O’TIMES TOUKOKUU 2016
O´TIMES TOUKOKUU 2016 Tämä lehti sisältää 3 Pääkirjoitus 5 Kolumni: Voi abivuosi, tuo jumalainen aikuistumisriitti! 6 Yksi ruokala, monta ruokavaliota 10 Matka opettajien huoneeseen 12 Opettajat piinapenkissä - Tuomas Hyttinen 14 Koulumme ”King and Queen” Emma Hietanen ja Elmo Nikula 15 Aurinkopaneeleilla kohti tulevaisuutta 17 Tappara kirkasti mitalinsa, Blues konkurssiin 18 Vaihtarit syömässä mämmiä 20 Kuka puhuu totta? 23 Lukijakilpailu 24 Mikä se on englanniks? 26 Suusta siepattuja
Toimitus Nasti Valotie, päätoimittaja, Emilia Honkaranta, toimitussihteeri
Toimittajat Sini Aut io, Tiia Enqvist, Linnea Heinonen, Susanna Heinonen, Annika Honkaranta, Rosa Kaimio, Tuukka Kainulainen, Sissi Puranen, Maisa Sipiläinen Avustajat Quinn Beky, Jan Hukari, Emily Kruckenberg, Lassi Maanonen, Valentin Reboud, Salla Savola, Marlen Siegmund, Hilla Tiihonen Kiitos koulutusavusta Annika Honkaranta, Liisa Ovaska,Valentin Valotie Kansien kuvat Maisa Sipiläinen Kilpailu Emilia Honkaranta ja Nasti Valotie
O’times
2
Pääkirjoitus Kouluvuotta on jäljellä enää kuukausi. Laskujeni mukaan tasan 17 päivää. Tämä vuosi on tuntunut menneen nopeammin kuin koskaan. Tekemistä on riittänyt paljon, vaikka käynkin vasta lukion ensimmäistä ”luokkaa”. Kesäloma lähestyy ja paineet kasanatuvat viimeisille viikoille niin meillä opiskelijoilla kuin opettajillakin. Kesäsuunnitelmat täyttävät kalenterin. Entä miten on sen kesätyön laita? Nykyään kesätöitä on todella vaikea saada. Itse olen lähettänyt hakemuksen noin kolmeenkymmeneen paikkaan ja vasta kahdesta olen saanut vastauksen – kieltävän sellaisen. Muista en ole kuullut vielä mitään. Viime kesänä Helsingin kaupunki palkkasi yhteensä alle tuhat 16-17-vuotiasta kesätyöläistä. Töihin haki kuitenkin moninkertainen määrä, nimittäin noin 26 300 nuor-
ta. Tänä vuonna Helsingin kaupunki kertoo nettisivuillaan tarjoavansa yhteensä noin 4 000 kesätyöpaikkaa, joista nuorille, juuri meidän ikäisillemme, on taas tarjolla noin tuhat. Hakijoita on todennäköisesti ollut jälleen kymmenkertainen määrä vapaisiin työpaikkoihin nähden. Uskon myös, ettei suhdeluku yksityisillä työmarkkinoilla näytä yhtään paremmalta. Kesätöihin on hankala päästä ilman työkokemusta. Meillä lukiolaisilla, itselläni ainakaan, ei kunnollista sellaista vielä juuri ole. Lisäksi monet tahot vaativat työntekijöiltään myös alan opintoja. Nyt kesän lähestyessä itselleni on tullutkin mieleen, että voisihan sitä työllistää itse itsensä. Ei sekään nimittäin ihan mahdottomalta kuulosta. Ensi kesänä ajattelin myös hakea töihin ulkomaille.
Ei kuitenkaan kannata lannistua, vaikka juuri tänä kesänä ei niitä töitä mistään saisikaan. Onhan sitä olemassa paljon vaihtoehtoisiakin juttuja - vaikkapa kesälukioita, -leirejä ja vapaaehtoistöitä. Ei kai se oma vapaa-aikakaan pahaksi ole raskaan talven jälkeen. Nasti Valotie, päätoimittaja
3
O’times
O’SCHOOL O’times
4
Kolumni
Voi abivuosi, tuo jumalainen aikuistumisriitti! Abiturienttivuosi - lukion viimeinen rutistus, jota kuorruttavat ylioppilaskirjoitusten ja puuttuvien kurssisuoritusten stressi, paineet tulevaisuuden suunnitelmista sekä unelmat koulun jälkeisestä vapaudesta. Äitini sanoo, että abivuosi on ollut hänen tähänastisen elämänsä stressaavin vuosi. Ja pyh, sanon minä. Abivuonnahan monilla meno äityy pelkäksi pelleilyksi, koska koulussa istuttavat tunnin vähenevät samaa vauhtia kuin koulumotivaatio. Poissaolot lisääntyvät, sillä 8:15 alkavat tunnit eivät enää tunnu kovin tärkeiltä ja kymmenes jakso suosikkisarjaa Netflixistä kolmelta aamuyöllä oli hyvä ajatus. Vanhempien jatkuva jäkätys kokeisiin lukemisesta menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kouluhommat kasaantuvat, kun oma viitseliäisyys ei vain jotenkin riitä. Oma huonekin muistuttaa enemmän UFF:in vastaanottopaikkaa kuin huonetta. Abiturientin vertaaminen puusta roikkuvaan laiskiaiseen on osuva, abiturientti vain saa vielä vähemmän aikaiseksi.
Jokaisella jumalan unohtamalla kirjoituskerralla juuri oman paikan lähettyvillä on Se kipeä ihminen, joka yskii jatkuvasti, tai Se panostaja, joka kirjoittaa kynä sauhuten jo kuudettatoista sivua, kun itse vasta pakertaa ensimmäisen tehtävän akohtaa ja itkee sisäisesti.
Niin ja pääsykokeetkin… Heti kun on yksistä suurista ja vaikeista kokeista päässyt eroon, pääsee valmistautumaan seuraaviin kokeisiin, joilla loppujen lopuksi onkin paljon enemmän merkitystä loppuelämään kuin niillä, joihin valmistauduttiin kaksi ja puoli vuotta lukiossa.
Monien opettajien mukaan ylioppilaskirjoitukset ovat kypsyystesti, jossa testataan nimenomaan abiturientin kykyä käsitellä asioita monipuolisesti ja aikuismaisesti. Harvalla kuitenkaan on aikuinen olo, kun kirjoituksissa mutustaa äidin pakkaamia eväitä.
