Opinto-ohjaaja 4/2019

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 4/2019

IAEVGKONFERENSSIN KUULUMISIA Pohjoismaista opinto-ohjaajuutta Minnan kipinä

HAE OPISKELIJAKSI LAPIN YLIOPISTOON

> Kasvatustieteet > Oikeustieteet > Taide ja muotoilu > Yhteiskuntatieteet

Olemme Studia-messuilla 3.–4.12.2019

ulapland.fi

hakijapalvelut@ulapland.fi

Avoimia

YLIOPISTO- ja AMK-OPINTOJA sekä lukiokursseja

”Aika ets o maa a alaiä a”

uloillaa t e v Teurdia-mesesu5f29

St llemm o s o ast

LUKUVUOSI • • • • • • • • • • • •

Biologia ja luonnontieteet Englannin kieli ja kansainvälisyys Historia [TRY*] Kasvatustieteet, myös kevät Kauppatieteet [TRY*] Korkeakouluun valmentavat opinnot Maahanmuuttajakoulutukset Lääketieteeseen suuntaavat opinnot, myös kevät Psykologia UUTTA! Soteli, myös kevät Suuntana poliisiala, kevät ja syksy Yhteiskunta- ja valtiotieteet

HAKU OPISKELEMAAN • Jatkuva haku: alkio.fi • Kevätlukukausi 7.1.–18.5.2020 • Lukuvuosi 11.8.2020–18.5.2021 * Olemme mukana Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa.

Suosittu kansanopisto

JYVÄSKYLÄN KORPILAHDELLA

LUKIOKURSSIT

KOVIEN TIETEIDEN KESÄLUKIO 6.–16.7.2020 • Kurssit: BIabi, BI4, FYabi, FY7, KEabi, KE5, MAAabi (myös MABabi), MAA10 (sis. MAB5) • Haku 20.5.2020 mennessä!

Tehoa yo-kirjoituksiin TTA! 28.9.2020–12.3.2021 UU • Kurssit: MAAabi, FYabi, ÄIabi, ENAabi, KEabi, BIabi, PSabi, HIabi ASEMA ENSIKERTALAISKIINTIÖSSÄ SÄILYY OIKEUS TOISEN ASTEEN OPINTOTUKEEN OPINTOJA VOI SISÄLLYTTÄÄ KORKEAKOULUTUTKINTOON

Webinaari opoille kansanopistoopinnoista 27.11.2019 klo 11-12 ri inaa Lisätietoa: bit.ly/kansanopistoweb

toimisto@alkio.fi www.alkio.fi

opi nto-ohja aja 4/2019

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / MYYNTINEUVOTTELIJA Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@sopo.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Mia Gerdt Jukka Eero Vuorinen jukka.vuorinen@tuni.fi (päätoimittaja) Aki Tulikari (taittaja)

Tässä numerossa Puheenjohtajalta....................................................................4 Päätoimittajan palsta.............................................................5 Haussa vuoden opinto-ohjaaja 2020....................................7 Koulutuksen ja ohjauksen tulevaisuus eriarvoistuvassa yhteiskunnassa............................................8 IAEVG-konferenssi Bratislavassa..........................................10 IAEVG:n vuosikokous.............................................................13 Käytännön ideoita IAEVG-konferenssista...........................14 Minnan kipinä........................................................................16 Tervetuloa Myötätuulessa Opopäiville...............................18 AMK-valintakoe otettiin käyttöön.......................................20 Erasmus+ -opintovierailu Odensessa..................................22

TILAUSHINTA 65 EUR / vsk

EPPA – Erilaisia polkuja pitkin ammattiin.............................24

ILMOITUSHINNAT koko sivu: 795 EUR puoli sivua: 535 EUR neljännessivu: 425 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 995 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 675 EUR

Uraohjauksen toimintapoliittisia linjauksia Tromssassa......27

PAINOPAIKKA Forssaprint ILMESTYMISAIKATAULU 2019 Lehti 1 – 31.1. (aineisto 17.1.)

Lehti 2 – 13.3. (aineisto 28.2.)

Lehti 3 – 18.9. (aineiesto 4.9) Lehti 4 – 20.11. (aineisto 6.11.)

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai tiedottajalle aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Toimikunnilta..........................................................................28 SOPO-tietoa ohjausalan opiskelijoille.................................31 Kolumni – Erika Perander......................................................32 Kirja-arvostelu – Palasen palaset.........................................34

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Opinto-ohjaajien mitoitukset kuntoon – kohti kevään 2020 neuvottelukierrosta

L

aadukas, yhdenvertainen ja toimiva koulutusjärjestelmä on perusta koko hyvinvointiyhteiskunnalle. Koulutuksen avulla jokaisella on mahdollisuus oman elämän ja työuran rakentamiseen.

Koulutus on yksi parhaista keinoista ehkäistä syrjäytymistä ja työttömyyttä.

Koulutuksen määrärahoja pitää kasvattaa ja olemassa olevia resursseja tulee kohdentaa oikein. Opinto-ohjaajan rooli laadukkaan koulutuksen osana on keskeinen. Tämän takia opinto-ohjaajien koulutuksen vetovoimaisuudesta ja laadusta pitää huolehtia ja on myös varmistettava, että työn reunaehdot ja palkkaus ovat kunnossa. Rahoituspohjan tulee olla kunnossa, sillä koulutus on investointi tulevaisuuteen.

Hallituksen on tarkoitus antaa syksyllä 2020 eduskunnalle koulutuspoliittinen selonteko. Selonteolla luodaan tilannekuva koulutuksen nykytilasta sekä tavoitetilasta. Koulutuspoliittisella selonteolla valmistellaan linjauksia, joilla varmistetaan, että koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy, lapset ja nuoret voivat hyvin, koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Tarkastelu kohdistuu koko koulutusjärjestelmän ja tutkimuksen kehittämiseen. Osana selontekoa laaditaan myös kokonaisselvitys ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteistä, haasteista ja kehittämistarpeista sekä luodaan toimenpideohjelma yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Kansainvälisyyttä edistetään erillisellä kansainvälisyyteen ja globaaliin vaikuttavuuteen keskittyvällä toimenpidekokonaisuudella.

Opetus- ja kulttuuriministeriöön on perustettu uusi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osasto. Muutoksen myötä nykyinen ammatillisen koulutuksen osaston nimi muuttuu lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osastoksi. Samalla nykyinen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä

4

lukiokoulutuksen osaston nimi muutetaan korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastoksi. Hallitusohjelmaan sisältyy oppivelvollisuusiän laajentaminen, joka koskee yhteisesti koko toista astetta, lukio- ja ammatillista koulutusta. Sen vuoksi yhdistetään lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat asiat yhden uuden osaston alle. Lisäksi uuden osaston perustamisella vahvistetaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä sekä toisen asteen koulutuksen yhteistyömahdollisuuksia.

Uusi osasto aloitti toiminansa 1.11.2019.

Oppivelvollisuuden uudistamisessa tärkeää on varmistaa se, että perusopetus on kunnossa. Jotta jokaiselle nuorelle saadaan varmistettua toisen asteen tutkinto, vaatii se panostuksia koulutuksen laatuun. Toisen asteen tutkinto voidaan varmistaa kaikille vasta, kun jokainen saa perusopetuksesta riittävät tiedot ja taidot toisella asteella pärjäämistä varten. On varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus oppia omien edellytystensä ja tavoitteidensa mukaisesti.

Tällä hetkellä joka seitsemäs nuori jää ilman toisen asteen tutkintoa siksi, ettei valmistu aloittamistaan opinnoista.

Uudistus ei saa johtaa siihen, että opetuksen ja opinto-ohjauksen laatu kärsii.

Tarvitaan aikaa ihmisen kohtaamiseen.

Perusopetuksessa ja toisella asteella opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200 ohjattavaa opinto-ohjauksen laadun turvaamiseksi. Opinto-ohjauksen laatu on turvattava koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Tarvitaan siis koulutuksen järjestäjiä velvoittavat opinto-ohjauksen mitoitukset.

Tulevasta keväästä 2020 on tulossa tiukka työmarkkinajärjestöille. Edessä on liittokierros eli virka- ja työehtosopimuksista neuvotellaan ilman keskitettyä työmarkkinaratkaisua. OAJ:n jäseniä koskevat sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa. Syksyn aikana OAJ:ssä on määritelty neuvottelutavoitteita.

Toiveita neuvottelutavoitteiksi on kerätty opettajilta jäsenyhdistysten kautta.

Myös Suomen opinto-ohjaajat ry on toi-

mittanut viime kesänä omat neuvottelutavoitteet OAJ:lle. Kaikki tavoitteet eivät valitettavasti koskaan mahdu samalla kertaa neuvottelupöydälle. Terveiset jäseniltä ovat tässä vaiheessa selkeät. Osa ajattelee, että parannukset työoloissa ovat palkkaa tärkeämpiä ja toiset taas haluavat neuvotteluista puhtaasti lisää rahaa.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:in ja yliopiston sopimuksen neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko.

Näiden sopimusten neuvottelutavoitteet menevät vielä Jukon neuvottelukuntien ja hallituksen hyväksyttäväksi. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on myös Jukon puheenjohtaja. Suurten tavoitteiden läpi meneminen ottaa usein vuosien neuvottelun. OAJ on esimerkiksi ajanut jo vuosien ajan palkkaohjelmaa, jolla palkka saadaan työn vaativuutta ja vastuullisuutta vastaavalle tasolle. Työnantajan mielestä koskaan ei ole oikea aika korottaa palkkoja.

Yhdessä viemme asioita eteenpäin. Nyt on vaikuttamisen paikka!

Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

.. ..

Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Vapaa tahto ja uranvalinta Kysymys vapaasta tahdosta on jatkuvasti ajankohtainen kysymys opinto-ohjaajan työssä. Miten vapaata on oppilaan tai opiskelijan tahto, kun he tekevät uranvalintapäätöksiään? Tahdonvapauden ongelma on filosofian yksi keskeisimpiä, siksi sitä on hyvä pohtia hieman enemmänkin.

Viime vuoden loppupuolella ilmestyi Aku Visalan Vapaan tahdon filosofia, joka porautuu tähän tematiikkaan hyvin perusteellisesti. Vapaa tahto on moniulotteisempi ilmiö, kuin ensin alkuun osaa aavistakaan. Visala käy läpi viime vuosien filosofista keskustelua, jossa vapaan tahdon ja determinismin kannattajat käyvät kiivasta väittelyä. Mistä tässä on kysymys ja mitä kontribuutioita tästä voisi olla opinto-ohjaukselle.

Ensinnäkin jos fysikaalinen luonto on tiedoton ja päämäärätön mekanismi, jonka toimintaa ohjaavat luonnonlait ja jonka osa ihminen on, on vaikea nähdä, kuinka ihmisten teot voisivat olla heistä itsestään kiinni. Jos ajatellaan, että kyky tehdä valintoja on mahdollista, niin se edellyttää, että jokin deterministisessä kuvassa on pielessä. Kompatibilismin kannattajat ajattelevat ettei tarvitse olla pielessä. Tekomme voivat olla meistä itsestämme kiinni, vaikka fysikaalinen todellisuus olisikin luonteeltaan deterministinen. Tämä onkin keskeisimpiä jakolinjoja. Inkompatibilistit ovat sitä mieltä, että vapaalle tahdolle ei ole sijaa.

Arkiajattelu on lähellä klassista kompatibilismiä

Vaikka klassisella kompatibilismilla ei nykyisin ole kovin paljon kannattajia, tukeutuu siihen arkikokemus ja uskoi-

sin myös monen opinto-ohjaajan ajattelevan juuri sillä tapaa. Tällöin uskotaan, että esimerkiksi uranvalinnassa tehtävä ratkaisu on vapaa teko, kunhan toimija on tehnyt sen omasta tahdostaan minkään ulkoisen tekijän niitä estämättä.

Teko on tässä klassisessa mielessä vapaa, jos ehdot vaan täyttyvät. Näitä ehtoja on kaksi: positiivinen ja negatiivinen. Positiivisen ehdon mukaan henkilön teko on vapaa, kun sen lähteenä ovat hänen uskomuksensa, halunsa ja päämääränsä. Negatiivinen ehto edellyttää ulkoisen pakon tai välttämättömyyden poissaoloa. Henkilön teko on vapaa, jos se ei synny esimerkiksi pakosta, sen uhasta tai jostakin muusta ulkoisesta tekijästä, joka tekee hänen teostaan välttämättömän. Näinhän me yleensä toimimme rohkaistaessa ohjattavaamme tunnistamaan halunsa ja löytämään päämääränsä. Ja vielä tekemään päätöksensä itsenäisesti – ilman mitään pakkoa.

jälkipolvi valitsee pitkän koulutusuran, mutta perustuuko valinta aidosti vapaaseen tahtoon.

Onko tietoinen tahto illuusio?

Nykyaikainen aivotutkimus ja moderni psykologia ovat tuoneet runsaasti vastaväitteitä vapaan tahdon olemassaololle.

Monet empiiriset tulokset asettavat vapaan tahdon tukalaan tilaan. Miten kukaan voisi olla vapaa, jos kerran kaikki mielentilat ovat viime kädessä aivojen fysikaalisten mekanismien tuotetta?

"Korkeasti koulutettujen vanhempien jälkipolvi valitsee pitkän koulutusuran, mutta perustuuko valinta aidosti vapaaseen tahtoon."

Klassinen kompatibilismin heikkous on vapaan teon ehtojen analyysi vaihtoehtoisten mahdollisuuksien periaatteesta.

Tämän asian aika monet opinto-ohjaajan sivuuttavat. Tahdonvapauden kannalta ei ole niinkään olennaista se, mitä olisin voinut tehdä, jos olisin päättänyt toimia toisella tavalla, kuin se, olisinko tosiasiassa voinut toimia toisella tavalla.

Tästä esimerkkinä on uranvalintojen voimakas sosiaalinen sidonnaisuus.

Korkeasti koulutettujen vanhempien

Monet psykologiset tutkimukset näyttävät asettavan tahdonvapauden kyseenalaiseksi. Miten syntyy kokemus siitä, että olen omien tekojeni syy ja että tekoni kuuluvat minulle? Tämä ajattelu pohjautuu siihen, että lähdekokemuksemme on jatkuvasti väärässä. Ihmisten teot eivät näytäkään syntyvän heidän tietoisista päätöksistään.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

5

Ihmiset pystyvät vaivatta esittämään teoilleen järkiperusteita jälkeenpäin, vaikka tekohetkellä teko syntyi aivan toisista syistä. Modernin neurologisen aivotutkimuksen klassikko Michael Gazzanigan mukaan arkikokemus päätöksenteosta on virheellinen. Tietoisuus omasta itsestä ja siihen liittyvä lähdekokemus ovat tietoisuudesta riippumattomien järjestelmien luomuksia, eikä näillä ole juuri suhdetta tekoja tuottaviin järjestelmiin.

Itserepresentaatiota ohjaavat järjestelmät synnyttävät selityksiä ja tulkintoja teoille vasta niiden tapahduttua, ja nämä selitykset perustuvat vain siihen informaatioon, joihin nämä järjestelmät pääsevät käsiksi. Koska mitään yhtenäistä minuutta ei tekojen lähteenä ei ole, ne selitykset ja perustelut, jotka ihmiset teoilleen antavat, ovat viime kädessä konfabulointia. Todellisuudessa näillä perusteilla ei ole merkitystä itse tekojen syntymisessä.

TUNNETKO DIGITAALISET URATAIDOT?

Tähän törmäämme jatkuvasti. Välivuoden pitäjä selittää välivuoden tavoitteelliseksi ja hyödylliseksi kokemukseksi.

Tunnistan konfabulointia myös niissä tapauksissa, jossa esitetään toimitun itsenäisesti vastoin muistoissa olevaa opinto-ohjaajan jyrkkää johdattelua.

Opinto-ohjaaja suositteli lähihoitajavaihtoehtoa, vaikka olin kympin oppilas on teema, johon monia media näyttää tarttuvan nykyisin.

