Hallituksen toimintakertomus

Odotuksista huolimatta koronaepide-

mia jatkui koko vuoden 2021 vaikuttaen laajasti yhteiskunnan toimintaan. Elinkeinoelämän kannalta suurin isku kohdistui majoitus- ja ravintolatoimintaan. Syynä liiketoiminnan heikkenemiseen olivat viranomaisten asettamat koronarajoitukset ja -säädökset. Toisaalta monilla teollisuussektorin yrityksillä samoin kuin päivittäis- ja rautakaupan toimijoilla liiketoiminta jopa kasvoi – osalla merkittävästikin.

Kauppakamariryhmän koronakyselyjä

jatkettiin lähes säännöllisesti koko vuoden. Kyselyissä selvitettiin ajankohtaisia kysymyksiä, kuten etätyön käyttöä, osaajien tarvetta, odotuksia julkisen sektorin toimenpiteistä, rajoitusten purkamista, koronan jälkeistä uutta normaalia jne. Kyselyn tulokset julkaistiin valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Vuoden viimeisen yrityskyselyn mukaan korona-aika muuttaa työntekemistä pysyvästi erityisesti etätyön lisääntymisenä, digitalisaation vauhdittumisena ja johtamistyön muutoksena. Moni asia on tehostunut etätyön ansiosta, ja Suomi voi olla edelläkävijä uuden työkulttuurin kehittäjänä vahvan digitaalisen osaamisensa ansiosta. Työhyvinvointiin ja teknologian kehittämiseen on nyt panostettava uudesta näkökulmasta. Etäkokousten ja -työn lisääntyminen vaikuttaa myös henkilökunnan liikkumistarpeisiin, joiden osalta moni yrityksistä uskoo työajokilometrien vähentyvän merkittävästi tai jonkin verran.

Koronaepidemiasta huolimatta yritysten haasteet osaavan työvoiman saatavuudesta jatkuivat ja jopa laajentuivat lähes toimialasta riippumatta. Kauppakamareiden tekemän, ulkomaalaisten osaajien rekrytointia selvittäneen, kyselyn mukaan Oulun kauppakamarin toiminta-alueella on hyvät valmiudet ottaa ulkomaalaisia opiskelijoita harjoitteluun ja kesätöihin, mikä on monesti nuoren ensimmäinen askel työelämään. Kyselyn mukaan yli 70 prosentilla vastanneista yrityksistä kokemukset ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta ovat olleet myönteisiä tai erittäin myönteisiä. Yli 40 prosenttia vastanneista yrityksistä aikoo jatkossa palkata tai vuokrata ulkomaalaisia osaajia.

Työvoiman saatavuuden haasteet näkyivät myös viranomaisten julkaisemissa työllisyyskatsauksissa, joiden mukaan vuoden 2021 aikana Pohjois-Pohjanmaalla työttömyys aleni tasaisesti, joskin aleneminen hidastui syksyllä. Joulukuun lopussa työttömien työnhakijoiden määrä oli 20 300 ja vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä oli vähentynyt 5 100:lla. Kokoaikaisesti lomautettuja oli joulukuun lopussa 2 100, mikä oli 2 600 vähemmän kuin vuosi aiemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Pohjanmaalla vuoden lopussa 10,9 %. Kainuussa puolestaan vuoden lopussa oli 3 335 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 493 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Kainuussa vuoden lopussa 10,8 %,

Avoimia työpaikkoja on hyvin tarjolla.

Joulukuun 2021 aikana PohjoisPohjanmaan TE-toimiston alueella ilmoitettiin avoimeksi 7 600 uutta työpaikkaa, mikä on 3 700 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Kaikkiaan maakunnassa oli tarjolla 13 000 avointa työpaikkaa joulukuun aikana. Työvoiman kysyntä oli Kainuussa suorastaan ennätyksellistä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-palveluihin 13 977, mikä on selvästi Työnvälitystilaston ennätys ja peräti 80 % enemmän kuin vuonna 2020.

Osaavan työvoiman saatavuus nousikin kauppakamarin koko toimintavuotta ohjaavaksi tavoitteeksi.

Keväällä käynnistyi Oulu Talent Hub

-hanke, jossa Oulun kauppakamarilla on yhden työpaketin – yritysten valmiuksien kehittäminen – osavastuu. Tätä työtä tekemään palkattiin kahden vuoden ajaksi kokoaikainen projektikoordinaattori. Hankkeen toiminnan fokus on kansainvälisten opiskelijoiden juurruttaminen auttamalla mm. harjoittelupaikkojen ja opinnäytetöiden tekopaikkojen löytämisessä. Samaan aikaan lisätään yritysten valmiuksia ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiseen. Ulkomaalaisen työvoiman tarve ja mahdollisuudet on tunnistettu myös alueen kärkimedioissa. Hanke on saanut laajasti näkyvyyttä.

