Opinto ohjaaja 4 2015

opinto-ohjaaja »

Maistuvat ammatit

ammattilehti 4/2015

IAEVG:N JAPANIN KONFERENSSI

Luovuutta ja motivaatiota ohjaukseen Suomen opinto-ohjaajat ry

s

oP o

Uusi pätevä Futurix Oppilaan tueksi Futurix 7–9 Täysin uudistettu oppilaanohjaksen kirja luokille 7–9! Oppilaskeskeinen lähestymistapa ohjaa myönteisesti tavoitteisiin. Kirja esittelee laajasti ja selkeästi peruskoulun jälkeiset vaihtoehdot ja auttaa jokaista oppilasta löytämään oman juttunsa. Monipuoliset tehtävät niin yksin kuin yhdessä tekemiseen. Futurix+ -sarjan vahvuudet on säilytetty. Kirja on aina ajan tasalla, se päivitetään vuosittain.

Opon avuksi Futurix ohjaajan aineisto Sähköinen, aina ajan tasalla oleva aineisto antaa monipuoliset ohjeet Futurix-kirjan käyttöön.

Sisältää lisätehtäviä ja materiaalia ohjauksen tueksi. Ratkaisukeskeisyys, vuorovaikutteisuus ja toiminnallisuus korostuvat tehtävissä.

Futurix TET-aineisto Helpottaa TET-jaksojen toteutusta.

Sarjaan kuuluvat myös aiemmin ilmestyneet Futurix Jatko-opinto-opas ja Futurix Koulutyöopas.

Oppikirjailijat: RAIMO HEIKKINEN, NIINA KUTVONEN, LEENA VALUTIE

Lue lisää: otava.fi/uusifuturix

Puheenjohtajalta » Jukka Eero Vuorinen

ONCE IN A LIFETIME Suomen opinto-ohjaajat ry:ltä saadun pienen stipendin avustamana lähdin viime syyskuussa Japaniin. Tämän eksoottisen saarivaltion kuuluisassa tiedekaupungissa Tsukubassa pidettiin tänä vuonna meidän maailmanjärjestön IAEVG:n vuotuinen konferenssi. Tyttäreni on siellä oleskellut useaan otteeseen, välillä pitempiäkin aikoja – ja aina kehunut.

Nyt oli aika täyttää aukko elämänsivistyksessä.

Japanin ja Suomen välillä on erityislaatuinen suhde. Japanilaisille Suomi on käsittämättömän suosittu maa. Suomenkielisiä mangahahmoja vilisee. Tokiossa silmä tarttuu suomenkieleen kauppojen ja tuotteiden nimissä; on kurkkua, luomua ja voita. Sibelius, Marimekko, Muumit jne. näihinkin törmää jatkuvasti.

Myös Marutei Tsurunen ensimmäisenä ulkomaalaistaustaisena Japanin parlamentaarikkona on siellä monien tuntema hahmo. Suomalainen saakin Japanissa yllättävää erityiskohtelua. Tämä tuo ambivalentin fiiliksen; samanaikaisesti on myötäsukainen kodikkuuden tunne vaikka jatkuvasti koko touhu tuntuu hyvin eksoottiselta.

Japani osaa säilyttää salaisuutensa.

Se on oikeasti merkillinen maa. Se tarjoaa seikkailuja ja yllätyksiä. Kaupungit ovat puhtaita, infra pelaa, ihmiset käyttäytyvät hallitusti ja asiakaspalvelu on ylipursuavaa. Rikollisuutta on vähän, lompsaa voi pitää huoletta takataskussa.

Pienen katuharjoittelun jälkeen arki sujuu, mutta moni asia jää ymmärtämättä.

Japaniin ei kannata lähteä kylmiltään.

Erittäin suositeltavana pidän Raisa Porrasmaan Japani pintaa syvemmältä -kirjan huolellista lukemista. Myös pari Haruki Murakamia on syytä ahmia.

Lisää Japania ja IAEVG-konferenssin tunnelmia tässä lehdessä sivuilla 10-11.

Seuraava konferenssi Madridissa 2016 Ohjausalan maailmanjärjestön IAEVG:n seuraava konferenssi pidetään Espanjan Madridissa 15.–18.11.2016.

Tämä on mielestäni jokaiselle opinto-ohjaajalle kerran elämässä koettava tapahtuma. Tällä kertaa koordinaatit ovat mukavassa asennossa. Kokouspaikka on Euroopassa ja hyvien – ja aikaisin tilattuna edullisten – kulkuyhteyksien päässä.

Osanottomaksut pyritään pitämään edullisena. Eli nyt pohjustamaan asiaa työnantajan kanssa.

Ajankohta ei luonnollisestikaan ole kaikkein otollisin ulkomaiselle kouluttautumiselle. Kotiin käpertymisestä ja impivaaralaistumisesta on tehty meillä mantra.

Sain jopa sellaista viestiä, että pääkaupunkiseudulla vaikuttava rehtori oli ollut sitä mieltä, että niinkin kauas kuin Ouluun on turha lähteä täydennyskoulutukseen. Kaikki oppi on tarjolla Helsingissä. Käsittämätöntä ahdasmielisyyttä! Opinto-ohjaajan on ainakin oltava avarakatseisia ja uudet näkökulmat avaavat silmiä.

IAEVG:n konferenssi tarjoaa yleensä aivan huippuluokan Keynote-luennoitsijoita. Workshopeissa käydään läpi ajankohtaisia tutkimustuloksia. Vapaaajalla tapaa kollegoita ympäri maailmaa.

Voi luoda kontakteja, joista on apua omassa työssä.

Tietenkin jotain historianopettajaa voi vähän nyppiä se tosiasia, ettei heillä ole mitään maailmanjärjestöä. Rehtoreilla kuitenkin on. Kyllä heidän pitäisi tajuta.

IAEVG:n konferenssi on kuitenkin selkeästi enemmän tieteellinen ja ammattitaitoa lisäävä tapahtuma kuin pelkkä kokous. Kalenteri esille ja pohjustuksen voi alkaa nyt.

IAEVG International Conference once in a Lifetime!

Jukka Eero Vuorinen Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja

3

.. ..

Paakirjoitus » Frida Pessi

Motivoitunut motivaattori ”Tulevassa työelämässä pärjäävät sisäisesti motivoituneet”, toteaa Filosofian akatemian tutkija-valmentaja Frank Martela Tulevaisuuden työ ja ohjaus -seminaarissa.

Seuraavaksi hän kysyy yleisöltä, ohjauksen ammattilaisilta, mikä motivoi heitä omassa työssään. Vastaukset eivät välttämättä yllätä, mutta ne ovat hyviä.

Esille nousee muun muassa nuorten auttaminen tulevaan unelmaan, tulevaisuuteen katsominen, hetki kun huomaa nuoren siipien kantavan, vaikuttavuus ja vaikuttaminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaansa ja mahdollisuus innostua ja innostaa.

Martela toteaa, että samanlaiset teemat nousevat esille muidenkin alojen ammattilaisten keskuudessa. Hänen mukaansa nykyajan työtehtävissä korostuvat luova asiantuntijuus ja ihmisten kohtaaminen.

Kun tarkastelen opinto-ohjaajan työtä, löydän samoja piirteitä. On tietenkin itsestään selvää, että opintoohjaaja kohtaa työssään ihmisiä, mutta yhtä itsestään selvää on se, että jokainen ohjaaja tarvitsee työssään luovuutta ja asiantuntijuutta.

Jokainen nuori on erilainen oppija ja eri tavalla motivoitunut. Samalla, kun opinto-ohjaajan täytyy motivoitua omasta työstään, hänen on toimittava myös motivaattorina ohjattavilleen. Parhaiten se onnistuu juuri luovalla asiantuntijuudella. Kun opinto-ohjaaja esimerkiksi keksii erikoisen tai yllättävän tavan kertoa ammateista tai osaa antaa luokalle mielekkäitä harjoitustehtäviä, luovuus tarttuu myös ohjattaviin.

Aina ei tietenkään ole mahdollista olla luova tai innostunut. Elämässä ja työssä tulee suvantoja. Huonolla hetkellä voi tarttua Martelan vinkkeihin. Kadonnutta motivaatiota voi etsiä vaikka kutsumuskartan avulla. Karttaan listataan kaikki asiat, joita tykkää tehdä asioiden itsensä vuoksi. Sen jälkeen mietitään, miten niitä voisi toteuttaa omassa työssään.

Itse olen kokeillut motivaation kadotessa myös onnistumispäiväkirjan pitämistä. Se on helppoa – riittää, kun kirjoittaa lyhyen lokimerkinnän vaikka kännykän muistiin aina, kun kokee onnistuneensa jossain. Halutessaan onnistumisista voi tehdä myös tilastoja (kuinka monta opiskelijaani pääsi haluamaansa jatkokoulutukseen, kuinka moni paransi numeroitaan opiskeluvaikeuksien jälkeen jne.). Merkintöjen avulla on helppo muistuttaa, miksi tekee työtään.

Martela mainitsee motivaation lähteiksi muun muassa yhteisöllisyyden

ja vapaa-ehtoisuuden sekä sen, että saa tehdä työssään hyvää. Niistäkin monet piirteet on helppo yhdistää opintoohjaajiin. Martelan puheenvuoron jälkeen jäänkin miettimään, miten hienoa on löytää työ, johon on jo lähtökohtaisesti sisäänrakennettu motivaation avaimet.

Sitä sopii pohtia silloin, kun syysmyrsky riehuu ulkona, illat pitenevät, talous kiristyy ja kaikki ottaa päähän.

Opinto-ohjaaja ei ole koskaan turha, vaan aina tärkeä.

Odotan jo innolla Oulun Opopäiviä päästäkseni toistamiseen imemään itseeni motivaation virtaa, joka teistä, rakkaat opinto-ohjaajat, huokuu.

Hyvää ja ennen kaikkea rauhallista vuoden vaihdetta.

Frida Pessi Päätoimittaja

Vuonna 2016 opinto-ohjaaja ilmestyy: 29.1. (aineisto 15.1.)

7.3. (aineisto 19.2.)

30.9. (aineisto 16.9) 18.11. (aineisto 4.11.)

Kuva: Pipa Erwes

4

Opinto-ohjaaja 4/2015

Opinto-ohjaajien ammatti ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE Päätoimittaja Frida Pessi puh. 044 353 4542 frida.pessi@sopo.fi Ilmoitusmarkkinonti / Jäsensihteeri Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi

Tässä numerossa Puheenjohtajalta: Once in a Lifetime

3

Pääkirjoitus: Motivoitunut motivaattori

4

Tulevaisuuden työ ja ohjaus -seminaarin ajatuksia

7

Maistuvat ammatit luovat hyvinvointia

8

IAEVG:n Japanin konferenssi 10 Ohjaus toimii - toiminnalliset menetelmät

12

Töissä terveenä -sivusta 14 Maalari Aku Korhonen: Ammattitaidossa kilpailu on kivaa

16

OPOPÄIVÄT 2016 - Ohjauksella pidemmälle!

18

Ohjausta kehittämässä lukiossa

20

Ammattiin! -koulutuskokonaisuus 22 Päätoimittajan varaventtiili: Harakanvarpaat

23

Sirpa Puikkosen kolumni: Ammatillinen opinto-ohjaaja - jaksaa ja jaksaa

25

Toimikunnilta: Peruskoulutoimikunta 26

Rahastonhoitaja Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi

Lukiotoimikunta 26

Toimitusneuvosto Frida Pessi, Tuija Mäntsälä, Maija Pasanen, Jukka Eero Vuorinen

Suomen opinto-ohjaajat ry:n vuosikokous 2016

28

Kenestä vuoden 2016 opinto-ohjaaja?

29

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

27

Korkeakoulutoimikunta 28 Kutsu:

Kursen #RIVSTART 30

Tilaushinta 65 EUR / vsk

50 vuotta kesälukiotoimintaa 32

Ilmoitushinnat koko sivu: 700 EUR puoli sivua: 485 EUR neljännessivu: 375 EUR takakansi 1175 EUR kannen sisäpinta koko sivu 925 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 630 EUR

Amisbarometri julkaistiin 33

Painopaikka M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA Ilmestymisaikataulu 2015 1/2015 30.1. (Aineisto 16.1.)

2/2015 13.3. (Aineisto 27.2.)

3/2015 11.9. (Aineisto 28.8.)

4/2015 20.11. (Aineisto 6.11.)

Lehteen tarkoitettu aineisto kaksi viikkoa ennen ilmestymispäivää sähköisessä muodossa päätoimittajalle.

Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Kiinnostaako Oppivat opettajat teos?

Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas

33 34

Tutkimus: Kouluvalinnat ja oppilaiden valikointi eriyttävät yhtenäistä peruskoulua

34

kansi: Frida Pessi

Suomen opinto-ohjaajat ry » verkossa www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter.com/Sopo_ry

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentöä ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Yritys Hyvä -kilpailussa yrittäminen palkitaan!

Mikä minusta tulee isona?

Mitä osaan? Pärjäänkö minä?

OMAT KILPAILUSARJAT LÖYTYVÄT ALAKOULUUN, 7.-9.-LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

2016

*** KAIKKI KILPAILUUN OSALLISTUNEET SAAVAT TUOTELAHJAN JA PARHAAT PALKITAAN 100 -1 000 € RAHAPALKINNOIN!

Yritys Hyvä -kilpailu antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden pohtia tärkeitä kysymyksiä omasta osaamisesta, tulevaisuudesta sekä yritteliäisyydestä ja yrittämisestä. Kilpailussa on valittavana useita erilaisia tehtäviä, joita voidaan tehdä joko oppitunneilla osana opinto-ohjausta tai itsenäisesti vapaa-ajalla. Muista vähintään vinkata oppilaillesi/opiskelijoillesi kilpailusta.

Esimerkkejä ryhmätehtävistä MEISTÄ ON MIHIN VAIN! Toteuttakaa yrittämiseen liittyvä projekti.

OPITAAN TOISILTAMME

Esimerkkejä yksilötehtävistä

Järjestäkää oppimisfestivaalit.

HISSIPUHEELLA YLIMPÄÄN KERROKSEEN Kuvaa omaa osaamistasi esittelevä video.

ELÄMÄSI AARREKARTTA Toteuta elämästäsi kartta, jossa yhdistyy mennyt ja tuleva.

TYÖELÄMÄN PYÖRTEISSÄ Kirjoita TET-harjoittelusta.

IHAN HUIKEE IDIS! Kirjoita omaan taitoosi perustuvasta yrityksestä.

Kilpailua järjestävät Kehittämiskeskus Opinkirjo

6 ja Yksityisyrittäjäin säätiö.

Kilpailuaikaa on 19.2.2016 asti.

