Opinto-ohjaaja 4/2023 by Opinto-ohjaaja -ammattilehti

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 4/2023

Opinto-ohjaus ja tekoäly Uudenlaisia urapolkuja Ohjausalan ammattilaisten uudet osaamiskuvaukset

Haussa puhtaan tulevaisuuden tekijöitä!

Energiamurros vaatii rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian osaajia, joilla on hallussa uudet energiateknologiat, kuten tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumput ja vihreä vety. EU:n sekä Suomen omat ilmastotavoitteet tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähentämiseen ja hiilineutraaliuteen. Jotta energiamurros on mahdollinen, tarvitaan sille tekijöitä. Osaajat kasvavat niin sähkö-, LVI- ja energia-alaan liittyvien koulutuspolkujen kautta. Motiva on Energiaviraston toimeksiannosta koonnut tietoa niin ammattiopisto- kuin korkeakoulutason opiskelumahdollisuuksista erityisesti uusiin energiateknologioihin liittyen. Lisätietoja löytyy verkkosivuiltamme: www.motiva.fi/koulutjaoppilaitokset

OPO-päivien Energiakäytävällä tapaat alan toimijat – tule kysymään sähkö-, lvi- ja energia-alan tulevaisuuden näkymistä! Helmikuun OPO-päivillä sähkö-, lvi- ja energia-alan koulutustarjontaa ja alan näkymiä ovat esittelemässä alan toimijat. Tule tapaamaan meitä Energiakäytävälle, niin saat ajantasaista tietoa siitä, millaisia tulevaisuuden näkymiä alalle ohjautuvilla opiskelijoilla on ja saat mukaasi hyvän pakan tietoa opiskelijoille jaettavaksi. Mukana ovat Energiateollisuus, Suomen Tuulivoimayhdistys, LVI-ala.fi -kampanja (Suomen LVI-liitto SuLVI, Suomen Kylmäliikkeiden liitto, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU, Lämmitysenergia Yhdistys, Suomen Lämpöpumppuyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL, Talteka ja VVS Föreningen i Finland), Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL sekä valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy.

opi nto-ohja aja

Tässä numerossa

4/2023

Puheenjohtajalta: Opinto-ohjaaja

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@turkuamk.fi Rahastonhoitaja Tuula Karttunen Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi puh. 050 3086378 karttunen.tuula.anneli@gmail.com Toimitusneuvosto Tuija Mäntsälä Eero Lounela Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi1@gmail.com) Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

Päätoimittajan palsta: Lisää tukea toiselle asteelle – aikaa ihmisen kohtaamiseen!.................5 Opinto-ohjaus ja tekoäly........................................................6 Ohjauspalveluiden tuloksellisuuden, laadun ja vaikuttavuuden seuranta oppilaitoksissa...........................10 Psyykkinen valmentaja – koulutuksesta osaamista ohjaustyöhön..........................13 Opopäivät 2024 – Solekko ohjata!...................................................................14 SOPO ry, Vuosikokouskutsu..................................................16 Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset on julkaistu.............................................18 Kohti korkeakoulua? Digitaalisen ohjausalustan

Tilaushinta 65 EUR / vsk

mahdollisuudet minäpystyvyyden tukemiseksi..................20

Ilmoitushinnat koko sivu: 875 EUR puoli sivua: 590 EUR neljännessivu: 475 EUR takakansi 1300 EUR kannen sisäpinta – koko sivu 1020 EUR – puoli sivua 720 EUR Painopaikka PunaMusta, Forssa Ilmestymisaikataulu 2023 ja 2024 Lehti 4 – 24.11. Aineisto 3.11. Lehti 1 – 2.2. Lehti 2 – 15.3. Lehti 3 – 13.9. Lehti 4 – 22.11.

työelämä-yhteyksien ylläpitäjänä.........................................4

Aineisto 23.1. Aineisto 28.2. Aineisto 26.8. Aineisto 5.11.

SOPO ry:n Alue- ja toimikuntaseminaarin 6.-7.10.2023 terveiset jäsenistölle.........................................23 Polkuopintojen kautta korkeakouluun................................24 Oman työpaikan parhaaksi.................................................26 Työelämäpolut Maanmittauslaitoksessa............................28 Urapolkua väärään suuntaan? Vai niinkö sittenkään?....30 Toimikunnilta..........................................................................33

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@gmail.com Ilmoitukset pdf-tiedostoina. Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Opinto-ohjaaja työelämäyhteyksien ylläpitäjänä

pinto-ohjaajat ovat oppilaitoksissa monien ja kaikkien asioiden hoitajia. Se on tämän työn ilo ja etuus. Välillä myös kuormituksen ja stressinkin lähde. Koulutuspoliittiset muutokset ovat lisänneet työtehtäviä ja vastuita. Yhden oppilaan- tai opinto-ohjaajan ohjattavien määrässä on suuria eroja eri oppilaitoksissa ja eri koulutusasteilla. Tämä asettaa oppilaat ja opiskelijat eriarvoiseen asemaan, mutta myös opinto-ohjaajat. Työmäärän tulee olla kohtuullinen ja mahdollista suorittaa tyydyttävällä tavalla. Suomen opintoohjaajat ry muistuttaa koulutuksen järjestäjiä, että oppilaan- tai opinto-ohjaajalla tulisi olla enintään 150 ohjattavaa perus- tai toisella asteella. Näin opintoohjaajilla riittää virtaa ja jaksamista, ja oppijoille turvataan tarpeellinen opinto-ohjaus. Yksi opinto-ohjaajan monista rooleista on työelämäyhteyksien ylläpitäminen sekä oppilaiden ja opiskelijoiden tutustuttaminen työelämään. Kyselyiden, vaikkapa NYT Nuorten tulevaisuusraportin (2023), mukaan yhä useampi nuori pelkää työelämän olevan liian kuormittavaa. Vain noin puolet tulevaisuusraportin kyselyyn vastanneista nuorista odotti innolla työelämää. Syitä tähän lienee monia. Pelätään ehkä, ettei oikea ala löydy, tai ettei ansaitse tarpeeksi palkkaa, tai työ vie arvokasta vapaa-aikaa. Nuoret ovat saattaneet saada omilta vanhemmiltaan käsityksen, että työ on raskasta, vaikeaa, kuormittavaa. Työelämä näyttäytyy kenties kaukaiselta ja ei-haluttavalta. Meillä aikuisilla on vastuu, millaisia viestejä annamme omista töistämme ja työelämästä ylipäänsä. Muistammehan viestiä huolipuheen vastapainoksi työn imusta ja mielekkyydestä, työpaikan sosiaalisista suhteista ja yhdessä tekemisen tuottamasta mielihyvästä. Opintoohjaaja on tässäkin lähellä nuoria ja hä-

nen toiminnallaan on merkitystä. Kaikilla nuorilla ei välttämättä ole omaa kokemusta työstä, jos ei ole ollut kesätyötä tai jos perheessä on työttömyyttä. TET-jaksot ovat siis arvokasta aikaa nuorille. Opinto-ohjaajathan niitä ovat järjestämässä!

Meillä aikuisilla on vastuu, millaisia viestejä annamme omista töistämme ja työelämästä ylipäänsä. Tässä Opinto-ohjaaja -lehden numerossa on Vuoden opon 2024 hakukuulutus. Opinto-ohjaajat ovat tukena ja turvana ja luovat positiivista henkeä opiskelijoiden ja työyhteisönsä keskuuteen. Tällä kertaa valitsijaraati haluaa korostaa opinto-ohjaajien roolia juuri työelämäyhteyksien äärellä. Tunnetko siis opinto-ohjaajan, joka omaa kattavat työelämäverkostot ja toimii linkkinä työelämän, oppilaitoksen sekä opiskelijan välillä? Opinto-ohjaajan, joka innostaa opiskelijoitaan löytämään omaa juttuaan sekä opinnoissaan että työelämän askelissaan? Lähetä hänen ja omat tietosi hakukuulutuksessa olevaan kyselyyn! Vuoden opo palkitaan Rovaniemen Opopäivillä helmikuussa. NYT Nuorten tulevaisuusraportti kuvaa myös nuorten käsityksiä suosituista ja vähemmän suosituista aloista. Näissä on jonkin verran vaihtelua riippuen siitä, onko vastaaja yläkoululainen, ammattikoululainen vai lukiolainen. Yhteistä kaikille vastaajaryhmille kuitenkin on, että jotkut alat ovat nuorille tuntemattomia, eivätkä siksi kuulu suosituimpien joukkoon. Terveydenhuolto, matkailu- ja ravintola-ala, taideala ja kulttuuri, viihde tai media ja viestintä ovat tuttuja ja varmasti siksikin suosittuja. On tärkeää tuoda esille myös vähemmän tut-

tuja aloja. Opinto-ohjaajat ovat oppilaitoksissa avainasemassa tässäkin asiassa. On toivottavaa, että opinto-ohjaajat jatkossakin saavat osana työtehtäviään osallistua eri alojen järjestämiin koulutus- ja tutustumistilaisuuksiin, jotta he puolestaan pystyvät välittämään tietoa oppilailleen ja opiskelijoilleen. Kuten Vuoden opon hakukuulutuksessa todetaan, opinto-ohjaaja on opiskelijan kanssa löytämässä tulevaisuuden polkuja. Olemme etuoikeutettuja saadessamme työskennellä näin tärkeän asian parissa, luotettuina aikuisina. SOPO ry on tänäkin vuonna järjestämässä opinto-ohjaajille suunnattua oheisseminaaria opiskelu- ja uratapahtuma Studiassa. SOPO ry:n koostamissa puheenvuoroissa käsitellään opinto-ohjaajia kiinnostavia teemoja kuten jatkoopiskelumahdollisuuksia sekä nuorten hyvinvointia ja hyvinvoinnin haasteita eri näkökulmista. Tämä lehden numero ilmestyy juuri ennen Studia-messuja. Toivottavasti siis mahdollisimman moni jäsenemme pääsee Helsingin Messukeskukseen kuuntelemaan meille räätälöityjä esityksiä. Muistetaan myös ilmoittautua Rovaniemen Opopäiville! Hyvää loppuvuotta ja työn iloa, opintoohjaajat! Paula Lindqvist, puheenjohtaja

Päätoimittajan palsta – Armi Nurmi

Lisää tukea toiselle asteelle – aikaa ihmisen kohtaamiseen!

iittävä lähiopetus, oppimisen tuki, työllisyys ja jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen edellyttävät panostusta opetukseen ja oppimisen tukeen. Samalla edistetään myös korkeakoulutettujen määrän nostamista, kun jatkoopintovalmiudet paranevat riittävän lähiopetuksen myötä. Tuen tarve ei katoa siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle. Oppilas, joka on saanut osaaikaista erityisopetusta peruskoulussa, tarvitsee sitä yleensä jatkossakin. Suurin osa tukea tarvinneista oppilaista siirtyy ammatilliseen koulutukseen, jossa ei ole säädetty opiskelijalle oikeutta mihinkään tukimuotoon, ellei hänelle tehdä erityisen tuen päätöstä. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson on nimittänyt ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta koskevien hallitusohjelmakirjausten toimeenpanon valmisteluun kolme työryhmää ja niiden tueksi kaksi seurantaryhmää. Ryhmissä on edustettuina ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen koulutuksen järjestäjiä, opiskelijoita, opettajia sekä muita keskeisiä sidosryhmiä edustavat tahoja. Kehittämistyö on nyt alkanut. Ammatillisen koulutuksen työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukaisesti esitykset: ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen, koulutuksen järjestäjien toiminnanohjauksen uudistaminen, koulutustarjonnan suuntaamisesta nykyistä paremmin työelämän tarpeiden mukaiseksi, tilauskoulutusten mahdollisuuden avaaminen, aikuisten tutkintokoulutusta suuntaamiseksi koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen sekä tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen ja velvoitteesta maahanmuuttajien kielikoulutuksen jatkamisesta kielitaitovaatimuksen saavuttamiseksi.

Lukiokoulutuksen työryhmän tehtävänä on laatia hallitusohjelman mukaisesti esitykset: lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi, englanninkielisen ylioppilastutkinnon mahdollistamiseksi, yhden ylioppilaskokeen korvaamiseksi lukiodiplomilla ja sen edellyttämistä muutoksista säädöksiin, lukiolaisen oikeudesta tukiopetukseen, muiksi toimenpiteiksi hallitusohjelman lukiokoulutusta koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi.

Oppivelvollisuusuudistus on lisännyt tuen tarvetta molemmissa koulutusmuodoissa.

Alkusyksyn järjestelyinnossani kaivoin työhuoneen kaapin sisällön esille yrityksenä tehdä karsintaa. Ei kuitenkaan onnistunut raivaustyössä kovin hyvin. Tuntui, että kaikilla esineillä, kirjoilla ja papereilla oli tarkoituksensa. Järjestin tavarat takaisin paikoilleen ja ajattelin, että kyllä sinne vielä sekaan tarvikkeita mahtuu. Työtehtävissä on sama juttu! Priorisointi on tärkeää. Kollegaani siteeraten: ”yksi ihminen voi tehdä yhden ihmisen työt.” Se on hyvin sanottu. Mukavia lukuhetkiä Sinulle! Sinä olet tärkeä! Armi Nurmi, päätoimittaja

Työryhmä huomioi ammatillisen koulutuksen ja lukiokulutuksen oppimisen tuen vahvistamista koskevan valmistelutyön. Toimikautensa aikana työryhmä ohjaa Opetushallituksen työtä lukiodiplomien arviointikriteerien kehittämiseksi. Kolmannen työryhmän tehtävänä on oppimisen tuen kehittäminen molemmissa toisen asteen koulutuksissa. Oppimisen tuen kehittämiseen liittyviä asioita käsitellään kummassakin seurantaryhmässä. Seurantaryhmät ja työryhmät on asetettu vuoden 2024 loppuun asti. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on antaa tarvittavat lakiesitykset syksyllä 2024. Nämä ovat oikeita tavoitteita. Ne edellyttävät sekä rahoitusta että koulutuksen järjestäjien panostamista opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen. Oppivelvollisuusuudistus on lisännyt tuen tarvetta molemmissa koulutusmuodoissa.

Opinto-ohjaus ja tekoäly K

reikkalaisessa mytologiassa Pandoran lipas on esine, joka näyttää arvokkaalta, mutta kun Pandora erehtyy sen aukaisemaan, osoittautuukin se kiroukseksi ja josta kaikki pahat asiat leviävät maailmaan. Halusi opettaja tai ei, ovat monet oppilaat ja opiskelijat avanneet ChatGPT:n. Tekoäly vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan ratkaisevalla tavalla opinto-ohjaajan työhön. Laajasti ymmärrettynä sillä on kaksi peruslinjaa, jotka muuttavat työtämme. Ensinnäkin tekoäly tarjoaa uusia työkaluja ohjaukseen. Se muuttaa henkilökohtaisen ohjauksen muotoja. Sen avulla oppitunneilla toimitaan eri tavoin kuin aiemmin. Toisekseen tekoäly mullistaa työelämää. Monet ammatit muuttavat luonnettaan. Osa työtehtävistä korvautuu uusilla. Ammatteja katoaa. Osa varsin nopeassakin tahdissa. Tekoälyä käsittelevät artikkelit ja podcastit alkavat nykyisin niin, että asiaa kysytään hyvin suositulta ChatGPT:ltä. Tämä työkalu on nyt noin vuoden vanha ja sen on kehittänyt amerikkalainen Open AI -yhtiö, johon Microsoft on sijoittanut valtavasti. Kysyin tältä ohjelmalta, miten tekoälyn kehittyminen vaikuttaa opinto-ohjaajan työhön eri kouluasteilla. Vastaukset olivat ihan järkeenkäypiä, mutta eivät kovin konkreettisia. Saman tapaisia vastauksia tuli eri kouluasteilla painotusten hieman vaihdellen. Näin siis perusopetuksessa: ”Tekoälyn kehittyminen voi vaikuttaa oppilaanohjaajan työhön perusopetuksessa seuraavilla tavoilla: 1. Yksilöllinen ohjaus: Tekoäly voi auttaa oppilaanohjaajia tarjoamaan yksilöllisempää ohjausta oppilaille. Se pystyy analysoimaan oppilaiden suoritusta ja tarjoamaan suosituksia, kuten lisäharjoituksia tai tukitoimia niille, jotka tarvitsevat lisäapua. 2. Oppimisen seuranta: Tekoäly voi auttaa oppilaanohjaajia seuraamaan oppilaiden edistymistä ja tunnistamaan oppimisvaikeuksia varhaisessa vaiheessa.

