OULUN KAUPPAKAMARIN TOIMINTA • TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
KUVA: JUHA SARKKINEN
Muutosten vyöry jatkuu – resilienssi kasvussa
Jatkuvasta muutoksesta ja epänormaaleista tilanteista on tullut arkipäivää. Uutena terminä moneen keskusteluun on noussut resilienssi. Korona-ajan aikana muodostuneet verkostot ja toimintatavat tilannekuvien ylläpitämiseksi ovat osoittautuneet toimiviksi ja tarpeellisiksi. Vuoden 2021 koronahuolet tuntuivat kutistuvan lähes harmittomiksi kuluvan vuoden helmikuussa Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan rinnalla. Aiheuttamansa humanitaarisen tuskan lisäksi Venäjän toiminta on osoittautunut täysin häikäilemättömäksi ja perusteiltaan pitkäaikaiselle propagandavalheelle rakennetuksi. On vaikeaa ajatella, miten tilanteesta voidaan selvitä ilman pysyviä vaurioita koko maailman tilanteeseen – sekä poliittisesti että kaupallisesti.
6
VUOSIKIRJA 2022
Venäjän kaupan välitön päättyminen ja siihen liittyvät pakotteet ovat vain pieni osa kokonaisvaikutusta, kun koko Eurooppa on irrottautumassa Venäjä-riippuvuudestaan raaka-aineiden, alihankinnan ja energian osalta. Suomen taloudessa vuosi 2021 sujui hyvin, vaikka koronaepidemia kiihtyi sekä alkuvuodesta että uudelleen vuoden loppua kohti. Bruttokansantuote kasvoi 3,5 prosenttia. Kaikki kysynnän tärkeimmät alaerät – yksityinen ja julkinen kulutus, vienti ja
investoinnit – olivat nousussa. Koronakriisiä edeltänyt kokonaistuotannon taso ylitettiin jo viime keväänä. Koronakriisi ei tuonut Suomeen pelättyä investointien romahdusta samaan tapaan kuin vuoden 2008 finanssikriisi. Investointien kokonaistaso on kumminkin pysynyt paikallaan jo pidempään, joten niiden vauhdittaminen olisi tärkeää kasvupolitiikkaa. Erityisesti T&K-investointien kehitys on ollut heikkoa.
