O’TIMES O´TIMES XXXXKUU 201X
MAALISKUU 2021
O´Times maaliskuu 2021 3 Pääkirjoitus: Rauhan nurkka
13 Netti - tapaamispaik- 21 Uusi Tuomisen hallika vai terveyshaitta? tus valittu
5 Älkää tehkö niin kuin minä tein
14 The Avengers -sagan arvostelu
22 Etäilyä ja teatteridiplomeita
6 Miksi emme kuuntele?
16 Internet-fasismi ja netissä radikalisoituminen
24 Horoskoopit
8 Musaope piinapenkissä 18 Pitäisikö koronarokote ottaa vai jättää 10 Mitä luulinkaan luottamatta? kio-opinnoista? 20 O´Times tarjoaa lukuvinkit
26 Astrologian alkeet 27 Petteri Welling ja horoskooppien lumo 28 Suusta siepatut
Tätä lehteä toimittivat Oona Erälähde, kuvitus ja juliste Silja Gardemeister, teksti, taitto Eevi Grönlund, teksti, taitto Aada Homberg, teksti, taitto Heta Häkkinen, teksti Helmi Joensuu, teksti, taitto, some Pihla Jutila, teksti, kuvitus, taitto, some Sandra Karisalmi, teksti, taitto Siiri Kotkaslahti, teksti, taitto, some Frida leppävuori, teksti Julianna Luoto, teksti, taitto, some Sylvia Meriluoto, päätoimittaja, teksti, taitto Minttu Mielikäinen, teksti, taitto Elvira Mäkinen, tekstit, taitto Silja Oja, toimitussihteeri Iiris Pernu Vierailevat kirjoittajat Amos Finell Taisto Ravela Otso Salste Oona Ura Lehden kuvituksena on käytetty koulumme 90-vuotisjuhlakirjan kuvitusta: opettajat teineinä, projektin totettuvat Arjan kuvisryhmäläiset. Ohjaava opettaja Satu Mäkinen O’times
2
Rauhan nurkka Jatkuva epävakaa maailmantilanne raastaa tällä hetkellä kaikkien hermoja. Joka päivä vaikuttaa tuovan uuden haasteen toisen päälle, eikä sille näy olevan loppua. Kehotan siis jokaista, joka tarvitsee päivittäisen muistutuksen rentoutua, lukemaan tämän. Haluan heti alkuun onnitella jokaista, joka ei ole vielä menettänyt järkeään etäopiskelun aikana. Viimeisen vuoden ajan olemme kulkeneet vaihdellen lähiopetuksesta etäopiskeluun. Jatkuva muutos ja epävarmuus on varmasti todella raskasta sekä oppilaille että henkilökunnalle, kuten myös jokaisen perheelle ja tutuille. Motivaation ylläpitäminen on ehkä arjen suurin haaste tällä hetkellä, heti sen mahdottoman korkean työpinon jälkeen. Nyt haluan kuitenkin sinun, rakkaan lukijan, ottavan syvään henkeä ja päästää isoimman huokauksen, jonka koskaan olet päästänyt. On hyvin tärkeää muistaa ottaa näitä syviä henkäyksiä, kun pinna meinaa pettää milloin minkäkin syyn takia. Laskeminen mielessä auttaa rauhoittumaan, jos tuntee liian voimakkaan tunteen. Toivon todella, että pystyt hetkeksi unohtamaan kaikki stressisi aiheuttajat. Voit vaikka laittaa lempi musiikkisi soimaan taustalle, valmistaa itsellesi kuuman juoman ja sitten vain tuijottaa ikkunasta ulos taivaalle. Mikä tahansa rauhoittaa mielesi, toivon, että päivästäsi riittää aikaa sille. Kaikki ansaitsevat ainakin viisi minuuttia omaa aikaa päivittäin. Tämä koskee siis myös sinua, joka tätä sanojen jonoa tällä hetkellä luet.
Perheenjäsenet tai kaverit voivat jäädä tulen alle, jos antaa tunteiden paisua sisällä. Omallekaan terveydelle ei ole hyvästä, jos on jatkuvasti stressaantunut. Ja usko pois, ajatuksetkin selkeytyvät, kun ottaa hiukan aikaa päivästä rentoutumiseen ja antaa mielen järjestää itsensä. Tällöin on paljon mukavampi jatkaa arkea.
”Sisään, ulos... just noin. Oot nyt hengittämisen mestari.”
Jokaisella on oma tapansa rentoutua. Jos et itse tällä hetkellä kykene siihen, on se täysin ymmärrettävää. On hankala kokea itseään rennoksi, jos on hirveä kiire koko aika. Voi itse päättää, milloin aikoo pitää tauon. Se voi olla juuri ennen työhön ryhtymistä tai vaikka vasta sen jälkeen, mutta muista tehdä se ennen kuin palat loppuun.
Teksti Sylvia Merivirta Kuvat Sylvia Merivirta
Olen kuullut, että luontokuvilla on rauhoittava vaikutus, joten tässä on kuva viime syksyn vaellusreissultani.
O´SCHOOL
Älkää tehkö niin kuin minä tein Hyvät ystävät, rakkaat kuuntelijat. Älkää tehkö niin kuin minä tein. Tiedän, että jokainen meistä sortuu toisinaan samaan virheeseen - minä mukaan lukien. Tiedän, että jokainen meistä on istunut susitunneilla työpöytänsä ääressä, toisessa kädessä kynä, toisella silmiä väkisin auki pitäen. Olipa työn alla sitten veroilmoitus, vaikuttava puhe tai manifesti tarhakoteloiden suojelemisen puolesta, homma edistyy tuskallisen hitaasti: minuutit kuluvat, tunnit vierivät ohitse. Ellemme eläisi täällä Suomessa ja ellei nyt olisi marraskuu ja kaamoksen aika, aurinko saattaisi alkaa nousta suljettujen kaihdinten toisella puolen hetkenä minä hyvänsä. Nyt seuraa fakta: väsyneen ihmisen aivoissa on kirjaimellisesti(kin) enemmän roskaa kuin virkeän. Valveillaoloaikana aivosolujen väliin näet kertyy kuona-aineita, jotka “huuhtoutuvat” aivoista pois vasta ihmisen käydessä yöpuulle.
Uni on paitsi ehdoton ihmisoikeus, onneksemme myös käytännössä ehtymätön luonnonvara. Siksi onkin aivan käsittämätöntä, että suuri osa meistä - minä mukaan lukien ei hyödynnä sitä täysin. Miettikääpä hetki: jotkin kissalajit nukkuvat jopa kaksi kolmannesta elämästään, mutta entä me ihmiset? Japanissa on työnantajia, jotka parempien tulosten toivossa tarjoavat työntekijöilleen bonuksia, mikäli nämä nukkuvat säännöllisesti yli neljä tuntia yössä. Siis neljä tuntia! Koska minulla oli viime yönä eräs puhe kirjoitettavana, sain nukuttua poikkeuksellisesti vain neljä tuntia. Se oikeuttaisi Japanissa rahalliseen palkkioon, mutta silti silmänaluseni näyttävät siltä, että ne on maalattu vantablack-maalilla - mainitsemattakaan sitä, että pääni kykenee käsittelemään ajatuksia suunnilleen yhtä nopeasti kuin käkikello.
Enkä tarkoita mitään tuliterää turbokäkikelloa, vaan sellaista, josta veto on loppunut reilusti ennen Koiviston kauden alkamista, jonka jousi on ruostunut poikki ja jonne oikea käki on tehnyt pesän jo aikapäiviä sitten. Siksipä vetoan nyt teihin, hyvät ystävät ja rakkaat kuuntelijat. Älkää tehkö niin kuin minä tein eilen, tehkää niin kuin minä sanon nyt. Ei sitä turhaan tolkuteta, että nukkuminen on niin kuin laittaisi pankkiin rahaa, joten menkää tänään ajoissa nukkumaan. Edes tänään, pliis. Teen parhaani itsekin. Teksti Otso Salste
Tämä puhe esitettiin ÄI7-kurssilla (puheviestinnän kurssi).
Näin ollen nukkuminen siis aivan oikeasti, fyysisesti, puhdistaa aivoja. Jos unesta taas on puutetta, aivoihin kertynyt roska pääsee valumaan aivoista selkäytimeen, selkäytimestä hermoratoja pitkin käteen, kädestä kynään, kynästä paperille... ja niin edelleen. Esimerkiksi tästä tekstistä täällä vihossa puolet on silkkaa suttua, ja siitä paremmastakin puolesta on lähes mahdotonta saada selvää, ellei satu tulkitsemaan työkseen hieroglyfejä.