Tämä mahdollistaa ajoissa tapahtuvan puuttumisen ja tarvittavien tukitoimien suunnittelun. 3. Resurssien suunnittelu: Tekoäly voi auttaa oppilaanohjaajia suunnittelemaan koulutusresursseja ja oppimateriaaleja paremmin oppilaiden tarpeiden mukaan. 4. Ohjauskeskustelut: Oppilaanohjaajat voivat hyödyntää tekoälyn tuottamaa tietoa ja analyysejä ohjauskeskusteluissa oppilaiden ja vanhempien kanssa, mikä tekee keskusteluista entistä informatiivisempia ja yksilöllisiä. 5. Aikaa säästävät tehtävät: Tekoäly voi auttaa oppilaanohjaajia automatisoimaan aikaa vieviä tehtäviä, kuten arviointien tekemistä, jotta heillä olisi enemmän aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Vaikka tekoäly voi tuoda monia etuja oppilaanohjaajan työhön, inhimillinen vuorovaikutus ja empatia ovat edelleen keskeisiä osia ohjaustyöstä. Tekoälyä tulisi nähdä työkaluna, joka tukee oppilaanohjaajan työtä ja mahdollistaa paremman yksilöllisen ohjauksen, mutta se ei korvaa inhimillistä asiantuntemusta ja ohjausta.”

mistella hyviä kysymyksiä, kiinnostavia aihe-alueita tulevia ohjauskeskusteluja varten. ChatGPT:n ansioksi on luettava, että se tosiaan odottaa chat-keskustelun tapahtuvan kirjakielellä. Se ei tajua savoa, eikä slangia – näin ainakin toistaiseksi. Arka tai kovin hiljaisen oloinen oppilas voi hyvinkin saada ohjauskeskusteluun ideoita, joita muuten olisi pitänyt lypsää. Kysyin ChatGPT:ltä hyviä kysymyksiä seuraavasti. Olen menossa opinto-ohjaajan luo keskustelemaan uravaihtoehdoista peruskouun jälkeen. Mitä minun kannattaisi kysyä häneltä? Näin ChatGPT vastasi: ”On hienoa kuulla, että olet menossa keskustelemaan opinto-ohjaajan kanssa uravaihtoehdoista. Voisit kysyä häneltä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: 1. Mitkä ovat erilaiset opiskeluvaihtoehdot peruskoulun jälkeen?

Jos joku kouluhallinnon edustaja kuvittelee tekoälyn helpottavan ohjauksen resurssipulaa, asia on päinvastoin. Oppilaat ja opiskelijat saavat jo nykyisin hyvin paljon vastauksia urapohdintoihinsa ChatGPT:ltä. Siksi olisikin hyvin tärkeää ottaa tämä työkalu opinto-ohjauksen aktiiviseen käyttöön ja erityisesti oppitunneilla. Siinä yhteydessä on syytä käydä läpi tekoälyyn liittyviä perusasioita. Mitä tekoaäly on? Mitä tekoäly ei ole? Mitä rajoitteita liittyy tekoälyn tuottamaan informaatioon.

Apua ohjauskeskusteluun

Tekoälyn avulla opiskelijat voisivat val-

Toivonen, Hannu. 2023. Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta. Teos.

2. Miten voin selvittää, mikä ala tai ammatti voisi sopia minulle parhaiten? 3. Onko olemassa erilaisia koulutusohjelmia tai oppisopimusmahdollisuuksia? 4. Mitä tulevaisuuden työmarkkina- ja uranäkymät ovat eri aloilla? 5. Miten voin valmistautua ja hakea haluamaani koulutusohjelmaan tai työpaikkaan? 6. Onko olemassa apurahoja tai muita taloudellisia tukia koulutukseen liittyen? Nämä kysymykset auttavat sinua saamaan selkeyttä ja suunnitelmaa tulevaisuutesi uravaihtoehdoista.” Tekoälyn generoima vastaus tekoälyn vaikutuksesta opinto-ohjaajan työhön lähtee siitä, että vuorovaikutus ja empatia ovat jatkossakin tärkeitä elementtejä. Ja juuri näillä osa-alueilla tekoäly ei – vielä – pärjää. Hannu Toivosen kirjassa Mitä tekoäly on? on 100 kysymystä ja vastausta tekoälystä. Se on helppolukuinen perusopas tekoälyn maailmaan. Se kannattaisi hankkia joka kouluun ja esipuheen mukaisesti jättää kahvihuoneen pöydälle. Siinä on paljon kättä pidempää oppitunneille. Sen mukaan tekoäly vaikuttaa jokseenkin kaikkiin ammatteihin. Tekoäly vaikuttaa vähiten töihin, joiden keskeisiä tehtäviä on vaikea automatisoida. Sellaiset edellyttävät sosiaalista älyä tai tunneälyä. Ihmisen läsnäoloa, ihmisten hoitamista, strategista ajattelua tai luovuutta.

Tekoälyn generoima vastaus tekoälyn vaikutuksesta opinto-ohjaajan työhön lähtee siitä, että vuorovaikutus ja empatia ovat jatkossakin tärkeitä elementtejä. Opinto-ohjaajan työssä korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän oppilaiden/opiskelijoiden tuntemus, syvällinen vuorovaikutus ja empatia. Sellainen opinto-ohjaaja, joka ei tunne ohjattaviaan on lähes samalla viivalla ChatGPT:n kanssa. Oppituntien aikana tapahtuva

vuorovaikutus, ja oppilaiden taustojen, myös opiskeluhuollollisten näkökulmien tuntemus, korostuu jatkossa entistä enemmän. Jos joku kouluhallinnon edustaja kuvittelee tekoälyn helpottavan ohjauksen resurssipulaa, asia on päinvastoin. Oppilaantuntemuksen merkitys lisääntyy ja ohjattavia ei voi olla liikaa jatkossakaan. ChatGPT:n ja muidenkin tekoälyohjelmien rajoitteista ja niistä periaatteista sekä niiden käyttämistä oppimisaineistoista kannattaa muistuttaa moneen otteeseen. Nuorilla on yleinen taipumus inhimillistää tekoäly. Meidän tulisikin välttää opetustilanteissa tuottamasta sellaista käsitystä, että tekoäly kertoo meille ja, että kuinka tekoäly on älykäs. Kannattaa mieluummin puhua siitä, missä tehtävässä tietty tietokoneohjelma tekee tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Tekoälyohjelman käyttämästä oppimisaineistosta riippuu, mitä ChatGPT vastaa. Kun siltä kysytään kovin yksityiskohtaisia asioita, se tekee edelleen virheitä. Mikä on Oulun paras lukio? Vastauksena tulee joitakin arvostettuja lukiota, joiden joukossa on mm. Oulun klassillinen lukio. Semmoista ei siellä taida olla – ainakaan vielä! Virheellisen tai toisarvoisen informaation seulonnassa on vielä paljon tehtävää. Tekoäly todennäköisesti lisää oppilaiden ja opiskelijoiden suoritusten polarisaatiota. Osaavin osa oppijoista ottaa tekoälyn työkalukseen ja pitävät sitä renkinä. Oppivat sen avulla uutta. Tarkistavat tuotostensa oikeakielisyyttä säilyttäen kriittisen asenteen sitä kohtaan. Huomattavana vaarana on, että sosiaalisen mediaan turtuneet ja pitkäjänteisen opiskelutavan kadottaneet oppijat turvautuvat kritiikittä tekoälyn tuotoksiin. Tämä ongelma on havaittu jo etenkin korkea-asteella ja lukioissa. Opiskelijoiden esseet ja oppimispäiväkirjat, joissa olisi pitänyt reflektoida ja analysoida opittua, ovatkin olleet tekoälyn tuotoksia. Opettajilla on toki käytössä erilaisia tekoälyn paljastajia, mutta kummalliseksi on mennyt oppiminen nykyään. (Katso lisää näistä työkaluista esim. turnitin.com!) Opettajat voivat pyytää kirjoittamaan esseisiin omakohtaisia kokemuksia, mutta ei tämäkään näytä riittävän. Tekoäly, kun tuntuu ky-

kenevän omakohtaistamaan tuotoksensa liittämällä ChatGPT:lle osoitettuun kysymykseen pyynnön: ”Kirjoita minämuodossa!”.

Miten tekoäly muuttaa työelämää?

Tekoäly on laajalti käytössä jo nyt työelämässä. Verovirastossa ei syynätä jokaista veroilmoitusta vaan suurimman osan normitapauksista hoitaa tekoäly. Vero.fi -kotisivuilla kerrotaan, että tekoälyn hoitaessa osan työstä virkailijat voivat keskittyä ihmisen osaamista vaativiin tapauksiin. Tehtävät, jotka voidaan automatisoida, ne on jo nyt automatisoitu. Vauhti vain kiihtyy. Jäljelle jää vain niitä tehtäviä, jotka ovat kinkkisiä ja hankalia, joihin kone ei – vielä – pysty. Rutiiniluonteiset eli helpot työt katoavat ja jäljelle jää niitä vaikeita, ajattelua ja syvempää osaamista vaativia tehtäviä. Maailman talousfoorumin mukaan edistyneet teknologiat aiheuttavat työmarkkinoilla huomattavan murroksen. Neljännes työpaikoista vaihtuu uusiin muutaman vuoden sisään. Tässä Suomi ei ole mitenkään jälkijunassa, pikemminkin päinvastoin, Suomi on digitalisaation kärjessä ainakin tuoreen Digibarometrin mukaan. (Data, tekoäly ja talouskasvu. Etla 2023) Tekoälyllä ajatellaan olevan monia vaikutuksia koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Tutkijat ovat tästä erimielisiä siitä, kuinka dramaattisia ovat odotettavissa olevat mullistukset. Tästä aiheesta lisää Opinto-ohjaaja -lehden tammikuun numerossa. Jukka Eero Wuorinen Taustakuva: Midjourney tekoäly Lue, kuuntele ja osallistu lisää: Toivonen, Hannu. 2023. Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta. Teos. YLE-Areena Podcastit. Hakusanalla: Tekoäly Facebook: TOT Tekoäly oppimisen tukena, chatGPT for Teachers

Euroguidance Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä Hyviä ohjauskäytäntöjä Euroopan eri maista Juhlistamme Euroopan osaamisen teemavuotta nostamalla esiin hyväksi todettuja ohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä eri Euroopan maista. Seuraa Euroguidancen Facebook-sivua ja bongaa joka viikko käyttöösi uusia ideoita omaan ohjaustyöhön! facebook.com/EuroguidanceFI Kuva: Getty Images

Osaamista ja oivalluksia maailmalta: ota uratarinat käyttöösi! Osaamista ja oivalluksia maailmalta –juttusarja nostaa esiin erilaisia urapolkuja kulkevien henkilöiden kokemuksia kansainvälisistä ympäristöistä. Artikkelit kuvaavat, minkälaisia taitoja ja ymmärrystä kansainväliset kokemukset ovat päähenkilöiden elämään tuoneet. Julkaisemme uusia uratarinoita kuukausittain Euroopan osaamisen teemavuoden kunniaksi. Tutustu juttusarjaan: oph.fi/fi/euroopan-osaamisen-teemavuosi

Seuraa meitä somessa: Euroguidance Suomi

EuroguidanceFI

oph.fi/euroguidance MAAILMALLE.NET Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

TUNNETKO SINÄ VUODEN OPON? Auta meitä löytämään ja palkitsemaan vuoden 2024 opinto-ohjaaja Epävarmassa maailmassa sujuvan arjen merkitys korostuu. Etsimme opinto-ohjaajaa, joka osaa luoda positiivista henkeä opiskelijoiden ja työyhteisönsä keskuuteen ja on vaikuttanut oppilaitoksen tapaan toimia omaa kattavat työelämäverkostot ja toimii linkkinä työelämän, oppilaitoksen sekä opiskelijan välillä on luova visionääri, joka osaa etsiä yhdessä opiskelijan kanssa hänen tulevaisuuden polkunsa on ennen kaikkea tuki ja turva opiskelijalle. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Suomen Opinto-ohjaajat SOPO ry valitsevat ja palkitsevat vuoden opinto-ohjaajan. Vuoden opinto-ohjaajan julkistus ja palkitseminen tapahtuu Opopäivillä Rovaniemellä helmikuussa 2024. Vuoden opo tulee saamaan 1 000 euron arvoisen lahjakortin, kunniakirjan ja pokaalin. Oletko se sinä tai kollegasi? Ainoa ehto on, että ehdokas on Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsen. Ilmoita ehdokkaasi 31.12.2023 mennessä link.webropol.com/s/vuodenopo2024. Palkitsemme myös vuoden opoa ehdottaneen henkilön.

VAHVISTA OHJAUSOSAAMISTASI! Tutustu Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun monipuoliseen ohjausosaamisen täydennyskoulutustarjontaan. Sisältöpainotuksia ja toteutusmuotoja on useita erilaisia. Koulutukset ovat osa Opetushallituksen opetustoimen henkilöstökoulutusta ja osallistujalle maksuttomia. Tervetuloa mukaan! Tutustu koko tarjontaan: haaga-helia.fi > Koulutus > Ammatillinen opettajakorkeakoulu > Opettajien täydennyskoulutus

Ohjauspalveluiden tuloksellisuuden, laadun ja vaikuttavuuden seuranta oppilaitoksissa Teksti: FT Mika Launikari ja KT Helena Kasurinen Laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys opintoja uraohjauksen palvelujärjestelmälle on kasvussa. Tällä hetkellä kehitetään valtakunnallista elinikäisen ohjauksen tietoon perustuvaa laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteena on varmistaa, että ohjaus on mahdollisimman tasalaatuista ja sitä kautta yksilön, palveluntarjoajan ja koko yhteiskunnan kannalta vaikuttavaa. Jo nykyisin oppilaitokset seuraavat tarjoamiensa ohjauspalveluiden tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä hyödyntävät seurannan tuottamaa tietoa johtamisessa ja päätöksenteossa.

petushallituksen rahoittamassa Osaava ohjaaja, vaikuttava ohjaus OOVA-täydennyskoulutuksessa (20212023) ohjauspalveluiden laatua ja vaikuttavuutta käsiteltiin tärkeänä kehittä-

Kuva 1. Käsitykset ohjauspalveluiden ja -prosessien laadusta (OOVA-hanke)

miskohteena. OOVA-koulutus yhdisti teoreettisen ja käsitteellisen tarkastelun sekä ajankohtaisen tutkimustiedon koulutukseen osallistuneiden oppilaan- ja opinto-ohjaajien omiin kokemuksiin ja näkemyksiin ohjauspalvelujen tuloksellisuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta. Näkökulmina olivat ohjausprosessi, ohjaajien työ ja osaaminen, oppilaitosten palvelujärjestelyt sekä toiminta moniammatillisissa verkostoissa. Tässä artikkelissa keskitytään oppilaitoksissa tarjottaviin ohjauspalveluihin ja tekijöihin, jotka vaikuttavat ohjauksen laatuun ja vaikuttavuuteen.