LISÄÄ TEHTÄVIÄ JA OHJEITA OSALLISTUMISEEN WWW.OPINKIRJO.FI/ YRITYSHYVA

Tulevaisuuden työ ja ohjaus Tarvitseeko opinto-ohjaaja jatkossa kristallipallon, jonka avulla tuijotella tulevaan?

Ei välttämättä, mutta hyvää koulutusta ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan hän tarvitsee, jotta asiantuntijuus säilyisi ajankohtaisena myös muutospaineiden keskellä.

Marraskuun alussa Suomen opintoohjaajat ry, Uraohjaajat ja -valmentajat ry sekä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT järjestivät yhteisen tulevaisuuden työ ja ohjaus -seminaarin, jossa pohdittiin työn muutosta ja sen vaikutuksia ohjaukseen.

Tilaisuudessa kuultiin muun muassa Filosofian akatemian tutkijavalmentaja Frank Martelaa, Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Rouvista sekä Uraohjaajat- ja valmentajat ry:n Puheenjohtajaa Eric Carveria. Kommenttipuheenvuoroja pitivät Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Jukka Eero Vuorinen ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Marita Aho. Seminaarin voimakas viesti oli, että tulevaisuudessa työ muuttuu. Osa nykyisistä ammateista katoaa kokonaan, ja jäljelle jäävissäkin tapahtuu merkittäviä muutoksia. Lisäksi syntyy aivan uudenlaisia työtehtäviä. Ohjauksen merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, mutta uusia haasteita on edessä.

Frank Martelan mukaan tulevaisuuden työ ei ole rutinoitunutta tai aikaan

sidottua. Työssä pärjäävät sisäisesti motivoituneet, jotka ovat valmiita kouluttamaan itseään ja säilyttämään proaktiivisuuden työssään.

Marita Aho on tutkinut työn muutosta eri ammattien kautta. Hän uskoo, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa, vaikka helppoja päätökset eivät olekaan.

Parhaiten eteenpäin päästään, kun jaetaan unelmia ja uhkia yhdessä.

Digitaalinen disruptio ja koulutuksen merkitys Petri Rouvinen puhuu digitaalisesta disruptiosta. Datan määrä kasvaa, pilvipalvelut yleistyvät ja digitaalinen murros tulee reaalimaailmaan esimerkiksi robotiikan kautta. Tietotekniikan käyttöönottokustannukset madaltuvat samalla, kun palveluiden määrä ja laatu kasvavat. Rutiininomainen työ vähenee, abstrakti ajattelu ja palvelutyö nousevat.

Rouvinen kehottaakin ohjaamaan lapsia ja nuoria suuntaan, jossa kone ja ihminen täydentävät toisiaan. Tulevaisuudessakaan koneen tekoäly ei kykene kovin luovaan ajatteluun tai nonverbaali-

seen sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Myös aistit, etiikka, moraali ja motoriikka kaipaavat edelleen ihmistä. Rouvisen mukaan elinikäinen oppiminen ja korkea ja monipuolinen koulutus ovat paras suoja myös tulevaisuuden työelämässä.

Eric Carver toteaa, että oppimistuloksia voidaan parantaa elinikäisellä ohjauksella. Se edistää myös koulutusjärjestelmän, työmarkkinoiden, talouden sekä yhteiskunnan toimivuutta. Hänen mukaansa ei pitäisikään jatkossa miettiä, mitä ohjaus maksaa. Sen sijaan pitäisi miettiä, millainen lasku yhteiskunnalle tulee silloin, kun ohjausta ei ole saa.

Myös Jukka Eero Vuorinen muistuttaa osaamisen kehittämisen tärkeydestä.

Opinto-ohjaajien ammattikunta kyllä säilyy, mutta asema ei silti ole turvattu ja ammattikunnan täytyy sopeutua muutoksiin. Opinto-ohjaajan tukena on epävarmoina aikoinakin alan ohjausteoria ja siitä sovelletut ratkaisut. Nyt on hyvä aika järjestäytyä ja saada opinto-ohjaajien ääni kuuluviin.

Frida Pessi

7

MAISTUVAT AMMATIT luovat hyvinvointia Miten sujuu vaikkapa puutarhurin, erikoistutkijan tai savustajan työpäivä? Miten ruoka-alalle kouluttaudutaan? Ruoka-alan monipuolisiin ammatteihin tutustuvat niin opinto-ohjaajat kuin oppilaatkin näppärästi maistuvaammatti-sivuston 14 ammattivideon ja koulutuslinkkien avulla.

Maistuvia töitä löytyy tuhansista ruokaalan yrityksistä ympäri Suomen. Ruokaalan työllä on tarkoitus: edistää paikallista hyvinvointia terveyden ja aluetalouden avulla sekä edelleen parantaa ruuan laatua teknologisten innovaatioiden kautta.

Ruoka-ammatit olivat esillä Ruokatiedon näytöskeittiössä ELMA-messuilla Messukeskuksessa Helsingissä koululaispäivänä 6.11. Maistuva ammatti -näytöksissä ääneen ja hellan ääreen pääsivät mestari ja kisälli viidestä ruoka-ammatista. Edustettuna olivat niin erikoistutkijan, puutarhurin, savustajan, juustolan yrittäjän kuin lampurinkin ammatit.

8

Ammattiylpeys saa viihtymään työssä Savustajan työstään saapui kertomaan Jari Tiainen HKScan Finlandista Vantaalta. Hänestä työssä viihtymistä edistää parhaiten ammattiylpeys.

- Joka päivä tulen iloisella mielellä töihin. Ammattiylpeyttä tunnen etenkin hyvin kypsennetystä lenkkimakkaraerästä. Meitä savustamisen osaajia ei kovin montaa Suomessa ole, omassa työpaikassa noin 10 henkeä, Tiainen kertoo.

Jokaisesta ammatista paikalla oli myös opiskelija kertomassa siitä, millaista opiskelu käytännössä on. Meije-

ristiopiskelija Mirkka Laitilan mielestä parasta opiskelussa on käytännön työskentely. Hämeen ammattikorkeakoulun meijerialanopinnoissa kokeillaan kaikkien maitotuotteiden, myös erilaisten juustojen valmistusta.

- Ruoka-alalla pääsee joka päivä näkemään oman kätensä jäljen ja oman työn tuloksen. Ala sopii tekemisestä tykkäävälle, sanoo Laitila.

Mukaan maistuvaan ammattiin!

Seuraa Maistuvaa ammattia somessa ja pysyt mukana kaikessa, mitä hankkeessa tehdään! Vuonna 2016 Maistuva am-

matti on esillä muun muassa Educassa tammikuussa Helsingissä, Opopäivillä Oulussa 5. helmikuuta, ELMA-messuilla marraskuussa ja alueellisissa tapahtumissa.

Ammattivideoista kerrotaan kouluille yhä ja kouluvierailujakin järjestetään. Ota yhteyttä, mikäli kaipaat omaan kouluusi ruoka-alan ammattilaisia kertomaan omasta työstään ja koulutuksestaan!

Minttu Virkku projektikoordinaattori, kotitalousopettaja

Mikä on Maistuva ammatti?

Ruokaketju tarvitsee osaavaa, alan koulutuksella pätevöitynyttä henkilöstöä. Maistuva ammatti on kaksivuotinen hanke, jossa herätetään nuorten kiinnostusta ruuan parissa työskentelyyn. Nuoria innostetaan osallistavalla otteella hakeutumaan ruokaketjun ammatillisiin ja akateemisiin opintoihin.

Hankkeessa on mukana seitsemän ruoka-alan järjestöä: Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Meijerialan Ammattilaiset MVL, Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö sekä hankekumppanit.

Ruokatieto koordinoi hanketta.

@Ruokatieto Facebook Ruokatieto #maistuvaammatti www.ruokatieto.fi www.maistuvaammatti.fi Lisätietoja: Minttu Virkki projektikoordinaattori, kotitalousopettaja +358 50 326 1231 minttu.virkki@ruokatieto.fi Laura Lounasheimo tuottaja +358 50 548 1049 laura.lounasheimo@ruokatieto.fi

KUVAT: Ruokatieto/Miro Kalliola Vasemmalla: Näytös keräsi katsomoon runsaasti yleisöä Oikealla ylhäällä: Näytösten välillä yleisö pääsi tutustumaan 14 ruokaalan ammattiin ammattivideoiden avulla.

Oikealla alhaalla: Puutarhuriopiskelija Essi Soupios kertoo opinnoistaan.

Samalla keittiössä valmistuu puutarhurin salaatti.

Inari Hämeen, 6 vuotta, unelmaammatti ruoka-alalla on mehiläistarhaaja.

9

IAEVG:N JAPANIN

KONFERENSSI Restructuring careers over unexpected powerful forces Tämä vuoden IAEVG:n konferenssi pidettiin 18.–21. syyskuuta Japanissa.

Konferenssin teeman kannalta tapahtumapaikka oli hyvin perusteltu. Vuoden 2011 Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen moni asia asemoitui uudella tavalla Japanin yhteiskunnallisessa ja historiallisessa kehityksessä. Opinto-ohjaajien on syytä olla valppaana tallaisena epävarmuuden aikana. Turbulentisti muuttuvassa ohjausympäristössä ohjaustyöhön vyöryy entistä suurempia paineita. Meidän toimintamme tulevaisuushorisontissa on nähtävissä, ei ainoastaan entistä haastavampia piirteitä, vaan se on muuttumassa ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta myös entistä tärkeämmäksi.

10

Konferenssiin osallistui lähes 500 osanottajaa yli 30 maasta. Aasian maat olivat luonnollisesti nyt hyvin edustettuina.

Ohjauksen globaali koneisto järjestäytyi uusiksi. Maailmanjärjestön presidentti, orientin oman veden poika Lester Oakes Uudesta Seelannista jätti puheenjohtajuuden. Hänen tilalleen valittiin, nyt ensi kertaa IAEVG:n historiassa nainen, Suzanne Bultheel Ranskasta.

Meidän miehemme, Raimo Vuorinen jatkaa edelleen puheenjohtajistossa. Järjestön tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteyttä ja tehostaa toimintaansa siten, että jäsenet saisivat entistä enemmän irti jäsenyydestään.

Arabiemiirikuntien Dubaissa ja sen Academic Cityssa sijaitseva Zayed yliopisto oli lähettänyt Japaniin professori Lance W. Kahnin.

Kokouksen yhteydessä hyväksyttiin loppukommunikea, jossa vedottiin kaikkiin ohjausalan toimijoihin. Meidän on lisättävä aktiivisuutta ja ponnistuksia pakolaisten ja maahanmuuttajien integroimiseksi uusiin kotimaihinsa Ohessa kommunikean ydinkohdat ja dokumentti kokonaisuudessaan on Sopon kotisivulla.

Euroopassa vaikuttavat massiiviset väestösiirtymät on havainnollinen esimerkki nopeasti tapahtuvista muutoksista ohjausympäristössä. Epävarmuuden ajasta on tullut opinto-ohjaajille arkipäivää – se ei ole enää teoriaa uusista, ennalta tuntemattomista toiminta- ja työympäristöistä, joihin me valmennamme oppilaitamme ja opiskelijoitamme.

IAEVG:n uusi hallitus.

Mitähän ottaisin tältä ruokalistalta?

Epävarmuuden ajan uusia näkökulmia

Tsukuban konferenssissa oli työpajoissa esillä aiempia vuosia enemmän käytännön avauksia epävarmuuden ajan ohjaukseen. Monissa yliopistoissa oli työstetty eteenpäin aiemmin aivan idulla olleita ajatuksia siitä, mitä ohjaus tässä ajassa pitäisi oikeasti olla.

Lance W. Kahn Zayed yliopistosta Dubaista oli hyvä esimerkki siitä, miten arabialainen maailma oli vahvasti esillä tässä aasialaisessa konferenssissa. Kahn kävi esityksessään läpi tutkimuksiaan siitä, missä yhteydessä työuraa tutkittavat henkilöt olivat oikeasti onnistuneet hyödyntämään suunniteltua sattumaa.

Häneltä tuli myös hyvin havainnollisia esimerkkejä työurien kaaos-teorian käytäntöön soveltamisesta.

Myös jo Mannheimin konferenssista tuttu Bernd-Joachim Ertelt oli päässyt eteenpäin hyvin käytännön läheisesti ryhmänsä kanssa. Jos kerta ohjauksen lineaarinen malli ei toimi ja vain harva toimija käyttää rationaalista päätöksentekomallia urapohdiskelussaan, niin mitä sitten tilalle.

Erteltin ryhmällä oli runsaasti hienoja esimerkkejä siitä, miten heuristiikkaa voidaan soveltaa ohjauskeskustelussa. Heidän tutkimusmaastossa ihmisten liikkuvuus-ohjaus avasi uusia näkökulmia. Hyvä ohjaus tarvitsee rinnalleen hyvä teoriaa.

Työpajoissa mielenkiintoisia uusia avauksia.

Ohjauksen teoria menee eteenpäin.

Japani Fukushiman jälkeen Konferenssipaikka Tsukuba on vain parinsadan kilometrin päässä Fukushiman prefektuurista. Muistatteko vielä, mitä tapahtui siellä? Perjantaina 11.3.2011 klo 14:46 mannerlaattojen välinen jännitys purkautui 9 magnitudin maanjäristykseksi, joka oli Japanin historian voimakkain ja viidenneksi voimakkain maailman mitatuista järistyksistä.

Tästä meni tunti, kun yli 20-metriset tsu-

namit vyöryivät pääsaari Honshūn rannikolle aiheuttaen ennen kokemattoman ydinkatastrofin. Monet ovat sitä mieltä, että Japanissa alkoi tuosta hetkestä uusi aikakausi. Japanin teknologiausko koki kovan kolauksen. Katastrofialue sai stigman, jota on vaikea poistaa. Hienona eleenä konferenssin kassit oli valmistettu vammaisten pajoissa juuri siellä Fukushiman prefektuurissa.

Jukka Eero Vuorinen

IAEVG Communiqué on Educational and Career Guidance for Displaced Migrants Tsukuba, Japan, 2015 IAEVG, as the largest worldwide guidance association, appeals to providers, practitioners, academics and policy makers, to increase their efforts to actively engage in bringing attention to the needs of displaced migrants and to advocate for services to support their educational and vocational integration in countries of settlement.

AEVG members have an important role to play in leading and promoting research and practice to support the positive integration of displaced migrants, and to influence policy makers and employers to assist them in this endeavour. Policies and practices need to be timely, meaningful, and multifaceted to ensure that displaced migrants are offered meaningful services to support their positive integration and future engagement with education and employment.

11

ohjaus toImii Kaksi vuotta sitten Kanta-Hämeessä alkoi kehittämisprosessi, jossa 10 opinto-ohjaajan voimin kehitettiin opinto-ohjaukseen soveltuvia toiminnallisia menetelmiä.