Ulkomaalaisten työntekijöiden tarve oli vahvasti esillä myös Kevätforumis-

sa, jonka teemana oli Monikulttuu-

risuus yritysten menestystekijänä. Kevätforumissa käsiteltiin Migrin oleskelulupa-asioita pääjohtaja Jari Kähkösen taholta sekä Pohjoisen Bisneshaltijat -mentoriverkoston luomista, jonka suojelijaksi saatiin kansanedustaja Juha Sipilä. Kevätforum järjestettiin etätilaisuutena siten, että paikalla olivat vain puheenvuorojen pitäjät sekä paneelikeskustelijat. Yleisö seurasi tilaisuutta verkon kautta.

Oulu Talent Hubille on luotu omat verkkosivut ja se on järjestänyt erilaisia Wellcome to Oulu -tapahtumia. Kauppakamariverkosto puolestaan järjesti yhteisen Kansainvälistymisviikon, jonka aikana järjestettiin kansainvälisille opiskelijoille päivän tutustumisjaksoja yrityksiin.

Muita keskeisiä toimia työvoiman saatavuuden varmistamiseksi olivat mm. osallistuminen Työn taitajat ja Tekniikan taitajat -vaikuttamistyöhön sekä Kainuun ja Raahen alueosastoilla toimiminen Sitran Osaamisen aika -hankkeessa. Kainuussa hankkeen aikana kuvattiin yrityksen kannalta kansainvälisen rekrytoinnin palvelupolku hakuvaiheesta työntekijän asettumiseen saakka sekä prosessin kumppanit eri vaiheissa yhteyshenkilöineen.

Lähitilaisuutena järjestetyssä syksyn Eloriihessä kysyttiin Mistä työn tekijät Pohjois-Suomeen? Teeman alustajina toimivat MDI:n Timo Aro ja EK:n Vesa Rantahalvari. Ryhmätöissä tarkennettiin myös keinoja, miten uusia asukkaita saadaan tulemaan ja pysymään Pohjois-Suomessa. Eloriihen pohjalta käynnistettiin hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajien johdolla toteutettu työpajojen sarja teemalla Osaavia ihmisiä perheineen Pohjois-Suomeen. Työpajojen tuloksena keskiöön nostettiin perhekeskeinen ajattelu ja tunnistettiin siihen kuuluvat osakokonaisuudet. Työ jatkuu ja mukaan otetaan alueen muut toimijat. Tavoitteena on yhdistää työtä ja tekijöitä ja koota sellaisia perhepaketteja, joilla saadaan uusia työn tekijöitä perheineen niin ulkomailta kuin muualta Suomesta.

Investointien edistämiseksi jatkettiin suosituksi ja toimivaksi osoittautuneita Suurhankeinfoja, joita järjestettiin yhteensä kolme – kaikki etänä. Tilaisuuksien suosiosta kertoo, että parhaista tilaisuuksista NPS on ollut maksimi, 100. EU:n metsästrategiaan ja Suomen omaan metsänkäytön päätöksenteon puolustamiseen teetettiin Taloustutkimuksen selvitys, jonka tuloksia käytettiin vaikuttamistyössä. Suurhankevaliokunnan johdolla laadittu malli ympäristölupaprosessien sujuvoittamisesta ja nopeuttamisesta on esitelty Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Keskustelut ehdotuksen hyödyntämisestä jatkuvat edelleen.

Alueen saavutettavuuden paranta-

misessa keskeisessä roolissa on ollut parlamentaariseen Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja sen pohjalta

Väyläviraston laatimaan investointi-

ohjelmaan vaikuttaminen. Vaikuttamisyhteistyötä on tehty alueellisesti, maakunnallisesti sekä maakuntarajat ylittäen. Tärkeimpinä kumppaneina ovat olleet maakuntaliitot sekä Tervan tie ry. Pohjois-Suomen ääni ei ole alueen toimijoiden mielestä kuulunut riittävästi ja vaikuttamistyötä jatketaan edelleen, kun investointiohjelman toteutuksia käsitellään eduskunnassa osana valtion budjettiasioita.