Kuva on Pasilan katutaidenäyttelystä. 5
O’times
Miksi emme kuuntele? Hyvät Oulunkylän yhteiskoulun oppilaat, opiskelijat, koulun henkilökunta ja kohta lakkinsa saavat nuoret! Viimeistä viedään koulumme itsenäisyyspäivä- sekä valmistujaisjuhlassa. Myös te muutamat kotisohvilta tätä tilaisuutta velvollisuudentuntoisina seuraavat lukiolaiset, laittakaa puhelimenne sivuun ja keskittykää kuuntelemaan: aion nimittäin kertoa teille kuuntelemisesta. Katsoessani ympärilleni näen ainoastaan maan täynnä pieniä mutta syviä kuoppia. Ei loivareunaisia kraattereita vaan kuin maahan porattuja reikiä. Kuoppia on miljoonia ja jokaisen pohjalla oleskelee noin kourallinen ihmisiä. Kuoppien välinen kommunikointi on mahdotonta, koska paksut maaseinät eivät päästä ääntä lävitse. Ainoastaan etäisiä kaikuja ja yksittäisiä huudettuja sanoja on mahdollista kuulla. Kuopissa käytävät keskustelut koskevat lähinnä sitä, kuinka syvälle tänään kaivaisimme maanpinnasta. Jokaisessa kuopassa on tikkaat, joilla pääsisi maan pinnalle, mutta kukaan ei ole riittävän rohkea kiivetäkseen ylös. Tämänhetkinen keskustelukulttuuri on kuin kuvaamani tilanne, jossa me kaikki olemme kaivautuneina syvälle maanpinnan alapuolelle ja huudamme naama punaisena kohti läpitunkematonta maaseinää kuulematta ollenkaan, mitä toinen meille seinän vastakkaisella puolella huutaa. Kyse ei niinkään ole siitä, että ihmiset eivät osaisi argumentoida järkevästi - tai etteivät ihmiset kykenisi järkevään keskusteluun, jos kokisiO’times
vat sen tarpeelliseksi. Kyseessä on enemmänkin halu olla kuuntelematta, halu ymmärtää tarkoituksella väärin ja aiheuttaa konflikteja. Julkisessa keskustelussa joku aina loukkaantuu yksittäisistä vääristä sanavalinnoista tai jostain muusta, joka ei välttämättä liity mitenkään siihen, mitä toinen yrittää sanoa. Kun yritämme ehdoin tahdoin keksiä toisen sanoista jotain, jonka pohjalta voisi suuttua tai joka söisi uskottavuuden puhujalta, emme keskity siihen, mitä toinen oikeasti yrittää sanoa. Vuoden 2008 pörssikriisi pirstoi poliittisen kenttämme säpäleiksi, ja lähes kaikissa länsimaissa poliittiset ääriliikkeet kasvattavat edelleen kannatustaan. Erinäiset poliittiset ryhmittymät pyrkivät tarkoituksella aiheuttamaan tiukkaa vastakkainasettelua omien tarkoitusperiensä saavuttamiseksi. Jokainen ihminen on joko minun puolellani tai minua vastaan. Tilanteessa, jossa jokaisessa keskustelussa on keinotekoisesti vain kaksi osapuolta, ei keskustelu voi olla kovinkaan hedelmällistä. Kun tähän vielä lisää, että kumpikaan osapuoli ei kuuntele toista, lopputulos ei ole hyvä.
Jos emme suostu kuuntelemaan toista, emme koskaan ymmärrä, miksi hän on sitä mieltä, mitä on. Kukaan ihminen ei ole tarkoituksella paha. Jos emme kuuntele toista, emme ikinä opi ymmärtämään, miksi hän saattaa sanoo asioita, jotka satuttavat muita. Ei kukaan tähtää tarkoituksella pahaan; taustalla on aina jotain muuta. Usein kuulee sanottavan, että toisen täysin eri tavalla ajattelevan ihmisen kanssa on mahdotonta keskustella. Kenties kyse ei olekaan keskustelemisesta vaan kuuntelemisesta? Ehkäpä minun tehtäväni keskustelemisessa ei ole käännyttää kaveri ajattelemaan omalla tavallani vaan toisen ihmisen asioiden kuunteleminen. Joskus vastapuolen mielipiteet voivat olla ahdistavan tuntuisia. Tällöin ratkaisu ei kuitenkaan ole korvien sulkeminen, vaan entistä tarkkaavaisempi kuunteleminen. Ensiksi tulisi pohtia, miksi toisen sanat painavat mieltä, mikä toisen sanoissa tuntuu ikävältä, ja vasta tämän jälkeen muodostaa mielipide toisen sanomisista. Ei eri tavalla ajattelevien ihmisten puhumista tule ohittaa, koska itseä ahdistaa tai ärsyttää. Omaan 6
kuoppaan kaivautuminen on tietysti vaihtoehto, mutta ei kovin ylväs sellainen. Kaikkien ihmisten kanssa ei koskaan voi olla samaa mieltä, mutta itseä helpottaa, jos ymmärtää, miksi toinen ajattelee omalla tavallaan. Toisin sanoen kun törmää ihmiseen, joka ajattelee eri tavalla kuin itse, ei saa tyrkyttää hänelle omaa mielipidettä, ei saa keskeyttää vaan tulee kuunnella loppuun asti. Toisen puheenvuorosta saa kysyä, ja toisen mielipiteille voi pyytää perusteluja. Tärkein tehtävä on pyrkiä ymmärtämään, miksi toinen sanoo niin kuin sanoo ja mihin hän oikein tähtää. Toista voi yrittää pyrkiä ohjaamaan haluttuun suuntaan oikeanlaisilla kysymyksillä, mutta milloinkaan ei tule pakkosyöttää toiselle valmiiksi pureskeltua mielipidettä. Osallistuessa keskusteluun tulee ymmärtää myös omien mielipiteidensä rajat. Maailma on valtavan monimutkainen, joten täysin ongelmattoman ja vedenpitävän mielipiteen muodostaminen siitä on mahdotonta. Keskustelussa tulee olla nöyrä oman mielipiteensä kanssa ja olla avoin kaverin sanomisille. Kenenkään meistä maailmankuva ei ole täydellinen, ja kaverilta voi oppia aina jotain uutta. Keskustelu yleensäkin on mahdollista vasta, kun
molemmat osapuolet ovat valmiita joustamaan oman mielipiteensä kanssa. Helppoa se ei tietenkään ole, mutta ajan myötä ja harjoittelemalla se helpottuu. Olen itse oppinut valtavan paljon, kun olen kuunnellut ihmisiä, jotka ovat jostain asiasta täysin eri mieltä kuin minä. Kuuntelemalla puheenvuoroja - esimerkiksi usein hyvin
”Kuuntelemalla opimme ymmärtämään muita ihmisiä, ja se jos joku auttaa pysymään järjissään tässä hullussa maailmassa.” vahvoja tunteita herättävistä aiheista, kuten maahanmuutosta, uskonnosta ja tasa-arvosta - tulee kyseenalaistaneeksi omaa maailmankuvaa. Miksi mä olen eri mieltä kuin hän? Miten mä voin perustella omaa näkemystäni hänen väitettään vastaan? Huomaanko mä itse ajatelleeni jonkin asian ihan väärin? Oma ajattelu kehittyy ja monipuolistuu.
erilaisia ratkaisuja. Kun maailman oppii näkemään erilaisin harmaan sävyin, saattaa ehkä oppia näkemään maailman koko väriloistossaan. Siihen ei pysty, jos ei ole valmis kuuntelemaan muita ihmisiä. Ensimmäiset askeleet tikapuilla kohti toisen ihmisen aitoa kohtaamista ovat ne raskaimmat, pelottavimmat ja ahdistavimmat. Kun kurkkaa kuopasta ja erilaisten mielipiteiden ja näkökulmien aalto pyyhkäisee ylitse, ei saa perääntyä. Omaan mielipiteeseensä hukkuneet lojuvat kuopan pohjalla niin täynnä kiukkua ja vihaa kaikkia kohtaan, että eivät tiedä miten olla. Kuopan seinälle voi huutaa, vaikka maailman tappiin, mutta mitään sillä ei saavuta. Kuuntelemalla opimme ymmärtämään muita ihmisiä, ja se jos joku auttaa pysymään järjissään tässä hullussa maailmassa. Puhumalla pyrimme aina vaikuttamaan muihin; kuuntelemalla me pyrimme vaikuttamaan itseemme. Näihin kuviin ja tunnelmiin; paljon onnea uusille ylioppilaille ja hyvää itsenäisyyspäivää Ogeli!
Todellisessa maailmassa juuri mitkään asiat eivät noudata matemaattisia kaavoja tai malleja, vaan jokaiseen ongelmaan on valtavan paljon
Teksti Amos Finell Kuvat Oona Erälähde
Tämä puhe pidettiin alun perin ÄI7-kurssilla (puheviestintä) ja esitettiin myös syksyn 2020 itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa.
7
O’times
Musaope piinapenkissä Vuoden 2021 ensimmäiseen piinapenkkiin valikoitui opettajakunnan uusi jäsen, Joonas Tuominen. Joonas Tuominen toimii Ogelin musiikinopettajana, mutta oliko musiikin opettaminen hänen unelmansa jo lapsesta lähtien? Onko musiikin opettaja unelma-ammattisi? Ei lapsesta asti, mutta opintojen aikana musiikin opettaminen alkoi tuntua omalta jutulta.
Luin sekä fysiikkaa että pitkää matikkaa, sillä niillä pääsee moneen paikkaan. Lukion loppupuolella tajusin kuitenkin haluavani tehdä musiikkia, tai töitä musiikin parissa. Joskus haaveilin myös esiintyvän taiteilijan urasta.
Jos sinusta ei olisi tullut musiikin opettajaa, mikä sinusta olisi tullut? Miltä Ogeli on tähän mennessä vaikuttanut? Lukiossa ollessani suunnittelin hakevani jollekin tekniselle alalle.
Tosi hyvä meininki, vaikka onkin ollut hankala vuosi. Onneksi edes eka jakso oli melkein normaalia, mutta etäilystäkin huolimatta olen kyllä tykännyt. Musiikkia on oppiaineena hieman haastavaa opettaa etänä, sillä kurssit kuitenkin koostuvat lähinnä yhteissoitosta ja vuorovaikutus on ydinasia.