Ylioppilaskirjoitusten arvosanat alkavat tuntua todella turhilta, kun lukee itku silmässä pääsykoekirjan raskasta tieteellistä tekstiä. Siinä vaiheessa yhtäkkiä kaipaakin tylsille lukion aamutunneille. Lukion näkee vaaleanpunaisten lasien läpi ja kaipaa takaisin talvisin jääkylmään koulurakennukseen ja kahvinhuuruisille historian tunneille.
Abivuonna jotkut tuntevat olonsa kovin aikuiseksi: nyt olen itsenäinen, aikaansaava, laitan itse ruuankin! Kuitenkin monet taantuvat taaperon tasolle ja pyytävät vanhemmilta apua jokaisessa pienimmässäkin askareessa. Voisiko äiti tilata pääsykoekirjatkin?
Teksti Hilla Tiihonen
Olennaisin osa abivuotta ovat tietenkin ylioppilaskirjoitukset ja jok’ ikisen kokeen jälkeen koulun aulassa raikuu kuuluisa huudahdus “olisin mä voinut vähän enemmänkin lukea…” - aivan se ja sama kuinka monta tuntia on tullut luettua ja kuinka perinpohjaisesti valmistauduttua.
5
O’times
Yksi ruokala, monta eri ruokavaliota Viime vuosina ravitsemus ja erilaiset ruokavaliot ovat olleet jatkuvasti pinnalla. Tällä hetkellä karppauksen suosio on laskenut, mutta gluteiiniton ruokavalio sekä kasvissyönti ovat kasvattaneet suosiotaan huimasti. Suomen väestöstä noin 5% oli kasvissyöjiä vuonna 2009. Tavallisimpia
terveydellisistä tai uskonnollisista syistä. Lisäksi monet kasvissyöjät painottavat kasvissyönnin myönteisiä ympäristövaikutuksia.
KASVISSYÖNNIN MUOTOJA:
Kysely Pescovegetaristit, jotka syövät kala- sekä kasvikunnan tuotteita mutta ovat jättäneet lihatuotteet pois ruokavaliostaan
ruokavalioista O’Timesin kouluruokatottumuksia koskevaan kyselyyn osallistui yhteensä 64 opiskelijaa. Kysyimme opiskelijoilta heidän ruokavalioistaan, syömistään ruokavaihtoehdoista sekä heidän mielipiteistään kouluruuasta yleisesti.
Lakto-ovo-vegetaristit, jotka ovat jättäneet liha- ja kalatuotteet mutta syövät kananmunia sekä maitotuotteita Vegaanit, jotka eivät syö/käytä mitään eläinperäisiä tuotteita tai niiden johdannaisia
Ruokavaliot
Kasvissyöjiksi ryhdytään usein eettisistä (esim. eläinten oikeudet),
1
1
13
8
3
51
Sekaruokavalio
Pescovegetarismi
Lakto-ovo-vegetarismi
Ovo-vegetarismi
Laktovegetarismi
Veganismi
Muu O’times
6
Opiskelijat saivat kyselyssä ilmoittaa useita eri ruokavalioita, jos he esimerkiksi noudattavat eri viikkoina erilaisia ruokavalioita. Kyselyyn vastanneista 51 ilmoitti ruokavaliokseen sekaruokavalion. Loput 25% vastanneista noudatti jotain kasvisruokavalion variaatiota tai muuta erityisruokavaliota. Kyselyssä pyydettiin opiskelijoita merkitsemään kaikki ruokavaihtoehdot, joita he olivat syöneet viimeisimmän kahden viikon aikana. Vastaajista 44 oli syönyt ainakin kerran kasvisruokaa, ja 10 vastaajaa oli syönyt vegaaniruokaa viimeisten viikkojen aikana. Myös salaattilounas oli ollut suosittu vastaajien keskuudessa.
Opiskelijoiden kommentteja Yleisesti kyselyyn vastanneista moni (37) piti ruokia hyvinä ja useat (22) olivat sitä mieltä, että koulumme tarjoama ruoka on monipuolista. Myös uusi salaattilounasvaihtoehto keräsi kehuja opiskelijoilta. Tässä vielä muutamia yksittäisiä kommentteja poimittuna kyselystä:
Ruokavaihtoehtojen menekki 60 50
50 44
40
36
30 20 10
10
10
0 Sekaruoka Kasvisruoka Vegaaniruoka Allergiaan tai yliherkkyyteen liittyvä ruoka
”Koulun ruokavaihtoeh- ehtoja on paljon, ja ne dot ovat usein ihan ok, ovat usein yhtä hyviä.” joskus vähän yliyrittämistä joissain ´hienois”Vielä vähän enemmän sa ruoissa`.” voisi panostaa kasviruo”Vegaaniruoka on vain kaan ja opiskelijoiden vettä ja porkkanaa.” houkuttelemiseen ko”On hyvä, että vaihtokeilemaan sitä.” ”Kasvisruoka ei aina näytä kovin houkuttelevalta.” ”Hyvät verrattuna peruskouluun.”
7
O’times
Rekisteröity
Keittiöstä kuuluu
ruokavalio
O’Times haastatteli myös koulumme ravintolaesimiestä Helena YläJussilaa koulussamme tarjottavista eri ruokavaihtoehdoista ja erityisesti kasvisruoasta. Tässä on hänen näkemyksensä asiaan.
Koulumme terveydenhoitaja Anne Sorvari haluaa painottaa kouluruuan olevan vain osa päivittäisestä ruuasta: kenenkään ei tulisi tukeutua siihen liikaa. Pitäisi myös muistaa huomioida, että kasvisruokavaliosta ei saa kaikkia tarvittavia vitamiineja. Kaikista erityisruokavaliosta, keliakiasta vegaanisuuteen, tulee olla todistus. Alaikäisen todistuksessa pitää olla huoltajan allekirjoitus. Opiskelija ei muutenkaan täytä lappua itse vaan todistuksen täyttää terveydenhoitaja.
”Koululaisten tulisi saada ravitsevaa ruokaa riippumatta siitä, mitä he lautaselleen ottavat.” Todistus vaaditaan, jotta ruokalan henkilökunnalle saadaan tieto siitä, kuinka paljon mitäkin ruokaa tulee valmistaa. Tämän vuoksi erityisruokavalioita syövien pitäisi koulusta poissa ollessaan soittaa Amicaan.
Erityisruokavaliot Koulumme ei saanut opiskelijoilta kiitosta ruoan monipuolisuudesta turhaan, sillä koulussamme valmistetaan muun muassa seuraavia ruokavalioita: laktoositon, maidoton, gluteeniton, pähkinätön, kalaton, munaton, soijaton ja mausteeton (esimerkiksi ilman currya tai chiliä). Nämä erityisruokavaliot tehdään aina tarpeen mukaan. Kaikkiin muihin ruokavalioihin paitsi tavalliseen liharuokavalioon, laktoosittomaan, vähä-laktoosiseen ja kasvisruokaan tarvitaan terveydenhoitajan lomake, joka toimitetaan keittiölle lääkärintodistuksen kera.
