Tehtaan tarina

Rakennuksen korjausaste on yli 80 prosenttia. Parhaiten säilyneitä osia olivat porraskäytävät. Niissä pystyttiin säilyttämään pintamateriaaleja. Tehdasalueen historia huokuu funkkistalon muotojen lisäksi myös vanhoista valokuvista. Arkkitehtisuunnittelusta hankkeessa vastasi Neva Arkkitehdit.

Hoivatilat osti lentokonetehtaan hallintorakennuksen Härmälänrantaa voimakkaasti kehittäneeltä Skanska Talonrakennus Oy:ltä. Vuosien 1936–1961 aikana rakennetun kiinteistön ja naapurissa sijainneen, mutta huonon kunnon vuoksi puretun tehdasrakennuksen seinien suojissa on vuosikymmenten saatossa tapahtunut paljon.

Valtion lentokonetehdas toimi aluksi Helsingissä, mutta se oli sotilasstrategisesti huono sijainti. Useat kunnat havittelivat uutta tehdasta, ja kovassa kisassa voiton vei Tampere. Lentokonetehtaan tulo alueelle 1930-luvun lamavuosien keskellä oli merkittävä sykäys työttömyyden koettelemalle seudulle. Tehtaalla valmistettiin koulukoneita ja hävittäjiä, ja siellä oli Suomen ensimmäinen tuulitunneli. Myös mustaa laatikkoa kehitettiin Härmälässä. Tehtaan suurimpiin innovaatioihin sanotaan kuuluvan Neuvostoliiton sotakorvauksiin liittynyt lukki – raskaiden kappaleiden nostoon ja siirtoon tarkoitettu ajoneuvo, joka otettiin tuotantoon pelkän valokuvan perusteella. Sotakorvausteollisuus muutti tehtaan

profiilia, ja tehtäväksi tuli valmistaa monenlaisia laitteita, kuten kiskokalustoa vetureista lättähattuihin. Myöhemmin lentokonetehtaan eli Valmetin työ jakautui moneksi tehtaaksi, kuten Sisu-Diesel ja Metso Automation.

Nyt palvelukorttelikortteliksi saneerattu hallintorakennus on viime vuosina ollut alueella toimivien yritysten käytössä, esimerkiksi lounasravintolana ja työmaatoimistona. Tyhjillään se ei ole ollut missään vaiheessa.

Todella hieno ja inspiroiva hanke. Olemme kehittäneet käyttötarkoituksen talolle, joka ei enää palvellut oikein ketään, mutta pitää kuitenkin säilyttää. Samalla parannamme kyseistä asuinympäristöä.

Uusi, arvokas luku

Rakennukselle tehtiin todella laaja peruskorjaus: korjausaste on yli 80 prosenttia: perustukset, runko, ulkoseinä ja yläpohjan kantava rakenne säilytettiin, kaikki muu on vaihdettu. Rakennuttajapäällikkönä hankkeessa toimi Hoivatilojen Pertti Nupponen

– Tampereen rakennusvalvonta totesi kohteen olevan erittäin vaativa, joten pääsuunnittelijalta edellytettiin kokemusta vastaavista kohteista. Säilytettävät rakenteet aiheuttivat suunnitteluratkaisuun kompromisseja, joita uudisrakennukseen ei tulisi. Erityisellä huolella tutkittiin myös, mitä vanhat rakenteet pitävät sisällään, sanoo Nupponen.

Nupponen lisää, että energiataloudellisuutta puntaroidessa selvää on, ettei saneerauskohteiden vanhojen rakenteiden kanssa päästä aivan ihanneratkaisuihin. Ammatillisessa mielessä hän kuvailee kohdetta työlääksi, mutta erittäin mielenkiintoiseksi.

– Todella hieno ja inspiroiva hanke. Olemme kehittäneet käyttötarkoituksen talolle, joka ei enää palvellut oikein ketään, mutta pitää kuitenkin säilyttää. Samalla parannamme kyseistä asuinympäristöä.