Ohjauksen laatu ja vaikuttavuus käsitteellisellä tasolla

Yksilötasolla ohjauksen vaikuttavuuden selvittäminen edellyttää ohjausprosessin seurauksena syntyneen muutoksen ja tuloksen tarkastelua (vrt. Kasurinen & Launikari 2022). Voidaan myös puhua oppimistuloksista taidoissa, jotka ohjauksen oppimistavoitteisiin on kirjattu. Tällainen yksilön edistymisen mittari voi olla esimerkiksi urasuunnittelutaitojen kehittyminen, mikä tarkoittaa muutosta lähtötilanteeseen verrattuna. Ohjauksen tuloksellisuutta voidaan arvioida konkreettisina tapahtumina, joita ovat opintojen suorittaminen suunnitellussa aikataulussa (koulutuksen läpäisy), jatkokoulutuspaikan löytyminen tai työllistyminen opintojen jälkeen sekä työllisyysasteen muutokset ja työurien pituus yleensä. Ohjauspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointi on moniulotteista, vaikka sitä tarkasteltaisiin pelkästään oppi laitoskontekst iss a. Ohjauksen tulisi vastata erilaisten oppijoiden tarpeisiin sekä kehittyä toimintaympäristön muutosten ja vaatimusten myötä. Oppi-

laitoksella on käytössään resurssit, työvälineet ja tilat sekä ohjeistukset, jotka määrittävät ohjauspalvelujen järjestämisen tavoitteet, sisällöt ja toimintamallit. Keskeisimmät ohjauksen järjestämistä koskevat dokumentit ovat opetussuunnitelman perusteet sekä kunta- ja oppilaitostason ohjaussuunnitelmat. Ohjauspalvelujen järjestämisen tavoitteiden tulee olla linjassa kunnan strategioiden ja opiskeluhuoltoa koskevien suunnitelmien kanssa. Tämä edellyttää monialaisesti toteutettua yhteistä suunnittelua alueellisesti ja oppilaitoskohtaisesti. Resursseista keskeisin on henkilöstö, jonka työpanos on ohjauksessa olennainen. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus kuuluu oppilaitoksissa kaikille. Vaikka eri toimijoiden roolit ja vastuut on määritelty, ovat kuvaukset ohjausosaamisesta puuttuneet Suomessa. Syksyllä 2023 julkaistiin kansallinen ohjausosaamisen viitekehys, joka selkeyttää tilannetta oppilaan- ja opintoohjaajien osalta (Vuorinen ym. 2023). Sen sijaan selkeät kuvaukset siitä, minkälaista ohjauksellista osaamista muissa tehtävissä (esim. ryhmänohjaaja) tarvitaan, ovat edelleen määrittelemättä. Oppijoilla on erilaiset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat sekä tavoitteet, jotka muovaavat heidän opiskeluaan sekä tulevaisuuden- ja urasuunnitteluaan. Ohjausprosesseja, työmuotoja sekä ohjauksen tavoitteita ja sisältöjä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat: minkälaisen kokonaisuuden ohjausprosessi muodostaa oppijan opinpolulla sekä miten saavutettavia valitut työmuodot, menetelmät ja sisällöt ovat ja miten ne tarjoavat oppijalle mahdollisuuksia kehittää opiskelu- ja urasuunnittelutaitojaan. Ohjausprosessien vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta kartoitetaan jo prosessin aikana. Oppijoiden osallisuus ohjauksen kehittämisessä ja aktiivisuus ohjausprosessien aikana on tärkeä elementti. He ovat keskeisessä roolissa

ohjauspalvelujen käyttäjinä ja pystyvät arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksen tarjoama ohjaus vastaa heidän tarpeitaan.

Ohjaajien käsityksiä ohjauksen laadusta ja vaikuttavuudesta

Syksyllä 2022 OOVA-koulutuksen osallistujat vastasivat kouluttajien heille teettämään kyselyyn ohjauksen laadusta ja vaikuttavuudesta. Vastaajat olivat perusopetuksen oppilaanohjaajia sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajia. Keskeisimmät havainnot saaduista 44 vastauksesta esiteltiin OOVA-koulutuksessa. Tässä artikkelissa on tiivis yhteenveto tuloksista.

Ohjausprosessin laatu ja vaikuttavuus

Osallistujilta kysyttiin, mitä minä opinto-ohjauksen/opetuksen/ opiskeluhuollon asiantuntijana ymmärrän ohjauspalveluiden ja -prosessien laadulla ja vaikuttavuudella. Vastaajat tarkastelivat ohjauspalveluiden laatua ja vaikuttavuutta eri näkökulmista, joita olivat yksilö ja organisaatio sekä ohjausprosessi. Yksilön tasolla korostettiin ohjauspalvelujen oikea-aikaisuutta, yhdenvertaisuutta ja tarvelähtöisyyttä sekä ajantasaisen tiedon varmistamista. Ohjausprosessilta edellytettiin saavutettavuutta, jatkuvuutta sekä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä, jossa saumattomuus toteutuu. Organisaatiotasolla vastaajat toivat esille resurssit, ohjaushenkilöstön osaamisen sekä ohjauspalvelujen suunnittelun ja organisoinnin.

Ohjausosaaminen

OOVA-koulutukseen osallistujia pyydettiin myös pohtimaan, mitä osaamista laadukas ja vaikuttava ohjaustyö heiltä itseltään asiantuntijana edellyttää. Vastauksissa painotettiin oman osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja oman asiantuntijuuden tarkastelua suhteessa työn vaatimuksiin. Tämä edellyttää itsetuntemusta ja itsearviointitaitoa, jota kuvattiin muun muassa seuraavalla tavalla: ”kuinka toimin, kuinka opiskelija näkee toimijuuteni ohjaajana, … toiminnan peilaaminen organisaation asettamiin tavoitteisiin …”.

Lisäksi painotettiin moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön osaamista. Vastauksissa tuli esille myös ohjausteoreettinen tietämys sekä koulutusvaihtoehtojen ja -alojen sekä työelämätuntemus. Ohjaajan perusosaamisina mainittiin hyvät vuorovaikutus- ja reflektiotaidot sekä ohjauksellinen osaaminen, joka edellyttää teoreettisen tiedon soveltamista käytäntöön. Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen mainittiin, sillä ohjaustyön katsottiin edellyttävän keskittymistä ja intensiivistä paneutumista sekä nopeasti vaihtuviin tilanteisiin reagoimista.

Kuntatasoisen ohjauksen arviointi- ja laadunvarmistustyön koordinaatio

Yli neljäsosa vastaajista kertoi, ettei tiennyt, osannut sanoa tai ollut varma siitä, miten ohjauksen ja opiskeluhuollon asioita seurataan kuntatasolla. Osa vastaajista oletti, että oppilaitosjohto seuraa ja raportoi asioista kunnallisten ohjeiden ja linjausten mukaisesti. Muutamissa oppilaitoksissa rehtorin kerrottiin osallistuvan ohjaus- ja opiskeluhuoltopalveluita koskevaan suunnitteluun ja seurantaan sekä toimivan tiiviissä yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa. Joissain kunnissa tilanne oli parempi, sillä niissä oli oma nimetty ohjauksen asioista vastaava asiantuntijansa, joka koordinoi seurantaa ja raportointia oppilaitosten suuntaan. Myös pedagogiset johtajat mainittiin. Heidän roolinsa oli johtaa oman kuntansa oppilaitospalveluiden toimijoita, toimia opinto-ohjaajien esihenkilönä sekä tuoda ohjaustoimijat yhteen. Lisäksi oppilaitoksille tehtiin kuntatasoisia kyselyitä ohjauksesta ja opiskeluhuollosta. Tehostetun ohjauksen asioita seurattiin ja arvioitiin yleisesti ottaen melko hyvin. Nykytilanteessa oppilaan- ja opintoohjaajat kertovat tekevänsä työtään itsenäisesti ilman, että kuntatasolla olisi suurempaa kiinnostusta heidän työnsä laatuun ja sen arviointiin. Vastaajien mukaan johdolta ja kuntatasolta usein puuttuu selkeä kokonaiskuva oppilaitosten oppilaan- ja opinto-ohjauksesta. Kukaan ei näytä ottavan selkeää vastuuta siitä, miten ohjauspalveluiden sään-

Kuva 2. Laadukkaan ja vaikuttavan ohjaustyön edellyttämä osaaminen (OOVA-hanke) nöllistä ja johdonmukaista seurantaa ja arviointia tulisi kunnassa kehittää.

Ohjauksen arviointi- ja laadunvarmistustyön johtaminen oppilaitoksissa

Reilu neljännes vastaajista oli epävarmoja siitä, miten heidän oppilaitoksessaan johdetaan ohjauksen arviointi- ja laadunvarmistustyötä. Muutamat vastaajat olettivat oppilaitosjohdon ja rehtorin sekä esihenkilöiden tekevän jotain asian eteen. Useissa vastauksissa todettiin, että oppilaitosten tavoitteena on koordinoidummin ja oikea-aikaisemmin seurata ohjaustyön onnistumista. Samalla todettiin, että oppilaitosjohtoa kiinnostaa erityisesti koulutuksenjärjestäjän tulokseen ja rahoitukseen vaikuttavan kovan datan tulkinta annettujen mittareiden valossa, mutta ei niinkään inhimillisen hyvän elämän mittaaminen. Ohjauksen laatu- ja vaikuttavuusasioita käsitellään opiskeluhuoltoryhmässä, kertoi osa vastaajista. Opiskelijoille ohjauksen laadusta ja vaikuttavuudesta tehtyjen valtakunnallisten kyselyiden tuloksia käydään oppilaitostasolla läpi

opiskeluhuoltoryhmän johdolla. Luokkakohtaisissa ja vanhempainyhdistyksille suunnatuissa tapaamisissa kerätään palautetta ja ehdotuksia opiskeluhuoltoryhmän toiminnan kehittämiseksi. Myös varhaisen tuen ryhmä mainittiin kokoonpanona, joka koordinoidusti teettää opiskelijoille kyselyitä ja kerää osallistujapalautteita tilaisuuksista. Monissa oppilaitoksissa seurataan opiskelijoiden opintoihin ja oppilaitokseen kiinnittymistä sekä jatko-opintoihin sijoittumista ja opintojen jälkeistä työllistymistä. Tulosten perusteella yleiskuvaksi jäi se, että ohjauspalveluita koskevaa systemaattista ja kokonaisvaltaista tiedonkeruuta ja seurantaa ei oppilaitoksissa nykyisellään juurikaan ole. Vain joissain tapauksissa tietoa kerätään 1-2 kertaa vuodessa ohjauksen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Monet oppilaitokset kuitenkin hyödyntävät valtakunnallisten kouluterveys- ja hyvinvointiselvitysten ja yhteishaun tuloksia sekä teettävät oppilailla ja opiskelijoilla asiakastyytyväiskyselyitä.

Ohjauksen laatu ja vaikuttavuus moniammatillisessa yhteistyössä

Alueellisissa moniammatillisissa verkostoissa on aika ajoin keskusteltu ohjauksen ja opiskeluhuollon laadusta ja vaikuttavuudesta, kertoi vajaa puolet vastaajista. Moniammatilliset verkostot eivät näytä tarkastelevan tarjoamansa ohjauksen laadullisia ulottuvuuksia, sillä vain harvoin niillä oli käytössään yhteinen tunnusmerkistö ohjaus- ja neuvontapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden osoittamiseksi. Opetushallituksen hyvän ohjauksen kriteerit -julkaisun (2014, 2023) tunnettuus oli vastaajakunnassa hyvä. Monet kertoivat hyödyntäneensä sitä oman ohjaustyönsä ja oppilaitoksen sisäisen kehittämistyön tukena, mutta myös yhteistyössään moniammatillisten verkostotoimijoiden kanssa. Julkaisun sisältöjä pidettiin hyvinä ja relevantteina, sillä niistä saattoi saada uusia näkökulmia omaan ammatillisen ajatteluunsa.

Arviointi osaksi ohjauspalveluiden järjestämistä

Ohjauspalvelujen tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen on kiinnitetty huomiota kansallisessa elinikäisen ohjauksen strategiassa (2020). Ohjaushenkilöstön tarvitsemia kompetensseja kuvataan äskettäin valmistuneessa kansallisessa ohjausosaamisen viitekehyksessä (Vuorinen ym. 2023). Lisäksi käynnissä olevassa Elontila-arviointitutkimuksessa on tavoitteena muodostaa tilannekuva suomalaisen elinikäisen ohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kokonaisuudesta sekä arvioida sen toimivuutta eli saatavuutta, laatua, tuloksia ja vaikuttavuutta (Haaga-Helia 2023). Systemaattisen laadun arvioinnin tulisi aina olla olennainen osa ohjauspalvelujen järjestämistä oppilaitoksissa. Palvelutarjonnan lähtökohtana tulisi aina olla nykytilanteen kartoitus, jolla voidaan saada selkeä käsitys ohjauksen kehittämiskohteista. OPH:n rahoittamassa täydennyskoulutuksessa Ohjausosaaminen tulevaisuudessa (2023-2025) paneudutaan ohjauspalvelujen tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen eri näkökulmista: OTULE - Ohjausosaaminen tulevaisuudessa | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi).

Kirjoittajatiedot:

FT Mika Launikari toimii kansainvälisen korkeakouluyhteistyön, uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen erityisasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Mika oli OOVA-täydennyskoulutushankkeen projektipäällikkö vuosina 2021–2023. KT Helena Kasurinen on työskennellyt elinikäisen ohjauksen asiantuntijana, tutkijana ja ohjaajakouluttajana 1990-luvulta lähtien. Hän on vetänyt useita kansallisia ja kansainvälisiä ohjausalan hankkeita sekä osallistunut ohjauksen kehittämiseen eri toimintaympäristöissä. Helena osallistui asiantuntijana ja kouluttajana OOVAtäydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Lähteitä:

Cedefop et al. (2022). Towards European standards for monitoring and evaluation of lifelong guidance systems and services (Vol. I). Luxembourg: Publications Office of the European Union. Cedefop working paper; No 9. Viitattu 23.10.2023. http://data.europa.eu/doi/10.2801/422672 Haaga-Helia (2023). Elinikäisen ohjauksen laaja kansallinen arviointitutkimus käynnistyi. Viitattu 27.10.2023. https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/elinikaisen-ohjauksenlaaja-kansallinen-arviointitutkimuskaynnistyi Kasurinen, H. et al. (eds) (2020). Handbook for CREAR digital service need indicator. Viitattu 22.10.2023. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-601-3 Kasurinen, H. & Launikari, M. (2022). Towards more effective career guidance processes: the CREAR digital tool improving client-oriented interventions. In Cedefop et al. (2022). Towards European standards for monitoring and evaluation of lifelong guidance systems and services (Vol. I). Luxembourg: Publications Office of the European Union. Cedefop working paper; No 9. Pp. 91-108. Viitattu 21.10.2023. http:// data.europa.eu/doi/10.2801/422672 Opetushallitus (2023). Hyvän ohjauksen kriteerit. Viitattu 31.10.2023. https://www.oph.fi/sites/default/files/ documents/Hyv%C3%A4n%20ohjauksen%20kriteerit_0.pdf Opetushallitus (2014). Hyvän ohjauksen kriteerit. Viitattu 31.10.2023. https://www.oph.fi/sites/default/files/ documents/hyvan_ohjauksen_kriteerit_0.pdf Valtioneuvosto (2020). Elinikäisen ohjauksen strategia. Viitattu 27.10.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/162576 Vuorinen, R. ym. (2023). Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset. Painossa.

Psyykkinen valmentaja - koulutuksesta osaamista ohjaustyöhön

sallistuimme kumpikin tahoillamme Tampereen ja Turun kesäyliopistoissa Hedco Oy:n toteuttamiin Psyykkinen valmentaja -koulutuksiin. 25 opintopisteen laajuisen koulutuksen ytimessä oli ratkaisukeskeisen työotteen soveltaminen valmennuksessa ja ohjaustyössä. Prosessin kulmakivinä ovat valmennettavan tavoitteet, voimavarat ja muutokseen kannustaminen. Vaikka nimi viittaakin tavallaan valmiiden ratkaisujen antamiseen, siitä ei kuitenkaan ole kyse. Tarkoituksena on oikeiden kysymysten avulla oivalluttaa valmennettava itse löytämään ratkaisuja. Prosessin aikana luodaan toiveikkuutta ja pyritään kannustamaan aktiiviseen toimijuuteen. Prosessi ei aina välttämättä kuitenkaan etene täysin lineaarisesti, joten valmennusprosessin aikana eri vaiheet voivat seilata edestakaisin ja esimerkiksi alussa asetettuihin tavoitteisiin voidaan joutua palaamaan tilanteen muuttuessa tai valmennettavan tietoisuuden kasvaessa. Perinteisessä prosessissa kuitenkin tärkeät merkkipaalut ovat tavoitteen asettaminen, voimavarojen kartoittaminen ja positiivisen palautteen antaminen.

Mitä lisäarvoa koulutus toi omaan työhön?

