Opinto-ohjaaja 4/2025 by Opinto-ohjaaja -ammattilehti

opinto-ohjaaja

Vahvuusosaaja, Opiskelijalähettiläs ja Opintokoutsi

Tehostettu ammatillisessaopinto-ohjauskoulutuksessa Haussa vuoden opo, TET-teko ja ohjausteko

opinto-ohjaaja

4/2025

Opinto-ohjaajien

ammatti- ja järjestölehti

ISSN 2342-9119 (Painettu)

ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Julkaisija

Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija

Tuija Mäntsälä

Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@turkuamk.fi

Rahastonhoitaja

Tuula Karttunen

Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi puh. 050 3086378 karttunen.tuula.anneli@gmail.com

Toimitusneuvosto

Tuija Mäntsälä

Emmi Hannuksela

Anneli Tikkanen

Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi1@gmail.com)

Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

Tilaushinta

65 EUR / vsk

Ilmoitushinnat

koko sivu: 970 EUR puoli sivua: 655 EUR neljännessivu: 540 EUR takakansi 1450 EUR kannen sisäpinta – koko sivu 1150 EUR – puoli sivua 820 EUR

Painopaikka ja painos

PunaMusta, Forssa Painos 1500

Ilmestymisaikataulu 2026

Lehti 1 – 30.1. Aineisto 13.1. Lehti 2 – 13.3. Aineisto 24.2. Lehti 3 – 11.9. Aineisto 25.8. Lehti 4 – 20.11. Aineisto 3.11.

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@gmail.com Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Tässä numerossa

Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Uusien kasvojen aika

Loppuvuoden tervehdys, opinto-ohjaajat!

SOPO ry:n hallituksella on syksy mennyt Oponiemen asioissa eli ensi helmikuun opopäivien suunnittelussa. Ilmoittautuminen avautui jäsenille muutaman teknisen haasteen jälkeen, ja jäsenhinnalla voi ilmoittautua joulukuun alkuun saakka. Sen jälkeen ilmoittautuminen avautuu myös ei-jäsenille.

Tämä edullisempi early bird -hinta on jäsenpalvelua Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenille. Olemme kuluneen parin vuoden aikana pyrkineet lisäämään jäsenillemme sellaisia toimintoja, joista saa suoraan ammennettua omaan työhönsä. Olemme saaneet tuotettua webinaarisarjaa kerran lukukaudessa, ja nyt marraskuussa kuultiin webinaari toivotusta aiheesta, Maahanmuuttovirasto MIGRI:n puheenvuoro oleskeluluvista ja koulutuksesta.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n päätehtävä on toimia pedagogisen opinto-ohjauksen puolestapuhujana. Lokakuussa veimme opinto-ohjaajien viestiä opetusministerille, jota kiinnostikin, miten opinto-ohjaajien työssä näkyvät koulutuspoliittisten muutosten kuten oppivelvollisuuden laajentamisen tai suurten ensikertalaisuuskiintiöiden vaikutukset. Ministeri halusi kuulla myös näkemyksiä koronapandemian vaikutuksesta nuorten vuorovaikutusosaamiseen.

Olemme saaneet rakennettua erinomaisen keskusteluyhteyden opetushallitukseen ja seuraava ajankohtaisten asioiden tapaaminen onkin heti alkuvuodesta. Saimme kuluneena syksynä edustajan OKM:n avoimen korkeakouluopetuksen kehittämisen ohjausryhmään sekä jälleen ylioppilastutkinnon kehittämisen seurantaryhmän uuteen kauteen. Lisäksi SOPO ry:n edustajaa pyydetään erilaisiin keskustelutilaisuuksiin, paneeleihin tai muihin tapaamisiin.

Tällaista vaikuttamistyötä tehdään taustalla; ja kuten olen aina sanonut, mitä enemmän meitä on, sitä vaikuttavampi on äänemme! Kiitos sinulle, kun olet SOPO ry:n jäsen!

Oponiemen opopäivillä pidetään yhdistyksen vuosikokous, jossa valitaan hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle. SOPO ry:n hallituksen kokoonpano heijastelee jäsenistöä. Toivomme, että ehdokkaaksi asettuu opinto-ohjaajia eri alueilta, koulutusasteilta ja toimintaympäristöistä. Näin saadaan hyvä edustus hallituksen varsinaisiksi ja varajäseniksi. Tervetuloa siis vuosikokoukseen ehdolle ja tätä kautta vaikuttamistyöhön mukaan.

Hallitustyöhön hakeutuvan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että työaikaa joutuu vääjäämättä käyttämään, sillä vaikkapa nuo edellä luettelemani tapaamiset toteutuvat päiväsaikaan. Esihenkilöä on siis syytä tiedottaa.

Opetusministeriä kiinnosti, miten opinto-ohjaajien työssä näkyvät koulutuspoliittisten muutosten kuten oppivelvollisuuden laajentamisen tai suurten ensikertalaisuuskiintiöiden vaikutukset.

Vuosikokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Nyt on uusien kasvojen aika, joten asetu ehdolle sinä opintoohjauksen puolestapuhuja!

Oponiemessä on mahtavan monipuolinen ohjelma! Laajan ja laadukkaan ohjelman saimme aikaan useiden upeiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kiitos siitä kaikille tahoille, jotka näin haluavat olla mukana opinto-ohjauksen asialla ja meille opoille tietoa jakamassa. Ohjelma ja yhteistyökumppanit löytyvät Oponiemen sivuilta opopaivat2026.fi.

Toivottavasti rehtorit ja opojen esihenkilöt ymmärtävät opopäivien merkityksen opinto-ohjaajien kouluttautumisessa. Oponiemi tarjoaa enemmän luentoja, opintokäyntejä tai työpajoja enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. Tämän kolmipäiväisen koulutustilaisuuden hinnan olemme kuitenkin pyrkineet pitämään erittäin kohtuullisena verrattuna moneen muuhun koulutukseen.

Oponiemessä julkistetaan neljä eri palkintoa opinto-ohjauksen saralla. Jo perinteiset Vuoden opo ja Vuoden pro gradu saavat seurakseen Vuoden ohjausteon ja Vuoden TET-teon. Kaikki neljä palkintoa nostavat erilaisia opinto-ohjauksen puolia. Tässä lehdessä on julkaistuna hakukuulutukset Vuoden oposta, ohjausteosta sekä TET-teosta. Löytyykö palkittavia sinun opopiiristäsi? Vuoden pro gradun esivalintaa tekevät yliopistot.

Ennen Oponiemeä tapaamisiin Studiamessuilla Helsingin Messukeskuksessa. SOPO ry on taas mukana koostamassa puheenvuoroja Studiassa vieraileville opinto-ohjaajille. Mikäli vierailet messuilla, tule kuuntelemaan oposeminaariamme Visio-lavalle.

Oponiemeä odotellessa!

Paula Lindqvist

Opinto-ohjaus vuonna 2025 – missä mennään?

Viimeiset vuodet opinto-ohjausta on vahvistettu osaksi koulutuksen ydintoimintaa kaikilla koulutusasteilla. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja digitalisaation tuomat muutokset ovat lisänneet ohjauksen merkitystä ja tarvetta. Samalla ohjausta on kehitetty määrätietoisesti valtakunnallisilla ohjelmilla, jotka tukevat ohjauksen jatkuvuutta, laatua ja yhteistyötä perusopetuksesta toisen asteen kautta korkeakouluun ja työelämään.

Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma toi ohjaukseen eri kouluasteille 19 miljoonaa euroa vuodessa pysyvää rahaa edellisen hallituksen aikana. Painopiste oli hyvän ohjauksen kriteerien uudistamisessa siten, että ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä monialaista yhteistyötä eri kouluasteiden ja työelämän kanssa.

Perusopetuksessa tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus on osa laajennettua oppivelvollisuutta. Oikeus oppia -ohjelman paikalliset hankkeet tukivat ohjauksen kehittämistä ja TET-jaksojen uudistamista kohti yhdenvertaisempaa ja saavutettavampaa toteutusta.

Lukiokoulutuksessa ohjaus on keskeinen osa laatu- ja saavutettavuusohjelmaa, joka painottaa tukea tarvitsevien ja vieraskielisten opiskelijoiden ohjausta, jatko- ja uraohjausta sekä yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen ja opiskelijoiden osallisuus ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi.

Ammatillisessa koulutuksessa ohjausta kehitettiin osana Oikeus osata -ohjelmaa, jossa painopiste oli hakeutumisvaiheen, opintojen aikaisen ja jatko-ohjauksen laadussa sekä vaativan erityisen tuen ohjauksessa unohtamatta TUVAkoulutusta.

Painopiste oli hyvän ohjauksen kriteerien uudistamisessa siten, että ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä monialaista yhteistyötä eri kouluasteiden ja työelämän kanssa.

Nyt panostetaan opinto-ohjauksen yksilölliseen tukeen, nivelvaiheiden sujuvuuteen ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Vaikka ohjauksen merkitys kasvaa, resurssit eivät ole lisääntyneet suuressa osassa oppilaitoksia samassa suhteessa. Opinto-ohjaajien työ on silti ratkaisevaa koulutuksellisen tasa-arvon ja jokaisen opiskelijan onnistumisen kannalta.

Paperilla kaikki voi näyttää hyvältä ja toimivalta, mutta miltä sinusta tuntuu arjessa. Onko kaikki kohdillaan? Nyt onkin peiliin katsomisen paikka, miten opinto-ohjausta on kehitetty ja kehitetään lisärahoituksen turvin. Mitä toimia

paikallisesti ja alueellisesti on tehty? Mitä tehdään seuraavaksi?

Katseet kohti Oponiemeä ja vuotta 2026! Reipasta marraskuuta ja mukavia lukuhetkiä sinulle!

Armi Nurmi päätoimittaja

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

Euroguidance European Conference: Sustaining guidance within the Union of Skills

Euroguidance-verkosto järjestää osana elinikäisen ohjauksen Global Careers Month -tapahtumaa kansainvälisen konferenssin Riikassa, Latviassa 2.-3.12.2025. Konferenssiin voi osallistua myös verkon välityksellä.

Tapahtuman teemat keskittyvät kestävyyteen ohjauksessa. Ohjelmassa pohditaan yhdessä myös, mitä elinikäiseen oppimiseen panostava Osaamisunioni Euroopalle sekä globaalisti tarkoittaa. Konferenssi järjestetään yhteistyössä IAEVG:n ja Latvian opetushallinnon kanssa.

Konferenssiin osallistuminen maksaa 50 e paikan päällä ja 15 e verkossa. Ilmoittautuminen on käynnissä.

Lisätietoa: https://sites.google.com/view/euroguidance2025gcm/home

Maailma avoinna: Rauha, luottamus ja solidaarisuus

Maailma avoinna -verkkotapahtumassa pohditaan tänä vuonna, miten ohjata nuoria epävarmuuden ja kriisien aikakaudella. Kuinka vahvistaa luottamusta yhteiskuntaan? Onko maailma yhä avoinna nuorille?

Teemaa avaavat Miika Kekki Derbyn yliopistosta ja Eeva-Liisa Kiiskilä Rauhankasvatusinstituutista. Tilaisuus on suunnattu nuorisotyössä, oppilaitoksissa, TE-palveluissa, Ohjaamoissa tai järjestöissä nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjaustehtävissä toimiville, alaa opiskeleville sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestävät Opetushallituksen kansainvälisyysohjauksen palvelut Eurodesk ja Euroguidance.

Tervetuloa hakemaan työkaluja arjen rauhankasvatustyöhön!

Aika: 12.12.2025 klo 9:00 - 12:00

Paikka: MS Teams

Lisätietoa: https://tapahtumat.oph.fi/maailma-avoinna-rauha-luottamus-solidaarisuus/FI

Vuoden ohjausteko

Opopäivillä OAJ palkitsee vuoden ohjausteon. Esitä ehdokasta!

Mikä on vuoden ohjausteko?

Ohjausteko voi olla yksin tai parina luotu konkreettinen tai sähköinen tuote, palvelu tai työkalu. Se voi olla myös prosessin tai toimintatavan luominen tai vieminen osaksi organisaation toimintaa (ohjaamisen/oppimisen toimintaympäristön kehittäminen). Se voi myös olla selvitys tai tutkimus, joka on johtanut konkreettiseen opinto-ohjauksen kehittämiseen. Ohjausteko vaikuttaa pitkäkestoisesti opinto-ohjaukseen. Ohjausteko voi kohdistua suoraan opiskelijoihin, henkilöstöön tai alaan.

Miten ehdotan ohjaustekoa?

Ohjaustekoa voi esittää kuka tahansa, muu kuin tekijä itse. Tee tai pyydä esittämäsi teon tekijää (tekijöitä) toimimaan seuraavasti:

• Videoi puhelimella 1-3 minuutissa mistä ohjausteossa on kyse, missä sitä

on hyödynnetty ja miten se vastaa ohjausteon kriteereihin. Videon tekninen toteutus tai sen laatu ei ole arvioinnin kriteeri vaan ohjausteon ydin. Videon näkee ainoastaan arviointiraati.

• Lähetä linkki videoon osoitteeseen mirjami.lehikoinen@oaj.fi tai video Whats appilla 050 570 4057 viimeistään 31.12.2025.

• Videon lähettämisen yhteydessä lähetä: ohjausteon nimi, tekijä(t), tekijöiden yhteystiedot, ohjausteon esittäjä ja hänen yhteystietonsa, mahdollinen linkki lisätietoihin.