Tofu on yksi monista kasvisvaihtoehdoista lihalle
Koulun ruokalista sisältää useita eri vaihtoehtoja, ja niiden perään on merkitty mahdolliset allergeenit
Tämä johtuu siitä, että erityisruokavalioita tarvitsevien ateriat tehdään aina erikseen. Kaikki ruokavaliot noudattavat kuitenkin samoja ravintosuosituksia, eli koululaisten tulisi saada ravitsevaa ruokaa riippumatta siitä, mitä he lautaselleen ottavat.
Uudet vaihtoehdot Erityisruokavalioista kasvisruoka on ollut koulussamme ainakin viimeiset kymmenen vuotta. Vegaaniruokavaihtoehto on ollut saatavilla terveydenhoitajalta todistuksen hakeneille tämän lukuvuoden alusta lähtien.
”Ravintolaesimies sanoo kuitenkin olevansa huolissaan siitä, saavatko vegaaniruokavaliota noudattavat oppilaat täysipainoista ruokaa.” O’times
8
Tuorein ruokavaihtoehtouutuus eli salaattilounas puolestaan ilmaantui kouluun vasta maaliskuun lopussa. Kyseessä on kuuden viikon kokeilujakso, ja koulumme on toinen kahdesta kouluravintolasta, jotka osallistuvat siihen. Fazerin tarkoituksena on kehittää kouluruokailua tarjoamalla vaihtoehdon lämpimälle ruoalle. Mikäli salaattilounas saavuttaa suuren suosio, sen jatkosta keskustellaan.
Kasvisruoan suosio ja veganismi Toisin kuin monien muiden erityisruokavalioiden kasvisruoan suosio vaihtelee, sillä se perustuu yleensä eettisiin näkemyksiin allergioiden tai erityisherkkyyksien sijaan. ravintolaesimiehemme arvion mukaan kasvisruoka kasvattaakin suosiotaan yläasteelta lukioon mentäessä. Myös vegaaniruoan suosio on yllättänyt keittiön. Haastattelemamme ravintolaesimies sanoo kuitenkin olevansa huolissaan siitä, saavatko
vegaaniruokavaliota noudattavat oppilaat täysipainoista ruokaa. Välillä tuntuu Ylä-Jussilan mukaan siltä, etteivät he kaikki itsekään nimittäin tiedä, mitä heidän pitäisi syödä. Hän kertoo esimerkiksi todistaneensa tapauksia, joissa oppilaat ovat vaatineet vegaanisia kasvispyöryköitä mutta syöneet silti normaalia, maitoa sisältävää perunasosetta. Sen sijaan vegaaneille valmistettu, maidoton perunamuusi ei ole mennyt. Tämä on Ylä-Jussilan mielestään harmillista. On myös omituista, että vaikka vegaanista perunamuusia löytyy, vain pyörykät loppuvat, vaikka molemmat on tarkoitettu yksinomaan vegaaneille, sillä ellei päivän kasvisruoka ole valmiiksi vegaanista, saavat vegaaniruokaa ottaa vain ne, jotka ovat luovuttaneet terveydenhoitajalta saadun lapun keittiölle.
Kasvisruokapäivä Varsinaista kasvisruokapäivää koulussamme ei vielä ole, mutta tilanne voi hyvinkin muuttua lähiaikoina. Kasvisruokapäivää nimittäin suun9
nitellaan kovasti, sillä se kuuluu salaattilounaan tavoin kouluruoan kehittämiskohteisiin. Koulussamme on aikaisemmin kokeiltu yksittäisiä kasvisruokapäiviä tarjoamalla kasvislasagnea ja -pihvejä, mutta tuolloin ne eivät Yli-Jussilan mukaan ole oppilaille maistuneet. Tästä huolimatta koulun keittiö on kuitenkin pitänyt kiinni siitä periaatteesta, että kasvisruoan syöminen on mahdollista päivittäin eikä sitä ole keneltäkään rajoitettu.
Teksti Rosa Kaimio ja Sissi Puranen Kuvituskuvat Wikimedia Commons Taulukot ja ruokalista Rosa Kaimio
Kiitos vielä kaikille kyselyyn osallistuneille!
O’times
Matka
eseen
Opettajienhuone on abisohvien lisäksi koulussamme yksi niistä harvoista paikoista, joihin vain tietyillä ihmisillä on vapaa pääsy. Vaikka moni oppilas on käynyt opehuoneen suulla ujosti huhuilemassa kaipaamaansa opettajaa tai palauttanut myöhästyneitä töitä opettajien lokeroihin, harva on käynyt kunnolla opehuoneen sisällä tai tietää, mitä kaikkea sieltä oikeastaan löytyy. Nyt se asia kuitenkin muuttuu. Eräänä maanantai-iltapäivänä O’Times pääsi vihdoin tutustumaan tuohon mystiseen tilaan, ja vieläpä luvan kanssa. Tätä kaikkea kohtasimme opehuoneessa, tuolla kouluelämän ihmemaassa: Heti opehuoneeseen sisälle tultaessa tulevat vastaan opettajien nimilokerikko viiririvistöineen sekä sen takana sijaitsevat opettajien henkilökohtaiset pöydät. Tilassa vallitsee rauha, vaikka on välitunti. Huoneen kiinnostavin kohde on yläasteella äidinkieltä opettava Jonna Ristevirta, joka on tullut käymään vauvansa kanssa. Pienokainen nukkuu vaunuissa ja herättää suurta kiinnostusta opettajatoverien parissa.
Opettajat suosivat perinteisiä vies- nyt aikaisemmin tunnistuskilpaitinnän muotoja lunkin, peittävät yhden kokonaisen Tästä matka jatkuu oikealle ja välitilan läpi keittiöön. Ensimmäinen stereotypia opettajanhuoneesta rikkoutuu: missään ei ole jälkeäkään korvapuusteista tai voisilmäpullista. Kahvia ja kahvikuppeja keittiöstä sen sijaan löytyy senkin edestä: kahvikupit, joista O’Times on teh-
pöydän. Lisäksi kaappien seinistä löytyy opettajien yhteisiä viestejä toisilleen. Keittiöstä palataan takaisin välitilaan, jossa kohtaamme ruokailevan opettajan. Tilassa on myös sohvat sekä vino pino sanomalehtiä, joita opettajat voi nähdä lukemassa väli-
Vasemmalta oikealle kuvissa ovat opehuoneen yleiskatsaus, Ristevirta vauvoineen ja opejen kahvikupit.