Onko sinulla muita harrastuksia kuin musiikki? Tykkään tehdä paljon sellaista musiikkiteknologista säätämistä. Myöskin ääni-installaatioiden parissa olen työskennellyt. Lisäksi ooppera on taidemuodoista lähimpänä sydäntä, ja laulankin Savonlinnan oopperakuorossa.
Jos muodostaisit koulun henkilökunnasta bändin, ketkä mahtuisivat mukaan? Krister Kuosmasen ottaisin, sillä olemme muutenkin soitelleet jonkin verran yhdessä. Psykologi Pekan kanssa olemme jutelleet musiikista.
Musiikinkin opetus on koronan takia myös siirtynyt etäopiskeluun. Tässä pieni paljastus Joonaksen työpisteestä.
O’times
Elina Herttuankin kanssa olemme jutelleet musiikista, joten hänetkin ottaisin mukaan.
8
Niin ja opo Antinkin ottaisin mukaan, koska hänellä on tosi rock-asenne!
En tiedä, onko tämä pahe, mutta olen iso Britney Spears -fani. Enemmän juuri vanhojen levyjen fani. Uusi tuotanto ei iske niin kovaa.
Oletko enemmän koiraMitkä ovat parhaat vai kissaihminen? muistosi omilta lukioTykkään molemmista, mutta jos on ajoiltasi? valittava, niin kyllä minä olen koiraihminen.
Mikä on mottosi? En tiedä, meneekö tämä nyt vähän cheesyksi, mutta minulla on ollut lukioajoista juliste Albert Einsteinin sanoista: ”peace cannot be kept by poors, it can only be achieved by understanding”.
Entä mikä on salainen paheesi?
Olen käynyt Sibelius-lukion, joten musiikkimuistoja on paljon. Lisäksi esimerkiksi Tervasaaren bileet ja ylipäänsä yleinen vapaa-ajan vietto ovat jääneet hyvin mieleen.
Mikä on paras tapa viettää vapaa-aikaa? Silloin kun sai matkustaa ja käydä paikoissa, tykkäsin varsinkin ulkomailla etsiä jonkun kahvilan, jonne menin lukemaan jotain hyvää kirjaa.
Soitin, jota haluaisit osata soittaa, ja miksi? Olen aina ihaillut orkesterisoittimien soittajia, sillä en ole ikinä soittanut puhaltimia tai jousisoittimia. Viulu tuntui haastavalta, mutta klarinetti voisi olla kiva soittaa. Alkuvuodesta uudenvuodenlupauksien hengessä mietin, että harrastuksena voisin opetella soittamaan jotain uutta soitinta. Ehkä se soitin voisi olla klarinetti.
Sana-assosiaatiotesti: Talvi: Kylmä Kitara: Sointu Laskettelu: Tylsää Uutiset: Iltarituaali Maanantai: Parasta Perjantai: Parhaimpaa Hiihtoloma: Lepoa Rakkaus: Elämäntarkoitus Lukio: Kiehtovaa Suklaa: Menettelee
Teksti Helmi Joensuu ja Heta Häkkinen Kuvat Joonas Tuomisen arkisto
Jo abivuonna Joonas oli paljon kiinni kitarassa, mutta kuka olisi uskonut siitä tulevan ammatti.
9
O’times
Mitä luulinkaan lukioopinnoista? Ennen lukion alkamista tai edes sinne hakemista minulla oli erilaisia odotuksia ja olettamuksia siitä, minkälaista on olla lukiossa. Koska korona on järjestänyt monet asiat uudelleen, järjesti se myös lukiossa opiskelun erilaiseksi. Kaikki tiedämme sen, minkälaista on opiskella vallitsevan pandemian aikaan ja siksi en tahdo tässä viitata siihen. Kuvitellaan hetki, että etäopiskelu kuulu osaksi lukio-opintoja. Kaikki puhuivat siitä, että työmäärä kasvaa ja suuresti. Yhden jakson aikana käydään oppikirja kannesta kanteen! Ajatus tuntui yläasteikäisestä itsestäni hurjalta. Nyt toisena lukiovuonna voin todeta, että mielestäni työmäärä kasvoi sopivasti. Välillä on vähän enemmän opiskeltavaa, mutta se riippuu niin paljon jaksosta ja siitä mitä aineita on. Sen lisäksi aina ei edes yhden jakson aikana ehdi käymään oppikirjaa alusta loppuun.
Ryhmäytyspäivä viime elokuulta Lohduttauduin sillä odotuksella, että kakkosella arvosanani nousevat, sillä silloin tiedän, mitä lukio-opiskelu vaatii. Sekin odotus muuttui todellisuudessa siihen, että arvosanani eivät ole pahemmin nousseet.
Tietokone piti ostaa ennen lukion alkua. Luulin, että lukiossa kaikki tehdään tietokoneella. Onneksi saa valita digikirjan ja paperikirjan väliltä. Eikä edes ihan kaikki ole koneella. On tietyt kurssit, joilla jopa koe tehdään paperilla. Ainakin toistaiseksi. Abitti oli toinen, mistä puhuttiin jokseenkin negatiiviseen sävyyn. Täytyy sanoa, että sitä ei ole pahemmin päässyt käyttämään, koska kouluun ei ole päässyt tekemään kokeita. Onneksi se ei ole monimutkainen.
Koeviikko oli toinen, mikä tuntui stressaavalta ajatukselta. Toisaalta samaan aikaan tuntui helpottavalta, että kokeet ovat tasan tiettynä viikkona, eikä ripotellen ympäri lukuvuoden. Ensimmäiseen koeviikkoon valmistauduin alle viikkoa ennen kokeita. Se oli virhe. Voisin uskoa, että olisin suoriutunut paremmin, jos olisin aloittanut opiskelun jakson aikana.
Wellingin maantiedon tunnilla O’times
10
Entä sitten itse koulumme? Totuin peruskoulussa siihen, että opettajat muistivat ja tunsivat oppilaansa. En tiedä miksi, mutta luulin, että lukiossa opettajat eivät tule muistamaan minua. Saatika sitten, että saisin niiltä apua tarvittaessa. Onneksi tämä oletus oli ihan väärä. Opettajat todellakin muistavat oppilaansa ja auttavat meitä!
Halusin Ogeliin, ja kun pääsin tänne, oletin ilmapiirin olevan rento, mukava ja avoin. Sitähän se onkin! Opettajat ovat mukavia, oppilaat tulevat toimeen keskenään. Ykkösen alussa jännittäviä henkilöitä koulussamme olivat abit. Pelottavat abit. Olen pahoillani, mutta eivät ne edes niin pelottavia ole.
”Pelottavat abit” Minulle kerrottiin myös, että lukio aika on parasta aikaa elämässä. Siellä saattaa saada elinikäisiä kavereita ja hyviä muistoja. Molempia on syntynyt näiden parin vuoden aikana! Tiesin myös, että lukioissa järjestetään erilaisia perinteisiä tapahtumia, kuten wanhat ja penkkarit, mutta onhan niitä ollut muitakin tapahtumia - koulun järjestämistä ryhmäytymispäivistä oppilaiden itse järjestämiin kemuihin. Seuraavat odotukseni ovatkin jo alkaneet muodostumaan jatko-opinnoista. Tulevaisuus näyttää käykö ne toteen vaiko ei.
Kyllä meidän opet oppilaansa muistaa!
Pukeutumispäiviäkin on! Teksti Silja Gardemeister 11
O’times
O´CULT
O’times
12
Netti - tapaamispaikka vai terveyshaitta? Meistä monen elämässä netti ja älylaitteet ovat varmasti suuressa roolissa. Miksi niihin on niin helppoa jäädä koukkuun? Onko netti oikeasti niin paha paikka kuin väitetään? Kuvittelepa tämä: on jakson loppu, ensi viikolla on koeviikko ja sinulla on kuusi koetta, kolme esseetä ja yksi ryhmätyö tehtävänä. Tänään olisi hyvin aikaa hoitaa koulujuttuja, joten avaat matikan kirjan. Et tajua yhtään, missä mennään, joten suljet kirjan. Ehtisit hyvin tehdä tehtävät, ja kaiken muun, huomennakin. Avaat Netflixin. Tuttu tilanne? Niin minullekin. Meistä tuntuu niin helpolta ottaa käteen puhelin ja alkaa selaamaan somea tai katsomaan jännittävää sarjaa. Matikan tehtävät eivät kuitenkaan usein tunnu yhtään niin helpoilta. Tavoittelemme omaa mukavuuttamme, eivätkä vaikeat asiat ole mukavia. Siten käteen eksyy kerta toisensa kynän sijaan kännykkä. Nykypäivänä some, netti ja älylaitteet ovat suuressa osassa elämässämme. Tarvitsemme puhelimiamme sekä tietokoneitamme joka päivä monta kertaa. Oman puhelimeni asetuksista selviää, että olen tänään avannut puhelimeni yhteensä 103 kertaa. Se tarkoittaa, että olen poistanut lukitukseni keskimäärin kerran 12 minuutissa, ja mukaan on laskettu myös yö, jolloin nukuin. Puhelimen lisäksi olen käyttänyt tietokonetta. Toki viime aikoina olen käyttänyt puhelinta ja tietokonetta enemmän kuin normaalielämässä. Etäkoulun myötä istun koneen ääressä miltei koko päivän, ja puhelintakin tulee käytettyä useammin sen tuntues13
sa niin helpolta etätunnin aikana. Se onkin yksi syistä, joiden vuoksi etäopiskelu tuntuu hankalalta. Keskittyminen on vaikeampaa, kun saatavilla on samaan aikaan mielekkäämpääkin tekemistä. Netti ja älylaitteet aiheuttavat meille paljon haittaa: ne voivat koukuttaa, heikentää ihmisen fyysistä kuntoa ja vähentää oikeaa sosiaalista kanssakäymistä. Netissä voi joutua monen huijauksen kohteeksi ja älylaitteiden käyttö voi haitata nukkumista. Netti ei kuitenkaan ole läpeensä paha. Netti on monelle paikka, jossa tavata uusia ihmisiä ja kommunikoida ystävien kanssa, vaikka nämä asuisivatkin toisella puolella maapalloa. Netistä löytyy jättimäinen määrä luotettavaakin tietoa, apua ja neuvoja.