Kipinä sai alkunsa Kouvolan vuoden 2013 opopäivien draamapajasta.

Menetelmät tuntuivat hyviltä, mutta niiden soveltuvuus opinto-ohjaukseen ja mitoitus tuntien ja henkilökohtaisen ohjauksen aikatauluun ei soveltunut opinto-ohjaajan työn arkeen.

Toiminnallisuuteen sisältyy vahvasti myös ryhmän toiminnan lainalaisuuksien huomiointi. Ja tietysti menetelmiä on kokeiltava ja testattava käytännössä, jotta niitä voi soveltaa, kehittää ja käyttää.

Opetushallituksen rahoittama Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen hanke, Somepedia, antoi tähän mahdollisuuden. Mikä onkaan parempaa läpäisyn tehostamista kuin se, että nuoremme pohtivat omien ja kavereiden kokemusten kautta, mitä kaikkea minusta tulee isona, minne ja miksi lähtisin opiskelemaan, ja jakavat nämä ajatuksensa toistensa kanssa.

Kokemus on ollut hieno, jopa koukuttava. Toiminnallisilla menetelmillä opoiluun saadaan nimensä mukaan toi-

mintaa ja tekemistä, oppimateriaalina ovat oppilaiden/opiskelijoiden omat kokemukset eri puolineen, yhteistyö ja ryhmähenki kasvavat ja opintoohjaaja toimii prosessin ohjaajana tavalla, joissa aktiivisuus ja päätäntävalta sekä oman asian omistajuus säilyvät oppijoilla. Ja kaikki oppivat: itsestään, toisistaan ja toinen toistensa perspektiivistä. Ohjaus toimii.

Analyytikko Harry Sullivan on kirjoittanut: ”Ihminen on rakennettu toisten ihmisten toimesta, ja hän kuuluu edelleenkin toisten ihmisten yhteyteen.”

Opinto-ohjaajan kokemuksia toiminnallisuudesta Päivi Modig on osallistunut toiminnallisten menetelmien koulutukseen ja testannut oppimaansa sekä peruskoulussa että lukiossa.

Yläkoulussa täytyy miettiä tarkemmin, mille luokka-asteelle tehtävät toimivat, ettei syntyisi kaaosta. On muutenkin syytä pohtia, mitä yrittää saavuttaa kullakin toiminnallisella tehtävällä ja tuleeko tavoite saavutettua.

Olen huomannut, että nostamalla opiskelijat ylös ja laittamalla heidät

12

liikkumaan luokassa, saa kahdenlaista palautetta. On niitä, jotka ovat innoissaan, kun saavat tehdä paikallaan istumisen sijasta, mutta myös niitä, jotka toivovat erikseen voivansa vain istua ja kuunnella.

Toistaiseksi kukaan ei ole vielä kieltäytynyt osallistumasta toiminnallisiin tehtäviin. Rakennan tunnit niin, ettei mikään tunti ole kokonaan toiminnallista, vaan ripottelen toiminnallisuutta sinne tänne tuntia.

Pääasiassa palaute tunneista on ollut pelkästään positiivista. Toiminnalliset menetelmät kannustavat mielipiteiden ilmaisemiseen, itsetuntemukseen ja empatiaan.

Luokanvalvojien, ryhmänohjaajien ja jopa aineenopettajien olisi hyvä käyttää ryhmäyttämisessä toiminnallisia keinoja ja pistää tasaisin väliajoin luokan opiskelijapakkaa sekaisin.

Päivi Modig

Toiminnallisuuden ydin Ohjaaja/kouluttaja Katariina Ylä-Rautio-Vaittisen kiteytyksiä ryhmänohjauksen ja toiminnallisuuden ydinasioista:

1. Ryhmä tarvitsee ohjaajan/johtajan.

Ota ryhmän ohjaajuus heti itsellesi. Älä anna tätä tehtävää ulkopuolisille (esim. nuoriso-ohjaaja) vaan “leimauta” ryhmä itseesi ja toimimaan sinun toimintatapojen mukaisesti. Ohjaajana vastaat ryhmän turvallisuudesta.

2. Ryhmän alku on ”tuhannen taalan paikka”, jolloin on luotava tilanteita, joissa ryhmäläiset saavat/joutuvat ottamaan kontaktia toisiinsa. Tehtävien, kohtaamisten tulee olla riittävän yleisiä teemoiltaan ja lyhytkestoisia, jotta kynnys kontaktiin pysyy matalana. Parin kautta ryhmään -sääntö puolestaan tarkoittaa, että ryhmässä luodaan suhde yhteen ihmiseen kerrallaan ja paria vaihtamalla vähitellen koko ryhmään.

3. Ryhmässä voidaan yhdessä tutkia suhdetta johonkin asiaan esim. opiskeluun, ammatinvalintaan tai kokemuksiin TET:stä/TOP:ista. Oleellista on, että jokaisen jäsenen kokemukseen vaikuttaa aina paikka, aika, tila ja suhteet

- mikä on hänen oma kokemuksensa tässä ja nyt. Suhde on siis muuttuva ja muutosta voidaan seurata, tutkia. Tätä voidaan tehdä myös ns. ulkoistamalla, jolloin ryhmäläinen käyttää jotakin symbolia (esim. kuvakortteja, esinettä) kuvaamaan omaa ajatustaan, näkökulmaansa, tekemistään, itseään suhteessa tutkittavaan asiaan.

4. Älä koskaan anna ryhmäläisten itse valita paria -sääntö ja miksi: Yleensä pari valitaan positiivisilla kriteereillä esim. olet tuttu, kiva, helppo ja monesti parinvalinta jämähtää samoihin ihmisiin. Siksi on tärkeää, että ryhmässä parinvalinnan kriteerit tulevat ryhmäläisten ulkopuolelta eli ohjaajalta ja vaihtuvat tilanteesta/tehtävästä toiseen.

Näin ryhmän erilaiset toiminnat, ryhmäjaot, tehtävät, tilat, paikat ja jäsenten keskinäiset suhteet tuovat näkyviin erilaisia puolia tai rooleja ryhmäläisestä.

Esim. se mitä näemme koulussa opiskelijasta, voi olla jotakin toista, mitä hänestä näkyy esim. työssäoppimisessa.

5. Mitä enemmän huomioit ryhmää ja vastuutat ryhmää, sitä merkityksellisempää se on ryhmälle ja ryhmän toiminnalle. Huolehdi ohjaajana omasta virityksestäsi, warm up:sta, jolloin myös ryhmän virittäminen tehtävään, tuntiin, asiaan koetaan merkityksellisenä.

6. Toiminnallinen työskentely ei saa olla itsetarkoitus, vaan sillä tulee aina olla joku pedagoginen tavoite tai tarkoitus.

Joskus liike, toiminnallisuus helpottaa näkemään, ajattelemaan, tuomaan näkyväksi sellaista mitä ei ole ”tullut ajatelleeksi” tai se voi olla helpompi keino ilmaista itseä, löytää ajatus ja sanat.

7. Ryhmäytyminen on prosessi, joka jatkuu niin kauan kuin ryhmä toimii yhdessä. Ryhmä on aina uusi, kun sieltä lähtee tai sinne tulee uusi henkilö. Siksi ryhmästä on huolehdittava koko sen olemassaolo ajan! Ryhmäytyminen ei ole irrallinen osa ryhmän toimintaa (oppimista, oppitunteja) vaan ryhmäytymistä ja tutustumista tulee tehdä osana oppimista.

Tekstit ja kuvat: Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen YTM, psyko- ja sosiodraamaohjaaja, työnohjaaja, näyttelijä katariina.yla-rautio@sci.fi T arja Koskinen opinto-ohjaaja, projektipäällikkö tarja.koskinen@kktavastia.fi Riitta Valkonen opinto-ohjaaja riitta.valkonen@riihimaki.fi

Opinto-ohjaajien koulutusprosessi on kuvattu blogissa ohjaustoimii.blogspot.fi

13

Töissä terveenä-sivusto antaa tietoa allergiselle turvallisista ammateista

Arviolta joka neljännellä suomalaisella koululaisella on tai on ollut allergista nuhaa, ihottumaa tai astmaa. He ovat huomattavasti herkempiä ihoa ja hengitysteitä ärsyttäville ja allergisoiville tekijöille. Se voi vaikuttaa opintoihin ja tulevaan työelämään.

Töissä terveenä -ammatinvalintasivustosta on hyötyä myös opinto-ohjauksessa.

Töissä terveenä -sivuston ovat laatineet Työterveyslaitoksen asiantuntijat yhteistyössä Kansallisen Allergiaohjelman sihteeristön kanssa.

Sivusto pohjautuu ruotsalaiseen Työ- ja ympäristölääketieteen keskuksen (Centrum för arbets- och miljömedicin, CAMM) yhteistyössä asiantuntijaryhmien kanssa kehittämään Jobba Frisk -ammatinvalintasivustoon (www.jobbafrisk.se).

Allergiseen nuhaan, ihottumaan tai astmaan sairastuneet ovat huomattavasti

14

herkempiä ihoa ja hengitysteitä ärsyttäville ja allergisoiville tekijöille. Aina ei osaa edes ajatella, miten se voi vaikuttaa esimerkiksi tulevan ammatin valintaan.

– Sekä ihotautilääkärit että keuhkolääkärit näkevät työssään nuoria ihmisiä, joiden astma tai ihottuma on jo opiskeluaikana pahentunut. Sen takia saattaa jopa jäädä opinnot kesken.

Ongelmat voivat ilmetä myös työuran alussa, kertoo työterveyslaitoksen Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström.

– Kun olemme jutelleet nuorten kanssa, he eivät ainakaan muista, että näistä asioista olisi puhuttu ammatinvalinnan yhteydessä. Uskomme, että sivustosta on hyötyä myös opinto-ohjaajille.

Lindström muistuttaa, että aihe on tärkeä. Astma ja allergiset sairaudet ovat nykyään tavallisia nuorilla. Tietyissä töissä ongelmat saattavat vaikeutua ja siksi allergiset sairaudet pitäisi huomioida jo ammatinvalinnan yhteydessä.

Tietopaketti riskiammateista Töissä terveenä -sivustolta löytyy perustietoa allergioista, astmasta ja ihottumista. Sen lisäksi sivustolle on koottu tietopaketti riskialttiista ammateista.

Sivustolla voi myös suorittaa pikatestin, jonka avulla voi alustavasti kartoittaa, mitä kannattaisi ottaa huomioon uravalintoja tehdessään.

Ammatinvalintaa pohtiessa voi arvioida eri ammattien riskitasoa miettimällä altistuuko työssä eläimille, pölylle tai voimakkaille tuoksuille, tai joutuuko työssä esimerkiksi käsittelemään elintarvikkeita.

Lindströmin mukaan allergiat ja astma saattavat muuttua iän myötä, joten kovin pieniltä lapsilta ei kannata evätä urahaaveita sairastumisen takia. On hyvä kuitenkin hankkia aiheesta tietoa.

– Olen jutellut kouluterveydenhoitajien ja opiskeluterveydenhoitajien kanssa. Heidän mielestään olisi hyvä, jos ennen kahdeksannen luokan terveystarkastusta aiheesta olisi jo puhuttu ja vaikka tutustuttu sivustoon. Silloin asia on helppo ottaa esiin myös terveystarkastuksen yhteydessä, Lindström sanoo.

– Nuorilla, joilla on astma, on usein myös allergioita, kuten siitepölyallergioita tai eläinallergioita. Heille sopivat huonosti työt, joissa on allergisoivia aineita, kuten jauhopölyä tai eläinpölyä.

Tai työt, joissa ollaan tekemisissä ärsyttävien aineiden kanssa. Moneen erityyppiseen työhön voi sisältyä riski sairauden pahenemisesta.

Astman pahenemisriskiä voi vähentää hoitamalla astmaa hyvin, noudattamalla hyviä työtapoja ja käyttämällä sopivia hengityksensuojaimia.

Työmarkkinat kehittyvät koko ajan, joten tällä hetkellä riskialtis työ saattaa olla tulevaisuudessa turvallisempi.

– Riskiammattien lisäksi sivustolle on listattu myös niin sanottuja turvallisia ammatteja. Ammatinvalinta on tietysti monitahoinen asia ja siksi sivuston henki on ohjaava eikä rajoittava, Lindström sanoo.

Tammikuussa työterveyslaitoksella vierailee kuusikymmentä opintoohjaajaksi opiskelevaa, joille esitellään myös Töissä terveenä -sivustoa. Lindström uskoo, että opinto-ohjaajat ovat tärkeässä roolissa, jotta sivusto jalkautuisi myös nuorten keskuuteen.

– Tekisin mielelläni yhteistyötä opinto-ohjaajien kanssa. Otan vastaan myös kommentteja ja palautetta sivustosta, Lindström toteaa.

Töissä terveenä -sivusto on kaikkien luettavissa verkossa osoitteessa www.toissaterveena.fi Irmeli Lindströmin tavoittaa sähköpostilla irmeli.lindstrom@ttl.fi tai puhelimitse 046 851 1898 Teksti: Frida Pessi Kuvat: Markku Ojala Kuvissa esiintyvät Vantaan Peltolan koulun musiikkiluokan oppilaat.

Ohjaus auttaa valinnassa Myös riskialttiiden ammattien opiskelusta ja harjoittamisesta on mahdollista selviytyä, jos on aidosti motivoitunut, tuntee riskit ja tietää, miten ongelmia voi ehkäistä. Joissakin ammateissa on sellaisia suuntautumisvaihtoehtoja, jotka sopivat paremmin ihottumaa tai astmaa sairastaville. Ihon rasittumista voi usein vähentää olemalla varovainen ja hyödyntämällä tekniikkaa ja suojavarusteita.

Osalla nuorista sairaudet ovat lieviä ja eikä silloin tarvitse asettaa mitään ehdottomia rajoituksia. Nuori saattaa kuitenkin tarvita neuvontaan osatakseen valita ammattihaaveistaan sopivimman vaihtoehdon.

15

ammattitaidossa kilpailu on kivaa Jalasjärveläinen Aku Korhonen (24) valmistui maalariksi Koulutuskeskus Sedusta keväällä 2010.

Ensi keväänä nuori mies valmistuu materiaali- ja pintakäsittelytekniikan insinööriksi Metropolia ammattikorkeakoulusta.

– Seinäjoella Areenassa järjestettiin vuonna 2005 Taitaja-kilpailut, joihin yksi kaverini osallistui. Kävin katsomassa hänen suoritustaan ja päätin, että tämän minäkin haluan kokea, Aku Korhonen kertoo ammattitaitokilpailuista.