Katri: Tein vuoden 2022 aikana ohjaustyötä Tampereen yliopistossa valmistumisvaiheessa olevien tutkintoopiskelijoiden kanssa ja huomasin, kuinka tärkeää ohjauksen lisäksi on myös kartoittaa laajasti ohjattavan omia voimavaroja ja valaa uskoa ohjattavan toimijuuteen. Halusin omaan työkalupakkiini osaamista lisää. Psyykkisen valmennuksen koulutuskokonaisuus tarjosi sitä; siinä ei ole kyse terapiasta, mutta se menee perinteistä ohjauskeskustelua astetta syvemmälle. Olen pohtinut korkeakoulutuksen ohjauksen kenttää ja tehnyt havainnon, että opintojen ohjauksen ja opintopsykologin välissä voisi hyvin olla psyykkisen valmentajan palvelut. Nämä palvelut voisivat auttaa tutkinto-opiskelijoita

siinä vaiheessa, kun opintojen ohjaus ei enää riitä ja opintopsykologille saattaa olla liian iso kynnys mennä. Psyykkinen, ratkaisukeskeinen valmennus tarjoaa matalan kynnyksen palvelua siinä vaiheessa, kun henkilöllä itsellään on vielä motivaatiota ja voimavaroja löytää ratkaisuja itse asioihin, joiden haluaa muuttuvan elämässään. Valmentaja tarjoaa oivalluttavia kysymyksiä, joiden avulla valmennettava etenee pienin askelin kohti haluamaansa muutosta. Tampereen yliopiston työelämäyhteydet ja jatkuva oppiminen -yksikössä olemme hyödyntäneet ratkaisukeskeistä viitekehystä monipuolisesti muidenkin valmennuskokonaisuuksien yhteydessä ja olemme saaneet siitä erittäin hyvää palautetta. Pia: Kiinnostuin psyykkisen valmentajan koulutuksesta alun perin sen takia, että minulla oli tarve päästä syventämään kohtaamisosaamistani opiskelijoiden kanssa. Oma roolini Turun ammattikorkeakoulussa taide- ja kulttuurialojen opinto-ohjaajana on enimmäkseen opiskelijoiden kohtaamista ja ohjaamista erilaisissa opintojen sujumiseen, elämäntilanteeseen, ajanhallintaan, motivaatioon ja opiskeluhyvinvointiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Opinto-ohjaaja toimii myös opettajien ja opettajatuutorien tukena erilaisissa haastavissa ohjaustilanteissa ja on mukana ratkomassa ristiriitatilanteita, joita syntyy opettajien ja opiskelijoiden välillä tai pelkästään opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

maan ennaltaehkäisevästi ohjaustyössä, jotta varhainen pulmien tunnistaminen mahdollistuisi. Toinen tavoitteeni oli se, että saisin lisää osaamista haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Koulutus antoi kumpaankin tavoitteeseen hyviä eväitä. Psyykkisen valmennuksen työkalujen avulla pystyn ohjauskeskusteluissa tukemaan opiskelijan omaa vastuunottoa, itseohjautuvuutta ja pystyvyyden kokemusta. Miten olet kaikesta kokemastasi huolimatta pystynyt etenemään opinnoissasi näinkin hyvin? Kuka voisi auttaa sinua tämän pulman ratkaisemisessa? Mitä tarvitset, jotta pääset eteenpäin? Mikä selittää sen, että tässä onnistuit? Katri Sillanpää, Tampereen yliopisto Pia Oförsagd, Turun ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Cauffman, L. (2017) Ratkaisukeskeinen coaching. Opas myönteiseen muutokseen. Psyykkinen valmentaja –opinnot luentomuistiinpanot (Tampereen kesäyliopisto, Turun kesäyliopisto) Ruutu, S. (2020) Coachin työkalupakki

Useiden opiskelukykyä kartoittaneiden tutkimusten mukaan on tosiasia, että opiskelijoiden opiskelukyky on heikentynyt ja korona-aika aiheutti monia kerrannaisvaikutuksia, joiden kanssa työskentelemme vielä pitkään. Tavoitteeni oli, että psyykkisen valmentajan koulutuksen antamalla osaamisella pystyisin omalta osaltani auttamaan opiskelijoita tunnistamaan omia voimavarojaan ja mahdollisuuksien mukaan myös toimi-

OPOPÄIVÄT 2024 – SOLEKKO OHJATA! “Ihmisellä pitää olla yrittävä luonto ja repäsevä meininki.” Valtakunnalliset Opopäivät 2024 järjestetään Rovaniemellä 8.-10. helmikuuta. Solekko tulla pohjoseen! Päivien aikana pääset tutustumaan Rovaniemeen ja pohjoiseen toimintaympäristöön, kulttuuriin ja pohjoisessa tehtävään yhteistyöhön. Kuulet mielenkiintoisia puheenvuoroja ja pääset osallistumaan monipuolisiin työpajoihin. Perjantaina 9.2.2024 saamme kuulla pohjosen pojan Esko Valtaojan ajatuksia tulevaisuudesta, maailmasta, koulutuksesta ja työstä. Torniossa syntynyt Jaana Kettunen, ohjausalan tutkija kertoo puolestaan puheenvuorossaan ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta. Lauantaina 10.2.2024 saamme kuulla Kuhmosta lähtöisin olevan (Lapin yliopiston kasvatin) Mari Valonmeren ajatuksia herkkyydestä työelämän voimavarana. Lauantain viimeisen puheenvuoron tarjoaa Joonas Berghäll, elokuvaohjaaja, joka avaa omaa reittiään Tervolan Louelta maailmalle. Vierailukohteita on yhteensä 17, jotka sijaitsevat Rovaniemen keskustassa tai Rovaniemen lähiympäristössä. Vierailukohteet on jaettu kolmeen kategoriaan; Yrittäjyys Lapissa, Lapin luonto ja kulttuuri sekä Yhteiskunta ja koulutus. Yrittäjyyden kohteina ovat kansainvälisestikin menestyksekkäät yritykset. Luonto ja kulttuuri -kategoriasta löytyy Rovaniemen kuuluisia arkkitehtuurin, luonnon ja kädentaidon kohteita. Yhteiskunnan ja koulutuksen -kategorias-

sa esittäytyvät pohjoisen monipuoliset oppimisympäristöt. Jokaiselle löytyy varmasti jotain. Solekko lähtiä! Tehemmä poies -työpajoissa on toiminnallisuutta, asiantuntijaosuuksia, luentoja ja keskusteluja. Aiheet käsittelevät erilaisia ohjauksen aihealueita. Työpajoissa saat konkreettisia työkaluja ja menetelmiä ohjaukseen sekä uusia ajatuksia oman ohjaustyön kehittämiseen. Opopäivien päähotellina toimii Santa Claus -hotelli Rovaniemen keskustassa. Ilmoittautuminen ja tutustumiskäynnit lähtevät hotellilta ja hotellin läheisyydestä. Hotellilla pidetään myös Sopon koulutuskohtaisten toimikuntien tapaamiset. Torstai-illan kaupunginvastaanotto pidetään perinteikkäässä Lyseonpuiston lukiossa. Perjantain tapahtumapaikkana toimii Lapin ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampus ja iltajuhla järjestetään Santa Claus -hotellilla. Tanssijalkaa nostattaa Iskuporakone. Opopäivien päätteeksi lauantaina kokoonnutaan vielä Santa Claus -hotellilla aamupäivän ohjelman merkeissä. Sole homma eikä mikhään, kun Lapin opinto-ohjaajat tarttuivat tuumasta toimeen ja pistivät järjestelyt käyntiin. Lapin Opinto-ohjaus ry vastaa päivien järjestelyistä. Suunnittelussa ja organisoinnissa tiivistä yhteistyötä on tehty paikallisten oppilaitosten ja yritysten

kanssa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU, ammattiopisto Lappia, ammattiopisto Luovi, Lapin AMK ja Lapin yliopisto ovat tärkeässä roolissa mahdollistamassa Opopäiviä. Son hyvä niin. Ilmoittautuminen päiviin on käynnissä. Toivomme runsasta osanottajajoukkoa. Kannattaa varata majoitus ja matkat Rovaniemelle myös hyvissä ajoin, sillä kiivas turistisesonki on opopäivien aikana käynnissä. Samalla on muistuttaisimme, että mm. iltajuhlaan ja perinteiselle kaupunginvastaanotolle on vain rajallinen määrä paikkoja. Seuraa nettisivujamme ja somekanaviamme, ilmoittelemme niissä päiviä koskevista ajankohtaisista asioista. Tuuhan sieki mukhaan!

Nettisivut: blogi.eoppimispalvelut.fi/ opopaivat2024/ E-mail: opopaivat24@gmail.com Facebook: Opopäivät 2024 Rovaniemellä Instagram: Opopaivat2024

TORSTAI 9:00 – 10:30 – 13:00 12:00 – 15:30 14:00 – 15:30 16:00 – 17:00 19:00 – 21:00 21:00 PERJANTAI 9:00 – 11:30 11:30 – 13:00 13:00 – 14:00 14:00 – 14:30 14:15 – 15:30 15:45 – 16:45 19:00 LAUANTAI 9:00 – 9:15 9:15 – 11:30 11:00 – 12:30 11:30 – 12:00

OHJELMA Ilmoittautuminen Lounas, omakustanne (ennakkoilmoittautuminen) Tutustumiskäynnit Vuoden opojen tapaaminen Sopo ry:n koulutuskohtaiset toimikunnat ja Senioriopojen tapaaminen Kaupunginvastaanotto -iltatilaisuus Jatkot Päivien avaus ja puheenvuoroja Lounastauko, messuosastoihin tutustuminen ja vapaata seurustelua Tehemmä poies -työpajat 1 Ryypäthän kahavit - kahvitauko Sopo ry:n vuosikokous Tehemmä poies -työpajat 2 Illallisjuhla Päivien avaus Puheenvuoroja Lounas, omakustanne (ennakkoilmoittautuminen) Kiitossanat ja vuoden 2025 Opopäivät esittäytyy Opopäivien päätös

Pohjoista yhteistyötä Opopäivät 8.-10.2.2024

SUOMEN OPINTO-OHJAAJAT RY:N VUOSIKOKOUS 2024 Suomen opinto-ohjaajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 9.2.2024 klo 14.15. Paikka: Lapin ammattikorkeakoulu Jokiväylä 11 96300 Rovaniemi Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen 11 §:n mukaiset vuosikokousasiat: 1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja muut toimihenkilöt

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen esityslista

5. Esitetään yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2023 ja päätetään sen hyväksymisestä

6. Esitetään yhdistyksen tilit ja toiminnantarkastajien lausunto

7. Vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2023, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

8. Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja kaksivuotiskaudeksi

9. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi vuodeksi kerrallaan 10. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa toimikaudeksi 2024

11. Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodeksi 2024

12. Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perimistapa

13. Päätetään puheenjohtajan palkkiosta vuodeksi 2024

14. Hyväksytään talousarvio vuodeksi 2024

15. Käsitellään muut kokouskutsussa esitetyt asiat

a. Ponsivastaus 16. Kokouksen päättäminen Helsingissä 5.11.2023 Hallitus

oP o

Rohkean valinta Minä valitsin Lapin, valitse sinäkin! Tutustu koulutuksiimme yhteisissä etäesittelyissämme 11.12.2023 ja 15.1.2024. Lisätiedot ja kaikki etäesittelyajat: ulapland.fi/opiskelelapissa | lapinamk.fi/opiskelelapissa

Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset on julkaistu

oulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttamassa hankkeessa on yhteiskehittämisprosessin tuloksena tuotettu esitys valtakunnallisiksi ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksiksi. Ohjausosaamisella tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja, osaamista ja asenteita, joita elinikäisen ohjauksen eri tehtävissä tarvitaan. Ohjausosaamisen kansallinen kuvaaminen tuo näkyväksi ohjaukseen tarvittavaa ammattitaitoa monipuolisesti riippumatta siitä, missä kontekstissa ohjausta tarjotaan. Ohjausalan osaamiskuvaus on arvokas työkalu ohjausalalla työskenteleville. Se auttaa määrittelemään osaamisvaatimukset, parantamaan palveluja ja tukemaan ammattitaidon kehittämistä. Kansallisten osaamiskuvausten kehittämistyön taustalla on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin kansainvälisiä ja kansallisia ohjaustyön osaamiskuvauksia, jotka ovat osoittautuneet merkityksellisiksi riippumatta kontekstista tai ohjauspalvelujen järjestämistavoista. Hankkeessa tarkasteltiin myös sitä, millaisia mahdollisia ohjausosaamisen kehitystrendejä on tunnistettavissa yhteiskunnan ja globaalien tilanteiden muutosten myötä. Osaamiskuvausten lisäksi on laadittu osaamisen arviointilomakkeet. Arviointilomakkeiden avulla ohjausalan ammattilaiset, tiimit, monialaiset verkostot ja organisaatiot voivat konkreettisesti arvioida omaa ohjausosaamistaan suhteessa laadittuihin osaamiskuvauksiin. Ammattilaiset voivat käyttää lomakkeita henkilökohtaiseen osaamisen itsearviointiin, joka auttaa heitä hahmottamaan vahvuuksiaan ja kehitystarpeitaan. Ryhmäarvioinnit voivat auttaa tunnistamaan ryhmän, tiimin tai verkoston vahvuuksia ja kehityskohteita. Organisaatiot voivat käyttää lomakkeita osana laajempaa strategista suunnitteluprosessia. Arviointilomakkeiden käyttö mahdollistaa myös osaamisen kehittämisen systemaattisen suunnit-

telun ja seurannan, jolloin osaamisen kehittämiseen voidaan kohdentaa juuri ne resurssit ja toimenpiteet, jotka ovat kulloinkin tarpeellisia. Osaamiskuvausten yhteiskehittämisprosessiin osallistui useita satoja ohjausalan ammattilaisia ja asiantuntijoita eri koulutusasteilta, julkisista ja yksityisistä työ- ja elinkeinopalveluista, nuorisopalveluista, ohjausalan ammattilaisten järjestöistä, opiskelijajärjestöistä, alan koulutusyksiköistä, ministeriöistä, aluehallinnosta ja julkishallinnon asiantuntijaelimistä. Osaamiskuvausten laatijat esittävät kaikille yhteiskehittämistyöpajoihin ja osaamiskuvausten kommentointiin osallistuneille lämpimät kiitokset tärkeästä panoksesta näiden osaamiskuvausten kehittämiseen. Kirjoittaja: Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos jaana.h.kettunen@jyu.fi

Julkaisut:

Vuorinen, R., Kasurinen, H., Kettunen, J., Kukkaneva, E. & RuusuvirtaUuksulainen, O. (2023). Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset: ehdotus kansalliseksi osaamiskehykseksi. urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9815-8 Kettunen, J., Vuorinen, R., Kasurinen, H., Kukkaneva, E. & Ruusuvirta-Uuksulainen, O. (2023). Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset: arviointilomakkeet. urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9818-9 Interaktiiviset versiot julkaistaan sivulla http://peda.net/ohjausosaaminen Osaamiskuvausesitys on laadittu osana työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) koordinoimaa valtakunnallista elinikäisen ohjauksen kehittämishankekokonaisuutta, jota rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä.

Kohti korkeakoulua? Digitaalisen ohjausalustan mahdollisuudet korkeakouluopiskelua koskevan minäpystyvyyden tukemiseksi

uroopan sosiaalirahaston rahoittamassa OHJUS-hankkeessa (20212023) kehitettiin korkeakouluopintoihin rohkaiseva ohjausalusta sekä pilotoitiin mahdollisuutta korkeakouluopintojen suorittamiseen työssä oppien. Hankkeen tavoitteiden muotoutumista on viitoittanut Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko (2021), jonka tavoitteena on lisätä korkeakoulutettujen määrää Suomessa. Hanke toteutettiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 2021 - 2023. Tässä artikkelissa tarkastellaan toisen asteen opiskelijoiden minäpystyvyyttä ja hankkeessa kehitettyä Kohtikorkeakoulua.fi -ohjausalustan mahdollisuuksia tukea toisen asteen opiskelijoita kohti korkeakouluopintoja. Hankkeen aikana toteutettiin ohjausalustan testausta ja vaikuttavuuden arviointia toisen asteen opiskelijoiden parissa. Palautetta kerättiin myös opinto-ohjaajilta. Osallistujilta saatu palaute vahvistaa käsitystä minäpystyvyyden merkityksestä korkeakouluun hakeutumisessa. Sen perusteella hankkeessa luotu ohjausalusta voisi tarjota eväitä minäpystyvyyden kehittämiseksi osana opinto-ohjausta.

Toisen asteen opiskelijoiden minäpystyvyys

Vuosikymmenten aikana tutkimukset ovat vahvasti yhdistäneet minäpystyvyyden menestyksekkääseen oppimiseen. Banduran mukaan minäpystyvyys (self-efficacy) tarkoittaa yksilön uskomuksia siitä, kuinka menestyksekkäästi hän osaa suunnitella ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä selvitäkseen tietyssä tilanteessa, esimerkiksi opinnoissa. Ongelmia tai epäonnistumisia kohdatessaan henkilöt, joilla on alhainen minäpystyvyys, yrittävät vähemmän tai antavat periksi. He välttelevät haastavia tilanteita ja palautuvat hitaasti epäonnistumisista. Vahva usko pärjäämiseen puolestaan kannustaa lähestymään vaikeita tehtäviä haasteina ja edistää nopeaa toipumista epäonnistumisen jälkeen.

Minäpystyvyys liittyy kykyyn säädellä omaa motivaatiota ja lisää panostusta tehtävään.

Tutkimukset ovat vahvasti yhdistäneet minäpystyvyyden menestyksekkääseen oppimiseen. Tuoreessa norjalaisessa tutkimuksessa minäpystyvyys oli yksi niistä tekijöistä, jotka lisäsivät opintojen lopettamisriskissä olevien ammatillisten opiskelijoiden resilienssiä eli vastoinkäymisiin liittyvää sopeutumiskykyä. Minäpystyvyyys on yhdistetty ammatillisen koulutuksen opiskelijoita tarkastelleissa tutkimuksissa myös korkeaan motivaatioon, opintoihin kiinnittymiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen onnistumiseen.

Minäpystyvyys korkeakouluun siirtymisessä

Akateeminen minäpystyvyys ja sosiaalinen tuki esimerkiksi perheeltä vaikuttavat nuoriin jo silloin, kun he hakeutuvat yläkoulusta toisen asteen opintoihin. Suomalaisia nuoria tarkastelleen tutkimuksen tulosten mukaan korkeamman minäpystyvyyden omaavat hakeutuivat lukioon, kun taas alhaisemman minäpystyvyyden omaavat ammatilliseen koulutukseen tai jäivät toisen asteen opintojen ulkopuolelle. Tämä voi selittyä esimerkiksi sillä, että akateeminen minäpystyvyys liittyy parempiin opiskelutuloksiin. Jos opiskelijan akateeminen minäpystyvyys ei kehity toisella asteella, on mahdollista, että jo ennen sitä muodostunut usko omiin mahdollisuuksiin ja taitoihin vaikuttaa myös toisen asteen tutkinnon jälkeisiin suunnitelmiin. Kansainvälisesti toisen asteen opiskelijoiden minäpystyvyyden vaikutusta jatko-opintoihin on tarkasteltu erityisesti teknisten ja luonnontieteellisten alojen näkökulmasta. Esimerkiksi hollantilaisessa tutkimuksessa 14-19-vuo-

tiaiden opiskelijoiden usko omiin taitoihin STEM-aloilla (luonnontieteissä, teknologiassa, insinööriaineissa ja matematiikassa) ennusti korkeampaa minäpystyvyyttä ja mahdollista aikomusta hakeutua kyseisille aloille korkeakouluun. Suomessa taas toisella asteella opiskelevilla pojilla biologian alalle orientoitumista ennusti puhtaasti kiinnostus, positiivinen asenne ja biologiaan liittyvä minäpystyvyys, kun taas biologiaan orientoituvilla tytöillä oli näiden lisäksi alhainen minäpystyvyys kovissa tieteissä, erityisesti fysiikassa. Myös sukupuolella voi siis olla vaikutusta minäpystyvyyden ja konkreettisten urahaaveiden muodostumisessa, mikä tulisi huomioida myös ohjauksessa.

Tutkimusten mukaan minäpystyvyys ei ole pysyvä ominaisuus vaan siinä voi kehittyä. Minäpystyvyyden merkitystä toisen asteen opiskelijoiden tulevaisuuden suunnittelussa ei voi väheksyä. Onneksi tutkimusten mukaan minäpystyvyys ei ole pysyvä ominaisuus vaan siinä voi kehittyä. Banduran mukaan henkilön minäpystyvyyttä voi lisätä neljällä tavalla. Tehokkain niistä on rakentaa vahva pohja pystyvyyden tunteelle tarjoamalla vahvoja menestymisen kokemuksia. Erityisesti minäpystyvyyttä lisäävät sinnikkään työnteon ja vaikeuksien selättämisen lopputuloksena saavutetut onnistumiset. Toinen mahdollisuus minäpystyvyyden lisäämiseksi on tarjota henkilölle sosiaalisia, samaistuttavia malleja, jotka onnistuvat sinnikkään työnteon tuloksena. Kolmas keino on sosiaalinen suostuttelu eli vahvistaa sanallisesti henkilön uskoa omiin mahdollisuuksinsa. Taitava suostuttelija vahvistaa uskoa osaamiseen myös rakentamalla henkilölle tilanteita, joissa hän onnistuu ennemmin kuin epäonnistuu sen vuoksi, ettei ole niihin vielä kypsä. Hän myös kannustaa henkilöä arvioimaan onnistumistaan vertaamalla sitä ennemmin omiin aikaisempiin suorituksiin kuin toisiin henkilöihin. Neljäs keino minäpystyvyyden lisäämiseksi on kohentaa henkilön fyysistä olotilaa, vähentää stressiä ja negatiivisia tunteita sekä tukea kehollisten viestien oikein ymmärtämistä.

Kohti korkeakoulua -ohjausalusta

Ohjausalusta on verkkosivu ja löytyy osoitteista www.kohtikorkeakoulua.fi ja www.korkeakoulussa.fi. Verkkosivu on tarkoitettu toisella asteella ja korkeakoulussa opiskeleville, muille opiskelusta tai alan vaihdosta haaveileville sekä henkilöille, jotka eivät vielä tiedä, mitä haluaisivat tehdä seuraavaksi. Alustalla on tietoa eri reiteistä kohti korkeakouluopintoja, korkeakouluopiskelusta ja opiskelutaidoista. Alustan tavoite on lisätä minäpystyvyyttä sekä rohkaista kohti korkeakoulua. Minäpystyvyyden kehittämisen keinoista hyödynnetään erityisesti samaistuttavien, opinnoissa onnistuneiden mallien tarjoamista ja sanallista minäpystyvyyden vahvistamista. Tutustumalla itsenäisesti ohjausalustaan ja tekemällä siellä olevia tehtäviä käyttäjien minäpystyvyys vahvistuu ja he löytävät erilaisia reittejä kohti korkeakouluopintoja samalla, kun suunnittelevat tulevaisuuttaan. Kohtikorkeakoulua.fi -sivuston käytöstä on kerätty eri tavoin kokemuksia ja sen sisältöjä on testattu työpajoissa Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Testausten ja kyselyiden pohjalta havaittiin, että alusta on mielenkiintoinen, sen ulkoasu

koetaan miellyttäväksi ja sen sisällöt ovat tarpeellisia. Opinto-ohjaajat kokivat, että sivuja voi hyödyntää sekä henkilökohtaisen ohjauksen että opiskelijan itsenäisen tiedonhaun tukena. Kuvien sekä kaavioiden arvioitiin helpottavan ohjaustilanteita. Lisäksi verkkosivu oli esittelyssä Opotiikkaa-opopäivillä Hämeenlinnassa helmikuussa 2023. Opinto-ohjaajat olivat erityisen kiinnostuneita sivustolla julkaistusta “Erilaiset reitit kohti korkeakoulua” -kuvasta (Kuva 1) sekä opiskelutaitojen esille tuomisesta ja niihin liittyvästä Avaimet opiskelutaitoihin -materiaalipaketista.

pärjäämiseen liittyvien näkökulmien käsittely heidän kanssaan olisi tärkeää.

Sivuston sisältöä koeajettiin eräässä pirkanmaalaisessa lukiossa. Tilaisuudessa käsiteltiin esimerkiksi korkeakouluopinnoissa pärjäämistä, käytännön opiskelua ja vaihtoehtoisia korkeakouluun hakeutumiseksi. Opiskelijoista (37 kpl) puolet koki saaneensa ideoita siltä varalta, ettei haluttu korkeakoulupaikka heti aukeaisi. Yli 80 % heistä koki, että heidän tietoisuutensa erilaisista reiteistä korkeakouluun lisääntyi ja heidän luottamuksensa korkeakouluopinnoissa pärjäämiseen kasvoi. Vaikka lukiolaisten oletetaan hakeutuvan sulavasti korkeakouluun, osoitti vierailu, että korkeakouluopintojen luonteeseen ja niissä

Ohjatun sivuston käytön tueksi laadittiin hankkeessa myös tehtävälomake, jota testattiin Pirkanmaalla ammatillisten opiskelijoiden (12 kpl) kanssa. Tehtävät kannustivat opiskelijoita itsenäisesti pohtimaan omia kiinnostuksen kohteita, osaamista, vahvuuksia ja haasteita, sekä tekemään suunnitelmaa opintojen jälkeiselle ajalle. Tehtävälomake on ohjaajien saatavilla alustamme Ohjauksen tueksi -osiossa. Opiskelijat voivat käyttää sitä itsenäisesti tai se voi toimia ohjauskeskustelujen pohjana. Lomakkeen käyttö oli toimiva tapa tutustuttaa opiskelijoita sivustoon. Testaukset opettivat myös, että verkkosivuston käyttöön olisi

Varsinais-Suomessa useat ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden ryhmät pääsivät testaamaan sivustoa itsenäisesti. Testaamisen yhteydessä he vastasivat kyselyyn. Opiskelijoista (168 kpl) huomattavasti suurin osa oli sitä mieltä, että sivusto luo positiivisen kuvan korkeakouluopinnoista. Puolet heistä koki, että sivusto innosti hakemaan korkeakouluun, kun taas kolmannes ei osannut sanoa. Puolet koki sivuston sisällön tarpeelliseksi.

Kuva 1. Erilaiset reitit kohti korkeakoulua.

Heidi Anttila

Susanna Hartikainen

tärkeää varata riittävästi aikaa, jotta se ei jää pintapuoliseksi. Optimaalista voisi olla palastella sisällöllisiä osa-alueita eri oppitunneille ja varata riittävästi aikaa myös sivustolla löytyvien tehtävien tekemiseen. Strukturoidumpi ja palastellumpi tutustuminen voisi auttaa myös heitä, joita sisältö ei motivoi tarttumaan tehtäviin itsenäisesti.

longitudinal study. Journal of Vocational Education & Training.

Lähteet

Acacio Claro, P., Koivusilta, L., Vainikainen, M.-P., & Rimpelä, A. (2022). Psychosocial reserve capacity, family background and selection of an educational path – a longitudinal study from Finland. International Journal of Adolescence and Youth, 27(1), 166‒180. Bandura, A. (1995). Self-efficacy in changing societies. Cambridge; New York: Cambridge University Press. Cents-Boonstra, M., Lichtwarck-Aschoff, A., Denessen, E., Haerens, L. & Aelterman, N. (2019). Identifying motivational profiles among VET students: differences in self-efficacy, test anxiety and perceived motivating teaching. Journal of Vocational Education & Training, 71(4), 600‒622. Nielsen, T., Friderichsen, I. S., & Hartkopf, B. T. (2019). Measuring academic learning and exam self-efficacy at admission to university and its relation to firstyear attrition: an IRT-based multiprogram validity study. Frontline Learning Research, 7(2), 91‒118. Niittylahti, S., Annala, J., & Mäkinen, M. (2021): Student engagement profiles in vocational education and training: a

Nisula, A.-M., & Metso, S. (2019). Factors fostering vocational students’ workplace learning success in the real workplace environment. Journal of Education and Work, 32(6-7), 552‒569. Schmid, E., & Haukedal, C. L. (2022). Identifying resilience promoting factors in vocational education and training: a longitudinal qualitative study in Norway. Empirical Research in Vocational Education and Training, 14(11). Uitto, A. (2014). Interest, attitudes and self-efficacy beliefs explaining uppersecondary school students’ orientation towards biology-related careers. International Journal of Science and Mathematics Education, 12,1425‒1444. Valtioneuvosto (2021). Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-622-8 van Aalderen-Smeets, S. I., Walma van der Molen, J. H., & Xenidou-Dervou, I. (2017). Implicit STEM ability beliefs predict secondary school students' STEM self-efficacy beliefs and their intention to opt for a STEM field career. Journal of Research in Science Teaching, 56(4), 465‒485. Zimmerman, B. J. (1995). Self-efficacy and educational development. In A. Bandura (Ed.), Self-efficacy in changing societies. Cambridge University Press, Cambridge, New York, pp. 202‒231.

SOPO ry:n Alue- ja toimikuntaseminaarin 6.-7.10.2023 terveiset jäsenistölle

tuottavat liikunnanohjaajia tulevaisuuden työelämän tarpeisiin eri tehtävissä.

Perjantai 6.10.23

Kemianteollisuus tarjosi seminaarivieraille löylyt kahdessa rantasaunassa pulahdusmahdollisuudella Pyhäjärven virkistävään veteen. Saunassa syntyi heti hyviä ideoita toteutettavaksi. Yhteen niistä Jyrki Karjalainen Vuosaaren lukiosta tarttui lauantaina ja luonnosteli toimikuntia varten viimeisteltäväksi uuden opinto-ohjaajan käsikirjan. Selkeän ja tiiviin muutaman sivun materiaalin jaettavaksi opinto-ohjaajan uran alkutaipaleen tueksi.

uomen opinto-ohjaajien hallitus kutsui alueyhdistysten hallitusten edustajat ja toimikunnat Varalan urheiluopistolle kuulemaan alueiden asioista, keskustelemaan koulutuspolitiikan ajankohtaisista aiheista ja perehtymään toimikuntien suunnitelmiin sekä toimikuntien tavoitteiden ideoinnin pariin. Aluksi tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastannut Tredun opinto-ohjaaja Mia Gerdt, joka opiskelee työn ohessa linja-auton kuljettajaksi, kuljetti osallistujat bussilla vierailemaan Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle. Hervannan kampuksella ryhmä jaettiin kahteen ryhmään, joita luotsasi kaksi teknisten alojen opiskelijatuutoria. Kierroksella näimme monipuolisesti, miten laaja yliopistokoulutus tekniikan alojen kampuksella on, ja kuinka opiskelijoiden kertoman mukaan kampusalue on kuin toinen koti opiskelijoille, liikuntatilat ja vapaa-ajantilat mukaan lukien. Kierroksen lopuksi kuulimme Kiilto Oy:n Lilli Puntin esityksen Kiillon laajasta kemianteollisuuden osaamisesta ja tuotannosta kotitalouksien lisäksi vielä mittavammin teollisuuden ja yritystoiminnan puitteissa. Tampereelta matka jatkui bussilla Varalaan, jossa majoittumisen jälkeen oli vuorossa Varalan urheiluopiston esittely kahden opiskelijan ja apulaisrehtori Sari Karjalaisen kertomana. Tyytyväiset opiskelijat ja suunnitelmallinen työ

Saunomisen päälle Opinto-ohjaaja lehden toimitusneuvosto kertoi lehden toimitustyöstä. Päätoimittaja Armi Nurmi kannusti osallistujia lähettämään toimitukselle tekstejä opinto-ohjaajien asioista. Lehden taittaja Aki Tulikari kertoi lehden visuaalisesta ilmeestä ja kuunteli osallistujien näkökulmia samalla, kun antoi käytännön ohjeita tekstien pituuteen ja sivujen rakentamiseen liittyen. Tuija Mäntsälä puolestaan kertoi lehden tärkeimmästä rahoituskanavasta, mainoksista ja mainosten julkaisemisen periaatteista. Hallituksen edustajana toimitusneuvostossa mukana touhuava Eero Lounela toivoi opinto-ohjaajien aktiivisuutta kirjoittaa ja kertoa arjesta; opinto-ohjaajien työn kentiltä, niin lehti palvelee parhaiten lukijakuntaa.

Lauantai 7.10.23

Hyvin levätyn yön ja tuhdin aamiaisen jälkeen tarkoituksena oli ulkoilla Pyynikin hienoissa maisemissa, mutta jo illalla alkanut voimakas myräkkä antoi tilaa vapaalle keskustelulle sisätiloissa.