• Lisätietoja ohjausteosta antaa mirjami.lehikoinen@oaj.fi

Kriteerit valinnalle:

1. Ohjausteko on otettu käyttöön ja sen toimivuudesta on näyttöä käytännön

ohjauksessa.

2. Ohjausteko on positiivinen, luova tulevaisuusteko.

3. Ohjausteossa tulee esille OAJ:n arvo(t): rakennamme sivistystä, vaikutamme rohkeasti, uudistamme yhdessä, toimimme oikeudenmukaisesti.

Ohjausteon valitsevat:

• SOPO: Eero Lounela ja Suvi Niemeläinen, OAJ: Hannele Louhelainen ja Mirjami Lehikoinen

Palkitseminen:

• Vuoden ohjausteko palkitaan 1000 euron Holiday Clubin lahjakortilla (joka voidaan jakaa kahteen osaan). Voittaja julistetaan Opopäivillä 2026.

Vuoden TET-teko -palkinto jaetaan Opopäivillä Espoossa

Kuka tai mikä sinun mielestäsi ansaitsee Vuoden TET-teko -palkinnon?

TET-viikko avaa nuorelle uusia näkökulmia työelämään. TET voi olla tärkeä suunnannäyttäjä tulevaisuuteen liittyvissä valinnoissa. Nuorten TET-jaksot syntyvät monen tekijän yhteispelinä. Opinto-ohjaajien ja työnantajien saumaton yhteistyö huipentuu onnistuneeseen TET-viikkoon.

Ehdota vuoden TET-tekoa 14.12.2025 mennessä www.tet.fi/opolle

Vuoden TET-teko -palkinnon saajaksi voi ehdottaa yksittäistä henkilöä, kuntaa, yritystä, organisaatiota tai muuta yhteisöä.

TET-teko palkinnon myöntämisen kriteereinä ovat työelämäyhteistyö, nuorten huomioiminen sekä yhteistyö opinto-ohjaajan kanssa TETjakson aikana.

Palkinto myönnetään vuoden 2026 Oponiemi26 -opopäivillä Espoossa.

Voittajan ehdokkaiden joukosta valitsee Lasten ja nuorten säätiö yhteistyössä SOPO ry:n kanssa.

Ammattiliitto JHL on

TILAA Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:stä maksuton työelämäinfo.

Mistä muusikot ja musiikkiteknologit tulevat?

Musiikki on kaikkialla, vaikka sitä ei arjessa välttämättä tule juuri ajatelleeksi – siis silloin, jos ei itse toimi musiikkialalla. Musiikki on syntymästä kuolemaan kohottamassa, lohduttamassa, tuomassa elämyksiä, tapahtumien taustalla tai tapahtumatuotantojen keskiössä ja yhä enemmän myös tunnustettuna hoiva- ja hoitoalan piirissä – ja kaikkialla.

Siihen nähden, että musiikki on elämässämme koko elämänkaaren, musiikkialan ammatillinen koulutus ei mielestäni kovinkaan paljon tule esille opinto-ohjauksen kentällä.

Mistä muusikot tulevat? Kun tätä kysyy tekoälyltä, niin vastaukseksi saa, että ”monella tavalla: joko itseopiskelun kautta tai suorittamalla musiikkialan koulutuksia, kuten ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai Sibelius-Akatemiassa”. Valtakunnallisesti musiikkialan toisen asteen opinto-ohjaus saattaa jäädä muiden ammatillisten koulutusalojen varjoon, sillä musiikkialan ammatillinen koulutus on verrattain vähäistä. Lisäksi Suomessa musiikkialan koulutustehtävä on pääasiassa konservatorioilla – tunnistetaanko konservatoriot toisen asteen oppilaitoksina yhtä hyvin kuin muut koulutuksenjärjestäjät?

Monet konservatoriot ovat järjestämispohjaltaan säätiöiden tai kannatusyhdistysten ylläpitämiä, ja merkittävä osa toimintaa on taiteen perusopetuksen tarjoaminen, eli tavoitteellisesti tai vähemmän tavoitteellisesti musiikkia harrastavien oppilaiden opintojen järjestäminen. Musiikkiopistot käsitteenä on myös tutumpi harrastajille ja ”maallikoille”, samoin kuin musiikkilukiot, jotka ovat saaneet musiikin erityistehtävän lukiokoulutuksen ajalle.

Meillä Jyväskylässä musiikkialan ammatillinen koulutus ja taiteen perusopetus on osa Ammattiopisto Gradiaa. Toimimme Suomalaisella musiikkikampuksella, johon kuuluvat myös Schildtin lukion musiikkilinja sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkipedagogin koulutus ja Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatus ja musiikkitiede. Jyväskylän yliopistossa on myös musiikin, mielen ja aivojen huippututkimusyksikkö.

Minä – musiikkialan opo Olen ollut työurallani pitkään ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen tehtävissä: nivelvaiheesta Ohjaamo-kehittämistyön ja hakupalveluiden kautta musiikkialalle. Nyt on meneillään kuudes vuosi musiikkialan opinto-ohjaajana. Sain musiikkialan opinto-ohjaajan

Opinto-ohjaaja Mia Kärkkäinen.

tehtävän, kun edellinen pitkäaikainen musiikin opinto-ohjaaja jäi eläkkeelle. Vaikka minulla on varsin vankka opinto-ohjauksellinen kokemus ja laajahko koulutuspohja sekä lähes hommaan kuin hommaan nopeasti intoutuva ja sitoutuva mielenlaatu, niin uudella koulutusalalla tutkinnon ja koko toimintaympäristön omaksuminen ja haltuun ottaminen vei aikansa. Työn kärjessä oli 2018 voimaan tulleen reformin sisäänajoa ja osaamisperustaisuuden mukaisen osaamisen arvioinnin toteutussuunnitelman laatimista yhdessä koulutusalan opetushenkilöstön kanssa – ja keskeisimpänä tietenkin opiskelijoiden opintojen ohjaus kohti tutkintoa sekä yllättävän nopealla rotaatiolla tapahtuvat hakeutumisen ja valintaprosessin vaiheet.

Opinto-ohjaajana ohjaan myös valmistuvia musiikin ja muiden alojen jatko-opintoihin sekä ristiinopiskelijoita, jotka suorittavat ammatillisen koulutuksen aikana korkeakouluopintoja osa-alueittain tai tutkintotavoitteisesti. Osaamisen tunnustaminen aikaisemmista tai meneillään olevista korkeakouluopinnoista katsotaan niin, että päällekkäisyyksiä ei tulisi. Toisinaan on varmistettava opintojen päätoimisuus, ja opintojen eteneminen niissä opinnoissa, jossa päätoimisuus on. Kela toki pitää huolta automaattisesti opintotukea tai kuntouturahaa saavien opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Opinto-ohjaajana autan tarvittaessa selvityspyyntöihin vastaamisessa. Kaksoistutkinnon ja kolmoistutkinnon opiskelijoita meillä on vuosittain vain yksittäisiä nuoria. Saisi mielellään olla enemmänkin.

Opinto-ohjauksen haasteellisinta sarkaa, myös musiikkialalla, on sellaisten

nuorten aikuisten ohjaus, joilla on paljon elämänpulmia. Opiskelu ei etene, mutta opiskelupaikasta halutaan pitää kiinni, terveydellisiä poissaolojaksoja kertyy, ja opiskelijan suunnitelmaa päivitetään useamman kerran toiveikkaasti ja kannustaen ja huoliprosessinkin kautta. Monialainen työote suojaa ja auttaa työssäjaksamista, koska vastuuta haasteista jaetaan yhdessä muiden ammattilaisten kanssa opiskelijan eduksi ja opiskelijan kanssa. Oma taustani nivelvaiheiden ohjaustehtävissä ei ole ollut ollenkaan vähäinen vahvuustekijä tässä tehtävässä.

Opiskelija- ja instrumenttikirjoa oboesta hiphopiin Musiikin ala eroaa ehkä kaikkein eniten muista toisen asteen koulutuksista siinä, että sekä hakija- että instrumenttikirjo on laaja – niin ikä- kuin taustakoulutus- että pääaineprofiililtaan. Musiikille haetaan ja päästään kaksivaiheisen pääsykoeprosessin kautta pääinstrumentilla. Pääsykoeohjeet löytyvät nettisivuiltamme, ja vastaamme kysymyksiin ja ohjaamme hakijoita mielellämme hakuprosessin vaiheissa. Onhan kyseessä ala, jonne hakeutumista pohditaan, ja usein jännitetäänkin ennakkoon, että ”voinko hakea” ja ”kannattaako hakea” ja ”jos en ole riittävän hyvä”. Ohjeeni on: ”Kyllä kannattaa hakea, jos on motivaatiota ja haku on auki.” Pääsykokeeseen osallistuminen ei ole mielestäni vain meitä, koulua, varten, vaan myös hakijaa itseänsä varten: haluanko hakea, millainen fiilis tulee hakeutumisesta ja pääsykokeesta. Jos en tule valituksi, jääkö tunne, että haen uudelleen. Työssäni vastaan myös ei-valittujen kysymyksiin ihan mielelläni, ja pyrin siihen, että hakija ei ”heittäisi kirvestä kaivoon” – tai kitaraansa – ja hakisi lisävarmuutta seuraavaan hakukertaan.

Meille Gradian musiikkialalle haetaan eri puolilta Suomea. Omalla paikkakun-

nalla tai lähikaupungissa ei välttämättä musiikkialan perustutkintoa tarjoavaa ammatillista koulutusta ole, ja omaa motivaatiota on seurattava kauemmas kotoa. Toivomme, että vetovoimamme on yksi syy, joka saa hakeutumaan Jyväskylään ja meille Gradiaan muusikon tai musiikkiteknologin opintoihin.

Onhan kyseessä ala, jonne hakeutumista pohditaan, ja usein jännitetäänkin ennakkoon, että ”voinko hakea” ja ”kannattaako hakea” ja ”jos en ole riittävän hyvä”.

Meillä musiikkialalla on pop/jazz- ja klassisen suuntautumisen lisäksi uusina suuntauksina tarjottu musiikkiteatterin ja hip hopin koulutusta. Ja viimeisimpänä uutena aloituksena käynnistimme musiikkiteknologian osaamisalan. Vuodet ovat olleet täynnä uusia avauksia ja meneillään olevaa kehittämisen meininkiä. Uudet suuntaukset ovat selvästi lisänneet yhteistyötahojen kirjoa ja työelämässä oppimisen mahdollisuuksia. Musiikkialalla työssäoppiminen on aina räätälöityä ja vaatii opettajakunnalta erityistä aktivisuutta, koska työelämässä oppimiset ovat pääasiassa produktioluonteisia ja tällä tavoin myös useimmiten ainutkertaisia.

HOKS-ohjaaja, ERVA, OPO -triangeli toimii

Opiskelijoiden ohjaus on musiikkialalla laaja-alaista. Mielen ja elämän ja oman osaamisen tason kipuilua ja haasteita saatetaan kohdata hyvinkin syvällisesti. Pyrimme panostamaan monialaiseen työotteeseen ja erityisen tuen tarjoamiseen ennakoivasti. Musiikin erityisyys pienehkönä koulutusalana on se, ettei rinnakkaisryhmiä ala esimerkiksi joka jaksossa. Näin ollen opiskelijan ”putoamisvaaraan” tulee tarttua mahdollisimman pian. Useamman jakson mittainen tasoryhmiin jaettu opintokokonaisuus on tarjolla joissakin oppimisteemoissa vain kerran vuodessa. Hoks-ohjaajan, erityisen tuen vastuuopettajan ja opon yhteistyötä olemme kehittäneet ja tiivistäneet jo useamman vuoden ajan – varsin tuloksellisesti.

Muusikon koulutuksessa instrumenttiopetus on muihin koulutusaloihin

verrattuna myös erityisyys: instrumenttiopiskelijalla on oman instrumentin hallinnan osaamisen kehittämiseen viikoittain yksilötunti oman instrumenttiopettajan kanssa. Meillä HOKS-ohjaajaksi onkin nimetty pääsääntöisesti instrumenttiopettaja, joka tapaa opiskelijaa joka viikko näillä yksilötunneilla tai muissa yhteisproduktioissa. Opiskelijan poissaolot tai muut haasteet tulevat meillä melko nopeasti huomatuiksi, ja ohjaus opolle ja opiskelijahuollon palveluihin yritetään saada mahdollisimman hyvin käyntiin opiskelijan hyvinvoinnin ja opinnoissa etenemisen turvaamiseksi.

Itse-epäilyistä itsetuntemukseen, monenlaisuutta ja yhdenvertaisuutta

Uusille opiskelijoille, iästä ja taustasta huolimatta, saattaa tulla paineena ja itseluottamuspulmina esille seuraava ilmiö: opiskelija on ollut lähes koko ikänsä omalla paikkakunnalla tai koulussa se hyvä ja vähän starakin musiikissa. Opintojen alkaessa hän huomaakin, että on tullut muiden ”hyvien” joukkoon. Itse-epäilyt nousevat pintaan ja omaa ”huonoutta” saatetaan alkaa jännittää. Tässä vaiheessa on riski poisjäämisille, jos ei asiasta pääse puhumaan. Vertailu pitää jättää pois musiikin alan opinnoissa, koska jokainen lähtee omalta tasoltaan. Yhteissoitossa hiotaan paitsi instrumentin hallintaa, myös ryhmätyön taitoja. Tarvitaan opettajan hyviä pedagogisia taitoja ja niin sanottua ”sosiaalista silmää” ryhmän ilmiöille. Parhaimmillaan päästään ryhmän keskinäiseen myötäintoon, joka on se musiikin kantava voima. Hyvä ilmapiiri selittää osin sitä, että meiltä musiikin alalta erotaan hyvin harvoin kesken opintojen, pitovoima on hyvä.