Korhonen on Sedun menestyksekkäin ammattiosaaja, kun menestystä mitataan ammattitaitokilpailuilla. Korhonen voitti maalaus ja tapetointi -lajissa ammattitaidon SM-kultaa kahdesti Taitajassa vuosina 2009 ja 2010.

Pohjoismaisissa kilpailuissa hän otti hopeaa Oslossa vuonna 2010. Kilpailuuran huipulle Korhonen pääsi WorldSkills-tapahtumassa Lontoossa vuonna 2011, tuloksena MM-pronssi.

Oikeakätinen Aku Korhonen pystyy harjoittelun myötä tekemään töitä myös vasemmalla kädellä.

16

Taitaja2015 Turussa, Kuva Frida Pessi

Opettajan kannustus ratkaisee

Treenata pitää

Opettajan työ kiinnostaa

– Lähde kokeilemaan! Puoliksi pakottamalla opettajat on muutkin opiskelijat saaneet matkaan, kannustaa Korhonen suorasukaiseen tapaansa opiskelijoita osallistumaan ammattitaidon SM-kilpailuihin.

Tie finaaliin kulkee aina semifinaalien kautta. Osallistumalla pääsee ainakin näkemään eri kouluja, niiden tiloja ja tekemisen tapoja.

– Kun parhaansa tekee, siinä ei jää mitään jossiteltavaa, Korhonen kuittaa ja tunnistaa kilpailuviettinsä, joka piti hänet pitkään kilpahiihdossa.

– Jos on ohjeet, niitä pitää käyttää! Kun finaalityö tuli nettiin, tein sen mukaisia seiniä varmaan pari viikkoa ja tutkin tapettilajeja. Semeissä hyvät perustaidot riittävät, ja tehtäväpankista löytää vanhoja tehtäviä. Niitä voi tutkia ja tehdä, Korhonen arvioi.

Hänen mukaansa on tärkeää pysähtyä ajattelemaan, kun tulee ongelma. Maltilla saa hyvää tulosta.

– Jos ruokailuaika sattuu sopivasti, saattaa ohi kulkiessaan hiukan silmäillä, miten muut ovat tehneet, Korhonen vinkkaa pilke silmäkulmassaan ja muistuttaa, että finaalityö ei todellakaan ole normaalia rakennusmaalausta vaan siellä etsitään eroja.

– Isälläni on maalausalan yritys, ja hän on kannustanut minua opiskelemaan tarpeeksi. Opettajan homma tuntuu aika mukavalta silloin, kun opiskelijoilla on motivaatiota päästä alalle. Sitten voisi omassa yrityksessä iltaisin tehdä maalaustöitä, Korhonen suunnittelee.

Lontoon WorldSkills-kisan jälkeen hän sai Jyväskylästä työtarjouksen ja teki seitsemän kuukauden mittaisen opettajan sijaisuuden.

Semifinaalissa yksi päivä ratkaisee – Semifinaalia en ole koskaan voittanut. Eka kerralla olin viides, ja kyllä piti jännittää, pääseekö finaaliin. Toisella kerralla olin toinen, muistaa Korhonen.

Finaali on kisoissa kolmipäiväinen.

Jos siinä tekee pienen virheen, sen voi vielä paikata toisena päivänä huippusuorituksella. Semifinaalissa kaiken pitää onnistua yhtenä päivänä.

Eikä Korhonenkaan aina ole onnistunut kilpailutilanteessa.

– EuroSkills jäi haaveeksi, kun Suomen karsinnoissa en osannut käsitellä paperitapettia riittävän hyvin.

Töitä ei ole tarvinnut kysyä Kilpailuhenkisen Korhosen mielestä Taitaja – ammattitaidon SM-kilpailut, EuroSkills ja WorldSkills olivat itsestään selvästi tavoittelemisen arvoisia.

– WorldSkills on korkein tavoite eikä sinne voi osallistua kuin kerran, joten päätös oli helppo tehdä. Harjoitteluaika kilpailuun oli luonnollisesti palkasta pois, kun samanaikaisesti ei voi olla töissä. Kilpailut ovat tuoneet kuitenkin niin paljon näkyvyyttä, että ei ole kyllä koskaan tarvinnut töitä kysyä. Niitä on tarjottu, Korhonen naurahtaa.

Mikä Taitaja on?

Ammattitaidon SM-kisoihin Taitajatapahtumaan osallistujat ovat ammattiin opiskelevia alle 20-vuotiaita tai kilpailuvuonna 20 vuotta täyttäviä.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu järjestää Taitaja2016-tapahtuman Seinäjoella 10.–12.5.2016.

Ammattitaidon SM-kilpailut käydään 43 lajissa Seinäjoki Areenassa ja muilla suorituspaikoilla sen välittömässä läheisyydessä. Noin 400 ammattiin opiskelevaa nuorta kilpailee ammattitaidon suomenmestaruuksista oikeaa työpaikkaa vastaavissa olosuhteissa.

Tapahtumassa nähdään myös TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja Taitaja9-joukkuekisa peruskoulun 9-luokkalaisille.

Anna-Kaisa Koitto

17

OPOPÄIVÄT 2016

- Ohjauksella pidemmälle!

Valtakunnalliset opinto-ohjaajien koulutuspäivät Oulussa 4.–6.2.2016 Opopäivien ohjelma rakentuu hyvinvoinnin ja teknologian teemojen ympärille.

Tapahtumapaikkana on perjantaina Oulun yliopisto, lauantaina päähotellin kokoustilat.

TORSTAI 4.2.2016 9.30-17.00

13.00 16.00 16-17.30 19.30

Ilmoittautuminen, Radisson Blu Hotel Oulu, Hallituskatu 1 Mahdollisuus keittolounaaseen (omakustanteinen) Opintokäynnit lähtevät Radisson Blu Hotellin edestä SOPO ry:n workshopit Radisson Blu Hotel Senioriopojen tapaaminen Oulun kaupungin vastaanotto, Tiedekeskus Tietomaa

PERJANTAI 5.2.2016 Oulun yliopisto, Saalastinsali (Pentti Kaiteran katu1) 8.00-12.00 Ilmoittautuminen, Oulun yliopisto 9.00-11.30 Avajaiset

Puheenvuorot: Sopo ry Jukka Eero Vuorinen, Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä,

Oulun läänin opinto-ohjaajat ry Ruut Pasanen

Pohjoista ulottuvuutta ohjaukseen, toimitusjohtaja Martti Hahl

Oppisopimus – työn kautta ammattilaiseksi, toimittaja Maria Veitola

Vuoden opinto-ohjaajan julkistamien 10.00 -15.30 Näyttelyt 11.30-13 Lounas (yliopiston ravintolat) 13.00-15.30 Työpajat: Voit valita kaksi lyhyttä työpajaa tai yhden pitkän työpajan.

Lyhyet työpajat klo 13.00-14.00 ja 14.30-15.30 1.

Haasteena haastava nuori – työkaluja haastavasti käyttäytyvän nuoren kohtaamiseen, Kalle Tolonen 2.

Erilaisuuden kohtaaminen – toimintatyylit ja vuorovaikutus, Sanna Wenström 3. ”Voi hyvin opo” – voimavarat ja pedagoginen hyvinvointi, Maritta Sauvola 4.

Konsultoiva työrooli muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa, Lea Veivo 5.

Tartu Ruoriin – tuen tarpeen ja ohjauksen arviointityökalu, Riina Karvonen 6.

Tuunaa tuntisi digiaikaan – yksinkertaiset, helpot ja turvalliset ohjeet verkko-opiskeluun, Juha Kallanranta 7.

Yrityskylä Yläkoulu: Nuorten johtama maailma, Minna Ala-Outinen ja Jussi Ylitalo TAT 8. Oppisopimuspaja, Satu Ågren ja Heidi Marttila EK /TAT 9.

Uraohjaus – polkuja tulevaisuuteen, Anne Pudas 10.

Kansainväliset työmarkkinat ja työnhaku ulkomaille, Tina Sundgvist 11.

Ratkaisukeskeisyys, onko siitä hyötyä opinto-ohjauksessa, Hilkka Keistinen 12.

Monikulttuurinen ohjaus, Saija Anttila 13. Toksiinibotti, Jaakko Nykänen 14.

Kivestä kännykkään – OMS:n tutkimuskeskuksen hyödyntäminen kaivannaisalan oppimis- ja ohjausympäristönä, Ilkka Hynynen, Harri Kosonen, Jukka-Pekka Ranta ja Marko Moilanen 15.

Fab Lab Oulu – avoin digitaalisen pienvalmistuksen tila Linnanmaan kampuksella, Jani Ylioja 16.

Metkoja menetelmiä ohjaukseen, Virtuaalivartti ja Avitus-chat, Heikki Piilonen ja Anna-Mari Saarela 17.

Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen väliset koulutuspolut ja työelämäyhteistyö, Jarmo Paloniemi

www.opopaivat2016.com Pitkät työpajat klo 13.00-15.30 (välillä 30 min kahvitauko) 1.

Ryhmä liikkeelle – liikunnallisia ja toiminnallisia menetelmiä ohjaukseen, Marko Lakkala 2.

Voisinko tehdä toisin – luovat ja taiteelliset menetelmät ohjauksen työkaluina, Hanna-Maija Sandqvist 3.

Mun reitti – opiskelijan osallisuuden ja voimaantumisen mahdollistavia menetelmiä ohjaukseen,

Jaana S. Heikkinen ja Sanna Häkkilä-Ruottinen 4.

Esteetön tanssi -työpaja, Leena Stenius 5.

Mistä virtaa arkeen, opo (työnohjauksellinen työpaja eläkeikää lähestyville), Pekka Laakkonen 6.

Sujuva opintopolku lukiolaisesta akateemiseksi asiantuntijaksi, Kaisa Karhu, Mirja Väänänen ja Iida Mielityinen 7.

Opinnot haltuun yliopistossa – Kun oppii niin tykkää, kun tykkää niin oppii! Pia Partanen ja Elina Koskinen 8.

Töissä.fi – työelämätietoutta tarjolla, miten hyödyntää sitä ohjauksessa? Leena Penttinen 9. Improvisaatiotyöpaja, Sanna-Maija Karjalainen 10.

Asenne ratkaisee! Millainen on maa, jossa kaikki rakastavat oppimista? Lauri Järvilehto 11.

Lapset puheeksi –menetelmäpaja, Tuula Takalo, Maria Kaikkonen ja Sanna Viinonen 12.

Osaamalla ammattiin, Elise Virnes, Riitta Karusaari ja Anne-Kaisa Alatalo 13.

Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen, Leena Eskola ja Anu Pokela 14.

Opinto-ohjauksen käytäntöjä kehittämässä ja tutkimassa, Pirkko-Liisa Lehtelä ja Tiina Laajala 15.

Senioripajat: Keskitalven keitot Marttalassa, Taidepaja, Seniorirata 15.45 19.30

Sopo ry:n vuosikokous, Oulun yliopisto Juhlaillallinen, Radisson Blu Hotel

LAUANTAI 6.2.2016 Radisson Blu Hotel 9.00 Aamun avaus, näyttelijä Merja Larivaara

Innostuksen voima ja oppiminen, lastenkirjailija, ohjelmoija Linda Liukas

Maailma olisi pikkasen parempi paikka, kun vain muistettaisiin katsoa toisiamme silmiin ja hymyillä, näyttelijä Tom Pöysti

Seuraavat opopäivät esittäytyvät 11.45 Esirippu laskeutuu, kotimatka alkaa Opopäivien tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki: www.opopaivat2016.com

Lämpimästi tervetuloa pohjoisille opopäivillemme!

Oulun läänin opinto-ohjaajat

19

Ohjausta kehittämässä lukiossa LUKION OPINTO-OHJAUKSEN TOINEN PAKOLLINEN KURSSI, osa 1 Lukion opinto-ohjaukseen on tulossa syksyllä 2016 toinen pakollinen kurssi, jonka sisältö ja sijoittaminen työjärjestykseen vaatii suunnittelua. Lukiotoimikunnan taannoisen kyselyn perusteella tällä hetkellä suurimmassa osassa lukioista sekä pakollinen opinto-ohjauksen kurssi, että valtakunnallinen syventävä kurssi ovat kurssitarjottimella.

OP1-kurssi pyritään hajauttamaan lukion eri vuosiluokille mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, usein kahteen tai kolmeen osaan, ja OP2kurssi tarjotaan jossakin jaksossa. Mikäli kurssit eivät ole tarjottimella, opintoohjaajat sijoittavat tunnit jollakin muulla tavalla opiskelijoiden työjärjestykseen.

20

Tämä vaatii lisätyötä opinto-ohjaajalta.

Kun toinen pakollinen kurssi tulee, on tärkeää, että kurssi on joko laitettu kurssitarjottimelle tai kurssille on muuten varattu kiinteä paikka/paikat vuotuiseen työsuunnitelmaan. Monissa lukioissa toteutetaan myös työelämään tutustumista ja erilaisia koulutusaloihin tutustumispäiviä, jotka pitää myös merkitä työsuunnitelmaan.

Opinto-ohjaajan tulee pitää kaikki opinto-ohjauksen kurssit. Luin huolestuneena viestiä Opossumi-järjestön edustajalta Itä-Suomen yliopistosta, jossa kerrottiin, että joissakin kouluissa on tulkittu, että kuka tahansa opettaja voi pitää uuden kurssin. Näin ei tietenkään

saa menetellä. Vain opinto-ohjaajan koulutuksen saanut henkilö on pätevä toimimaan opinto-ohjaajana lukiossa.

Käytännön toteutus Miten kaksi uuden opetussuunnitelman mukaista pakollista kurssia sitten hajautetaan kolmelle lukiovuodelle?

Yksi mahdollisuus on, että OP1-kurssi sijoitetaan ensimmäiselle lukuvuodelle tarkoituksenmukaisesti hajauttaen ja toinen pakollinen OP2-kurssi sijoitetaan toiselle ja/tai kolmannelle lukuvuodelle sopiviin kohtien hajauttaen.

Lähtökohtana olisi silloin, että uuden opetussuunnitelman Minä opiskelijana

(OP1)-kurssin sisällöt toteutetaan ensimmäisen lukiovuoden aikana ja Jatkoopinnot ja työelämä (OP2)-kurssin sisällöt toteutetaan toisena ja kolmantena lukuvuotena.

Monia muitakin toteuttamismahdollisuuksia varmasti on ja niitä on tarkoitus tarkemmin pohtia seuraavissa Opinto-ohjaaja -lehden numeroissa. Hyvät kollegat, kirjoittakaa ideoitanne kevään Opinto-ohjaaja -lehtiin, me kaikki hyödymme niistä.