Aku Visala näyttää uskovan edes jonkinlaiseen vapaaseen tahtoon. Hänen mielestään onnekkaimmat meistä tuntevat ihmisiä, jotka ovat hyveellisiä ja viisaita ja joiden minuus on hyvin integroitunut. Viisaiden ihmisten olemassaolo on itsessään vakuuttavaa todistusaineistoa Visalan mielestä sen puolesta, että tahtomme on vapaa tavalla, jolla on meille oikeasti moraalista ja eksistentiaalista merkitystä.

Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja

SOMETA DUUNIIN – HANKE TARJOAA:  OPISKELIJOILLE SUUNNATUN ILMAISEN MOOCVERKKOKURSSIN SOMEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OSANA TYÖNHAKUA  OHJAAJILLE SUUNNATUN KURSSIN SYVENTÄMÄÄN DIGITAALISTEN URATAITOJEN TUNTEMUSTA  RUNSAASTI MUUTA MATERIAALIA (OPPAITA, VIDEOITA, ARTIKKELEITA…) KÄYTTÖÖSI TUTUSTU OSOITTEESSA:

6

WWW.SOMETADUUNIIN.FI

Haussa vuoden opinto-ohjaaja 2020

Se op sanoomm int v or o-o uo o, hja den aja !

Vuoden opinto-ohjaajat hakevat joukkoonsa uutta jäsentä. Hakemukset osoitetaan suoraan oman alueen yhdistykselle, joka valitsee oman alueensa ehdokkaan valtakunnalliseen valintaan. Vuoden opinto-ohjaaja 2020 julkistetaan Opopäivillä Tampereella 7.2.2020 ja valittavan henkilön odotetaan saapuvan sinne paikalle.

Vuoden opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluu: - Opinto-ohjaajien keulakuvana ja ohjauksen äänitorvena toimiminen - Viestintä, esimerkiksi blogitekstit, mielipidekirjoitukset, mediahaastattelut - Yhteistyö Vuoden opinto-ohjaajien valinnasta vastaavien tahojen kanssa Edellytämme: - Oma-aloitteisuutta viestinnässä - Aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa (Twitter, Linkedin, Facebook) - Intoa ja sydämen paloa ohjauksen kehittämiseen - Esimerkkejä opinto-ohjaajan työssä onnistumisesta Suosittelijoiksi kelpaavat vain oppilaat ja opiskelijat.

Vuoden opinto-ohjaajalle maksetaan kertakorvauksena 1 000 € palkkio.

Lähetä hakemuksesi omalle alueyhdistyksellesi 13.12.2019 mennessä.

Alueyhdistykset lähettävät valitsemansa ehdokkaan hakemuksen 31.12.2019 mennessä Armi Nurmelle. Modernien työnhakuvälineiden hyödyntäminen hakemuksessa on iso plussa! Vinkkejä ja tukea moderniin työnhakuun löydät esimerkiksi Kun koulu loppuu -sivustolta ja Duunikoutsi-sovelluksesta.

Tsemppiä ”työnhakuun”!

Lisätietoja: Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry, puheenjohtaja armi.nurmi@sopo.fi puh. 044 072 3220

77

Koulutuksen ja ohjauksen tulevaisuus eriarvoistuvassa yhteiskunnassa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toimiva, professori Kristiina Brunilan johtama AGORA koulutuksen oikeudenmukaisuuden tutkimuskeskus tuottaa laaja-alaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta koulutuksen ja laajemminkin yhteiskunnan eriarvoisuudesta sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymyksistä. AGORA järjesti Helsingin yliopistolla syyskuussa 23.-24.9.2019 avoimen tilaisuuden ”Future Trajectories of Education in Uncertain Times” koulutuksen tulevaisuuden suunnista ja mahdollisista uhkakuvista.

Suomi näyttäytyy edelleen koulutuksen mallimaana kansainvälisesti tarkasteltuna. Onko meillä silti jotakin, josta tulisi olla huolissaan, professori Kristiina Brunila? ”Koulutuksen mallimaa on myös myytti, jota pitäisi pystyä purkamaan, koska se estää meitä näkemästä koulutukseen liittyviä ongelmia ja mihin tarvitaan yhteiskuntalukutaitoa. Tämä on kriittistä ymmärrystä siitä, mitä yhteiskunnassa on tapahtumassa ja miten muutokset ovat yhteydessä omaan toimintaamme.”

AGORA:n organisoimassa syyskuisessa tilaisuudessa oli koolla joukko suomalaisia ja kansainvälisiä arvostettuja tutkijoita, joiden puheenvuorot ruokkivat kuulijoiden yhteiskunnallista mielikuvitusta monilla varsin huolestuttavilla koulutuksen tulevaisuuskuvilla. Tilaisuudessa tarkasteltiin koulutuksen ja kasvatuksen tieteenalaa ja toimintakenttää, johon on viime aikoina ilmes-

AGORA tutkimuskeskuksen professori Kristiina Brunila viritti kuulijoita tulevien päivien tematiikkaan.

8

tynyt yksityisiä toimijoita sekä uusia tieteenaloja, kuten tietojenkäsittelytieteet, neurotieteet, aivotutkimus, lääketiede ja käyttäytymisgenetiikka. Uusien intressien ja tietojärjestelmien myötä käsitys koulutuksesta ja oppimisesta on muuttumassa merkittävällä tavalla. ”Tämä on osa laajempaa ilmiötä, jossa koulutus ja oppiminen erkanevat toisistaan ja oppiminen valjastuu talouden moottorina kykyjen ja kompetenssien tarjoajaksi.

Tällöin koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät esimerkiksi liittyen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen jäävät takaalalle. Ennen kaikkea on kyse tiedosta käytävästä kamppailusta, johon liittyy valtavasti intressejä ja pyrkimyksiä eri tahoilta”, Brunila kuvaa. Tilaisuudessa samoin kuin AGORAssa toimivassa FuturEd-tutkimushankkeessa muun muassa kysytään, millainen tieto on haluttua ja tavoiteltavaa koulutuksen ja ohjauksen kentillä, ja taas mikä ei.

"Olemme läpikäymässä hyvin merkittäviä muutoksia, jotka tuottavat uusia eriarvoisuuden muotoja."

Koulutuksessa, kasvatuksessa ja ohjauksessa on myös pitkään vallalla ollut suuntaus kohti yksilöä ja yksilön täsmävarustamista tietyin kyvyin ja osaamisin, joka tulevaisuudessa tulee korostumaan entisestään. Koulutus on korvautunut oppimisella, oppija näyttäytyy vailla yhteiskunnallisia kiinnikkeitä olevana entiteettinä ja opetuksen sijaan opettajat ovat oppimisen suunnittelijoita ja oppimistulosten mittaajia. Puhe opettajuuden ja koulutuksen kriisistä on myös osa tätä kokonaisuutta. Muutokset asettavat opettajuuden ja

Ben Williamson, Edinburgin yliopistosta puhui siitä, miten neurotieteet, aivotutkimus ja käyttäytymisgenetiikka kaventavat ymmärrystä oppimisesta.

ohjauksenkin tulevaisuudelle isoja kysymyksiä. Mikä on opettajan ja ohjaajan paikka ja rooli tulevaisuudessa? Onko opettajuutta ja ohjaajuutta, vai tuleeko se muuttumaan joksikin muuksi.

Tilaisuudessa puhuttiin muun muassa siitä, miten neurotieteellinen ja geneettinen tieto ovat kaventamassa käsitystä oppimisesta ja toisaalta tekemässä oppimisesta erilaisten teknologioiden avulla tehostettavissa olevaa toimintaa. ”Ajatus lapsista, nuorista ja laajemmin ihmisyydestä on kaventumassa eräänlaiseksi suljetuksi umpioksi, johon laajemmilla yhteiskunnallisilla, kulttuurisilla, historiallisilla, filosofisilla tai poliittisilla ulottuvuuksilla ei olisi enää mitään yhteyttä”, Brunila tiivistää. Näiden ajatusmallien taustalta löytyy kuitenkin yksi kirkas yhteinen tavoite työllistettävyydestä: ”Markkinoitumisen myötä työllistettävyys on asettunut koulutuksen, kasvatuksen ja ohjauksen päätehtäväksi.

Se on muotti tai ideaali, joka tarjoillaan jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Tavoite on pyrkiä varustamaan oppijoita erilaisilla täsmäkyvyillä ja taidoilla, jotka tähtäävät työllistettävyyteen ja siihen liittyviin oikeanlaisiin ominaisuuksiin.

Työllistettävyyden vahvistaminen on eri asia kuin työllistymisen vahvistaminen.

Työllistettävyys on joukko erilaisia yksilöllisiä ominaisuuksia. Se on asenteita,

tunnetiloja ja tunnetaitoja”, Brunila listaa.

"Olisi tärkeää pysähtyä ja harjoittaa yhteiskunnallista lukutaitoa samoin kuin ymmärtää, että opettajuus ja koulutus ovat aina poliittista toimintaa."

Työllistettävyys on läsnä myös ohjausta koskevissa tavoitteissa koulutus- ja työvoimapolitiikassa, ja ohjaustyön ammattilaiselle voi myös tuntua luonnikkaalta allekirjoittaa käsitys, että elämässä pärjää, jos on oma-aloitteinen, aktiivinen, yritteliäs ja luova ongelmanratkaisija.

Mutta ohjaustyössä yhteiskunnallinen mielikuvitus voi auttaa tarkastelemaan ohjauksen käytäntöjä ja näiden taustalla olevaa, ongelmallista, ihmiskäsitystä kriittisesti: ”Meidän ei ole mikään pakko kasvatus-, opetus- ja ohjaustyössä uusintaa tässä ajassa vallalla olevia, yliyksilöllisiä, markkinalähtöisiä ajattelumalleja. Mutta teemme tiedostamattamme juuri sitä, kun kasvatamme ‘unelmoijia’, ‘innovoijia’ ja ‘seikkailijoita’.

Mikä on se ihmisjoukko, jolle nämäkin ovat lopulta saatavilla? ”, Brunila kysyy.

Yhteiskunnallista mielikuvitusta tarvitaan juuri siinä, että opimme tunnistamaan ja sanoittamaan näitä ilmiöitä, mikä tekee mahdolliseksi myös niiden kyseenalaistamisen ja vastustuksen.

Satu Valkonen ja Jaana Pesonen puhuivat yksityistämisen ja markkinoitumisen vaikutuksista varhaiskasvatukseen.

Näiden isojen muutosten edessä herää kysymys, mitä sitten voimme opettajina, kasvattajina ja ohjaajina konkreettisesti tehdä – tai mistä voimme aloittaa? ”Ensimmäisenä pitäisi pysähtyä miettimään ongelmia. Koulutuksessa ja kasvatuksessa on syvään juurtuneita, historiallisia rakenteita, jotka edelleen tuottavat eriarvoisuutta, mitä ei edelleenkään haluta tunnustaa. Näiden lisäksi olemme läpikäymässä hyvin merkittäviä muutoksia, jotka tuottavat uusia eriarvoisuuden muotoja. Tässä olisi tärkeää pysähtyä ja harjoittaa yhteiskunnallista lukutaitoa samoin kuin ymmärtää, että opettajuus ja koulutus ovat aina poliittista toimintaa. Meidän tulisi ottaa enemmän vastuuta siitä, millaisia poliittisia toimijoita olemme ja tunnistaa tätä poliittisuutta tietoisesti osana opettajuuttamme”, Brunila pohtii.

Professori Kristiina Brunila peräänkuuluttaa tutkimuslähtöisyyttä kaikessa opetus- ja ohjaustyössä: ”Opettajana voi vaatia korkeatasoista ja tutkimuslähtöistä täydennyskoulutusta. Myös opettajankoulutus pitäisi olla tutkimuslähtöisempää, ja nimenomaan yhteiskunnallisesta perspektiivistä niin, että yhteiskunnallisella mielikuvituksella saataisiin kriittistä etäisyyttä tarkastella koulutusta ja kasvatusta kulloinkin koskettavia laajempia ilmiöitä. Kun katsotaan kauemmas nähdään ehkä lähellekin eri tavalla.”

Sanna Toiviainen

Mikä on AGORA?

AGORA koulutuk sen oikeudenmuk aisuuden ja tasa-a muskeskus on peru rvon tutkistettu keväällä 2014 . Tutkimuskeskus professori Kristiin ta johtaa a Brunila yhteistyö ssä muiden tutkijo sa ja siellä työskent iden kanselee tutkijoita ja tu tkimusryhmiä ja -v jotka keskittyvät erkostoja, tutkimuksessaan er iarvoisuuden, sosia keudenmukaisuude alisen oin ja tasa-arvon ky symyksiin niin ko kuin laajemminkin ulutuksessa yhteiskunnassa. N imi AGORA juonta kreikkalaiseen alk a juurensa uperäänsä, tarkoitta en kaupungin sydä vaa kokoontumismessä oleja markkinapaikka a. AGORA tutkim toimiikin keskuste uskeskus lufoorumina ja yh teistyön paikkana tutkijoille, gradun kaikenlaisille tekijöille, väitöskirj atutkijoille apurah ja tutkijatohtoreille atutkijoille sekä toimijoille, jo ita yhdistää halu va arvoisuuden ja sosia ikuttaa erialisen oikeudenmuk aisuuden kysymyk tärkeää, että on ol siin. ”On emassa paikka, jo ssa tehdä tällaista Sillä jos paikkaa ei tutkimusta. ole, nämä kysymyk set jäävät usein ky Brunila pohtii. symättä”, Tutkimuskeskusta voi hyödyntää resu rssien ja tiedon ha sa, ja AGORA:n til nkkimisesaisuudet ovat pääs ääntöisesti kaikille maksuttomia. AG avoimia ja ORA:n nettisivuilta löytyy tietoa paits keskuksen ajankoh i tutkimustaisista tapahtumist a myös ajantasain mustietokanta koul en tutkiutuksen tasa-arvon , eriarvoisuuden ja oikeudenmukaisuu sosiaalisen den kysymyksiä kä sittelevistä, tutkim sen tutkijoiden julk uskeskukaisemista tutkimuk sista. AGORA on nut myös lasten ja organisoinuorten parissa to imivien ammattila jestöjen kanssa yh isten ja järteisiä tilaisuuksia, ja tutkimuskeskuk ovat käyneet puhu sen tutkijat massa ministeriöiss ä, parlamenteissa ja ohjausyhmissä. AG erilaisissa ORA:n tutkimuksis sa tarkastellaan myö tarjolla olevaa ohjau s nuorille sta ja tukijärjestelm iä, kuten Ohjaamoj julkaisuihin voi tu a. Näihin tustua AGORA:n ne ttisivuilla.

99

IAEVG Bratislavassa Seuraavilla sivuilla monipuolinen kattaus IAEVG-konferenssin annista osallistujien kertomana. eri osallistujien näkÜkulmista.

10

Konferenssin teemana Career guidance for inclusive society

T

ämän vuoden IAEVG-konferenssi järjestettiin kahdella paikkakunnalla: esikonferenssi oli Tšekin Brnossa 9.–10.9. ja varsinainen konferenssi Slovakian Bratislavassa 11.–13.9. Konferenssi järjestettiin nyt toista kertaa peräkkäin Euroopassa, ja tänä vuonna paikalle oli saapunut huomattava määrä suomalaisia. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan noin 500; slovakialaisten ja tšekkiläisten jälkeen suomalaisia oli kolmanneksi suurin porukka. Yhteensä 63 opinto-ohjaajaa ja ohjausalan ammattilaista Suomesta osallistui konferenssiin, ja tämän kyllä huomasi. Aina kun käänsi päänsä, joko luentoa odotellessa, ruokajonossa tai bussissa tapahtumapaikalle, joku puhui suomea.

Itse osallistuin Bratislavassa järjestettävään varsinaiseen konferenssiin. Tämän vuoden teemana oli Career guidance for inclusive society. Inkluusio ohjauksen teemana on entisissä itäblokin maissa hyvin ajankohtainen aihe. Poliittinen kehitys jakaa ihmiset yhä enemmän onnistujiin ja epäonnistujiin.