Netistä on siis niin haittoja kuin hyötyjä. Älylaitteiden käytöstä ei tarvitse irrottautua kokonaan. Monelle se olisi mahdotonta esimerkiksi työn, koulun ja sosiaalisen elämän puolesta, etenkin näin etäkoulussa. Jos puhelimia ja tietokoneita ei käytettäisi lainkaan, olisi kommunikaatio hyvin paljon hitaampaa ja vaikeampaa. Moni meistä voisi silti varmasti vähentää ruudun tuijottamista. Tiedän, että olet kuullut tämän jo ainakin sata kertaa, mutta joskus on ihan hyvä lähteä ulos kävelylle, lukea kirjaa tai vaikkapa leipoa pullia. On varmasti jotain muutakin, mistä nautit, kuin pelkkä Netflixin katsominen. Teksti Eevi Grönlund Kuva en.wikipedia.org
Tietokonetta käyttäessä tulee helposti istuttua pitkiäkin aikoja paikallaan huonossa asennossa. O’times
Fridan, Mintun ja Lumin Leffanurkkaus Avengers-elokuvasarjan arvostelu
(SPOILER VAROITUS)
The Avengers -elokuvat perustuvat Marvel Comicsin luomaan Avengers-supersankariryhmään. Alkuperäiset sarjakuvat ovat tehneet Stan Lee ja Jack Kirby.
perustietoa hahmoista.
Avengers-sarjassa seikkailevia hahmoja ovat mm. Iron Man, Captain America, Thor, Black Widow ja Hulk. Kaikkien elokuvien yhteenlaskettu budjetti oli 1 257 000 000 ja se näkyy elokuvien laadussa, sillä ne ovat kaikki eniten tuottaneimpien elokuvien joukossa. Marvelin muut elokuvat kertovat supersankarien omia tarinoita, ja Avengers-elokuvat kertovat supersankareiden yhteisistä seikkailuista. Tämän takia muiden Marvel-elokuvien katsominen auttaa ymmärtämään Avengers-elokuvasarjan juonen paremmin. Pidimme yhdessä Avengers-elokuvamaratonin. Katsoimme elokuvat
seuraavassa järjestyksessä: The Avengers (2012), Avengers: Age of Ultron (2015), Avengers: Infinity War (2018) ja Avengers: Endgame (2019). Lyhyesti elokuvan THE AVENGERS juonesta: rauhanturvajärjestö S.H.I.E.L.D.in johtaja Nick Fury värvää supersankarit pysäyttämään Thorin veljen Lokin, joka yrittää alistaa maan ihmiset. Supersankarit lyöttäytyvät yhteen puolustamaan maata ja samalla syntyy The Avengers -hanke. Mielestämme The Avengers-elokuva oli juuri sopiva aloitus Avengers-elokuvasarjaan. Elokuvan juonessa oli välillä hankala pysyä mukana, koska se oli ensimmäinen elokuva, missä olivat kaikki Avengers-hahmot. Kohtaukset heittelivät asiasta toiseen, eikä juoni ollut kovin yhtenäinen. Elokuvaa oli kuitenkin helpompi ymmärtää, kun pohjalla oli
Lyhyesti elokuvan AVENGERS: AGE OF ULTRON juonesta: elokuva on Avengers-sarjan toinen osa. Tony Stark (Iron Man) ja Bruce Banner (Hulk) kehittävät tekoälyn avulla Ultron-ohjelman, jonka tarkoituksena olisi korvata The Avengers hanke maan suojelijoina. Itsenäisesti ajatteleva Ultron kuitenkin uskoo, että Maan pelastamiseksi ihmiskunta on tuhottava. Elokuvassa supersankarit taistelevat Ultronia vastaan ja pyrkivät pelastamaan ihmiskunnan. Mielestämme Avengers: Age of Ultron ei ole elokuvasarjan kärjessä ja jotkin tapahtumat ovat liian triggeröiviä meille lol. Tykkäsimme kuitenkin elokuvassa ilmestyneistä uusista hahmoista.
Molemmissa aukeaman kuvissa on Marvel-hahmoja. Lyhyesti elokuvan AVENGERS: INFINITY WAR juonesta: Elokuvassa Kostajien ja muiden sankareiden on estettävä Thanosta keräämästä kaikkia kuutta Ikuisuuskiveä Ikuisuuden rautahanskaan. Thanoksen tavoitteena on päästä napsauttamaan sormiaan kaikki ikuisuuskivet ikuisuuden rautahanskassaan, jolloin puolet koko universumin väestöstä tuhoutuu. Avengerit yrittävät estää Thanosta saavuttamasta tavoitettaan. Avengers: Infinity War-elokuvassa on uudet ohjaajat Anthony ja Joe Russo. Mielestämme tämä on hyvä uudistus ja heidän ohjauksensa on sanoinkuvailematonta. Juoni elokuvassa on hyvin kekseliäs, sekä se on kuvattu loistavasti. Elokuvassa päästään seuraamaan myös muita Marvelin hahmoja, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet Avengers-ryhmään. Tässä elokuvassa näkyy jo hahmojen henkilökohtainen kasvu. Elokuvaa katsoessa nousee myös tunteita pintaan.
Lyhyesti elokuvan AVENGERS: ENDGAME juonesta: saagan päätösosassa puolet universumin väestöstä on tuhoutunut ja jäljellä olevat Avengerit ja heidän liittolaisensa yrittävät keksiä keinon tuoda kaikki takaisin.
Varsinkin kahdessa viimeisessä elokuvassa on paljon vertauskuvia ja viittauksia muihin Marvel-elokuviin.
Suosittelemme tätä elokuvasaagaa teille, jotka pidätte toimintaelokuHe pyrkivät aikamatkustuksen avul- vista ripauksella komediaa ja tunla peruuttamaan tuhot, jotka Than- teita. os aiheutti ikuisuuskivien voimalla. Päätimme myös laittaa elokuvat Avengers: Endgame on mielestäm- järjestykseen oman mielipiteemme loistava loppuhuipennus eloku- me perusteella. vasaagalle ja tämän takia myös saagan paras elokuva. Tapahtumat ja juoni kehittyvät tasapainoisesti lopun huipennukseen saakka. Erityisesti lopputaistelukohtaus oli vaikuttava, kun kaikki supersankarit ilmestyivät paikalle. Aikamatkustuksen takia pääsemme myös katselemaan vanhoja kohtauksia uusista näkökulmista. Elokuvan tuotanto ja toteutus ovat myös erityisen onnistuneita. Katsoessamme näitä elokuvia, huomasimme, että jos on nähnyt muitakin Marvel-elokuvia, niin elokuvakokemus on paljon parempi. Silloin huomaa pienetkin hauskat viittaukset muihin elokuviin.
Ranking:
1. Avengers: Endgame 2. Avengers: Infinity War 3. The Avengers 4. Avengers: Age of Ultron Teksti Minttu Mielikäinen, Lumi Päivärinne ja Frida Leppävuori Kuvat Flickr.com
Internet-fasismi ja netissä radikalisoituminen Vuoden 2019 maaliskuussa Brenton Harrison Tarrant tappoi 51 ihmistä kahdessa moskeijassa peräkkäin Uuden-Seelannin Christchurchissa. Tarrant jätti jälkeensä vitsailevan manifestin, jossa hän puhui kaikkien epäeurooppalaisten maahanmuuttajien poistamisesta, mainitsi konservatiivisia politiikan kommentaattoreita motivaattoreinaan, viittasi useisiin internet-meemeihin ja puhui väestönvaihdon ja valkoisten kansanmurhan kaltaisista salaliittoteorioista. Christchurchin tragedia ei ole ainoa kaltaisensa. Viimeisen viiden vuoden aikana äärioikeistolaisten terroritekojen kuolonuhrit ovat seitsenkertaistuneet, kun taas muissa terrorismin muodoissa ne ovat vähentyneet viisitoista prosenttia (Report: Far-Right Terrorism Rises as Islamist Terrorism Declines, VOA News 25.11.2020).
Mutta miten Tarrantin kaltainen nuori aikuinen päätyy alt-rightiin mukaan? Mikä johtaa nuoren radikalisoitumiseen äärioikealle? Miten alt-right -liikkeen kasvu ja vastaavanlaisten terroritekojen tapahtuminen voitaisiin estää?
kautta, ja sivuston videosuositusten sekä sisällöntuottajien yhteistoiminnan kautta omaksuu jatkuvasti radikaalimpia näkemyksiä. “Pipeline” ei ainakaan suurimmalta osin ole tiedostetusti rakennettu vaan se on muotoutunut tahattomasti.