Kysymyksiä, joita uuden kurssin toteuttaminen tuo mukanaan, voisivat olla esimerkiksi seuraavat: • Mitkä teemat kurssien sisällöistä sopivat opetettaviksi luokkaopetuksena?

• Miten pienryhmäohjausta voisi toteuttaa kurssien puitteissa, ja voisiko se korvata henkilökohtaista ohjausta?

• Miten kaksi pakollista kurssia toteutetaan niin, että niiden aiheuttama työmäärä pysyy työajan puitteissa?

• Miten TET voidaan toteuttaa kurssien puitteissa, jos TET:iä halutaan toteuttaa • Miten uusi kurssi korvataan eri palkkausjärjestelmissä?

Todennäköisesti toki kaikki lukioiden opinto-ohjaajat joutuvat jollakin tavalla itse uuden kurssin korvaamisasiaa hoitamaan, koska mitään valtakunnallista ohjeistusta asiaan ei ole olemassa ainakaan toistaiseksi.

Maija Pasanen

Oulun opinto-ohjaajien päivillä 4.-6. helmikuuta lukioworkshopissa on tarkoitus miettiä erilaisia vaihtoehtoja sijoittaa pakolliset kurssit eri vuosikursseille, ja miettiä kurssien teemoja sekä sisältöjä ja myös pohtia kurssien korvaamista. Tervetuloa miettimään yhdessä näitä teemoja.

Uuden kurssin korvaus ja palkkausjärjestelmät Viimeksi mainittu kysymys uuden kurssin korvaamisesta eri palkkausjärjestelmissä on erittäin tärkeä. Lukioiden opinto-ohjaajia on ainakin kolmessa eri palkkausjärjestelmässä, ja kaikissa näissä järjestelmissä uusi kurssi pitää korvata tasapuolisesti.

Opettajasopimuksen piirissä oleville opinto-ohjaajille kurssi pitää korvata samalla tavalla kuin uusi kurssi korvataan muille aineenopettajille. Kurssi on helpointa korvata, jos se sijoitetaan kurssitarjottimelle.

Kokeilusopimuksen piirissä oleville lukioiden opinto-ohjaajille lisätyö sovitaan paikallisesti ja lisätyöstä maksetaan aineenopettajasopimuksen mukainen palkka.

Paikallisten opinto-ohjaajien sopimusten piiriin kuuluvien lukioiden opinto-ohjaajien on valitettavasti itse neuvoteltava uuden kurssin korvaaminen paikallisen sopimuksen piirissä.

21

Ammattiin!

– sujuvat siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle ja työelämään Ammattiin! Peruskoulusta toiselle asteelle ja työelämään -koulutuskokonaisuus kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiuksia tukea opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksia.

Hyvät urasuunnitteluvalmiudet edistävät tarkoituksenmukaisia koulutus- ja ammattiuran valintoja ja sujuvia siirtymiä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttamassa Ammattiin! -koulutuskokonaisuudessa osallistujat saavat uusia työkaluja ja uutta osaamista ohjaukseen tukiessaan opiskelijoitaan kohti mielekkäitä jatko-opintoja ja työelämää.

Nuoret kritisoivat ohjausta Helsingin Sanomien (HS 1.8.2015) mielipidesivulla kesätyöntekijä Alisa Taipale otti kantaa nuorten heikkoihin työnhakutaitoihin. Hän kirjoitti: ”Mietin harvoin hyviä puoliani.

Hakemukseen pitäisi kirjoittaa mahdollisimman myönteisesti. Koulussa ei keskitytä hyviin puoliin tarpeeksi, koska virheet arvioidaan antamalla huonompi arvosana. Tämä ei ole kannustavaa eikä auta työnhaussa.”

Hieman samaan asiaan viitattiin artikkelissa (HS 22.6.2015), jossa ulkomaalaistaustaiset nuoret kritisoivat koulusta saamaansa opinto-ohjausta sanoen että ”koulusta ei saa kannustusta”.

Peruskoulun oppilaanohjausta kohtaan on esitetty kritiikkiä toistuvasti ja osittain varmasti myös aiheesta. Muun muassa Herrasen (2011, 134–135) tutkimuksessa todetaan, että perinteiset luokkaohjauksen tunnit koetaan usein epätarkoituksenmukaisiksi, turhauttaviksi ja yksitoikkoisiksi.

Ohjauksella näyttää siis olevan haasteita. Eri kouluasteilla on jo pitkään ajateltu, että ohjaus on koko oppilaitoksen tehtävä. Ohjauksen avulla tuetaan opintojen ja siirtymien sujuvuutta sekä edistetään yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista. Myös peruskoulun uudessa 1.8.2016 voimaan tulevassa opetussuunnitelmassa sisällöt ja teemat tukevat ”oppilaiden valmiuksia selviytyä

22

muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä”.

Portfolio henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun tukena Ammattiin! -koulutuskokonaisuudessa ohjauksen lähtökohtana korostetaan itsetuntemuksen ja identiteettityön merkitystä urasuunnittelussa. Yksi koulutusosioista keskittyy portfolion hyödyntämiseen opiskelijan kasvun, kehityksen ja urasuunnitteluvalmiuksien tukena. Koulutus sisältää perustietoa erilaisista portfolioista ja koulutusprosessin aikana myös harjoitellaan portfolion käyttöön ottoa oman ryhmän kanssa.

Perinteisesti portfoliota on pidetty kansiona, joka sisältää kokoelman luonnoksia, suunnitelmia tai valmiita tuotteita. Se on aina tekijänsä näköinen ja yksilöllinen, mutta tarjoaa mahdollisuuksia ryhmässä oppimiseen ja palautteen antamiseen sekä saamisen esimerkiksi vertaisarvioinnin kautta.

Portfolio voi sisältää oman työskentelyn raportointia, pohdintaa ja itsearviointia, mutta myös vertaisarviointeja sekä opettajien ja huoltajien antamia arviointeja. Osaamisen kehittymisen näkökulmasta on olennaista, että dokumentoimalla oppimistaan oppija kehittää oppimaan oppimisen taitojaan ja tekee oman oppimisensa näkyväksi ensisijaisesti itselleen, mutta myös muille.

Jos tarkastellaan portfolion kokoamista urasuunnitteluvalmiuksien kehittämisen näkökulmasta, portfolio voidaan rakentaa teemoista, jotka on johdettu päätöksentekoprosessista: lähtökohtana on itsetuntemus ja tieto omista vahvuuksista sekä tieto erilaisista koulutusmahdollisuuksista ja työmarkkinoista. Portfolioon sisältyy oman tilanteen arviointi ja valintaperusteiden hahmottaminen, vaihtoehtojen rajaaminen sekä lopuksi vaihtoehdon valinta ja sen toimeenpanoon liittyvä työskentely. (ks. esim.

Lerkkanen 2011) Tärkeää on se, että portfolio ei jää vain kokoelmaksi erilaisia irrallisia

ajatuksia, vaan että sitä esitellään säännöllisesti omalle vertaisryhmälle, oppilaanohjaajalle sekä huoltajille. Näin myös oppijan taustajoukot ovat selvillä siitä, millaiset polut omaa nuorta kiinnostavat. Portfolio on mainio työkalu eri teemojen kokoamiseen ja yksilöllisen opintopolun suunnitteluun. Portfolion voi jokainen oppija koota joko perinteiseen kansioon tai sähköiseen muotoon, jolloin siihen on helppo lisätä valokuvia, musiikkia, haastatteluja tai videoita esimerkiksi työelämään tutustumisjaksosta.

Ammattiin! Peruskoulusta toiselle asteelle ja työelämään -koulutuskokonaisuuden muut koulutusosiot keskittyvät mm. identiteettityöhön urasuunnitteluvalmiuksien kehittämisessä sekä opiskelijan työelämätaitojen vahvistamiseen. Koulutuskokonaisuutta rahoittaa Opetushallitus, ja koulutukset ovat siten opetuskustannuksiltaan maksuttomia perusasteen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen henkilöstölle.

Seija Koskela, FT, opinto-ohjaajien kouluttaja Maija-Liisa Siitari, KM, koulutussuunnittelija Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätietoja bit.ly/ammattiin Lähteet:

Herranen, J. 2011. Toisin toimiminen luokkamuotoisen ohjauksen haasteena. Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa & J. Pirttiniemi (toim.) OPO. Ohjaajan käsikirja. Opetushallitus, 130-137.

Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus-ja uravalinnan tukena. Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa & J. Pirttiniemi (toim.) OPO. Ohjaajan käsikirja. Opetushallitus, 55–61.

OPS 2016. Viitattu 5.8.2015. http://www.oph.fi/ops2016/perusteet

L Harakanvarpaat

Opinto-ohjaajan varaventtiili

Tällä kertaa varaventtiiliään ei esittelekään opinto-ohjaaja, vaan lehden päätoimittaja, jolle kirjoittaminen on paras tapa oppia, opettaa ja ohjata omia ajatuksiaan.

Opin kirjoittamaan ennen kuin osasin lukea. Vihot täyttyivät harakanvarpaista.

Niistä muodostui tarinoita, joita osasin itse lukea ääneen äidille ja siskolle. Niissä harakanvarpaissa oli jotakin maagista ja tiesin, että niissä oli tulevaisuuteni.

Luova kirjoittamisen opinnoista kiinnostuin lukiossa. Aluksi ajattelin, että kirjoittamisen opiskelu voisi antaa minulle lisää virtaa ja substanssia kirjailijahaaveideni toteuttamiseen. Vähänpä tiesin, kun astuin kymmenen vuotta myöhemmin Turun yliopiston luovan kirjoittamisen johdantokurssille.

Haaveeni eivät ole opintojen myötä muuttuneen, mutta ymmärrän kirjoittamista nyt paljon laaja-alaisemmin.

Se ei ole ainoastaan keino pistää omia ajatuksia tai itse keksittyjä tarinoita paperille. Se on myös työväline, jolla voidaan jäsentää maailmaa ja viestiä tehokkaasti.

Myös ohjaaja tarvitsee tarttumapintaa aiheeseen Luovan kirjoittamisen opinnoissa minua opetti kirjailija Niina Repo, joka teki samaan aikaan pro gradu -tutkielmaansa Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen maisteriopintoihin. Revon työ on reflektoiva tutkimus kirjojen kirjoittamisesta, kirjoittamisen oppimisesta ja ohjaamisesta.

Pro gradussaan Repo toteaa: ”Kirjoittamisen ohjaaminen nostaa esiin kysymyksiä siitä, miten itse kirjoitan, mikä on minulle helppoa ja vaikeaa, mitä olen oppinut, miten hankin tietoja ja miten opetan. Ohjaajan rooli tekee kirjoittajan tietoiseksi omista malleistaan.

Ohjaajan on myös mietittävä, miten opit välitetään ohjattaville.”

Sama pätee mihin tahansa ohjaamiseen. On oltava jotain tarttumapintaa aiheeseen. Jos ajatellaan esimerkiksi opinto-ohjaajia, tulee heillä olla aikamoinen tietovarasto eri ammateista ja mahdollisuuksista. Unelmien opinto-

ohjaaja olisi varmasti sellainen, joka olisi kokeillut jokaista maailman ammattia.

Yhtälö on tietenkin mahdoton, joten tieto on hankittava muuta kautta. Lukemalla oppii paljon, mutta kirjoittamalla joskus vielä enemmän.

Koska kirjoittaminen, yksin tai yhdessä, on aina tavalla tai toisella henkilökohtaista, se on jo itsessään eräänlainen oppimisprosessi. Itse käytän kirjoittamista myös pohtiessani erilaisia vaihtoehtoja. Aina se ei kuitenkaan ole tietoista. Ajatuksia vaivanneet asiat saattavat ilmestyä kirjoittamani novellin sankarittaren eteen tai runon säkeeksi.

on mahdollisuus luoda uusia todellisuuksia, paeta arkea ja nauttia onnistumisesta. Se on ammattini ja harrastuksistani rakkain, kepein ja vakavin.

Ja kyllä, tutkimukset todistavat, että luovuutta ja kirjoittamista voi oppia, opettaa ja kehittää. Itse etsin jatkuvasti uusia tapoja kirjoittaa ja olen myös aloittanut sanataideohjauksen kurssin.

Tulevaisuudessa toivon voivani innostaa myös muita kirjoittamaan ja jopa voimaan paremmin kirjoittamisen avulla.

Nykyään, kun kirjoitan, paperille jää hieman erilaisia harakanvarpaita kuin lapsena. Silti ne ovat edelleen maagisia.

Motivaatio ja luovuus

Frida Pessi

”Paras lähtökohta kirjoittamiseen on motivaatio. Aito halu kirjoittaa.” sanoo Niina Repo pro gradussaan.

Mielestäni motivaatio voi olla myös muu kuin halu kirjoittaa, esimerkiksi halu kokeilla jotakin uutta tai löytää uusia puolia itsestään. Minulle kirjoittaminen

Niina Revon pro gradu: Kirjailijana ja luovan kirjoittamisen ohjaajana - oppeja omista kokemuksista: kirjoittamistaitojen oppimisen reflektiivistä tarkastelua eri kirjailijapositioissa (2010) löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201101311181

Opinto-ohjaukseen sopivia kirjoitusharjoituksia: Harjoitus 1. Kirjoita ammatti.

Jokaiselle jaetaan ammatti tai työtehtävä. Jokainen kirjoittaa päiväkirjamerkinnän, tarinan tai vaikka runon siitä, millainen olisi oma päivä kyseisessä työssä.

Tehtävässä ei tarvitse pyrkiä faktoihin, vaan tarkoitus on herättää mielikuvia työstä. Tehtävä voidaan purkaa yhdessä ja pohtia, miten mielikuvat vastaavat muiden mielikuvia tai todellisuutta.

Harjoitus 2. Hankala tilanne.

Ryhmä keksii hankalan tilanteen, jonka voi kohdata työssä tai opinnoissa.

Jokainen kirjoittaa kahden ihmisen välisen lyhyen vuoropuhelun (esim. neljä repliikkiä kummallekin puhujalle), jossa tilannetta yritetään ratkaista. Harjoituksen voi tehdä myös pareittain, jolloin kumpikin parista kirjoittaa toisen puhujan repliikit.

Harjoitusten avulla voidaan tarkastella uusia asioita ja tilanteita oman luovan ajattelun kautta.