Vaikuttamistyötä tehdään useissa alueen toimijoiden verkostoissa yhteistyössä. Oulun kauppakamarin hallitus tapaa säännöllisesti Oulun vaalipiirin

kansanedustajia kaksi kertaa vuo-

dessa. Vuoden 2021 tapaamisten teemoina olivat keväällä ajankohtaisesti osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja investointien edistäminen sekä syksyn tapaamisessa Mistä työn tekijät Pohjois-Suomeen, eli vetovoiman ja pitovoiman lisääminen, kohtaanto-ongelman ratkaiseminen sekä työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton edistäminen. Molemmat kansanedustajatapaamiset pidettiin etäkokouksina.

Yritysten kasvuhalun ja -kyvyn lisäämiseksi osallistuttiin Kasvu Openiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan Kasvupoluille. Kainuun Kasvupolun kaksi lupaavinta kasvuyritystä olivat The Boreal Project Vuokatista ja PK-levy Nurmeksesta. PohjoisPohjanmaan Kasvupolulla puolestaan tuomaristo valitsi lupaavimmiksi kasvuyrityksiksi oululaiset Sitema Oy:n ja MeKiwi Oy:n. Kasvu Openin valtakunnalliseen finaaliin, eli TOP 10 -joukkoon eteni Sitema Oy.

Kevätforumin yhteydessä jaettiin jo vuonna 1999 perustettu Vetovoimapalkinto yritykselle, joka päävalintakriteereiden mukaisesti hyödyntää markkinoinnin eri kilpailukeinoja, markkinoinnin suunnittelu tehdään Pohjois-Suomessa ja yrityksen viestintä on avointa sekä läpinäkyvää. Vuoden 2021 palkinnon voitti MedKit Finland Oy tunnustuksena ansiokkaasta liiketoiminnan kasvattamisesta. Yritys on myös esimerkki pohjoissuomalaisesta vetovoimasta ja poikkeuksellisesta kansainvälisestä verkostoitumisesta.

Ensimmäistä kertaa Oulun kauppakamari jakoi Vetovoima-palkinnon yhteydessä myös Maineteko-kunniakirjan, jonka sai Kiertokaari Oy tunnustuksena ansiokkaasta pitkäjänteisestä ja koko yhteiskuntaa hyödyttävästä liiketoiminnasta. Kiertokaari on ollut edelläkävijä kiertotaloudessa ja valtakunnallisen tason malliesimerkki työstä kestävän kehityksen puolesta.

Oulun kauppakamarin jäsenmäärä

kasvoi muutamaa edellistä vuotta nopeammin ja ylitti ensimmäisen kerran kauppakamarin historiassa 1500 jäsenen määrän. Jäsenmäärä kasvoi +1,9 prosenttia ja jäsenmaksutulot +3,7 prosenttia, vaikka jäsenmaksuperusteet olivat ennallaan. Jäsenhankinnan suunnitelmallinen suuntaus suurempiin yrityksiin on tuottanut tulosta. Jäsenille tarjottiin edelleen maksutonta neuvontapalvelua, jossa asiantuntijat ja lakimiehet vastaavat muun muassa verotus-, talous-, työsuhde- ja yhtiöoikeudellisiin liittyviin kysymyksiin. Palvelun tuottaa Helsin-

gin seudun kauppakamari.

Koulutuspalveluiden kysyntä nousi

edellisestä vuodesta koronan rajoituksista huolimatta. Koulutusmyynti kasvoi viisi prosenttia ja julkaisutoiminnan kanssa kasvua oli yhteensä yli yhdeksän prosenttia. Monipuolinen koulutustarjonta säilytettiin myös alueosastoilla ja samaan aikaan kehitettiin koulutusten erilaisia toteutusmuotoja. Yhteensä koulutuksissa oli yli 950 osallistujaa. Koulutuksen taso säilyi korkeana ja asiakastyytyväisyys oli 4,4 / 5 ja suosittelu NPS 84. Vuoden kouluttautujana palkittiin Ammattiopisto Luovi ja kunniamaininnat annettiin Junnikkala Oy:lle ja

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy:lle.

Viestinnässä lisättiin aktiivista vaikuttamisviestintää mm. jakamalla jäsentiedotteiden pääkirjoitukset medialle mielipidekirjoituksina, mikä osoittautui varsin toimivaksi vedoksi näkyvyyden lisäämisessä. Myös alueosastot saivat näin paremmin asiansa kuuluville. Kauppakamarilehdessä kiinnitettiin erityistä huomiota alueellisuuteen sisällössä samalla kun jatkettiin yhdeksän muun kauppakamarin kanssa yhteistyötä valtakunnallisen sisällön tuottamisessa. Vuosikirjassa toteutettiin kauppakamariryhmän yhteinen graafinen uudistus.