Ihmiset eivät halua kuulua ammattiyhdistyksiin, koska ne yhdistetään sosialistiseen aatteeseen, josta halutaan pyristellä irti. Köyhyys onkin monissa näistä maista todellinen ongelma. Koulutuksella ja ohjauksella olisi mahdollista auttaa ihmisiä parempaan elämään, mutta näyttää siltä, että poliittinen kehitys ohjaa toiseen suuntaan.

Inkluusioteema tuli ehkä parhaiten esiin konferenssin muutamissa keynote-esityksissä. Tšekkiläinen Saša Uhlová kertoi omassa esityksessään The Heores of Capitalist Labor tutkimuksestaan, jossa hän kuuden kuukauden aikana teki erilaisia matalapalkkatöitä. Työt mm. tehtaassa, siivoojana ja kau-

pan kassana olivat niin huonosti palkattuja, että raha ei riitä edes perustarpeisiin eikä työntekijöillä ole mahdollista olla kotona edes sairastellessaan.

Toisen tšekkiläisen Anna Hogenován esitys System and power in a society obsessed with performance oli filosofinen luento postmodernin yhteiskunnan tuomista vaatimuksista ja haasteista sekä siitä, miten yksilön olisi pyrittävä irti näistä ja otettava elämä omaan haltuun. Yksilön tulisi aktiivisesti yrittää ymmärtää maailmaa, pelkkä informaation kuluttaminen sitoo hänet vallitseviin valtarakenteisiin. Hogenován luento simultaanitulkattiin englanniksi. Aihe oli mielenkiintoinen mutta vaikeahko ymmärtää. Saksalaisten fenomenologien työt olisivat saaneet olla pikkaisen paremmin hallussa, jotta aihe olisi täysin auennut.

Intialainen Gideon Arulmani puhui omassa keynote-esityksessään aiheesta Career Guidance In Transition Economies: New Lamps for Old? Arulmani esitti, että ammatillinen ura ei ainoastaan ole jälkiteollisen maailman asia. Intiassa, jossa muutaman kilometrin sisällä voidaan nähdä esiteollisia, teollisia ja jälkiteollisia piirteitä työelämässä, urakäsitystä pitää osata laajentaa. Paikallinen ikiaikainen kulttuuri ja työn tekemisen traditiot eivät saa jäädä kehityksen jalkoihin, ja ohjauksessa pitää arvostaa ja vaalia myös esiteollisia taitoja ja ammattiuria rinnakkain uusia mahdollisuuksia tuovan kehityksen kanssa.

Osallistuin konferenssin aikana kaikkiin ohjelmaan merkittyihin keynote-tilaisuuksiin. Esitysten taso vaihteli huomat-

Norman Amundson vangitsi yleisönsä.

11 11

tavasti, ja välillä putosin rehellisyyden nimissä ihan täysin kärryiltä. Esitykset olivat välillä selkeästi enemmän suunnattuja toisille tutkijoille, joille asia on jollakin tasolla ennestään tuttua. Teoreettisten keynote-tilaisuuksien vastapainoksi oli piristävää käydä kuuntelemassa ohjausalan tutkijoiden uusia tutkimusraportteja. Tänä vuonna onnistuin osallistumaan sellaisiin oral sessioihin, joissa asiat esiteltiin hyvin selkeästi.

Päivien aikana kuulin esityksiä aiheista Reflective practice, ICT ja Career and gender. Aiheet vaihtelivat siis aika lailla, mutta se on myös IAEVG-konferenssin hienous. Kaikille varmasti löytyy jotain mielekästä, ja ohjelmaa on niin sanotusti riittävästi.

Kaikkein konkreettisimman hyödyn sain tänäkin vuonna työpajasta, johon osallistuin. Päätin heittäytyä hulluksi osallistumalla Creative arts as a tool for career development and education -työpajaan. Pajassa esiteltiin, miten piirtämällä, mielikuvitusta käyttämällä ja ryhmää hyödyntämällä voidaan esimerkiksi ohjata ura-ajattelua. Tekniikka oli helppo, siihen ei tarvita taiteen maisterin tutkintoa, ja helposti toteutettavissa esimerkiksi oppilaanohjauksen oppitunneilla.

"Ole vähän aikaa hiljaa ja mieti, ei hiljaisuutta tarvitse pelätä."

Viimeisen päivän keynote-puhuja ja keynote-työpajan pitäjä Norman Amundson jätti minuun myös lähtemättömän vaikutuksen. Kokeneen ohjaajan ja tutkijan esityksissä oli uskottavuutta ja rauhallisuutta, ei voinut muuta kuin ihailla häntä ja hänen esitystään. Hänen esittelemänsä ohjausmenetelmät olivat käytännönläheisiä ja helppoja. Hän myös kertoi, että hän, vaikka on tehnyt ohjaustyötä vuosikausia ja kehittänyt metodeja, välillä ohjaustilanteessa vieläkin huomaa, että ei tiedä, mitä voisi tehdä tai sanoa seuraavaksi. Ohje tähän ongelmaan oli: Ole vähän aikaa hiljaa ja mieti, ei hiljaisuutta tarvitse pelätä, kyllä sinä jotain keksit. Aika lohduttavaa, ainakin minusta.

Tämän vuoden konferenssi oli minulle toinen perättäinen IAEVG-konferenssi. Kysyin viime vuonna Raimo Vuoriselta, ovatko nämä konferenssit aina yhtä hyviä. Kysymykseen sain vastauksen, että ensimmäinen on aina paras. Tässä lienee jonkinlainen totuus. Olin Göteborgin konferenssista todella innostunut, ohjauksen teoriat tuntuivat yhtäkkiä olevan

käsieni ulottuvilla. Tunne nähdessäni ja kuullessani ”guruja” oli ihan erilainen kuin kirjaa luettaessa. Tänä vuonna samat gurut olivat taas paikalla, ja nyt heihin osasi suhtautua paljon rennommin. Juttelin jopa yhden workshopin yhteydessä Jane Goodmanin kanssa, ihan kuin oltaisiin oltu vanhoja tuttuja.

Peruskoulun opinto-ohjaajana koen olleeni etuoikeutettu, kun olen voinut osallistua IAEVG-konferensseihin. Haluaisinkin kannustaa kaikkia opinto-ohjaajia osallistumaan myös näihin kansainvälisiin tapahtumiin. SOPOn jäsenenä olet mukana pohjoismaalaisessa NFSYssä, ja NFSYn jäsenenä voit osallistua IAEVG:n konferensseihin. Ensi vuoden IAEVG-konferenssi on aika herkullisen lähellä Suomea, Riikassa Latviassa 20.–22.10.2020.

Osoitteesta iaevgconference2019.sk löytyy muutamien keynote-puhujien ppt-esitykset, ohjelma sekä esitysten abstraktit pdf-muodossa.

Hans Kankkonen, opinto-ohjaaja Merenkurkun koulussa ja SOPOn hallituksen sihteeri

Mistä maasta tulet? Suomi oli vahvasti edustettuna.

12

IAEVG:n vuosikokous I

AEVG:n vuosikokous järjestettiin torstaina 12 syyskuuta.

Kokouksessa pääpaino oli järjestön organisoituminen tulevalle nelivuotiskaudelle. Kesällä 2019 toteutetussa verkkoäänestyksessä uudeksi presidentiksi valittiin Gert van Brussel, joka toimii myös Hollannin kansallisen järjestön puheenjohtajana. Omassa puheenvuorossaan hän korosti, että lähivuosien haasteena on arvioida uudelleen järjestön merkitystä eri toimijoita yhdistävänä tahona. Hän haluaa päivittää dialogia järjestön jäsenten, kansallisten yhdistysten, eri sidosryhmien ja muiden rinnakkaisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Hän korosti, että tämä ei ole vain järjestön uuden johtokunnan vastuulla. Siksi hän kutsui kansallisia yhdistyksiä olemaan aktiivisia ja tekemään aloitteita IAEVG:n toiminnan päivittämiseksi sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteiden näkökulmasta.

IAEVG:n uudessa johtokunnassa varapresidentteinä ovat Gudbjörg Viljhálmsdóttir (Islanti), Jane Goodman (USA) ja Teruyki Fujita (Japani). Johtokunnan jäseninä toimivat Peter Weber (Saksa), Jerome Rossier (Sveitsi), Gideon Arulmani (Intia), Mary McMahon (Australia), Soledad Romero Rodriquez (Espanja), Gabriela Cabrera Lopez (Meksiko) sekä Ilze Jansone (Latvia). Rahastonhoitajana toimii Lydia Deyrem (Ranska), ja sihteerinä jatkaa Laurent Matte (Kanada).

Gudbjörg valittiin johtokuntaan pohjoismaiden yhdistyksen (NFSY) edustajana.

"Yleiskokous myös vahvisti konferenssin yhteisen julkilausuma, jonka mukaan ohjaukseen sijoittamalla voidaan edistää kansalaisten osallisuutta."

Kokouksessa keskusteltiin IAEVG:n jäsenmaksujen porrastamisesta siten, että maksuissa otetaan paremmin huomioon kunkin maan valuutan todellinen kansainvälinen ostovoima. Yleiskokous myös vahvisti konferenssin yhteisen julkilausuma, jonka mukaan ohjaukseen sijoittamalla voidaan edistää kansalaisten osallisuutta. Julkilausumassa kutsutaan päättäjiä, sidosryhmiä ja alan ammattilaisia sopimaan yhdessä tärkeimmistä ohjauksen kehittämiskohteista ja yhteisistä toimintaperiaatteista osallisuuden edistämiseksi. Tällä julkilausumalla IAEVG rohkaisee ohjaajia tekemään aloitteita tai ottamaan kantaa kansallisiin linjauksiin, hankkeisiin tai työmuotoihin, joissa voimavaroja kohdennetaan kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen.

Raimo Vuorinen

Olemme näytteilleasettajana Opopäivillä Tampereella 7.2.2020 Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto on valtakunnallinen oppilaitos, joka järjestää pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä pelastusalan päällystökoulutusta.

Pelastusopistosta auttajien ammattiin Tutkintokoulutuksemme etuja:

• sisällöltään ja kestoltaan tiivis koulutus • hyvät opintososiaaliset edut • arvostettu ala, osana sisäisen turvallisuuden ammatteja • hyvä työllisyystilanne

Tutkintoihin on suora haku porrastetusti vuoden aikana, meille ei haeta yhteishaun kautta.

Tutkintomme ovat myös Opintopolku.fi-palvelussa.

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto

90 op / 1,5 vuotta Seuraava haku 16.12.2019 - 10.1.2020, koulutus alkaa elokuussa 2020. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Pelastajatutkinto

90 op / 1,5 vuotta Elokuussa 2020 alkavan koulutuksen haku päättyy 13.3.2020.

Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Alipäällystötutkinto

60 op / 1 vuosi Elokuussa 2020 alkavan koulutuksen haku päättyy 14.2.2020.

Pohjakoulutusvaatimuksena pelastajatutkinto.

Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)

240 op / 4 vuotta Elokuussa 2020 alkavan koulutuksen hakuaika on 16.3. 9.4.2020. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.

Lisätietoja verkkosivuiltamme tai opintosihteeri Pirjo Paldanius, puh. 0295 453 490, tutkintokoulutus@pelastusopisto.fi

www.pelastusopisto.fi

Käytännön ideoita Bratislavan IAEVG-konferenssista Legot pienryhmäohjauksessa

Osallistujat käyttävät pienryhmäohjauksessa Lego-palikoita kootakseen rakennelmia, jotka tekevät heidän ajatuksensa näkyviksi heille itselleen ja muille. Alla on ohje rakennelmien muodostamiseen ja niiden pohjalta keskusteluun.

1. Tee legoista rakennelma, joka kuvaa a. Omaa persoonallisuuttasi b. Millaista haluat elämäsi olevan viiden vuoden päästä? c. Millainen on hyvä ja elinvoimainen yhteisö? d. Millaista osaamista ja haasteita sinulla on? (mitä hallitset hyvin ja mikä on haastavaa) 2. Keskustelu a. Kustakin rakennelmasta keskustellaan vuorollaan ja kuunnellaan toisten tarinoita b. Kullekin tarkkailijalle annetaan lappu, jonka pohjalta hän kertoo vuorollaan ääneen ajatuksiaan ryhmäläisen Lego-rakennelmasta: • Todistaminen (Huomasin, että X…) • Peilaaminen (Huomaan, että X kertoo, että…)

• Tunnistaminen (Kun X kertoo, että…, luulen hänen näyttävän…)

• Haastaminen (Jos olisin X, voisin…)

14

Luovat menetelmät ohjauksessa -taide antaa uuden näkökulman päätöksentekoon 1. Mikä kehon osa olisit? – harjoitus: • Pyydä oppilaita miettimään, mikä kehon osa he olisivat, jos pitäisi päättää. Tässä voi vinkata, että he miettivät millaisia ominaisuuksia kehon osilla ja esim. sisäelimillä on.

• Tämän jälkeen pyydä oppilaita luokan eteen ja asettumaan ”keholle" siten, että esim. vasemmassa laidassa on pää ja siitä kohti oikea laitaa tulee muu keho.

• Oppilaat kertovat vuorotellen mikä kehon osa he ovat ja perustelevat, minkä takia valitsivat kyseisen kehon osan.

• Tähän voi ottaa jatkoharjoituksen, jossa pohditaan mitä kehon osaa haluaisit kehittää.

2. Unelmatyö -harjoitus: • Pohdi millaista on silloin, kun viihdyt töissä. Mieti jokin tilanne, jossa koet työnimua ja työniloa.

• Ota paperi ja kynä. Ala piirtää silmät kiinni pohtimaasi työtilannetta. Piirrä niin kauan, kunnes koet, että olet valmis.

• Avaa silmäsi ja tarkastele teostasi. Etsi ja löydä teoksestasi symboli, joka voi olla keskeneräinen tai jonka näet kokonaisena. Pyörittele paperia ja etsi symbolia. Kun löydät jonkin symbolin / kuvan, vahvista ja piirrä se valmiiksi toisella värillä.

• Nimeä teoksesi paperin kääntöpuolelle.

• Järjestetään mukana olevien teoksista taidenäyttely. Kaikille jaetaan osallistujien lukumäärän verran pieniä lappuja, joihin he nimeävät muiden teoksia. Laput sujautetaan teosten alle.

• Kun kaikki ovat antaneet nimiehdotukset, kukin voi hakea teoksensa ja saamansa laput.

• Tämän jälkeen osallistujat voivat pohtia, toivatko nimiehdotukset jotain uutta näkökulmaa omaan päätöksentekoon tai vahvistivatko ne omaa tunnetta?

Teksti: Nina Heikkinen (SOPO:n hallitus ja Ritaharjun koulu, Oulu), Outi Piisilä (Pohjankartanon koulu, Oulu) ja Katri Saarela (Metsokankaan koulu, Oulu)

15 15

Minnan kipinä

Minna Kattelus on monien tuntema opinto-ohjaaja Vantaan Tikkurilasta. Minna on ollut aktiivinen ohjauskeskustelussa tarvittavien työvälineiden kehittäjänä. Hän on kouluttanut kymmeniä opinto-ohjaajia ympäri Suomea käyttämään työssään Kipinä-ohjausmateriaaleja. Nyt monien tuntemat ja käyttämät Kipinä-kortit on ohjausinnovaationa tulossa myös vientituotteeksi.

Mistä Kipinä sai alkunsa?

Kipinän tarinan juuret pohjautuvat siihen, että Minnalla oli ollut aina tarve visualisoida jollain tavalla ohjauskeskustelussa käsiteltäviä asioita. Alun perin hän oli käyttänyt kynää, paperia ja värejä.

Vähitellen syntyi myös Kipinä-ohjauskarttoja erilaisista ohjausteemoista. Ohjauksen visualisointi on ollut Minnalle myös mielikuvituksen käyttöä ja siitä kumpuavien ohjaustehtävien ja -materiaalien luomista.

Mikä on Kipinän idea?

Kipinän tuotteita on monia. Kipinästä puhuttaessa kyse on Kipinä-tuoteperheestä. Opinto-ohjauksessa käytetään uraohjaukseen keskittynyttä strukturoitua Kipinä-uraohjauskarttaa. Tuoteperheeseen kuuluvat lisäksi yksilö-, pienryhmä- ja luokkamuotoista ohjausta tukevat Kipinä-kortit ja Kipinä-menut. Kipinä-uraohjauskarttaa tehtäessä käytetään apuna KIPINÄ-menuita: Vahvuudet ja Tärkeää työssä sekä KIPINÄ -kysymys- ja tehtäväkortteja.

siaan. Vuorovaikutuksessa syntynyt Kipinä-kartta vahvistaa sekä ohjattavan toimijuutta että itseymmärrystä.

Tunteet pelissä Minna Kattelus opinto-ohjaajana kipinöi vahvasti. Se tarkoittaa sitä, että hänellä on tunteet pelissä.

Minnan mielestä ohjauksessa ja ylipäänsä toisen ihmisen kohtaamisessa on hyvä olla aidosti auki toiselle, ja silloin myös tunteet ovat mukana tavalla tai toisella. Ehkä juuri avoimuus ja tunteiden tunnistaminen ovat myös ohjattavan keinoja löytää tie todellisiin urakiinnostuksiin.

Häntä kiinnostaa ohjauksessa ihmisen kohtaaminen ja se mielenkiintoinen paletti erilaisia menetelmiä, joilla voi yrittää auttaa ohjattavaa löytämään oivalluksia ja mahdollisuuksia elämässä.

Kipinän ideana on tuoda ohjauskeskustelu näkyväksi ohjattavalle ja ohjaajalle Se tarjoaa työvälineitä kohtaamisen ja ohjauskeskustelun tueksi. Ohjauksen visualisointi mahdollistaa sen, että ohjauskeskustelusta jää ohjattavalle konkreettinen muisto, ohjauskartta, johon voidaan palata aina tarvittaessa ja jota voi näyttää huoltajille ja vertaisille.

Minna Katteluksen mukaan Kipinä on holistinen ohjausmalli, jossa tutkitaan ohjattavan elämänkenttää moniulotteisesti.

Kipinän aikaulottuvuuksia on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.

Kipinään osuvia teorioita ovat sosio- ja psykodynaaminen ohjausteoria, kognitiivinen ja ratkaisukeskeinen ohjausteoria. Vaikutteita on saatu myös Life design -ajattelusta ja Contextual action -teoriasta.

Yhdessä tekemistä Kipinästä Minna haluaa nostaa esille myös vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen merkityksen. Kipinä auttaa ohjattavaa sanoittamaan ja ymmärtämään paremmin omaa tarinaansa, elämäntilannettaan, kiinnostuksiaan, vahvuuksiaan, urasuunnitteluaan ja opintojaan.

Tavoitteena on, että ohjattava pystyisi paremmin oivaltamaan omia ajatuksiaan, tunteitaan, tavoitteitaan ja mahdollisuuk-

16

Minna Kattelus jaTimo Spangar ovat kirjoittaneet kansainväliseen julkaisuun, Career Theories and Models at Work: Ideas for Practice. Kirja julkaistiin tammikuussa 2019 Kanadassa.

Myös sitä kautta Kipinä on kansainvälistynyt, mitä on lisännyt myös se, että Kipinä-ohjausmateriaaleja on saatavilla eri kieliversioina.

Kipinä on nykyään kansainvälinen.

Minna Kattelus on kirjoittanut Kipinästä myös kansainväliseen julkaisuun, Career Theories and Models at Work: Ideas for Practice. Kirja julkaistiin tammikuussa 2019 Kanadassa.

Kirjassa on 43 kansainvälistä artikkelia, joista kaksi artikkelia on Suomesta. Toinen niistä on Minnan Kipinä ja toinen

on Timo Spangarin artikkeli. Kipinän kansainvälisyyttä on lisännyt myös se, että Kipinä-ohjausmateriaaleja on eri kieliversioina.

Minna oli esittelemässä Kipinää myös IAEVG:n Bratislavan konferenssissa. Siellä Kipinä otettiin innostuneesti vastaan.

Kiinnostusta Kipinä-uraohjaukseen ja Kipinä-ohjausmateriaaleihin löytyi runsaasti.

Minna kehuu IAEVG:n konferenssin tunnelmaa. Bratislavassa erittäin merkittävää oli tavata henkilökohtaisesti ohjausalan guruja, joiden tekstejä on aikaisemmin vain lukenut kirjoista.

Mitä tulevaisuudessa?

Kipinä-ohjausmateriaaleja on syntynyt sitä mukaan, kun Minna kiireiltään on ehtinyt niitä tekemään. Hän on luonut Kipinän ympärille ohjausta tukevia materiaaleja. Näitä ovat Kipinä-kysymys- ja tehtäväkortit, Kipinä-vahvuus- ja tunnekuvakortit ja Kipinä-menut. Kaikki materiaalit ovat syntyneet tarpeesta. Esimerkiksi Kipinä-kortteja hän käyttää yksilöohjauksessa, pienryhmässä ja luokkamuotoisessa ohjauksessa. Kipinä-tehtävien ja -kuvakorttien avulla on mahdollista tehdä koko oppitunnin tai pienryhmäohjauksen aihekokonaisuus. Hän pitää siitä, että ohjausmateriaalit ovat helppokäyttöisiä. Yksilöohjauksessa Kipinä-tunnekuvakortit ja -menut ovat aina Minnan ohjauspöydällä. Kipinä-menut ovat myös käytössä jatkuvasti parityöskentelyssä ja luokkamuotoisessa ohjauksessa.

Minna on kiitollinen siitä, että on elämäntyöllään Kipinän parissa saanut aikaan jotain sellaista, joka koskettaa ja auttaa monia ohjauksen ammattilaisia.

Kipinä-ohjausmateriaaleja on ollut myytävänä nyt muutaman vuoden ajan ja niiden vastaanotto kentällä on ollut myönteistä. Tuotteita on mennyt eniten opinto-ohjaajille ja sen lisäksi muille toimijoille, kuten opettajille, psykologeille, uraohjaajille sekä sairaaloihin ja työpaikoille. Kipinä-uraohjausmateriaalit ovat tarkoitettu sekä nuorten että aikuisten ohjaukseen, mikä tekee niiden käyttäjäkunnasta varsin laajan.

Seuraavaksi markkinoille on tulossa Kipinä-uraohjauskartat, joita tarvitaan esimerkiksi Kipinä-pienryhmässä parityöskentelyssä sekä ohjaajan tukikarttana uraohjauksessa.

Kipinä-uraohjauskirjan kirjoittaminen on myös koko ajan Minnan suunnitelmissa. Käsikirjoitusta hän on jo raapustellut. Pitäisi saada vaan jostain kirjoittamisvapaata. Rahoituksen löytyminen tälle projektille on ollut jo useamman vuoden Minnan toiveissa. Kansainvälisyys vaatisi nyt myös englanninkieliset kotisivut.

Puuhaa riittää jatkossakin.

Teksti: Jukka Eero Vuorinen

17

O Opäivät Tampere 6.- 8.2.2O2O

TERVETULOA MYÖTÄTUULESSA OPOPÄIVÄIVILLE Myötätuulessa 2020, valtakunnalliset Opopäivät Tampereella 6.-8.2.2020 ovat valmiina ottamaan ohjausalan ammattilaiset vastaan. Ilmoittautuminen Opopäiville osallistujaksi alkoi 15.9.2019 ja jatkuu vuoden loppuun saakka. Sokos Hotelli Torni toimii torstaina 6.2.2020 vastaanottokeskuksenamme. Perjantaina ja lauantaina 7-8.2.2020 olemme Tampere-talossa.

Näytteilleasettajia on tulossa runsaasti eri puolilta Suomea ja voimme jo nyt todeta että Tampere-talo on oivallinen paikka viettää yhteisiä koulutuspäiviämme. Järjestävä paikallisyhdistys Pirkanmaan opinto-ohjaajat ry ei ole yksin luomassa antoisia päiviä, vaan me teemme sen yhdessä lukuisien yhteistyökumppaneiden sekä ammattilaisten kanssa, jotka kaikki löytyvät opopaivat2020.fi -sivustoltamme.

Samoilta sivuilta voitte nähdä Myötätuulessa 2020 ohjelman, esiintyjät, työpajat, tilat sekä sopimushotellimme. Liikkuminen Tampereella ei ”ratikkatyömaa -huhuista” huolimatta ole vaikeaa. Opopäivien tapahtumat ja hotellit (8 kpl) ovat lähellä toisiaan, ja Tampereen rautatieaseman läpi on helppo kulkea kävellen jokaisesta hotellista kohti Tampere-taloa. Tampereen takseille on ilmoitettu, että Opopäivien aikana täällä liikkuu runsaasti ihmisiä, joten myös he ovat valmiina auttamaan meitä täällä liikkumisessa. opopaivat2020.fi -sivustoltamme löydätte kaikki Tampereelle saapumiseen sekä täällä olemiseen ja liikkumiseen liittyvät ohjeet sekä vinkit.

Myötätuulessa 2020 päivien teemat ovat opinto-ohjaajien hyvinvointi, teknologiamaailma, kiertotalous sekä jatkuva oppiminen sekä sen ohjaus. On ollut hienoa nähdä, kuinka innoissaan Tamperelaiset ja Pirkanmaalaiset yritykset, oppilaitokset sekä muut toimijat ovat olleet kuullessaan näiden päivien toteutumisesta Tampereella. Torstaina käyt kiinnostavissa käyntikohteissa, voit osallistua SOPO ry toimikuntiin, Tampereen kaupungin vastaanotolle Raatihuoneella sekä jatkaa iltamyöhään ”ysäribileissä” hotelli Ilveksessä.

Saamme nauttia perjantaina Opopäivillä monipuolisista työpajoista sekä asiantuntija -luennoista kuulet esim. Tristram Hooleya ohjausalan professoria Englannista, aivotutkija Lauri Nummenmaata sekä opetusministeri Li Anderssonia. Lounastamme viihdyttää Hatanpään lukion katusoittajat. SOPO ry vuosikokouksen jälkeen perjantaina vietämme iltajuhlaa Tampere -talon Sorsapuistosalissa Bubblebandin tahdittamana.

Lauantaina kuulet tulevaisuudentutkija Ilkka Halavaa, superhauskaa stand-Up koomikko Mikko Vaismaata sekä Suomen suurimman Life-Style perheen ”Hidasta elämää” -sivuston perustaja Sanna Wikströmin uratarinaa. TVOF -finalisti viime vuodelta Joonas-Ville Hietaniemi ilahduttaa meitä puolestaan upealla lauluäänellään.

Lämpimästi tervetuloa!

Pirkanmaan opinto-ohjaajat ry Virpi Salminen pj.

Nettisivut ja sähköinen ohjelmalehti: http://opopaivat2020.fi E-mail: opot2020@gmail.com Facebook: Opopäivät 2020 Tampere

18

OHJELMA Torstai 6.2.2020

09.30-16.30 Ilmoittautuminen Sokos Hotelli Torni

11.00-12.50 Lounas (omakustanteinen)

13.00-15.00 Vuoden opojen tapaaminen Scandic Hotelli Koskipuisto

13.00-15.30 Tutustumiskohteet: Lähtö Hotelli Tornin edestä

16.50-18.00 Seminaarit koulutusmuodoittain

Perusopetus ja ammatillinen Hotelli Torni

Lukio ja korkeakoulut

Hotelli Scandic Koskipuisto Senioritapaaminen Hotelli Ilves

19.00-20.30 Tampereen kaupungin vastaanotto Raatihuoneella

20.35- Jatkot: ”Ysäribileet”, Ravintola Ilves

Perjantai 7.2.2020 Tampere-talo

07.00-10.00 Aamiainen hotelleissa

09.00-16.30 Näyttelyosastot avoinna, 1. ja 2. krs.

09.00-12.00 Ilmoittautuminen jatkuu, pääaula

09.00-09.30 Opopäivien avajaiset, ISO SALI.

Virpi Salminen, PIPO ry, Armi Nurmi, SOPO ry

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, TAT, Jarkko Eloranta, SAK

09.30-10.00 Li Andersson, Opetusministeri

10.00-10.45 Tristram Hooley, opinto-ohjauksen professori, ISO SALI

10.45-11.30 Lauri Nummenmaa, johtava aivotutkija ISO SALI

11.30-13.30 Lounas 2. krs. ja näyttelyihin tutustuminen

12.00-13.00 Työpajat 8 kpl http://opopaivat2020.fi/ohjelma

13.00-14.00 Työpajat 8 kpl http://opopaivat2020.fi/ohjelma

14.00-15.00 Työpajat 8 kpl http://opopaivat2020.fi/ohjelma

14.00-15.30 Iltapäiväkahvit 2. krs.

16.00-17.15 SOPO ry Vuosikokous, PIENI SALI

19.30-00.30 Juhlaillallinen ja iltajuhla, Sorsapuistosali, The Bubbleband

Lauantai 8.2.2020 Tampere-talo, Pieni Sali

07.30-10.00 Aamiainen hotelleissa

08.00-09.00 SOPO ry hallituksen kokous, VIP -tila

09.00-09.50 Joonas-Ville Hietaniemi, laulu Sanna Wikström,

"Hidasta Elämää: Unelmia ja haaveita" 09.50-10.00 Kahvi

10.00-10.50 Ilkka Halava, Tulevaisuuden tutkija

10.50-11.30 Mikko Vaismaa, Stand Up

11.30-11.45 Myötätuulessa 2020 kiittää &

Rovaniemen opopäivät 2021 esittäytyvät

19

AMK-valintakoe otettiin käyttöön A MK-valintakoe on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe, ja se järjestettiin ensimmäisen kerran syksyn 2019 yhteishaussa viikolla 44. Siihen osallistui 17 441 hakijaa.

Valintakoetilaisuuksia oli tarjolla yhteensä 151, ja ne järjestettiin 20 ammattikorkeakoulussa 27 paikkakunnalla. Yhteishaun yhteydessä hakijat saivat valita mieleisensä kokeen suorituspaikan ja -ajan tarjolla olevista vaihtoehdoista. Samassa koetilaisuudessa hakija pystyi suorittamaan valintakokeen useiden eri alojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin.

Hakijat tekevät valintakokeen omalla kannettavallaan. Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista tulee käyttämään AMK-valintakoetta todistusvalinnan lisäksi. Mikäli hakija ei tule valituksi opiskelijaksi todistusvalinnan kautta, opiskelijavalinta tehdään pelkästään AMK-valintakokeen pisteiden perusteella.

Eli mikäli hakija tulee valituksi todistusvalinnan kautta, hänen ei tarvitse osallistua valintakokeeseen. Jos hän kuitenkin haluaa vielä tavoitella mahdollista ylemmän hakutoiveen opiskelupaikkaa, hänen tulee osallistua AMK-valintakokeeseen.

Ammattikorkeakoulut olivat valmistautuneet tämän ensimmäisen AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti. Päivien aikana ilmeni muutamia yksittäisiä teknisiä ongelmatapauksia, jotka onnistuttiin ratkaisemaan ja hakijat pystyivät suorittamaan kokeen. Koejärjestelmään liittyvän käytettävyyskyselyn perusteella (n=7972) hakijat kokivat järjestelmän käytön helpoksi (ka 4.2, asteikolla 1-5, jossa 5=täysin samaa mieltä).

Yhteistyöllä rakennettu uudistus

–Kyseessä on historiallisesti erittäin laaja ja merkittävä ammattikorkeakoulujen yhteistyö, jonka tuloksena AMKvalintakoe on syntynyt ja nyt onnistuneesti järjestetty ensimmäisen kerran, toteaa AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakouluissa on tarjolla syksyn yhteishaussa

20

6324 aloituspaikkaa ja AMK-valintakoe on pääasiallinen valintatapa koulutukseen syksyn yhteishaussa. AMK-valintakokeen tulokset julkaistaan 29.11.2019 mennessä. AMK-valintakokeen käyttöönotto on osa opiskelijavalintauudistusta, johon kuuluu myös yhteisen todistusvalinnan käyttöönotto kaikissa ammattikorkeakouluissa. Uudistukset on valmisteltu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

Uusista ammattikorkeakoulujen valintatavoista sekä AMKvalintakokeen osioista voi lukea ammattikorkeakouluun.fi -sivustolta. Siellä on lisäksi kattava esittely ammattikorkeakouluissa tarjottavista koulutuksista ja aloista sekä millaista opiskelu ammattikorkeakoulussa on. Samoin sivustolla on juuri julkaistu ammattikorkeakoulujen kevään 2020 toisen yhteishaun hakukohteet.

AMK-valintakoe järjestetään seuraavan kerran kevään 2020 toisessa yhteishaussa ja AMK-valintakoetilaisuudet sijoittuvat ajalle 1¬–5.6.2020. Tarkemmat ammattikorkeakoulujen tarjoamat koepaikat ja ajankohdat julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke sekä Korkeakoulutoimikunta

Euroguidance tiedottaa

Elinikäistä ohjausta ja tukea kansainvälistymiseen

Kootusti tietoa elinikäisestä ohjauksesta Yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä elinikäisestä oppimisesta on tullut yhä merkityksellisempää. Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus auttaa yksilöitä eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa.

Tietoa ohjauksesta ja ohjauspalveluista löytyy eri tietolähteistä, ja nyt niitä on koottu yhdelle verkkosivulle. Opetushallituksen Euroguidance-tiimi ja ohjauksen asiantuntijat ovat koonneet elinikäisen ohjauksen osion Opetushallituksen verkkosivuille.

Oletko jo tutustunut Euroguidancen uusiin verkkosivuihin?

Suomen Euroguidance-keskuksen verkkosivut on uudistettu osana Opetushallituksen verkkopalvelu-uudistusta. Euroguidancen sivuilta löydät tietoa palveluistamme: • •

• •

Tarjoamme koulutusta kansainvälistyvän ja monikulttuuristuvan ohjaustyön tueksi.

Tuotamme ulkomailla opiskelusta, harjoittelusta ja työskentelystä materiaaleja ja työvälineitä, joita voit hyödyntää ohjaus- ja neuvontatyössä.

Viestimme ajankohtaisista ohjausalan asioista Suomesta ja maailmalta.

Vaikutamme siihen, että kansainvälisyys on mukana suomalaisessa ohjausjärjestelmässä ja asiakkaille tarjottavissa ohjauspalveluissa.

Tutustu verkkosivuihimme oph.fi/euroguidance ja anna palautetta: juuli.juntura@oph.fi.

Suomalainen ohjaus näkyviin EU-puheenjohtajuuskaudella Kuva: Anni Koponen

Elinikäisen ohjauksen verkkosivuille on koottu tietoa ohjauksesta eri kouluasteilla ja erilaisissa elämänvaiheissa, tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön palveluista, elinikäisen ohjauksen kehittämisestä sekä ohjauksen parissa toimivista kansainvälisistä verkostoista ja järjestöistä.

Kehitämme verkkosivuja edelleen ja otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia liittyen siihen, mitä tietoa elinikäisestä ohjauksesta sivuilla tulisi olla. Tarkoituksena on, että kuka tahansa ohjauksesta kiinnostunut löytää helposti tietoa ohjauksesta.

Tutustu verkkosivuihin osoitteessa oph.fi/elinikainenohjaus ja anna palautetta: euroguidance@oph.fi.

Opetushallituksen Euroguidance- ja EPALE-tiimit julkaisevat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kunniaksi asiantuntija-artikkeleita, jotka esittelevät ohjauksen nykytilaa Suomessa eri näkökulmista. Artikkelien teemoina on muun muassa ohjaus aikuislukiossa, korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien palvelut, varhaiset työelämäyhteydet kotoutumisen edistäjinä sekä nuorten aikuisten osallisuuden tukeminen.

Artikkeleita julkaistaan noin kerran kuukaudessa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana joulukuuhun 2019 asti aikuiskoulutuksen eurooppalaisessa EPALE-foorumilla. Artikkelit julkaistaan suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Artikkelit verkossa: epale.ec.europa.eu/fi/node/118146 Seuraa meitä somessa Euroguidance Suomi

EuroguidanceFI

MAAILMALLE.NET Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla.

Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

!

21

Erasmus+ -opintovierailu Odensessa

O

sallistuin syys-lokakuun vaihteessa Tanskan Erasmus+-toimiston järjestämään kolmen päivän opintovierailuun Odensessa. Aiheena oli The role of guidance and counselling in planning forther education, training and career for pupils in secondary and upper secondary education. Osallistujia oli 37, ja he tulivat 17:stä eri EU maasta. Suomesta meitä oli kolme osallistujaa.

Opintovierailuseminaarin aiheena oli, miten nuorille saadaan enemmän tietoa eri ammateista ja miten ammatillinen opiskelu saataisiin houkuttelevammaksi. Tanskassa aihe on todella ajankohtainen, sillä jopa alle 20% tanskalaisista nuorista hakeutuu ammatilliseen koulutukseen ja kaiken lisäksi keskeyttämisprosentti näiden keskuudessa on yli 60%. Huoli siitä, mistä maahan saadaan osaavia ammattilaisia, on suuri.

”Vain alle 20% tanskalaisista nuorista hakeutuu ammatilliseen koulutukseen.”

Ensimmäisen päivän aikana esiteltiin projektia, jolla on yritetty lisätä yläkouluikäisten ammattitietoisuutta sekä kiinnostusta ammatilliseen koulutukseen. Suomalaisittain ongelma kuulosti vähän omituiselta, sillä meillähän on kouluissa opinto-ohjaajia, jotka päivittäin tekevät työtä näiden asioiden kanssa. Arvata saattaa, että Tanskassa asioita ei ole järjestetty samalla tavalla.

Tanskassa ohjaus on pääsääntöisesti järjestetty ohjauskeskuksista käsin. Keskuksista jaetaan sikäläisille opinto-ohjaajille useampi koulu, joissa he käyvät opettamassa oppilaita sekä antamassa ohjausta; tarkka määrä, kuinka monta oppilasta on yhtä ohjaajaa kohden, ei selvinnyt. Opetusta on muutama tunti/ vuosiluokka ja henkilökohtaista ohjausta saavat vain sitä tarvitsevat. Tarve ei ole yksilön päätettävissä, vaan se määritellään koulutasolla.

22 22

Ammatillisen koulutuksen huonoon vetovoimaan Tanskassa on yritetty löytää syyllisiä, ja ohjauskeskukset ovat saaneet kovaa kritiikkiä osakseen. Kunnille on siksi annettu suuremmat mahdollisuudet järjestää ohjausta, mutta sellainen käsitys jäi, että monessa paikassa ohjaus järjestetään edelleen ohjauskeskusten kautta.

Opinto-ohjaajat ja koulujen opettajat tekivät projektin yhteistyönä. Ohjaustunteja on niin vähän, että niitä ei voitu käyttää projektiin. Useimmiten projektin vetämisen vastuu oli oppilaiden luokanohjaajilla, jotka omilla tunneillaan tekivät projektia oppilaiden kanssa. Projektin teoreettinen viitekehys on haettu Bill Lawin teoksesta Building on what we know, community-interaction and its importance for contemprorary careers-work (2009). Käytännössä projekti oli rakennettu seuraaviin vaiheisiin:

Vibeskolenissa oppilaat pääsivät kertomaan omia kokemuksia projektista.

Heidän näkökulmastaan prosessi oli seuraava: Valitaan kohde (työpaikka) – valmistaudutaan vierailuun – käydään vierailulla – valmistaudutaan haastatteluun – soitetaan ja haastatellaan työntekijää – tehdään esittely työpaikasta – esitellään oma työ luokan muille oppilaille. Yhdeksäsluokkalaiset oppilaat esittelivät omat tuotoksensa meille vierailijoille, itse projekti oli tehty jo seitsemännellä luokalla. Oppilaat kertoivat englanniksi, mitä he olivat tehneet ja mitä he olivat oppineet projektista.

Oppilaiden mukaan heillä on projektin jälkeen myönteisempi kuva ammattikoulutuksesta ja sieltä saatavasta ammattitaidosta. Useimmat heistä halusivat silti jatkaa opintojaan lukiossa, ja lukioon menevien ryhmästä moni aikoi, tanskalaisen mallin mukaan, mennä ensin 10-luokalle. 10-luokka onkin Tanskassa erittäin suosittu: jopa puolet tanskalaisista nuorista menee 10-luokalle ja muuttaa vuodeksi pois kotoa, asuu si-

1. Sensing – finding out, asioista pitää ensin saada vaikutteita, näiden ei tarvitse olla ennestään tuttuja juttuja, tärkeintä on saada vaikutteita jostakin.

2. Sifting – sorting out, tiedon jäsentely, yhtäläisyyksien löytäminen.

3. Focusing – checking out, pitää tietää mitä huomioida, mikä on oikeasti tärkeää.

4. Understanding – work out, pitää tietää, miten asiat oikeasti ovat.

Ensimmäinen päivä meni kokonaisuudessaan tämän projektin taustojen esittämiseen. Tutkija, ministeriön edustaja ja työmarkkinajärjestön edustaja saivat kaikki omasta näkökulmasta kertoa projektista. Toisena päivänä päästiin sitten vierailemaan Vibeskolen-nimiseen kouluun, jossa projektia oli toteutettu.

säoppilaitoksessa ja pitää hauskan välivuoden ennen siirtymistä toisen asteen opintoihin.

Projektiin tutustuminen oli ihan kiinnostavaa, ja Bill Lawin teoria oli minulle uusi tuttavuus. Se saattaisi tarjota uuden lähestymistavan ammatteihin tutustumiseen, mutta olen kyllä rehellisyyden nimessä sitä mieltä, että Suomessa oppilaat saavat kattavammat ja paremmat tiedot eri ammateista oppilaanohjauksen oppitunneilla peruskoulun aikana.

Opintovierailu Tanskaan oli ensimmäinen Erasmus+-osallistumiseni. Parasta reissussa oli mielestäni mahdollisuus tutustua toisiin seminaariin osallistuviin. Osallistujaryhmä oli kuitenkin sen verran iso, etten kolmen päivän aikana ehtinyt jutella kaikkien kanssa. Aikaa keskusteluihin oli mielestäni varattu liian niukasti. Tanskalaiset markkinoivat kovasti mahdollisuuksia hakea Erasmus+ -hankkeita, ja olisi ollut mukavaa, jos vierailun aikana olisi ehtinyt tutustua ihmisiin niin hyvin, että olisi voinut alkaa suunnitella jotain yhteistä projektia. Tähän ei kuitenkaan ollut aikaa.

Suomen ohjausjärjestelmän erinomaisuus oli muiden osanottajien tiedossa.

Ensimmäisen päivän yhteisen keskustelun alettua pöytäryhmässäni minua pyydettiin heti kertomaan, miten päivän aikana esitetyt asiat toimivat Suomessa. On tietenkin mukavaa kuulla, että muut maat katselevat ja ihailevat meidän järjestelmäämme, mutta olin yhtä lailla kiinnostunut muiden maiden järjestelmistä. Keskustelu ei onneksi koko ajan pyörinyt suomalaisen ohjauksen ympärillä, vaan jokainen osallistuja oli innokas kertomaan omasta työstään ja ohjauksesta maassaan.

Pääsin tälle Erasmus+-matkalle mukaan OPH:n kiireellisenä lähettämän kutsun jälkeen. Kouluvuoden alkaessa OPH lähetti SOPO:lle kyselyn, löytyi-

sikö muutaman päivän sisällä kiinnostuneita opinto-ohjaajia Tanskan opintovierailuun. Kahdelle vapaana olevalle paikalle tuli yhteensä 10 hakemusta, ja pääsin lopulta varasijalta mukaan matkaan. OPH:ssa oltiin kovasti tyytyväisiä opinto-ohjaajien halukkuuteen lähteä matkalle mukaan, ja hankkeiden suunnittelusta vastaavat lupasivat yrittää

löytää lisää tämän kaltaisia projekteja opinto-ohjaajille. Toivottavasti nyt rannalle jääneille tulee uusia mahdollisuuksia lähteä Erasmus+-reissulle. Kannustan kaikkia siihen.

Hans Kankkonen, opinto-ohjaaja Merenkurkun koulussa ja SOPOn hallituksen sihteeri

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja

Jyväskylässä 11.–14.5.2020! taitaja2020.fi

23

Rakenna oma reittisi tulevaisuuteen - askel kerrallaan, yhdessä eteenpäin Katse korkealle ja horisontti laajaksi! Miten vastaamme Opetus- ja kulttuuriministeriön visioon 2030 osaamis- ja koulutustason nostamiseksi sekä jatkuvan, ajantasaisen oppimisen mahdollistamiseksi?

Miten ohjaamme opiskelijoita yksilöllisille koulutus- ja urapoluille ja joustavoitamme siirtymiä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun tai työelämään? Miten vahvistamme osaltamme sujuvia koulutusväyliä ja edistämme yhteistyötä kouluasteiden välillä?

EPPA – Erilaisia polkuja pitkin ammattiin -hanke (1.12.2017 – 31.05.2020) tukee osaamisperusteisen koulutuksen kehittämistä sekä ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa Lapissa. Hanketta toteuttavat eri kouluasteiden yhteistyönä Lapin koulutuskeskus REDU, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Eri kouluasteiden yhteistyönä kehitämme yksilöllisesti rakentuvia osaamisen hankkimisen polkuja erilaisissa oppimisympäristöissä samalla edistäen asiakaslähtöisiä ohjauksen toimintatapoja ammatillisen koulutuksen reformin hengessä ja sen mukaisesti. Tavoitteena on tehostaa ammatillisen koulutuksen läpäisyä, sujuvoittaa siirtymiä jatko-opintoihin tai työelämään sekä vahvistaa toiminnallista kumppanuutta eri kouluasteiden välillä.

Toiminnallinen kumppanuus eri kouluasteiden välillä on hanketoimijoiden tiivistä yhteistyötä – yhdessä tekemistä. Hanketoimijat ja asiantuntijat eri kouluasteilta suunnittelevat ja kehittävät yhdessä ammatillista perustutkintoa opiskelevien Lapin koulutuskeskus REDU:n opiskelijoiden osaamispolkuja sekä osaamisen hankkimisen prosesseja erilaisissa oppimisympäristöissä.

Yhteisen suunnittelun ja kehittämisen teemoina ovat esimerkiksi osaamisen hankkimisen henkilökohtaisuus ja tulevaisuusorientaatio, opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioi-

24

Työskentelyä korkeakoulutuksen polulla.

va ohjaus, OPS-työskentely, tutkintojen viitekehys sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt. Yhteisiä kohtaamisen paikkoja ovat mm. erilaiset asiantuntijaryhmät, joissa suunnittelemme ja toteutamme yhteistyössä opiskelijan poluttamista, eri kouluasteiden yhteistyön ja toiminnan erilaisia muotoja, asiakaslähtöisen ohjauksen ja tiedottamisen käytänteitä sekä hankkeen aikana toteutettavaa ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusta.

Henkilökohtaista ohjausta osaamisen hankkimisen poluilla Vuoden 2018 aikana olemme suunnitelleet ja kehittäneet EPPA-hankkeessa eri kouluasteiden yhteistyönä yksilöllisiä osaamisen hankkimisen polkuja kuudessa erilaisessa oppimisympäristössä.

Poluttamisen pilottiopiskelijat ovat Lapin koulutuskeskus REDU:n ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita.

Osaamisen hankkimisen polut on toteutettu osana opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämisen suunnitelmaa (HOKS) - tavoitteena on ollut sujuva osaamisen hankkiminen opiskelijan itse valitsemallaan polulla.

Pilotoinnin aikana olemme yhdistäneet henkilökohtaisen osaamisen kehittä-

missuunnitelman (HOKS) ja uraohjauksen (Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet, pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp) asiakaslähtöisen ohjauksen lähtökohdaksi (OPO 2). Tulevaisuusohjaus ja sen menetelmät on yhdistetty vahvistamaan ohjausprosessia. Tavoitteena on ollut kokonaisvaltaisempi ohjauksen prosessi, joka huomioi opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja resurssit, antaa opiskelijoille lisää tietoa erilaisista osaamisen hankkimisen mahdollisuuksista ja kehittää heidän valmiuksiaan tehdä omaa itseään koskevia valintoja ja päätöksiä. HOKS- ja uraohjausprosessissa opiskelijoita on ohjattu katsomaan pitemmälle tulevaisuuteen sekä kartoittamaan henkilökohtaisia vahvuuksiaan ja tulevaisuuden unelmiaan, mahdollisia urapolkujaan – vievät ne sitten kohti yrittäjyyttä tai esimerkiksi kohti korkeakouluopintoja.

Pilotoinnin yhteydessä on nostettu esille eri oppimisympäristöistä nousevia ohjauksen erityispiirteitä. Asiakaslähtöiselle ohjaukselle on hahmoteltu tavoitetila ja konkreettisia ohjauksen toimenpiteitä sekä määritetty ohjausprosessin kannalta merkittäviä tapahtumia, ohjaukseen osallistuvien prosessin omistajuutta HOKS- ja uraohjausprosessin eri vaiheissa.

Pilotoinnista opitut kokemukset ovat myös ohjanneet hankkeen täydennyskoulutuksen sisältöjen rakentamista.

Eri kouluasteiden oppimisympäristökohtaiset asiantuntijaryhmät ovat täydentäneet täydennyskoulutuksen opintokokonaisuuksien lopulliset sisällöt.

EPPA -hankkeen pilottipolkuja on kuljettu seuraavissa oppimisympäristöissä: 1. Ohjattu työpaja – Yhdessä eteenpäin 2. Digi ja Digiohjaus – Tulevaisuus diginä -parasta ikinä 3. Työpaikat – Opi tekemällä, kokemalla ja oivaltamalla 4. Kansainväliset oppimisympäristöt – The World Is One Step Away 5. Matkalla yrittäjäksi - Haaveissa yrittäjyys? – Hankit valmiuksia yritystoimintaan 6. Korkeakoulutus – Nopeammin, Pitemmälle, Korkeammalle.

Ohjaus eri oppimisympäristöissä – opiskelijan ohjauksen uudistaminen täydennyskoulutuksella

Olemme EPPA-hankkeessa toteuttamassa yliopistotasoista Ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä 15 op -täydennyskoulutusta, joka on suunnattu ammatillisen koulutuksen opettajille ja muulle ohjaushenkilöstölle. Täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat olleet mukana eri kouluasteiden asiantuntijoista koostuvat asiantuntijaryhmät. Koulutuksen järjestää Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut.

Täydennyskoulutuksen tavoitteena on kehittää opettajien ja muun ohjaushenkilöstön ohjausvalmiuksia ja pedagogisia taitoja ohjata opiskelijoita erilaisissa oppimisympäristöissä, huomioiden mm. digitaalisuuden, työpaikkojen, kansainvälisten oppimisympäristöjen sekä korkeakoulutuksen tuomat mahdollisuudet. Lisäksi koulutuksessa perehdytään opiskelijan aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, mikä osaltaan nopeuttaa asiakaslähtöisesti opiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin tai työelämään. Yhtenä tärkeänä täydennyskoulutuksen lähtökohtana on tulevaisuusohjauksen näkökulma. Muita tärkeitä koulutuksen teemoja ovat valmiuksien lisääminen opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) tekemiseen sekä yhteistyöhön eri nivelvaiheissa eri kouluasteiden ja työelämän kesken.

Täydennyskoulutus käynnistyi syyskuussa 2019 opettajuuden muutosta käsittelevällä koulutuksen orientaatiojaksolla, jonka jälkeen osallistujat perehtyivät HOKS:in tekemisen merkitykseen. Tulevaisuusajatteluun perehdyimme Future Campin erilaisilla tehtäväpisteillä, joissa osallistujat saivat kokeilla erilaisia tulevaisuusajatteluun ohjaavia työkaluja käytännössä. Jatkossa tulemme perehtymään eri oppimisympäristöjen ohjauksen erityispiirteisiin valinnaisilla oppimisympäristökohtaisilla opintojaksoilla sekä syvennämme ohjausosaamista eri teemoista webinaareissa. Webinaarien teemoja tulevat olemaan esimerkiksi ryhmäytymisen merkitys, flipped learning

ja työelämäorientoitunut projektioppiminen. Koko täydennyskoulutuskokonaisuuden suorittavat tekevät myös kehittämistehtävän, joka on käytännönläheinen, mutta teoriaa ja tutkimusta hyödyntävä ohjausosaamisen kehittämiskokonaisuus. Kehittämistehtävässä luodaan omia tai kotiorganisaation ohjauksen toimintatapoja tai työkaluja.

Täydennyskoulutus elää pilotointivaihettaan, joten olemme tarjonneet osallistujille mahdollisuuden räätälöidä omat opintonsa – täydennyskoulutuksen voi suorittaa myös osina. Lisäksi ohjausosaamista syventävät webinaarit ovat tarjolla avoimesti kaikille ohjauksen teemoista kiinnostuneille. Tähän mennessä järjestettyjen opintojaksojen palaute on ollut hyvin positiivinen – ohjauksen eri aihealueet on nähty tärkeiksi ja ajankohtaisiksi. Koulutuksella näyttää olevan selkeä tarve.

Yhteistoiminnallisuus ja sujuvat siirtymät Korkeakoulutus -polulla

Koulutus ja tutkimus 2030 -vision yksi keskeinen korkeakouluille asetettu kehittämisalue on toisen asteen kanssa tehtävä yhteistyö joustavien opintopolkujen rakentamiseksi ja koulutus- ja osaamistason nostamiseksi (OKM 2019). Nivelvaiheyhteistyö ja sen aikainen ohjaus, asiakaslähtöinen rakenteiden vakiinnuttaminen ja systemaattinen vuoropuhelu ja tiedonkulku organisaation eri tasoilla sekä eri kouluasteiden yhteistyön näkyväksi tekeminen, yhteiset kohtaamispaikat ja yhteistyör yhmät ovat kaikki tekijöitä, jotka edesaut-

tavat opiskelijan sujuvaa etenemistä polullaan ja vahvistavat toiminnallista kumppanuutta koulutusorganisaatioiden välillä.

EPPA-hankkeessa yhtenä tavoitteenamme on vahvistaa eri kouluasteiden toiminnallista yhteistyötä ja kumppanuutta. Kansalliseen tutkintojen viitekehykseen pohjautuen olemme perehtyneet malleihin tunnistaa korkeakouluopintoihin toisen asteen opinnoissa hankittua osaamista. Perehtymisen tuloksena tuotamme selvityksen, jota tulemme hyödyntämään mm. täydennyskoulutuksen suunnittelussa.

Lisäksi kehitämme väyläopintoja ja ohjausyhteistyötä, jolloin tavoitteenamme on tuoda näkyväksi jo olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä kehittää uusia toimintatapoja osaamispolkujen sujuvoittamiseksi eri oppimisympäristöissä.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat osallistuneet hankkeen aikana erityisesti Korkeakoulutus-polun suunnitteluun ja opiskelijapilotointiin yhteistyössä Lapin koulutuskeskus REDU:n kanssa. Vuodesta 2017 Lapin AMK:ssa on ollut tarjolla Lapin koulutuskeskus REDU:n, Lappian ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille maksuttomia 30 opintopisteen eri koulutusten väyläopintopaketteja avoimina ammattikorkeakouluopintoina. Väyläopinnoista on nyt muutaman vuoden kokemus ja opiskelijoilta on kerätty palautetta jatkokehittämistä varten.

Future Camp -leirin toimintapisteitä.

25

kelijan HOKS- ja uraohjausprosessin nivelvaiheissa. Toivottavasti hankkeen tuloksista on hyötyä myös organisaatioiden ulkopuolisille toimijoille heidän kehittäessään omaa toimintaansa.

Jonna Löf, Päivi Holopainen ja Ritva Vartiainen Lähteet: OKM 2019. Katse korkealle ja horisontti laajaksi. Näkökulmia ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen yhteistyöhön. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:26.

Erilaisia polkuja pitkin ammattiin –eri oppimisympäristöjen polkuesitteet.

EPPA -hankkeen aikaiset pilottiopiskelijoiden poluttamiset ovat olleet oiva mahdollisuus edelleen kehittää olemassa olevia käytäntöjä. Väyläopintojen saavutettavuuden parantamiseksi väyläopintojen pedagogisia toteutustapoja tullaan laajentamaan ja verkkopainotteisuutta lisäämään. Väyläopintojen kokonaisuuksia tarkastellaan uudelleen myös OPS uudistusten myötä. Hankkeen pilottiopiskelijoilla on ollut mahdollisuus sisällyttää jatko-opintovalmiuksia vahvistavaa osaamista ja korkeakouluopintoja osaksi ammatillista perustutkintoa esimerkiksi väyläopintojen ja muiden avointen korkeakouluopintojen kautta.

Akateemiset opiskelutaidot 3 op on esimerkki hyvästä yliopisto-opiskeluvalmiuksia edistävästä opintojaksosta.

Hankkeen aikana eri kouluasteiden yhteistyössä suuressa roolissa on ollut myös opiskelijoiden ohjaus. Siirtymien sujuvoittamiseksi ohjausprosessien tulee olla selkeitä ja mallinnettuja. On tärkeää määritellä mm. ohjauksen sisällöt, vaiheet ja ohjaustoimijoiden vastuut.

EPPA -hankkeessa olemme mallintaneet ohjausyhteistyötä ja kirjoittaneet auki vastuita, vaiheita sekä aikataulutusta. Eri kouluasteiden ohjaustoiminnan yhteistyössä ja keskeisinä periaatteina ovat nousseet esiin mm. opiskelijoiden rohkaisu tekemään henkilökohtaisia valintoja, opiskeluvalmiuksien tukeminen, riittävä ja oikea-aikainen tieto eri koulutusvaihtoehdoista ja poluista

26

erilaisissa oppimisympäristöissä, aidot tutustumisen ja kohtaamisen paikat, yhteistyön vuosikello ja yhteistyöryhmät.

Kehittämistyö jatkuu - tavoitteena toimivat käytännöt

Tavoitteenamme on luoda eri kouluasteiden toimijoille yhteistyön toimintatapoja, jotka mahdollistavat opiskelijalähtöisesti opiskelijalle mahdollisimman sujuvan reitin tulevaisuuteen. Tähän mennessä hankkeessa on pilotoitu osaamisen hankkimisen ja ohjauksen polkuja kuudessa erilaisessa oppimisympäristössä, ohjausosaamisen täydennyskoulutus on käynnissä sekä oikea-aikaisen ohjauksen ja muun toiminnallisen yhteistyön mallinnus on työn alla. Kehittämistyö jatkuu saatujen palautteiden ja kokemusten pohjalta.

Lopputuotoksena julkaisemme hankkeen aikana hyväksi havaituista käytännöistä, poluista eri oppimisympäristöissä ja niissä toteutuvasta ohjauksesta verkkoportaalin (www. redu.fi/eppa), ohjauksen oppaan sekä ohjaustyön tueksi materiaalia ja menetelmäkortit. Eri kouluasteilta tulevien hanketoimijoiden verkostot, yhteistyö ja toiminnallinen kumppanuus koulutusorganisaatioiden välillä on jo nyt vahvistunut. Toivommekin, että yhteistyön muodot vahvistuvat entisestään ja hankkeen aikana kehittämämme toimivat käytännöt jäävät elämään ja vahvistavat ohjauksen saumatonta yhteistyötä opis-

OPO 2. Opinto-ohjaajan käsikirja.

Toim. Pirttijärvi, J., Kasurinen, H., Kettunen, J., Merimaa, E., Vuorinen, R. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2018:1.

Lisätietoa hankkeesta ja hankehenkilöstön yhteystiedot löydät www.redu.fi/eppa

Uraohjauksen toimintapoliittisia linjauksia Tromssassa

N

orjan Tromssassa pidettiin kesäkuussa yhdeksäs kansainvälinen elinikäisen ohjauksen toimintapoliitiikan ICCDPP:n (The International Centre for Career Development) symposium.

Symposiumiin osallistui ohjausalan päättäjiä, uraohjauksen erityisosaajia, tutkijoita sekä työntekijä- ja työnantajaedustajia 33 maasta. Mukana olivat myös UNESCO:n, OECD:n, Euroopan komission, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja Euroopan koulutussäätiön edustajat. Symposiumissa tarkasteltiin, miten mukana olevat maat ovat kehittäneet ohjausta osana työmarkkinoiden muutosta. Kukin osallistujamaa teki symposiumin teemoihin liittyvän maapaperin, joiden pohjalta oli laadittu koosteet pöytäkeskusteluja varten.

Alla on tiivistettynä osallistujien yhteisesti hyväksymät kehittämisehdotukset:

Varaudutaan muutokseen

1. Laaditaan kansallinen monihallinnollinen elinikäisen ohjauksen strategia, joka on yhdistetty laajempiin osaamisen kehittämistä, koulutusta, työvoimapolitiikkaa sekä sosiaalipolitiikkaa koskeviin linjauksiin.

2. Vahvistetaan tutkimus- ja arviointitietoa, joka tukee ohjauksen järjestämistä koskevaa päätöksentekoa 3. Vahvistetaan myös kansainvälisiä rakenteita, jotta voidaan jakaa ja oppia ohjauksen käytäntöjä ja toimintapolitiikkaa.

4. Ohjauksessa pyritään henkilökohtaisten urasuunnittelutaitojen kehittämiseen

Integroidaan ohjaus yhteiskuntaan

7. Kehitetään toimintamuotoja ohjauksen järjestämisestä vastaavien hallinnonalojen yhteistyöllä ja koordinoinnilla.

8. Vahvistetaan kansalaisen osallistumista ohjauspalvelujen kehittämiseen.

9. Perustetaan kansallinen yksikkö sekä tarvittavat resurssit ohjauspalvelujen koordinointia ja toimijoiden konsultointia varten.

Tuetaan innovaatioita

10. Kohdennetaan resursseja ja tukea ohjauksen innovaatioille ja kehittämishankkeille.

11. Luodaan integroidut ja uudistuvat monikanavaiset ohjauspalvelut.

12. Varmistetaan, että ohjausalan ammattilaisten osaaminen ja koulutus ovat korkeatasoisia ja vastaavat tulevaisuuden toimintaympäristön ja työelämän tarpeita Kaikki maaraportit, teemakohtaiset koosteet ja kommunikea on julkaistu ICCDPP:n verkkosivuilla http://www.iccdpp.org Teksti: Teija Felt, Työmarkkinaneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys ja toimivat markkinat, Toimivat markkinat ja kilpailullisuus, Osaava työvoima teija.felt@tem.fi

Lisätään ohjauksen saatavuutta

5. Lisätään tietoutta ohjauspalveluista ja laajennetaan palvelujen saatavuutta.

6. Tunnistetaan ohjauspalvelujen käyttäjien monimuotoisuus ja mitoitetaan palvelut vastaamaan eri käyttäjäryhmien tunnistettuihin tarpeisiin

27 27

Toimikunnilta Perusopetustoimikunta

H

eipä hei! Toivottavasti syksy on sujunut mukavasti. Haluamme tässä vaiheessa hieman valottaa aiempaa toimintaamme. Opinto-ohjaajien virka- ja työehtojen sopimuskausi on päättymässä maaliskuun lopussa. Olemme käyneet siihen liittyen keskustelemassa toukokuussa OAJ:n sopimusneuvottelija Pekka Pankkosen ja erityisasiantuntija Inkeri Toikan kanssa Akavatalolla. Ehdotimme, että peruskoulun oppilaanohjauksen lehtoreiden peruspalkkaa korjattaisiin vastaamaan lukion opinto-ohjaajien palkkausta siten, että palkkaero vastaisi muiden aineenopettajien kesken vallitsevaa 6,04 % eroa.

Tällä hetkellä lukion opinto-ohjaajilla on 26,5 % korkeampi palkka kuin peruskoulun opinto-ohjaajilla. Esitimme myös, että oppilaanohjauksen lehtorien lisätyön korvaamisesta laaditaan selkeä maininta soveltamisohjeeseen. Lisäksi esitimme, että opinto-ohjauksen erilliset opinnot (60 op) tai maisteriopinnot tehneillä luokanopettajilla olisi jatkossa oikeus kaksoiskelpoisen luokanopettajan eli aineenopettajan palkkaluokkaan.

Sopimusneuvottelut jatkuvat elokuussa OAJ:n Tupatoimikunnassa, joka tekee syksyllä päätöksen OAJ:n hallituksen kanssa.

Suomen opinto-ohjaajat ry on myös kirjoittanut viime lukuvuoden aikana kannanottoja eri aiheisiin liittyen sekä työstänyt kaikille kouluasteille vuosikellon ja työnkuvaukset. Voitte olla meihin yhteydessä, jos teillä on asioita mielen päällä tai haluaisitte esittää kehityskohteita.

Tunnelmallista alkutalvea ja tsemppiä tärkeään työhömme!

Nina Heikkinen, Mia Gerdt, Hans Kankkonen, Tuija Ristimella, Jyrki Karjalainen ja Antti Nyman

28 28

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

M

yötätuulessa 2020, valtakunnalliset Opopäivät Tampereella 6.8.2.2020 ovat valmiina ottamaan ohjausalan ammattilaiset vastaan. Opopäivien suunnittelutyö aloitettiin keväällä 2017 ja nyt valmistelutyö näyttää siltä, että Tampere on innoissaan toivottamassa tervetulleeksi Suomen opinto-ohjaajat ja alasta kiinnostuneet osallistujat viettämään antoisia seminaaripäiviä kanssamme. Ilmoittautuminen Opopäiville osallistujaksi alkaa 15.9.2019 ja Sokos Hotelli Torni toimii torstaina 6.2.2020 vastaanottokeskuksenamme.

Perjantaina ja lauantaina 7-8.2.2020 olemme Tampere-talossa.

Näytteilleasettajia on tulossa runsaasti eri puolilta Suomea ja voimme jo nyt todeta että Tampere-talo on oivallinen paikka viettää yhteisiä koulutuspäiviämme. Järjestävä paikallisyhdistys Pirkanmaan opinto-ohjaajat ry ei ole yksin luomassa antoisia päiviä, vaan me teemme sen yhdessä lukuisien yhteistyökumppaneiden sekä ammattilaisten kanssa, jotka kaikki löytyvät opopaivat2020.fi -sivustoltamme.

Samoilta sivuilta voitte nähdä Myötätuulessa 2020 ohjelman, esiintyjät, työpajat, tilat sekä sopimushotellimme.

Liikkuminen Tampereella ei ”ratikkatyömaa -huhuista” huolimatta ole vaikeaa. Opopäivien tapahtumat ja hotellit (8 kpl) ovat lähellä toisiaan, ja Tampereen rautatieaseman läpi on helppo kulkea kävellen jokaisesta hotellista kohti Tampere-taloa. Tampereen takseille on ilmoitettu, että Opopäivien aikana täällä liikkuu runsaasti ihmisiä, joten myös he ovat valmiina auttamaan meitä täällä liikkumisessa. Opopaivat2020.fi -sivustoltamme löydätte kaikki Tampereelle saapumiseen sekä täällä olemiseen ja liikkumiseen liittyvät ohjeet sekä vinkit.

Myötätuulessa 2020 päivien teemat ovat opinto-ohjaajien hyvinvointi, teknologiamaailma, kiertotalous sekä jatkuva oppiminen sekä sen ohjaus. On ollut hienoa nähdä, kuinka innoissaan Tam-

perelaiset ja Pirkanmaalaiset yritykset, oppilaitokset sekä muut toimijat ovat olleet kuullessaan näiden päivien toteutumisesta Tampereella. Saamme nauttia Opopäivien aikana monipuolisista työpajoista, asiantuntija -luennoista ja esiintyjistä Tampere-talossa, Tampereen kaupungin vastaanotosta Raatihuoneella, ’ysäribileistä’ hotelli Ilveksessä sekä iltajuhlasta Tampere -talon Sorsapuistosalissa.

Tampereella nähdään Myötätuulessa!

Pirkanmaan opinto-ohjaajat ry, puheenjohtaja Virpi Salminen SOPO ry, ammatillisen toimikunnan jäsen

T

yö- ja virkaehtosopimukset ovat katkolla alkuvuodesta. Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry pedagogisena järjestönä on muistuttanut ja konkretisoinut opinto-ohjaajien asioita neuvottelevan tahon tietoisuuteen. Edustajamme olivat mukana OAJ:n puheenjohtaja Luukkaisen ja asiantuntijoiden tapaamisessa 6.11. Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien osalta nostimme esille seuraavat meitä kaikkia koskettavat kysymykset.

Nykyinen palkkataso – Mitä OAJ tekee, että tilanne muuttuu?

• Opinto-ohjaajat ovat erittäin pettyneitä opinto-ohjaajan nykyiseen palkkatasoon, sillä opinto-ohjaajalta edellytetään erillistä opinto-ohjaaja koulutusta opettajakoulutuksen lisäksi. Tällä hetkellä palkkataso ja kokemuslisät ovat opettajia alemmalla tasolla.

Vapaajaksojen määrä – Mitä OAJ tekee, että meitä kohdellaan tasa-arvoisesti samassa sopimuksessa olevien opettajien kanssa?

• Opinto-ohjaajat ovat pettyneitä vapaajaksojen määrään. Nyt ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajilla on 10 vapaajaksoviikkoa, opettajilla 12. Opintoohjaajalla pitää olla opettajia vastaava määrä vapaajaksoja, jotka jakautuvat kalenterivuodelle opettajia vastaavalla tavalla. Kun vapaajaksojen sijoittaminen saadaan opettajien kanssa vastaa-

valle tasolle, niiden joustava sijoittelu helpottuu.

Opinto-ohjaajan työajan määritteleminen – sidottu ja sitomaton työaika – Mitä OAJ tekee, että opinto-ohjaajien työn tekeminen mahdollistuu sen edellyttämällä tavalla?

• Osa työnantajista on määritellyt kaiken opinto-ohjaajan työajan sidotuksi ja nykyinen sopimus sen mahdollistaa.

Vaikka se on typerää ja hankaloittaa opinto-ohjaajan työtä, sitä tapahtuu eri puolilla Suomea.

Ohjattavien määrä – Mitä OAJ tekee, että voimme tehdä työmme kunnolla?

Ohjattavien määrä 200 opiskelijaa / opinto-ohjaaja?

• Opinto-ohjaajien ohjattavien määrä pitää rajata 200 opiskelijaa/opinto-ohjaaja, jotta voimme tehdä työmme kunnolla.

• Uusi ammatillinen koulutus on johtanut tilanteisiin, jossa erityisesti aikaisemmin nuorten koulutuksen parissa työskennelleet opinto-ohjaajat ovat saaneet nyt ohjattavakseen perustutkintoopiskelijoiden lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkintolaiset.

Opinto-ohjaajan työ ei tekemällä lopu, ei myöskään yhdistyksenä tehtävä työ.

Opinto-ohjaajan on siedettävä asioiden keskeneräisyyttä omassa arjessaan, niin myös yhdistyksenä joudumme kamppailemaan keskeneräisten asioiden kanssa. Teemme kuitenkin opintoohjaajina ja yhdistyksenä työtä, jolla on merkitystä! Tule mukaan Tampereen opopäivillä torstain toimikuntatapaamiseen Torniin. Luvassa ajankohtaista ammatillisesta.

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohja: ”Oletko tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseesi opinto-ohjaajana?” ”Ovatko työnteon ehdot sinusta kunnossa?” ”Haluatko vaikuttaa?” Ilmianna itsesi tai kollegasi toimikuntatapaamisessa tai laita viestiä jo etukäteen.

Sirpa Puikkonen, ammatillisen koulutuksen toimikunnan pj sirpa.puikkonen@gradia.fi

Lukiotoimikunta

S

yksy on ollut kiireinen niin oppilaitoksissa kuin laajemmin yhteiskunnassa. SOPO ry on tavannut tärkeitä vaikuttajia ja yhteistyökumppaneita. Syksyllä odotettiin ja tuettiin mm. LOPS2021 työn valmistumista Opetushallituksen ja työryhmien osalta.

Keväällä OAJ neuvottelee opettajien ja opinto-ohjaajien virkaehtosopimuksista. Lukiotoimikunta on ollut aktiivisesti mukana tuomassa lukiolaisten ja lukion opinto-ohjaajien näkökulmaa SOPO:n yhteisiin lausuntoihin, kannanottoihin ja tapaamisiin.

Opetushallitus on uudistanut opetussuunnitelman perusteita ja ne julkaistiin tänään 7.11.2019. Uusien opetussuunnitelmien mukainen lukio-opetus aloitetaan elokuussa 2021. Kunnat aloittavat opetussuunnitelmatyön talvella ja koulut edellisten valmistuttua.

Opetussuunnitelman perusteissa kirjoitetaan että “Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia elämänhallintaan ja työelämään.” Jokaisen opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kuuluu oma osa työelämäyhteistyöstä sekä urasuunnitelma. Näitä varten sekä opinto-ohjaajilla että aineenopettajilla tulee olla mahdollisuus kehittää omaa työelämätietouttaan ja osaamistaan. Samaten aikaa toteuttaa työelämälähtöistä pedagogiikkaa. Tähän voi käyttää apunaan esimerkiksi ESR-rahoitteisen Tunne Työ, Suunnittele Ura -projektia. Projekti on kaksivuotinen, marraskuussa 2019 loppuva hanke, jossa on kehitetty ja kokeiltu erilaisia työelämää ja lukiolaisia lähentäviä malleja. Oppilaitosten vapaassa käytössä on Trallaan kirjatut työelämämallit. Lisätietoja www.tralla. fi/tunnetyo.

Yleiset pistetaulukot ovat olleet nähtävissä Opintopolussa jo pitkään ja nyt loppusyksystä myös koulutuskohtaiset valintaperusteet. Opiskelijat kokevat yleisesti epävarmuutta jatko-opintoihin hakeutumisesta, koska koulutukseen pääsemiseen tarvittavista pisteistä ei tiedetä vielä mitään. Aina ennenkin pisterajat ovat muuttuneet vuosittain, mutta nyt uudet pisteytystaulukot tulevat käyttöön ja aiempaa vertailupohjaa ei ole. Etenkin hakupainealojen pisteytykset mietityttävät, pääseekö esimerkiksi koulutuksiin vain usean laudaturin ylioppilaita? Tulevina vuosina meillä opinto-ohjaajilla on parempi käsitys valintaperusteista ja korkeakouluilla on tilastoja hakijoista ja hyväksyttyjen pisteistä. On kuitenkin hyvä muistaa että useimmiten lähes puolet uusista opiskelijoista valitaan muulla tavoin kuin ylioppilaskokeiden pisteiden perusteella. Lisäksi Toinen reitti yliopistoon TRY-hanke pilotoi vaihtoehtoisia väyliä yliopistoon. Lisätietoja: https:// www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/ hankkeet/try. Ammattikorkeakoulut ottivat syksyllä käyttöön uuden yhteisen valintakokeen, siitä ja valintaperusteista löytyy tietoa ammattikorkeakouluun.fi -sivustolta.

Valoa syksyyn toivottaen, Anna Quagraine Lukiotoimikunnan puheenjohtaja

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus koskee ensimmäistä kertaa keväällä 2020 kaikkia korkeakouluja, poislukien esimerkiksi taidekoulutukset, jotka eivät ole mukana todistusvalinnassa.

29 29 29

Toimikunnilta Kansainvälinen toimikunta

Nordiska förbundet för studieoch yrkesvägledning

Som medlem i Suomen opinto-ohjaajat - Studiehandledarna i Finland (SOPO) är du via Nordiska förbundet för studieoch yrkesvägledning (NFSY) samtidigt medlem i den internationella vägledarorganisationen IAEVG. NFSY:s syfte är att: a) Främja studie- och yrkesvägledande verksamhet i de fem nordiska staterna och de självstyrda områdena Färöarna, Grönland och Åland b) Främja studie- och yrkesvägledande verksamhet internationellt genom att vara kontaktorgan för samverkan och information mellan organisationer som företräder studie- och yrkesvägledare i de nordiska länderna. (NFSY Stadgar, §2).

NFSY leds av en styrelse som består av medlemmar från alla fem nordiska länder samt Grönland, Färöarna och Åland.

Styrelsen leds under en treårsperiod av ett nordiskt land och under perioden 2017-20 är det Island som ansvarar för NFSY:s möten och verksamhet. Margrét

Arnardóttir fungerar som styrelsens ordförande, Ingibjörg Bragadóttir som sekreterare och Elísabet Pétursdóttir som kassör.

NFSY höll styrelsemöte 13/9 2019 i Bratislava i samband med IAEVG:s konferens eftersom de flesta av styrelsemedlemmarna deltog i konferensen. I mötet deltog representanter från alla 5 nordiska länder men tyvärr denna gång ingen varken från Färöarna, Grönland eller Åland. SOPO representerades vid mötet av Peter Edelsköld och Hans Kankkonen. Efter årsmötet på Island i april 2020 övergår styrelseansvaret till SveKuva: Margret Arnardottir

rige för åren 2020-23 och efter Sverige står Danmark i tur och därefter Norge.

NFSY var representerat vid IAEVG:s årsmöte i Bratislava. NFSY har nästan 5000 medlemmar tillsammans. Det här betyder att NFSY är den största gruppen, vi är t.o.m. större än motsvarande organisation i t.ex. USA. Totalt har IAEVG idag drygt 18 000 medlemmar.

NFSY hade hela 32 röster vid IAEVG:s årsmöte.

Professor Gudbjörg Vilhjálmsdóttir från Reykjavik valdes till vice ordförande för IAEVG och hon representerar alla nordiska länder. Gudbjörg inledde sin period i IAEVG nu i september 2019 och hon är vald för en 4-årsperiod.

Gudbjörg kan genom sin aktivitet och med vårt stöd främja karriärvägledningen på internationell nivå. NFSY är ett gott exempel på nordiskt samarbete där vi tillsammans är en stark och stor aktör.

Representanterna i NFSY är kontaktpersoner till Nordiska rådet. Vi är kontaktpersoner för medlemmarna i de nationella föreningarna t.ex. om man vill komma på studiebesök till något medlemsland. Tag alltså gärna kontakt med Benny Wielandt eller Gitte Pasgaard Dybdal om du vill göra ett studiebesök till Danmark eller med Merethe Solberg Aasen eller Lena Sjursen Haugland om du vill åka till Norge. I Island är det

30

Margrét Arnardottir eller Elisabet Pétursdóttir som är de rätta personerna. I Sverige är det för tillfället ingen i NFSY:s styrelse som har möjlighet att förmedla studiebesök. Kontaktuppgifterna hittar du på www.nfsy.org eller kontakta undertecknad. Ta chansen och besök ett annat nordiskt land.

NFSY har under åren samarbetat med Nordiskt nätverk för vuxnas lärande (NVL), som är ett program under Nordiska Ministerrådet. NVL främjar tvärsektoriellt samarbete inom det livslånga lärandet. I samband med NFSY:s årsmöte i Reykjavik i april 2020 kommer vi att återuppliva samarbetet och utreda

förutsättningarna och intresset för gemensamma aktiviteter.

Jag vill passa på att uppmana dig att ta en titt på NFSY:s webbplats www.nfsy. org. Där hittar du bland annat de s.k. landsrapporterna som varje medlemsland skriver varje år. I landsrapporterna kan du läsa bland annat om nyheter i vägledningen, stora händelser och konferenser. Rapporterna är skrivna på danska, norska eller svenska. Via webbplatsen hittar du också information om bl.a. de nordiska vägledarföreningarna, deras konferenser och tidningar, etiska principer och mycket annat som kan vara av intresse.

Hoppas att många av Sopo:s medlemmar deltar i IAEVG:s konferens 2022/10 2020 i Riga; Maximizing Potential of Career Guidance, www.iaevgconference2020.lv Peter Edelsköld, peter.edelskold@novia.fi

SOPO-tietoa ohjausalan opiskelijoille

S

OPO:n hallituksen Itä-Suomen edustajana vierailin Joensuussa Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksessa 16.10. esittelemässä SOPO:n toimintaa ja kertomassa ajankohtaisista asioista opinto-ohjaajan työssä. Paikalla oli kolmisenkymmentä opiskelijaa, ja lisäksi tilaisuutta seurasi etäyhteydellä opiskelijoita ympäri Suomea.

Esittelin SOPO:n ja kerroin, mitä hyötyä on jäsenyydestä.

Lisäksi kerroin omakohtaisia kokemuksia SOPO:sta, urapoluistani ja opinto-ohjaajan työstä erityisesti lukiossa.

Osallistujia kiinnostivat kovasti kaikki aiheet, ja heiltä tuli

paljon hienoja kysymyksiä ja kommentteja. Saimme aikaan mielenkiintoista vuoropuhelua monenlaisista aiheista esim. opinto-ohjaajien työllisyystilanne, koulutus, ammatin arvostus, nuorten vointi tällä hetkellä verrattuna esim. 10 vuoden takaiseen maailmaan. Keskusteltavaa riitti jopa yli varatun ajan, noin kahdeksi tunniksi! Toivottavasti sain välitettyä opiskelijoille tulevaisuuden toivoa ja vahvan halun valmistua maailman parhaaseen ammattiin – opinto-ohjaajaksi.

Nina Enkkelä

31 31

Kolu mni – Erika Perander

Päivä ammatillisen opinto-ohjaajan elämää

T

ein pro graduni ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuvasta reformin jälkeen. Tulosten perusteella ohjattavat opiskelijat ovat hyvin heterogeeninen ryhmän, iän, taustojen, sukupuolen, kulttuurin ja opiskelumuodon osalta. Ohjattavien opiskelijoiden määrä on kasvanut. Ammatillinen opinto-ohjaaja työskentelee päivittäin sekä oppilaitoksen sisäisten että ulkopuolisten verkostojen kanssa. Yhteistyöverkostot ovat todella laajoja. Jatkuva haku valintaprosesseineen ja henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien laadinta työllistävät suuresti. Ammatillinen opinto-ohjaaja perehdyttää, neuvoo, ohjaa ja opettaa opettajia ja muuta henkilöstöä opinto-ohjaukseen liittyvissä asioissa enemmän kuin aikaisemmin. Haasteena reformin jälkeen on erilaisten ajantasaisten prosessikuvausten puuttuminen. Tämä lisää epätietoisuutta siitä, miten työtehtäviä tulee hoitaa ja kenen vastuulla tehtävät ovat. Tulosten avulla voidaan piirtää kuvaa ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuvasta tilastollisesti.

Lyhyesti todettuna ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuva ja työtehtävät ovat erittäin laajat ja monipuoliset. Se ei liene yllätys kenellekään, mutta tämän lauseen perusteella työnkuvamme ei välttämättä varsinaisesti vielä avaudu ulkopuolisille. Niinpä kerron yhdestä työpäivästäni, kaikkihan ne ovat erilaisia, mutta ehkä jonkinlaisen käsityksen ammatillisen opinto-ohjaajan työstä voi saada seuraavasta kertomuksesta.

Herätyskello soi. Laitan kahvin tippumaan ja avaan työpuhelimen. 23 uutta sähköpostiviestiä odottaa lukemista. Osa viesteistä on jatkuvan haun hakemuksia kolmeen eri koulutukseen, toiset viestit voi tiivistää olevan ”mitä mun vielä pitikään suorittaa?” –osastoa, nämä kysymykset liittyvät yhteisten tutkinnon osien suorittamiseen. Lisäksi on tiedustelua koulutuskokeilusta, koulutuksen rahoitusmuodoista ja vierailusta oppilaitokseemme. Ihan tyypillisiä sähköposteja kaikki.

Saavun työpaikalle ja avaan tietokoneen, jatkan sähköpostien lukemista ja ryhdyn vastaamaan niihin. Samalla silmäilen työpöytääni, joka on täynnä post it -lappuja muistuttamassa asioista, joita en saa unohtaa. Nimiä ja päivämääriä, lyhenteitä. Muistanko sittenkään mitä näillä kaikilla tarkoitin? Tässä kohtaa huoneeseeni tulee ilman ajanvarausta opiskelija, joka haluaa vaihtaa koulutusalaa. Lähden kertomaan hänelle oppilaitoksemme menettelystä ja sitten ilmenee, että hän onkin vaihtamassa koulutusalan lisäksi myös paikkakuntaa. Puhelin soi, en ehdi vastata.

Selvitämme yhdessä opiskelijan kanssa toisen oppilaitoksen jatkuvaan hakuun liittyviä menettelyitä. Tarkastamme myös opintokortin ajantasaisuuden ja laadimme suunnitelman opintojen loppuajalle, jotta siirtymisestä seuraavaan oppi-

32

laitokseen tulisi mahdollisimman sujuva. Sovimme opiskelijan kanssa, että hän on yhteydessä minuun, jos tulee jotakin mieleen myöhemmin ja viimeistään siinä kohtaa, kun opiskelupaikka toisessa oppilaitoksessa on varmistunut. Siirryn takaisin sähköpostien pariin, piti muuten soittaa takaisinkin.

Nyt erityisopettaja tulee huoneeseeni ja sovimme perhepalaverin ajankohdasta. Puhelin soi. Soittaja tiedustelee tammikuussa alkavasta koulutuksesta ja sen kestosta. Kerron lyhyesti mitä osaamista voidaan siirtää aikaisempien opintojen perusteella ja miltä osin voidaan anoa osaamisen tunnustamista. Keskustelemme myös opintojen rahoittamisesta, ohjaan opiskelijan ottamaan yhteyttä TE-toimistoon. Ennen opintojen alkamista tulee selvittää, puolletaanko opiskelua omaehtoisella työttömyysetuudella. Lähden kahville toisen opinto-ohjaajan kanssa. Päätämme, että emme puhu kahvin aikana työasioista. Päätös kestää noin minuutin verran. Ai niin, en vieläkään soittanut takaisin!

Seuraavaksi päivystän oppilaitoksen hakutoimistossa, samalla vastailen taas sähköposteihin. Tarkistan opintokortteja ”mitä mun vielä pitikään suorittaa?” opiskelijoille. Laadin heille suunnitelmat puuttuvien suorituksien osalta. Samalla vastailen myös jatkuvaan hakuun liittyviin kysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse. Nyt hakutoimistoon tulee henkilö tiedustelemaan puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinnosta. Kyseessä on tutkinto, jossa en toimi opinto-ohjaajana, mutta selvitetään. Oppilaitoksen sivuilta vastauksia löytyykin nopeasti ja henkilö jää vielä miettimään koulutukseen hakeutumista. Samassa muistan, että oppilaitoksen verkkosivut uudistuvat ja opinto-ohjaajien tuli tarkistaa kaikki tutkintojen kuvaustekstit, yhteystiedot ja linkit osastoittain. Milloin nämä korjausehdotukset tulikaan toimittaa? Huomenna! Huh, hyvin on aikaa. Tarkistustyö on kuitenkin yllättävän hidasta, kun jokaisen ohjattavan tutkinnon osaamisalasta on tarkistettavana oma kuvauksensa.

Tarkistan tekstit seitsemän tutkinnon ja kahdentoista osaamisalan osalta. Korjattavaa riittää. Puhelin soi. Joku tulee kysymään englanniksi missä on tietty luokkahuone. Ohjaan kysyjän oikeaan paikkaan. Takaisin sähköpostin ääreen. Eräs vastuuopettajista tiedustelee samoja asioita kuin ennenkin ”mitä näiden ylioppilaiden pitää suorittaa?”. Ryhdyn kirjoittamaan vastausta ja samassa kyseinen opettaja soittaa. Aihe on sama. Käsittelemme asian puhelimitse. Tämä taisi olla jo kolmas kerta tänä syksynä. Hakutoimistossa on ruuhkaa, mutta ihmiset tarvitsevat tällä kertaa enemmän opintotoimiston palveluja.

Laadin jatkuvan haun haastatteluita varten aikataulun. Ehdin tehdä haastattelukutsutkin. Olen tyytyväinen, keskeytykse-

töntä työaikaa. Sähköpostiin sataa lisää kysymyksiä puuttuvien yto-opintojen suorittamisesta. Ärsyttää. Vastuuopettajat osaavat kiitettävästi pitää huolta ammatillisten opintojen etenemisestä, mutta yhteiset tutkinnon osat jäävät valitettavan usein opinto-ohjaajan huolehdittaviksi.

Nyt lähden lounaalle. Ovella opiskelija tiedustelee kollegani työhuonetta. Ohjaan hänet oikeaan paikkaan.

Lounaan jälkeen tapaan sovitusti perhepalaverissa opiskelijan ja hänen äitinsä. Tuleva koulutussopimusjakso jännittää kovasti ja mietitään yhdessä, miten opintoja voidaan jatkaa ja millaisia vaihtoehtoja voimme hänelle tarjota. Henkilökohtaistaminen on arkipäivää, joten laadimme opettajan kanssa opiskelijalle uuden suunnitelman ja vanhan myötä jää pois tämä liian jännittävä tutkinnon osa, helppoa!

Puhelin soi, vastaan viestillä ”olen kokouksessa”. Seuraavaksi tapaan kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita, jotka haluavat ilmoittautua ensi kevään ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelijat täyttävät lomakkeet ja keskustelemme hetken jatko-opinnoista. Haen kahvin työhuoneeseeni. Seuraava ajan varannut opiskelija ei saavu paikalle. Siirryn taas sähköpostin ääreen.

Samalla muistan, että en ole täyttänyt erään hankkeen tuntiilmoituslomaketta. Tarkistan kalenterista milloin olen tehnyt hanketyötä ja täytän lomakkeen. Puhelin soi. Soittaja kysyy mitä rahoitusta opintoihin on mahdollista saada. Käyn läpi tavallisimmat rahoitusmuodot, lisäksi ohjaan opiskelijaa koulutukseen hakeutumisessa. Kello tulee neljä, tarkistan mitä seuraavalle päivälle on sovittuna kalenterissa: ohjauskeskusteluja, perhepalaveri ja markkinointiryhmän kokous.

Suljen tietokoneen ja työpuhelimen. Olen pitänyt näistä kiinni, jotta kotona en vahingossakaan silmäile työsähköpostia tai vastaa viesteihin. Kotona odottavat normaalit tehtävät ruuanlaittamisesta siivoamiseen ja lasten harrastuksiin. Illalla tapaan ystävän lenkin merkeissä.

On aika mennä nukkumaan, herätyskello herättämään, huomenna on jo tiistai. Suljen silmäni ja muistan: Se aamun puhelu! En vieläkään soittanut takaisin!

Erika Perander, ammatillisen koulutuksen toimikunta

33 33

Kirja-arvostelu Palasen palaset – Työväline oppilaanohjaukseen

E

rityiskasvatuksen asiantuntija, KM Sanna Samppa on kirjoittanut ja kuvittanut keväällä 2019 teoksen Palasen palaset – Työväline oppilaanohjaukseen. Kirja perustuu positiiviseen ja kriittiseen pedagogiikkaan, ja sen tarkoituksena on herätellä oppilaita ja muita käyttäjiä miettimään omia metakognitiivisia taitojaan. Pohjimmainen tarkoitus olisi tukea nuoren elämänhallintaa ja positiivisen minäkuvan vahvistamista.

Palasen palaset on tehtäväkirja, jossa pääosassa on kirjaa käyttävä nuori itse.

Kirjan tehtävissä nuorta edustaa Palanen - piirretty palapelin pala, joka on helposti lähestyttävä ja neutraali hahmo. Kirja perustuu samanlaiseen tehtävästruktuuriin, mutta tarkasteltava metakognitiivinen taito tai teema vaihtuu.

Kirjan ja sen tehtävien ehdoton vahvuus on se, ettei se itsessään johdattele nuorta mihinkään muottiin tai ideaaliin. Kirja on hyvin sensitiivinen ja avoin nuoren omalle tuottamiselle.

34

Palasen palaset -työkirja esittelyn perusteella on tarkoitettu peruskoulussa tapahtuvan ohjauksen tueksi, joko luokka-, pienryhmä- tai yksilöohjauksen välineeksi. Toivotun kohderyhmän voi päätellä siitä, että kirjassa puhutaan nimenomaan ”oppilaanohjauksesta” eikä yleisemmin opinto-ohjauksesta.

Tehtävien abstraktiotaso saa kuitenkin miettimään, olisiko tehtävät kuitenkin sopivampia hieman vanhemmille käyttäjille, esimerkiksi toisen asteen tai jopa korkea-asteen opiskelijoille. Toki kirjan tehtäviä - ainakin osaa niistä - voisi hyvin käyttää peruskoulussa. Yksittäiset, ohjattavan nuoren pohdintoihin sopivat tehtävät voisivat olla hyviä välitehtäviä yksilöohjauskertojen välillä. Tai mikäli koulussa on mahdollista ohjata pienryhmissä, tehtävät voisi toimia niissä.

Herää vieno epäilys, jaksaisiko peruskoululaiset syventyä oppilaanohjauksen tunneilla muodoltaan samanlaisiin tehtäviin yksi toisensa jälkeen.

Kehitysideana kirjan laatijalle seuraavaa tehtäväkirjaa tai painosta varten ehdotan, että tehtävät voisi irrottaa kokonaisuudesta siten, ettei tarkoituksena olisikaan koko kirjan tekeminen alusta loppuun, vaan että yksittäisiä Paloja voisi hyödyntää tarpeen mukaan. Toinen ehdotus on kiinnittää jatkossa enemmän huomiota graafisen ulkoasuun, painojälkeen ja taittoon.

Toivon silti, että opinto-ohjaajat myös peruskoulussa tutustuvat kirjaan, koska kirja mahdollistaa toisenlaisen työvälineen ohjaukseen kuin oppilaanohjauksen oppikirjat perinteisesti. Kirja ja sen Palanen antaa ääneen nuorelle itselleen, antaa mahdollisuuden tulla kuuluksi ja ottaa asioita puheeksi.

Mia Gerdt opinto-ohjaaja Tampereen kaupungin perusopetus

LUKUVUOSI KESKELLÄ HELSINKIÄ.

19.8.202028.5.2021 SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. HEO KULTTUURIOPINNOT Animaatio

HEO YLIOPISTO-OPINNOT

Arkkitehtuuri ja muotoilu

HEO MEDIAOPINNOT

Draama ja Näyttelijäntaide

Kasvatustieet

Graafinen suunnittelu

Elokuva- ja TV-ilmaisu

Kauppatieteet

Pelisuunnittelu

Komiikka ja Stand Up

Liikunta- ja terveystieteet

Kuvataide ja urbaani kuva

Lääketiede

Radio- ja TV-journalismi

Käsikirjoittaminen ja Dramaturgia

Oikeustiede

Laulaja

Sisustussuunnittelu

Lauluntekijä

Valtiotieteet

Musiikki ja musiikkiteknologia

Yhteiskunta ja historia

Psykologia

eSports

Urheilutoimittaja Visuaalinen journalismi & valokuvaus

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi 35

SUOMEN OPINTO-OHJAAJAT RY:N VUOSIKOKOUS 2020 Suomen opinto-ohjaajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään pe 7.2.2020 klo 16.00 Tampere-talo, Pieni Sali, Yliopistonkatu 55, Tampere Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen 11 §:n mukaiset vuosikokousasiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen 5. Esitetään yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2019 ja päätetään sen hyväksymisestä 6. Esitetään yhdistyksen tilit vuodelta 2019 ja toiminnantarkastajien lausunto 7. Vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2019 ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille 8. Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja 9. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle 10. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa toimikaudeksi 2020 11. Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodeksi 2020 12. Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perintätapa 13. Hyväksytään talousarvio ja puheenjohtajan palkkio vuodeksi 2020 14. Kokouksen päättäminen Helsingissä 15.11.2019 Hallitus