23

LAPIN YLIOPISTO UNIVERSITY OF LAPLAND Pohjoisen puolesta − maailmaa varten

Hae Lapin yliopistoon

Kasvatustieteiden tiedekunta Oikeustieteiden tiedekunta Taiteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

hae.ulapland.fi opinto@ulapland.fi 040 485 6583

Sinne eivät pienetkään unelmat huku

Haku englanninkielisiin maisteriohjelmiin 1.12.2015–29.1.2016 Korkeakoulujen yhteishaku 16.3.–6.4.2016 Haku erillisvalintoihin 12.4.–3.5.2016 /ulapland

/ulapland

lapinyliopisto.blogspot.fi

@ulapland

@universityof lapland

! a s s a i r y H Uutta JA n perustutkinto STA SISoU usala st su ja si Verh iluHyvinkää HOITAJA N O T S A R VA an perustutkinto Logistiik i Riihimäk

KSEEN KOULUTU N E E IS L IL MAT 016 HAKU AM USSA 23.2.–15.3.2 A H hyria.fi YHTEIS -ohjaajat@ topolk ku | opin i/yhteisha

into u.fi | op

näajoneuvo yhdistelm staja a/ aj tt lje ku ei • Auton ja • Kokki • Kon ta tioasentaja ähitsaaja • Automaa nhoitaja • Ict-asenrtesaani • Levysepp nomi ja ta en as te n -a erko va M u • K i Ajoneuvo Datanomi • Eläi tt • i n etolog -assiste • entaja taja • Kosm utuyrittäjä • Media sustaja • Sähköas kuljettaja Si apitoasen se • Kunnoss a • Maalari • Maa taja • Puutarhuri • arastonhoitaja aj Putkiasen allisuusvalvoja • V • Lähihoit ampaaja • Turv • Parturi-k ntaja • Tarjoilija • • Talonrake nhoitaja tö • Ympäris

hyria.f

Hyria koulutus – ammatillinen oppilaitos Hyvinkäällä ja Riihimäellä

Kolu mni » Sirpa Puikkonen

AMMATILLINEN OPinto-ohjaaja –JAKSAA JA JAKSAA Ammatillisen opinto-ohjaajan arkea ovat värittäneet tänä syyslukukautena uusien tutkinnon perusteiden mukanaan tuomat työtehtävät. Kun uudet tutkinnon perusteet koskevat myös jo aikaisemmin opintonsa aloittaneita, on tilanne monessa oppilaitoksessa muodostunut opintoohjaajan osalta lähes kohtuuttomaksi.

Osaamispisteisiin siirtyminen on aiheuttanut tarpeen tunnistaa ja tunnustaa aikaisempia opintoja. Siihen liittyvät ohjeet ovat monitulkintaisia. Tämä aiheuttaa väistämättä tunnistamisen ja tunnustamisen kirjavuutta ja epätasaarvoisuutta opiskelijoiden kohtelussa.

Jatkavien opiskelijoiden opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen osaamispisteisiin tehdään jokaisen opiskelijan kohdalta yksilöllisesti ja tämä koskee kahta ikäluokkaa eli yhteensä noin 60 000 opiskelijaa koko Suomessa.

Määräysten mukaan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kuuluu ryhmäohjaajalle, mutta tässä hektisessä tilanteessa moni koulutuksenjärjestäjä on päättänyt teettää työn opintoohjaajalla. Koulutuksenjärjestäjä luottaa opinto-ohjaajan ammattitaitoon, mikä sinänsä on positiivinen asia, mutta se tarkoittaa myös kohtuutonta työtaakkaa opinto-ohjaajille. Millä ajalla me opot tähän kykenemme?

Oppilaitosten oppilashallintojärjestelmät eivät ole ihan ajan tasalla, todistuspohjia ei ole tai ne ovat vielä kovasti vaiheessa. Ensimmäiset opiskelijat kuitenkin valmistuivat uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti jo elokuussa ja iso joukko ammattilaisia valmistuu jouluna 2015. Tutkintotodistuksia ja erotodistuksia on jouduttu tekemään käsitöinä, joka on kovin hidasta. Miten kauan näin on mahdollista toimia?

Osa ammatillisen tutkinnon suorittaneista hakeutuu jatko-opintoihin.

Toistaiseksi ei ole selvyyttä, mistä korkeakoulut laskevat hakijoiden pisteitä. Opiskelija ei saa opinto-ohjaajalta selkeitä ohjeita, koska niitä ei ole. Vaarantuuko jonkun nuoren jatko-opiskelu tämän takia?

Isoissa muutoksissa olisi tarvittu vähintäänkin siirtymäaikaa, jolloin aina-

kin jo koulussa olevien opiskelijoiden asiat olisivat jatkuneet entiseen tapaan.

Nyt olemme kuitenkin tässä tilanteessa.

Mitä me voimme tehdä, että selviämme itse kukin työarjestamme!

Uudet tutkinnon perusteet ja osaamispisteet ovat valitettavasti näyttäytyneet aikamoisena peikkona. Tosiasiassa niissä on lähtökohtaisesti paljon hyvääkin. On hienoa, että opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan aikaisempaa laajemmin ja oikeasti tunnustetaan, että oppilaitoksen ulkopuolellakin voi oppia.

Tutkintotodistuksissa ammatillisten aineiden osuus tulee korostumaan suhteessa yhteisiin opintoihin, kun verrataan aikaisempiin todistusmalleihin.

Tämä on odotettu ja hyvä asia. Järjestelmä saadaan varmasti jossain vaiheessa, kahden kolmen vuoden kuluessa toimimaan kunnolla, mutta sitä ennen meillä on paljon tehtävää ja monia asioita ratkaistavana.

Nyt tarvittaisiin kuitenkin oppilaitoksiin selkeämpiä toimintatapoja, miten asiat ja tehtävät viedään eteenpäin.

Kenellä on vastuu? Millä resurssilla toimitaan? Tärkeätä olisi määritellä myös se, mitä on opinto-ohjaus? Mikä opettajan antama ohjaus?

Vaikka opinto-ohjaajat ovatkin tottuneet työskentelemään urakoimalla, näin ei voi jatkua kovin pitkään. Kentällä alkaa näkyä väsymistä, eikä se ole massailmiönä kovin tavallista opojen kes-

kuudessa. Nyt on erityisen tärkeää, että kukin meistä muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Jaksamattomasta oposta ei ole iloa kenellekään! Olemassa oleva tilanne ei tästä muuksi muutu ja meidän on itse löydettävä ne tavat, joilla asiaa hoidamme.

Nyt olisi hyville neuvoille käyttöä!

Uudet tutkinnon perusteet ovat aiheuttaneet paljon työtä ja ahdistusta, jota kollegat ympäri Suomenniemeä ovat tuskailleet tämän syksyn. Nyt on pikkuhiljaa astuttava askel eteenpäin ja toimittava olemassa olevilla ehdoilla, vaikka ne eivät niin hyviä olisikaan.

Jos sinulla on hyviä vinkkejä / ajatuksia / toimintatapoja, joita sinä ja työyhteisösi olette luoneet tässä uudessa tilanteessa, niitä olisi hyvä jakaa toisillekin. Ole yhteydessä ammatillisen koulutuksen toimikunnan jäseniin. Keksitään yhdessä, miten tätä tietoa voitaisiin jakaa muillekin kollegoille.

Sirpa Puikkonen, opinto-ohjaaja Jyväskylän ammattiopisto

25

Toimikunnilta

»

pERUSKOULUtoimikunta

Tänä vuonna opetussuunnitelmatyö on työllistänyt kaikkia peruskoulujen opettajia. Ja työllistää edelleen, kunnes ensi vuoden alkupuolella saamme OPS-tekstit pois käsistämme.

SOPO on ottanut kuluvan vuoden aikana kantaa mm. tuntijakoon ja opon opetuksettoman perjantain järjestämiseen. Elo- ja syyskuussa olemme käyneet OAJ:ssä kertomassa epäkohdista opinto-ohjaajien palkkauksessa ja ohjattavien lukumäärässä.

Vaikka monen kunnan tuntijakoesityksessä ei ole ohjaustunteja kaikilla yläkoulun luokka-asteilla, älkää luovuttako. Keskustelua tarkoituksenmukaisesta tuntijaosta kannattaa jatkaa -tai tarvittaessa aloittaa se uudestaan- rehtorin ja opettajakunnan kanssa. Opetushallituksen (2014, s.9) hyvän ohjauksen kri-

Toimikunnilta

teereissä todetaan erääksi tavoitteeksi: ”Ohjaukseen on varattu resurssia siten, että oppilaalla on mahdollisuus saada riittävästi monipuolista ja jatkuvaa ohjausta tarpeensa mukaan koko opintojen ajan.”

Jos luokkamuotoinen ohjaus puuttuu joltakin luokka-asteelta (7.-9.) kokonaan, pitäisi henkilökohtaukseen ohjaukseen saada lisää resursseja. Perusteluna tuntijaon muuttamiselle voit lisäksi käyttää SOPO:n kannanottoa 20.3.2015. Löydät sen SOPO:n verkkosivuilta sopo.fi kohdasta yhdistys > lausunnot ja kannanotot.

Ohjauksen opetussuunnitelma-teksti ja ohjaussuunnitelma ovat juuri nyt työn alla. Kuntakohtaisten OPS-koulutusten lisäksi opinto-ohjaaja saa apua tähän työhön verkostoitumalla lähi-

»

koulujen tai -alueiden opinto-ohjaajien kanssa. Yksin ei kannata puurtaa. Tekstiä ei ole syytä kirjoittaa liian yksityiskohtaiseksi, koska OPS on sitova.

Ohjausuunnitelmakin on tarkoitettu apuvälineeksi, jossa kirjataan mitä, milloin ja kuka mitäkin ohjaustehtäviä koulussa tekee. Tarkoitus ei ole tuottaa kenellekään lisätöitä, vaan kirjata ohjauksen työnjako.

OPO-päivillä toimikuntamme työpajassa aiheena tietysti OPS ja ohjaussuunnitelma.

Voimia työhön ja muuhun elämääsi toivottaa perusopetustoimikunnan puolesta Anja Laaksonen, puheenjohtaja, Helsinki

lukiotoimikunta

Mahdollisuuksia opinto-ohjaukseen!

Suomalainen lukiokoulutus hakee paikkaansa muuttuvassa yhteiskunnassa ja on suurien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä. Tässä Suomen taloustilanteessa tarvitaan asennetta, rohkeutta ja laajaa yhteistyötä.

Me valmennamme ohjattaviamme työelämään, joka odottaa nuorilta vuorovaikutustaitoja, kykyä johtaa itseään, yritteliäisyyttä ja innostunutta asennetta työntekoon ja uuden oppimiseen.

Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet on nyt julkaistu. Paikallinen opetussuunnitelmatyö on aloitettu.

Tavoitteena on, että uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016.

Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi, sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja

26

taitoja. Koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Uudessa opetussuunnitelmassa on lukion opinto-ohjausta kaksi pakollista kurssia. Opiskelijoille opinto-ohjauksen kurssit järjestetään siten, että opiskelijat saavat parhaat mahdolliset tiedot ja taidot lukio-opintojen suorittamiseksi ja jatko-opinnoissa ja työelämässä menestyäkseen.

Tärkeintä on turvata opiskelijoiden oikeus laadukkaaseen opinto-ohjaukseen lukioissa, ja pitää huolta opinto-ohjaajista.

Paljon on erilaisia kysymyksiä ilmassa.

Tästä lehdestä (s. 20) alkaa juttusarja, jossa käydään läpi uuden lukion opetussuunnitelman tuomia muutoksia lukion opintoohjaajan arkityöhön.

Tervetuloa opinto-ohjaajien päiville 4.-6. helmikuuta Ouluun lukioworkshopiin keskustelemaan lisää lukion opinto-ohjauksen ajankohtaisista asioista!

Nähdään Oulussa!

Lukiotoimikunnan puolesta Armi Nurmi (pj)

» Toimikunnilta

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Syksy on edennyt ammatillisessa koulutuksessa hurjaa vauhtia. Monet ammatillisen opon työhön liittyvät asiat ovat olleet muutoksessa – eivätkä muutokset tähän ole jäämässä, sen tiedämme jo nyt.

Ammatillinen opinto-ohjaaja on paiskinut töitä hartiavoimin, toiminut työyhteisössään upeana esimerkkinä siitä, miten uusia asioita kohdataan rohkeasti ja avoimin mielin. Työtä tehdään tärkeä tavoite mielessä – opiskelijat ja ohjaaminen, yksilölliset valinnat ja opintopolut. Opinto-ohjaaja välittää aidosti, sen tietävät opiskelijatkin!

SOPOn ammatillisen koulutuksen toimikunta kokoontui Siikarannassa SAKn järjestämien opinto-ohjaajien sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajien yhteisten koulutuspäivien yhteydessä 11.-12. syyskuuta. Osaamispisteisiin siirtymisen mukanaan tuomat haasteet puhututtivat. Asiasta lisää Sirpa Puikkosen kolumnissa sivulla 25.

SOPOn hallituksen jäsenet saapuivat Siikarantaan suoraan neuvonpidosta OAJ:n neuvottelijoiden Pekka Pankkosen ja Eila Urpilaisen luota. Keskusteluissa oli esillä eri kouluasteiden opojen palkkaukseen liittyviä kysymyksiä ja ammatillisen koulutuksen haasteet uusien tutkinnon perusteiden takia.

Ammatillisten opinto-ohjaajien edunvalvonnallisina epäkohtina oli esillä toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Keskusteluissa nostettiin esille seuraavat neuvottelutavoitteet: 1. A m m a t i l l i s e t opinto-ohjaajat tulee rinnastaa opettajiin, kuten muidenkin kouluasteiden opintoohjaajat.

2. Työaikana parhaiten ohjaustyössä palvelee vuosityöaika, joka on käytössä yleisesti muilla kouluasteilla.

3. Vuosityöaika tulee kohdentaa esimerkiksi lukion sopimuksen mukaisesti, jolloin vuosityöaika on 1600 h, josta 400 h osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan. Lisäksi opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta on sijoitettavissa koulun kesäkeskeytykseen.

4. Ammatilliset opinto-ohjaajat tulee sisällyttää vastaavasti myös yksityisiin ja valtion oppilaitoksia koskeviin sopimuksiin, jossa niitä ei tällä hetkellä ole lainkaan.

Ohjattavien määrä olisi hyvä saada normistoihin kaikilla kouluasteilla.

Kaikki nämä asiat ovat varmasti meille kovin tutun kuuloisia. Niin kauan kun muutoksia ei tule, on näitä hyvä nostaa aina aika ajoin neuvottelijoiden mieliin.

Toivottavasti jossain vaiheessa näihin saadaan muutos!

Ilmoittautuminen valtakunnallisille opopäiville Ouluun 4-6.2.2016 on auennut, olethan sinäkin tulossa? Valtakunnalliset opopäivät ovat aitiopaikka ohjaukseen! Tänä vuonna on ohjelmassa huomioitu hienosti erittäin ajankohtainen aihe eli digitaalisuus. Aiheeseen on mahdollista perehtyä yrityskäynneillä ja työpajoissa.