Toiminnallisesti ja tietoteknisten järjestelmien kannalta suuri muutos oli siirtyminen yhteiseen Kauppakamarikauppaan, jonka kautta tehdään kaikki ilmoittautumiset sekä maksullisiin koulutustilaisuuksiin että maksuttomiin jäsentapahtumiin. Samassa yhteydessä keskitettiin myös jäsenrekisteri- ja jäsentiedotepalvelut uudelle palvelualustalle. Myös Oulun kauppakamarin kotisivut uudistettiin uudelle kauppakamariryhmän ilmeelle ja alustalle.

Vaikuttamistyön ytimen muodosta-

vat kauppakamarin hallitus, kauppakamariosastojen hallitukset ja valiokunnat. Oulun kauppakamarilla on 11 valiokuntaa. Niissä on alueen yritysten ja yhteisöjen edustajia yli 200 henkilöä. Valiokunnat kokoontuvat keskimäärin 4-6 kertaa vuodessa. Kauppakamarilla on neljä kauppaka-

mariosastoa: Kainuu, Kalajokilaakso,

Koillismaa ja Raahe, joilla kullakin on omat hallitukset, joissa on jäseniä yhteensä yli 60 henkilöä. Osastojen hallitukset kokoontuvat vuosittain neljä kertaa ja Oulun kauppakamarin hallitus kuusi kertaa. Vaikuttamistyöhön liittyen kauppakamariosastot järjestävät alueillaan vuosittain Talousseminaareja.

Oulun kauppakamarin hallituksen

puheenjohtajana toimi johtaja Erja Sankari ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Juha Laakkonen. Hallituksen puheenjohtajistoon kuuluivat kauppakamariosastojen puheenjohtajat toimitusjohtaja Teuvo Perätalo (Kainuu), toimitusjohtaja Jani Oikari (Kalajokilaakso), toimitusjohtaja Henrik Karvonen (Koillismaa) ja toimitusjohtaja Jari Riihijärvi (Raahe). Muina hallituksen jäseniä olivat kehitysjohtaja Jaana Kokko, toimitusjohtaja Lasse Lahti, toimitusjohtaja Tomi Lantto, toimitusjohtaja Mikko Lapola, ympäristöjohtaja Harri Leppänen, toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen, tehtaanjohtaja Juho Mäkimattila, toimitusjohtaja Timo Pekkarinen, johtaja Mikko Polso, toimitusjohtaja Keijo Posio, toimitusjohtaja Mika Rytky, toimitusjohtaja Aarne Simula ja Vice President Jari Still. Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja kokouksissa vierailivat sidosryhmien edustajina Oulu Innovaatioallianssin operatiivisen johtoryhmän puheenjohtaja ja Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtori Arto Maaninen sekä Oulun Ammattikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm. Lisäksi hallitus teki kokousvierailut Terrafame Oy:n, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Stora Enso Oulun vieraina.

Kauppakamarin toiminnan rahoitus

katetaan neuvonta- ja palvelutoiminnalla, jäsenmaksuilla sekä sijoitusvarallisuuden tuotoilla. Palvelutoiminnan ytimen muodostavat koulutus- ja viestintäpalvelut sekä vientiasiakirjat. Kaupallisen palvelutoiminnan osuus kauppakamarin tuloista oli hiukan yli puolet.

Kauppakamarit vahvistavat ja myöntävät ulkomaankaupan asiakirjoja, kuten ATA carnet -tulliasiakirjoja sekä Euroopan yhteisön yleisiä alkuperätodistuksia. Vientiasiakirjatoiminta pysyi

edellisen vuoden tasolla.

Koulutus- ja viestintäpalveluiden

myynti kasvoi edellisestä vuodesta noin yhdeksällä prosentilla. Taloudellisesti koulutus- ja viestintäpalveluiden tulos parani merkittävästi. Liiketoiminnan tappio pieneni merkittävästi edellisvuoden -38 705 eurosta -2054 euroon.

Henkilöstökulut laskivat edellisestä vuodesta, kun säästöjä tuli lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Vapaaehtoisissa henkilöstökuluja puolestaan kasvattivat palvelusektorin johtajan rekrytointi ja hallituksen käynnistämän työpajojen konsultointi. Yhteensä näitä budjetoimattomia kuluja kertyi

noin 35 000 euroa.

Koronan kokoontumisrajoitukset sekä etäkokoukset kerryttivät merkittäviä säästöjä matkakuluihin. Muissa hallintopalveluissa kustannuksia nostivat

rekrytointien kaluste- sekä tietokonehankinnat sekä uudistettujen kotisivujen käyttöönottokustannukset, jotka kulukirjattiin kokonaan.