Internetissä äärioikeistoon radikalisoitumisesta käytetään joskus ilmaisua “alt-right pipeline” tai “alt-right rabbit hole”. Ilmaisulla tarkoitetaan tunnelia, jota pitkin varsinkin Youtubessa voi päätyä äärioikeistolaisten ideologioiden pariin ja alt-right -yhteisön syliin.
Ilmiötä paremmin ymmärtääkseni katsoin kaksi Youtube-videota nuorista aikuisista, jotka ovat joutuneet alt-right pipelinen uhriksi ja kertovat kokemuksistaan: Caleb Cainin (Youtubessa nimellä Faraday Speaks) My Descent into the Alt-Right Pipeline (22.3.2019) ja Alexander Haleyn (Youtubessa nimellä Xanderhal) How I Fell Down The Alt Right Pipeline And Escaped (24.12.2019). Näistä saa käsityksen pipelinen toiminnasta ja siitä, mikä johtaa radikalisoitumiseen.
Yksinkertaistettuna ilmiö toimii näin: tyypillisesti valkoinen, miespuolinen ja heteroseksuaalinen teini tai nuori aikuinen eksyy Youtubessa katsomaan oikealle nojaavia videoita jonkin kiinnostuksen kohteen
Netissä äärioikeistoa edustaa laajalti melko tuore “alt-right”. Liikkeen tarina alkoi epävirallisesti vuonna 2010, jolloin Richard B. Spencer perusti The Alternative Right -nettilehden, jossa julkaistiin lähinnä valkoista ylivaltaa ja nationalismia kannattavia artikkeleita. Termi yleistyi 4chan-foorumilla, joka tuli tunnetuksi alt-rightin keskustelualustana. Liike ei ole mikään yhtenäinen organisaatio, mutta sen piirteitä ovat muun muassa valkoinen nationalismi, maahanmuuttovastaisuus, homofobia ja antisemitismi, ja muista ääriliikkeistä se erottuu muun muassa meemikulttuurillaan, johon myös Tarrant oli viitannut manifestissään.
O’times
QAnon-liike on Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt salaliittoteoria, jonka mukaan esimerkiksi koronavirusepidemiassa ja sen taltuttamiseen liittyvissä keinoissa on kyse salaliitosta, jolla pyritään hallitsemaan tavallisia ihmisiä. 16
Haley törmäsi Youtubessa muun muassa Chris Ray Gunin antifeministisiin videoihin Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen 2016. Hän löysi muitakin samanmielisiä ja hieman radikaalimpiakin kanavia, ja katsottuaan niitä hänelle muodostui vääristynyt kuva feminismistä miehiä vihaavana liikkeenä. Haley eteni poliittisempaan sisältöön ja alkoi seurata yhä radikaalimpia hahmoja, kuten youtubaaja ja poliitikko Sargon of Akkadia sekä psykologi Jordan Petersonia. Haley alkoi myös viettää aikaansa samanmielisissä internetyhteisöissä, joiden vihamielinen ilmapiiri normalisoi rasismia ja seksismiä. Joukkopaineen mukana hän jatkoi radikalisoitumistaan, ja jälleen videosuosituksesta hän päätyi katsomaan Lauren Southernin kaltaisten etnonationalistien videoita, joiden ansiosta Haley alkoi uskoa äärioikeistolaisiin salaliittoteorioihin. Cainin kokemukset olivat hieman erilaisia. Vuonna 2016 hän oli keskeyttänyt collegen, ja huono rahatilanne ja välit perheen kanssa sekä yksinäisyys kävivät hänen mielenterveydelleen. Cain meni Youtubeen etsimään apua, ja hän päätyi katsomaan Stefan Molyneux’ta, joka itsensä parantamisen lisäksi puhui kanavallaan politiikasta ja jakoi äärioikeistolaisia mielipiteitään. Cain alkoi omaksua Molyneux’n poliittisia näkemyksiä ja katsoa konservatiivisia kanavia. Jossain vaiheessa tavalliset konservatiivit eivät kuitenkaan enää menneet tarpeeksi pitkälle Cainin mielestä, ja hän alkoi kuunnella Jared Taylorin kaltaisia figuureja, jotka muun muassa opettivat valkoihoisten olevan älykkäämpiä kuin tummaihoisten.
17
Cain myöntää osan näistä näkemyksistä saaneen hänet hermostuneeksi, mutta hän ajatteli niiden olevan vain “epämiellyttäviä totuuksia”, jotka hänen oli pakko niellä. Haleyn ja Cainin tarinoissa on yhtäläisyyksiä. Molemmat olivat nuoria valkoisia miehiä, joita vaivasi yksinäisyys, huonot perhesuhteet ja elämänkriisit. Molemmat joutuivat tunneliin liberaaleina ja tulivat ulos toisesta päästä äärioikeistolaisina videosuositusten ja seuraamiensa henkilöiden yhteisvaikutuksesta. He kaipasivat yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja altright tarjosi vastauksen. Mutta miten he pääsivät ulos tästä tunnelista? No, tietenkin jälleen Youtuben avulla. Cain ja Haley mainitsevat videoissaan Destiny-nimisen striimaajan (Steven Bonnell II ), joka pelaa videopelejä striimauspalvelu Twitchissä mutta joka on niittänyt mainetta poliittisilla väittelyillään, jotka hän julkaisee myös Youtubessa. Bonnellia kuvaillaan liberaaliksi tai sosiaalidemokraatiksi. Hän tuli nuorten tietoisuuteen väitellessään heidän seuraamiaan henkilöitä vastaan. Miehen looginen ja melko tunteeton väittelytyyli vetosi ja he alkoivat huomata puutteita ajattelussaan. Myös muut vasemmalla olevat youtubaajat, kuten Natalie Wynn (tunnetaan Youtubessa nimellä ContraPoints), auttoivat nuoria miehiä ulos tunnelista. Vasemmistolaisemmat kanavat ovat kasvaneet ja lisääntyneet, ja nykyään tämä yhteisö tunnetaan nimellä “breadtube” (nimetty 1800- ja 1900-lukujen taitteessa eläneen venäläisanarkisti Pjotr Kropotkinin kirjan mukaan). Nykyään suurimmilla breadtube-kanavilla on satoja tuhansia tilaajia.
Cainin vertauskuva alt-right pipelinestä myyntisuppilona on osuva. Suppilo pyrkii motivoimaan mahdollisia asiakkaita ostamaan tuote ja karkottamaan asiakkaita, jotka eivät tule ostamaan tuotetta. Radikalisoituminen toimii samalla tavalla: tunneli käyttää hyväkseen nuorten epävarmuutta, yksinäisyyttä ja yhteenkuuluvuuden sekä voimakkuuden fantasioita vetäessään heitä yhä syvemmälle. Nykyajan rasistit ja kiihkoilijat eivät ole kadulla seisovia skinareita, jotka jakavat pamfletteja ja tervehtivät Hitleriä, vaan internetissä vaikuttavia karismaattisia henkilöhahmoja, jotka manipuloivat ihmisiä syyttämään ongelmistaan vähemmistöjä. Alt-right pipelinea on hankala purkaa, koska ongelma ei ole mitenkään yksiselitteisesti yhden tai muutaman eri tahon aiheuttama vaan kyseessä on eri palasten summa. Youtube on tosin viime vuosien aikana yrittänyt parannella videosuosituksia tekevää algoritmiaan siihen suuntaan, ettei se suosisi salaliittoteorioita tai radikaalia sisältöä samalla tavalla kuin muita videoita. Lisäksi liberaaleja ideoita levittävät kanavat ovat kasvattaneet suosiota viimeisen neljän vuoden aikana. Radikalisoituminen onkuitenkin ongelma, josta voitaisiin mielestäni puhua nykyistä enemmän eri maiden hallituksissa ja internetjättien toimistoissa. Vaikka yksittäiset internet-rasistit eivät vaikuta isolta ongelmalta, mutta jos alt-rightin kaltaiset suuntaukset saavat tuulta alleen, mahdollistuu Trumpin kaltaisten henkilöiden valtaannousu.
Teksti Taisto Ravela Kuva Flickr.com
O’times
Pitäisikö koronarokote ottaa vai jättää ottamatta? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 9.12.2020 teettämässä koronarokotteen ottamista koskevassa kyselyssä 64% suomalaisista vastasi ottavansa koronarokotteen. Vastaajista kuitenkin noin 20% vastasi, ettei aio ottaa rokotetta ja 16% vastaajista ei osannut vastata kyselyyn. Miksi rokote jakaa mielipiteitä? Miten vastaajat perustelevat mielipiteensä? Pitäisikö koronarokote ottaa vai jättää ottamatta? Miksi koronarokote ehdottomasti pitäisi ottaa? Tähän kysymykseen kattavan vastauksen antaa Suomen terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) omilla nettisivuillaan aiheissaan Rokotteet ja koronavirus (thl.fi, luettu 15.1.2021) ja Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin (thl. fi, luettu 15.1.2021). THL mainitsee ensimmäiseksi ja ilmiselväksi syyksi suojan COVID-19 -tautia vastaan. Vaikka rokote ei anna sataprosenttista suojaa koronavirusta vastaan, tarjoaa se kuitenkin tehokasta ja huomattavaa suojaa tautia ja erityisesti sen vakavia tautimuotoja vastaan. Rokotteen avulla jokainen voi suojata paitsi itseään, lisäksi myös muita. Tämän vuoksi osa voi myös kokea rokotteen ottamisen moraalisena vastuuna.