Work shop Oulussa 4.2.2016 klo 16 kutsuu juuri sinua ammatillinen opo!

Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan ja verkostoitumaan ammatillisten opinto-ohjaajien kanssa Oulun Opopäivien yhteydessä järjestettävään ammatillisen koulutuksen toimikunnan workshopiin!

Viime vuonna meitä oli paikalla yli sata, Oulussa toivottavasti vieläkin enemmän. Mistä haluaisit erityisesti kuulla opopäivinen workshopissa? Laitahan ehdotuksesi vaikkapa sähköpostilla ammatillisen koulutuksen toimikunnan jäsenille marraskuun 2015 loppuun mennessä.

Tsemiä työhön, nähdään Oulussa! terveisin ammatillisen koulutuksen toimikunnan puolesta: Anu Hietarinta (pj.)

27

Toimikunnilta

»

Korkeakoulutoimikunta

Selvitys ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajista korkeakoulutoimikunnan viime tapaamisessa suunniteltiin selvityksen teettämistä ammattikorkeakoulujen opintoohjaajista pro gradu -toimeksiantona.

Tarkoituksena on kartoittaa ammattikorkeakouluissa ohjaustehtävissä työskentelevien määrää, käytössä olevia resursseja, tehtäviä ja koulutusta.

Vastaavantyyppinen selvitys on tehty joitakin vuosia sitten. Nyt haluamme tehdä seurantaa siitä, mikä ohjaajien työssä ja arjessa on mahdollisesti muuttunut.

Millaisia vaikutuksia ohjaajien työhön on mm. ammattikorkeakoulujen rahoi-

tusmallin muututtua? Onko ohjauksen merkitys mahdollisesti lisääntynyt?

Onko korkeakouluissa lisätty ohjauksen resursseja tai kehitetty uusia toimintamalleja?

Haluamme koota myös opintoohjaajien kokemuksia ja näkemyksiä työnsä nykytilanteessa.

Lisätietoja asiasta antaa korkeakoulutoimikunnan puheenjohtaja Mervi Kurula

(mervi.kurula@karelia.fi).

SUOMEN OPINTO-OHJAAJAT RY:N VUOSIKOKOUS 2016 Suomen opinto-ohjaajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 5.2.2016 kello 15:45 Oulun yliopistolla, Pentti Kaiteran katu 1.

Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen 11 §:n mukaiset vuosikokousasiat:

1.

Kokouksen avaus

2.

Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja muut toimihenkilöt

3.

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4.

Hyväksytään kokouksen esityslista

5.

Esitetään yhdistyksen toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä

6.

Esitetään yhdistyksen tilit ja toiminnantarkastajien lausunto

7.

Vahvistetaan tilinpäätös, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

8.

Valitaan hallituksen puheenjohtaja kaksivuotiskaudeksi.

9.

Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle

kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

10.

Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa

yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

11.

Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma.

12.

Määrätään jäsenmaksun suuruus.

13.

Päätetään puheenjohtajan palkkiosta.

14.

Hyväksytään talousarvio.

15.

Käsitellään muut kokouskutsussa esitetyt asiat.

Helsingissä 15.11.2015

Hallitus

28

KUKA ON VUODEN OPINTO-OHJAAJA 2016 Suomen opinto-ohjaajien keskuudesta on vuosittain nostettu keulakuvaksi ohjauksen saralla ansioitunut henkilö tai joskus tiimi. Tämä perinne on vanha, ja Oulun opinto-ohjaajien päivillä 4.-6.2.2016 opinto-ohjaaja nimetään jo 25. kerran.

Opinto-ohjauksen merkitys yhteiskunnassa on jatkuvasti korostunut.

Monimutkaistuvassa maailmassa ja työelämässä kasvava nuori tarvitsee luotettavan aikuisen tukea. Opinto-ohjauksella on tärkeä osa syrjäytymisen ehkäisyssä. Opinto-ohjaaja tekee arvokasta työtä nuorten voimavarojen kehittäjänä. Opinto-ohjaaja on myös aktiivinen toimija koulussa ja yhteiskunnassa.

Vaatimukset opinto-ohjaajaa kohtaan tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta.

Erityiseksi ansioksi luetaan toiminta monikulttuurisessa ympäristössä ja aktiivisuus kotouttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Keulakuvana oleminen voi tuntua suurelta haasteelta. Tästä huolimatta haluamme kannustaa ja rohkaista alueyhdistyksiä ja työyhteisöjä ehdottamaan lähipiirissä toimivaa aktiivista, aloitteellista ja kannustavaa ohjauksen osaajaa tähän tärkeään tehtävään.

Vuoden opinto-ohjaajan on luonnollisesti oltava Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsen.

Hänen tulee olla sisäistänyt työssään ohjauksen eettiset periaatteet ja toimia tinkimättömästi ohjauksen asialla.

Vuoden opinto-ohjaaja voivat ehdottaa alueyhdistykset tai yhdistyksemme jäsenet.

Katse nyt lähipiiriin! Onko siellä joku, joka mielestäsi sopisi suomalaisen opinto-ohjauksen keulakuvaksi. Kynnys on tuntunut olleen viime vuosina korkea, koska hakemuksia on tullut niukasti. Toivomme runsaasti hakemuksia!

Hakemukset tulee lähettää sujetussa kirjekuoressa 31.12.2015 mennessä osoitteeseen: Vuoden 2016 opinto-ohjaaja Suomen opinto-ohjaajat ry Jukka Eero Vuorinen Polvikatu 7 A 19 33100 TAMPERE Hakemuksen tulee sisältää seuraavat tiedot: • Ehdokkaan ja hakemuksen esittäjän henkilötiedot.

• Hakemuksessa on syytä kuvata ehdokkaan koulutusta, työkokemusta, järjestötoimintaa opinto-ohjaajien tai muissa järjestöissä, työelämäyhteyksiä sekä muuta aktiivisuutta • Mukaan tulee liittää erityinen perustelu, miksi ehdotettu henkilö sopii opinto-ohjauksen vuoden 2016 keulakuvaksi.

• Ehdotus perusteluinen tulee mahtua yhdelle A4-sivulle eikä siihen pidä lisätä liitteitä.

Ehdotukset käsitellään luottamuksellisesti.

Allekirjoittaneiden järjestöjen edustajat muodostavat kisan raadin.

Vuoden 2016 opinto-ohjaaja saa tunnustuksen lisäksi huomattavan stipendin.

Suomen opinto-ohjaajat ry SOPO Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

£ D I : + Ó Ë Y ;

Kursen

#RIVSTART

Gav studerande inspiration att starta eget Den 24-28.8.2015 erbjöd Yrkeshögskolan Novia, Campus Raseborg, en ny valfri kurs. Kursen hette #RIVSTART och var en intensivkurs i entreprenörskap och marknadsföring.

Jag fungerade som koordinator och handledare för kursen. Yrkeshögskolan Novia valde att satsa på en ny valfri kurs i entreprenörskap för att inspirera de studerande till att våga starta eget.

Planen är att erbjuda kursen årligen.

Tolv studerande från olika utbildningar vid Yrkeshögskolan Novia valde att delta i kursen. Under veckan jobbade de i fyra tvärfackliga grupper med tre personer i varje grupp. Vid kursens slut hade varje grupp jobbat fram en affärsidé. Det innebar att vi vid kursens slut hade fyra kreativa och innovativa affärsidéer.

Under veckan blandade vi teori och praktik. Under förmiddagarna

fick deltagarna träffa intressanta entreprenörer som berättade sin story om sitt företag och sin bakgrund.

De inbjudna föreläsarna var Monica Javanainen, J&Co Digital, mental tränare Christoph Treier och Basti Karjalainen, Sb-Hem. Under eftermiddagarna jobbade grupperna med sina affärsidéer.

Vi använde boken ”LOOPA. Affärsutveckling för entreprenörer.” som kursbok. Förutom grupparbetet ingick det en individuell förhandsuppgift, efterhandsuppgift och inlärningsdagbok i examinationen. Vi avslutade kursen #RIVSTART fredagen den 28 augusti med att varje grupp presenterade och

pitchade sin affärsidé inför varandra och några lärare.

För att lyfta fram och åskådliggöra hur deltagarna upplevde intensivkursen har jag valt att ge plats till kursdeltagaren Irene Hagman och hennes tankar om kursen. Nedan finns en text, där hon beskriver sina upplevelser och reflektioner av #RIVSTART. Varsågod, läs och upplev kursen ur en deltagares synvinkel.

Charlotta Svenskberg, lektor vid Yrkeshögskolan Novia

Rivstarta hösten och starta eget!

Under försommaren fick jag ett mejl med rubriken “Vill du lära dig mera om hur du jobbar fram en affärsidé och säljer in dina produkter? Häng med på #Rivstart!”.

I början av september inledde tolv studerande sin höst med en intensivkurs i entrepenörskap och marknadsföring i Ekenäs. Jag var en av dem. Efter en vecka hade vi fyra nya affärsidéer och tolv inspirerade studerande.

Vi hade fyra intensiva dagar med föreläsningar på förmiddagen och teamarbete på eftermiddagen. Den sista dagen, på fredagen, avslutade vi med presentationer och feedback.

30

Vi var tolv studerande som hade samlats till kursen. Några från Österbotten, någon från huvudstaden och några från Ekenäs. Med olika utbildningar i bagaget skulle vi samarbeta och försöka hitta en gemensam affärsidé.

Vi inledde måndagen med Monica Javanainen som föreläsare och inspiratör. Vilket bra sätt att inleda en kurs med någon som verkligen brinner för entreprenörskap och själv har vågat prova på olika idéer.

Tisdagens föreläsningar handlade om marknadsföring och på onsdag fick vi lyssna till Christoph Treier som berättade om mental träning och

Mental tränare Christoph Treier höll en föreläsning under kursen #RIVSTART om kroppsspråk.

kroppsspråk. Basti Karjalainen fick avsluta veckan med en föreläsning om försäljning.

Under veckan hade vi även teamarbete där vi jobbade fram en affärsidé tillsammans. Vi fick loopa, pitcha och tänka om flera gånger innan vi presenterade vår affärsidé på fredagens avslutning.

Vi jobbade mycket med målgrupper, produktutveckling och värdeerbjudande.

Ungefär mitt i veckan så insåg vi att även om man har en bra affärsidé, så behöver man jobba med den en hel del för att få en så bra produkt som möjligt.

Vår grupp valde utveckla en affärsidé som passade oss alla, eftersom vi kom från helt olika utbildningar. Under veckan jobbade vi fram idén om en webbplats för ungdomar med temat motivation.

Efter att ha pitchat idén på fredag fick vi bra feedback och jag ville nästan

stanna en vecka till för att utveckla idén ytterligare. Vi hade lärt oss så himla mycket och var inte alls beredda att ge upp idén och fortsätta med det vanliga skolarbetet. Vår grupp funderade ändå om vi kunde ta idén vidare och kanske starta en webbplats någon gång i framtiden.

Kursen var superrolig och väldigt givande. Jag kom dit för att lära mig mera om att starta eget och om entrepenörskap. Jag kom därifrån med en dröm om att en dag driva eget.

Det var också givande att få jobba med någon från en helt annan bransch.

Jag tror vi lärde oss så mycket mera än bara entreprenörskap under veckan.

Att jobba med människor från andra branscher är så otroligt lärorikt.

Det är lite som Monica sa första dagen ”Man behöver en dreamer och en doer”, det är bra om man är lite olika.

Jag tar med mig mycket från kursen.

Framförallt att våga satsa på det man tror på och verkligen jobba för det. Sluta aldrig drömma.

Irene Hagman, studerande vid Yrkeshögskolan Novia

31

50 vuotta kesälukiotoimintaa Kesälukioseura ry täytti viisikymmentä vuotta.

Taivalta juhlistettiin 7.11. HEO kansanopistolla Helsingissä. Nyt Kesälukioseuran toimintaa ja tulevaisuutta pohtii yhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Katri Yli-Viikari.

– Kesälukioon haluttiin alusta asti varsinaisten oppiaineiden lisäksi laajempi työelämään ja jatko-opintoihin suuntautuva anti. Opinto-ohjauksellistakin näkökulmaa oli mukana jo hyvin alkumetreiltä, toiminnanjohtaja Katri YliViikari kertoo.

–Toistuvasti törmään entisten kesälukiolaisten kertomuksiin siitä, kuinka juuri kesälukio antoi kimmokkeen hakeutua tietylle alalle.

Hän on toiminut Kesälukioseurassa lähes kolmekymmentä vuotta. Alun perin hän tuli yhdistykseen puolen vuoden pestiin miettimään uusia kohderyhmiä.

– Olen syypää siihen, että aloimme järjestää toimintaa maahanmuuttajanuorille, Yli-Viikari nauraa.

Seuraavaksi edessä on sukupolvenvaihdos, kun Yli-Viikari jää vuoden vaihteessa eläkkeelle. Se näkyy varmasti myös toiminnassa. Seuraajaltaan toiminnanjohtaja toivoo valppautta kuunnella nuoria ja heidän toiveitaan ja kykyä aistia vallitsevaa epävarmuutta.

–Virallinen koulutuspolku suosii keskiraiteita, sivuun voi jäädä liian paljon lahjakkuutta.

Muutosten edessä Kun koulutuksesta leikataan ja työmarkkinat muuttuvat, joutuu myös Kesälukioseura pohtimaan rooliaan tulevaisuudessa.

– Olemme miettineet, mikä on se hyvä, josta haluamme pitää ehdottomasti kiinni, ja mikä on se uusi, johon tämä aika antaa haastetta meidänkin toiminnassamme, Yli-Viikari pohtii.

Tällä hetkellä vireillä on koulutuksen järjestämislupahakemus valtakunnalliseen erityisrooliin ja tarpeeseen.

– Olemme toimineet pitkään lukioorganisaation ja lukion läpäisyn tukena.

Laadimme nyt myös kesälukiotoiminnan omat OPSit. Merkittävänä muutoksena YliViikari näkee sen, että monet joutuvat nykyään uudelleenkouluttautumaan myös ammatillisen tai akateemisen koulutuksen jälkeen. Yhteiskunnan nopea-

Itämeri-kesälukiossa.

Kuva: Pekka Tuuri

sykkeinen muutos haastaa varsinkin toisen asteen koulutusta.

– Olen huolissani, miten kauan nuoret jaksavat luottaa koulutuksen merkitykseen, jos työmarkkinatilanne näyttää siltä, miltä se nyt näyttää. Tietynlainen koulutus ei takaa enää pitkäaikaista työpaikkaa ja nuorten täytyy olla valmiita uudelleenkouluttautumaan. Tämä varmasti aiheuttaa nuorille epävarmuutta, Yli-Viikari sanoo.

