratkaisuja

Rakennuttajapäällikkö Jari Lehto tervehtii hallituksen jäsen Satu Ahlmania ja puheenjohtaja Pertti Huuskosta.

Hallinnon ja markkinoinnin koordinaattori Viivi Tuukkanen ja Ruotsin maajohtaja Maria Frid vaihtavat kuulumisia.

Ratkaisuja

33

Toimitusjohtaja Jussi Karjula ja Attendon arkkitehti Tommi Lehtonen puolisonsa kanssa.

Koko Hoivatilojen henkilรถstรถ oli tapahtumassa mukana.

34

Ratkaisuja

Riku Patokoski keskustelussa Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen tilapalveluiden erityissuunnittelija Carola Harjun kanssa.

Kiinteistöjohtaja Juhana Saarni yhdessä Touhula Varhaiskasvatuksen myynti- ja kehitysjohtaja Anna-Reetta Vaaran sekä puoliso Mikko Vaaran kanssa.

Juhlatunnelmissa mukana Hoivatilojen urakoitsijakumppani Kecon Sami Kiventerä ja Toni Kiventerä puolisonsa kanssa.

toiveiden kortteli rakentuu arjen unelmista

Toiveiden kortteli vie asumisen ja palveluiden yhdistämisen uudelle tasolle. Sidosryhmät osallistetaan aidosti uniikkiin suunnitteluprosessiin. Me huolehdimme, että jokaisesta Toiveiden korttelista löytyy JÄRKEVIÄ RATKAISUJA ONNELLISEN ELÄMÄN ELEMENTTEJÄ JOTAIN SYKÄHDYTTÄVÄÄ

Satu Ahlman ja Pilke päiväkotien hallituksen jäsen Päivi Merkkiniemi sekä strategiajohtaja Kai Seppälä.

Astu peremmälle unelmien kaupunkiympäristöön: www.hoivatilat.fi/palvelukortteli

#hoivatilalaisia - muistoja 10 vuoden matkalta -