Päätöstään hän perustelee kyseenalaistamalla rokotteen turvallisuuden. Samalla Defour kertoo suhtautuvansa koronarokotteen lisäksi myös muihin rokotteisiin kielteisesti. Defour ei ole mielipiteensä kanssa yksin, sillä koronarokotteen turvallisuuden epäilijöitä löytyy muitakin. Toimittaja Tommi Nieminen pohtii Helsingin Sanomissa 10.1.2020 julkaistussa koronarokotetta koskevassa artikkelissaan Kyllä sanon ei muun muassa sitä, miksi koronarokotteen turvallisuus herättää huolta. Nieminen nostaa yhdeksi syyksi lokakuussa 2009 sikainfluenssaa vastaan kehitetyn Pandemrix-rokotteen, joka oli kehitetty pandemiauhan takia normaalia nopeammin. Rokote annettiin vuosina 2009-2010 noin 52 prosentille suomalaisista, joista 2,76 miljoonalle rokotetulle rokotteesta ei aiheutunut sen vakavampia sivuoireita. Kuitenkin peräti 230 suomalaisnuorelle rokotteen katsottiin laukaisseen narkolepsian eli nukahtelusairauden.
Tapahtuman seurauksena suomalaisten rokotekriittisyys lisääntyi kansalaisten sekä myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Ihmisten epäilyt nopeasti kehitettyä koronarokotetta kohtaan eivät siis ole täysin aiheettomia. Koen itse rokotteen turvallisuuskysymyksen hyvin kiinnostavana varsinkin näin nuoren näkökulmasta. Uskon, ettei kukaan meistä suomalaisnuorista halua sairastua narkolepsian kaltaiseen loppuelämää rajoittavaan sairauteen. Varsinkin siinä tapauksessa, kun sairauden saamisen riski piilee rokotteessa sellaista virsutautia vastaan, joka ei esiinny kovin vaarallisena nuorten keskuudessa. Tuskin kukaan meistä kuitenkaan haluaa vaarantaa rakkaita isovanhempiamme tai mahdollisia riskiryhmään kuuluvia perheenjäseniämme jättäytymällä rokottautumatta. Rokotteen ottamispäätöksen tekeminen ei siis ainakaan meille nuorille ole niin helppoa ja mustavalkoista, mitä monet saattavat ajatella.
Helsingissä asuva sirkustaiteilija Sofia Defour on kuitenkin eri/mieltä koronarokotteen ottamisesta. Hän kertoo toimittaja Eero Mäntymaalle kieltäytyvänsä ottamasta koronarokotetta Ylen esittämässä tutkivan journalismin MOT-ohjelman jaksossa Meitä ei rokoteta (julkaistu 7.12.2020).
O’times
18
THL:lla työskentelevä ylilääkäri Hanna Nohynek kuitenkin kertoo samassa aikaisemmin mainitussa MOT-jaksossa, ettei sata prosenttisesti turvallista rokotetta ole mahdollista kehittää. Lisäksi hän painottaa, että suurin osa rokotteen haittavaikutuksista ilmenee kahden kuukauden sisällä rokotteen antamisesta, joten suurin osa haittavaikutuksista pystytään havaitsemaan rokotteen testaamisvaiheen aikana. Rokotteissa on siis aina olemassa riski mahdollisiin haittavaikutuksiin, mutta ne ovat kuitenkin epätodennäköisiä, ja niitä esiintyy prosentuaalisesti vain pienellä osalla rokotteen saaneista. Mutta mitä jos itse satutkin kuulumaan juuri tähän pikkuruiseen osaan ihmisistä, ketkä saavat rokotteesta haittavaikutuksia? Tuskin silloin prosentuaaliset faktat kiinnostavat.
Tommi Nieminen nostaa artikkelissaan rokotteiden turvallisuutta pohtivien lisäksi esille myös rokotevastaisiin salaliittoteorioihin uskovat. Suomessa on esimerkiksi levitetty salaliittoteoriaa, jonka mukaan rokote sisältäisi 5G-teknologiaa, jonka avulla ihmiskunnan enemmistö saataisiin orjuutettua. Väite kuulostaa normaalin ihmisen korvaan täysin järjettömältä, mutta salaliittoteorioihin uskovia kiihkeitä yhteisöjä kuitenkin on olemassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että elämme maassa, jossa jokaisella on oikeus uskoa vapaasti, mihin ikinä sitten tahtookin. Mutta saisiko oma uskomus mennä edelle myös siinä tapauksessa, kun kyseessä on rokotteen ottaminen yhteiskunnallista uhkaa ja riskiä vastaan? Suurin osa todennäköisesti vastaisi ei, mutta mielipiteitä löytyisi laidasta laitaan.
Pitäisikö koronarokote siis ottaa vai jättää ottamatta? Tämä kysymys varmasti mietityttää tällä hetkellä monia. Tuskin koronarokote kuitenkaan sisältää 5G-teknologiaa, joten tätä en itse pidä minkäänlaisena rokotteen ottamisen riskinä tai esteenä. Otin myös aikoinaan sikainfluenssarokotteen, eikä rokotteesta koitunut minkäänlaista haittaa, ei edes pientä mustelmaa. Oma luottamukseni rokotteita kohtaan on siis tallella. Siispä itse ainakin aion todennäköisesti ottaa koronarokotteen, kun minulle joskus siihen tarjoutuu mahdollisuus. Teksti Oona Ura Kuvitus Oona Erälähde (viereinen sivu) ja Wikimedia commons (tämä sivu)
Tiedot rokotteesta päivittyvät jatkuvasti, joten tarkennuksia tämänkin artikkelin sisältöön on voinut tulla.
Katseluvinkki: Rokotevastaisuuden soturit, Yle Areena Toimittajat Anna Nordbeck ja Malin Olofsson soluttautuivat rokotevastaiseen liikkeeseen yli puoleksitoista vuodeksi. Dokumenttisarja on hätkähdyttävää katsottavaa. 19
O’times
O’Times tarjoaa – lukuvinkit! Tällä hetkellä kaikki istuvat neljän seinän sisällä, ja aika voi käydä kovinkin tylsäksi etäkoulupäivien jälkeen. Niinpä kokosimme yhteen jotain kirjavinkkejä luettavaksi nyt korona-aikaan tai muutenkin! RICHARD ADAMSIN KIRJOITTAMA RUOHOMETSÄN KANSA (1972) kertoo kanijoukon matkaa uuteen asuinpaikkaan, kun ihmiset ovat tuhonneet heidän vanhan asuinpaikkansa. Kanien matkassa tulee paljon vastoinkäymisiä, koska pieniä kania uhkaa milloin kettu, kissa tai muut kaneja saalistavat eläimet. Ruohometsän kansa oli alun perin tarkoitettu nuortenkirjaksi, mutta vuosien kuluessa aikuisetkin ovat rakastuneet tähän kirjaan, joten tätä suositellaan kaikenikäisille lukijoille! Kirjasta on myös tehty Netflix-sarja ja animoitu elokuva. Salapoliisikoiran elämää päästään seuramaan SPENCER QUINNIN KARVAT PYSTYSSÄ -kirjassa (2008). Yksityisetsivä Bernie Little ja hänen uskollinen poliisikoiransa Chet selvittävät kadonneen tytön arvoitusta. Tämä dekkarikirja eroaa kuitenkin muista, koska tarina kerrotaan koiran, Chetin, näkökulmasta. Lukijal-
Lukeminen on sopiva harrastus korona-aikaan! ta saattaa jäädä esimerkiksi juonta koskevia keskusteluja välistä, koska eihän tavanomainen koira aina jaksa kuunnella omistajansa keskusteluja. Tästä huolimatta kirjan juoni edistyy ja toimii dekkarijuonena hyvin. Kirja voi olla hyvinkin kiinnostava varsinkin koiraihmisille ja se voi saa-
da lukijan naurahtamaan ääneen. Ihan tavanomaistenkin dekkareiden pariin pääsee STIEG LARSSONIN KIRJOITTAMASSA MILLENIUM-SARJASSA. Kirjasarjan ensimmäinen osa, Miehet jotka vihaavat naisia (2005), kertoo toimittaja Mikael “Kalle” Blomkvististä, joka saa tarjouksen tutkia katoamistapausta, jota ei ollut selvitetty loppuun asti. Niin kuin aina kirja sopii hyvin jännityksestä ja rikoskirjoista pitäville. Tarinan aiheuttama jännitys jatkuu kirjan loppuun asti, jonka jälkeen lukijan ei tarvitse lopettaa siihen, kun kirjasarja jatkuu. Larsson kirjoitti Millenium-sarjan ensimmäiset kolme osaa, mutta hänen kuolemansa jälkeen sarjaa jatkoi David Lagercrantz.
Meri Luttisen Myrskynsilmä-kirjaa voi hyvin lukea myös e-kirjana! O’times
20
Jännitystä on nyt paljon tarjolla. KERSTIN GIERIN KIRJOITTAMA TEOS PILVILINNA (2017) kertoo 17-vuotiaasta Fannysta, joka saa harjoittelupaikan Pilvilinna-nimisestä hotellista. Hotelli ei ole kuitenkaan ihan se tavallinen hotelli, koska siellä tapahtuu erikoisia asioita eivätkä hotellin asukkaatkaan ole aina välttämättä niitä, miltä he vaikuttavat. Tätä kirjaa lukiessa voi vain rentoutua ja seurata tarinan kulkua ilman suurempia ajatuksia.