O’times
10
tuntien aikaan. Tämä on tunnetusti monien opettajien lempipaikka, mutta tällä hetkellä pöydästä ei löydy Timo Salmista, saati sitten Matti Ala-ahoa. Seuraavaksi palataan tutkimaan opettajien toimipisteitä tarkemmin. Selviää esimerkiksi, että Satu Mäki-
Ylhäällä viikate, keskellä yllätyskuvaussession uhriksi joutuneet opettjat. Alhaalla Tiina Männynväli.
sellä on huoneen nurkassa viikate. Viikate ei kuitenkaan ole Satu Mäkisen oman lausunnon mukaan oikealla paikallaan Satun toimipisteen vieressä, vaan eräs toinen nimeltä mainitsematon naisopettaja on pihistänyt sen itselleen. Lisäksi huoneen toisessa päässä havaitaan Vesa Korkkula laatimassa filosofian uusintakoetta sekä opettajien kokoama meemiseinä, joka on hauskaa katsottavaa. Meemikollaasin alapuolella puolestaan ovat opettajakunnan luokkakuvat jokaiselta vuodelta. Hauskinta on yrittää löytää koulumme opettajia vuosien takaa otetuista kuvista.
Kuvat ylhäältä alas: Meemitaulu, koetta tekevä Korkkula, opet vuona 1998 ja rehtori toimistossaan.
Lisäksi selviää, että oman lokeron lisäksi jokaisella opettajalla on käytössään myös henkilökohtainen kaappi, joka muistuttaa oppilaille varattuja kaappeja ala-aulassa. Lisäksi silmään osuvat myös kuulutuskoppi, josta lähetetään niin ammunavaukset kuin sata päivää -kuulutukset, sekä opettajien tietokonehuone, josta löytyy pari paraikaa työskentelevää opettajaa. Kierros päättyy rehtorin kansiaan, tai tarkkaan ottaen sen ulkopuolelle, sillä rehtorin huoneeseen edes O’Timesia ei päästetä. Syynä on rehtorin mystisen henkilökuvan ehdottoman tärkeä suojelu. Teksti ja kuvat Rosa Kaimio
11
O’times
Opettajat piinapenkissä Tuomas Hyttinen, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, jolla on positiivinen asenne, saa kunnian olla ensimmäinen opettaja uudessa persoonallisessa opettajien haastattelusarjassamme. Hyttinen opettaa sekä yläluokkaa että lukiolaisia, ja monet ovat varmasti voineet käytävällä kiinnittää huomiota hänen hyväntuulisuuteensa. Miten olet aina niin hyväntuulinen ja luot tunneillasi positiivista energiaa? -Kiitos! En tiedä, onko tämä jokin suuri huijaus, sillä en koe itseäni ihan järkyttävän positiiviseksi ihmiseksi. Ehkä vain tykkään työstäni; ainakin yli puolet ajasta tämä on ihan hauskaa. Pakko kuitenkin sanoa, etten koe olevani järjettömän positiivinen ihminen - mutten kyllä negatiivinenkaan. Mielestäni koulussamme on monia vielä aurinkoisempia opettajia, jotka suorastaan valaisevat huoneen. En kuitenkaan tarkoita, että minä imisin sen valon pois. Mikä on noloin muistosi lukioajalta? -Siitä on niin kauan... Tämä ei ole ihan lukioajalta eikä liity kouluun,
mutta nuoruudesta kuitenkin. Pelasin jalkapalloa (niin vaikea kuin sitä on uskoa), pelasin pakkina (ehkä sen takia, että olin järkyttävän huono tekemään maaleja) ja vastustaja oli pääsemässä ylivoimahyökkäykseen. Olin kova huutamaan ja mouhoamaan jalkapallokentällä, puhun yleensäkin melko kovalla äänellä, ja olin tuolloin huutanut ääneni jo kohtalaisen käheäksi. Tarkoitukseni oli huutaa keskikenttäläisille, että tulkaa auttamaan. Kiekaisin: ”ALAS!”, ja sieltä tuli semmoinen perinteinen murrosiän loppupuolen voicecrackki. Tilannetta pahensi se, että olimme hallissa, jossa ääni kaikui, ja koko vähäinen yleisö purskahti nauruun. Kaiken kruunasi se, että kaveri vaihtopenkiltä huusi vielä kovaa ja kaikuen: ”Purista finni!” Miten lukiolaisten opettaminen eroaa yläkoululaisten opettamisesta, ja mikä siinä on haastavinta? -Lukiolaisten tietomäärä on karttuneempi ja opetuksen täytyy olla yksityiskohtaisempaa ja kursseissa on todella paljon asiaa. Yläasteella puolestaan ei pelätä epäonnistumisia: oppilaat esittävät herkemmin ”tyhmiä” kysymyksiä, joita harvoin kuulee lukion tunneilla. Pahinta lukiossa onkin ehkä se hiljaisuus, kun kukaan ei sano mitään eikä tiedä, menikö asia oppilaille jakeluun vai ei. Lukiolaiset ovat siis pidättyväisempiä kuin yläastelaiset. Vuoro-
O’times
vaikutusta voisi olla enemmän, eli lukioon voisi tulla enemmän eloisuutta, rohkeampia kysymyksiä ja pohdintaa. Lukiolaisten opettaminen on myös joskus raskaampaa suurien asiakokonaisuuksien vuoksi. Monet nuoret eivät myöskään koe historian asioiden olevan yhdistettävissä heidän elämäänsä. Opetuksen erot riippuvat myös toki opetettavasta ryhmästä. Minä vuonna oli Islannin vallankumous? -Voi herranjestas. Tämä on juuri sellainen catch up -kysymys, jolla yritetään saada nalkkiin haastateltavaa: kysytään mahdollisimman yksityiskohtainen kysymys, johon ei välttämättä ole vastausta. En todella tiedä. Onko Islannissa ollut vallankumous? Jos otat asuntolainan 5% korolla, kuinka kauan sinulta kestää maksaa se takaisin pankille? -Riippuu, mikä pankkilaina ja kuinka pitkä maksuaika, eli toisin sanoen mikä lainanlyhennys, onko se annuiteetti vai... Jos sinun pitäisi vaihtaa opetettavaa ainetta, mikä olisi uusi oppiaineesi ja miksi? -Hyvä kysymys. Luulen, että se olisi maantieto. Tykkään maantiedosta varmaan ainakin siksi, että maantie12
Lopuksi annoimme Hyttiselle erilaisia sanoja, joista hänen täytyi sanoa yhdellä tai muutamalla sanalla ensimmäinen asia, joka hänelle tuli mieleen. Uusi rehtori: historia Welling: hauska Amican ruoka: hyvää Lukiolaiset: ihania to liittyy osittain historiaan. Mutta ei biologia, siitä en ymmärrä yhtään mitään.
ei olisi tylsää, jutut ovat yleensä niin korkealentoisia, ettei tarvitsisi välttämättä tulla pois sieltä saarelta.