Peruskoulupohjaisia nuoria hakee edelleen melko pieni joukko verrattuna lukion tai ammatillisen muun koulutuksen jo suorittaneisiin. Se, että lapset ja

nuoret eivät enää harrasta laajasti pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti, haastaa musiikkialan koulutuksen hakijamääriä. Myös hakijoiden valmiudet alalle voivat olla yhä vaatimattomammat, joten haaste siirtyy pääsykoekäytänteisiin ja/tai pedagogiikkaan ja resursseihin. Musiikin alalla aikaisemmat valmiudet ovat keskeiset – ala vaatii harjoittelua ja harjaantumista. Toisen asteen ammatillisissa opinnoissa moni entinen harrastaja opettelee ja oppii harjoittelemaan eli opiskelee ammatillista otetta musiikin alaan.

Musiikkialan opinnoissa moni aikaisemmassa koulussaan itsensä ehkä oudoksi tai omanlaisekseen tuntenut nuori avaa uuden lehden elämässään, kun pääsee opiskelemaan päätoimisesti sitä mitä rakastaa ja ympärillä on samanhenkisiä, myös eri ikäisiä ja eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä. Musiikkialan opintojen aikana syntyneet verkostot ovat keskeisiä ja tärkeimpiä koulutuksen anteja.

En ole työssäni enkä työhuoneessani kaivannut sateenkaarilogoja, vaikka ne kauniita ovatkin, ja asia on mitä tärkein. Ei ole tullut edes mieleeni, että oma suhtautumiseni ja kohtaamiseni opiskelijan tai kollegan kanssa tarvitsisi ulkoisia tunnuksia siitä, että ollaan ihmisiä ihmisten kesken. Opinto-ohjauksen ammatissa toimivana yhdenvertaisuus ja aitous ja kunnioitus – se aito kuuleminen ja näkeminen – on sisään leivottu minuun ja tämän työn etiikkaan.

Kun joskus järjestän itseni katsomaan opiskelijoiden näyttökonsertteja, on se ihana hetki. Toisaalta niissä hetkissä iskee esille joskus ”ammattitauti”, ja huomaan muistavani, että jollakin näyttökonsertin yhtyeen jäsenellä on esimerkiksi yhteisistä tutkinnon osista joku osa-alue vielä suorittamatta. Minkä sitä omalle muistilleen mahtaa: toisinaan huono muisti olisi ihan paikallaan.

Toisen asteen musiikkialan opintojen kautta avautuu usein vahva tie eteenpäin elämään ja töihin tai jatko-opintoihin. Siinä on hienoa olla mukana taka-alan vaikuttajana.

Musiikki on voimanlähde. Myös alan opinto-ohjaajalle.

Mia Kärkkäinen, opinto-ohjaaja Ammattiopisto Gradia, Suomalainen musiikkikampus, Jyväskylä

Sasky Ikaalisten lukio

Saskyn lukiot tarjoavat monipuolisia opintopolkuja!

Päivälukioissamme Ikaalisissa ja Ruovedellä on yleislinjojen lisäksi tarjolla erilaisia painotuslinjoja. Myös kansainvälisyysmahdollisuudet ovat laajat.

Päivälukioihin haku toisen asteen yhteishaussa 17.2.-17.3.2026

maailmoja!

Sasky Ikaalisten lukio

• Arkkitehtuurilinja

• Yrittäjyys -kokonaisuus

• Tekninen käsityö

• Urheiluakatemia

Sasky Ruoveden lukio

• Eläinlääketieteellinen painotuslinja

• Ratsastuslinja

040 622 7628

mirkka.nieminen-hirvela@sasky.fi 044 787 1408 niko.maenpaa@sasky.fi 040 622 7628

Osaavat luovat maailmoja!

Sasky Pirkanmaan aikuislukio

• Lukio-opetusta verkossa

• Koko lukiotutkinto tai yksittäiset aineet ja niiden kertaaminen

mirkka.nieminen-hirvela@sasky.fi 044 787 1408

Katso lisää osoitteesta: sasky.fi/oppilaitokset

Osaavat

Kaikille avoimen Vahvuusosaaja -verkkokurssin kehittäminen

Outi Mattila, TtT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu

Hannele Niemi, HTM, lehtori, opintoohjaaja, Lapin ammattikorkeakoulu

Lapin korkeakouluilla on usean vuoden kokemus vahvuusperustaisen ohjauksen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Vuonna 2022 esiteltiin Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen (VAHTO) -hanke, jossa yhdessä Lapin korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa kehitettiin vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen (VAHTO) malli (kuvio 1) ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoiden ura- ja tulevaisuusohjaukseen (Löf, Kangastie, Niemi, Hyvärinen, Rautio, Riponiemi & Uusiautti, Opinto-ohjaaja 2/2022).

VAHTO on toimintamalli, jonka ytimenä on vahvuusperustainen ohjausprosessi. Se sisältää erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen soveltuvia menetelmiä ja toimintatapoja opiskelun ja urasuunnittelun eri vaiheissa (Hyvärinen, Kangastie, Löf, Rautio & Uusiautti 2021a).

VAHTO-mallin innoittamana ja hyvien kokemusten pohjalta laadittiin Lapin ammattikorkeakoulussa vahvuusosaamisen verkkokurssi, jonka tavoitteena oli laajentaa vahvuusohjauksen käyttöönottoa ja tuoda vahvuusosaaminen osaksi erilaisia ohjauskäytänteitä. Verkkokurssin rakenteena ja viitekehyksenä toimi VAHTO-malli sekä sen neljä perustavanlaatuista osiota:

1. vahvuuksien tunnistaminen,

2. vahvuuksien hyödyntäminen,

3. vahvuuksien kehittäminen ja vahvistaminen sekä

4. tulevaisuuteen suuntaaminen (Hyvärinen, Kangastie, Löf, Rautio, Riponiemi & Uusiautti 2021b).

Kussakin verkkokurssin osiossa oppija tarkastelee ensin teemaa omasta näkökulmastaan, minkä jälkeen hän perehtyy siihen ohjattavan näkökulmasta ja etenee kurssin harjoitusten mukaisesti soveltamaan vahvuusperustaista ohjausta käytännössä. Kurssilla oppijat myös jakavat näkemyksiään vahvuuk-

sien hyödyntämisestä, mikä laajentaa ja syventää ymmärrystä vahvuusosaamisesta.

Vaikka verkkokurssin kehittämisen lähtökohtana on ollut korkeakouluopiskelijoiden vahvuusperustainen ohjaus, sen teoriatieto ja työkalut ovat sovellettavissa eri koulutusasteille sekä erilaisiin työyhteisöihin ja esimerkiksi esihenkilötyöhön.

Verkkokurssi rakennettiin kaikille avoimeksi MOOCiksi (Massive Open Online Course), jolle tyypillisiä piirteitä ovat suuren osallistujamäärän mahdollistaminen, vapaa osallistuminen sekä opiskelun ja tehtävien itsenäinen suorittaminen verkossa (Hartikainen & Partanen 2022; Kangastie, Mattila, Niemi & Tuominen 2022a, 2022b). Vahvuusosaaja MOOCista ja sen pilotoinnista opetus-, ohjaus- ja TKI-henkilöstöllä Lapin AMK:ssa on julkaistu artikkeli vuonna 2023 Opinto-ohjaaja-lehdessä (Kangastie, Mattila, Niemi & Tuominen, Opinto-ohjaaja 3/2023).

Kehittämistyö jatkui, ja pilotoinnista saadun palautteen perusteella verkkokurssia kehitettiin edelleen. Keväällä 2024 Vahvuusosaaja MOOC laajeni kaikille korkeakouluopiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille Lapin AMKin avoimen ammattikorkeakoulun sekä kansallisen CampusOnlinen tarjonnan kautta. Tässä kirjoituksessa kokoamme Vahvuusosaaja-verkkokurssin suorittaneiden oppijoiden näkemyksiä vahvuuksien hyödyntämismahdollisuuksista eri yhteyksissä.

Vahvuuksien hyödyntäminen opinnoissa ja työelämässä Vahvuusosaaja-verkkokurssin suorittaneiden mukaan omia vahvuuksia voi hyödyntää monenlaisissa tilanteissa. Kurssi mahdollisti oppijoiden anonyymin pohdinnan ja vuorovaikutteisen keskustelun vahvuuksista verkko-oppimisalustalla. Näkemyksissä korostuivat erityisesti vahvuuksien hyödyntäminen opinnoissa ja työelämässä.

Oppijat tunnistivat ja yhdistivät taitavasti omia vahvuuksiaan erilaisiin tilanteisiin. Seuraavat tiivistykset havainnollistavat heidän näkemyksiään:

Opinnoissa itseohjautuvuus tukee op-

Kuvio 1: VAHTO-malli

pimisen suunnittelua ja aikataulutusta, mikä auttaa pysymään tavoitteissa ja kehittämään opiskelutaitoja. Luovuus mahdollistaa erilaisten oppimismenetelmien kokeilemisen ja syventää ymmärrystä

Joustavuus ja sopeutumiskyky tunnistettuina vahvuuksina helpottavat erilaisten oppimistapojen ja -ympäristöjen omaksumista, mikä tekee opiskelusta sujuvampaa. Työelämässä joustavuus ja sopeutumiskyky auttavat mukautumaan muuttuviin tilanteisiin ja oppimaan nopeasti uusien haasteiden edessä.

Ajanhallinnan ja organisointitaitojen avulla opiskelun voi sovittaa osaksi muuta elämää ilman liiallista kuormitusta. Työelämässä niiden avulla työkuormaa voi hallita tehokkaasti, mikä vähentää stressiä ja parantaa työhyvinvointia. Kärsivällisyys ja sinnikkyys ovat keskeisiä vaikeiden aiheiden ja pitkäjänteisten oppimistilanteiden hallinnassa. Lisäksi haastavissa työtilanteissa paineensietokyky vahvuutena auttaa hallitsemaan stressiä.

Vuorovaikutustaidot edistävät oppimista ryhmätyöskentelyssä ja verkostoitumisessa, ja työelämässä ne tukevat tiimityötä, asiakaspalvelua ja luottamuksen rakentamista. Empatia ja asiakaslähtöisyys puolestaan vahvistavat ihmissuhteita, tukevat asiakastyötä ja esihenkilötehtäviä. Ymmärtävä ja inhimillinen lähestyminen lisää luottamusta ja tyytyväisyyttä.

Positiivinen asenne opinnoissa tukee motivaatiota ja auttaa kohtaamaan haasteita rakentavasti. Työelämässä se lisää ratkaisukeskeisyyttä ja myönteistä työilmapiiriä sekä motivaatiota. Kehittymishalu ja oppimiskyky ovat keskeisiä muuttuvassa työelämässä, sillä uuden oppiminen varmistaa ammatillisen kasvun. Myös ongelmanratkaisukyky on vahvuutena työelämässä tärkeä, sillä luovien ja käytännöllisten ratkaisujen löytäminen tekee työtehtävistä sujuvampia ja lisää työn tehokkuutta.

Oppijoiden havaintojen mukaan vahvuuksien hyödyntäminen tekee oppimisesta mielekkäämpää ja tukee sekä itsenäistä oppimista että yhteistyötä muiden kanssa. Työelämässä vahvuuksien hyödyntämisen nähtiin tukevan

yhteistyötä, ammatillista kehittymistä, työssä viihtymistä ja tuloksellisuutta.

”Opit ja tehtävät oli helposti sovellettavissa esihenkilö – työntekijä -kuvioon. Antoi kyllä uusia tapoja kehittää itseä sekä tiimiä.”

näkökulmasta, Lapin korkeakoulujen vahvuusosaamisen kehittämishistoriaan pohjautuen. Vahvuusosaamisen laajeneminen koulutusorganisaatioissa näkyy monin tavoin, ja kehittämistyö jatkuu edelleen. Esimerkiksi Korkeakouluopiskelijan digitaidot+ -hankkeessa (2021–2023) on tuotettu muun muassa digivahvuustesti (www.digibagi.fi).

tunut vahvuusohjaus. Oppijoille esitellään teemaan soveltuvia työkaluja, joiden avulla voi lisätä itsetuntemusta. Esimerkiksi Vahvuuksilla tulevaisuuteen on työkalu, jota voi käyttää itsenäisenä harjoituksena tai yksilötehtävänä ohjattavalle (Hyvärinen ym. 2021b). Hyvä itsetuntemus on hyvinvoinnin ja menestymisen perusta, ja se tukee omia valintoja niin opintojen kuin työuran suhteen.

Työkaluista osa on muokattavissa eri käyttötarkoituksiin, ja ne voi tarvittaessa tulostaa omaan käyttöönsä. Ne soveltuvat yhtä hyvin koulutusorganisaatioiden ohjaukseen kuin muihin työelämän konteksteihin.