Jännitystä on nyt paljon tarjolla. KHALEID HOSSEININ KIRJASSA TUHAT LOISTAVAA AURINKOA (2007)
kerrotaan kahden päähenkilön elämästä ja yhteiskunnasta, missä naisten asema on huonompi kuin miesten. Kirjan päähenkilöt, Mariam ja Laila, ovat saman miehen kanssa naimisissa, ja valitettavasti kyseinen mies ei ole kuitenkaan kilteimmästä päästä. Sodan ja väkivallan keskellä Mariam ja Laila ystävystyvät ja yrittävät selviytyä pois aviomiehen vallasta. Kirja on koskettava ja antaa kuvan, millainen esimerkiksi naisten asema voi olla muissa maissa. Jos fiktio ei ole omaa kirjatyyppiä, voi lukea muun muassa JULIA THURÉNIN KIRJOITTAMAN KAIKKI RAHASTA
(2018) -teoksen. Teos kertoo paljon omista talouden asioista, joita tarvitsee tulevaisuudessa. Kaikki rahan säästämisestä sijoittamiseen on kirjoitettu yksien kansien väliin. Thurén on myös kirjoittanut teoksen hyvin, joten sitä lukiessa ei tylsisty. Teos sopii erinomaisesti lukioikäisille, joita nämä asiat mietityttävät tai kiinnostavat, ja aiheet ovat myös hyvin tärkeitä elämässä!
Teksti Aada Holmberg Kuvat Oona Erälähde
Uusi Tuomisen hallitus on valittu! Vuosi etenee kovaa vauhtia ja täten koitti aika vallanvaihdolle opiskelijakunnassakin. Tällä kertaa perinteinen yleiskokous järjestettiin Teams-puhelun välityksellä, jossa muun muassa uudet ehdokkaat pääsivät esittäytymään muille oppilaille. Uusi hallitus on nyt valittu ja valmiina jatkamaan siitä, mihin vanha hallitus jäi. Kaudelle 2020–2021 puheenjohtajaksi valittiin Lauri Tuominen sekä varapuheenjohtajaksi Erkka Sipilä. Hallituksen jäseniksi äänestettiin Hertta Kaasalainen, Niko Nyyssönen, Väinö Törmikoski, Pyry Paananen, Julianna Luoto, Alexandra Nikkinen, Elias Rimpelä, Oiva Peltola, Lumi Leppänen, Noah Spilling, Juhana Kaksonen ja Iiris Federley. Teksti Julianna Luoto
21
Hallituksen ensimmäinen kokoontuminen tapahtui pulkkamäessä. O’times
Etäilyä ja teatteridiplomeita Anniina Vilkko, abi, päätti suorittaa teatteridiplomin. Tämä tarkoitti tietysti näytelmän kirjoittamista ja esittämistä. Pian tuli kuitenkin huonoja uutisia, kun selvisi, ettei koronan takia paikalle pääsisi katsojia. Miten näytelmä sitten järjestettiin? PAIKALLA OLI VAIN kolme katsojaa, äidinkielen opettaja Satu Mäkinen, teatterikorkeakoulun arvioija Irene Kajo ja Hannu. Anniinan mielestä katsojien määrää ei sinänsä tullut mietittyä. ”Olihan se vähän tyhmää, kun ei edes kunnon aplodeja saanut”, toteaa Anniina. Kanssanäyttelijöitä ei silti haitannut yleisön puute. Näytelmän suunnitteleminen oli silti hauskaa, mutta joulun lähentyessä kasvoi pelko koronasta ja mahdollisesta karanteenista. Miten näytelmää harjoiteltaisiin, jos näyttelijät olisivat etänä? Muutama Google Meet -harjoittelukerta ilmeisesti pidettiin ja sitten yritettiin sisukkaasti päästä koululle harjoittelemaan. Etäkoulu ei harjoittelua yhtään auttanut. Vaikka korona oli siis läsnä niin suunnittelussa kuin harjoituksissa, ei esityksessä käytetty maskeja. Toisaalta näyttelijöitä oli vain kolme. Näytelmä sujui silti mallikkaasti. Kulisseissa kävi kuhina, mutta kaikki sujui
itse lavalla hyvin. Näytelmä myös videoitiin ja kuukausien odotuksen jälkeen (”Hannulla on selvästi vaikeuksia lähettää videoita”) sai Anniina videon käsiinsä. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Näytelmä kertoi totta kai Tinder-deittailusta. Mikäs sen ajankohtaisempi aihe,kuin rakastuminen ja Tinderissä seikkailu. Päähenkilö Saara swaippailee mahdollisia miesehdokkaita oikealle ja vasemmalle.
”Olihan se vähän tyhmää, kun ei edes kunnon aplodeja saanut”
Treffit oikealle swaipattujen kanssa eivät kuitenkaan suju hyvin, joten Saara lähtee lopulta tarjoilijan matkaan. Näytelmän päähenkilölle tapahtui myös muutama kommellus, mikä on ihan ymmärrettävää. En itsekään haluaisi törmätä Tinderissä omaan rippipappiin…
Teksti Sandra Karisalmi Kuvat Anniina Vilkko
Näytelmän suunnittelu alkoi jo elokuussa O’times
22
O´CHAOS
23
O’times
Horoskoopit Vesimies
Oinas
Neitsyt
Nyt sinulla on loistava mahdollisuus asetella elämääsi uusiin uomiin. Älä rajoita itseäsi siihen laatikkoon, jonka muut sinulle luovat, vaan uskalla olla rohkea ja tehdä sellaisia valintoja, joita itse haluat. Tunne oma arvosi, älä anna muiden lannistaa sinua!
Olet lähiaikoina hyvin impulsiivinen. Saatat päätyä tekemään jotain, mitä et toisenlaisessa mielentilassa koskaan tekisi, joten pidä varasi. Muista kuitenkin, että jokainen on oman elämänsä hallitsija, vaikka kruunu olisikin ajoittain hieman ruosteessa.
Sinä et pysty mitenkään ennakoimaan kaikkea, mitä tapahtuu. Jos tunteesi kuumenevat liikaa ja ovat vähällä kiehua yli, niin laske kymmeneen ja työnnä pää tarvittaessa lumihankeen, mutta pakastinkin käy paremman puutteessa. Tarkastele asioiden positiivisia puolia, sillä niitä löytyy aina.
MUUTOSPÄIVÄ: 20.4 PYYKKIPÄIVÄ: KESKIVIIKKO
Kalat
Leijona
Älä anna todellisuudentajun hämärtyä, sillä ihmisillä on toisinaan tapana tuottaa sumupilviä ajatuksenkulkuusi. Kuuntele tarkkaavaisesti ja pidä mukana kriittinen asenne, jotta erotat totuudet humpuukista. Kokemus opettaa, ja sinä tiedät sen.
Keskity ja elä tunnetasolla! Tunteesi osaavat ohjata sinut oikeiden ihmisten pariin ja tekemään hyviä valintoja. Pidä siis tiukasti kiinni niistä tärkeistä ja läheisistä ihmisistä, jotka auttavat sinua eteenpäin. KIITOLLISUUSPÄIVÄ: SUNNUNTAIT
TILIPÄIVÄ: TOIVOTAAN, ETTÄ SUNNUNTAI
Härkä
Nyt on aika rentoutua. Olet rehkinyt tarpeeksi ja ansainnut hieman lomaa sekä omaa aikaa. Ota aikaa asioiden pohtimiseen huolehtimatta liikaa painavista asioista. Suuntaa siis kauppaan ja osta esimerkiksi kurkku tai suklaata.
Pysähdy, nyt on jokin vinossa tai ainakin pahasti kallellaan. Ota rauhassa äläkä tee mitään väkisin. Parhaat asiat tapahtuvat omalla painollaan tai sitten ei ollenkaan. Ole jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta iloinen, sillä ne vievät sinua koko ajan lähemmäs tavoitettasi. Jos on tarvetta, niin pyydä apua. Kenenkään ei yksin tarvitse kärvistellä.
KEITTOPÄIVÄ: 4.3.
KARKKIPÄIVÄ: 12.3.
Kaksoset
KATUMUSPÄIVÄ: LAUANTAIAAMUT
Jousimies Myönteiset energiatasot ovat virittymässä taajuuksilleen. Nappaa niistä kiinni ja levitä ympärillesi, sillä ne palautuvat aina takaisin tuoden positiivisia asioita myös omaan arkeesi, sekä tiistaiyön pimeille tunneille. Pyyhi pölyt aivojesi kehumislaatikon päältä ja ota se käyttöön. SIIVOUSPÄIVÄ: SUATTAAPI OLLA MAANANTAI
Skorpioni Tietty luku elämäsi sarjakuvassa on tullut päätökseen tai piakkoin päättymässä. Seuraavassa kappaleessa sinulta odotetaan paljon, mutta vastaa haasteisiin parhaasi mukaan, sillä se kyllä riittää. Toisten mielipiteet saattavat satuttaa tai olla painostavia, mutta ole asiallinen, sillä se on nyt kovaa valuuttaa. ROKULIPÄIVÄ: 19.3. (SELITYS: ITSE OTETTU LOMAPÄIVÄ)
O’times
24
Kauris
Rapu
Vaaka
Kunnianhimosi on korkealla tai ainakin matkalla sinne. Ajan laatu tukee uusia ideoitasi ja suunnitelmia, joten älä epäröi tarttua ajatuksen nurkista kiinni vaan lähde rohkeasti liikkeelle. Se voi avata tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia yllättävissäkin tilanteissä. Olet valmis puhumaan asioiden puolesta, jotka ovat sinulle tärkeitä, joten ole valmis ja tartu haasteeseen!