Antti Vahvaselkä: persoona
Jos saisit tavata jonkun jo kuolleen historiallisen henkilön, kuka se olisi ja miksi?
Mikä on mottosi?
Swag: jotain nuorisoslangia
-Tätä täytyykin miettiä. Se olisi varmaan ”Hyvin suunniteltu on jo lähes kokonaan valmis”.
Tapper: johtohahmo
Hyttinen suoriutui haastattelusta kunnialla. Ken tietää, kuka pääsee haastatteluun seuraavaksi...
Suomen eduskunta: päätökset
-Tällaisia kysymyksiä pitäisi miettiä etukäteen. Se voisi tietenkin olla joku erittäin hieno ja ylevä äititeresahahmo, mutta en mene nyt siihen. Ensimmäisenä tuli mieleen, että ehkä haluaisin tavata henkilön Suomen historiasta. Haluaisin ehkä nähdä Kustaa Vaasan, ja jos mennään vähän modernimpaan aikaan, niin Paavo Nurmen. Paavo Nurmi oli tietysti urheilija ja kiinnostavaa olisi tietää urheilupuolesta, Kustaa Vaasa lähinnä siksi, että haluaisin muun muassa nähdä, mitä hän oli miehiään, mitkä hänen tavoitteensa olivat. Tiedetään, mitä Vaasa teki mutta mitkä hänen motiivinsa olivat: oliko hän raakalaismainen vai hyväntahtoinen uudistaja?
13
Historia: elämäntapa
Timo Soini: populisti Pakolaiset: surkea elämäntilanne Donald Trump: paholaisesta seuraava (ei ihan sentään) Robin Packalen: nuorisoidoli Iphone: En omista Snapchat: En tajua! Ogelin lukion ykköset: Teistä tulee vielä jotain. Satu Mäkinen: positiivinen
Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit/joutuisit ottamaan mukaasi kaksi opettajaa, ketkä he olisivat ja miksi? -Olipas kysymys! Voin sanoa, etten valitse tässä naisopettajia sen takia, ettei vain herää mitään vääriä ajatuksia. Valitsisin Jorma Kaurasen ja Mikko Tapperin, samaan veneeseen voisi tulla pari muutakin. Ainakaan
ES: pilannut nuorison
Karttakeppi: talismaani Opettajien palkka: Antaa tulla vaan lisää liksaa.
Teksti Sini Autio ja Susanna Heinonen Kuvat Tuomas Hyttinen
Sini Autio ja Susanna Heinonen: Positiivisia ja rohkeita
O’times
”King and Queen” Joulukuussa lukiomme opiskelijakunnan hallitukseen valittiin uudet jäsenet. Meidän kaikkien onneksi puheenjohtajaksi valittiin Elmo Nikula ja varapuheenjohtajaksi Emma Hietanen. Miksi halusitte hallitukseen?
Miksi haitte hallitustehtäviinne?
Elmo: Tää on itse asiassa hauska tarina! Meillä oli viime vuoden yleiskokous eikä hallitukseen ollut yhtään hakijoita.
Elmo: Mä halusin olla puheenjohtaja lähinnä sen takia, koska mä koin, ettei Emma, Tero tai Sara pystyis olemaan puheenjohtajia.
Emma: Sitten Hege (viime vuoden pj.) sano mikkiin, että Emma sä haet hallitukseen ja sitten mä olin silleen, että en mä kyllä haluais mutta mä kuitenkin menin. Sitten mä sanoin, että haluaisin sinne kanssa kaverin.
Emma: Mä halusin olla vpj., koska se on hieno nimi - oikei no ei, vaan ajattelin, että mä oon hyvä sitten varalla, jos tulee hätä, koska mä osaan organisoida asioita.
Elmo: Sitten mä hyppäsin sieltä yleisöstä ja sanoin, että oikei mäkin tuun - mä tuun vahtiin tota Emmaa, kun se oli Puistolassa oppilaskunnan puheenjohtaja eikä se siellä tehnyt hyvää duunia. Mikä on parasta hallitustoiminnassa? Emma: Parasta on, että meillä on ihan sairaan hyvä porukka, me saadaan aikaan kaikkea ja järjestetään tapahtumia.
Jos saisitte muuttaa mitä vain koulusta, mitä muuttaisitte? Elmo: Ei oikein tuu kunnolla mitään mieleen, täällä on hyvä yhteishenki mutta vois kyllä olla ehkä parempi meininki. Emma: Mulla on toi aika sama – ja enemmän bileitä ja villimpi meno tunneilla, koska joskus on vähän liian hiljasta. Jos saisitte ostaa tänne mitä tahansa, mitä ostaisitte?
Emma: Tää on ollut pitkään jo mun unelma, mä haluaisin tänne pinkin porealtaan! Se on ollut mun hallitustavoite. Lopuksi pelaamme vielä leikkimielistä peliä, jonka nimi on kiss, marry, avoid. Nimeätte toistenne puolesta kolme opettajaa: yhden, jota pussaisitte, toisen, jonka kanssa menisitte naimisiin, ja kolmannen, jota pyrkisitte välttelemään. Elmo: Emma varmastikin pussaisi Jussi Lehtosta, menisi naimisiin Keijo Käkelän tai Mikko Tapperin kanssa ja välttelisi... Emma: Elmo pussaisi Niina Ikosta tietenkin, sitten se menisi naimisiin Elisabeth Pellisen kanssa, koska se niin söpö, ja sitten välttelisi... Lukijoille emme valitettavasti paljasta, menivätkö arvaukset toisen puolesta oikein ja ketä he välttelisivät. Mutta heiltä itseltään voi toki käydä kysymässä. Lopuksi Elmo ja Emma käskevät vielä sanoa, että kannattaa hakea hallitukseen, sillä porukka ja meininki siellä on ihan paras!
Teksti ja kuva Maisa Sipiläinen
Maisa on hallituksen jäsen.