Hänen mukaansa nuorille pitäisi kyetä antamaan hyvin laaja spektri ja kannustaa heitä heidän omissa vahvuuksissaan, joitta heillä olisi mahdollisuus myös niin sanottuun second chance -ajatteluun.

Integroitua Opinto-ohjausta ja laajat verkostot Kesälukioseura on toteuttanut toiminnassaan integroitua opinto-ohjausta, jossa aineenopettaja, tai maahanmuuttajakoulutuksessa maahanmuuttajataustainen mentori, ja opinto-ohjaaja tekevät yhteistyötä.

Opinto-ohjaajilla on Yli-Viikarin mukaan paras näkemys siitä, mihin koulutus antaa eväät nyt ja tulevaisuudessa.

Myös tieto kesälukiotoiminnasta välittyy oppilaille juuri opinto-ohjaajien kautta. Siksi hän haluaakin kiittää opinto-ohjaajia hyvästä yhteistyöstä.

– Yhteistyökuviota voisi suosia koulutuksessa enemmänkin. Jatkossa toivon enemmän vuoropuhelua yli koulutus- tai kouluainerajojen, myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Yli-Viikari on uransa aikana verkostoitunut laajasti myös maailmalla sekä formaalin että nonformaalin koulutuksen osalta.

– Se on ollut erittäin hedelmällinen tapa nähdä nuorten tilanne laajemmin.

Olen myös ymmärtänyt, ettei koulu yksin voi toimia nuorten takuutahona paremman tulevaisuuden eteen. Koulutuksesta ei tietenkään tule tinkiä, mutta vuoropuhelun mahdollisuus on tärkeä, Yli-Viikari sanoo.

– Kansainvälisillä foorumeilla puhutaan nykyään ei-institutionaalisen koulutuksen merkityksestä. Se tarkoittaa sitä, että asiantuntijoita koulun ulkopuolelta sekä käytetään että kuunnellaan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutusta ei nähdä enää vain tutkintotavoitteisena arvosanojen metsästyksenä.

Kolmannen sektorin toimijaa tarvitaan Kesälukioseuran viisikymmentävuotisjuhlista Yli-Viikarille jäi hyvä mieli.

– Nyt kun talous painaa ankeasti päälle ja vuosi on lopuillaan, halusimme järjestää pienen nostatustilaisuuden, hän sanoo.

Iloiseen ja inspiroivaan tilaisuuteen saatiin paikalle myös Jaakko Itälä ja Pekka Aukia, jotka yhdessä Kyösti Skytän kanssa käynnistivät kesälukiotoiminnan puolivuosisataa sitten.

– Juhlamme voimakas viesti oli, että virallinen koulutussektori tarvitsee kolmannen sektorin toimijaa. Se tuli esiin myös Opetusalan Ammattijärjestön erityisasiantuntijan Olavi Arran puheenvuorossa. Arra sanoi olevansa erittäin huolissaan siitä, ettei yhteiskuntamme tällä hetkellä välttämättä ymmärrä kolmannen sektorin toimijan roolia.

Yli-Viikarin mukaan Kesälukioseuran kaltainen kolmannen sektorin toimija on usein hyvä reagoimaan myös nopeisiin tilanteisiin, kuten turvapaikanhakijoiden suureen määrään.

Frida Pessi

32

Kiinnostaako OPPIVAT OPETTAJAT: menestystarina SAK:n koulutiedotuksesta 1985-2008-teos?

Opinto-ohjaajien valtakunnallinen ja alueellinen koulutus saa sanoin ja kuvin runsaasti tilaa teoksessa. Kirja vie aikamatkalle koulutusten tunnelmiin.

Teos esittelee myös SAK:n opettajille tuottamat oppiaineistot, joiden tekemisissä HYOL:n edustajilla oli keskeinen rooli. Lukija saa hyvän ja kattavan kokonaiskuvan kaikesta SAK:n pitämästä koulutuksesta eri opettajaryhmille.

Teoksen tekoa varten keräsin aineistoa reaaliajassa useamman vuosikymmenten ajoilta. Kirjoitustyö vaati viisi vuotta ja aikaansaannos perustuu omaan intohimooni aihetta eli omaa työtäni kohtaan.

Nelivärisen ja kovakantisen kirjan koko on B 5, sivuja 626 ja lähteitä 447. Kuvia on satamäärin ja tuote painaa n. 1.6 kg. Kirjan alennettu hinta opinto-ohjaajille: 30 e + lähetyskulut 10 e.

Amisbarometri julkaistiin Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttaman tutkimushankkeen Amisbarometri julkaistiin perjantaina 25.9.

Amisbarometrin tiedonkeruu on tieteellisesti toteutettu kokonaisotantaan perustuva kysely, jonka aineisto on tarkoitettu vapaasti hyödynnettäväksi tutkimus- ja asiantuntijakäyttöön, medialle ja oppilaitosten omiin tarpeisiin.

Se on koko ammatillisen koulutuskentän kanssa yhdessä luotu kokonaisuus, jonka avulla tuotamme kattavan kokonaiskuvan kaikkien Suomen ammattiin opiskelevien arjesta.

Amisbarometri kerättiin ensimmäisen kerran kevään 2015 aikana ja kyselyyn vastasi vajaat 21 000 ammattiin opiskelevaa kaikilta aloilta ympäri Suomen. Seuraavan kerran kysely toteutetaan vuoden 2017 aikana pitkittäisaineiston keräämiseksi.

Amisbarometrin löydät osoitteesta: amisbarometri.fi

(Teos esiteltiin Opinto-ohjaaja lehden numerossa 2/2015) Teoksen voi tilata sähköpostitse: reijo.paivarinta@phnet.fi tai puhelimitse: 040 570 9099.

Terveisin Reijo Päivärinta, Kirjan tekijä Suomen opinto-ohjaajat ry:n kunniajäsen

Rahat tilille jopa päivässä!

Nyt voit hakea korvausta liittosi sinulle ottamasta matkavakuutuksesta kätevästi netissä.

turva.fi/oaj

Höylää liiton kortilla jopa 17% alennus vakuutuksista OAJ:n jäsenkortti on mitä parhain etukortti. Meillä et muita tarvitse. Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. Lue lisää eduista turva.fi/oaj

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi

33

SISÄILMASAIRAUS JA OPISKELU -OPAS Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas on suunnattu oppilaitoksille, opiskelijoille, koululaisille ja koululaisten vanhemmille avuksi sisäilmasairastumistilanteisiin.

Oppaassa kerrotaan perustietoa sisäilmasairastumisesta ja sen erityispiirteistä sekä neuvotaan millaisin keinoin sisäilmasairaan opintiellä voidaan edetä.

Opas on tuotettu Raha-automaattiyhdistyksen tukemana Ratkaisuja Sisäilmasairaille!

-projektissa.

Oppaaseen voit tutustua osoitteessa: http://bit.ly/1O27xXv

Suomen opinto-ohjaajat ry:n verkkosivujen ja sosiaalisen median ilme muuttuu vuoden vaihteessa.

Uusi ilme noudattelee uuden logon värimaailmaa ja jo uudistuneesta Opintoohjaaja lehdestä tuttua ilmettä.

tukilinja MUKANA ELÄMÄSI HAASTEISSA! Tukilinja on vammaisalaa seuraava aikakauslehti, jonka tuotolla jaetaan apurahoja sairauden tai vamman vuoksi toimintarajoitteisille, vähävaraisille hakijoille koulunkäyntiä, toimintaa ja työllistymistä edistämään. Sähköinen hakulomake netissä:

www.tukilinja.fi

Kouluvalinnat ja oppilaiden valikointi eriyttävät yhtenäistä peruskoulua Lasten valikointi luokkamuotoiseen painotettuun opetukseen erottelee lapsia kaupungeissa yhteiskuntaluokan mukaan ja leimaa oppilasryhmiä, ilmenee 16.9. julkaistusta Lohkoutuva peruskoulu -teoksesta. Painotetun opetuksen luokalle päätyminen on sidoksissa lapsen koulumenestykseen ja sosiaaliseen taustaan. Kiitettävästi koulussa menestyvät alimpien yhteiskuntaluokkien lapset eivät päädy yhtä usein painotettuun opetukseen kuin muut.

Peruskoulun sisälle rakentuu uusia lohkoja, koska painotettuun opetukseen hakeneet ja valituiksi tulleet oppilaat opiskelevat tyypillisesti eri koululuokissa kuin ne oppilaat, joille lähikoulu nimettiin kotiosoitteen perusteella. Kouluvalintapolitiikan eriarvoistavat vaikutukset ovat laajoja, koska luokkamuotoisesti valikoitujen oppilaiden osuus yläkoulun aloittavasta ikäluokasta on kaupungeissa huomattava. Huolimatta kouluvalintojen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja ilmiön laajuudesta painotetun opetuksen politiikka ei ole politisoitunut: yhdenkään puolueen ohjelmassa ei ole mainintaa painotetusta opetuksesta.

Kirjassa esitetyt laajat perheiden kysely- ja haastatteluaineistot osoittavat, että koululaisten vanhemmat uskovat peruskoulujärjestelmän tasa-arvoistavan yhteiskuntaa, ja he myös haluavat ylläpitää peruskoulun yhtenäisyyttä. Kuitenkin juuri ylempien yhteiskuntaluokkien perheet käyttävät useimmin painotettua opetusta oman lapsensa kouluvalin-

34

nan väylänä. Alimpien yhteiskuntaluokkien perheiden lapset ovat harvemmin painotetuilla luokilla, ja ehkä juuri siksi heidän vastauksissaan korostuu toive valintamahdollisuuksien lisäämisestä.

Kouluvalintapolitiikka on tuottanut kaikkialla maailmassa keskiluokan ja ylimpien yhteiskuntaluokkien eriytymispyrkimyksiä ja lisännyt näiden luokkien etuoikeuksia peruskouluissa, eikä Suomi ole tässä poikkeus. Koulun tehtävä yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden rakentajana on 2010-luvun puolivälin Suomessa jopa ajankohtaisempi kuin peruskoulua perustettaessa, koska tuloerot ovat jyrkentyneet, väestö jakautumassa ja Suomi monikulttuuristunut. Koko väestön lasten tasa-arvoinen koulutus on ollut kansanvaltaisten demokratioiden keskeinen tukipilari yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi vaikeissakin olosuhteissa.

Piia Seppänen, Mira Kalalahti, Risto Rinne & Hannu Simola (toim.): Lohkoutuva peruskoulu – Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka.

Julkaisija: Suomen kasvatustieteellinen seura ry.

Kasvatusalan tutkimuksia 68.

Kirjan myynti: shop.kasvatus.net

Euroguidance tiedottaa

Kansainvälisyys on henkilöstön ja työyhteisön etu

Kansainvälisyys on voimavara työyhteisöille Lokakuussa lähes 200 eri koulutusasteiden, nuorisotoimen, järjestöjen ja liike-elämän edustajaa osallistui CIMOn järjestämään seminaariin, jonka teemana oli kansainvälistymisen lisäarvo henkilöstölle ja työyhteisöille. Yhteenvetona päivästä todettiin, että selkeillä johtamiskäytännöillä ja vahvalla sitoutumisella kansainvälisyys on mahdollista onnistua nivomaan tiiviisti työyhteisöjen toimintaan.

Globaalissa maailmassa mikään organisaatio ei voi jäädä laakereilleen lepäämään, vaan tulevaisuutta on osattava ennakoida ja siihen täytyy ainakin jollain tasolla osata valmistautua. Kokeileva, raja-aitoja rikkova, verkostomainen ja vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri vahvistuu kansainvälisessä työelämässä tulevaisuudessa. Oppilaitostenkin pitää uskaltaa toiminnassaan haastaa vallitsevia ajattelumalleja, käytäntöjä ja rakenteita. Opetushenkilöstö on siinä keskiössä.

Kansainvälinen yhteistyö synnyttää uutta osaamista ja laaja-alaisia verkostoja. Kansainvälistä osaamista ei kuitenkaan pidä tarkastella jonain irrallisena osaamisalueena, sillä kyse on enemmänkin siitä, että omaa osaamista osataan luontevasti siirtää ja soveltaa kulloiseenkin kansainväliseen toimintaympäristöön.

Tapahtumatietoihin ja –aineistoihin pääsee CIMOn kotisivuilta www.cimo.fi/ajankohtaista/uutisia_cimosta/ jossa 9.10. päivätty uutinen Henkilöstön asenne ja muutoshalukkuus avaintekijöitä kansainvälisen osaamisen kehittämisessä.

Uusi virasto Opetus- ja kulttuuriministeriön halinnonalalle Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alaisuuteen perustetaan 1.1.2017 alkaen uusi virasto, johon yhdistetään Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Opetushallitus. Ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskus liitetään uuteen virastoon 1.1.2018.

OKM:n asettaman työryhmän tehtävänä on talven 201516 aikana valmistella uuden viraston perustamisen edellyttämät säädösmuutokset, muutokset valtion talousarvioon ja julkisen talouden suunnitelmaan sekä suunnitelma uudistuksen muusta toimeenpanosta.

Kokeilusta kokemukseen - Ei kansainvälinen oppi ojaan kaada! -paneelikeskustelu pureutui teemaan kokeilukulttuurin kautta.

MAAILMALLE.NET CIMOsta saat myös henkilökohtaista neuvontaa. Palvelutietomme löydät osoitteesta www.maailmalle.net/ neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!

Sivun toimitus: Mika Launikari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO euroguidance@cimo.fi www.cimo.fi/euroguidance

1.–2.12.2015

Messukeskus Helsinki Avoinna: ti 1.12. klo 9–17, ke 2.12. klo 9–16

UUTTA! ELÄMYKSELLINEN BIITSI-ALUE OPINTO-OHJAUS TYÖNHAKU

YLIOPISTOT AMMATTIKORKEAT VÄLIVUOSI ULKOMAILLA

NEUVOJA TIETOISKUJA

APUA VALMENNUSKURSSIT

LIITOT, JÄRJESTÖT

VINKKEJÄ

TIETOA ERI ALOJEN AMMATEISTA

URAPOLUT

ERIKOISOPPILAITOKSET Studia-messut puhelimeesi Messukeskus-sovelluksen avulla voit tutustua messujen sisältöön jo ennakkoon.

Suomen suurin nuorten opiskelu- ja uratapahtuma www.studiamessut.fi

Pääsyliput: Ovelta 12 € Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti esitettävä), varus- ja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus esitettävä), opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät pääsevät messuille maksutta rekisteröitymällä kävijäksi.

Työttömät pääsevät messuille maksutta esittämällä kassalla todisteen työttömyydestään. Rekisteröidy ennakkoon netissä: www.studiamessut.fi.

Yhteistyössä:

Mediayhteistyössä: