3 minute read
Toimitusjohtajan katsaus
Muutosten vyöry jatkuu – resilienssi kasvussa
KUVA: JUHA SARKKINEN
Jatkuvasta muutoksesta ja epänormaaleista tilanteista on tullut arkipäivää. Uutena terminä moneen keskusteluun on noussut resilienssi. Korona-ajan aikana muodostuneet verkostot ja toimintatavat tilannekuvien ylläpitämiseksi ovat osoittautuneet toimiviksi ja tarpeellisiksi.
Vuoden 2021 koronahuolet tuntuivat kutistuvan lähes harmittomiksi kuluvan vuoden helmikuussa Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan rinnalla. Aiheuttamansa humanitaarisen tuskan lisäksi Venäjän toiminta on osoittautunut täysin häikäilemättömäksi ja perusteiltaan pitkäaikaiselle propagandavalheelle rakennetuksi. On vaikeaa ajatella, miten tilanteesta voidaan selvitä ilman pysyviä vaurioita koko maailman tilanteeseen – sekä poliittisesti että kaupallisesti. Venäjän kaupan välitön päättyminen ja siihen liittyvät pakotteet ovat vain pieni osa kokonaisvaikutusta, kun koko Eurooppa on irrottautumassa Venäjä-riippuvuudestaan raaka-aineiden, alihankinnan ja energian osalta.
Suomen taloudessa vuosi 2021 sujui hyvin, vaikka koronaepidemia kiihtyi sekä alkuvuodesta että uudelleen vuoden loppua kohti. Bruttokansantuote kasvoi 3,5 prosenttia. Kaikki kysynnän tärkeimmät alaerät – yksityinen ja julkinen kulutus, vienti ja investoinnit – olivat nousussa. Koronakriisiä edeltänyt kokonaistuotannon taso ylitettiin jo viime keväänä.
Koronakriisi ei tuonut Suomeen pelättyä investointien romahdusta samaan tapaan kuin vuoden 2008 finanssikriisi. Investointien kokonaistaso on kumminkin pysynyt paikallaan jo pidempään, joten niiden vauhdittaminen olisi tärkeää kasvupolitiikkaa. Erityisesti T&K-investointien kehitys on ollut heikkoa.
Alkuvuodesta 2022 koronarajoitukset painoivat erityisesti palvelualoja, ja kokonaistuotanto supistui tammikuussa edellisestä kuukaudesta. Koronaepidemian taloudellinen vaikutus ajautui silti pääosin muutamille toimialoille, kuten ravintola- ja matkailualalle, tapahtuma-alalle sekä logistiikkaan.
Venäjän hyökkäyssota heikentää talouden suhdannetilannetta, sillä jo nyt havaitut kustannuspaineet heikentävät yritysten kannattavuutta. Heikkenevään suhdanteeseen lähdetään kuitenkin pienen elpymisjakson vauhdittamana, joten investointien ja viennin näkymät ovat kuitenkin edelleen kohtalaiset. Lisäksi hyvä työllisyystilanne ja koronarajoitusten poistuminen tukevat taloutta sodan ja pakotteiden tuomaa negatiivista sokkia vastaan.
Hyvistä työllisyysluvuista huolimatta työvoiman saatavuus on edelleen merkittävin haaste yritysten toiminnalle. Työllisyysaste on kääntynyt nousuun ja työttömyys laskuun, mutta keskeisin syy kehitykselle on Suomen väestörakenteen suunta. Työllisten määrä on laskussa ja eläkeläisten määrä puolestaan nousussa. Työvoiman kysyntä on väkevää ja yritykset raportoivat laajasti rekrytointivaikeuksista.
Nyt käynnissä olevan Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat moninaiset. Suorat vaikutukset kohdistuvat yrityksiin, jotka käyvät kauppaa Venäjän kanssa. Käytännössä kaupankäynti Venäjälle on ollut pitkään erittäin haastavaa. Venäjän merkitys Suomen taloudelle on pienentynyt Krimin valtauksen jälkeen, mutta se on edelleen huomattava. Vuonna 2021 Venäjän osuus koko Suomen tavaraviennistä oli noin 5,5 prosenttia, ja tavaraviennin euromääräinen arvo oli 3,7 miljardia.
Maailmantalouteen sodan laajimmat vaikutukset tulevat hintamuutosten kautta. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu vaikuttaa yrityksiin Suomen lisäksi myös maissa, jotka sijaitsevat kaukana Venäjästä. Kuluttajahintojen nousu syö kotitalouksien ostovoimaa ja heikentää yksityisen kulutuksen kehitystä. Rahoitusmarkkinoilla nähdään heiluntaa osakkeiden arvostuksissa. Isot vaihtelut valuuttojen arvoissa tuovat haasteita vientiyrityksille. Inflaatiota kiihdyttävä vaikutus tulee erityisesti energiahintojen ja muiden raakaaineiden kallistumisen myötä. Lisäksi haasteina ovat saatavuusongelmat raaka-aineissa ja komponenteissa. Samaan aikaan suhdannetilanteen heikkeneminen synkentää yritysten näkymiä ja laskee yksityistä kulutuskysyntää, mikä osaltaan hillitsee inflaatiota pidemmän päälle.
Suomessa inflaatio on kiihtynyt vauhdikkaammaksi kuin mihin on viime vuosina totuttu. Kansanvälisessä vertailussa Suomen hintakehitys on maltillista. Helmikuussa kotimaiset kuluttajahinnat nousivat 4,5 prosenttia. Suomessa inflaation kiihtyminen on perustunut pitkälti energiaan eli ennen kaikkea polttoaineiden ja sähkön hintojen nousuun. Lisäksi nousussa ovat olleet remonttikustannukset, joita on nostanut rakennusmateriaalien kallistuminen.
Oulun kauppakamarin vuosi 2021 oli kokonaisuudessaan varsin hyvä. Koulutuspalveluissa palattiin kasvu-uralle. Jäsenmäärän kasvu kiihtyi hiukan ja ylitti historiallisen 1500 jäsenen rajapyykin. Vaikuttamistyö jatkui aktiivisena ja sen tuloksista kerrotaan tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa.
Keskeiseksi tavoitteeksi nostettiin osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Ratkaisua lähdettiin hakemaan perhekeskeisyys edellä. Yhdessä on etsitty keinoja, miten uusia asukkaita saadaan muuttamaan pysyvästi Pohjois-Suomeen. Keskiöön nostettiin perhekeskeinen ajattelu ja tunnistettiin siihen kuuluvat osakokonaisuudet. Tavoitteena on yhdistää työtä ja tekijöitä ja koota sellaisia perhepaketteja, joilla saadaan uusia työn tekijöitä perheineen niin ulkomailta kuin muualta Suomesta.
Lämmin kiitos kauppakamarin toimistolle ja kaikille luottamushenkilöillemme hallituksessa, kauppakamariosastoilla ja valiokunnissa tuloksellisesta vuodesta. Koronaaikana opitut toimintatavat, verkostot ja viestintätavat muuttavat pysyvästi työskentelytapoja. Verkostoituminen on osoittautunut entistä tärkeämmäksi perustaksi koko kauppakamaritoiminnalle.