Vahvuusosaaja-verkkokurssin suorittaneiden palautteen mukaan tulevaisuusohjaustyökaluja voi hyödyntää koko oppijan opintopolun ajan esimerkiksi urasuunnittelussa, ammatillisen suuntautumisen ja harjoittelupaikan valinnassa, opinnäytetyön tekemisessä tai työnhakuun valmistautumisessa. Vastaajat toivat esiin, että työkaluista on hyötyä myös uusien projektien, työn tai opintojen aloituksessa sekä valmistautumisessa haastaviin työelämän tilanteisiin. Esihenkilöt ja työntekijät voivat hyödyntää niitä esimerkiksi kehityskeskusteluihin valmistautuessaan.

Vahvuusosaamisen kehittäminen jatkuu

Vahvuusohjaaja-verkkokurssi on ensisijaisesti rakennettu koulutuksen

Vahvuusosaaja-verkkokurssin suorittaneiden näkemykset ovat vahvistaneet käsitystä vahvuuksien monipuolisista hyödyntämismahdollisuuksista. Vahvuusosaaminen on sovellettavissa koulutusorganisaatioiden ulkopuolelle laajasti esimerkiksi tiimien kehittämiseen ja esihenkilötyön tukemiseen. Vahvuuksien tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen ovat osa itsensä johtamista. Vahvuudet ovat mukana koko elämän kentässä - työssä, opiskelussa, vapaa-ajalla. Ne tukevat menestymistä elämässä ja lisäävät hyvinvointia.

Vuonna 2024 saadun positiivisen palautteen perusteella Vahvuusosaajaverkkokurssi toteutettiin myös vuonna 2025, ja jatkoa on luvassa. Vuonna 2026 Vahvuusosaaja on tarjolla ammattikorkeakoulujen ristiinopiskelupalvelussa, Opin.fi:ssä sekä Lapin AMKn avoimessa ammattikorkeakoulussa.

Vuoden 2026 toteutuksessa painotetaan entistä monipuolisemmin vahvuusosaamisen mahdollisuuksia myös koulutusorganisaatioiden ulkopuolella. Palautteen pohjalta tapahtuva koulutustarjonnan kehittäminen on jatkossakin merkityksellistä. Tulevaisuusorientoituminen on myös koulutuksen kehittäjien vahvuus.

Lähteet: Hartikainen, E. & Partanen, R. 2022. MOOC tulee – oletko valmis? Lumen 1/2022 Teema-artikkeli.

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K. & Uusiautti, S. 2021a. Mallin ydin. Teoksessa: Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. (toim.) Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämismatka ja VAHTO-malli Lapin korkeakouluissa. Lapin yliopisto. http://urn.fi/

URN:ISBN:978-952-337-294-8

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. 2021b. Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-337-293-1

Kangastie, H., Mattila, O., Niemi, H. & Tuominen, M. 2022a. Vahvuusosaaja-MOOC kestävää hyvinvointia edistämässä. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti Lumen 3/2022. Teema-artikkeli. https://www.lapinamk.fi/loader. aspx?id=066f38bd-d1ed-43af-ac0c212573525abc

Kangastie, H., Mattila, O., Niemi, H. & Tuominen, M. 2022b. Vahvuusosaamisen lyhyt oppimäärä. Poh-

joisen tekijät - Lapin AMKin asiantuntijablogi 2.5.2023.

https://www.lapinamk.fi/blogs/ Vahvuusosaamisen-lyhytoppimaara/0q5cunco/a80b90a35bef-4f1e-a6d0-e2a6ff2a7817

Kangastie, H., Mattila, O., Niemi, H., Tuominen M. 2023. MOOC vahvuusperustaisen ohjauksen kehittäminen Opinto-ohjaaja –lehti 3/2023, s. 12–14. Viitattu 6.10.2025 Opintoohjaaja 3/2023 by Opinto-ohjaajaammattilehti - Issuu

Löf, J., Kangastie, H., Niemi, H., Hyvärinen, S., Rautio, K., Riponiemi, N. & Uusiautti, S.2022. VAHTO –vahvuusperustaisella ohjauksella opiskelijoille hyvinvointia. Opinto-

ohjaaja -lehti 2/2022, s.9–13. Viitattu 6.10.2025 https://issuu.com/opintoohjaaja-ammattilehti/docs/opintoohjaaja_1_2022_web_01

Hei opo! Hei opo!

Etsitkö oppilaita innostavaa tapaa tutustua tulevaisuuden uramahdollisuuksiin? Teknisenkaupanmaailma.fi tarjoaa kansainvälisen ja monipuolisen toimialan esittelyn yhdessä inspiroivassa paketissa!

Ammatinvalintatesti, osaajaesittelyt ja alan opiskelumahdollisuudet auttavat nuoria näkemään, voisiko heidän tulevaisuutensa löytyä teknisestä kaupasta.

Hyödynnä sivustoa oppitunneilla! Olemme suunnitelleet sisällön erityisesti yhteishaun kynnyksellä oleville 8.–9.-luokkalaisille, mutta se sopii myös jatko-opintoja suunnitteleville toisen asteen opiskelijoille.

teknisenkaupanmaailma.fi

Ammatillisesta koulutuksesta tehostetulla opinto-ohjauksella työelämään tai jatko-opintoihin!

Tehostettua opinto-ohjausta tarvitaan myös ammatillisessa koulutuksessa, kuten se toteutuu perusopetuksessa tällä hetkellä. Tehostettu opinto-ohjaus on opiskelijalle luonteva jatkumo perusopetuksen tehostetusta henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta toiselle asteelle.

(viitaten Opinto-ohjaajan lehden artikkeliin 3/2025, 8-9: Mitä tehostettu oppilaanohjaus tekee näkyväksi peruskoulun ohjauksesta sekä Honkanen & Seppänen 2025).

Opiskelija hyötyy tehostetusta opinto-ohjauksesta Kaikki ohjaa-periaatteen mukaisesti ohjausta ammatillisessa koulutuksessa antaa opetushenkilöstö ja opinto-ohjausta opinto-ohjaaja (kuvio), joka vastaa opinto-ohjauksen kokonaisuudesta, koordinoi ja kehittää sitä. Tehostettu opinto-ohjaus on opinto-ohjaajan toteuttamaa ohjaustyötä, jota tehdään jo nyt ammatillisissa oppilaitoksissa. Tällä hetkellä se toteutuu kaiken muun opinto-ohjauksen yhteydessä ja on vailla selkeää määrittelyä ja resursointia.

Kun opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), siihen kirjataan hänen vahvuutensa, osaamisensa, tuen tarve sekä urasuunnitelma. Tukea tarvitsevalla opiskelijalla on usein muita opiskelijoita suurempi tarve myös yksilölliselle opinto-ohjaukselle, joka kirjataan HOKSiin. Toisaalta tehostettua opinto-ohjausta voi tarvita myös lahjakas opiskelija. Opiskelijan tehostetun opinto-ohjauksen tarve ja hyöty selvitetään ennalta. Tehostettu opintoohjaus tarkoittaa monipuolisesti toteutettua opinto-ohjaajan antamaa yksilöllistä ohjausta. Tukea tarvitsevilla ohjauksessa hyödynnetään selkeää ja monipuolista ohjausmateriaalia. Opiskelija tarvitsee lisäohjausta, kun hän pohtii keskeyttämistä, on epävarma alavalinnasta, harkitsee opintojensa aikana

toiseen tutkintoon tai oppilaitokseen siirtymistä tai jatko-opintoihin siirtymisessä. Tehostetusta opinto-ohjauksesta hyötyvät erityisesti opiskelijat, joilla on todennäköisyys jäädä työttömäksi tai vaille jatko-opintopaikkaa koulutuksen tai tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Tehostetun opinto-ohjauksen tarve voi liittyä esimerkiksi työelämässä oppimisen onnistumisen varmistamiseen. Ennen työelämässä oppimisen alkamista tulee varmistaa, että opiskelijalla on riittävät valmiudet ja osaaminen työelämään ja työelämässä oppimisessa onnistumiseen. Opinto-ohjaajan antamaa tehostettua opinto-ohjausta voidaan hyödyntää esimerkiksi yksilöllisesti ohjauksen avulla, sen aikaisena konsultatiivisena ohjaus- ja tukitoimena, ja opiskelijan tai ryhmän ohjauskeskustelussa työelämässä oppimisen jälkeen. Tehostettua opinto-ohjausta toteutetaan valmistumisen lähestyessä työllistymisen tukemiseen. Opiskelijalla on oikeus valmistumisensa jälkeen seuraavan vuoden aikana saada ohjausta urasuunnitelmiinsa ja jatko-opintoihinsa omasta tutusta oppilaitoksestaan.

Tehostettu opinto-ohjaus on yhteistyötä

Tehostettu opinto-ohjaus on myös moniammatillista yhteistyötä. Vastuuopettaja, opinto-ohjaaja tai ammatillinen opettaja ohjaavat opiskelijaa koulutuksen suorittamisesta, työelämän pelisäännöistä, opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista työelämässä oppimisen aikana. Ammatillisessa koulutuksessa ohjaustehtävät on yleensä jaettu opetushenkilöstön kesken ja käytännössä vastuu ohjauksen toteuttamisesta vaihtelee eri oppilaitoksissa. Opintoohjaajan vastuulla on opiskelijan jatkoopintoihin ohjaaminen. Vastuuopettaja päivittää HOKSia opiskelijan kanssa ja tukee opiskelijaa työnhaussa alalle, esimerkiksi ajoneuvoalan opettaja tuntee parhaiten alansa verkostot ja työpaikat. Yhteistyöllä työelämän kanssa varmistetaan opiskelijalle onnistunut työelämässä oppimisjakso, joka parhaimmillaan vahvistaa opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmia.

Eräs tehostetun opinto-ohjauksen muoto voi olla parityönä tapahtuva opinto-ohjaus, jolloin esimerkiksi kaksi opinto-ohjaajaa tai opinto-ohjaaja ja

Kuvio 1. Opinto-ohjaus ammatillisessa koulutuksessa.

erityisopettaja yhdessä ohjaavat opiskelijaa tai ohjauksen tarpeen perusteella muodostettua pienryhmää. Ohjauksessa syvennytään opiskelijalähtöisesti opinto-ohjauksen teemoihin huomioiden opiskelijan vahvuudet, osaaminen, kyvyt, toiveet ja mahdollisuudet.

Opinto-ohjaajalla on konsultatiivinen rooli, kun tehostettu opinto-ohjaus tapahtuu monialaisissa yhteistyöverkostoissa, esimerkiksi Ohjaamon henkilöstön kanssa. Työelämän edustajien kanssa toteutettu tehostettu opintoja uraohjaus tarjoaa mahdollisuuksia työtehtävien räätälöintiin paikallisissa yrityksissä ja turvaa alueelle osaavaa työvoimaa.

Opinto-ohjaajan ohjausasiantuntemus näkyville Ohjaustyötä tarkastellessa on hyvä huomata opiskelijoille tarjottavan opinto-ohjauksen ja tehostetun opintoohjauksen eroja ja mahdollisuuksia. Opinto-ohjaus on kaikille opiskelijoille tarjottavaa ohjausta. Tehostettu opintoohjaus antaa opiskelijalle yksilöllisem-

pää ohjausta ja lisätukea. Lisäksi se tuo esille opinto-ohjaajien asiantuntijuutta sekä jäsentää työtä ja vastuita.

Kun ammatillisessa koulutuksessa kehitetään tukea ja ohjausta, on hyvä muistaa, että opinto-ohjaajilla on tukea tarvitsevien opiskelijoiden opinto-ohjauksessa keskeinen vastuu, osaaminen ja rooli. Tehostettu opinto-ohjaus tarvitsee toteutuakseen myös resursseja, jotta ammatillisesta koulutuksesta jokainen opiskelija siirtyy sujuvasti työelämään tai jatko-opintoihin.

Eija Honkanen, yliopettaja, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu

Hannu Seppänen, lehtori, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lähteet:

Honkanen, E. & Seppälä, H. (2025). Tehostettua opinto-ohjausta tarvitaan ammatillisessa koulutuksessa. Tehostettua opinto-ohjausta tarvitaan ammatillisessa koulutuksessa

- eSignals Pro Opetushallitus. (2023). Hyvän ohjauksen kriteerit. Hyvän ohjauksen kriteerit

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 1078/2024. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/1078

Kun tunnet työelämän pelisäännöt, voit välttää monet ongelmat – ja osaat pitää kiinni oikeuksistasi! työelämänpelisäännöt.ﬁ

Lue lisää ja tilaa käyttöösi

Työelämän pelisäännöt -materiaaleja selkosuomeksi tai 25:llä muulla kielellä.

Opiskelijalähettiläs kuuntelijana ja mahdollistajana

Rekry- ja työelämä & koulutustapahtuma Jyväskylän Paviljongissa kokosi jälleen useita näytteilleasettajia kertomaan opiskelu- ja työpaikoista. Messuvieraina satoja tiedonnälkäisiä ja monenikäisiä keskisuomalaisia. Menossa mukana Humakin opiskelijalähettiläs.

Kuka olet, kannustava ja kuunteleva opiskelijalähettiläs?