SOPO:n puheenjohtaja Paula Lindqvist avasi päivän innostavalla koonnilla SOPO:n käynnissä oleviin asioihin ja kannusti toimikuntien tapaamisessa alueiden edustajia kertomaan kuulumiset alueilta.Toimikunnat kokoontuivat ryhmittäin ja keskustelu oli vilkasta kaikissa toimikunnissa. Opinto-ohjaajien työt, niiden erilaisuus eri asteilla ja asteiden sisällä sekä jatkuva kuormituksen lisääntyminen olivat pöydällä toimikuntakohtaisten asioiden sisäisissä kokouksissa. OAJ:n uutena ammatillisen koulutuksen, opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen erityisasiantuntijana keväällä aloittanut Mirjami Lehikoinen kertoi OAJ:n näkökulmia hallitusohjelmaan ja edunvalvonnalliseen vaikuttamiseen, jotta ohjelman hyvät kirjaukset toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla, mutta ne huonommat kuopattaisiin asiantuntijoita, kuten opinto-ohjaajia, kuunnellen. Mirjamin esitys herätti hyvää keskustelua, jossa sivuttiin HOKS:n monimutkaisuutta ja työtä vaativaa kirjausviidakkoa, opiskelijoiden asemaa, aikuiskoulutustukea ja monia muita leikkauksien vaikutuksia. Toisaalta Mirjami toi esiin myös toiveikkaita pilkahduksia leikkausten vähäisyydestä itse koulutukseen, jos koulutuksenjärjestäjät eivät kuntatalouden päätösten paineissa joudu tekemään leikkauksia. Seminaarin lopulla osallistujat HaagaHelia AMK:n PedaXR-hankkeen edustajat esittelivät pakohuonepedagogiikkaa uraohjauksessa. Huikeaa riskien etsimistä työpaikalla kerta kaikkiaan. Jännä ja mielenkiintoinen ESR-projekti, joka varmasti tuottaa konkreettisia ratkaisuja virtuaalisen oppimisen keinojen käyttöön. Viimeisenä, alueja toimikuntaseminaarin päätteeksi, mansikkana kakun päällä, oli kuuluisan Nyssen käytön harjoittelu, lähimaksulla ilman kommervenkkeja, joka kuljetti osallistujat turvallisesti Tampereen keskustaan pikkurahalla ja hyvällä mielellä. Kiitos kaikille osallistujille mahtavista keskusteluista sekä yhteisten asioiden pohtimisesta. Teksti: Eero Lounela Kuvat: Eero Lounela ja Armi Nurmi

Polkuopintojen kautta korkeakouluun Y

hteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Jenni Hatzitolioun (30) koulutus- ja työura on ollut erilainen. Ensimmäiseltä ammatiltaan Jenni on lastenohjaaja. Halu oppia lisää oli mielessä koko ajan, mutta jatko-opintojen ala ei. ”Mietin pitkään mitä haluaisin opiskella ja hain vuosien aikana useaan kouluun tuloksetta. Lopulta löysin kaksi alaa; sosionomi ja yhteisöpedagogi. Molemmat alat kiinnostivat minua ja päätin ensin hakea pääsykokeella niihin, mutta kun en päässyt sisään pääsykokeella, päätin yrittää avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Sosionomikoulutus ehti täyttyä ennen ilmoittautumistani, mutta onneksi pääsin sitten Avoimeen Humakiin opiskelemaan yhteisöpedagogin polkuopintoja. Vuoden opintojen jälkeen pääsin erillishaun kautta tutkinto-opiskelijaksi”, kertaa opiskelu-uraansa sinnikäs Jenni.

Ensimmäisen vuoden opintoja

”Humakin yhteisöpedagogin (AMK) polkuopintoihin kuuluu 60 opintopisteen verran opintoja. Nämä opinnot suoritin kokonaan verkossa. Tehdessäni polkuopintoja, kuului opintoihin kaksi pakollista viiden opintopisteen opintojaksoa. Loput opintojaksoista saa päättää itse, oman mielenkiinnon mukaan. Mutta on suositeltavaa tehdä ensimmäisen opiskeluvuoden opintoja. Polkuopintojen kautta tehdyt kurssit hyväksiluetaan, mikäli tulee myöhemmin valituksi tutkinto-opiskelijaksi”, tiivistää Jenni.

Tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta.

Jenni aloitti kolmannen vuoden opinnot syyskuussa, toisen vuoden opiskelijana. ”Sukkulointi eri jaksojen ja vuosikurssien välillä vaatii opiskelijalta ja omalta henkilökohtaiselta ohjaajaopettajalta (hopsaaja) tarkkuutta. Kaikki on kuitenkin sujunut hyvin”, kiittää Jenni samalla omaa hopsaajaansa Minna Rajalinia. ”Opintojen edetessä olen tullut varmemmaksi siitä, että yhteisöpedago-

Toisen vuoden yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Jenni Hatzitoliou sai tehdä yhdessä opiskelijakavereidensa kanssa OsaajaKS-palveluketjulle hanketyötä kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittämisen jaksolla. ”Teimme ryhmässämme työkalun maahanmuuttajien kielitaidon arviointiin, josta kaverini kanssa teimme vielä tieteellisen artikkelin Kieliverkostolle. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka paljon olen saanut oppia uutta”, pohtii Jenni. Kuva: Niina Kauppinen gin koulutus on ollut minulle juuri oikea valinta. Minua kiinnostaisi järjestötyö, mahdollisesti jossain monikulttuuriseen työhön keskittyvässä järjestössä.”

keihäänheitossa olin oman luokkani toinen”, kertoo tyytyväinen Jenni ja jatkaa, että synnynnäisen selkäydinvamma MMC:n takia hän liikkuu pyörätuolilla.

Urheilusta vastapainoa

Esimerkiksi lisää infoa Laurean nettisivuilta: https://www.laurea.fi/koulutus/avoin-ammattikorkeakoulu/ amk-polkuopinnot/

Ammattikorkeakouluopintojen aloittamisen kanssa yhtä aikaa löytyi uusi harrastus, joka tuo päiviin vilskettä ja vahvistaa jaksamista opinnoissa. ”Olen nyt kaksi vuotta harrastanut Jyväskylän Kenttäurheilijoissa (JKU) parayleisurheilua, lajeinani on tuolikeihäänheitto sekä tuolikuulantyöntö. Vuosi sitten tammikuussa olin ensimmäistä kertaa Parayleisurheilun SM-kisoissa Pajulahdessa”, kertoo Jenni kilpauransa alusta. ”Menneenä kesänä osallistuin yhteensä viiteen yleisurheilukilpailuun. Paransin tuloksiani ja elokuun lopussa osallistuin Parayleisurheilun SM-kilpailuun Leppävirralla, jossa voitin kultaa kuulantyönnössä omassa luokassani ja

Kieliverkoston sivulta löytyy Jennin ja Niina Kauppisen tekemä artikkeli: A2, C1 ja YKI 3 – opiskelijatyö murtamassa koodeja ja tukemassa työnantajia kielitaidon arvioinnissa. https://www.kieliverkosto.fi/fi Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori.

Jyväskylässä toimiva Aurinkopaja on kaikille alle 29-vuotiaille maahan muuttaneille nuorille suunnattu toimintapaja, johon Jenni pääsi tutustumaan osana yhteisöpedagogi (AMK) -opintojaan. Kuva: Maarit HonkonenSeppälä

Alla: Jenni Hatzitoliou yhdistää arjessaan yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijan ja urheilijan roolit ja aikataulut. ”Opintojen suhteen haaveena on, totta kai, että valmistuisin ja pääsisin työelämään. Järjestötyö kiinnostaisi minua. Urheilun suhteen ei ole mitään erityisiä haaveita. Toivon tietysti, että pystyisin jatkamaan urheilua mahdollisimman pitkään. Mutta mistään suuresta menestyksestä en kuitenkaan haaveile.” Kuva: Pirjo Hatzitoliou

Jenni Hatzitoliou kiittää valmentajiaan ja opettajiaan. ”Mikäli onkin joskus aikataulut menneet päällekkäin, niin sekä koulussa, että harrastuksessa valmentajat ovat joustaneet sen verran, että aikatauluasiat on saatu sovittua.” Kuvassa Jenni osallistuu Paremmin Yhdessä -järjestön kotoutumiskoulutukseen Kansalaistoiminnan keskus Mataralla Jyväskylässä. Kuva: Maarit Honkonen-Seppälä.

2525

Oman työpaikan parhaaksi

Sastamalalainen Niina Lehtimäki, 47, aloitti opinto-ohjaajan opinnot tänä syksynä opintovapaan ja aikuiskoulutustuen turvin. Nyt häntä mietityttää, loppuuko rahoitus kuin seinään, kesken tutkinnon.

alu kouluttautua opinto-ohjaajaksi ehti kyteä Niinan mielessä useamman vuoden.

lijalle opetus, asuminen ja ruokailu ovat ilmaisia, toisen asteen maksuttomuuteen oikeutetuille oppimateriaalitkin.

Se alkoi orastaa työpaikan tarpeista, mutta lopullisen sysäyksen antoi otollinen elämänvaihe – se, että tyttäret olivat aikuistuneet ja lennähtäneet pesästä sekä se, että hän oli selviytynyt syvimmästä surusta jäätyään leskeksi nelisen vuotta sitten.

Lisäksi opintoihin voi saada opintotukea, koska kyse on kansanopistossa toimivasta aikuislukiosta. Siellä tutkinnon suorittamiseen vaadittujen opintojaksojen määrä on vähäisempi tavanomaisiin lukioihin verrattuna. Nämä kaikki ovat vetovoimatekijöitä erityisesti niille, joilla rahat ovat tiukassa, voimat vähissä tai kulkuyhteydet kotiseudun lukioon vaikeat ja aikaa vievät.

Niinan työpaikka, kansanopistolukio, on suomalaisittain harvinainen, jopa eksoottinenkin. Niitä on kaikkiaan vain viisi: Itä-Hämeen opisto Hartolassa, Otavan Opisto Mikkelissä, Portaanpään kristillinen opisto Lapinlahdella, Raudaskylän Kristillinen Opisto Ylivieskassa sekä Karkun evankelinen opisto Sastamalassa. Erityistä on se, että näissä lukioissa opinnot voi aloittaa milloin vain, vaikka kesken lukukauden. Valkolakin tavoitte-

– Huippuarvosanoihin tähtäävälle kansanopistolukio mahdollistaa keskittymisen omiin mielenkiinnon kohteisiin ja opettaja ehtii eriyttää myös ylöspäin.

Ohjaukselle suuri tarve

Niina on opettanut Karkun lukiolaisille historiaa, yhteiskuntaoppia ja psykologiaa sekä toiminut ryhmänohjaajana lukiossa. Lisäksi hän on pitänyt oppitunteja Tuvalinjalla (tutkintokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa) ja oppivelvollisille suunnatussa ns. opistovuosi-koulutuksessa, jossa nuoret miettivät tulevaisuuttaan sekä korottavat arvosanojaan, sekä maahanmuuttajalinjan opiskelijoille, joista osa suorittaa peruskoulun oppimäärää. Tänä vuonna ryhmissä on ollut parinkymmenen eri kansallisuuden edustajia. – Opettajana joudun vaatimaan opetussuunnittelmien mukaista osaamistasoa, mutta tarvetta on kovasti myös sille, että opistoon tulleet nuoret saisivat ohjausta elämässä eteen päin.

– Olen todistanut monta kertaa sen, miten kansanopistoon tullut, yksinäinen ja syrjäytynyt nuori on saanut oikeita ystäviä – ja tullut sitten rakkaaseen paikkaan muistelemaan vuosien päästä hyvää elämäänsä käännettä, toteaa Niina Lehtimäki.

Niina kuvailee opiskelijoiden joukkoa inspiroivan kirjavaksi, osin haasteelliseksikin: – Olen kohdannut kympin tyttöjä, jotka ovat uuvuttaneet itsensä liian kovien paineiden alla, mutta myös niitä, jotka eivät ole pystyneet keskittymään koti-

seudun lukion suurissa ryhmissä. – Vaikka työpaikkani on taustaltaan kristillinen, opiston ovet ovat koko ajan olleet avoinna eri uskontojen ja katsomusten edustajille. Heitä tulee opiskelijoiksi enenevässä määrin. – Meillä on aidosti suvaitsevainen yhteisö. Jokainen saa olla, mitä on. Karkussa kaikki opiskelijat ja työntekijät saavat halutessaan itselleen räätälöidyn, omien vahvuuksien kartoituksen. Niina otti mielihyvin palvelun vastaan. – Olen tykännyt keskustella opiskelijoiden kanssa kasvokkain ja kahdestaan. Siihen sain kartoituksen tuloksista rohkaisua, mikä myös kannusti hakeutumaan opinto-ohjaajan opintoihin.

Ajoitus oli onnenpotku

Ilo oli suuri, kun Niina pääsi ensi yrittämällä suorittamaan puolisentoista vuotta kestävää opinto-ohjaajan koulutusta Joensuuhun, Itä-Suomen yliopistoon. Opinnot on tarkoitettu yliopistollisen ylemmän korkeakoulututkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot suorittaneille. – Monimuoto-opiskelut olisi voinut tehdä työn ohessa, mutta pidin itselleni parhaimpana vaihtoehtona keskittyä niihin täysipainoisesti. Siksi päädyin hakemaan osaksi aikaa opintovapaata ja aikuiskoulutustukea. Niiden saamisessa ei ollut ongelmaa. Suomen hallituksen päätös aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta tuli kuitenkin yllätyksenä ja suurena pettymyksenä. Se oli ainoa tukimuoto ja rahoitus, jota Niina oli ajatellut opintojensa ajaksi. – Oli onni, että sain aikaiseksi hakea nimenomaan syksyllä 2023 alkavaan koulutukseen enkä jäänyt enää jahkailemaan.

Aikuiskoulutustukea on suunniteltu lakkautettavaksi elokuussa 2024, mutta tarkempaa tietoa esimerkiksi siirtymäajoista ei vielä ole. Lakkauttaminen edellyttää lakimuutosta, joka eduskunnan tulee hyväksyä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa. – Toivon, että joustoa tulisi edes sen verran, ettei tukea katkaistaisi kesken tutkinnon suorittamisen, ennen tuen maksimiajan umpeutumista. Niina luonnehtii opiskelumotivaatiotaan korkeaksi: – Hieno mahdollisuus Itä-Suomen yliopistossa on sekin, että opinto-ohjaajaksi pätevöityvällä on oikeus sivuaineiden opiskeluun.

Uusi elämänvaihe

Opintovapaan alkaessa tunne oli riemuisa, mutta hieman haikeakin. – Yhtäkkiä huomasin uudella tavalla, miten kivoja opiskelijat ovatkaan ja miten mukava työyhteisöni onkaan! Enkä sitten kotona pääse opiston valmiiksi katettujen ruoka- ja kahvipöytien ääreen, Niina naurahtaa.

Kokonaistyöaikaa tekevällä opettajalla on kansanopistossa aikaa tukiopetukseen ja kahdenkeskisiin jutteluihin opiskelijan kanssa. Mieleen nousi hauskasti häivähdyksiä teini-iästä, kun hän matkasi junalla syyskuussa Joensuuhun viiden päivän kontaktijaksolle. – Siellä majoituin parin uuden opiskelukaverini kanssa yhteiseen airbnb-kämppään, josta yhtenä iltana lähdimme joukolla pitsalle. Sastamalan kotinsa rauhassa Niina on nauttinut vapaudesta suunnitella opiskelupäivien aikataulutuksen ja ohjelmat

itse. Seuranaan hänellä on komean kookas Rasmus-kissa. Näillä näkymin Niina valmistuu tammikuussa 2025. – Haluan palvella uudella osaamisellani Karkun evankelista opistoa. Työpaikkani on ollut minulle niin mieleinen, etten ole viidentoista vuoden aikana tuntenut tarvetta hakeutua sieltä muualle. Teksti: Erja Taura-Jokinen Kuvat: Matti Rusama

Karkun evankelinen opisto sijaitsee Sastamalassa luonnonkauniilla paikalla, Rautaveden rannassa, jossa henkilökunta ja opiskelijat pääsevät nauttimaan avantouinnista, kalastuksesta, nuotiotulista ja rantasaunan löylyistä.

t u l o p ä m ä a s Työel s e s k o t i a l s u a t t i m n a Ma M

aanmittauslaitos on valtion virasto, joka tuottaa tietoa, palvelua ja tutkimusta Maasta ja nykyisin kurkottaa vaikutustaan myös avaruuteen. Maanmittauksen historia Suomessa ulottuu 1600-luvulle. Ruotsi-Suomen maanmittauslaitoksen alku lasketaan vuodesta 1628, jolloin kuningas Kustaa Aadolf perusti laitoksen laatimaan täydellisen taloudellisen kartaston valtakunnasta. Maanmittarit kartoittivat mm. kauppareitit, maatilojen veronkantokyvyn ja luonnonvarat. Suomen Maanmittauslaitos perustettiin vuonna 1812 Venäjän keisarin toimesta, joten nykyinen virasto on yli 200 vuotta vanha. Maanmittauslaitoksessa on tällä hetkellä noin 1800 työntekijää. Suurin osa henkilöstöstä työskentelee maanmittauksen parissa: kartoittajat ja maanmittausinsinöörit lohkovat kesämökkitontteja, merkitsevät maastoon ja kartalle rakennettavien moottoriteiden rajoja sekä tekevät pelloille maanviljelijöitä hyödyttäviä tilusjärjestelyjä. Kiinteistöjen kirjaamisasioiden asiantuntijoiden ja juristien ansiosta kiinteistöjen omistaminen, ostaminen ja myyminen sekä pankkilainan vakuuttaminen ovat Suomessa turvallisissa käsissä. Paikkatietojen tuottajat keräävät peruspaikkatietoja, joista tuotetaan erilaisia karttatuotteita. Paikkatietokeskuksen tutkijat tekevät koko yhteiskuntaa hyödyttävää

paikkatietoalan mittaus- ja tutkimustyötä yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Tietohallinnon tehtävänä on kehittää ja pyörittää laadukkaita ja turvallisia ITpalveluja. Yleishallinnossa on keskeinen rooli Maanmittauslaitoksen sujuvan arjen mahdollistajana. Maanmittauslaitoksella on toimipaikkoja 36 paikkakunnalla ympäri Suomen − Maarianhaminasta Ivaloon. Työtä tehdään toimipaikkojen lisäksi myös maastossa, kotona tai muussa tilanteeseen parhaiten sopivassa paikassa. Virastossa on ollut jo pitkään monipaikkaisen työnteon ja joustavan työajan malli.

Kohti moniosaajuutta

Maanmittauslaitos on moderni ja joustava työnantaja, joka panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Henkilöstö on arvioinut työtyytyväisyyden korkeaan 4,0:n keskiarvon tasoon (henkilöstötutkimuksen asteikolla 1-5). Maanmittauslaitoksen työnantajalupauksen mukaan se on joustava ja vastuullinen työnantaja, joka tukee henkilöstön osaamisen kehittymistä ja mahdollistaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Maanmittauslaitoksessa luotetaan työntekijöihin ja heidän työhyvinvointinsa on tärkeää.

Kuva: Julia Hautojärvi

Työnantajalupauksessa viestitään siitä, että Maanmittauslaitoksessa tuetaan henkilöstön osaamisen kehittymistä. Tällä hetkellä osaamisen kehittämisessä keskitytään työntekijöiden perustehtävää tukevien osaamisten lisäksi moniosaajuuden vahvistamiseen. Työtehtävät laajenevat ja vaativoituvat. Työn, työympäristöjen ja työvälineiden nopea muutos vaatii työntekijöiltä yhä enemmän oppimiskykyä ja muutoskyvykkyyttä. Ne ovat keskeisiä tulevaisuuden osaamisia. Myös työntekijät odottavat työtehtäviä, joissa on mahdollisuus oppia, kehittyä ja laajentaa osaamistaan. Työntekijät haluavat edetä työelämäpolullaan ja työnantajan on tärkeää tukea heitä siinä.

Työelämäpolut vievät eteenpäin

Kuva: Julia Hautojärvi

Maanmittauslaitoksessa on luotu ja kuvattu työelämäpolkuja palkkausjärjestelmän sisään. Palkkausjärjestelmä perustuu tyyppitehtäviin yksilöllisten toimenkuvien sijaan. Jokainen työntekijä on sijoitettu tyyppitehtävään, joka vastaa hänen työtään. Tyyppitehtävällä yksilöidään tehtävän tarkoitus ja arvioidaan sen vaativuus. Tehtävät sijoittuvat tiettyyn vaativuusluokkaan tehtävän luonteen, ammattitaidon, päätösten ratkaisuvallan ja yhteistyön taajuuden

mukaan. Tyyppitehtäviä on vaativuustasoilla 4-14. Työelämäpolkuja on rakennettu ja kuvattu Maanmittauslaitoksen keskeisiin toimintoihin ja tehtäviin. Polut etenevät perustehtävistä vaativiin asiantuntija- ja esihenkilötehtäviin. Esimerkiksi tutkijapolku lähtee liikkeelle apulaistutkijan tehtävästä ja jatkuu portaittain tutkimusprofessorin tehtävään. Maanmittaustoimituksia tekevän insinöörin työelämäpolulla on viisi askelmaa perustoimituksista erikoistuneen tason toimituksiin. Näiden lisäksi on kuvattu monia muitakin työelämäpolkuja. Ajatuksena on, että työntekijä voi siirtyä omalla työelämäpolullaan tasolta toiselle osaamistaan ja kokemustaan kartutettuaan. Työntekijöillä on tieto siitä, mitä tietoja, taitoja ja kokemusta portaalta toiselle siirtyminen edellyttää. Työntekijöiden on mahdollista siirtyä myös polulta toiselle ja toiminnosta toiseen. Maanmittauslaitoksen avoimiin tehtäviin on aina mahdollista hakea myös viraston sisältä. Viime vuosina henkilöstön eläköityminen on ollut nopeaa ja uudet palvelut ovat kasvattaneet työntekijöiden lukumäärää. Nämä muutokset ovat tarjonneet yhä enemmän tilaisuuksia myös sisäiseen liikkumiseen rekrytointien kautta. Monet työntekijät ovat siirtyneet kokonaan uusille sisältöalueille, päässeet hyödyntämään kokonaisvaltaisemmin omaa potentiaaliaan ja laajentamaan omaa osaamistaan. Myös sisäiset, kestoltaan rajalliset tehtäväkierrot ovat yleisiä.

Tukea uuden oppimiseen

Uusien valmiuksien hankkiminen työelämäpolulla etenemisen mahdollistamiseksi ei ole yksin työntekijöiden oman aktiivisuuden varassa. Maanmittauslaitos tukee henkilöstön osaamisen ja taitojen kehittymistä monella tavoin. Viraston sisäinen koulutuskalenteri on hyvin laaja ja myös osallistuminen ulkopuolisiin valmennuksiin on mahdollista. Verkkokoulutuskirjasto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden etäopiskeluun ja Maanmittauslaitoksessa tuotetaan myös omia verkkokursseja. Mentorointiohjelmilla tuetaan oppimista, ongelmanratkaisua, ammatillista kasvua ja hiljaisen tiedon siirtämistä.

Joillekin ammattiryhmille on kehitetty omia oppimispolkuja, joiden kautta pätevöidytään vaativampiin tehtäviin. Oppimispolkuja on järjestetty melko säännöllisesti sellaisissa toiminnoissa, joihin tarvitaan paljon uutta henkilöstöä. Toinen syy oppipolkujen luomiseen ja tarjoamiseen on työtehtävien muutokset esimerkiksi Maanmittauslaitoksen palvelujen laajentuessa tai lainsäädännön muuttuessa. Oppimispolkuja on järjestetty monimuoto-opetuksena ja verkkokursseina. Maanmittauslaitos tarjoaa työntekijöilleen myös mahdollisuuden opiskella työn ohessa maanmittausinsinööriksi. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Maanmittauslaitos valitsee opinnoista kiinnostuneet työntekijät ryhmään, joka opiskelee tutkinnon Lapin amk:n monimuoto-opinnoissa. Tutkinnon virastotasoinen ja henkilökohtainen räätälöinti tuo joustavuutta tutkintoraameihin. Aikaisempia opintoja, työssä kertynyttä osaamista ja Maanmittauslaitoksen omia koulutuksia voidaan muuttaa suorituksiksi. Maanmittauslaitos toteuttaa osana tutkintoa laajan opintokokonaisuuden, jonka jaksoja voi sisällyttää osaksi tutkintoa. Maanmittauslaitoksen työtehtävätarjontaan voikin tutustua myös seuraavilla opinto-ohjaajien koulutuspäivillä Rovaniemellä helmikuussa 2024. Maanmittauslaitos rohkaisee lisäksi muuhun omaehtoiseen, omaa substanssiosaamista kasvattavaan jatko- ja täydennyskoulutukseen. Työnantaja tukee

Johanna Snellman

opiskelua mm. kattamalla opiskelumaksuja ja myöntämällä palkallisia opiskelupäiviä. Tavoitteenamme on tarjota tulevaisuudessakin monenlaisia mahdollisuuksia henkilöstömme kehittymiseen ja luoda entistäkin vahvempia työelämäpolkuja Maanmittauslaitoksessa. Ne hyödyntävät sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Näiden vaikuttavien työelämäpolkujen rakentamiseen tarvitaan ohjausta jo varhaisessa koulutusvaiheessa, ja tähän tehtävään kutsumme mukaan opintoohjaajat! Johanna Snellman Johanna.snellman@maanmittauslaitos.fi Henkilöstöjohtaja Maanmittauslaitos

Kuva: Julia Hautojärvi

URAPOLKUA VÄÄRÄÄN SUUNTAAN? VAI NIINKÖ SITTENKÄÄN? M inua pyydettiin kertomaan tähänastinen uratarinani, joka on täällä meillä Suomessa (ainakin vielä) ehkä jokseenkin epätyypillinen. Olen peruskoulun opo ja perinteisen näkemyksen mukaan kulkenut urapolkua väärään suuntaan. Olenhan elämässäni aiemmin työskennellyt omalla alallani tutkijana ja opettajana yliopistossa ja tehnyt oppilaanohjauksesta väitöskirjan. Oman kokemukseni mukaan suunta ja polku on kuitenkin ollut minulle juuri se oikea. Jokaisessa vaiheessa työuraani olen kokenut olevani minulle oikeassa paikassa tekemässä niitä tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, joita juuri sillä hetkellä olen halunnutkin tehdä. Olen kokenut olevani etuoikeutettu saadessani auttaa nuoria ja aikuisia löytämään itselleen merkityksellisiä asioita niin tutkijana, ohjausalan opettajana kuin oponakin. Olen voinut tarkastella ohjauksen kysymyksiä niin ylätasolla kuin arjen ruohonjuurestakin käsin. Olen saanut istua monissa ohjauksen pöydissä ja voin rehellisesti sanoa, että olen viihtynyt jokaisessa pöytäseurueessa. Ohjausalaan rakastuin heti ensisilmäyksellä luettuani humanistisesta ja ratkaisukeskeisestä ohjauksesta. Olin tuolloin vasta valmistunut kasvatustieteen maisteriksi ja ajautunut sattumusten summana tutkimuksesta kiinnostuneena opinto-ohjauksen seurantaprojektiin tutkijaksi. Mahdollisuuksien tasa-arvo, vapaan valinnan mahdollisuudet ja rajoitukset sekä keinot auttaa ihmisiä voimaantumaan elämään itselleen aidosti merkityksellistä elämää vaikeistakin lähtökohdista huolimatta, olivat minusta äärimmäisen kiehtovia. Ohjausteorioiden avulla ymmärsin myös omia nuoruuden haasteitani. Oivalsin opiskelleeni peruskoulussa ja lukiossa aikana, jolloin opinto-ohjaus ei ollut vielä vakiintunut. Tästä näkökulmasta katsoen ei ollut mitenkään yllättävää, etten tiennyt yhtään, mitä opiskelisin lukion jälkeen. Olinhan vasta sukuni toinen ylioppilas eikä opinto-ohjausta

ollut tarjolla. Päätin pitää välivuoden ja mennä töihin. Työpaikan saaminen ilman työkokemusta ja ammatillista koulutusta oli kuitenkin lama-aikana hyvin vaikeaa. Kolme kuukautta työtä turhaan etsittyäni työvoimatoimisto totesi minut syrjäytymisuhanalaiseksi nuoreksi ja järjesti minulle työllistämistuella paikan nuoriso-ohjaajan apulaisena. Nuorisotalossa työskennellessäni kiinnostuin kasvatuksen kysymyksistä, en vain koulukasvatuksesta, vaan kasvatusympäristöistä laajemmin. Päätin hakea opiskelemaan yleistä kasvatustiedettä. Yleinen kasvatustiede opettikin minua ajattelemaan monista eri näkökulmista oppimista, oppimisen esteitä ja mahdollisuuksia sekä yhteiskuntaa oppimisen mahdollistajana. Jotakin tärkeää kuitenkin jäi puuttumaan. Etsimäni puuttuvan ymmärryksen löysin ohjauksen teorioista.

Ohjauksen teoriat ja tutkimus veivät minua mukanaan lähes 15 vuotta. Minusta oli valtavan innostavaa keskustella tutkijakollegoiden ja opinto-ohjaajaksi opiskelevien kanssa ohjauksen mahdollisuuksista ja solmukohdista. Väitöskirjani loppuunsaatettuani käsitin kuitenkin, että yksi vaihe elämää oli takana. Olin kirjoittanut kirjan, jonka halusinkin kirjoittaa - aikana, jolloin se vielä juuri ja juuri oli mahdollista. Yliopistomaailma oli murroksessa. Tutkijoiden valinnanvapaus oli kaventumassa. Rahoittajatahojen määräysvalta lisääntyi. Minussa vahvistui tunne, että halusin tehdä ohjausalalla jotain muuta, jotakin erilaista. Halusin myös takaisin opettajan autonomian. Päätin kokeilla, millaista olisi työskennellä koulussa, opona nuorten parissa. Nyt syksyllä juhlin kymmenettä vuottani peruskoulun opona. Rakastan työtäni. Koen, että nuorten kanssa työskentely on - vaikka se kuluneelta kuulostaakin - oma juttuni. Minulla on yhdessä kollegoideni kanssa vapaat kädet toteuttaa oppilaanohjausta parhaaksi katsomal-

Piia Nissilä lamme tavalla. Ohjauksen teoriat ja niihin pohjautuvat opetussuunnitelman perusteet ovat minulle edelleen ensiarvoisen tärkeitä, mutta nyt ne ohjaavat karttamerkkeinä omaa työtäni oppilaanohjaajana. Ohjausteorioiden avulla olen kokenut voivani kulkea vaikeakulkuisissakin maastoissa ilman uppoamista suon silmäkkeisiin. Olen tunnistanut niiden avulla pahimpia ryteikköjä ja ylitsepääsemättömiltä vaikuttavia kivikkoja. Olen myös oppinut hahmottamaan, millaisessa maastossa oppilaat kulkevat, millaisin varustein ja millaisia esteitä heillä on ylitettävänään. Humanistinen ohjaus muistuttaa minua päivittäin yksilön itsemääräämisoikeuden ensiarvoisuudesta, ratkaisukeskeisyys kiinnittymisestä tulevaisuuden loputtomiin mahdollisuuksiin sekä yksilön omaan kekseliäisyyteen, systeeminen lähestymistapa moniammatillisuuden merkityksestä ja monikulttuurinen ohjaus sensitiivisyydestä oppilaan omaa kulttuurista kokemusta kohtaan. Feministiset teoriat puolestaan auttavat kysymään, miksi oppilas haluaa olla lähihoitaja eikä lääkäri - tai päinvastoin.

Kannatan vaihtelevaa työuraa ja "vääriä” suunnanottoja elämässä. Jokainen käännös ja työpaikan vaihto on tuonut uutta näkemystä, uusia ajatuksia ja lisää energiaa kehitystyöhön. En ole jäänyt paikalleni ja leipääntymisen tunne on minulle täysin vieras. Välillä olen pysähtynyt miettimään, miksi olen kokenut kaikki eri työroolini niin merkityksellisinä. Tähänkin kysymykseen löysin vastauksen ah niin rakkaista ohjauksen teorioista. Olemme tehneet oppilaiden kanssa joka vuosi ammatillisia kiinnostuksia kartoittavan Hollandin teoriaan pohjautuvan ammatinvalintatestin. Oivalsin, että oma ammatillinen persoonallisuustyyppini on vuodesta toiseen testattuna tutkija ja auttaja tai auttaja ja tutkija. Tällä hetkellä minulla on takana työuraa ohjausalalla yhteensä liki 25 vuotta. Muistan joskus opiskeluaikana ajatelleeni pitkään alalla olleita kohdatessani, miten ihmeessä he ovat jaksaneet työskennellä samalla alalla niin kauan. Nyt itselläni on työvuosia yhtä paljon. Alavalintani on säilynyt, mutta työroolit ja työpaikat ovat vaihtuneet. Jos minulle vasta valmistuneena kasvatustieteen maisterina olisi kerrottu, millainen urapolkuni tulee olemaan, en varmaankaan olisi uskonut sitä todeksi. En ole suunnitellut polkuani, vaan Krumboltzilaisittain tarttunut tilaisuuksiin tai ollut tarttumatta. Olen valinnut alani, mutta työrooleihini ovat vaikuttaneet monet eri tekijät. Tärkein niistä, johon itse olen voinut vaikuttaa, on ollut työpaikan arvopohja. Minulle on ollut aina tärkeää, että voin työskennellä arvojeni mukaisessa työympäristössä. Peruskoulussa voin allekirjoittaa sen arvopohjan ja keskiset raamit eli opetussuunnitelman perusteet. Olen siis juuri oikeassa paikassa. Piia Nissilä

S K I S I I OL

OL BLI P

polamk.fi

ROVALA-OPISTO

OSI 2024-2025 LUKUVU

JATKUVA HAKU

★ Oikeustieteen linja ★ Pop&Rock -linja ★ Sosionomiväylä ★ Sosionomi monimuoto ★ Kasvatus ja ohjausalan ammattitutkinto • Koulunkäynninohjaaja

YHTEISHAKU 20.2.-19.3.2024

★ Kasvatus- ja ohjausalan

perustutkinto • Kommunikaation- ja viittomakielen ohjaaja • Lastenohjaaja Ropistovuosi, opistovuosi oppivelvollisille

★

www.rovala.fi/rovala-opisto

Lisätietoa tutkinnoista:

pelastusopisto.fi Tutkintoihin haku hakuportaalistamme, emme ole mukana yhteishaussa.

PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio

Toimikunnilta

Perusopetustoimikunta

okakuun alussa järjestettiin SOPOn alueja toimikuntaseminaari, jossa oli kiva kuulla alueiden kuulumisia. Perusopetustoimikunta pohti tapaamisessaan, miten ohjata peruskoulun päättövaiheessa maahan tullutta oppijaa ja miten arviointi onnistuu. Valtakunnallisesti olisikin hienoa saada erilaisia vinkkejä ja tapoja, miten valmistavan luokan nuoria on tuettu ja miten arviointi on eri puolilla Suomea järjestetty. Perusopetustoimikunnan ja Sopon hallituksen jäsen Juudit kertoi meille uudesta työtehtävästä valmistavan opetuksen opinto-ohjaajana Turussa. Työ on kaksivuotinen hanke, jonka aikana on tarkoitus kehittää valmistavan opetuksen nivelvaiheita, yhteistyötä ja työelämään tutustumisen mahdollisuuksia. Monet opinto-ohjaajat ovat ohjanneet koulunsa valmistavan opetuksen oppilaita yleisopetuksen ohjaustyön ohessa. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta koska valmistavan opetuksen oppilaiden ohjaus on huomattavasti aikaavievämpää kuin keskimäärin yleisopetuksessa. Onkin hyvä pohtia jatkossa, onko valmistavan opetuksen oppilaanohjaus hyvä ottaa huomioon perusopetuksen opinto-ohjaajan työajassa tai onko siihen järkevää osoittaa oma työntekijänsä. Valmistavan opetuksen keskusteluissa aiheeksi nousi myös ruotsin vapautus sekä valmistavan opetuksen oppilaiden integrointi taide- ja taitoaineisiin valmistavan opetuksen aikana. Ruotsin vapautus voidaan myöntää, jos sen suorittaminen on oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen kohtuutonta. Kuulimme, että eri kunnissa vapautukseen saattaa olla jo valmiita ohjeita, kuten että vapautuksen saisi vasta 9. luokalla. Mielestämme vapautusta olisi syytä tarkastella tilannekohtaisesti, eikä valmiita ohjeita tulisi olla. Taide- ja taitoaineiden opiskelu valmistavan opetuksen aikana taas antaa

vastasaapuneelle nuorelle mahdollisuuden opiskella suomea tekemisen kautta sekä vertaisten kanssa, mikä on kielen oppimisen kannalta erityisen tärkeää. Hyvässä tapauksessa nuorella voi olla myös mahdollisuus saada oppiaineesta arvosana, josta on varsinkin hyötyä, jos nuori aloittaa opintonsa peruskoulun viimeisillä luokilla. Taide- ja taitoaineita opiskellaan varsinkin 7. luokalla ja siten niitä on vaikeampi sisällyttää opintoihin myöhemmin. Alue- ja toimikuntaseminaarin lopussa OAJ:n erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen piti mielenkiintoisen esityksen ajankohtaista koulutuspolitiikasta, jossa kuulimme, että hallitusohjelman yleisenä tavoitteena on vahvistaa opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla huomioiden jatko-opinnot ja työllistymisen. Hallitusohjelmassa puhutaan mm. valmistavan opetuksen jatkumisesta 2 vuoteen sekä Jopon laajentamisesta ja nivelvaiheen ja Tuvan kehittämisestä. Seuraamme mielenkiinnolla ja toisaalta myös varauksella tulevaa. Oikein hyvää loppuvuotta! Terveisin Perusopetustoimikunnan Antti, Emmi, Juudit, Kati & Tuukka

Lukiotoimikunta

iime aikojen puhutuimpia aiheita mediassa on ollut mielenterveyspalveluiden saatavuus. Ylen MOT ohjelma nosti ansiokkaasti esiin kirjailija Miki Liukkosen ja näyttelijä Jasmin Voutilaisen tarinat. Tarinat joilla molemmilla on synkkä loppu. Mielenterveyspalveluiden tilanne näkyy myös lukioiden arjessa, niin kuin koko yhteiskunnassa. Silti valonpilkahduksiakin on! Omassa lukiossani olemme saaneet lisää matalan kynnyksen apua opiskelijoille psykiatrisen sairaanhoitajan muodossa. Viime viikolla järjestettiin XIV Valtakunnalliset lukiopäivät otsikolla Pa-

rempaa arkea ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Etenkin yksi esitys antoi itselleni paljon ajattelemisen aihetta. Professori Kirsi Pyhältö Helsingin yliopistosta luennoi Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä kouluyhteisössä. Tässä muutamia nostoja tutkimusperustaisesta tiedosta Pyhällön esityksessä: – On näyttöä siitä, että pedagogiset ratkaisut, jotka edistävät opiskelijoiden mielekästä oppimista edistävät myös heidän hyvinvointiaan. – Opettajien hyvinvoinnin on havaittu olevan yhteydessä mm. hyvään opettajaoppilas suhteeseen ja laadukkaampaan opetukseen (Arens & Mori, 2016) sekä parempiin oppimistuloksiin ja oppilaiden hyvinvointiin (Tuominen-Soini & Salmela-Aro). Lukionkaan ei siis tarvitse olla terveyskeskus, sosiaalitoimi jne. vaan voimme laadukkaaseen pedagogiseen toimintaan ja omaan hyvinvointiimme keskittymiselläkin parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. SOPO ry:lle tuli kutsu Ylioppilastutkintolautakunnalta keskustelutilaisuuteen koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamista koskevien määräysten ja ohjeiden päivittämisestä, jossa allekirjoittanut edusti järjestöämme. Näissäkin asioissa ollaan sekä hyvinvoinnin että yhdenvertaisuuden äärellä. Mahdollisuus ottaa huomioon erilaisia nuorten oppimisen -, terveyden – ja muita haasteita ylioppilaskirjoituksissa, vahvistaa yhdenvertaisuutta kokeiden suorittamisessa ja monesti antaa nuorelle mielenrauhaa, kun koetilanteeseen voidaan tulla luottavaisena. On hienoa, että Ylioppilastutkintolautakunta kuulee osana valmistelua laajasti sidosryhmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimisen tukea koskevien linjausten toimeenpanon valmistelun (OKM032:00/2023). Tavoitteena on selkeyttää oppimisen tukea ja yhtenäistää oppimisen tuen ketju varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Hallitus aikoo myös säätää lukiolaisten oikeudesta tukiopetukseen. Tämän on tarkoitus

varmistaa riittävä tuki lukio-opinnoissa etenemiseen jokaiselle opiskelijalle. Tätä työtä tehdään täysin virkamies vetoisesti ja ryhmä koostuu pääosin OKM:n ja OPH:n virkamiehistä. Toivottavasti asiasta järjestetään kuulemisia tai lausuntokierroksia. Lukiotoimikunta seuraa aktiivisesti kehitystyötä ja toivoo pääsevänsä ottamaan kantaa valmistelun edetessä. En sano tätä tässä ensimmäistä, enkä varmaan viimeistäkään, kertaa: huolehdihan omasta hyvinvoinnistasi! Lukiotoimikunnan puolesta Heini Kelosaari, pj

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

aralan urheiluopistossa järjestetyssä laajennetussa toimikunnan kokouksessa puhuttivat HOKS:n suo, mahdoton määrä kirjauksia ilman hyvää perustetta, ja toive hallitusohjelman tavoitteeseen selkeyttää ammatilliseen koulutukseen liittyvän kirjaamisen helpottamiseen, mikä lisäisi opiskelijoiden edistymiseen kohdistuvaa työtä. Usein opinto-ohjaaja toimii valmentajana ja sparraa vastuuopettajaa HOKS:n tekemisessä, toisaalla on jopa palkattu henkilökuntaa lisää HOKS:n karikoiden väistämiseen. HOKS:n korjaaminen on paikallaan koko ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Työehdot ovat kovin erilaisia riippuen sopimuksista ja toimikunta onkin sopinut tapaamisen Studia-messujen aikaan Mirjami Lehikoisen kanssa edunvalvonta-asioissa. Opinto-ohjaajat ammatillisessa koulutuksessa kokevat eriarvoisuutta ja myös erilaiset säästöpaineet tuovat huolta työn tekemisen laatuun. Myös Ovtes opinto-ohjaajien vapaajaksojen vähempi määrä ammatillisten opettajien sopimukseen nähden pysyy kestoaiheena ennen kuin asia saadaan korjattua. Sivistan kohdalla luonnollisesti ero on merkittävä monin muin tavoin.

Itä-Suomen yliopiston kiinnostusta etsiä gradun tekemisen intoa ammatillisen opinto-ohjaajan työn tutkimiseen jatketaan ja Leena Hietanen pitää yhteyttä yllä. Tuukka Roukala lupasi myös omiin opinto-ohjaajan opintoihinsa liittyen pohtia mahdollisuutta tutkia ammatillisten opinto-ohjaajien työnkuvaa kehittämistyönään. Keskustelu oli vilkasta ja asioiden valmistelussa mietittiin myös opinto-ohjaajien roolia oppivelvollisuuden valvojan roolissa ja toiselle asteelle laajennetun oppivelvollisuuden vaatimuksia erityisesti tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen järjestämisen näkökulmasta. Miten tuki saadaan kohdistumaan tuen tarpeessa oleviin, nyt näkyväksi tulleisiin opiskelijoihin mahdollisimman vähällä paperin pyörittelyllä.

kehittämiselle. Ammattikorkeakouluihin on viime vuoden aikana tullut runsaasti opiskelijoita muun muassa Ukrainasta, Kaukoidästä ja Afrikasta. Keskustelimme siitä, miten eri puolilla Suomea korkeakouluissa on hoidettu kv-opiskelijoiden ohjaus, aina hakuprosessista opintojen aikaiseen ohjaukseen. Uutena ilmiönä on havaittu, että opiskelijat tulevat Suomeen perhekunnittain. Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulussa on pohdittu, millainen ohjauksen toimijoiden verkoston tulisi olla, jotta koko perhe integroituisi alueelle. Totesimme osallistujien kesken, että hyviä käytänteitä ja kv-ohjauksen nykytilaa korkeakouluissa on tarpeen kartoittaa. Keskeisiksi kysymyksiksi nousivat seuraavat teemat:

Ammatillisesta opoille lähestyy ja SOPO on mukana, stay tuned!

1) Ketkä ovat kv-ohjauksen toimijat ja millainen työnjako prosessin osalta on luotu?

Ammatilliselle toimikunnalle voit lähettää asioita pohdittavaksi SOPO ry:n kotisivuilta löytyvään toimikunnan pj:n sähköpostiin.

2) Miten käytännön asiat kv-opiskelijoiden osalta hoidetaan? Kenen tehtävänä on esimerkiksi arjen asioiden ohjaaminen?

Eero Lounela Ammatillisen toimikunnan pj.

3) Miten saadaan luotua pitovoimaa, jotta osaajat eivät karkaa opintojen jälkeen Suomesta?

Korkeakoulutoimikunta

apasimme korkeakoulujen opintoohjaajien kesken SOPO ry:n alueja toimikuntaseminaarissa Tampereella, Varalan urheiluopistolla, lokakuun puolivälissä. Korkeakoulutoimikunnan järjestämässä ohjaajien tapaamisessa oli tavoitteena kuulla, mitä ajankohtaista tällä hetkellä ohjauksessa on eri puolilla Suomea meneillään. Puheeksi nousi erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ohjaus. Englanninkielisten tutkintojen lisääntymisen myötä kansainvälisten opiskelijoiden määrä on lyhyessä ajassa kasvanut ja lisännyt tarvetta ohjauksen

Tapaamisessa oli mukana opinto-ohjaajia Lapin amk:sta, Hämeen, Turun ja Oulun amk:sta, LAB ammattikorkeakoulusta sekä Metropoliasta. Kiitos kaikille osallistujille erittäin hyvästä keskustelusta! Korkeakoulutoimikunnan puolesta, Siru Kilpilampi, LAB AMK Kati Mäenpää, Oulun AMK Pia Oförsagd, Turun AMK

matillisiin pilaitoksiin! eishakuHae ammatillisiin erityisoppilaitoksiin! 19.3.2024 Hae ammatillisiin

Yhteishaku erityisoppilaitoksiin! 20.2.–19.3.2024 iedot koulutuksista Yhteishaku opintopolku.fi Hakeminen ja tiedot koulutuksista 20.2.–19.3.2024 osoitteessa opintopolku.fi Hakeminen ja tiedot koulutuksista osoitteessa opintopolku.fi

SUOMEN SUURIN OPISKELU- JA URATAPAHTUMA

HELSINGIN MESSUKESKUS

28.–29.11.2023 Ti ja ke klo 9–17

Tuo oppilaasi tutustumaan tulevaisuuden koulutusmahdollisuuksiin! Studia-messuilla on tutkitusti merkittävä vaikutus nuoren koulutussuunnitelmaan. Lisäksi Studia-messut tarjoavat yhdessä SOPO ry:n kanssa erityisesti opinto-ohjaajille suunnattua ohjelmaa. Tutustu ohjelmaan, rekisteröidy tai osta liput osoitteessa studiamessut.fi. Ilmainen sisäänpääsy: opinto-ohjaajat, opettajat ja rehtorit rekisteröitymällä kävijäksi. Pääsyliput: osta ryhmäliput ennakkoon edullisemmin viimeistään 27.11. ja saat ne hintaan 8 € / henkilö. Yhteistyössä: studiamessut.fi | #studia2023 | @studiamessut

LUT-yliopistossa on Suomen

TYYTYVÄISIMMÄT * OPISKELIJAT Olemme LUT-yliopistossa panostaneet erityisesti opetuksen laatuun ja opiskelijoiden palveluihin. Meillä jokainen voi myös olla juuri sellainen kuin haluaa, eikä kenenkään tarvitse olla yksin. Yli 98 % fukseistamme suosittelee LUTia. Uteliaat muuttavat maailman – ole yksi meistä.

LUTissa voit opiskella tekniikkaa, kauppatieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Keskitymme maailmanlaajuisia tekoja vaativiin asioihin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, puhtaan veden, energian ja ilman saatavuuteen sekä yritysten kestävään uudistamiseen. Viihtyisät kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa. *Lähde: Yliopistojen kandipalautekysely 2022