O’times
14
Aurinkopaneeleilla kohti tulevaisuutta Lukion ympäristöryhmä vieraili maaliskuussa Pikkuparlamentissa ja tapasi kansanedustaja Silvia Modigin (vas.), Antero Vartian (vihr.) ja Saara-Sofia Sirenin (kok.). Kansanedustajat kertoivat ympäristönäkemystensä lisäksi itsestään ja siitä, miten he päätyivät mukaan politiikkaan. Vaikka ympäristöryhmän tapaamat poliitikot kuuluvatkin eri puolueisiin ja heillä on erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä asioista, he ovat hyviä työkavereita keskenään ja pystyvät rauhassa keskustelemaan ja ymmärtämään toisiaan. Silvia Modig, Antero Vartia ja SaaraSofia Siren kertoivat kansanedustajan työstä ja arjesta. Kansanedustajien päivät ovat täynnä kokouksia ja suurin työ tehdään valiokunnissa.
Esteenä aurinkopaneeleille on, että sähköä tuottavat ja siirtävät yhtiöt eivät tietenkään halua ihmisten tuottavan itse itselleen sähköä. Keskustelu sivusi myös Suomen tulevia hävittäjäkauppoja. Erityisesti Antero Vartia teki vaikutuksen. Hän vaikutti fiksulta ja menestyvältä liikemieheltä. Hän on hyvä esimerkki siitä, kuinka politiikkaan voi päästä mukaan.
Hän päätti muutama vuosi sitten kävellä vihreiden toimistolle ja ilmoittautua ehdokkaaksi; ei siis tarvitse kuulua nuoresta pitäen jonkin puolueen nuorisojärjestöön. Nyt hän on ensimmäisen vuoden kansanedustaja ja samalla johtaa jotain rakennusprojektia. Vartia lupasi tulla tarjoamaan jätskit, kun ympäristöryhmä menee toukokuussa rakentamaan aurinkopaneeleja keskustaan.
Eduskunnan täysistunnot ovat siis vain pieni osa kansanedustajan työtä. Esimerkiksi suuret taksikulut ja vähäinen osallistuminen täysistuntoihin kertovatkin oikeasti siitä, että edustaja tekee paljon työtä - eivätkä laiskottelusta kuten iltapäivälehtien otsikoista voisi joskus päätellä. Luonnollisesti ympäristöryhmän tapaamisessa pääpaino oli energiapolitiikassa. Keskustelussa nousi esiin, että aurinkopaneelit tulevat olemaan tehokas ja edullinen ratkaisu energiakysymykseen tulevaisuudessa. Tapaamiemme edustajien mielestä puhdasta ja uusiutuvaa energiaa tulisi suosia. Ydinvoimaloiden ongelma on, että ne sisältävät erittäin suuria taloudellisia riskejä.
Tuuli- ja vesivoima osoittavat mieltään ydinvoimalle (kuvituskuva). Tekijä Jan Hukari
15
O’times
O’CULT O’times
16
Tappara kirkasti mitalinsa, Blues konkurssiin
Jääkiekon SM-liigakausi 2015-2016 on saatettu päätökseen. Tappara kukisti tiukassa finaalisarjassa HIFK:n voitoin 4-2. Tässä lyhyessä katsauksessa tarkastetaan kausiennakon sarjatilanne-ennuste sekä poimitaan kauden onnistuja- ja floppijoukkue. Toteutunut sarjatilanne runkosarjan jälkeen (suluissa O’Timesin kausiennakon sarjatilanne-ennuste):
na pelannut puolustaja Juha Leimu, joka teki pudotuspeleissä kolme maalia vain reilun kolmen minuutin peliajalla.
jä eri pelaajaa, joista kolme vaihtoi maisemaa kesken kauden. Lisäksi varakapteenien tittelit vaihtuivat useampaan otteeseen.
1. HIFK (2) 2. Kärpät (1) 3. Tappara (3) 4. JYP (7) 5. SaiPa (6) 6. Lukko (4) 7. TPS (5) 8. KalPa (9) 9. Pelicans (14) 10. Sport (15) 11. KooKoo (11) 12. Ässät (13) 13. HPK (12) 14. Ilves (10) 15. Blues (8)
Kauden suurin pettymys oli Blues, jonka kausi oli täysin katastrofaa-
Liigan yleisökeskiarvo oli runkosarjassa noin 4 200 katsojaa otte-
Yksi kauden suurimmista yllättäjistä positiivisessa mielessä oli Lahden Pelicans. Joukkue pelasi ailahtelevan runkosarjan, jonka aikana joukkueen pelillistä ilmettä kuvasivat sekavuus ja päämäärättömyys. Villi kortti -kierrokselle mentäessä Pelicans kuitenkin ryhdistäytyi ja siivitti tiensä puolivälieriin päihittämällä KalPan voitoin 1-2. Vastaan asettui HIFK, joka vei puolivälieräsarjan nimiinsä voitoin 4-2. Pelicansin tärkeimmät pelaajat etenkin pudotuspeleissä olivat Ryan Potulny, Antti Erkinjuntti, Vili Sopanen, Juhani Tyrväinen ja loukkaantunee-
linen. Talousvaikeuksista kärsivä seura ei saanut ongelmiaan hoidettua, ja sarjassa viimeiseksi jääneen Bluesin taustayhtiö Jääkiekko Espoo Oy asetettiin konkurssiin 21.3.2016 Espoon käräjäoikeudessa. Pienellä budjetilla kauteen lähtenyt Blues joutui myymään kauden aikana pelaajiaan ja purkamaan sopimuksia palkanmaksuvaikeuksiensa vuoksi, ja kauden lopussa joukkue koostui lähinnä seuran omista ja muiden seurojen junioreista. Joukkueen kapteenistossa oli harvinaisen paljon vaihtuvuutta: kauden aikana joukkueessa toimi kapteenina nel-
17
Tappara voitti vihdoin kultaa kolmen peräkkäisen hopean lua kohden. Viime kauteen nähden pudotusta tuli noin sadan katsojan verran. Eniten katsojia paikan päälle vetivät suurten kaupunkien joukkueet Helsingin IFK (6 937), Oulun Kärpät (5 564) ja Tampereen Tappara (5 225). Pienin yleisökeskiarvo oli Hämeenlinnan HPK:lla (3 250), toiseksi pienin Kuopion KalPalla (3 252) ja kolmanneksi pienin Vaasan Sportilla (3 284). Teksti Tuukka Kainulainen Kuva Mikko Pylkkö / Liiga Tilastotiedot Liiga.fi
O’times
Vaihtarit syömässä mämmiä ”It’s like hot chocolat if I mix it and then drink it”, sanoi Valentin saadessaan huikean idean sekoittaa mämmi ja maito, kaataa seos mukiin ja juoda se. Kokeilu päättyi ensimmäiseen kulaukseen, josta seurasi juoksu vessaan. Ei tainnut saada ranskalainen keittiö tästä haastajaa. Koulumme vaihto-opiskelijat saivat nauttia perinteisestä suomalaisesta ruoasta, kun lehden toimitus järjesti heille maisteluhetken. Tarjoiluihin kuului mämmiä, leipäjuustoa lakkahillon ja mustaamakkaraa puolukkahillon kera, turkinpippureita ja jälkiruoaksi – saksalaisen Emilyn toiveesta - Fazerin sinistä. Juomana oli simaa sekä Jaffaa. Pyrimme valitsemaan sellaisia ruokia ja juomia, joita vaihto-oppilaat eivät välttämättä vielä olisi maistaneet. Odotuksemme reaktioita kohtaan olivat korkealla, etenkin mustanmakkaran suhteen. Moni vaihto-opiskelija näytti hyvin epäileväiseltä saadessaan tämän tamperelaisen herkun eteensä. Kuitenkin vastoin odotuksia perinneruoista pidettiin yllättävän paljon. Mustaamakkaraa jopa kehuttiin ja sitä haluttiin syödä lisää: ”Don’t tell yet what it is, I’ll take first another one”, sanoi australialainen Quinn. Valentin taas kertoi rakastavansa karjalanpiirakoita.
tysti suklaasta, joka hävisikin nopeasti. Inhotuimpia ruuista olivat mämmi ja turkinpippurit. Syntyi jopa erimielisyyksiä siitä, kumpi
edellä mainituista on kamalampaa.
Joidenkin ilmeet olivat näkemisen arvoisia.
Leipäjuustostakin pidettiin sekä lakkahillosta, jota alettiin syömään myös suoraan purkista. Turkinpippurit olivat kuitenkin monelle vaihtarille tuskaa. He eivät voineet ymmärtää, miksi toimittajamme söivät niitä ihan vapaaehtoisesti. Eniten vaihtarit pitivät simasta, joka oli monelle uutta, leipäjuustosta ja tieO’times
18
Vaihto-opiskelijoiden mielestä suomalainen ruoka ylipäätään on terveellistä ja maukasta. Etenkin kouluruokailu on heidän mielestään erittäin hyvä: ruokailussa on paljon eri vaihtoehtoja, joita uusi salaattibaari on vielä lisännyt. Juuri ruoan terveellisyys saa kiitosta. Chileläinen Karen kertoi koulupäivän omassa kotimaassaan kestävän joka päivä kahdeksasta kuuteen, ja päivän aikana käydään kotona syömässä, sillä koulun kahvio on niin pieni, ettei sinne mahdu syömään eväitä. Uusimmat vaihto-opiskelijamme Marlene ja Sophie kertoivat, että Itävallassa taas otetaan kouluun mukaan omat eväät. He myös naureskelivat huomatessaan, että Suomessa on salaattibaari, sillä heidän koulussaan on juustobaari. Karenista on kuitenkin hiukan huolestuttavaa, että suomalaiset haluavat syödä salmiakkia ja mämmiä ja varmastikin kärsiä ennen kuin tottuvat niihin. Ehkä tässäkin näkyy se suomalainen sisu. Tykätään väkevästä salmiakista tai ainakin yritetään tykätä ja syödään sitä niin kauan, ettei se enää maistu niin pahalta. Voitetaan vaikeudet sisulla. Oli kyseessä sitten salmiakki tai saunan
Suklaa maistui kaikille.
Siman maistelua.
Valentinin mämmikokeilu.
Teksti Emilia Honkaranta Kuvat Nasti Valotie, Sini Autio, Susanna Heinonen, Sissi Puranen, Annika Honkaranta 19
O’times
Kuka puhuu totta? Vastamedia on perinteistä mediaa haastava mediatyyppi, jolle on tyypillistä poliittisesti värittyneet tai faktoiltaan virheelliset jutut. Julkaistut artikkelit ovat useimmiten muuta alkuperää kuin median itsensä tuotantoa. Vastamediat noudattavat harvoin perinteisiä journalistin ohjeita. Suomessa vastamedia on uusi mediatyyppi, sillä edes nimitys vastamedia ei ole vakiintunut. Vastamediasta käytetään myös lievempää nimeä vaihtoehtomedia ja syyttävämpää nimeä valemedia. Suomen suurimmat vastamediasivustot ovat MV-lehti, Magneettimedia, Verkkomedia ja Uber Uutiset. The MV-lehti is one of the most popular alternative media in Finland. They post information that is subjective and often wrong. The MV-lehti has been criticized for copying texts and publishing information that is not checked out before or made up. It has also been criticized for violating people’s privacy and publishing articles that support conspiracy theories. Many of the news also have a racist tone like this piece of news: ”Ruotsissa raiskataan 60 000 naista joka vuosi. Suurimman osan rikoksista tekevät maahanmuuttajat.” (”In Sweden 60 000 women are raped every year. Most of the rapes are done by immigrants.”) Here is another example of untrue information that MV-lehti posted: ”Inkivääri tappaa syöpäsoluja vaarallisia syöpälääkkeitä tehokkaammin.” (”Ginger kills cancer cells O’times
more effectively than the dangerous cancer medicine.”) Sivusto ei myöskään kirjoituksissaan kunnioita yksityisyyden suojaa, ja se julkaisee muun muassa nimiä ja valokuvia rikoksista epäillyistä henkilöistä. Sivuston kirjoitustyyli on vihaa lietsova ja kommenttiketjuissa artikkeleiden kohteena olevia henkilöitä kommentoidaan alatyylisesti ja uhataan väkivallalla. Useimpien MV-lehden julkaisemien juttujen loppuun on merkitty lähteet, mutta lähteistettyjen kohtien erotteleminen alkuperäisen uutisen tulkinnasta ja tarkistetusta faktasta on vaikeaa.
In Finland the alternative media is a new phenomenon, which is partly the reason why it draws so much attention. Some of the people trust alternative medias like MV-lehti because they believe that the main press does not tell the truth and is censuring and whitewashing bad things. They think media like YLE for example is systematically covering up the crimes of immigrants. The readers of the alternative media are also unhappy about the modernization of the news and removal of the possibility to comment on the news article.
20
One anonymous reader of the alternative media commented: “Yle ja valtamediat vaikenee säännöllisesti ikävistä asioista. Se antaa liian positiivisen kuvan kaikesta siitä, mitä ajaa ja vaikenee negatiivisista jutuista.” Another one said: “Olemme kuin pohjois-koreassa. Mihin helvettiin tämä maa on oikein menossa? Diktatuuriin jossa kansalla ei saa olla mielipiteitä, sananvapaus on viety eikä demokratiakaan toimi.” Also the readers are often reading alternative media to find support to their strong political views (for example anti-Semitists may want to read articles published by Magneettimedia, since this online newspaper often posts anti-Semitism stories). VASTAMEDIA IN FRANCE In France, alternative medias are much less popular than in Finland but there are some, like Basta!, arretsurimages or primitivi that write articles such as ”Klaire fait grr, la blogueuse qui voulait transformer la
21
Kuvakaappaus MV-lehden etusivulta. merde en or” (”Klaire does Grrrr, the blogger who wanted to turn shit into gold”) or « Il n’y a pas d’autre alternative que celle-ci : hospitalité et droit d’asile, ou barbarie ! » (”There are no more alternatives than hosptality, right to asylum or inhumanity!”).
Even though these facts are less shocking and offensive than the ones we talked about before, they are still untrue! Teksti Valentin Reboud ja Salla Savola
O’times
O’CHAOS O’times
22
Lukijakilpailu Painaako koulu mieltä? Väsyttääkö? Kesälaitumia odotellessa kannattaa laskea lampaita. Piilotimme tähän lehteen joukon lampaita. Tehtäväsi on etsiä ne kaikki ja kirjoittaa vastauksesi vastauslomakkeelle, joita löytyy lukusalista. Arvomme oikeinvastanneiden keskuudesta voittajan. Palkintona on kesäinen yllätys. Onnea kilpailuun! Huom! Tämän sivun lammas on malli. Se ei kuulu kilpailussa laskettaviin lampaisiin.
23
O’times
Mikä se on englanniks? Moi kaikki! Nyt, me kirjoitamme suomeksi, koska me olemme olleet Suomessa 6 kuukautta. Me olemme kirjoittaneet artikkeleja. Nyt on aika jollekin uudelle. Me teimme hauskoja pelejä. Pidä hauskaa! :)
Erilainen kielet
O’times
24
Suomalainen bingo
Tongue Twister She sells sea shells by the sea shore. (Hän myy simpukankuoria meren rannalla.) Am 10.10 um zehn Uhr Zehn zogen zahme Ziegen zogen zehn Zentner Zucker zum Züricher Zoo. (10.10. Kello 10 yli 10 veti kymmenen kesyä vuohta 500 kiloa sokeria Zurichin eläintarhaan.) Les chaussettes de l’archiduchesse sont-elles sèches, archi-sèches? (Ovatko arkkiherttuattaren kengät kuivat, tosikuivat?) Un chasseur sachant chasser sans son chien est un bon chasseur. Metsästäjä, joka osaa metsästää ilman koiraansa, on hyvä metsästäjä.
Kiitos että luikette tämä! Tekijät Quinn Beky, Valentin Reboud, Marlen Siegmund, Emily Kruckenberg
25
O’times
Suusta siepatut Mitä? Aina toi sama kysymys: Mitä? Mikko Tapper
Tässä on kaikki ihan väärin. Ihan hirvee. (Welling kommentoi opiskelijan perspektiivityötä käytävällä) Petteri Welling
Mä näin unta, että Welling ja Sanna varasti mun kakkupalan opehuoneesta. Kati Wackström
Piispoja on kaikkialla. Turussakin on piispa. Mikko Tapper
Te ootte kaikki vaan epämäärästä mössöä mulle.
Näillä kaljurotilla kuningas ja kuningatar on sisko ja veli. Aika Game of Thrones –meininkiä. Petteri Welling Te nykynuorethan ette kirjoita, ettekä kuuntele ettekä lue. Mä en tiedä, mitä te teette. Päivi Hankala-Perttula Se on niin söpö se Keijo. Satu Mäkinen
Vesa Korkkula
Olen mieluummin teidän kanssanne kuin kotona. Tuomas Hyttinen Täähän on ihan kuin salkkareista: koko ajan jotain juonenkäänteitä, että kuka on kenenkin kaa. (Puhutaan yhteiskuntasopimuksesta) Mikko Tapper Fiksu ihminen ei kehu oikein millään. Pipsa Piirainen Mä oletin, että te olisitte kaikki virpomassa tuolla Ogelin ja Pakilan kaduilla, kun mä sunnuntaina olin korjaamassa YO-kokeita. Keijo Käkelä
O’times
Tämä (ruotsin muistiinpanojen tekeminen) kasvattaa kärsivällisyyttä. Sitä tarvitaan elämässä vaimon kanssa. Pipsa Piirainen No niin, nyt tänne ryntää apinalauma (yläkoululaisista). Mikko Tapper
Jos Suomesta viedään tyhmimmät Ruotsiin, niin siinähän kasvaa molempien maiden keskiälykkyys. Matti Ala-aho
Onks komee tää laulaja? Ihan v*n komee. Juan Rafols
Niin kuin aina, miehet on sukupuolettomia vätyksiä. Keijo Käkelä
Siinä oli Putaansuu, Käkelä ja minä. Meillä oli hirveen hyvä parlamentti siellä monistushuoneessa. Pipsa Piirainen
26
Mä yritän tavallista mutta aina tulee priimaa. Matti Ala-aho Minun energiani vähenee ja luokka lämpenee..
Silleen puoliks lebo eli biseksuaali. Jenni Collin
Matti Ala-aho
Mitä yhteistä on sodassa, rakkaudessa ja korkeamman asteen yhtälöiden ratkaisusssa? Vastaus: Kaikki keinot on sallittuja. Tämä oli siis ennen CAS-laskinten aikaa. Timo Salminen
Takapenkillä on liikaa romantiikkaa. Mikko Tapper Ei, en ole ollut avaruudessa alasti. Matti Ala-aho
Ja se oli hengenlähtö lähellä. / Ja mä melkein kuulin kirkonkellojen soivan. / Ja silloin mulla oli niin paljon adrenaliinia veressä, että mä painoin sitä raid-pullon nappia. (Pipsa kertoo kohtaamisestaan mehiläispesän kanssa.) Pipsa Piirainen
I´ve seen a girl this tall to act Darth Vader so convincingly I almost peed my pants. Keijo Käkelä Liikaa elokuvia, Pipsa? Ampua, varastaa, leikata. Ne kuuluu A-ruotsiin. Pipsa Piirainen Ja kaikki alkaa vaan pum pum pum. Pipsa Piirainen Kaikki eivät ole buum buum, vaikka uutisissa kaikki on pum pum. Pipsa Piirainen
27
O’times