Olen Jaana Viittanen, ja kotoisin oikeastaan en mistään. Suurimman osan elämästäni olen asunut Lapissa, ja tällä hetkellä asun Jyvässeudulla, mutta suunnittelen valmistumisen jälkeen muuttoa pohjoiseen. Ensi vuonna kääntyy ikään uusi vuosikymmen, 60 v, ja pakko tunnustaa, olo on kuin 25-vuotiaalla. Missä välissä sitä on kerennyt vanhentua? Kotona asuu vielä kolmesta lapsesta kaksi, ja kaksi karvaista suomenlapinkoira-tassuterapeuttia.

Mitäpä itse opiskelet?

Opiskelen Humakin Jyväskylän kampuksella toista vuotta yhteisöpedagogin (AMK) -opintoja, erikoistuen järjestötoimintaan. Pohjoisessa asuessani olin aktiivinen järjestötoimija, mutta täällä

Mikko Peltsi Peltonen sai tarinoillaan Jyväskylän Paviljongin Rekry- ja työelämä&koulutustapahtuman messukansan huomion.

Keski-Suomessa en vielä ole löytänyt itselleni henkistä kotia järjestötoiminnan puolelta. Yhteisöpedagogin tutkinnosta tulee minulle kuudes ammattipätevyys.

Oletko kauan ollut lähettiläänä ja mitä se tarkoittaa?

Opiskelijalähettiläänä toimin nyt ensimmäistä vuotta. Viime keväänä kuuluteltiin innokkaita opiskelijoita opiskelijalähettiläiksi. Ajattelin, mikäpä ettei, joudanhan minä esittelemään oppilaitosta ja sen linjoja, sekä kertomaan nuoremmille ja miksi ei oman ikäisillekin opiskelusta ja siitä, että se ei mene hukkaan. Aina niille opeille löytyy käyttöä, ennemmin tai myöhemmin.

Miten opiskelijalähettiläät saa vieraakseen?

Oppilaitokset voivat pyytää Humakilta opiskelijalähettilästä kertomaan Humakin opinnoista, linjoista ja yleensä opiskelusta siellä. Opiskelijalähettiläänä pystyn avaamaan paremmin, mitä opinnot sisältävät, mitä ne antavat, mihin kaikkeen tutkinto voi taipua, ja millaista on opiskella Humakissa.

Mukavimmat ja haastavimmat kokemukset lähettilään hommista?

Varuskuntavierailut ovat hauskoja kokemuksia, mutta myös haastavia. Olen voinut näillä keikoilla valjastaa pitkän työhistoriani yhdeksi mielenkiintoa herättäväksi asiaksi Humakin ständillä. Paljonhan ihmiset, niin nuoret kuin vanhatkin, odottavat esittelypisteiltä suuta makeaksi ja jotain aktiviteettia. Esitteet ja julisteet saavat pikaisen vilkaisun, ja matka jatkuu. Joskus siellä saa olla kuin helppoheikki markkinoilla, heittämässä vetämätöntä tarjousta tai vetoamalla piilotettuun uteliaisuuteen.

Opiskelijalähettilään vinkki Hieno lisä on yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen tarjoamat ilmaiset 1-2 opintopisteen kurkistusopinnot, joita voi suorittaa netissä. Niitä on hyvä suositella kaikille, ikään tai koulutukseen katsomatta. Hänelle, joka miettii ammattia, johon suuntautua, tai hänel-

”Opiskelijalähettiläänä pitää uskaltaa heittäytyä tilanteisiin, kohdata ihmiset aidosti. Ei riitä, että mekaanisesti luettelee oppilaitoksen tarjonnan, vaan sinun pitää toisaalta auttaa rakentamaan mielikuvaa opinnoista, niiden soveltuvuudesta henkilön elämäntilanteeseen ja ajatukseen ammatillisesta minäkuvasta”, selvittää opiskelijalähettiläs Jaana Viittanen.

le, joka haluaa sivistää itseään. Upea kädenojennus oppilaitoksilta.

Eri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kurkistuskursseista lisää infoa kyseisen korkeakoulun sivuilta tai opintopolku.fi/konfo/fi/

Seuraavat messutyyppiset koulutustapahtumat ovat Studia-messut 25.-26.11.2025 ja Educa-messut 23.24.1.2026.

Teksti: Jaana Viittanen ja Maarit Honkonen-Seppälä. Kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä

Viittanen opiskelee Humakissa yhteisöpedagogiksi ja HonkonenSeppälä on hänen opettajansa.

Vuonna

Opopäivät Otaniemessä

Opopäivät

5.–7.2.2026

Oponiemi kutsuu Dipoliin

2026 opinto-ohjaajat kokoontuvat jälleen yhteen valtakunnallisille Opopäiville, jotka järjestetään Espoossa Aalto-yliopiston Dipolissa. Tapahtuma on vuoden merkittävin koulutus- ja verkostoitumistilaisuus kaikille opinto-ohjauksen ammattilaisille. Nyt on mahdollisuus syventyä ajankohtaisiin teemoihin, vahvistaa omaa osaamista ja kokea kollegiaalisen yhteisön voima.

Opopäivät 2026 kulkee teemalla “Oponiemi – opinto-ohjaajien valtakunta”, joka kuvastaa ohjauksen yhteisöllisyyttä ja ajatusta siitä, että opinto-ohjaajat rakentavat yhdessä tulevaisuuden ohjaustyötä. Tapahtuma toteutetaan perinteisesti “Opoilta opoille” -periaatteella –ohjelma on rakennettu kentän tarpeista ja osaamisesta käsin.

Tapahtuma käynnistyy torstaina, jolloin osallistujilla on mahdollisuus osallistua vierailukohteisiin ja työpajoihin eri puolilla pääkaupunkiseutua. Vierailut tarjoavat käytännön näkökulmia opinto-ohjauksen arkeen ja sen monimuotoisiin toimintaympäristöihin – mukana on muun muassa toisen asteen oppilaitoksia, korkeakouluja, järjestöjä ja työelämän toimijoita. Työpajoissa pureudutaan ajankohtaisiin aiheisiin, kuten oppimisen tukeen, opiskelijoiden hyvinvointiin, digitaalisiin ohjausvälineisiin ja monikulttuuriseen kohtaamiseen. Torstai-ilta huipentuu Espoon kaupungin vastaanottoon.

Perjantaina Dipolin päälavalle nousee joukko alan huippuasiantuntijoita, tutkijoita ja ohjausalan vaikuttajia. Tervehdyssanat avajaisissa lausuu ope-

tusministeri Anders Adlercreutz. Avajaistilaisuudessa palkitaan Vuoden opo, vuoden opoteko, Vuoden TET-teko ja Vuoden pro gradu. Päivän aikana kuullaan inspiroivia puheenvuoroja ja keskusteluja, jotka haastavat ja innostavat ajattelemaan ohjausta uudella tavalla.

Nyt on mahdollisuus syventyä ajankohtaisiin teemoihin, vahvistaa omaa osaamista ja kokea kollegiaalisen yhteisön voima.

Opetusministerin lisäksi Oponiemen puhujakattaus on kattava. Puheenvuoroja ja luentoja pitävät muun muassa ohjausalan maailmanjärjestön IAEVG:n puheenjohtaja ja tutkimusprofessori Jaana Kettunen, erikoislääkäri ja nuo-

risolääketieteen dosentti Silja Kosola, laajoihin kielimalleihin erikoistunut professori Pekka Abrahamsson, Aallon vararehtori Petri Suomala, hyvään elämään ja hyvinvointiin keskittynyt apulaisprofessori Frank Martela, sekä koulutuksen moniasiantuntija dosentti Venla Bernelius.

Perjantaina iltapäivällä järjestetään myös Suomen opinto-ohjaajat ry:n vuosikokous, jossa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat ja valitaan puheenjohtaja tulevalle toimikaudelle. Ilta huipentuu iltajuhlaan Dipolin salissa, missä myös palkitaan ansioituneita opinto-ohjaajia.

Opopäivien päätöspäivän eli lauantain ohjelma nostaa katseen tulevaisuuteen. Aamupäivän kohokohta on OAJ:n koulutuspolitiikan paneelikeskustelu, jossa koulutuksen asiantuntijat ja päättäjät keskustelevat ohjauksen roolista muuttuvassa koulutusjärjestelmässä, oppimisen tasa-arvosta ja tulevaisuuden koulutuslinjauksista. Paneeli tarjoaa mahdollisuuden kuulla tuoreita näkemyksiä suoraan koulutuspolitiikan ytimestä sekä esittää kysymyksiä alan päättäjille. Lisäksi lauantaina järjestetään Oponiemen päätöskonsertti ja kuullaan teekkarimusaa.

Opopäivien yhteydessä on myös laaja messualue, joka on tärkeä osa tapahtuman kokonaisuutta. Messualueella osallistujat voivat tutustua eri oppilaitosten, järjestöjen, työelämätoimijoiden

Kuvassa SOPO:n puheenjohtaja Paula Lindqvist, opetusministeri Anders Adlercreutz ja SOPO:n varapuheenjohtaja Suvi Niemeläinen

ja palveluntarjoajien tarjontaan. Messut tarjoavat mahdollisuuden löytää uusia yhteistyökumppaneita, oppimateriaaleja ja työkaluja ohjaustyön tueksi. Moni osallistuja pitää messualuetta tapahtuman sydämenä – paikkana, jossa syntyy oivalluksia, kontakteja ja ideoita, jotka kantavat pitkälle arkeen.

Opopäivät ovat ennen kaikkea täydennyskoulutustapahtuma – paikka, jossa kollegat eri puolilta Suomea voivat jakaa kokemuksia, löytää uusia yhteistyömuotoja ja vahvistaa omaa ammatillista identiteettiään.

Lokakuussa SOPO ry:n puheenjohtaja Paula Lindqvist ja varapuheenjohtaja Suvi Niemeläinen kävivät tapaamassa opetusministeri Anders Adlercreutzia.

Tapaamisessa keskusteltiin vilkkaasti opinto-ohjauksen ajankohtaisista asioista ja toivotettiin opetusministeri tervetulleeksi Oponiemi26-Opopäiville.

Ilmoittautuminen on nyt avoinna sinulle arvoisa Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsen. Lämpimästi tervetuloa täydennyskouluttautumaan!

Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.opopaivat2026.fi

Tapahtumantuottajana toimii SOPO ry:n hallituksen jäsen, Keudan opintoohjaaja Eero Lounela.

Kirjoittanut: Armi Nurmi

Ensiaskeleet ohjauksen polulla

Syksyn tullessa usea nuori, ja aikuinenkin on uuden edessä. Tänäkin syksynä yliopistojen kampukset ympäri Suomen täyttyvät uusista innokkaista opiskelijoista. Myös Itä-Suomen yliopiston, Joensuun kampuksen, opintoja uraohjauksen koulutusala kuhisee uusia fukseja. Itä-Suomen yliopisto on Suomen yliopistoista ainoa, jossa tarjotaan 300 opintopisteen kandidaatin- ja maisterin koulutusta ohjauksesta. Nyt syvennymmekin kolmen ensimmäisen vuoden opo-opiskelijan, Sanni Turusen, 19, Emilia Jurvelinin, 21 ja Age Põderin, 21 arkeen ohjauksen koulutuksessa ItäSuomen yliopistossa.

Matka kohti ohjauksen koulutusta

Jokaisen matka yliopistoon on erilainen, mutta yliopiston ovista astuessa sisään olemme kaikki samalla viivalla. Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella ohjausta sekä kandi- että maisterivaiheesta.

”Olen tiennyt lukion 2. vuodesta asti haluavani opinto-ohjaajaksi. Inspiroiduin itse lukion alaesittelyissä, kun ItäSuomen yliopistolta tuli koululle kaksi opinto-ohjaaja-opiskelijaa esittelemään alaa sekä yliopisto-opiskelua. Hain kouluun keväällä 2025 ja kävin valintakokeissa. Tämän jälkeen pääsin soveltuvuuskokeisiin ja heinäkuun alussa vastaanotin koulupaikan” kertoo Sanni. “Itse olin pitkään miettinyt eri koulutusaloja, mutta lukiossa abivuonna ohjaus

alkoi kiinnostamaan. Yhteishaun aikana oli itselleni kuitenkin paljon vielä epäselvää ja päätinkin jäädä välivuodelle. Sen aikana minulle kuitenkin selkeni haluni ja päätin hakea koulutukseen” kertoo puolestaan Age. “Minulle opinto-ohjaajaksi hakeminen konkretisoitui vasta toisen välivuoden lopulla. Minulla ei varsinaisesti koskaan ole ollut ‘unelma-ammattia’ vaikka tiesinkin todennäköisesti hakeutuvani kasvatusalalle. Lukiosta valmistuttuani pidin kaksi välivuotta ja vasta kuukausi ennen yhteishakua innostuin ohjauksesta ja päätin hakea opiskelemaan opoksi” kertoo Emilia.

Opiskelijaelämä

Opiskelijaelämä on täynnä uusia ihania, mutta jännittäviä kokemuksia, oppimista ja itsenäistymistä. Usein päivämme kuluvat luennoilla, ryhmätöissä ja tentteihin valmistautuessa, mutta vapaaajalla meillä on mahdollisuus esimerkiksi viettää aikaa ystävien kanssa ja osallistua erilaisiin tapahtumiin. Joensuussa opiskelijatapahtumia on hyvin laajasti ja valikoimasta varmasti löytyy jokaiselle jotakin. Opiskelijaelämässä yhdistyvät hyvin pitkälti vastuu omista opinnoista ja vapaus tehdä omia valintoja. Tasapainon löytäminen näiden kahden välillä on usein haastavaa, sillä usein levon ja unen merkitys unohtuvat kaiken opiskelukiireen ja stressin keskellä. Usein opiskelijatapahtumiin liitetään helposti päihteiden käyttö, mutta

nykypäivänä myös päihteettömyys on lisääntynyt. “Olen osallistunut tähän mennessä kaikkiin opiskelijatapahtumiin päihteettömänä, mutta en ole kokenut syrjintää tai oloani ulkopuoliseksi. Mielestäni tämä viittaa siihen, että päihteettömyys on nykypäivänä yleisempää.” kertoo Sanni.

Opinnot ja odotukset

Meillä kaikilla oli hieman erilaisia näkemyksiä siitä, millaista yliopisto-opiskelu tulisi olemaan. Vaikka odotukset opiskelusta vaihtelevat, yksi asia yhdistää kaikkia aloittavia opiskelijoita: uteliaisuus ja halu oppia. “Olen monesti kuvaillut yliopisto-opiskelua verrattavaksi ylioppilaskokeisiin lukemiseen, koska oppimiskokonaisuudet ovat mielestäni vastaavia. Onneksi yliopisto-opiskelusta suoriutumiseen ei kuitenkaan liity samanlaista suorituspainetta kuin ylioppilaskirjoituksiin. Toisaalta, koska olen siirtynyt suoraan lukiosta yliopistoon, saatan olla vielä vähän vanhoihin kaavoihin kangistunut.” kertoo Sanni. Opintojen suoritustavat ovat myös yllättäneet opiskelijoita. ”Henkilökohtaisesti ajattelin opintojen olevan suurimmaksi osaksi luentoja ja lähiopetusta kampuksella. Yllätyin siitä, kuinka paljon itsenäistä opiskelua opinnot sisältävät ja kuinka paljon opiskelu vie aikaa.” sanoo Emilia. Agella taas oli hyvä käsitys opinnoista yliopistossa opiskelevien kavereiden kautta, eikä häntä toistaiseksi mikään ole suuremmin yllättänyt.

Ensimmäisten viikkojen aikana on ollut innostavaa päästä juuri ohjauksen pariin. On ollut huikeaa päästä kehittämään niitä taitoja, joita tulemme tulevina opinto-ohjaajina tarvitsemaan. Syksy on pitänyt sisällään uuteen opiskeluarkeen sopeutumista, opiskelijatapahtumia ja uusia yhteyksiä. Vaikka olemme vasta matkamme alussa, ovat ensimmäiset viikot opintojen parissa vahvistaneet tunnetta siitä, että olemme oikealla alalla.

Kirjoittajat ovat Itä-Suomen Yliopiston ohjauksen koulutuksen ainejärjestö Opossumi ry:n jäseniä.

25.–26.11.2025

Helsingin Messukeskus

S T U DIA

SUOMEN SUURIN

OPISKELU- JA URATAPAHTUMA

TUO OPPILAASI TUTUSTUMAAN TULEVAISUUDEN KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIIN!

Studia-messuilla on tutkitusti merkittävä vaikutus nuoren koulutussuunnitelmaan.

Studia-messut tarjoavat yhdessä SOPO ry:n kanssa erityisesti opinto-ohjaajille suunnattua ohjelmaa. Tule tapaamaan kollegoita ja kuulemaan alan ajankohtaisia aiheita.

Avoinna: ti ja ke klo 9–17 Ilmainen sisäänpääsy: opinto-ohjaajat, opettajat ja rehtorit rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon studiamessut.fi, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet, varus- ja siviilipalvelushenkilöt sekä työttömät.

#studia2025 | studiamessut.fi

Yhteistyössä:

Opintokoutsi-toiminta tuo konkreettista apua ja yhteisöllisyyttä opiskeluun Turun AMK:ssa

Turun ammattikorkeakoulussa käynnistyi viime keväänä uusi, matalan kynnyksen tukimuoto sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Opintokoutsi tarjoaa henkilökohtaista ja käytännönläheistä tukea opintojen eri vaiheisiin. Toimintaa vetävät opinto-ohjaajat Henna Vuoriranta ja Sari Kallio, ja opiskelijat voivat tulla mukaan ilman ajanvarausta joko paikan päälle tai etänä. Toimintamuoto on laajenemassa myös muille AMK:n aloille.

Tavoitteena on tarjota opiskelijoille helposti saavutettavaa tukea, joka auttaa selkiyttämään opintojen etenemistä ja madaltamaan kynnystä kysyä neuvoa. Opinto-ohjaaja on paikalla vastaamassa kysymyksiin, olipa kyseessä pieni tekninen pulma tai laajempi pohdinta opiskelun sujuvuudesta. Turun AMK:ssa ei ole erityisopettajan vakanssilla olevaa henkilöstöä, joten työnantaja resursoi tähän toimintaan opinto-ohjaajille työaikaa.

Toimintamuodon kehittäjän Henna Vuorirannan mukaan Opintokoutsitoiminnan suunnittelu eteni kokemusja tutkimustiedon perusteella. Opintoohjaajat ja opetushenkilöstö totesivat opiskelijoilla olevan monimuotoisia ja lisääntyneitä tuen tarpeita. Erilaisissa oppimisen ja tarkkaavuuden haasteissa, opiskelutekniikoissa, tiedonhaussa ja kirjoittamisessa kaivataan apua. Opiskelijat, joilla on taustalla opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa, ovat tuoneet esille, että kirjoittamista on aiemmin ollut melko vähän, joten kirjoittaminen on vierasta ja se koetaan haasteellisena. Osa opiskelijoista on kokenut myös opintojen itsenäisen organisoinnin ja ajankäytön suunnittelun vaikeaksi, varsinkin tilanteissa, jolloin elämässä on muutakin haastetta. Elämän- ja ajanhallinnan vaikeudet, opintojen kuormittavuus ja jaksaminen ovatkin olleet usein esillä opinto-ohjaajan vastaanotolla. Osalla opiskelijoista on ollut epävarmuutta siitä, miten toimia sähköisissä opiskeluympäristöissä esimerkiksi silloin, kun edellisistä opinnoista on aikaa.

Inhimilliset näkökulmat ovat olleet keskeisiä Opintokoutsi-toiminnan suunnittelussa, mutta taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnalliset ja juridiset velvoitteet (esim. Yhdenvertaisuuslaki 2014/1325 ja EU:n saavutettavuusdirektiivi 2016/2102). Opetuksen tulee olla saavutettavaa, osallistavaa ja inklusiivista (Moriña & Orozco, 2021).

Opiskelijaa tuetaan aktiivisuuteen ja itsenäisyyteen Opintokoutsi-toiminta perustuu inklusiiviseen malliin, jossa tuetaan kaikkien oppimista ja opiskelua, ei vain erityisryhmien. Tukea voidaan tarvita esimerkiksi muuttuneessa elämäntilanteessa vain hetkellisesti. Pyrkimyksenä on ollut tavoittaa jo varhaisessa vaiheessa laajasti erilaiset opiskelijat, ilman leimautumisen pelkoa. Tavoitteena on ensisijaisesti ollut opiskelijoiden tukeminen, mutta pyrkimyksenä on ollut helpottaa myös opetushenkilöstön työskentelyä.

Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös opettajien kanssa. Vuoriranta kertoo, että opintokoutsien yhteydenotot opettajiin ovat kuitenkin olleet melko vähäisiä. Jos on ollut tarvetta saada esimerkiksi lisäohjeita tehtävästä, niin pääsääntöisesti opiskelija on itse yhteydessä opettajaan. Pyritään siihen, että opiskelija on itse aktiivinen toimija.

Opintokoutsilta opiskelijat saavat tukea paitsi erilaisiin oppimisvaikeuksiin, myös opintojen aikatauluttamiseen ja suunnitteluun, tehtävien aloittamiseen ja tekemiseen sekä opiskelutaitojen ja -tekniikoiden kehittämiseen. Myös järjestelmien, sovellusten ja raporttipohjien käyttöön sekä esimerkiksi AHOThakemusten tekemiseen saa apua. Opintokoutsiin kokoonnutaan kahdesti viikossa, kolme tuntia kerrallaan. Näistä kerroista toiseen voi liittyä myös verkon välityksellä. Opiskelija voi valita milloin, miten ja kuinka kauan kerrallaan osallistuu.

“Jonkun opiskelijan kanssa on opeteltu tulostamaan tai on kirjoitettu yhdessä sähköposteja opettajille. Välillä on käyty laajemmin keskustelua ja pohdintaa tu-

levasta ammatista sekä sopivista harjoittelupaikoista ja tehty työhakemuksia”, Vuoriranta kertoo.

Toiminta haluttiin saavutettavaksi myös verkko- ja monimuotoryhmien opiskelijoille tai niille, jotka eivät jostain syystä halua tulla tai pääse kampukselle. Yllätyksenä on tullut se, että verkon välityksellä osallistuneita on ollut todella vähän. Käyntejä Opintokoutsi-toiminnassa oli keväällä 2025 yhteensä yli 120 (osa opiskelijoista kävi useamman kerran), ja niistä vain kahdeksan tapahtui verkossa. Sen sijaan osa verkko-opiskelijoista on halunnut osallistua kampuksella. Kallio ja Vuoriranta arvelevat, että kyse voi olla tarpeesta kuulua johonkin konkreettiseen yhteisöön.

Osa opiskelijoista tulee paikalle, mutta työskentelee itsenäisesti. Kaikilta kysellään kuitenkin tullessa kuulumiset ja keskustellaan päivän tavoitteesta eli siitä, mitä asiaa on tarkoitus edistää.

“Koen keskeisenä tavoitteena sen, että opiskelijaa tuetaan selviämään vähitellen yhä itsenäisemmin. Olemme tukena ja ohjaamme rinnalla. Usein yhdessä selvittelemme ja tutkimme asiaa, pohdimme tehtävänantoa. Yhteiset keskustelut aiheesta auttavat myös opiskelijaa ymmärtämään ja oivaltamaan asioita. Joillekin koutsiaika on se aika, jolloin he saavat tehtäviä tehtyä, eivätkä välttämättä tarvitse lainkaan apua. Koen, että osa tulee Opintokoutsiin myös siksi, että he ovat yksinäisiä”, Kallio toteaa.

Kohtaamiset ja yhteisöllisyys oppimisen tukena

Bioanalytiikan opiskelija Essi Niemi käy Opintokoutsissa noin kerran viikossa.

Pia Oförsagd ja Henna Vuoriranta.

”Täällä saan paljon paremmin aikaiseksi kuin kotona ja saan myös enemmän motivaatiota, kun muutkin ympärillä opiskelevat. On myös helppoa vaihtaa kuulumisia opon kanssa ja kysyä muitakin asioita samalla”, Niemi kertoo.

Monilla opiskelijoilla on kokemus siitä, että kotona ei saa niin hyvin tehtyä opiskeluun liittyviä tehtäviä, koska muut asiat vievät helposti huomion. Essikin tulee tekemään ”ihan tavallisia tehtäviä” Opintokoutsiin.

”Täällä tulee tehtyä ihan konkreettisia asioita. On hyvä esimerkiksi palastella jotakin isompaa tehtävänantoa opinto-ohjaajan kanssa. Tuntuu, että saan enemmän tehtyä”, Essi kuvailee.

Sari Kallio ja Henna Vuoriranta ovat todistaneet kuluneen vuoden aikana Opintokoutsissa useita onnistumisia:

“Opinnot ovat edenneet, ainakin kolme opinnäytetyötä on valmistunut ja oppimistehtäviä on saatu useita valmiiksi. Onnistumista on myös se, kun opiskelija tulee uudelleen, toisen tai useamman kerran. Opiskelija löytää oikean avun piiriin, opiskelijat opettavat ja tukevat toisiaan. On myös tullut palautetta siitä, että opiskelija kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi.”

Oikea-aikaisella tuella sujuvoitetaan opiskelua

Kallio ja Vuoriranta toteavat, että jatkokehityksen kannalta on huomioitava erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielihaasteet.

“Maahanmuuttajataustaisilla on vaikeuksia ymmärtää opiskelumateriaaleja ja tehtävänantoja sekä koekysymyksiä. Omaa osaamista on myös vaikeampi tuoda esille, kun kielitaito on puutteellinen. Kielituen tarvetta on siis paljon ja asioiden ymmärtämisen näkökulmasta suullinen asioiden läpikäyminen on tärkeää, joskus jopa välttämätöntä. Oppitunneilla sellaiseen ei ole riittävästi aikaa ja muu ryhmä saattaa myös kokea sen turhauttavana. Opintokoutsin kanssa voi oppimistehtäviä käydä rauhallisemmassa tahdissa läpi ja pohtia, mitä opiskelijalta odotetaan”, Vuoriranta kuvailee.

Osa maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista on tuonut myös esille sen, että suomalainen opiskelu- ja opetuskulttuuri poikkeaa kotimaan käytännöistä ja vaatii sopeutumista. Opettajaa voidaan pitää auktoriteettina, joka arvioi opiskelijaa, jolloin voi olla korkeampi kynnys kysyä. Tai kyse voi olla myös siitä, ettei haluta kysyä koko ryhmän kuullen. Opintokoutsilta voi olla helpompi kysyä ja on lupa ihmetellä. KARVIn (2020) raportissa todetaan, että maahanmuuttajataustaisilla keskeyttäminen on tavallisempaa. Oikea-aikaisella tuella (opintojen alusta lähtien) voidaan vaikuttaa esimerkiksi keskeyttämisriskiin.