Projektitoimintaan kuuluvan Oulu Talent Hub -hankkeen omarahoitusosuus katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla.

Jäsenmaksutuotot kasvoivat lähes 4 prosentilla, vaikka jäsenmaksuperusteet pidettiin ennallaan. Jäsenmäärä oli vuoden 2021 lopussa 1512 ja siinä on nettokasvua 1,9 prosenttia.

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuot-

toja nostivat merkittävästi Nordean rahastojen vastuullisen toiminnan ESG-rahastoihin vaihdoista kertyneet myyntivoitot (65 843 euroa). Kokonaisuudessaan sijoitustoiminnan tuotot olivat +96 554 euroa (edellisenä vuonna +37 661 euroa). Rahastojen vaihdosta syntyneiden myyntivoittojen lisäksi tuotot koostuivat pääosin osinko- ja korkotuotoista sekä arvonalentumisten palautumisista. Taseessa sijoitusomaisuus ja rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöksen markkina-arvoon.

Toimintavuoden tulos on budjetoitua ja edellisvuotta huomattavasti pa-

rempi ollen +96 093 euroa (edellisenä vuonna +39 861 euroa). Koulutuspalveluiden tuotot jäivät koronan aiheuttamien rajoitusten vuoksi tavoitteistaan ja budjetoimattomat rekrytointi- ja hallituksen työpajatoiminta nostivat puolestaan kuluja merkittävästi yli budjetoidun, joten toiminnallinen tulos oli budjetoitua ja myös edellistä vuotta pienempi, +6348 euroa (edellisenä vuonna +9657 euroa). Omavaraisuusaste on 86 % (85%). Vakituisen henkilöstön määrä oli kahdeksan henkilöä, joiden lisäksi helmikuusta alkaen työskenteli määräaikainen projektikoordinaattori. Viestintäresurssi hankitiin ostopalveluna.

Vuosi 2022 alkoi näyttää kriisien suhteen jo paremmalta, kunnes Venäjä hyökkäsi 24. helmikuuta sotilaalli-

sesti Ukrainaan. Tämä täysin uuden ja kammottavan historian lehden kääntäminen tulee vaikuttamaan pitkään koko Euroopan turvallisuus- ja talousasioihin. Ukrainaan on lähetetty laajasti apua ympäri maailman, myös suomalaisilta kauppakamareilta ja kauppakamarien jäseniltä keskuskauppakamarin koordinoimana. Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten maiden Ukrainalle antama aseapu on ollut huomattava, mutta Venäjän käynnistämän sodan leviämisen rajoittamiseksi Ukrainalle ei kuitenkaan ole toimitettu varsinaista sotilaallista voimaa.

Venäjän järkyttävä toiminta on aiheuttanut jo merkittävää humanitaarista tuskaa, rakennusten ja infrastruktuurin tuhoutumista. Tällä hetkellä Ukrainasta on paennut jo kolme miljoonaa ihmistä naapurimaihin ja sitä kautta osa jo Suomeen asti.

Länsimaiden asettamien taloudellisten pakotteiden lisäksi sodan vai-

kutukset tulevat näkymään pitkään mm. energian ja logistiikan kustannusten nousuna, mahdollisesti matkailun ja investointien vähentymisenä ja yleisen turvallisuuden tunteen

heikkenemisenä. Suomen perinteinen asema turvallisena asumisen, työskentelyn, matkailun ja investointien maana on uhattuna. Oulun kauppakamari pyrkii osaltaan vaikuttamaan uhan pienenemiseen kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Oulun kauppakamarin toimintasuunnitelman mukaisena teemana ja

tavoitteena vuodelle 2022 on koko Pohjois-Suomen elinvoiman lisää-

minen tuottaen ratkaisuja osaavan työvoiman lisäämiseen, investointien edistämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen. Erityisesti vaikuttamistyö kohdistetaan osaavan työvoiman saatavuuden ja työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Keskeisenä tavoitteena on saada osaajia perheineen muuttamaan alueelle. Huolena on Pohjois-Suomen väestörakenteen kehityssuunta. Se vaikuttaa elinkeinoelämän tuleviin suunnitelmiin ja mahdollisuuksiin kasvaa ja investoida.

Oman toiminnan kehittämisessä keskitytään kauppakamariverkoston kehittämiseen jäsenten hyväksi. Tavoitteina on parhaiden käytäntöjen levittäminen kauppakamareiden kesken erityisesti vaikuttamistoiminnassa. Myös yhteistyötä kauppakamarien hallitustyöskentelyn ja jäsenpalveluiden kehittämisessä lisätään.

Oulun kauppakamarin hallitus 28.4.2022