Jätä unelmat hetkeksi sivuun ja ota itseäsi niskasta kiinni, mutta älä siis suotta ihmettele, jos palikat eivät tunnu loksahtelevan oikeille paikoille. Saatat itse olla hieman väärässä rytmissä. Ota kuitenkin positiivinen asenne ja ryhdy hommiin. Aikataulussa pysyminen auttaa selviytymään hankalimmistakin tehtävistä.
Samat vanhat asiat saavat sielusi suorastaan janoamaan muutoksia mielikuvituksettomaan ja harmaaseen arkeesi. Koet, että sinulla olisi paljon enemmän annettavaa, jos saisit siihen mahdollisuuden. Et voi muuttua, mikäli pidät kynsin ja hampain kiinni tutusta ja turvallisesta. Älä siis epäröi ottaa askelta tuntemattomaan. Pudota et voi, sillä rotko on vielä kaukana.
KALASTUSPÄIVÄ: TORSTAI
ONNENPÄIVÄ: SAATTAA OLLA TIISTAI, MUTTA OTA PERJANTAIKIN
LUPAPÄIVÄ: 27.5. Teksti ja kuvitus Pihla Jutila
25
O’times
Astrologian alkeet Astrologia on laaja aihe, ja pitää sisällään muutakin, kuin horoskooppeja. Tässä artikkelissa käsittelemme kuitenkin horoskooppeihin vahvasti kiteytyvää aihetta: syntymäkarttoja. Syntymäkartta on tarkka kuvaaja siitä, minkä horoskoopin kohdalla eri planeetat olivat syntyessäsi. Planeetoilla on eri vaikutusalueita elämässäsi ja ne hallitsevat eri horoskooppimerkkejä. Selvittääksesi syntymäkarttasi, sinun täytyy tietää syntymävuotesi, -päiväsi, -kaupunkisi ja tarkka kellonaika syntymästäsi. Tiedot voi helposti laittaa erilaisiin laskureihin netissä ja syntymäkartan saa tietoon minuuteissa. Kartta väitetysti kertoo planeettojen ja eläinmerkkien avulla syvimmän olemuksesi ja suhtautumisesi elämän eri tilanteisiin.
Planeettojen merkityksiä: Aurinko - sisäinen olemus ja yksilöllisyys Kuu – tunteet ja ajatukset Merkurius – kommunikointi ja tiedon prosessointi
Maamerkit ovat käytännöllisiä ja realistisia. Ilmamerkit ovat seurallisia ja älykkäitä. Vesimerkit ovat tunteellisia ja luovia, tulimerkit ovat puolestaan intensiivisiä ja voimakkaita. Jos syntymäkartassasi oleva horoskooppi sattuu sijoittumaan sitä hallitsevan planeetan kohdalle, tarkoittaa se sitä, että merkki tuntee olonsa “mukavaksi” ja planeetan hallitsemat osa-alueet luulisi sujuvan sinulta mutkattomasti.
Venus – rakkaus ja arvot
Lista horoskoopeista ja niiden hallitsevista planeetoista, elementeistä, pääryhmistä ja horoskooppimerkin luonne kiteytettynä muutamaan sanaan:
Mars – toimeenpano ja voima
Oinas, Mars, tuli, johtava, kiivas
Loput planeetoista hallitsevat enemmänkin ikäluokkia ja sukupolvia, vaihtuessaan 1–15 vuoden välein. Näihin ‘merkityksettömiin’ planeettoihin kuuluu mm. Jupiter, Saturnus ja Uranus.
Härkä, Venus, maa, kiinteä, vakaa Kaksonen, Merkurius, ilma, muuttuva, epävakaa Rapu, Kuu, vesi, johtava, maineenhaluinen Leijona, Aurinko, tuli, kiinteä, ihanteellinen Neitsyt, Merkurius, maa, muuttuva, käytännölline
Vaaka, Venus, ilma, johtava, empaattinen Skorpioni, Mars, vesi, kiinteä, voimakas Jousimies, Jupiter, tuli, muuttuva, innokas Kauris, Saturnus, maa, johtava, vakaa Vesimies, Saturnus, ilma, kiinteä, terävä Kalat, Jupiter, vesi, muuttuva, vieraanvarainen Teksti: Elvira Mäkinen Kuvitus: Oona Erälahde
O’times
26
Petteri Welling ja horoskooppien lumo
Petteri Wellingin luulisi olevan viimeinen ihminen, joka on kiinnostunut astrologiasta ja horoskoopeista. Haastattelussamme kävi kuitenkin ilmi, että hän uskoo vahvasti horoskooppien vaikuttavan jopa koemenestykseen. Uskomatonta, eikö vain? Mikä on sinun horoskooppisi? Norsusonni! Se on kaikista horoskooppimerkeistä se kaikkein mahtavin!
Kuinka usein löydät itsesi lukemasta horoskooppeja? Joka välitunti! Vain jatkuvasti uudistuvat opetussuunnitelmat pystyvät kiinnostavuudessaan kilpailemaan horoskooppien kanssa.
Pohjautuvatko astrologia ja horoskoopit mielestäsi tieteeseen? Miksi ei tai miksi joo? Tieteen täytyy pohjautua horoskooppeihin. Miten muuten olisi selitettävissä se, että hiukkasfyysikot pystyvät ennustamaan niin uskomattoman tarkasti, mitä koetilanteessa tullaan havaitsemaan. Se on selvästikin kirjoitettu tähtiin!
Uskotko horoskooppeihin? Todellakin!
Mitä syitä uskot olevan siihen, että osa ihmisistä uskoo horoskooppeihin? Tämä on paha kysymys. Voisiko selitys olla siinä, että ihmiset fanittavat kybällä muinaista Babyloniaa, jossa astrologia keksittiin? Babyloniassa uskottiin noitiin ja isoa osaa ihmisistä pidettiin orjina ja kuninkaat olivat pöyristyttävään kidutukseen turvautuvia hirmuhallitsijoita ja noin puolet lapsista kuoli ennen viidettä ikävuottaan. Ehkäpä ihmiset ajattelevat viisauden väistämättä nousevan tällaisissa olosuhteissa? (Googlatkaa ”ironia”.) ;D
Kuvat Petteri Wellingistä ovat Ogelin 90-vuotisjuhlakirjasta. Kuvat ovat silloisten lukiolaisten ottamia.
27
Haastattelu: Siiri Kotkaslahti
O’times
Suusta siepatut Silloin kun Tarja Halosesta tuli presidentti, niin te olitte minimaalisen pieniä. -Pipsa
Tutkimuksen aihe on laaja. Ei niin laaja, että se leviää kuin Jokisen eväät - Sanna Saari
Herregud, mitä minä olen tehnyt? Oi maa, niele minut! - Pipsa
Ei uskoisi, että on suomalainen, kun on niin paljon positiivista! -Pipsa
Nää (antiikin Kreikan jumalat) on niinku tällänen Kauniit ja rohkeat –perhe. –Mikko Tapper
MAY1 on kauhein kurssi ehkä ikinä. - Jussi Lehtonen
En ees kuule teidän itkua. – Jaakko Jokinen
Keitän mulle myöhemmin kupposen glögiä ja alan pohtimaan selkärankoja. - Emmi Koskela
Mikä alku onkaan vuodelle, kun Suomessa on lunta maassa ja Yhdysvalloissa on vallankaappaus? –Jaakko Jokinen
Että kuka olis niin tyhmä, ettei osaa lukee? Ai sä oot... Ei vaan, et oo. Vai ootko? - Satu
Jopa kasvit, joilla ei ole jalkoja tai lihaksia! -Welling
Ihan kauheeta kun aurinko paistaa. - Käksy
Mä päätän nyt raporttini täältä koirapuiston laidalta. -Kati Wackström
Kuinka moni tietää, miltä linnunpönttö näyttää? Tsiisus, te ootte hyviä bilsassa. -Welling
Karkotetaanko Paavo Väyrynen Ruotsiin? - Tapper
Ei se ois englantii, jos tääki ois näin yksinkertasta. -Tiina Männynväli Hän voi vähän nuoleskella ja maistella sitä tuolia – Lauri O.
O’times
Jos ei onnistu, niin kaikki keinot on sallittuja. - Satu
28
Kauppatieteiden maisteri on yhtä kuin rööki - Jaakko Jokinen Gebbis kuoli. Lepää rauhassa Gebbis. *hetken kuluttua* Tapetaan Gebbis. - Jaakko Jokinen Kaikki osaa muodostaa selkeitä - tai ei kaikki osaa selkeitä virkkeitä. - Satu No nyt sillä on kolme silmää. Matti Ala-aho
Jos haluutte päästä eteenpäin elämässä, teidän pitää aina uhrata joku. - Matti Ala-aho Mitä sie puhut, lapsparka? Miten sie oot noin sekaisin? - Käkelä
Welling varmasti pomppaisi ilmaan, jos saisi tietää, mutta mitäpä tästä sille kertomaan. - Pipsa Sitten kun käytte autokoulua ja ajatte autoa, niin ette aja kenenkään päälle. - Pipsa Hetkinen, millon te ootte syntyny? 2010? Jotain sinnepäin. - Welling DDT on aivan fantastisen myrkyllinen myrkky. - Welling Älköön kukaan poistuko täältä luurilla. - Lauri O. Abit on jo ihan menneen talven lumia. - Welling
29
O’times
O’times
30