Kyse on myös rahasta. Opiskelijan saama opintotuki perustuu opinnoissa etenemiseen ja toisaalta ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu valmistuviin opiskelijoihin. Suomessa hallitusohjelmaan on myös kirjattu tavoitteeksi korkeakoulutettavien lisääminen, joten opiskelijamäärien lisääntyessä Opintokoutsia (ja mahdollisesti muitakin tukitoimia) tullaan todennäköisesti jatkossakin tarvitsemaan, jotta päästään tavoitteisiin. (OKM 2021, OKM 2024a, OKM 2024b.)

Opintokoutsi-toiminta on laajenemassa Turun AMK:n opinto-ohjaajien toimesta myös muille aloille. Tekniikan ja liiketalouden aloilla on jo tänä syksynä aloitettu kokeiluja vastaavan tukimuodon parissa ja keväällä 2026 toiminta käynnistetään myös kulttuurialoilla.

Pia Oförsagd ja Henna Vuoriranta Turun ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Coffman, S., & Draper, C. (2022). Universal design for learning in higher education: A concept analysis. Teaching and Learning in Nursing, 17(1), 36–41. https://doi.org/10.1016/J. TELN.2021.07.009

Holm, M., Pohjola, V., Sainio, P. & Parikka, S. (2025). KOTT 2024: Terveys ja toimintakyky. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). URL: https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/terveys_ja_toimintakyky.html. KARVI. 2020. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 2:2020. URL: Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla | Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) Kiviruusu, O. & Suvisaari, J. (2025). KOTT 2024: Mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen riittävyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). URL: KOTT 2024: Mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen riittävyys.

Faktaa opiskelijoiden tuen tarpeista

Korkeakouluopiskelijat kohtaavat monenlaisia haasteita, jotka voivat olla joko tilapäisiä tai pitkäkestoisia. Tuen tarpeen laajuudesta ei ole kattavaa kartoitusta, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2024 tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat hakevat apua opiskeluvaikeuksiin aiempaa aktiivisemmin.

• 8 % opiskelijoista kokee lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia tai neuropsykiatrisia oireita – määrä on kaksinkertaistunut

• 29 % kokee psyykkistä kuormittuneisuutta

• 34 % kokee sosiaalista ahdistuneisuutta

• 35 % kokee opiskelu-uupumusta

• 28 % ilmoittaa terveysongelmista johtuvia toimintarajoitteita

• 14 % kokee keskittymiskykynsä heikoksi

• opiskeluterveysneuvottelujen määrä opiskelijaterveydenhuollossa lähes kaksinkertaistui vuonna 2024

Moriña, A., & Orozco, I. (2021). Spanish faculty members speak out: Barriers and aids for students with disabilities at university. Disability and Society, 36(2), 159–178. https://doi.org/10. 1080/09687599.2020.1723495

OKM. (2021). Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Opetus- ja kulttuuriministeriö. VNS1/2021. https://okm.fi/paatos?decisionId=0 900908f80718ca2

OKM. (2024a). Hallitus käynnistää toimenpideohjelman koulutustason nostamiseksi ja korkeakoulutuksen kasautumisen vähentämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM. Tiedote. https://okm.fi/-/hallitus-kaynnistaa-toimenpideohjelman-koulutustason-nostamiseksi-ja-korkeakoulutuksen-kasautumisenvahentamiseksi

OKM. (2024b). Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset. OKM - Opetusja kulttuuriministeriö. https://okm.fi/ohjausrahoitus-ja-sopimukset

Pohjola, V., Parikka, S., Kekäläinen, J., & Holm, M. (2025). KOTT 2024: Oppimisvaikeudet ja opiskelukyky. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/oppimisvaikeudet_ja_opiskelukyky.html

Toimikunnilta

Perusopetustoimikunta

Alue- ja toimikuntaseminaarissa 3.4.10. Vaantaalla verkostoiduimme, jaoimme osaamistamme ja saimme ajankohtaista infoa opinto-ohjaukseen liittyen. Perjantaina tutustuimme Vantaan ammattiopisto Varian lentokoneasennuksen ja autoasennuksen perustutkintoihin. Kiitos vain Varialle mielenkiintoisesti infopaketista koulutuksiinne liittyen. Lauantaina muun muassa kuulimme Mirjami Lehikoiselta OAJ;n kattavan ajankohtaisinfon koulutusasteittain, saimme infoa tulevista opopäivistä Oponiemi26:sta ja perusopetustoimikunnan osuudessa teemanamme oli oppituntien hyvät käytänteet.

Aluksi esittelimme toimintaamme lyhyesti ja learning cafe tyyppisesti jaoimme hyviä käytänteitä; koulutusalojen esittelystä, ohjauskeskusteluista, itsetuntemuksesta ja oppimaan oppimisesta. Kävimme antoisaa keskustelua ja saimme hyviä vinkkejä oman työn arkeen hyödynnettäväksi. Hyvät käytänteet koostetaan yhteen ja jaetaan myös muiden hyödyksi.

Alue- ja toimikuntaseminaarissa puhututtivat myös harkinnanvaraisen haun uudistukset koskien lukio- ja ammattillista koulutusta. Meneekö lakiuudistusesitykset läpi selaisenaan vai huomioidaanko niistä jätetyt lausunnot ja esiin nostetut mahdolliset haasteet. SOPO on myös lausunut molemmista harkinnanvaraisen haun uudistuksista. Lukion osalta muutosta pidettiin yleisesti ottaen hyvänä, mutta ammatillisen koulutuksen osalta uudistuksessa nähtiin myös haasteita. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen käytäntöön viemisen haasteet puhututtivat myös (mm. pois jääneet VSOP, lyhennetty koulupäivä,tehostettu tuki) . Keskusteluissa tuen uudistuksessa nähtiin sekä hyviä että huonoja puolia. Myös uudistuksen rahoituksen kohdentuminen puhututti.

Nyt lokakuun lopussa lausuimme SOPOssa perusopetuksen valmistavan opetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (valmistavan opetuksen lisäopetus, äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät) muutoksista. Luonnoksiin tehdyn lisäyksen mukaan valmistavan opetuksen päätyttyä oppilas siirtyy perusopetukseen, jossa hän voi tarvittaessa opiskella perusopetuksessa järjestettävässä valmistavan opetuksen lisäopetuksessa. On hienoa, että perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetusta voidaan järjestää tarvittaessa vielä yhden vuoden ajaksi. Tämä uudistus on toivottu ja odotettu. Oppilas voi myös tarvittaessa jatkaa perusopetuksen valmistavassa perusopetuksessa, mikäli perusopetuksen järjestäjä tämän mahdollistaa. Tällöin oppilaasta ei kuitenkaan saa enää valtionosuusrahoitusta. Kokonaisuutena perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden poistot, lisäykset ja muokkaukset ovat kannatettavia. Tehty päivitys tuo perusteet tähän päivään huomioiden myös tuen uudistuksen.

SOPO:n kautta olemme kuluvan syksyn aikana kertoneet kentän kuulumisia ja toiveita niin opetushallitukselle kuin opetusja kulttuuriministeriöllekin sekä OAJ:lle. Verkostoyhteistyö ja vaikuttamistyö ovat tärkeä osa perusopetustoimikunnan toimintaa. Siksi onkin tärkeää, että saamme terveisiä ja kuulumisia niin alueilta kuin rivijäseniltämmekin niin voimme yhdessä viedä oppilaanohjaajien asioita eteenpäin. Olemme osaltamme myös edistäneet Uuden opintoohjaajan oppaan valmistumista.

Espoon Opopäivät; Oponiemi26 lähestyy. Nähdään siellä, verkostoidutaan, keskustellaan ajankohtaisista asioista ja jaetaan osaamistamme myös perusopetustoimikunnan tapaamisessa, jossa vieraanamme on Jenni Pelkonen aiheenaan koulupoissaolot.

Näkemisiin ja kuulemisiin! Perusopetustoimikunta Kati, Anneli, Antti, Emmi & Tuukka

Syksy

alkaa taas kääntyä jo talveksi –tosin ikkunasta ulos katsomalla sitä ei kyllä huomaa. Olemme juuri eläneet poikkeuksellisen lämpimiä marraskuun alkupäiviä. Arki lukioissa pyörii täydellä vauhdilla, näyttipä sää ulkona sitten miltä tahansa ja lukiotoimikunta jatkaa myös varsin arkista aherrustaan.

Lukiotoimikunta valmisteli lausuntopohjan opiskelijaksi ottamisen perusteiden muuttamisesta lukiokoulutuksessa. Esityksenä oli muutos, jossa Lukiokoulutuksen valintaperusteasetuksen 6 §:n 2 momentti esitettiin kumottavaksi. Enää ei voimassa olevan asetuksen mukaisesti sovellettaisi koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvaa valintaa yksilöllistetyn matematiikan ja äidinkielen arvosanan perusteella. Perusopetuksen päättötodistuksen arviointia on muutettu siten, että oppilaalla on jatkossa rajatun oppimäärän mukainen arvosana, jonka perusteella hän hakee koulutukseen yhteishaun pistevalinnassa. Oppilaalle, joka suorittaa opintoja rajatun oppimäärän mukaisesti, annetaan päättötodistukseen arvosanaksi korkeintaan 5.

Lukiotoimikunta piti muutosta kannatettavana, koska se mahdollistaa hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun opiskelijavalinnassa. Aiempi hakumenettely on mahdollistanut sellaisten opiskelijoiden pääsyn lukioon, joilla ei oppimisen tuesta huolimatta ole edellytyksiä selvitä teoriapainotteisista opinnoista ja ylioppilaskirjoitusten asettamista vaatimuksista.

Lokakuun alussa järjestettiin Alue- ja toimikuntaseminaari, johon kokoontui omalla alueellaan aktiivisia opintoohjaajia ympäri Suomea. Oli mukava päästä vaihtamaan ajatuksia kollegoiden kanssa ja pohtimaan yhdessä tämän hetken ajankohtaisia asioita. Lukiotoimikunta sai hyviä evästyksiä työnsä jatkamiseen, esim. millaisia jäsenwebi-

Lukiotoimikunta

naareja toivottaisiin SOPO:n järjestävän jatkossa. Meillä keskusteluun nousivat mm. nuorten mielenterveyden haasteet sekä seksuaalivähemmistöjen kohtaaminen oppilaitoksissa. Yksi nosto keskustelemistamme ajankohtaisista aiheista on kaikenlaisen kirjaamisen lisääntyminen opinto-ohjaajan työssä ja sen vaatima työaika. Työajan käyttöä kannattaa seurata ja keskustella tarvittaessa esihenkilön kanssa, jos työaika ei tunnu riittävän.

Oponiemi26 lähestyy kovaa vauhtia ja käytännön valmistelut vain kiihtyvät H-hetken lähestyessä. Toivomme teidän saapuvan sankoin joukoin mukaan nauttimaan ajatuksia herättävistä luennoista, mielenkiintoisista vierailukohteista ja innostavista työpajoista. Lukiotoimikunnan yksi ajankohtainen luento Oponiemessä tulee koskemaan yliopistojen muuttuneita valintakokeita. Tulkaahan kuulolle, nähdään helmikuussa!

Lukiotoimikunnan puolesta

Heini Kelosaari, pj

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Ammatillinen

koulutus Suomessa on tällä hetkellä voimakkaassa kehitysvaiheessa. Käynnissä olevat uudistukset – toiminnanohjauksen kokeilu, järjestämislupien uudistus sekä kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut – muuttavat koko koulutuskenttää.

Opinto-ohjauksen merkitys kasvaa entisestään, sillä sen avulla varmistetaan, että jokainen opiskelija saa yksilöllistä tukea ja ohjausta kohti työelämää, jatkoopintoja tai kansainvälistä uraa. Samalla ohjausmenetelmät monipuolistuvat: digitaaliset alustat ja tekoälypohjaiset työkalut tukevat yhä paremmin opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja ja elinikäistä oppimista. Opinto-ohjaajien osaamisesta on pidettävä kiinni. Nyt jos koskaan tarvitaan täydennyskoulutusta.

Toimikunta on kuluneen syksyn aikana osallistunut TUVA- ja TELMA-koulutuksen kehittämiseen, OAJ:n oppivelvollisuuswebinaariin sekä Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen tuen uudistuksen valmisteluun. Olemme valmistelleet SOPO ry:n kannanottoja: yhteisten tutkinnon osien luonnos, koulutustarpeen ennakointimalli ja korkeakoulujen yhteisvalinta ammatillisen koulutuksen näkökulmasta.

Toimikuntana viestimme on yksiselitteinen: opinto-ohjaajien työn määrä kasvaa jatkuvasti ammatillisessa koulutuksessa, mutta resursseja ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisesti lisätty ohjaustyöhön luvatusti. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen onnistuminen edellyttää, että myös opinto-ohjauksen resurssointi ja arvostus kasvavat samassa tahdissa kuin ohjaustyön vastuut.

Armi Nurmi Ammatillisen koulutuksen toimikunta, pj

Korkeakoulutoimikunta

Tämäsyksy on mennyt taas nopeasti uusien aloittavien opiskelijoiden kanssa. Lunta vielä odotellaan täällä Rovaniemelläkin turistikauden aloituksen myötä pimeneviin päiviin.

Lokakuun alussa Vantaalla järjestetyssä alue- ja toimikuntaseminaarissa oli kiva tavata eri alueilta ja kouluasteilta opinto-ohjaajia. Korkeakoulutuksen yhteisessä osuudessa me keskustelimme lähinnä nykyisellään olevasta opiskelijavalinnasta, todistusvalinnasta, ensikertalaisuudesta ja sen menettämisestä väärän opiskelupaikan vastaanottamisessa. Mitä se tarkoittaa nuorelle ja hänen tulevaisuudelleen.

Oponiemi26 opopäivät ovat jo ihan nurkan takana! Tämä on ainut valta-

kunnallinen kaikille opinto-ohjaajille eri kouluasteilla suunnattu koulutustapahtuma. Toivottavasti tosi moni teistä pääsee osallistumaan näille päiville Otaniemeen. Ohjelmassa on paljon loistavia puhujia, opintokäyntejä sekä hyviä työpajoja. Nähdään Oponiemi26 tapahtumassa!

Tuija Syväjärvi, pj

Alue- ja toimikuntaseminaari 3.-

Alueyhdistysten ja SOPO ry:n toimikuntien aktiivit kokoontuivat vuosittaiseen alue- ja toimikuntaseminaariin 3.–4. lokakuuta Vantaalle. Seminaarin kautta SOPO ry tuo infoa ja osaamista aktiivitoimijoille ja tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen.

Seminaari alkoi tutustumisella Vantaan ammattiopisto Varian uusiin tiloihin, autoalan perustutkintoon ja erityisesti lentokoneasennuksen perustutkintoon. Lentokoneasentajan koulutus on haastava ja vaatii paljon työtä ja ulkoa opiskelua opiskelijoilta.

Varian vierailun jälkeen pääsimme verkostoitumaan ja tutustumaan illallisen äärelle. Ruoka oli hyvää ja keskustelu iloista ja hersyvää. Osa jatkoi iltaa ja verkostoitumista myös Tulisuudelman ysäribileiden pyörteissä.

Lauantaina päivä jatkui tiukan asian merkeissä. OAJ:n erityisasiantuntija

Mirjami Lehikoinen esitteli meille kaikkien koulutusasteiden ajankohtaisia edunvalvonnallisia teemoja ja muutoksia. Teemat herättivät paljon keskustelua ja oli todella mielenkiintoista kuulla itselle vieraampien koulutusasteiden arjesta.

Lyhyiden aluekuulumisten jälkeen jakauduimme koulutusastekohtaisiin tapaamisiin. SOPOn toimikunnat olivat valmistelleet omalle koulutusasteelle ajankohtaista tai kiinnostavaa sisältöä.

Perusopetustoimikunnan osiossa kerättiin opo-oppituntien hyviä käytänteitä ja materiaaleja, joita laitetaan alueyhdistysten kautta jakoon jäsenille.

Lukiotoimikunta kävi läpi viime aikoina valmistelemiaan lausuntoja näkökulmana uudistusten uhkat ja mahdollisuudet lukiokentälle. Lisäksi toimikunnan osiossa mietittiin lukiokoulutuksen kehittämistarpeita, jotta toimikunta osaa

jatkossakin nostaa yhteisiä asioita käsittelyyn.

Ammatillisen toimikunnan tapaamisessa keskustelemassa oli mukana myös OAJ:n Mirjami Lehikoinen. Viesti on selkeä. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää opinto-ohjaajia kautta maan. Yksilölliset opintopolut, siirtymien sujuvoittaminen ja opiskelijan kokonaisvaltainen tuki vaativat ohjaushenkilöstöltä aikaa.

Korkeakoulutoimikunta keskusteli osallistujien kanssa ajankohtaisista korkeakoulua koskevista asioista.

SOPO toivoo, että kaikki jäsenet ovat rohkeasti yhteydessä omiin aluetoimijoihin, toimikuntiin tai SOPOn hallituslaisiin, ja tuovat esille alueiden erityiskysymyksiä.

Postikortti NICE-akatemiasta Maltalta

Osallistuimme syyskuussa NICE-verkoston järjestämään akatemiaan Maltalla. Nelipäiväinen tapahtuma oli ohjelmaltaan tiivis ja kattava. Ohjelmaan kuului niin luentoja kuin workshoppejakin. Pääpuhujina toimivat maltalaiset Gege Gatt, David Xuereb ja Manwel Debono. Muita pääpuhujia olivat Tirstram Hooley, Rosie Alexander ja Deirde Hughes. Näistä erityisesti neljä viimeistä ovat julkaisseet uraohjauksen kentällä viime aikoina.

Akatemian teemat vaihtelivat laidasta laitaan mutta kaksi teemaa olivat ehkä ylitse muiden: Green guidance ja tekoäly. Lisäksi akatemiassa muisteltiin paljon edesmennyttä Ronald Sultanaa joka oli kotoisin Maltalta.

Kansainvälisestä tapahtumasta sai runsaasti oppia ja ideoita omaan työhön. Samalla tuli verkostoiduttu muiden eurooppalaisten ja Hong kongilaisen kanssa. Mukana oli niin kouluttajia, opinto/uraohjaajia kuin tutkijoitakin. Ensi vuonna NICE akatemia järjestetään Ateenassa. Olisi mukavaa nähdä siellä enemmänkin suomalaisia!

Terveisin, Pia (Haaga-Helia AMK) ja

Sirja ja Päivi (Itä-Suomen yliopisto)

Terveisiä lyhenteiden kansainvälisestä maailmasta

Aamullaopiskelija pysäyttää käytävällä. Hanna, could I come to meet you today? I’d like to change my AA HL to SL and talk about my CAS and SSST. And can we meet during lunch because first I have to participate in TOK and also see my History teacher about my IA deadline. But hey, I did my EE on time!

Kyllä, tervetuloa IB opon maailmaan, jossa kirjainlyhenteitä riittää ja niitä viljellään lähes jokaiseen lauseeseen. Englanti on pääkieli niin oppitunneilla, palavereissa kuin viestimissä Wilmassa, meileissä & Teamsissa. Lounaalla kokoonnumme IB opettajien kanssa pyöreän pöydän äärelle, ja englanti jatkuu. On neljäs työvuoteni opinto-ohjaajana Jyväskylän Lyseon lukion IB-linjalla, ja vähitellen IB maailma erikoisine oppiaineineen ja tutkintorakenteineen alkaa tuntua tutulta kodilta. Englannin kielinen arki tuntuu luontevalta, ja kielestä ja maailmasta toiseen vaihto tapahtuu monta kertaa työpäivän aikana. Hyvin usein IB opiskelijan tapaamisen jälkeen ovellani onkin lukiolinjan opiskelija, jolla mielessä varsin kansallinen ja paikallinen aihe kuten 4-vuotisen YO tutkinnon suunnittelu sisältäen väyläopinnot JAMKin fysioterapeutin opintoihin.

IB tutkinto painottaa kuutta pääainetta eli ohjauksen kannalta opinnoissa ja valintojen painotuksessa on pienesti jotain samaa kuin oli 2016 lukiolinjan tuntijakokokeilussa. Pakollisia oppiaineita on vähemmän kuin lukiolinjalle, vaikka lopputulema 150op tulee myös IB opiskelijalla täyteen. Opiskelijan arjen täyttävät kolme HL (high level) ainetta, joita opiskellaan IB1-2 vuosien aikana kolme kertaa viikossa jokaisessa jaksossa. SL (stadard level) aineita on myös kolme, ja niistä on taukojaksoja.Kaikissa aineissa on opintojen aikana loppuarvosanaan vaikuttavia kirjallisia ja/tai suullisia töitä, pienempiä IA tutkimuksia ja yksi iso EE. IB painottaa opiskelijan velvollisuutta osallistua opetukseen, HL aineessa 240h ja SL aineessa 150h. Etä- ja verkko-opiskelua ei tunneta, ja käytännössä lähes kaikissa aineissa on yksi opetusryhmä ja yksi opettaja.

IB-helmiä ovat mielestäni EE, TOK, CAS ja SSST. Ylipäätään opiskelijoiden tutkimustyöt, IA:t ja laaja EE, joiden aiheet ja teemat vaihtelevat opiskelijoilla todella paljon. Pakollisten taide-ja taitoaineiden sijaan IB1-2 vuosien aikana opiskelijoilla on CASsiä. Creativity, Activity, Service - kuinka kehität itseäsi näissä IB vuosien aikana olemalla luova, aktiivinen ja toteutat hyväntekeväisyyttä tai pelvelua toisille. IB:n heart & soul on TOK - theory of knowledge. Kuinka tieto ja tieteellisyys näkyvät ja ovat perusteltavissa eri oppiaineissa ja niiden teemoissa.

IB-helmiä ovat mielestäni EE, TOK, CAS ja SSST.

Ylipäätään opiskelijoiden tutkimustyöt, IA:t

IB:n kielivalintojen erikoisuus on SSST – koulun tukema, itse opiskeltu, itse itselle opetettu kieli. Se voi käytännössä olla lähes mikä maailman kieli tahansa, kunhan siitä on julkaistu laajasti kirjallisuutta ja opiskelija löytää teksteilleen oikolukijan/mentorin (usein koulun ulkopuolelta). Koulu ei siis opeta kieltä vaan tukee opiskelijan itsenäistä opiskelua kysyen, oletko löytänyt kirjallisuutta, oletko pohtinut näitä kysymyksiä jne. On huikeaa, miten nuoren kasvua ja kehitystä voidaan tukea oman äidinkielen kautta välittämättä siitä, mistä päin maailmaa kieli on kotoisin ja ettei koulullla ole tarjolla ko. kielen opetusta.

IB opiskelijat ovat aktiivisia hakeutumaan korkeakouluopintoihin valmistumisen jälkeen niin Suomeen kuin ulkomaille. Jos jotain eroa mietin lukiolinjalta valmistuvan ja IB valmistuvan välillä, niin usein IB opiskelija ei halua välivuotta vaan suoraan seuraaviin opintoihin. He pitävät opinto-ohjaajan virkeänä pyytäen välillä korkeakoulujen esittelyjä Korean, välillä Ruotsin korkeakouluista. Ja oliko tulossa Australia, Irlanti ja Italia? Toki opiskelijan oma vastuu hakukohteen tietojen selvittelyssä on tärkeää, mutta myös opintoohjaaja pääsee hyvin usein päivittämään

Myös IB opiskelija valmistuu painaen valkolakin päähänsä. Ja joskus IB opinto-ohjaajakin on koulussa valkolakki päässä liikennettä ohjaten, varsinkin silloin, kun lukioon saapuvat ensi kevään hakijat Avoimien ovien aikaan. Welcome!

tietämystään mitä erikoisemmista tutkinnoista ja hauista.

Huomaan viihtyväni IB maailmassa. Pidän sen tarjoamasta mahdollisuudesta opiskella Suomessa, pienessä Jyväskylässä, kansainvälinen lukiotutkinto. Kiitos viihtyvyydestä kuuluu kollegoille – toki opettajakunnalle Jyväskylässä, mutta erittäin iso kiitos myös Suomen IB lukioiden opo-yhteisölle. IB opojen kanssa meillä on yhteinen Drive materiaaleille, Facebook ryhmä ja hyvin aktiivinen WA-ryhmä. Jaamme ohjaukseen liittyviä infoja, kutsumme toisiamme mukaan Teamsin kautta mm. ulkomaiden korkeakoulu infoihin ja olemme yhdessä aktiivisia, jos huomaamme esim yhteishaussa IB opiskelijan hakuun liittyviä yksityiskohtia. Ensi See you again, dear IB opot, in Vaasa!

IB on erilainen suomalaiseen lukiotutkintoon verrattuna, mutta opiskelijan kuunteleminen, mukana kulkeminen ja kohtaaminen hyvin samanlaista, pienistä arjen palasista koostuvaa, kuin ohjaus aina. Mukavia ohjaustuokioita ja iloa arkeesi kohti joulun leppoisia lomapäiviä! Hanna, IB guidance counsellor

SUOMEN OPINTO-OHJAAJAT RY:N VUOSIKOKOUS 2026

Suomen opinto-ohjaajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 6.2.2026 klo 16.00

Paikka: Lumituuli-sali, Aalto-ylipiston Dipoli, Otakaari 24, 02150 Espoo (Otaniemi)

Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen 11 §:n mukaiset vuosikokousasiat.

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja muut toimihenkilöt

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen esityslista

5. Esitetään yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2025 ja päätetään sen hyväksymisestä

6. Esitetään yhdistyksen tilit ja toiminnantarkastajien lausunto

7. Vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2025, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

8. Sääntömuutosesitys: Muutetaan yhdistyksen sääntöjen 11 § kohta 5 Esitetään yhdistyksen toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä muotoon Esitetään yhdistyksen vuosikertomus ja päätetään sen hyväksymisestä

9. Päätetään puheenjohtajan palkkiosta vuodeksi 2026

10. Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja kaksivuotiskaudeksi

11. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi vuodeksi kerrallaan

12. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa toimikaudeksi 2026

13. Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodeksi 2026

14. Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perimistapa

15. Hyväksytään talousarvio vuodeksi 2026

16. Käsitellään muut kokouskutsussa esitetyt asiat

17. Kokouksen päättäminen

Helsingissä 3.11.2025

Hallitus

Tutkintoihin haku hakuportaalistamme, emme ole mukana yhteishaussa.

PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio