Opinto-ohjaaja 3/2023

opinto-ohjaaja

IAEVG:n konferenssi Haagissa

Vahvuusperustaisen ohjauksen työkaluja

VÄYLÄ tuo tavoitteellisuutta ja vaihtelua opintoihin

Suomen opinto-ohjaajat ry 3/2023

28.–29.11.2023

Helsingin Messukeskus

S T U DIA

TUO OPPILAASI TUTUSTUMAAN TULEVAISUUDEN KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIIN!

Studia-messuilla on tutkitusti merkittävä vaikutus nuoren koulutussuunnitelmaan.

Studia-messut tarjoavat yhdessä SOPO ry:n kanssa erityisesti opinto-ohjaajille suunnattua ohjelmaa. Tule tapaamaan kollegoita ja kuulemaan alan ajankohtaisia aiheita.

Avoinna: ti ja ke klo 9–17 Ilmainen sisäänpääsy: opinto-ohjaajat, opettajat ja rehtorit rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon studiamessut.fi, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet, varus- ja siviilipalvelushenkilöt sekä työttömät.

Pääsyliput: Osta ryhmäliput ennakkoon edullisemmin viimeistään 27.11. ja saat ne hintaan 8 € / henkilö. #studia2023 | studiamessut.fi

Yhteistyössä:

opinto-ohjaaja

3/2023

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti

ISSN 2342-9119 (Painettu)

ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry

Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija

Tuija Mäntsälä

Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU

puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223

tuija.mantsala@turkuamk.f

Rahastonhoitaja

Tuula Karttunen

Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi

puh. 050 3086378 karttunen.tuula.anneli@gmail.com

Toimitusneuvosto

Tuija Mäntsälä

Eero Lounela

Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi1@gmail.com)

Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

Tilaushinta

65 EUR / vsk

Ilmoitushinnat

koko sivu: 875 EUR

puoli sivua: 590 EUR

neljännessivu: 475 EUR

takakansi 1300 EUR

kannen sisäpinta

– koko sivu 1020 EUR

– puoli sivua 720 EUR

Painopaikka PunaMusta, Forssa

Ilmestymisaikataulu 2023 ja 2024

Lehti 4 – 24.11. Aineisto 3.11.

Lehti 1 – 2.2. Aineisto 23.1.

Lehti 2 – 15.3. Aineisto 28.2.

Lehti 3 – 13.9. Aineisto 26.8.

Lehti 4 – 22.11. Aineisto 5.11.

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@gmail.com

Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden

lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Hyvää alkanutta lukuvuotta, opintoohjaajat. Maailma jatkaa myllerrystään eikä koulutuksen alakaan ole debateilta välttynyt. Toivottavasti jokaisen meistä omalla tontilla on levollisempaa ja pystymme pitämään kiinni ammatillisista rajoista ja työtehtäviemmekin rajauksista. Työsarkahan opintoohjaajilta ei ole loppumassa.

Tätä kirjoittaessani ovat korkeakoulut aloittamassa syyslukukauttaan, ja uudet tutkinto-opiskelijat aloittavat opintonsa toivorikkaina. Korkea-asteen kevään yhteishaussa oli yli 140 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 37 %, runsaat 52 000 hakijaa. Onnittelut heille! 63 % hakijoista ei kuitenkaan saanut toivomaansa opiskelupaikkaa. Osa heistä pyörii hakumyllyssä, kunnes saavat opiskelupaikan – eikä välttämättä ehkä sitä ensimmäisten toiveiden kohdetta, vaan muuttuneen kohteen – tai lopettavat hakemisen kokonaan. Toki joka vuosi tulee kymmeniä tuhansia uusiakin hakijoita myllyyn.

Hakijasumasta ja korkeakoulupaikoista on kannettu huolta pitkään. Erilaisilla koulutuspoliittisilla päätöksillä ja linjauksilla toivotaan nuorten etenevän toiselta asteelta nopeammin korkeaasteelle, saavan tutkintonsa valmiiksi määräajassa ja siirtyvän työelämään. Kaikissa ruumiin ja sielun voimissa. Opintotukea on rajattu, sen painotuksia muutettu, ensikertalaiskiintiö otettu käyttöön ja joillakin aloilla jopa suurennettu ja niin edelleen. Todistusvalinnankin piti nopeuttaa siirtymää ja osaltaan edistää Suomen tavoitetta kasvattaa korkeakoulutettujen kansalaisten määrää.

Ovatko toimenpiteet vaikuttaneet halutulla tavalla? Kyllä, sanoo esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö, ja joissakin avauksissa ensikertalaiskiintiön määrää haluttaisiin yhä kasvattaa. Mutta mitä asiaan sanoo ruohonjuuritason korkea-asteen opo? No, opon mielestä ensikertalaisuuskiintiö aiheuttaa turhaa jännitystä, paniikkia ja ahdistusta, sekä hakijoissa että opiskelupaikan jo vastaanottaneissakin opiskelijoissa. Muun muassa Nyyti ry on nostanut keskusteluun tiukan ensikertalaisuuskiintiön vaikutuksia nuorten ja nuorten aikuisten mielen hyvinvointiin.

Alan valinta ei ole helppoa tulevaisuuttaan pohtivalle nuorelle. Vaihtoehtoja on paljon ja pitäisi osata katsoa siihen omaan tulevaisuuteensa. Nuori itse voi mielessään ajatella yhtä, lähipiiri toista. Joillekin on tärkeää asema, tulotaso tai vaikkapa kansainvälisyys. Joillekin on selvää hakeutua samalle alalla kuin vanhemmat. Joku toinen ehkä haluaa tehdä aivan toisin kuin häneltä odotetaan. Ja odotukset voivat olla joskus uuvuttavan korkealla, nuorella itselläänkin.

Nykyisellään opiskelualan vaihtamisesta on tullut kohtuuttoman hankalaa. Opiskeltavan alan valinnan tulisi mennä nappiin kertaheitolla. Ei-ensikertalaisille saattaa pahimmillaan olla tarjolla vain muutamia paikkoja jossakin hakukohteessa. Pelko väärästä valinnasta kaihertaa mieliä, ja ensikertalaisuuden varjeleminen johtaa helposti taktikointiin.

Esitän Lukiolaisten liiton tavoin, että ensikertalaisuuskiintiö otetaan mitä pikimmin tarkasteluun, jotta edes tältä osalta suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten kokemat paineet vähenisivät.

Todistusvalinnan laajemman käyttöönoton jälkeen varsinkin ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat ovat käyneet lukemattomia keskusteluja opiskelijoiden kanssa, jotka ovat yhden tai kahden lukukauden jälkeen huomanneet päässeensä opiskelemaan aivan ”väärälle” alalle. Nykyisellään ei hakijan tarvitse juurikaan perehtyä hakemiinsa koulutuksiin tai aloihin, opintojen sisältöihin tai alan tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Kokemukseni mukaan erittäin monet päätyvät koulutukseen, joka osoittautuukin epämieluisaksi, vaikeaksi tai erilaiseksi kuin oli kuvitellut – jos oli ehtinyt kuvitella mitään.

Toivon, että kaikki nivel- ja hakuvaiheessa olevat oppilaat ja opiskelijat saavat tarvitsemaansa ohjausta. Millaista opiskelu on milläkin alalla, mitä sisältöjä alaan kuuluu tai miten omat toiveet sopivat yhteen jonkin alan ja sille kouluttautumisen kanssa. Emme tiedä, millaisia muutoksia koulutus- ja työelämässä on edessä. Nuoremme ovat kuitenkin valmistautuneempia niihin, mikäli erilaiset valinnat eivät perustu mielijohteeseen, luuloon, statuksen hakemiseen tai vaikkapa kaverien seuraamiseen.

Lisäksi, jatko- tai uudelleenkouluttautuminen jo työelämässä oleville tulee olemaan käytännössä poissuljettua, mikäli hallitusohjelmassa kaavaillut muutokset koskien aikuiskoulutustukea toteutetaan. Tai mikäli se lakkautetaan kokonaan. Tällaiset muutokset tulevat vaikeuttamaan myöskin erilaisten lain vaatimien lisäkelpoisuuksien suorittamista, kuten vaikkapa opinto-ohjaajakelpoisuuden antavien opintojen suorittamista työn ohessa.

Suomen opinto-ohjaajat ry on mukana Studia-messuilla marraskuussa, ja viime vuoden tavoin järjestämme opintoohjaajille suunnatun oheisseminaarin. Ensimmäisen seminaaripäivän teemana on jatko-opinnot, ja toisena seminaaripäivänä keskitytään nuorten hyvinvointiin liittyviin aiheisiin. Toivottavasti usea jäsenemme pääsee osallistumaan näille jatko-opintoja esitteleville messuille ja eritoten kuuntelemaan SOPO ry:n koostamia seminaariesityksiä!

Suomen opinto-ohjaajat ry toimii opinto-ohjaajien äänitorvena ja opinto-ohjauksen puolesta. Toimintamme ei aina näy ulospäin. Tärkeä osa toimintaamme on nimittäin olla mukana erilaisissa työryhmissä ja muissa kokoonpanoissa. Näin ajamme jäsentemme asiaa. Alla studiehandledare och -vägledare är välkomna att bli medlemmar oavsett modersmålet!

Olemme iloisia laajasta jäsenkunnastamme ja toivotamme lämpimästi jäseniksi mukaan myös nyt ensimmäisen lukuvuotensa aloittavat opot!

Paula Lindqvist, puheenjohtaja

Maan hallitus linjaa – oppimisen tuki vahvistuu ja koulutustaso nousee

Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti opinto-ohjausta on vahvistettu eri koulutusasteilla viimeisten vuosien aikana. Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma julkistettiin 18.6.2020. Kehittämisohjelma oli kolmivuotinen ja jatkui vuoden 2022 loppuun. Kehittämisohjelman toteutukseen varattiin pysyvää rahoitusta noin 24,3 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 20 miljoonaa euroa oli oppivelvollisuuden laajentamiseen varattua rahoitusta.

Nykyinen Petteri Orpon hallitus aikoo suunnata perusopetuksen vahvistamiseen, etenkin oppimisen tukeen, pysyvästi 200 miljoonaa euroa lisää rahaa. Lisäysesitys on määrä tehdä vuonna 2024 siten, että lisäys tulisi voimaan vuonna 2025. Vielä on epäselvää, miten rahoitus jakautuu oppimisen tuen, oppituntien lisäyksen ja muiden toimien välillä. Hallitus aikoo tarkastella perusopetuksen arviointikriteereitä ja määritellä vähimmäisosaamistason, jolla voi edetä luokka-asteelta seuraavalle.

Hallitus lupaa toteuttaa osaamistakuun, joka tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Erityistä huomiota luvataan kiinnittää peruskoulun toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheeseen, yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatkoopinnoissa. Tämä kaikki edellyttää, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ryhmien kohtuullisesta koosta toteutuu.

Hallitus lupaa mahdollistaa kielten opetuksen ja opiskelun varhentamisen, monipuolistamisen ja laajentamisen. Kouluväkivallan ehkäisyssä aiotaan ottaa käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja vahvistaa kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa. Hallitus aikoo laatia selvityksen tutkintoon valmentavan TUVA-koulutuksen toimivuudesta ja siitä, miten koulutus auttaa lukioon ja

ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia sekä tukee perustaitojen vahvistumista. TUVA-koulutuksen vaatimuksia kevennetään niin, että koulutusta voidaan järjestää osatoteutuksena. Lisäksi hallitus aikoo mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen myös työpajatoiminnassa sekä lisätä oppivelvollisille suunnattua nivelvaiheen koulutusta kaksinkertaistamalla Kansanopistojen Opistovuosi -koulutuksen aloituspaikkojen määrän. Hallitus aikoo laatia perusopetuksen valmistavalle opetukselle selkeät tavoitteet ja testauksen, jonka läpäisy on edellytys yleisopetukseen siirtymiselle. Lisäksi valmistavan opetuksen rahoitus aiotaan laajentaa enintään kaksivuotiseksi.

Hallitus aikoo uudistaa lukiokoulutusta ja lukiokoulutuksen saavutettavuus turvataan. Hallitus aikoo säätää lukiolaisten oikeudesta tukiopetukseen sekä panostaa opinto-ohjaukseen. Useat hallitusohjelmaan kirjatut ammatillista koulutusta koskevat tavoitteet ovat hyviä – esimerkiksi koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen ja osaamisen ja oppimisen tuen lisääminen. Kun perusasiat ovat kunnossa ja opiskelijat saavat riittävästi tukea, voidaan edesauttaa opiskelijoiden työllistymistä ja sitä, että he saavat valmiudet halutessaan myös jatkaa opintoja korkea-asteella.

Pontevasti hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa edelleen opinto-ohjausta kaikilla kouluastella.

Pontevasti hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa edelleen opinto-ohjausta kaikilla kouluastella. Hallitusohjelmassa luvataan myös juhlavasti kääntää suomalaisten osaamistaso takaisin kasvuuralle ja nostaa koulutustasoa. Se edellyttää satsauksia korkeakoulutukseen.

Tästä hallitusohjelmassa onkin oikeansuuntaisia linjauksia. Hallitus sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Hallitus aikoo laatia suunnitelman toimenpiteistä, joilla edetään kohti tavoitetta nostaa Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrän OECD:n kärkimaiden tasolle. Tavoite on hyvä. Se on myös kunnianhimoinen, sillä vuonna 2021 vain 40 prosenttia Suomen 25–34-vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun kärkimaat hätyyttelevät jopa 70 prosentin tasoa.

Uusi lukuvuosi on aika kääntää taas uusi sivu elämässä. Näkyvyys on vapaa ja kaikki on niin aluillaan. Pidäthän huolta itsestäsi. Sinä olet tärkeä!

Armi Nurmi, päätoimittaja

Euroguidance

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

keskellä sekä auttaa heitä luovimaan nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla.

Euroguidance-verkoston tärkein tehtävä on tukea ohjausalan ammattilaisten osaamisen kehittymistä ja vertaisoppimista. Eurooppalaisena ohjausyhteisönä jaamme tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä yli rajojen.

Elinikäisellä ohjauksella voimme tukea kansainvälistymisen hyötyjen jakautumista kaikille tasavertaisesti.

Mitä sinä haluaisit jakaa eurooppalaisille kollegoille?

Ohjausala tarvitsee kansainvälistä vertaisoppimista

Vuonna 2023 maailma on palautumassa maailmanlaajuisesta terveyskriisistä ja Ukrainan sota haastaa yhteiskuntia monin eri tavoin.

Globaalien haasteiden keskellä kansainvälinen yhteistyö on erittäin merkityksellistä osaamisen kehittymiselle ja jakamiselle myös ohjausalalla. Myös digitaalisuuden tuomat uudistukset, vihreä siirtymä ja tavoite edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevat meitä kaikkia Euroopassa ja maailmassa. Ohjaajina voimme hyödyntää ohjauksen mahdollisuuksia muutoksiin sopeutumisessa ja tunnistaa yhdessä asioita, joissa meidän tulee kehittyä.

Ohjauksella tulee vastata eritaustaisten henkilöiden ohjaustarpeisiin, auttaa ohjattavia etsimään suuntaa kriisien ja epävarmuuden

Seuraa meitä somessa: Euroguidance Suomi EuroguidanceFI

Osallistu kansainvälisyysohjauksen kehitämiseen Euroguidancen työpajassa

Euroguidance järjestää kaksi virtuaalista työpajaa, joissa kehitämme kansainvälisyysohjauksen työvälineitä ja tukipalveluita. Työpajoihin ovat tervetulleita kaikki ohjauksen parissa työskentelevät ammattilaiset.

Työpajat pidetään 21. ja 22. syyskuuta klo 9:00 - 11:30.

Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: euroguidance@ oph.

MAAILMALLE.NET

Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla.

Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

Kuva: Hanna Antila

Aikuiskoulutustuki on tarpeen pedagogisia opintoja opiskeleville aikuisille

Työministeri

Arto Satosen väite, että aikuiskoulutustuki on kallis ja tehoton (MTV3 uutiset 26.8.23) tuki on outo. Monelle ammatilliseksi opettajaksi opiskelevalle tai jo opettajaksi opiskelleelle opinto-ohjauksen opiskelijalle aikuiskoulutustuki antaa taloudellisen mahdollisuuden pätevöityä ja suorittaa tarpeelliset harjoittelut täysipainoisesti opiskellen. Samassa uutisessa Satonen maalaa, että 8000 työllistä on aikuiskoulutustuen takia poissa työmarkkinoilta. Tosiasiassa aikuiskoulutustuella opiskelevan opintovapaan ajaksi työnantaja voi palkata tulevan uuden työntekijän yrityksen kasvua varmistamaan tai mahdollistaa sijaisuuden jo jäähdyttelyvaiheessa olevan eläkeläisen avulla, jolloin kaikki voittavat.

Aikuiskoulutustuki on rahallinen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Petteri Orpon muodostaman hallituksen hallitusohjelmassa on kirjattuna aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, mikä osuisi kipeästi aikuisten, jo laajaa osaamista työelämässä hankkineiden opinto-ohjaajiksi hakeutuvien ohjausosaamisen hankkimiseen. Opinto-ohjaajan kelpoisuuden saamiseksi opettajan kelpoisuuden omaavan henkilön on suoritettava opinto-ohjaajan kelpoisuuskoulutus. Tämä on lisäkoulutusta, jota ilman ei voi toimia pätevänä opinto-ohjaajana. Hallitus on samaan aikaan todennut, että eri koulutusasteilla on tärkeää lisätä opinto-ohjausta, joten suunnitelma aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta on ristiriidassa opinto-ohjaukseen panostamisen tavoitteen suhteen. Niin ikään aikuisten ammatillisten opettajien ja ammatillisten erityisopettajien kouluttautuminen hankaloituisi.

Aikuiskoulutustukea maksettiin vuonna 2022 yhteensä 178 miljoonaa euroa. Kokonaissummasta palkansaajien aikuiskoulutustuki on noin 175,5 miljoonaa euroa ja se rahoitetaan kokonaan palkansaajien ja työnantajien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista. Aikuiskoulutustuen yhtenä saamisen ehtona on, että henkilöllä on voimassa oleva työsuhde, josta hän jää kokonaan tai osittain opintovapaalle. (Työllisyysrahasto 16.6.23). Vain yrittäjien tuen osuus, n. 1,5 %, maksetaan valtion kassasta.

Mistä Suomi saa ammatillisia opettajia ja opinto-ohjaajia, jos heidän mahdollisuuksiaan hankkia pedagoginen osaaminen kavennetaan? Aikuiskoulutustuki antaa taloudellisen turvan tehokkaaseen pedagogiseen pätevöitymiseen, jonka vaikutukset näkyvät ja tuntuvat opiskelijoiden etenemisessä peruskoulun jälkeen toisella asteella, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistoissa.

Aikuiset joutuvat tekemään valintoja huomioiden toimeentulonsa myös opiskelun aikana. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen kohdistuisi koulutuksiin, joiden avulla rakennetaan vahvaa ja välittävää Suomea, jossa ammattilaiset ja asiantuntijat voivat vahvuuksillaan rakentaa yhteiskuntaa ja taloutta kestäväksi.

Työllisyysrahasto on saanut paljon huolestuneita kannanottoja aikuiskoulutustuen lakkautuksen johdosta asian tultua julki 16.6.23. Työllisyysrahasto pahoittelee epätietoisuuden aiheuttamaa huolta jo muutaman päivä asian julkaisun jälkeen. Elokuun loppupuolella epätietoisuus on edelleen läsnä ja Suomen opinto-ohjaajat ry odottaa hallitukselta

päätöstä perua harkitsematon esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Vaikutukset voivat olla päinvastaiset kuin lakkauttamissuunnitelmilla tavoiteltiin ja aikuisten oman osaamisen kehittäminen lisä- ja täydennyskoulutuksilla näivettyy.

Suomen opinto-ohjaajat ry on mielellään kehittämässä aikuiskoulutustukea, sillä aikuiskoulutustuen säilyttäminen on ehdottomasti tarpeen. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan aikuiskoulutustuen lakkautus tulisi voimaan 1.8.2024, joten esityksen muuttaminen on mahdollista niin, että aikuiskoulutustuki on tarkoituksenmukainen ja palvelee yhteiskuntaa sekä itseään kouluttavia parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen opinto-ohjaajat ry

Eero Lounela

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Tuija Syväjärvi

Korkeakoulutoimikunta

Heini Kelosaari

Lukiotoimikunta

Antti Nyman

Perusopetustoimikunta

Paula Lindqvist

SOPO ry, Puheenjohtaja

Hyppytunnit eivät kulu somessa:

ammattikorkeakoulun väyläopinnot tuovat tavoitteellisuutta elämään ja vaihtelua lukio-opintoihin!

Kauhavan lukion keskiviikkopäivä kääntyy pian iltapäiväksi. Väyläilijöinäkin tunnetut kaksoset Ilkka Kuusisto ja Terho Kuusisto kaivavat repuista tottuneesti läppärinsä esiin. Hyppytunnit kuluvat pienluokkatilassa agrologiopintojen parissa. Molemmat ovat tottuneet jo käyttämään Moodlea. Näppäimistöt alkavat rapista. Veljekset ovat opiskelleet lukioväylällä jo yli vuoden.

– Opintojen laajuus on 15 opintopistettä. Ne on mahdollista suorittaa itsenäisesti ja sähköisesti. Aluksi saimme ohjausta Moodlen käyttöön, koska se oli ennestään vieras oppimisympäristö, kertoo Ilkka.

– Jonkin verran olemme olleet yhteydessä opettajiin myös Teams-yhteydellä ja tehneet tenttejä. Olemme myös laatineet ryhmätöitä muiden väyläopiskelijoiden kanssa, kuten lukiossakin, jatkaa Terho.

– Tehtävät ovat olleet riittävän haastavia ja opinnot kaikkineen elämäntilanteeseemme hyvin sopivia, koska suunnitelmissa on jäädä pitämään kotitilaa tänne Suomen ruokaprovinssiin Etelä-Pohjanmaan Ylihärmään ja valmistua maatalouden ammattilaisiksi, tiivistää Ilkka.

– Opinnot täydentävät myös lukioopintoja mukavasti. Olen oppinut paljon lisää tilastomatematiikasta, tieto- ja viestintätekniikasta sekä taulukkolaskennasta. Myös esseetehtäviä on saanut naputtaa muutaman. Palautuspäiviin on ehtinyt hyvin reagoida, ja tähän mennessä olemmekin pysyneet hyvin kärryillä, summaavat veljekset.

Pitovoimaa ja joustavuutta jatko-opintoihin

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja neljässä alueen lukiossa alkoi kesäkuun alussa 2021 uusi opetukseen ja aluekehittämiseen liittyvä ESR-rahoitteinen pilottihanke, joka kesti elokuun 2023 loppuun. Lukiosta väylä korkeakouluun -hankkeessa ovat mukana päätoteuttajana Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä osatoteuttajina eteläpohjalaisia lukioita: Seinäjoen, Kauhajoen, Kauhavan ja Alajärven lukiot.

Osaavan työvoiman toivotaan jäävän maakuntaan eikä karkaavan etelään.

Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulutettujen osuus ikäluokassa 25–34 on jatkanut laskuaan. Hankkeen tärkeänä tavoitteena onkin lisätä pitovoimaa, jotta

eteläpohjalaiset lukion käyneet nuoret jäisivät opiskelemaan ja töihin EteläPohjanmaalle. Tavoitteena on myös nopeuttaa ja joustavoittaa siirtymää lukiosta korkeakouluun. Osaavan työvoiman toivotaan jäävän maakuntaan eikä karkaavan etelään.

Hankkeen toimenpiteet suunnataan erityisesti niille aloille, joilla on työvoimapulaa. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja paikallisten lukioiden välinen yhteistyö tiivistyy ja konkretisoituu: tullaan ihan kasvokkainkin tutuiksi yhteisen työn äärellä.

– Yksi hankkeen parhaista puolista on ollut se, että pääsee keskusteluyhteyteen alueen muiden opinto-ohjaajien kanssa. On hyvä lyödä päät yhteen ja kehittää jotakin käytännönläheistä koko alueen ja opojen yhteiseksi hyväksi. Samalla voi saada vertaistukea opinto-ohjaajan työhön, summaa hankkeessa mukana oleva Kauhajoen lukion opinto-ohjaaja Kirsi Samppala.

Opintokokonaisuuksia ja neljä toimivaa työkalua:

Suunta, Silmu, Sarka ja Stepit – Hankkeen aikana on suunniteltu ja pilotoitu useita 15 opintopisteen opin-

tokokonaisuuksia, väyläopintoja, jotka suoritetaan lukio-opintojen aikana. Tällaisen opintokokonaisuuden riittävällä menestyksellä suorittaneille tarjotaan opiskelupaikkaa erillishaussa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tiina Hietala Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

– Olemme myös kehittäneet ammattikorkeakoulun koulutuspäälliköille uusia työkaluja, joiden avulla he voivat helpommin suunnitella uusia väyliä korkeakouluopintoihin, jatkaa Hietala.

– Väyläopinnoista innostuneille on tarjolla mahdollisimman laaja valikoima, että jokainen löytäisi mieleisensä. Valittavana on mm. liikealan, ruoka-alan ja tekniikan alojen opintoja, kertoo hankekoordinaattori Essi Hauta Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Ohjausmalli

koostuu neljästä erilaisesta työkalusta: Suunta, Silmu, Sarka ja Stepit.

– Hankkeen aikana erilaisilla väylillä ja ns. kurkistuskursseilla on opiskellut yhteensä 35 opiskelijaa, mikä on tosi hienoa. Olemme voineet tarjota näin monelle nuorelle jo lukioaikana kokemuksia korkeakouluopinnoista, iloitsee Essi Hauta.

Hankkeen aikana on kehitetty Jatko-

opintojen ohjausmalli, joka palvelee sekä opintopolkua korkeakouluun etsivää nuorta että lukion ohjaustyön ammattilaisia. Ohjausmalli koostuu neljästä erilaisesta työkalusta: Suunta, Silmu, Sarka ja Stepit.

Työkalu Suunta soveltuu lukion käyneelle, jatko-opintoja suunnittelevalle nuorelle. Siitä hyötyvät myös ns. jälkiohjattavat.

– Suunta auttaa nuorta löytämään oman polun lukio-opintojen jälkeen. Siihen on koottu yleistajuisesti erilaista infoa vaikkapa siitä, mistä löytää apua, jos

mielii ulkomaille, armeijaan tai korkeakouluun opiskelemaan, kertoo opintoohjaaja Elina Nyrhinen Seinäjoen aikuislukiosta.

Toinen työkalu Silmu on myös opiskelijan työkalu. Se on kohdennettu erityisesti sellaisille nuorille, jotka eivät vielä oikein tiedä, mille alalle hakeutuisivat. Se tarjoaa mm. valmennusta ja ohjausta oman paikan etsimiseen ja itsetuntemukseen.

– Uravalinnan pohtiminen alkaa itsetuntemuksesta. Nuoren on tärkeää miettiä, mitä asioita hän pitää elämäs-

Hankkeen työntekijät toukokuussa Seinäjoen Piirillä pitämässä palaveria ravintola Verstaalla, vasemmalta Anne Yli-Sissala, Kirsi Samppala, Sari Toivakka, Elina Nyrhinen ja Krista Nieminen. Kuva: Tiina Hietala.

Väyläilijät Terho ja Ilkka Kuusisto Kauhavan lukiosta. Kuva: Niklas Hirvelä.

sään erityisen tärkeinä ja arvokkaina. Mikä hänelle on sellaista itselle mielekästä tekemistä, jonka voisi nähdä olevan elämässään tärkeänä osana, kertoo työpaketin pääkehittäjä lehtori Sari Toivakka Kauhavan lukiosta.

– Työkirjan avulla opiskelija voi itsenäisesti tai opinto-ohjaajan ohjauksessa tutkia vaikkapa motivaatiotaan, arvojaan, persoonaansa ja mahdollisia ammattipolkujaan, lisää opinto-ohjaaja Kirsi Samppala.

Sarka-työkalu taas on suunniteltu opinto-ohjaajan käyttöön. Se sisältää lukion ohjaustyön kannalta keskeisimpiä toimenpiteitä. Sen avulla voi visualisoida ja jäsennellä opiskelijan urasuunnitteluun liittyvää ohjaustyötä esimerkiksi esityk-

sen, vuosikellon tai ohjaussuunnitelman muotoon.

– Kätevää Sarka-työkalussa on se, että sitä voi muokata mieleisekseen. Se taipuu helposti omaan käyttöön vaikkapa vanhempainiltaan tai koulun ohjaustyön suunnittelun pohjaksi, kiteyttää opinto-ohjaaja Kirsi Samppala Kauhajoen lukiosta.

Työkalu Stepit on tarkoitettu lukionsa päättävälle. Printattavaan julisteeseen on koottu ohjeita siihen, miten toimia, jos opiskelupaikka on varmistunut. Ohjeita annetaan myös heille, joiden suunnitelmat ovat vielä avoinna.

– Stepit-printin voi vaikkapa jakaa ylioppilastodistuksen ohessa. Näin

Neljä erilaisia työkalua opoille ja opiskelijoille

Kaikki työkalut, Suunta, Silmu, Sarka ja Stepit, on suunniteltu käytettäviksi. Ne löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun sivuilta.

Työkalujen visuaalisen ilmeen on luonut projektipäällikkö Katja Kaataja SeAMKista.

Jatko-opintojen ohjausmalli VÄYLÄ – SeAMK projektit: https://projektit.seamk.f/yrittajyys-ja-kasvu/vayla/

nuori saa ikään kuin vielä viimeisen kädenojennuksen opolta siitä, miten toimia jatkossa, kertoo opinto-ohjaaja Elina Nyrhinen.

Koulutusta ja ohjausta opintoohjaajille sekä rehtoreille Hankkeen aikana on järjestetty lisäksi koulutusta uusista väylämahdollisuuksista sekä työkaluista eteläpohjalaisten oppilaitosten opinto-ohjaajille.

Jatkoon! -työpajassa helmikuussa 2023 lehtori Seija Koskela Jyväskylän ammatillisesta opettajakorkeakoulusta pysähdytti eteläpohjalaisia opinto-ohjaajia pohtimaan mm. seuraavia asioita: Miten tuen opiskelijaa löytämään vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa? Miten tuen opiskelijan päätöksentekoa? ja Miten vahvistan opiskelijan metakognitiivisia taitoja?

– Jatkoon! -työpajan tärkeintä antia olivat erilaiset yhdessä kokeillut työkalut. Kehitin ammatinvalintaan suunniteltua valintamatriisia edelleen ja kokeilin sitä

Tulevaisuuden tutkimuslaitoksen projektiasiantuntija Sari Miettinen esitelmöi tulevaisuusohjauksesta hankkeen loppuseminaarissa toukokuussa Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Kuva: Katja Kaataja.

opon tunneilla, kertoo opinto-ohjaaja Anne Yli-Sissala Alajärven lukiosta.

Toukokuussa 2023 hankkeen loppuseminaarissa kuultiin Tulevaisuuden tutkimuslaitoksen projektiasiantuntija Sari Miettistä. Hän esitelmöi tulevaisuusohjauksesta. Lisäksi seminaarissa esiteltiin hankkeen keskeisimpiä tuloksia: pilottiväylät sekä hankkeen aikana kehitetyt työkalut.

– Loppuseminaarin tunnelma oli suorastaan innokas. On ollut hienoa olla mukana kehittämässä kollegoille työkaluja ja näkemässä, miten väylät ovat alkaneet kiinnostaa lukiolaisia, kertoo hankkeessa mukana oleva opinto-ohjaaja Krista Nieminen Kauhavan lukiosta.

Sekä työpajaan että loppuseminaariin osallistui noin 50 ohjauksen ammattilaista sekä rehtoreita eri puolilta EteläPohjanmaata.

Instagram-postauksia, infotilaisuuksia ja -viestejä sekä

lehtijuttuja

Uusista lukioväylistä on hankkeen aikana tiedotettu eri kohderyhmille, mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opoille ja opettajille, Opinlakeus-verkoston

opoille, eri lukioiden opettajille, opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen. Lisäksi on suunniteltu ja toteutettu isoja ja pieniä infotilaisuuksia mm. lukiolaisille, kaupunkien ja seurakuntien nuorisotyöntekijöille, Ohjaamon henkilökunnalle sekä opiskeluhuollon ammattilaisille.

tunnelma oli suorastaan innokas. On ollut hienoa olla mukana kehittämässä kollegoille työkaluja."

– Olemme kaveriporukalla luoneet osittain ktiivisenkin Väyläilijä-hahmon, joka on postannut Kauhavan lukiolaisten Instaan väyläopinnoista. Julkaisut ovat olleet yllättävänkin suosittuja ja tavoittaneet keskimäärin 600 lukijaa, kertoo lukioväyläopiskelija Terho Kuusisto.

Hankkeesta on julkaistu myös lähinnä nuorten kotiväelle kohdennettu mielipidekirjoitus maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisessa sekä paikallislehti Lakeuden Aviisissa opiskelijan laatima artikkeli. Eri lukioiden kotisivuilta ja monista Wilma-viesteistä on myös voinut lukea hankeinfoa.

–On tärkeää, että uusista hankkeen luom ista opiskelumahdollisuuksista ja työkaluista leviää kaikille kohderyhmille tietoa mahdollisimman kattavasti, että niitä osataan hyödyntää, summaa projektipäällikkö Tiina Hietala.

Iltapäivän viimeiset tunnit alkavat pian. Veljekset pakkaavat läppärit reppuunsa ja siirtyvät vastuullisen biomaatalouden asioista äidinkielen vuorovaikutuksen opintoihin. Taas on otettu – ja otetaan koko ajan – pieniä askelia kohti tulevaisuuden haavetta. Hanke tarjoaa veljeksille tuplajättipotin. 15 opintopisteen agrologiopinnot luetaan myös lukion valinnaisiin opintoihin.

Sari Toivakka, Kauhavan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, ex-opo ja Lukiosta väylä korkeakouluun -hanketyöntekijä

Projektipäällikkö Tiina Hietala ja hankekoordinaattori Essi Hauta esittelivät lukioväyliä Kauhavan lukiolaisille toukokuussa Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Kuva: Niklas Hirvelä

"Loppuseminaarin

MOOC vahvuusperustaisen ohjausosaamisen kehittämiseen

Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin ammattikorkeakoulu

Outi Mattila, TtT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu

Hannele Niemi, HTM, lehtori, opinto-ohjaaja, Lapin ammattikorkeakoulu

Minna Tuominen, FM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

Johdanto

Vahvuusperustaisen ajattelun ja ohjauksen osaamista tarvitaan erilaisissa tilanteissa ja erilaisissa paikoissa. Tulevaisuuden työelämässä pärjäävät erityisesti he, jotka osaavat tunnistaa omat valmiutensa ja vahvuutensa sekä kykenevät hyödyntämään niitä urasuunnitteluun liittyvissä ratkaisuissa ja tavoitteissa. Omien vahvuuksien tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen tukevat tulevaisuuden työssä tarvittavaa vahvaa itsensä johtamisen kykyä ja edistävät hyvinvointia. Hakalan (2023) alustuksessa tutkimusten mukaan noin

70 prosenttia ihmisistä koettaa kehittää itseään keskittymällä heikkouksiinsa. Kuitenkin esim. työelämässä parhaiten menestyvät ne, jotka malttavat panostaa vahvuuksiinsa.

Lapin ammattikorkeakoulussa on laadittu Vahvuusosaaja MOOC (Massive Open Online Course) vahvuusperustaisen ohjausosaamisen kehittämiseen. MOOC pohjautuu Lapin korkeakoulujen vuosina 2019–2021 kehittämään vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen VAHTO-malliin. Malli sisältää erityisesti korkeakouluopiskelijoiden

ohjauksen prosessin sekä menetelmiä opintopolun ja urasuunnittelun eri vaiheisiin. Tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden opiskelukykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mallia on esitelty Opinto-ohjaaja lehdessä. (Löf, Kangastie, Niemi, Hyvärinen, Rautio, Riponiemi, & Uusiautti, Opinto-ohjaaja 2/2022)

Vahvuuksien kiinnittyminen opiskelijoiden ohjauksen rakenteisiin ja käytänteisiin edellyttää, että henkilöstölle on tarjolla mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan.

Vahvuuksien kiinnittyminen opiskelijoiden ohjauksen rakenteisiin ja käytänteisiin edellyttää, että henkilöstölle on tarjolla mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Tässä artikkelissa esiteltävä Vahvuusosaaja MOOC tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa ohjausosaamista ja jatkuvaa oppimista.

Vahvuusosaaja MOOC

Vahvuusosaaja MOOC on tiivis kahden opintopisteen (2 op) laajuinen kokonaisuus vahvuusperustaisesta ohjauksesta ja välineistä sen toteuttamiseen. Sen avulla ohjaaja pääsee kehittämään omaa itsetuntemustaan perehtymällä ohjatusti omiin vahvuuksiinsa ja niiden kehittämiseen. Lisäksi ohjaaja saa

käyttöönsä menetelmiä, joita hän voi hyödyntää erilaisissa ohjaustilanteissa. Yleisesti MOOC tarkoittaa kaikille avoimesti saatavilla olevaa verkkokurssia, jolle tyypillisiä ominaisuuksia ovat suuri osanottajamäärä, vapaa osallistuminen sekä opiskelun ja tehtävien suorittaminen itsenäisesti verkossa. (Hartikainen & Partanen 2022 2021.) Nämä ominaisuudet mahdollistuvat Vahvuusosaaja MOOCissa.

Vahvuusosaaja MOOC (kuva vasemalla sivulla) on kehitetty siitä näkökulmasta, että osallistuminen ei edellytä aiempaa tietoa vahvuusperustaisesta ohjauksesta. Sisällöistä löytynee uutta myös heille, jotka ovat hyödyntäneet vahvuuksia ohjauksessa jo aiemmin. Erityistä Vahvuusosaaja MOOCissa on, että se etenee Lapin korkeakouluissa kehitetyn vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen VAHTO-mallin mukaisesti. VAHTOmallissa hyödynnetään prosessiajattelua (Hyvärinen ym. 2022, 78), mikä jäsentää myös MOOCin etenemisen eri vaiheisiin.

Vahvuusosaaja MOOCin

tavoitteet ovat:

Osallistuja

• ymmärtää vahvuusperustaisen ohjauksen merkityksen ohjaustyössä sekä oman roolin vahvuuksien tunnistamisessa ja tukemisessa

• osaa käyttää menetelmiä omien ja ohjattavien vahvuuksien hyödyntämiseen, kehittämiseen ja vahvistamiseen eri tilanteissa

• osaa suunnitella ja toteuttaa ohjausta vahvuusperustaisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen.

Vahvuusosaaja MOOC sopii erityisen hyvin, jos

• työhön sisältyy erilaisia ohjaustilanteita

• haluaa vahvistaa osaamista ohjaamisessa

• pohtii, mitä vahvuudet ovat ja on kiinnostunut niistä

• haluaa oppia hyödyntämään vahvuuksia ja saada käyttöön vahvuusohjauksen menetelmiä

• haluaa kehittää työn laatua laadukkaalla ohjauksella

• haluaa edistää omaa ja työyhteisön hyvinvointia.

MOOCin jokaisessa vaiheessa on ydinsisältö ja sen oppimista tukevat tehtävät etenemisohjeineen. Tehtävien valinnassa ja muokkaamisessa hyödynnettiin Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirjaa (Hyvärinen, Kangastie, Löf, Rautio,

Riponiemi & Uusiautti, 2021). Sisällön ja rakenteen laatiminen tehtiin tiiviissä yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) eOppimispalveluiden asiantuntijan kanssa. MOOC on laadittu WordPress-alustalle. Kuvissa 1–5 on kuvattu Vahvuusosaaja MOOCin etenemisprosessi.

Kokemuksia vahvuusosaaja MOOCista

Vahvuusosaaja MOOCin prototyypin pilotoivat joukko Lapin ammattikorkeakoulun opetus-, ohjaus- ja TKI-henkilöstöä loppuvuonna 2022. Pilotointi tuotti palautetta MOOCin sisällöstä, ohjeista, materiaaleista ja teknisistä ratkaisuista sekä kehittämisehdotuksia. Pilotoijat kokivat omien vahvuuksien pohtimisen osin haastavaksi, mikä MOOCin edetessä kääntyi myönteiseksi kokemukseksi. Positiivisina koettiin uudet näkökulmat vahvuuksiin, re ektointitehtävät omasta ohjaustavasta sekä ajasta ja paikasta riippumaton toteutus. Vahvuusosaaja MOOC on muokattu palautteiden pohjalta valmiiksi kokonaisuudeksi.

MOOCin tekijät ovat käyneet yhdessä dialogista, rakentavaa keskustelua koko kehittämisprosessin ajan. Monialainen kehittäjätiimi on tuonut lisäarvoa työskentelyyn ja lopputulokseen, koska käytettävissä on ollut eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia ohjauksesta. MOOCin rakentaminen on ollut innostavaa, oppimisen iloa ja kestävää kokeilukulttuuria edistävää toimintaa.

MOOCin perustana oleva VAHTOmalli on sovellettavissa myös työelämässä esimerkiksi kehityskeskusteluihin, työtiimin vahvuuksien pohdintaan ja esihenkilötyöhön. Vahvuusosaaja MOOCia voi suositella oman osaamisen kehittämiseen vahvuuksien ja vahvuusohjauksen menetelmien hyödyntämisessä eri koulutusasteilla ja koulutuksissa ohjaustyötä tekeville.

Lisätietoja antavat artikkelin kirjoittajat.

Lähteet

Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely AVOP.

Hakala, Juha T. 2023. Riittäisikö ihan vain kyllin hyvä? Diaesitys. Kohtuutta etsimässä -webinaarissa.

YTHS:n Mielenterveyspäivä 19.4.2023.

Hartikainen, E. & Partanen, R. 2022. MOOC tulee – oletko valmis? Lumen 1/2022 Teema-artikkeli.

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K. & Uusiautti, S. 2021. Mallin ydin. Teoksessa: Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. (toim.) Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämismatka ja VAHTO-malli Lapin korkeakouluissa. Lapin yliopisto. http://urn. / URN:ISBN:978-952-337-294-8

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. 2021. Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto. http://urn. / URN:ISBN:978-952-337-293-1

Löf, J., Kangastie, H., Niemi, H., Hyvärinen, S., Rautio, K., Riponiemi, N. & Uusiautti, S.2022. VAHTO – vahvuusperustaisella ohjauksella opiske-

lijoille hyvinvointia. Opinto-ohjaaja -lehti 2/2022, s.9–13. Viitattu 30.5.2023 https://issuu.com/opinto-ohjaajaammattilehti/docs/opinto-ohjaaja_1_2022_web_01

Kangastie, H., Mattila, O., Niemi, H. & Tuominen, M.2022. Vahvuusosaaja-MOOC kestävää hyvinvointia edistämässä. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti Lumen 3/2022. Teema-artikkeli. https://www.lapinamk. /loader.aspx?id=066f38bd-d1ed-43afac0c-212573525abc

Kangastie, H., Mattila, O., Niemi, H. & Tuominen, M.2022. VAHVUUSOSAAMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ. Pohjoisen tekijät - Lapin AMKin asiantuntijablogi 2.5.2023.

https://www.lapinamk.fi/blogs/ Vahvuusosaamisen-lyhytoppimaara/0q5cunco/a80b90a3-5bef4f1e-a6d0-e2a6 2a7817

LaY 2021. Johdatus palvelumuotoiluun MOOC-verkkokurssi saavutti ennätyssuosion. Lapin Yliopiston Uutiset. Viitattu 29.5.2023 https://www.ulapland. fi/news/JohdatuspalvelumuotoiluunMOOC--verkkokurssi-saavutti-ennatyssuosion/38013/913bbe18-d73b4ee0ac14-6df401979028

“Sitä on niin kriittinen itseään kohtaan, ettei tahdo muka löytää mitään vahvuuksia”

Viestintää ja suunnittelua

Vuosaaressa 28.-29.4.23

SOPO

ry:n hallitus kokoontui laajennetussa kokoonpanossa Vuosaareen hotelli Rantapuistoon kehittämään yhdistyksen viestintää ja suunnittelemaan tulevia tapahtumia sekä toimintaa yleensä.

Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet tekivät töitä yhdistyksen hyväksi perjantai-illan ja lauantaina täyden työpäivän. Mukana olivat kaikki kynnelle kyenneet rakentamassa SOPO:n ensi syksyn ja talven toimintaa ja vähän pidemmällekin tulevaisuuteen suuntaava tekemistä.

Yhdistys tekee yhteistyötä Suomen messut Oy:n kanssa Studia-messuilla 28.29.11.23 ja opinto-ohjaajille suunnatun oheisseminaarin ohjelman suunnittelu pääsi hyvään vauhtiin. SOPO tarjoaa mielenkiintoisen kattauksen opinto-ohjaajia kiinnostavaa asiaa Suomen suurimmassa opiskelu- ja uratapahtumassa Helsingin opinto-ohjaajille suunnatun oheisseminaari ohjelmanmessukeskuksessa. Kohta korjaamme suunnittelun hedelmiä ja kuulemme mielenkiintoisia puheenvuoroja Studia-messuilla. Tule

moikkaamaan ja kuuntelemaan opintoohjaukseen liittyviä puheenvuoroja.

Ensi vuoden opopäivät ovat Rovaniemellä ja luonnollisesti SOPO on menossa mukana. Perinteiseen tapaan myös yhdistyksen vuosikokous pidetään opopäivien yhteydessä. 8.-10.2.2024 järjestettävä tapahtuma näyttää jäsenille pohjoisen näkökulman opintojen ohjaukseen.

Kohta korjaamme suunnittelun hedelmiä ja kuulemme mielenkiintoisia puheenvuoroja Studiamessuilla.

Syksyllä järjestetään Varalan urheiluopistossa 6.–7.10. alue- ja toimikuntaseminaari, jossa jatkamme alueyhdistysten kanssa yhteisten asioiden kehittämistä ja suunnittelua. Toivottavasti alueilta tulee mielenkiintoisia avauksia ja yhteistyön kehittämistä ohjaustyön arkeen. Ole yhteydessä alueesi aktiiveihin ja lähetä terveisesi kehittämisen tueksi.

Yhdistyksen staattisten kotisivujen päivitys ja päätös pitää sivut informatiivisena yleisen tiedon paikkana tehtiin suurempia uudistuksia odotellessa. Sivustoa ei kuormiteta jatkuvalla ylläpidolla. Käy tutustumassa sivustoon www. sopo. . Sivuilta löydät yhteystiedot, voit vinkata jäsenyydestä kiinnostuneille ilmoittautumislomakkeesta ja lukea aiemmin julkaistuja lehtiä verkossa. Myös yhteystiedot löytyvät helposti sopo. sivustolta.

Juudit Hurtig otti viestinnän kehittämisideoinnin jälkeen ylläpitovastuun tehtäväkseen. Juudit päivitti Suomen opinto-ohjaajat ry Facebook-sivua ja lupasi yhdessä muiden hallituslaisten kanssa jakaa sosiaalisessa mediassa aktiivisesti tietoa kiinnostavista tapahtumista, lausuntopyynnöistä ja muista yhdistyksen sekä jäsenten sydäntä lähellä olevista asioista. Samalla Instagramin käyttöä tehostetaan viestinnässä, kun otetaan käyttöön Facebookiin yhdistettyjä ominaisuuksia sisältöjen jakamiseen. Ota seurantaan myös Instagram haulla suomenopot.

Paljon muutakin viestintäseminaarissa ehdittiin keskustella ja laittaa työn alle. Ajankohtaista tietoa saat seuraamalla SOPO:n sosiaalista mediaa. SOPO ry on jatkossakin aktiivinen ja kantaaottava yhdistys opinto-ohjaajien asialla. Yhdistyksen aktiiveilla on tahto vaikuttaa koulutuksen nykyhetkeen ja tulevaisuuteen oppilaiden ja opiskelijoiden ohjaamisen näkökulmasta kaikilla koulutusasteilla. Liity jäseneksi ja kutsu opokaverisi mukaan.

Teksti: Eero Lounela

Kuva: Mia Gerdt

TUTORIN TUTKASSA

Hankkeessa syntyi uusi työkalu ohjaustyöstä keskustelemiseen ja kehittämiseen

LAB-ammattikorkeakoulussa jokaiselle aloittavalle opiskelijalle nimetään tutoropettaja. Yhteensä n. 100 opettajaa työskentelee eri yksiköissä ja koulutuksissa opiskelijoiden tutoreina AMK- ja YAMK-koulutuksissa, kampuksella ja verkossa. Tutoroinnin tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua, opintojen edistymistä ja asiantuntijaksi kehittymistä.

LAB-ammattikorkeakoulun opintoohjaajat kehittävät ohjauskäytäntöjä

yhdessä tutoropettajien, osaamispäälliköiden, koulutuksen vararehtorin ja korkeakoulupalvelujen kanssa. Kun Tiimeistä toimeen -hankkeessa järjestettiin koulutusta simulaatiopedagogiikasta, syntyi ajatus tutortyön kehittämisestä simulaatiopedagogiikkaan pohjautuvaa osallistavaa keskustelumallia hyödyntäen. Syntynyttä keskustelumallia alettiin kutsua Tutoropettajan tutkaksi.

Hankkeessa mukana olevat kaksi opettajaa ja kolme opinto-ohjaajaa kutsuivat tutoropettajat mukaan pilotoimaan Tutoropettajan tutkassa -keskustelua. Keskusteluun sisältyivät tietyt ennalta

suunnitellut vaiheet, mutta itse keskusteluhetken kulku sai edetä luonnollisesti ja vapaasti.

Tutorin tutkassa – toteutus

Tutorin tutkassa -simulaatiokeskustelun tavoitteena on kehittää tutorointia nostamalla tutoropettajat keskiöön, kutsumalla heidät keskustelemalla jakamaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja näkemyksiään tutoroinnista. Keskusteluja järjestetään koulutuskohtaisina tai monialaisina ja ne toteutetaan etätapaamisina Zoomin kautta.

Tavoitteena on kehittää tutorointia nostamalla tutoropettajat keskiöön, kutsumalla heidät keskustelemalla jakamaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja näkemyksiään tutoroinnista.

Tutoropettajat saavat keskusteltavaksi teemoja, jotka ovat heille tuttuja tutortyön arjessa ja joita he pohtivat omiin kokemuksiinsa pohjautuen. Keskustelijat ovat tutortyön ja ohjauksen asiantuntijoita, jolloin Tutorin tutkasta saadut nostot ja ideat ovat konkreettisia ja mahdollistavat kehittämistyön kohdentamisen olennaisiin asioihin.

Simulaatiometodiin perehtynyt vetäjäpari on ennakkoon laatinut aikataulun, jakanut osallistujat 3-4 hengen pienryhmiin ja määritellyt pohdittavan pääkysymyksen ja joitakin apukysymyksiä, esimerkiksi: miten kehittäisit tutoropettajana ohjauksen käytäntöjä? Millaista tukea tarvitsisit tutortyösi tueksi? Yksi

osallistava simulaatiokeskustelu tutortyön kehittämisen tukena

pienryhmistä kutsutaan käymään annetusta teemasta vapaamuotoinen keskustelu, jota muut osallistujat (havainnoijat) seuraavat.

Keskustelua seuraavat havainnoijat saavat ennen keskustelua tietyn näkökulman tai kysymyksen, jonka kautta he seuraavat keskustelua ja kirjaavat ylös havaintojaan. Havainnoijien roolissa toimivat osallistujat poimivat keskusteluissa nousseet ideat talteen. Kun keskustelu on päättynyt, havainnoijat siirtyvät pienryhmissään Zoomin breakout -huoneisiin keskustelemaan ajatuksista, joita kuultu keskustelu on herättänyt.

Lopuksi käydään kaikkien osallistujien yhteinen purkukeskustelu, jossa vielä jaetaan havaintoja ja muodostetaan yhteistä näkemystä. Tällöin on vielä mahdollisuus täsmentää ja täydentää keskustelussa nousseita asioita, haasteita ja ratkaisuja. Olennaista on, että sallitaan tietynlainen emergenttisyys, asioiden autenttinen ilmaantuvuus ilman liikaa ohjailua. Aikaa yhteen simulaatiokeskustelukierrokseen tulee varata 1,5 - 2 h.

Opinto-ohjaajat vievät keskustelussa nousseet kehittämisajatukset eteenpäin, mm. yksikön johtoryhmään, jossa ideat pyritään saamaan mahdollisimman pian käytäntöön. Tällöin sovitaan, miten ja millä joukolla asioita ja kehittämiskohteita lähdetään viemään eteenpäin.

Kokemuksia osallistavasta simulaatiokeskustelusta

Tutorin tutkassa -osallistavia keskusteluja on järjestetty keväästä 2022 lähtien. Tutkat on järjestetty erikseen AMK-tutoropettajille ja YAMK-tutoropettajille.

Tutorin tutka on mahdollistanut turvallisen keskusteluilmapiirin, jossa kaikki osallistujat on saatu luontevasti, matalalla kynnyksellä mukaan keskusteluun. Keskusteluissa on muun muassa jaettu tutortyön hyviä käytänteitä ja tunnistettu haasteita. Hyvistä käytänteistä ja tunnistetuista haasteista on poimittu kehityskohteita.

Keskustelu ei vaadi osallistujilta ennakkovalmisteluja - riittää, kun osallistujat

tulevat paikalle kokemustensa kanssa ja antautuvat vapaaseen keskusteluun tutortyöstä kollegojen kanssa.

Tutorin tutka on mahdollistanut turvallisen keskusteluilmapiirin, jossa kaikki osallistujat on saatu luontevasti, matalalla kynnyksellä mukaan keskusteluun.

Opettajilta saadun palautteen perusteella Tutorin tutkassa -keskustelun hyötyjä ovat mm. osallistujakeskeisyys ja mahdollisuus kiireettömään hetkeen, jonka aikana saa tilaisuuden vaihtaa ajatuksia kollegojen kanssa oman työn ytimessä olevista asioista. Monialaisten osallistujien kohdalla on mahdollisuus saada uusia, erilaisia vinkkejä toisen yksikön tai koulutuksen ohjauskäytännöistä ja parhaista ideoista.

”Harvoin meille tarjoutuu arjen kiireen keskellä vastaavia tilaisuuksia, saada keskustella vertaisten kanssa tutoroinnin haasteista ja hyvistä käytännöistä”

”Menetelmä päästi kaikki osallistujat ääneen”

”Keskustelu ei jäänyt irralliseksi vaan asioiden jatkotyöstö oli huomioitu”

Tiimeistä toimeen -hankkeessa pyrkimyksenä oli, että simulaatiopedagogiikkakoulutuksessa rakennetut simulaatiokokeilut siirtyisivät monipuolisesti käyttöön. Tutorin tutka –osallistava simulaatiokeskustelu on yksi toimintamalli, joka on jäänyt elämään hankkeen päättymisen jälkeen ja on hyödynnettävissä tuleviin, eri kohderyhmien kanssa järjestettäviin keskusteluihin.

Simulaatio-metodista kiinnostuneille on Tutorin tutka -simulaation lisäksi laadittu oma opas, joka on vapaasti saatavilla hankkeen kotisivuilta tai kirjoittajien kautta.

Tiimeistä toimeen - osaamista ja osallisuutta korkeakoulujen etä-

kohtaamisiin -hankkeen (1.4.202131.5.2023) tavoitteena on ollut kehittää korkeakoulujen etäohjaukseen ja –opetukseen työelämäläheisiä ja osallistavia menetelmiä, joilla voidaan tukea korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksia pitkittyneessä etäkorkeakouluajassa.

Hankkeen tuotokset, julkaisut ja oppaat ovat käytettävissä: https://lab.f/f/projekti/tiimeistatoimeen

Tekstin kirjoittivat hankkeessa asiantuntijoina toimineet:

Marja Viljanen, lehtori, LAB ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta ja matkailu

Kilpilampi Siru, opinto-ohjaaja, LAB ammattikorkeakoulu, korkeakoulutoimikunta

Hanketta rahoitti Hämeen ELY-keskus ja EU:n rakennerahasto ohjelmakaudella 2014-2020.

IAEVG:n julkilausuma

Ohjauksen lisäarvo kestävän kehityksen ja tarvittavan sosioekologisen siirtymän edistämisessä

IAEVG:n 45. kansainvälinen konferenssi 28.6.2023 Haag, Alankomaat

Pariisin 2015 ilmastokokouksessa tehty sitova sopimus tarkoittaa, että meidän on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjämme merkittävästi, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy alle 1,5 °C:n tai suurelta osin alle 2 °C:n (3,6 °F). Lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa vuonna 2015 annettiin ihmisten, maapallon ja hyvinvoinnin vahvistamista koskeva päätöslauselma (Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development), joka tarkasteli kestävän kehityksen rinnalla kysymyksiä ympäristöllisistä ja ekologisista rajoista.

Päätöslauselmaan sisältyi myös monia muita sosiaalisia tavoitteita, kuten köyhyyden, syrjinnän ja eriarvoisuuden torjuminen sekä ruoan, koulutuksen tai oikeuden saatavuuden edistäminen. Myös maaliskuussa 2023 julkaistussa, Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) yhteenvetoraportissa muistutetaan, että toisen maailmansodan loppumisen jälkeen eksponentiaalisesti nopeutuneen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi meidän on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjämme paljon ja nopeasti. Lisäksi IPBES-paneelin vuonna 2021 julkaisemassa raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että ilmaston lämpenemisen ohella myös planeettamme biologinen monimuotoisuus on ihmisten toiminnan takia vaarassa. Tämä haastava todellisuus on suurelta osin seurausta tuotanto- ja elintavoistamme. Tässä tilanteessa on syytä pohtia mikä on ohjauksen rooli ja lisäarvo kestävän kehityksen edistämisessä.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä ympäristön ja biodiversiteetin monimuotoisuuden säilyttämiseksi meidän on muutettava radikaalisti tuotanto- ja elintapojamme. Eri teollisuudenalojen ja talouden on uudistuttava. Työelämässä on käynnissä suuria muutoksia, jotka vaikuttavat työpaikkojen luonteeseen myös tulevina vuosikymmeninä. Monet työntekijät joutuvat asemoimaan itsenä uudelleen työmarkkinoilla ja arvioimaan työn merkitystä itselleen. Tämän työhön suhtautumista koskevan pohdinnan on tapahduttava myös yhteisöjen, talouksien ja yhteiskuntien tasolla. Ohjauksella on merkittävä rooli ja tehtävä aikana, jolloin ihmisten on tehtävä nopeasti muuttuvassa maailmassa työtä tai uraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Tällaiset muutokset voivat johtaa sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymiseen (esim. ilmastopakolaiset). Tästä syystä yhteiskunnan muutoksissa on edelleen tärkeää ottaa huomioon myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuus, jota alamme on korostanut kautta aikain.

Kestävään uraan eli uraan, joka tarjoaa pitkällä aikaväillä turvaa, merkitystä ja sosiaalista arvostusta, liittyy useita eri näkökohtia. Se merkitsee, että edistämällä koulutuksen ja ohjauksen saatavuutta yksilöille tarjotaan mahdollisuus kehittää sosiaalisesti ja ekologisesti merkityksellisiä taitoja. Kestävä ura merkitsee myös henkilökohtaisten, kollektiivisten ja sosiaalisten resurssien käyttöönottoa osana henkilökohtaista toimijuutta. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä asiana, päättäjien on pystyttävä

tarjoamaan urasiirtymiä edistäviä palveluja. Näin varmistetaan, että yksilön siirtymätilanteissa kokemat ongelmat eivät johda epävarmuuteen tai sosiaaliseen syrjäytymiseen. Näiden ohjaustyön kannalta keskeisten kysymysten lisäksi on tärkeää, että alalla tehtävä tutkimus tuottaa tietoa Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi ohjaustyössä on huomioitava myös toimintamme ympäristövaikutukset sekä palvelemiemme asiakkaiden ja yhteisöjen toiminta. Tämä edellyttää, että ohjauksessa pidetään mielessä ekologiset, planetaariset ja sosiaaliset peruslähtökohdat. Ohjauksella on jo pitkä historia sosiaalisten kysymysten ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarkastelussa, mutta meidän on myös välittömästi pohdittava nykyisten käytäntöjen ja urien yhteyksiä luonnon ja ympäristön tilaan.

Contribution of educational and vocational guidance to support sustainable development and the necessary socio-ecological transition

https://iaevg.com/resources/IAEVG %202023%20Communique.pdf

Käännös:

Raimo Vuorinen, Erityisasiantuntija, Koulutuksen tutkimuslaitos raimo.vuorinen@jyu.f

Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos Presidentti, IAEVG jaana.h.kettunen@jyu.f

IAEVG:n kansainvälinen konferenssi Haagissa

28.-30.6.2023

Ohjausalan kansainvälisen keskusjärjestön IAEVG:n tämän vuoden konferenssi toteutettiin 28.-30.6.2023 hybridinä, jolloin osallistuminen oli mahdollista niin paikan päällä kuin verkossa. Konferenssin järjestäjinä toimivat Alankomainen ohjausalan yhdistys Noloc yhteistyössä kansallisen avoimen yliopiston ( e Open University of the Netherlands) sekä Euroguidancen kanssa.

Konferenssin kokoavana teemana oli "Standardina elinikäinen kehittyminen (Life long development as standard)". Tätä tarkasteltiin viiden alateeman kautta, joihin sisältyivät osallisuutta edistävät työmarkkinat, uraohjaus, kestävä työllistettävyys, koulutus ja elinikäinen kehittyminen. Konferenssin työpajat ja keynote-puheenvuorot painottuivat tällä kertaa sekä elinikäiseen ohjaukseen että valmennukseen, koska suuri osa kansallisista osallistujista toimii ohjaajina ja valmentajina myös yksityisinä ammatinharjoittajina.

Professori Tristram Hooley teki puheenvuorossaan yhteenvedon parin viimeisen vuosikymmenen aikana käydystä elinikäistä oppimista ja elinikäistä ohjausta koskevasta kansainvälisestä keskustelusta. Hän palautti kuulijoiden mieleen, että yksittäisten koulutusta tai työelämää koskevien valintojen sijasta ura on nähtävissä elinikäisenä ja jatkuvana oppimisprosessina eri konteksteis-

sa. Tämän vuoksi kaikenikäisillä tulisi olla mahdollisuus ohjaukseen kaikissa elämän vaiheissa. Ohjauksessa kysymys on omien mahdollisuuksien tunnistamisesta ja tarvittavien taitojen kehittämisestä omien tavoitteiden täsmentämiseksi ja niiden toteuttamiseksi.

Vanhempi tutkija Jessie Koen Amsterdamin yliopistosta tarkasteli oman toimintaympäristön yhteyttä elinikäiseen oppimiseen ja yksilön toimintakykyyn. Hän esitti tutkimustuloksia, joiden mukaan poliittisten päättäjien suosima työmarkkinatuen ehtojen kiristäminen tai tuen leikkaaminen ei pitkällä aikavälillä edistää työllistymistä tai osaamisen kehittämistä. Koenin mukaan yksilöt ovat motivoituneempia oman osaamisensa kehittämiseen tai työllistyvyytensä edistämiseen, jos heillä on vähemmän paineita välittömään selviytymiseen arjessaan. Hän korosti myös, että työpaikoilla yksilöiden oman osaamisen kehittämisen rinnalla pitempivaikutteisia tuloksia saadaan, jos ohjauksessa ja valmennuksessa samaan aikaan panostetaan osaamisen kehittämistä rohkaisevaan työilmapiiriin ja -kulttuuriin. Myös Sally Clarke korosti koko työyhteisön ennaltaehkäisevän työn merkitystä työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Puheenvuorossaan hän kuvasi, miten hän onnistui kääntämään oman loppuun palamisen voimavarakseen kokemusasiantuntijana, yrittäjänä ja valmentajana.

Konferenssi päätöstilaisuudessa Raimo Vuoriselle myönnettiin vuoden 2023 IAEVG Award hänen ansiokkaasta työstään ohjausalalla. Vuorinen on ensimmäinen pohjoismaalainen järjestön vuosittaisen tunnustuspalkinnon saaja.

Jos Akkermans (Vrije Universiteit Amsterdam) korosti esityksessään monitieteisen tutkimuksen merkitystä, jos halutaan ymmärtää kattavammin teemoja, jotka liittyvät yksilöiden pysyvämpään työllistyvyyteen ja pysyvämpiin urapolkuihin. Yksilön kokemien sisäisten muutosten rinnalla ohjauksessa ja valmennuksessa on tarpeen tarkastella

Jaana Kettunen, IAEVG:n presidentti (2023 – 2027) ja Gert van Brussel, IAEVG:n presidentti (2019 – 2023,) kiittävät osallistujia, puhujia ja järjestäjiä menestyksekkäästä sekä antoisasta konferenssista.

myös toimintaympäristössä uraan kytkeytyviä muutostekijöitä, eri toimijoiden rinnakkaisia tarkastelukulmia asiaan sekä avoimuutta uusille ratkaisuille. Näitä teemoja on hyvä tarkastella riippumatta siitä, onko yksilön tavoitteena palkkatyö tai yrittäjyys. Hänen mukaansa yritysten kannattaisi sisällyttää näkyvämmin työntekijöiden hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen osaksi organisaatioiden strategisia painopisteitä.

Lopuksi hän korosti yhteisöllisyyden merkitystä organisaatioihin vaikuttaviin ulkoisiin haasteisiin vastaamisessa.

Vanhempi tutkija Steven Dhondt tarkasteli uusimman teknologian vaikutuksia ohjaajien ja valmentajien työhön. Hän rauhoitti yleisöä toteamalla, että vaikka teknologian kehityksen myötä erilaisia työtehtäviä on katoamassa, ohjausalan ammattilaisille on jatkossakin tarvetta. Tämä kuitenkin edellyttää, että alan ammattilaiset seuraavat aktiivisesti teknologian aiheuttamia muutoksia työelämässä ja ovat avoimia tarkastelemaan myös oman työnsä lähtökohtia ja perustehtävää uudessa tilanteessa.

Päätöstilaisuudessa IAEVG:n edellinen presidentti Gert van Brussel ilmaisi IAEVG:n myötätuntoa Ukrainan ohjausalan ammattilaisille sekä kiitti jäseniä ja sidosryhmiä yhteistyöstä edellisinä vuosina. Puheensa lopuksi hän siirsi vuosikokouksen päätöksen mukaisesti järjestön johtajuuden professori Jaana Kettuselle. Hän muistutti, että alan täytyy olla aktiivinen työelämän ja teknologian muutoksessa ja lahjoittikin uudelle presidentille perinteisen puheenjohtajan nuijan sijaan hiiren, jota voi käyttää hallituksen tulevien verkkokokousten johtamisessa.

Puheessaan jäsenistölle IAEVG:n uutena presidenttinä Jaana Kettunen ilmaisi kiitollisuuttaan saamastaan luottamuk-

sesta ja kiitti edellistä johtokuntaa lämpimästi. Kettunen painotti ohjauksen roolia ja IAEVG:n merkitystä nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa teknologia kehittyy, työmarkkinat muuttuvat ja jatkuva oppiminen on tärkeää. Hän kannusti yhteistyöhön ja kutsui jäseniä osallistumaan yhdessä alan tulevaisuuden kehittämiseen.

Vuosikokouksessaan järjestö hyväksyi konferenssin teemaan liittyen julkilausuman ”Contribution of educational and vocational guidance in supporting sustainable development and the necessary socio-ecological transition”.

Raimo Vuorinen, Erityisasiantuntija, Koulutuksen tutkimuslaitos raimo.vuorinen@jyu.f

Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos Presidentti, IAEVG jaana.h.kettunen@jyu.f

Lisätietoja:

IAEVG:n konferenssi 2023, Alankomaat

https://iaevgconference2023.nl

IAEVG

https://iaevg.com

EVERYTHING COMES TOGETHER IN THE NETHERLANDS – terveiset konferenssista

Edellisen kerran konferenssi pidettiin paikan päällä Bratislavassa vuonna 2019, sillä koronapandemia verotti kokoontumisia seuraavina vuosina.

Kolmipäiväinen konferenssi järjestettiin Haagin perinteikkäässä tapahtuma- ja kulttuurikeskus World Forumissa. Teemana oli Lifelong Development as a standard. Työelämä on nopeassa murroksessa, koska vanhoja ammatteja katoaa, uusia syntyy, ja ihmisten on oltava mukana muutoksen vauhdissa. Tämä asettaa lukuisia ja ennalta-arvaamattomia haasteita ohjaustyöhön.

Meillä suomalaisilla ohjausalan toimijoilla on monta syytä iloon. Tutkimusprofessori Jaana Kettunen on valittu IAEVG:n hallituksen puheenjohtajaksi nelivuotiskaudeksi 2023-2027, ensimmäisenä pohjoismaalaisena tässä tehtävässä. Tohtori Raimo Vuorinen puolestaan palkittiin konferenssin päätöspäivänä elämäntyöstään ohjausalalla ja sen tutkimuksessa.

Elinikäinen oppiminen ja ohjaus on vuoropuhelua ympäristön kanssa

Nykypäivänä ohjauksen keskiössä ovat erilaisten ryhmien tarpeet sekä alati muuttuva työelämän toimintaympäristö johtuen niin digitalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta kuin globaalista muuttoliikkeestäkin. Konferenssin osallistujat ja puhujat tulivat eri maanosista kuten Euroopasta, Australiasta ja PohjoisAmerikasta, mutta samat tematiikat korostuivat tutkimusesitysten keskiössä: kuinka uraohjaus pystyy tukemaan ohjattavien elinikäisen kehittymistä, koulutuksen ja kestävän työelämän näkökulmasta. Yhdistävänä punaisena lankana on osallisuuden lisääminen ja sen kautta mahdollisuus olla osa yhteiskuntaa koulutuksen ja työllisyyden kautta.

IAEVG:n konferenssijulkilausuman mukaisesti ohjausalan toimijoiden tulee huomioida ilmastonmuutos ja sen mu-

kanaan tuomat vaatimukset ympäristön säilymiseksi kaikessa ohjauksessa. Ihmisille on tarjottava mahdollisuus kehittää yhteiskunnan ja ympäristön kannalta oleellisia taitoa, koulutuksella ja ohjauksella. Kestävän kehityksen rinnalla on puhuttava kestävästä ohjauksesta.

Nostoja konferenssiesityksistä: haavoittuvat ryhmät ja kestävän työllisyyden näkökulmia

Tiedon ja kokemusten vaihtaminen nousivat esille haavoittuvien ryhmien uraohjausta käsittelevissä seminaariesityksissä. Australian käytänteitä tuotiin esille maahan muuttaneiden osalta kahdessa esityksessä. “A Call for Intercountry Dialogue” -esityksessä esiteltiin tutkimustuloksia siitä, miten tärkeää on tukea ja mahdollistaa maahan muuttaneiden pääsy uraohjauksen pariin sekä vähentää erilaisia työllistymisen esteitä uraohjauksen avulla.

Toinen australialaistutkimus taasen keskittyi siihen, miten narratiivisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan voidaan tukea pakolaistaustaisten työllistymistä koulutus- ja urapäätöksissä. Alankomaalaisessa tutkimuksessa keskityttiin vähemmän koulutetun työvoiman uratietouden lisäämisen ja urakyselyiden avulla voidaan tukea heidän itsetietoisuutensa lisäämistä ja minäpystyvyyttä. Tämä on ollut ilmeiseen uusi lähestymistapa ja tutkimustulosten avulla pyritään muodostamaan käytännöllinen perusta uraohjaajille.

Kestävän työllisyyden seminaariesityksistä voisi nostaa puolitoista vuotta kestävän, syyskuussa 2023 päättyvän INNOPRO-projektin, joka tunnistaa hyviä käytänteitä 50+ työntekijöiden työllisyyden tukemiseen ja uusien uranäkymien mahdollistamiseen kohdealueinaan Ranska ja Espanja. Yrityselämän toimijoiden ja koulutuksen yhdistämiseen tutustuttiin Eindhovenin alueen kokeilussa, jossa yrityksissä työskente-

levät toimivat hybridiopettajina eri kouluasteiden oppilaitoksissa tuoden siten oman lisänsä työelämäyhteistyöhön ja pääsivät kokeilemaan opettajuutta käytännössä.

Kyseinen teema toi esille myös marginalisoitujen ryhmien ja modernin orjuuden tematiikkaa ”Narratives of employability and mobility in disruptive world” -esityksessä, jossa kuvattiin elämäntarinan kautta tapoja löytää yhteiskunnan vähäosaisia ja aliedustettuja ryhmiä ja tukea heidän osallisuuttaan uraohjauksen kautta. Ruotsalainen etnogra nen tutkimushanke osoittaa, että nuoria maahan muuttaneita ohjaavan tulee tiedostaa ohjattaviensa ymmärrys koulutuksesta ja työelämästä heidän uuden asuinmaansa ja sen yhteiskunnan kontekstissa.

Konferenssiin osallistujien joukossa oli suomalaisia osallistujia muun muassa ammattikorkeakoulukentältä. Toivotaan, että jatkossa meitä on enemmänkin!

Paula Lindqvist, puheenjohtaja Suomen opinto-ohjaajat ry Marianne Autero, puheenjohtaja Uudenmaan opinto-ohjaajat ry

Porissa asiantuntevaa puhetta nuorista ja osallisuudesta

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali, jonka sisällön rakentamiseen osallistui yli 220 erilaista organisaatiota ja toimijaa. Juhannuksen jälkeisenä tapahtumaviikkona nuoret olivat esillä monessa tapahtumassa ja keskustelussa.

Muun muassa Porin kaupungin nuorisopalvelut, Ohjaamo, Satakunnan nuorisovaltuusto, Satakunnan liiton SataNuva-hanke, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke toteuttivat vaikuttajaviestintää. Humak oli mukana toista kertaa Puuvillan kauppakeskuksessa ohjelmaosuudella: Nuorten osallisuus - hallinnon humppaa vai oikeita tekoja?

Nuoret nuoruuden asiantuntijoina

Osallisuutta käsittelevän monipuolisen ja asiantuntevan keskustelun takana olivat somevaikuttaja, @Jesusguised Juho Rautvaara, Satakunnan hyvinvointialueen nuorisovaltuutettu ja lähihoitajaopiskelija Janika Anttila, SAKKI ry:n hallituksen varajäsen ja metsäalan opiskelija Krista Kohvakka, räppäri ToniSami, varhaiskasvatuksen ohjaaja Toni Koivisto, sosiologian dosentti Turun yliopistolta Antti Maunu sekä oikeusministeriön yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson. Opettajankouluttaja ja yhteisöpedagogi YAMK Anu Utter juonsi keskustelun.

Nuoret osallistuvat

monin tavoin

Humakista keskustelun sisällöstä vastannut lehtori Lotta Viinikka oli tyytyväinen osallisuuden pohdintaan: ”Nuorten osallisuus on epätasaista, osa nuorista osallistuu ja vaikuttaa monen kanavan kautta, osan ääni ei kuulu yhteiskunnassa juuri ollenkaan. Keskustelussa tuli esiin monia hyviä näkökulmia, puhuttiin esimerkiksi siitä, että vaikka nuorten äänestysaktiivisuus on keski-

SuomiAreenan rakensivat yli 220 organisaatioita yhdessä Porin kaupungin ja MTV3:n kanssa. Satakunnan liiton SataNuva-hankkeen päätöstilaisuus ja Satakunnan nuorisovaltuuston paneelikeskustelun jatkot olivat yksi ohjelma, jossa nuoret olivat vahvasti tekijöinä. Laura Saartoala Nuorten Suomi ry.stä, Ella Rouhe Nuorten Akatemiasta sekä Milla Lamminsivu Nuva ry:stä esittelivät Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankettaan.

määräistä alhaisempi, monet nuoret ovat kuitenkin aktiivisia muilla tavoilla ja vaikuttavat esimerkiksi osallistumalla tapahtumiin, ostopäätöksiä tehdessään tai keskustelemalla kaverien kanssa ja sosiaalisessa mediassa”, tiivistää Viinikka keskustelun annin.

Humakin SuomiAreena-keskustelun voit katsoa täältä: https://www.mtv.f/sarja/suomiareena-1451/nuorten-osallisuus-hallinnon-humppaa-vai-oikeita-tekoja-20598807

Lisää tietoa Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n vaikuttamistoiminnasta saat https://www.intory. f/

Infoa SuomiAreenasta saat https://www.suomiareena.f/pori

Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori

Kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä ja Marika Stam

Yllä: Humakin ohjelmaosuudesta vastannut Lotta Viinikka ja somevaikuttaja @Jesusguised Juho Rautvaara, jolla on yli puoli miljoonaa seuraajaa, keskustelevat median vallasta ja vallattomuudesta.

Keskellä: Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali järjestetään seuraavan kerran 25.–28.6.2024 ympäri Poria, myös Puuvillan kauppakeskuksessa. Tapahtuman järjestäjät MTV ja Porin kaupunki kertovat, että tapahtumassa nostetaan esiin tekoja, jotka vievät suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa. Kuva: Marika Stam

Alla: Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali järjestetään seuraavan kerran 25.–28.6.2024 ympäri Poria, myös Puuvillan kauppakeskuksessa. Tapahtuman järjestäjät MTV ja Porin kaupunki kertovat, että tapahtumassa nostetaan esiin tekoja, jotka vievät suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa. Kuva: Marika Stam

Lapin korkeakoulut ovat tukeneet opiskelijoidensa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Rahoituksen avulla on kehitetty ja pilotoitu erityisesti vahvuusperustaista ohjausta ja tapahtumatoimintaa.

Omaa opinto- ja urapolkua varten on hyvä tuntea omat vahvuutensa ja työelämätaitonsa. Niitä on hyvä päästä pohtimaan ja hyödyntämään jo opintojen aikana. Vahvuusperustaisessa ohjauksessa tuetaan opiskelijan itsetuntemusta sekä itsensä johtamisen ja elämänhallinnan taitoja. Samalla vahvistetaan myönteistä käsitystä itsestä opiskelijana.

HOPS-työpajat

OmaOpettajien tukena

Ohjaustyötä on kehitetty Lapin yliopistossa tiiviissä yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijoille on järjestetty henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan eli HOPSiin liittyviä kyselytunteja ja työpajoja sekä Teamsin kautta, että fyysisesti kampuksella. HOPS-työpajoissa opintojen eri vaiheissa olevat opiskelijat ovat saaneet vinkkejä oman HOPSin rakentamiseen ja pohtimiseen Peppi-opiskelijatietojärjestelmässä vahvuusperustaisia näkökulmia ja työkaluja hyödyntäen. Opiskelijoita on kannustettu rakentamaan HOPSia omia vahvuuksia peilaten ja uramahdollisuuksia pohtien silloinkin, kun opiskelijoiden kysymykset ovat alun perin liittyneet teknisiin ratkaisuihin.

HOPS-työpajoilla on pyritty tukemaan sitä, että OmaOpettajat (ent. opettajatuutorit) voisivat omassa ohjaustyössään keskittyä akateemiseen ohjaukseen. OmaOpettajia on kannustettu hyödyntämään vahvuusperustaista ohjausmateriaalia, jota on koottu Moodlen työtilaan muun ohjausmateriaalin lisäksi. Mikäli OmaOpettajan omat keinot ovat loppuneet ja HOPS-työpajat eivät ole riittäneet opiskelijan yksilölliseen tilanteeseen, OmaOpettaja on voinut tarjota opiskelijalle sähköistä ajanvarauslinkkiä Ohjauspalvelujen tarjoamaan yksilölliseen HOPS-ohjaukseen.

Kotipesäryhmät ja uraohjaukset

Lapin ammattikorkeakoulussa on tuettu opiskelijoiden kiinnittymistä opiskelijaryhmään opintojen alkuvaiheessa. Esimerkiksi kotipesäryhmätoiminnassa opiskelijat ovat saaneet omasta pienryhmästään vertaistukea koko opiskelun aikana. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi opinto-ohjaaja on käynyt ohjauskeskusteluja jokaisen pienryhmän kanssa. Molemmissa on hyödynnetty vahvuusperustaista ohjausta ja siihen kuuluvia materiaaleja kuten vahvuuskortteja. Toinen tapa tukea opiskelijoiden kiinnittymistä on ollut kotouttaminen omaan opiskelijaryhmään luontoelämyksen kautta, jossa on tunnistettu muun toiminnan ohessa ryhmän yhteisiä sekä yksilöiden vahvuuksia.

Korkeakouluopiskelijoilla on monipuoliset uramahdollisuudet ja heitä on tuettu löytämään oma urapolkunsa. Opiskelijat ovat kokeneet keskinäiset ryhmäkeskustelut uravaihtoehdoista ja työtehtävien vaatimuksista hyvänä, koska ryhmissä on jo ollut eri alojen tehtävissä työskennelleitä. Lisäksi vahvuustyöskentely on saanut opiskelijat pohtimaan, mitä vahvuuksia hänen unelmaurallaan tarvitaan ja peilaamaan niitä omiin vahvuuksiinsa. Vahvuuksia on käsitelty myös pro loivien opintojen valinnassa. Pro loivien opintojen valintaan liittyvän ryhmäohjauksen tavoitteena on ollut vahvistaa opiskelijoiden ammatillista identiteettiä alansa ammattilaisena.

Hyvinvointipassi

Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) on tukenut opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia Hyvinvointipassipalvelulla. Hyvinvointipassi on palvelu, jonka opiskelija on voinut ostaa itselleen 35 eurolla koko lukuvuodeksi. Hyvinvointipassi on sisältänyt monipuolisesti kulttuuri- ja liikuntapalveluita ja on ollut käytössä parhaimmillaan tuhannella opiskelijalla. Hyvinvointipassilla on päässyt kokeilemaan erilaisia lajeja ilmaiseksi tai nauttimaan kulttuurista taidemuseossa alennettuun hintaan. Hyvinvointipassin hankkineista opis-

kelijoista 47% on kokenut Hyvinvointipassin lisänneen heidän liikunnanmääräänsä sekä edesauttaneen heitä voimaan paremmin. Hyvinvointipassi on äärettömän tärkeä palvelu, sillä se tukee opiskelijoiden sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia monitasoisesti. Monimuotoiset tapahtumat

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ROTKO on tukenut opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia järjestämällä monimuotoisia tapahtumia, joissa on huomioitu erityisesti esteettömyys, erityistarpeet ja opiskelijakulttuurin muutos. Tapahtumissa on pyritty ottamaan mahdollisimman monipuolisesti huomioon opiskelijoiden erilaiset mielenkiinnon kohteet. Opiskelijoilta on saatu ideoita tapahtumien teemoihin ja aktiviteetteihin liittyen. Perinteisten opiskelijatapahtumien rinnalle on noussut erilaiset matalan kynnykset aktiviteetit, liikuntalajit, taide- ja kulttuuri sekä alkoholittomat biletapahtumat. Matalan kynnyksen aktiviteetit ovat osoittautuneet yllättävän suosituiksi.

OPOPÄIVÄT 2024 –SOLEKKO

OHJATA! - Pohjoista yhteistyötä Rovaniemellä 8.-10.2.2024. Tervetuloa tutustumaan vahvuusperustaiseen ohjaukseen OPOPÄIVILLÄ!

Vahvuusperustaisen ohjauksen materiaaleihin voi tutustua: https:// blogi.eoppimispalvelut.f/vahto/

Kirjoittajat:

Torvinen Sirpa, FM, lehtori, opintoohjaaja, Lapin ammattikorkeakoulu Törmänen Saana, hyvinvointiasiantuntija, Lapin yliopiston ylioppilaskunta

Törmänen Heidi, hankesuunnittelija, Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Vaattovaara Hanna, KM, suunnittelija, Lapin yliopisto Hankkeessa mukana ovat olleet Lapin AMK:n opinto-ohjaajat:

Ahola Tiia, Kantola Susanna, Kauppi Jaana ja Niemi Hannele

Vahvuusperustainen ohjaus ja tapahtumatoiminta parantavat korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia Lapissa

Valtakunnalliset Opopäivät 2024

järjestetään 8.-10.2. Rovaniemellä. Tapahtuma on erityisen odotettu, sillä korona perui päivät vuodelta 2021. Nyt uskallamme kuitenkin jo iloita ja järjestelyt ovat täydessä vauhdissa – Opopäivät ovat pian täällä!

Päivien teema on pohjoinen yhteistyö. Haluamme tuoda esiin, millainen voimavara pohjoisuus ja yhteistyö meille on. Haluamme näyttää, millaista Pohjois-Suomessa on tehdä työtä ja, millaista ammatillista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Päivien aikana päästään myös tutustumaan Lapin taianomaiseen luontoon ja kulttuuriin.

Opopäivät käynnistyvät majoittumisen, tutustumiskäyntien ja kokoontumisten puitteissa torstaina 8.2. Päähotellina toimii Santa Claus -hotelli keskustassa. Majoittuminen kannattaa varata hyvissä ajoin, sillä helmikuussa matkailusesonki on kiivaimmillaan! Ohjelmassa on tuttuun tapaan huikeita asiantuntijapuheenvuoroja, live- ja etätervehdyksiä, Tehemmä poies -työpajoja, oppilaitos-

ja yritysvierailuja, messuhenkeä ja upeita esiintyjiä. Lisäksi sinun on mahdollista osallistua Sopo ry:n vuosikokoukseen ja toimikuntien tapaamisiin. TAT ja SAK palkitsevat vuoden opon ja Sopo ry julkistaa vuoden parhaan ohjausalan gradun.

Lapin Opinto-ohjaus ry vastaa päivien järjestämisestä. Suunnittelutyö on tuonut yhteen opinto-ohjaajia ympäri Lappia. Tiivistä yhteistyötä tehdään paikallisten oppilaitosten ja yritysten kanssa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU, ammattiopisto Lappia, Lapin AMK ja Lapin yliopisto ovat tärkeässä roolissa mahdollistamassa Opopäiviä. Solekko tehä!

Opopäivien nettisivuja päivitetään syksyn aikana, kannattaa ottaa ne seu rantaan. Ilmoittautuminen avautuu lokakuussa. Tarkempi ilmoittautumi sen ajankohta ilmoitetaan nettisivuilla. Opopäivät on loistava tilaisuus tavata

kollegoita ja verkostoitua, kuulla ja keskustella ajankohtaisista ohjausalan asioista samalla nauttien hyvästä seurasta ja iltaohjelmista. Tuu sieki!

Nettisivut: https://blogi.eoppimispalvelut.f/ opopaivat2024/

E-mail: opopaivat24@gmail.com

Lisää puhetta verkostoitumisesta

Nyky-yhteiskunnassa verkostoitumisen merkitys henkilön urakehitykselle ja työelämään sijoittumiselle on keskeinen. Niin sanottujen piilotyöpaikkojen määrä on viime vuosina entisestään kasvanut, ja arviolta jo noin 75% avoimista tehtävistä täytetään muulla tavoin kuin perinteisen työpaikkailmoituksen kautta. Tämä koskee erityisesti korkeakoulutusta vaativia tehtäviä. Tästä huolimatta pitkäjänteinen ja tavoitteellinen verkostoituminen ei ole vielä kovin tuttu asia korkeakouluopiskelijoille, sen paremmin kuin ohjaustyötä tekeville ammattilaisillekaan. Oman haasteensa tuo rekrytoinnin, ja sitä kautta myös työelämäverkostoitumisen, siirtyminen erilaisille digitaalisille alustoille. Erityisen hitaasti digitaaliset työelämäverkostot avautuvat työ-

kopuolella oleville sekä Suomeen muualta muuttaneille henkilöille, joille kielimuuri, yhteiskunnassa vallitsevat ennakkoluulot tai suomalaisen kulttuurin tuntemattomuus voivat luoda erilaisia haasteita.

Arviolta jo noin 75% avoimista tehtävistä täytetään muulla tavoin kuin perinteisen työpaikkailmoituksen kautta.

Olemme ERS-rahoitteisessa DigiMESH-hankkeessa (REACT-EU, 2022–2023) tukeneet kansainvälisten osaajien ja korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia löytää koulutustaan vastaavaa työtä kehittämällä heidän verkostoitumistaitojaan erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Idea hankkeeseen syntyi Covid-pandemian aikana, kun erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet siirtyivät yhteiskunnallisen digiloikan myötä verkkoon. Mahdollisuus kasvokkain tapahtuvaan verkostoitumi -

seen väheni ja aktiivinen osallistuminen vaihtui monella passiiviseksi mukanaoloksi. Huomasimme, että digitaalinen verkostoituminen koetaan edelleen melko abstraktina asiana, ja sen haltuun ottamiseksi kaivataan enemmän konkretiaa. Kansainvälisten osaajien lisäksi hanke on kouluttanut myös heitä ohjaavia ammattilaisia, kuten ura- ja opintoohjaajia sekä työhön valmentajia, jotta heillä olisi nykyistä paremmat valmiudet ottaa verkostoituminen puheeksi asiakkaittensa kanssa.

DigiMESH-hankkeen julkaisu Digiverkostot haltuun -käsikirja digitaalisen verkostoitumisen ohjaukseen on tarkoitettu ensisijaisesti ohjausammattilaisten käyttöön. Käsikirjaa on työstetty yhdessä kohderyhmän kanssa, ja se lähestyy aihetta käytännönläheisesti ja kulttuurisensitiivisesti tarjoten lukijalle konkreettisia tehtäviä ja ideoita ohjaustyöhön. Yksi käsikirjan kehittämistyöhön osallistuneista on Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opintoohjaaja Jesse Sjelvgren, joka ennen Hämeenlinnaan siirtymistään työskenteli uraohjaajana Tampereen ammattikorkeakoulussa.

“TAMKissa ohjasin opiskelijoita digitaalisen verkostoitumisen kysymyksissä erityisesti työllistymis- ja urataitojen vahvistamisen näkökulmasta. Tyypillisiä teemoja ohjauksissa olivat LinkedInpro ilin päivittäminen ja sen käyttämiseen liittyvät kysymykset sekä oman asiantuntijuuden kehittäminen ja tiedonhaku. Nykyisessä työssäni opintoohjaajana tavoitteenani on kannustaa myös sosiaalialan opiskelijoita hyödyntämään sosiaalista mediaa työ- ja harjoittelupaikkojen etsinnässä. Vaikka sosiaalialalla digitaalista verkostoitumista hyödynnetään muita aloja vähemmän, niin on hyvä muistaa, että digitaalinen verkostoituminen mahdollistaa myös oman asiantuntijuuden vahvistamisen ja vaikuttamisen itselle tärkeisiin tee-

apuna uusi käsikirja

moihin, joista myös sosiaalialan asiantuntijat hyötyvät.”

Jesse jakaa DigiMESH-hankkeen asiantuntijoiden näkemyksen, jonka mukaan verkostoitumisen käytännöt ovat monelle ohjaustyötä tekevälle vielä melko vieraita. Aina ei myöskään tiedetä, miten verkostoitumista tulisi asiakastyössä edistää tai kenen vastuulla se on. Opinto- ja uraohjaajan koulutuksessa teemaa sivutaan vain pinnallisesti.

“...Olen oppinut [verkostoitumisohjauksen] taitoja käytännön ohjaustyössä sekä perehtymällä eri lähteistä saataviin oppaisiin ja materiaaleihin. Aiheeseen syventymisen myötä oma kiinnostus oppia lisää on kasvanut ja tavoitteenani on jatkossa oppia lisää siitä, miten digitaalista verkostoitumisen teemoja voidaan hyödyntää monipuolisesti opiskelijoiden ohjauksessa.

Ainakin AMK-opiskelijoiden keskuudessa tämä aihe herättää kysymyksiä, joissa ohjaaja voi olla tukena. Uskon, että digitaalisen verkostoitumiseen tukemiseen ja ohjaamiseen perehtymisestä

on etua ohjaustyössä toimiville ammattilaisille.”

Jesse kannustaakin kollegoitaan tarttumaan Digiverkostot haltuun -käsikirjaan, josta hän nostaa esille erityisesti verkostoitumisen tavoitteellisuuden ja sitä tukevat käytännön työkalut, kuten verkostoitumisen askelmallin (Networking Steps Model):

“Verkostoitumisesta ja sen tärkeydestä puhutaan kyllä paljon, mutta sen toteuttaminen pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tuntuu usein jäävän takaalalle. Verkostoitumisen askelmalli on konkreettinen työkalu tämän epäkohdan ratkomiseksi ja voikin helpottaa niin ohjaajaa kuin opiskelijaa hahmottamaan verkostoituminen pitkän aikavälin toimintana, joka perustuu tavoitteelliselle sekä aktiiviselle ja vastavuoroiselle toiminnalle.

Aina ei myöskään tiedetä, miten verkostoitumista tulisi asiakastyössä edistää tai kenen vastuulla se on. Opinto- ja uraohjaajan koulutuksessa teemaa sivutaan vain pinnallisesti.

Ohjaustyössä on tärkeätä huomioida myös tunnetekijät ja ohjattavana olevan ihmisen persoona. Kaikki eivät koe verkostoitumista yhtä luontevana asiana, ja joitakin se saattaa jopa pelottaa. Onkin hyvä miettiä, miten motivoida opiskelijaa verkostoitumisessa.

“Usein myös tuntuu, että verkostoitumisen ilosanomasta puhuttaessa saatetaan sivuuttaa verkostoitumiseen liittyvien tunteiden ja ennakkoluulojen keskeinen vaikutus verkostoitumiseen motivoitumiselle. Oli ilo huomata, että oppaassa tuotiin tätä näkökulmaa esiin ja uskon, että tavoitteellisuuden lisäksi tämä asia

on syytä huomioida, kun kannustetaan opiskelijoita verkostoitumaan digitaalisissa ympäristöissä.”

Käsikirjaa voi Jessen mukaan hyödyntää ohjaajan oman työn tukena eri asiakasryhmien kanssa yksilö- ja pienryhmäohjauksen tilanteissa sekä erilaisten uraohjauksen teemoja sisältävien opintojaksojen suunnittelun tukena.

“Kokemukseni mukaan erilaiset työkalut ja valmiit esimerkit, kuten listaukset keskeisistä huomioitavista asioista tai LinkedIn-pro iliesimerkit voivat madaltaa kynnystä aloittaa digitaalista verkostoitumista.”

On hyvä muistaa, että vastuu työelämäverkostojen rakentamisesta on aina lopulta asiakkaalla itsellään ohjaajan toimiessa ainoastaan motivaattorina ja sparraajana. Tulevaisuudessa ohjausammattilainen voikin ohjata asiakkaansa tutustumaan itsenäisesti hankkeessa tuotettuihin verkostoitumisen työkaluihin. Näitä ovat hankkeen aikana pilotoitu, ja kaikille avoin MOOC-kurssi Integration into the Labour Market through Digital Networking sekä matalan kynnyksen Verkostoitumisen askeleet -minipeli, joka avaa verkostoitumisen askelmallia seitsemän askeleen ja minitehtävän avulla. Käsikirjan sekä lisätietoja MOOC-kurssista ja minipelistä löydät hankkeen verkkosivuilta: www.digimesh.turkuamk.

Iloa verkostoitumiseen!

Kirjoittajat:

Kirsi Popova, asiantuntija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Janna Peltola, suunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu

Jesse Sjelvgren

Toimikunnilta

Perusopetustoimikunta

Niin kuin joka vuosi, lähti tämäkin lukuvuosi vauhdilla liikkeelle. Keväällä, lukuvuoden lopussa, kannattaa olla jo alustavat suunnitelmat uutta alkua varten tehtynä, jotta pysyy kyydissä.

Viime lehdessä kirjoitimme, että jokaisen kannattaa lukuvuoden alussa sopia esihenkilön kanssa työaikasuunnitelmassa, mitkä ovat opinto-ohjaajan tehtävät ja pitää kirjaa tunneista. Toiveenamme on, että voisimme keskittyä perustehtäväämme eli ohjaukseen. Tätä kirjoittaessa täytyy myöntää, ettei ainakaan ihan heti syksyn alussa olla suunnitelmaa ehditty rehtorin kanssa katsoa läpi, mutta niin tulemme lähitulevaisuudessa tekemään.

Viime keväänä huhtikuun lopussa järjestettiin SOPOn viestintäseminaari. Pyrimme tulevaisuudessa keskittymään varsinkin eri somekanaviin ja tulemme lähettämään jäsenillemme aika-ajoin jäsenkirjeen ajankohtaisista asioista. Lisäksi pohdimme seminaarissa, miten ja missä SOPO käy keskustelua ja vaikuttaa oppilaan- ja opinto-ohjaajien työnkuvien yhtenäistämiseen ja rajaamiseen.

Viestinnästä tuleekin mieleen, että kannattaa viestiä omiin OAJ:n paikallisyhdistyksiin sekä paikallisille pääluottamusmiehille ja myös työnantajaosapuolelle, että OVTESin paikallisista järjestelyeristä osa tulisi osoittaa peruskoulun oppilaanohjaajille. Paikalliserien neuvottelutavoitteet asettaa kukin paikallisyhdistys ja lähitulevaisuuden paikalliseristä on jo sovittu. Paikalliserien korotukset jatkuvat aina vuoteen 2027 saakka, joten niihin on vielä mahdollista todennäköisesti vaikuttaa. Tulevina vuosina OVTESissä korotukset jakautuvat seuraavasti: 1.2.2024 0,4 % keskitetty erä, 1.6.2024 0,6 % paikallinen erä, 1.6.2025 0,8 % paikallinen erä ja vielä vuosina 2026–2027 päätetään 0,8 % ja 1,2 % paikallisista eristä.

Paikallisesti kannattaa siis viestiä, että peruskoulussa ja yhteiskunnassa tapah-

tuneet muutokset, kuten oppivelvollisuuden laajeneminen, ovat lisänneet oppilaanohjauksen lehtorien työn vaativuutta ja kuormaa merkittävästi. Ennen näitä muutoksiakin perusopetuksen oppilaanohjauksen lehtoreiden nykyisen palkkatason ja työn vaativuuden välillä on ollut merkittävä epäsuhta. Oppilaanohjaaja on koulussaan ainoa ohjauksen ammattilainen, joka kohtaa kaikki oppilaat, toisin kuin esimerkiksi kuraattorit ja psykologit. Riittävästi resursoidulla oppilaanohjauksella mahdollistetaan laadukkaan ja tasa-arvoisen perusopetuksen toteutuminen. Sekin on syytä tuoda esille, että oppilaanohjaajien määrä on kunnallisella tasolla lukumääräisesti pieni, joten kustannusvaikutus kokonaisuuteen on kohtuullinen. Tämän aiheen parissa perusopetustoimikunta jatkaa tulevassa alue- ja toimikuntaseminaarissa.

Hyvää alkanutta lukuvuotta 2023-24!

Terveisin Perusopetustoimikunnan

Antti, Emmi, Juudit, Kati & Tuukka

Lukiotoimikunta

miten hallitusohjelman kirjausten toimeenpano edistyy. Yhtenä nostona tulevista muutoksista on suunnitelma aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Tämä nostaa huolta mahdollisuudesta jatkossa kouluttautua opinto-ohjaajaksi tai erityisopettajaksi sekä yleisemmin hankkia työelämässä tarvittavaa uutta osaamista.

Valtakunnallinen yliopistojen kehittämishanke on todistusvalintojen osalta loppusuoralla. Odotamme uusien pisteytysmallien julkaisua nyt elokuun lopussa. Keskustelua aiheesta varmasti syntyy ja hyvä niin. Täydellistä opiskelijavalintaa ei ole olemassakaan ja monet kriteereistä ovat kompromisseja, joilla yritetään päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Työn iloa syksyyn!

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

Arkinen

aherrus lukioissa ympäri Suomen on jo alkanut ja työn sekä arjen rutiinitkin alkavat löytyä hiljalleen. Viime kesä oli poikkeuksellinen lukiotoimikunnalle siinä mielessä, että saimme lomailla melko rauhassa. Yleensä olemme työstäneet jotain lausuntoa tai kannanottoa vielä kesällä. Lepo on tehnyt hyvää ja nyt olemmekin valmiina käärimään hihat ja olemaan mukana koulutuspoliittisissa keskusteluissa ja monenlaisissa yhteistyökuvioissa. Studia-messuilla 28.11.-29.11. on opinto-ohjaajille tarjolla omaa ohjelmaa, jota lukiotoimikunta on ollut mukana järjestämässä yhdessä SOPO ry:n hallituksen ja muiden toimikuntien kanssa. Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista asiaa niin opiskelijavalinnoista kuin hyvinvointiteemaan liittyen.

Hallitusohjelma on antanut paljon pohdittavaa. Miten sen tuomat muutokset alkavat näkyä koulutuksen kentällä ja

Kesän rentoutumisen jälkeen, lyhyistä vapaista huolimatta, toimikunta kokoontui keskustelemaan hyvässä ja rennossa tunnelmassa uudistuksia ja uusia tuulia pohtien. Se, mitä hallitusohjelman kirjaukset tuovat tulevaisuudessa ammatillisen koulutukseen, on vielä sumuista ja jonkin verran huoltakin herättävää. Toisaalta muita merkittäviä leikkauksia ei vaikuta olevan hallituksen ohjelmaan kirjattuna kuin huonosti mietitty aikuiskoulutustuen poistaminen.

Toimikunta lähetti eduskuntaan pyrkivien puolueille kirjelmän, jossa tuotiin esiin ammatillisen koulutuksen huolia ja moni asia näyttää tulleen kuulluksi. Tärkeimpinä osatutkintojen arvon ja merkityksen nostaminen perustutkintojen katveesta aikuisia koulutettaessa sekä lupaus riittävästä lähiopetuksesta oppivelvollisten opetuksessa, mitä se sitten tarkoittanee. Miksei myös yleiset toteamukset ohjauksen ja opinto-ohjauksen tärkeydestä ole hyviä. Maininta ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen huomioimisesta on oikein.

Huolta herättävää hallitusohjelmassa on maininta oppisopimuskoulutuksen korvauksen, siis palkan, porrastamisesta opintojen edetessä. Toimikunta odottaa, että asiaa käsitellään tietoon perustuen ja opiskelijan työntekijänä palkkaamiseen puuttumatta. Myös elinkeinoelämäyhteistyön vahvistaminen mietityttää, koulutusosaamisen vahvuus oppilaitoksissa on opetuksen, riittävän opinto-ohjauksen ja ohjauksen laadussa, määrää unohtamatta.

Toimikunta pitää ammatillisen koulutuksen lippua korkealla. Korona-ajan vaikutuksesta nuorilla opiskelijoilla on edelleen sitoutumattomuutta, vetäytymistä, sosiaalisten taitojen heikkoutta ja heillä on lisääntynyt tarve hakeutua ja heitä ohjataan opiskeluhuollon palveluihin. Opinto-ohjaus on merkittävässä osassa, kun oireilu haittaa opiskelua. On todettava, että opiskeluhuollon resurssien varmistaminen opinto-ohjauksen rinnalla on osa keskeyttämisten ehkäisyä ja vähentämistä. Opinto-ohjaajien saumaton yhteistyö opettajien ja moniammatillisen opiskeluhuoltoryhmän kanssa ei kuitenkaan ole lupaus siirtyä yleisasiantuntijoiksi ja toisten työn korvaajiksi.

On tulossa kiireinen syksy, joka pitää sisällään studia-messut ja OAJ:n ammatillisen koulutuksen koulutuspolitiikan erityisasiantuntijan Mirjami Lehikoisen tapaamisen. OAJ:n keskustelussa yhtenä aiheena on samasta asiantuntijatyöstä epäkohta, eripalkkaisuus, jota OAJ ei ole saanut korjattua vuosityöajassa vapaajaksojen osalta suhteessa opettajiin sekä yhtä huolestuttavat muut eripalkkaisuutta aiheuttavat sopimukset. Alue- ja toimikuntaseminaarissa pääsemme isommalla joukolla miettimään kuvioita ensi vuoteen. Ehdotuksemme tutkimuksellisesta opinto-ohjauksen laadun selvittämisestä toi Itä-Suomen yliopistosta alustavaa kiinnostusta antavan vastauksen.

Lopuksi katse tulevaisuuteen, Rovaniemen Opopäivillä pääsemme taas isolla joukolla keskustelemaan ja kohtaamaan livenä. Sienikausi on parhaimmillaan ja metsässä on muutenkin helppo hengittää työkiireiden jälkeen.

Iloa syksyyn!

Eero Lounela

Ammatillisen toimikunnan pj.

Korkeakoulutoimikunta

Kesälähenee loppuaan ja ilmassa alkaa olla jo syksyn tuntua. Toivottavasti sinunkin kesäsi on ollut rentouttavaa aikaa ja mielesi on virkistynyt uuden lukuvuoden aloitukseen.

Korkeakouluissa opinto-ohjaajia puhututtavat erilaiset toimenkuvat ja se, miten eri tavoin opinto-ohjaus nähdään ja miten sitä toteutetaan. Puhutaanko opinto-ohjauksesta vain opintojen ohjauksesta? Opinto-ohjaajat haluaisivat keskittyä varsinaiseen ohjaustyöhön opiskelijoiden kanssa, mutta usein heille on määritelty muita järjestelmiin ja eri hankkeisiin liittyviä tehtäviä. Opintoohjaajia on sekä lehtoreina että hallin-

nollisina työntekijöinä, jolloin heillä on erilainen palkkaus ja työaika. Tämä eriarvoistaa samaa työtä tekeviä opintoohjaajia.

Toimikunnassa jatkavat kaudella 2023 2024 Siru Kilpilampi (LAB ammattikorkeakoulu), Kati Mäenpää (Oulun ammattikorkeakoulu), Päivi Rosenius (Itä-Suomen yliopisto), Katri Sillanpää (Tampere yliopisto), Tuija Syväjärvi (Lapin ammattikorkeakoulu) sekä Pia Oförsagd (Turun ammattikorkeakoulu).

Hyvää alkanutta syksyä!

Tuija Syväjärvi, pj.

POLIISIKSI BLI POLIS

Vierailukohteina

Kööpenhaminassa olivat

• Kontor for Digital Vejledning og Support

• University of Copenhagen, kaksi eri kampusta

• College of Copenhagen

• Novo Nordisk Foundation

Center for Basic Metabolic Research tutkimuskeskus

Vierailu Pienen merenneidon kaupungissa

Lapin

opinto-ohjaus ry järjesti tutustumis- ja virkistysmatkan Kööpenhaminaan 5.-8.10.2022. Tavoitteena oli tutustua Tanskan opinto-ohjausjärjestelmään sekä kulttuuritarjontaan. Erityisen kiinnostuneita olimme ohjauksen eri muodoista Tanskassa, maan koulutusrakenteesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista suomalaisille opiskelijoille. Lisäksi tavoitteena oli tutustua eri kouluasteiden ohjauskäytänteisiin. Opinto-ohjauksen näkökulmasta olimme kiinnostuneita erityisesti e-ohjauksesta, jonka edelläkävijöitä tanskalaiset ovat. Vierailun suunnittelu aloitettiin keväällä 2022. Syksyn tullen tutustumiskohteet vahvistettiin. Kohteemme olivat onnistuneita ja meidät otettiin ystävällisesti ja ammattitaidolla vastaan. Matkalla oli mukana 14 lappilaista opinto-ohjaajaa eri kouluasteilta. Asiapitoisen ohjelman lisäksi halusimme edistää Lapin opinto-ohjaajat ry:n jäsenten välistä vuorovaikutusta ja tiivistää yhteistyötä.

Tanskan e-ohjaus

Ensimmäinen vierailukohteemme oli Kontor for Digital Vejledning og Support, joka on Tanskan e-ohjauskeskus. E-ohjaus toteutetaan kokonaan verkkopalveluna. Järjestelmä on auki 46 tuntia viikossa ja asiakkailla on mahdollisuus olla yhteydessä opinto-ohjaajiin monin eri tavoin. Myös viikonloppuisin oli mahdollisuus saada kontakti opintoohjaajaan. Asiakkaana voi olla kaikenikäiset, kaikilla kouluasteilla opiskelevat ja opintoja suunnittelevat. Verkkopalvelussa vastataan kaikenlaisiin kysymyksiin olivatpa ne asiat suuria tai pieniä. Tarpeen vaatiessa asiakas ohjataan muihin palveluihin.

Opinto-ohjaajat korostivat sitä, että asiakas voi itse valita, haluaako asiakas toimia etäyhteydellä (chatissa) tai jollain muulla keinolla, esim. zoomitin avulla. Keskuksessa on töissä yli 40 opinto-ohjaajaa. Opinto-ohjaajat tekivät enimmäkseen etätyötä, mutta tarvittaessa myös lähityötä ohjauskeskuksessa. E-ohjauskeskuksen kaikki yhteydenotot kirjattiin. Asiakaskontakteja on yli 80.000 asiakasta vuodessa. Yksittäisen asiakkaan kanssa käytettävä aika vaihteli viidestä minuutista tuntiin. Jos asiakas halusi olla saman opinto-ohjaajan kanssa yhteistyössä, niin sekin oli mahdollista.

Tanskan e-ohjaus on valtion opetusministeriön alaista toimintaa. Se palvelee koko Tanskaa asuinpaikasta riippumatta. He korostivat sitä, että heiltä saa riippumatonta tietoa oppilaitoksista. Jos oman koulun opinto-ohjaaja ei kerro kaikista vaihtoehdoista (koska haluaisi heidän jäävän omaan kouluun), niin he kertovat riippumattomasti kaikista vaihtoehdoista. Edellämainittu tieto herätti meidän opinto-ohjaajien kesken myöhemmin keskustelua, että onko tosiaan niin, että koulutetut opinto-ohjaajat eivät toimi eettisesti oikein. Tässä ainakin totesimme, että meillä tämän asian pitäisi olla kunnossa.

Pohdimme, olisiko tällainen järjestelmä tarpeen myös Suomessa. Suomessa Ohjaamot ja Osaamot toimivat samalla periaatteella. Ohjaamoita on useimmilla paikkakunnalla ja niissä on mahdollisuus mennä tapaamisiin henkilökohtaisesti. Ohjaamoissa on yhdistetty monia

julkisia palveluita, mikä on hyvä asia. Pohtia siis sopii kumpi on malli on parempi.

Vierailut Kööpenhaminan korkeakouluissa

Torstaina 6.10. kävimme vierailemassa ensin Kööpenhaminan yliopiston (University of Copenhagen) kahdella keskustakampuksella. Siellä meillä kerrottiin tanskalaisesta koulutusjärjestelmästä, erilaisista opiskelumahdollisuuksista ja valintaperusteista. Valintaperusteet vaihtelevat koulutusaloittain, niin kuin meillä Suomessakin. Erittäin mielenkiintoista oli kuulla siitä, miten suomalaiset opiskelijat voivat päästä opiskelemaan Tanskan yliopistoihin. Ruotsin pitää olla A1 tasoa ja lähes kaik-

ki kandiohjelmat opiskellaan tanskaksi. Jos ruotsi on vahva, niin tanskan oppii kuulemma helposti! Maisteriopintoja on tarjolla myös englannin kielellä.

Kööpenhaminan yliopiston opintoohjaajat kertoivat heidän ohjausmetodeistaan. Haasteena on se, miten nuoria tuetaan ja opastetaan navigoimaan epävarmassa maailmassa. Haasteet kuullostivat ihan samoilta kuin mitä meillä on Suomessa. Vertaisohjaajat eli tutorit mm. tutustuivat jo etukäteen ryhmäänsä ja tutustuttivat tulevien opintojen sisältöön. Opintojen ohjaus sisälsi yleisen opintojen suunnitteluun liittyvän ohjauksen rinnalla opastusta akateemisiin opiskelutaitoihin, opiskelutyyleihin jne.

University of Copenhagen, keskustan kampus

Kööpenhamina, 15. kerroksesta näköalatasanteen näkymä. Taustalla Juutinrauman silta.

Keskustan kampus oli todella kaunis vanha kampus. Varsinkin kaunis kirjasto jäi meille mieleen.

Perjantaina 7.10.2022 vierailukohteenamme oli College of Copenhagen. Vierailimme Kööpenhaminan ammat-

tikorkeakoulun toiseksi suurimmalla kampuksella. Tällä kampuksella opiskelutarjonnassa oli muun muassa huolenpidon- ja terveyden koulutusohjelma, fysioterapian koulutusohjelma sekä kemiallisten- ja bioteknisten tieteiden koulutusohjelma. Myös me esittelimme

heille Suomen koulujärjestelmää, sekä eri kouluasteiden ohjauskäytänteitä.

Tanskan ammattikorkeakoulussa ohjauksessa keskityttiin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opiskelujen sujuvaan aloittamiseen. Menetelminä olivat erilaiset pajatoiminnot, ryhmäytymisen ja opintoihin kiinnittymisen tukeminen. Tällaisella toiminnalla taattiin myös se, että apua tarvitsevat opiskelijat ohjautuvat oikeanlaisen avun piiriin. Opintoohjaajat jalkautuivat paljon opiskelijoiden keskuuteen. Tällä varmistetaan se, että opinto-ohjaaja on helposti lähestyttävä henkilö. Pidemmälle edistyneiden opiskelijoiden kohdalla painottui opiskelijoiden oma-aloitteisuus ohjauksen piiriin hakeutumisessa. Opiskelijat hakeutuivat melko hyvin opinto-ohjaajien luo, sillä jo opintojen alkuvaiheessa ohjauksesta oli tehty näkyvä osa opiskelua. Opiskelujen sujuminen myös opintojen myöhemmässä vaiheessa varmistettiin esimerkiksi puhelinsoitolla opiskelijalle.

Vierailu Novo Nordisk Foundation Center for Basic Metabolic Research tutkimuskeskuksessa

Perjantaina 7.10.2022 vierailimme Novo Nordisk Foundation Center for Basic Metabolic Research tutkimuskeskuksessa, joka toimii University of Copenhagenin alaisuudessa. Oppaamme oli Rovaniemeltä kotoisin oleva Laura Pikkupeura. Laura työskenteli tutkimuskeskuksessa postdoc tutkijana. Hän esitteli meille taloa ja vierailun päätteeksi kävimme tutustumassa rakennuksen 15. kerrokseen. Sieltä tarjoutui upeat ja hienot maisemat Kööpenhaminasta.

University of Copenhagen, kirjasto

Nyhavn satama. Oikealla sivulla tyytyväiset ja iloiset osallistujat tanskalaisten emäntiemme seurassa.

Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijaryhmässä, joka tutkii diabetes-sairautta. Onko perimällä merkitystä sairauden puhkeamiseen? Onko esimerkiksi ruokavaliolla ja liikunnalla kaikille sairastuneille merkitystä diabeteksen hoidossa? Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tutkimustuloksia.

Lumoava Kööpenhamina

Kun puhutaan Tanskasta tulee ensimmäisenä mieleen Hans-Christian Andersen, Pieni merenneito ja kuningatar Margareeta II. Kuningatarta emme nähneet, mutta tutustuimme Kööpenhaminan satoja vuosia vanhaan satamaalueeseen, nimeltään Nyhavn. Nyhavnin yksi kuuluisimmista asukkaista oli Tanskan oma satusetä, H. C. Andersen. Hän asui talossa numero 20. Satama-

alueella sijaitsee tänä päivänä paljon erilaisia kahviloita ja ravintoloita. Rannassa on laiturissa vanhoja puulaivoja.

Perjantai-iltana kävimme yhdessä tunnin kestävällä kanavaristeilyllä. Risteilyn alkumatkalla saimme ihastella hienoa Oopperataloa. Risteilyn aikana kävimme katsomassa kuuluisan Pieni merenneito -patsaan. Saimme ihastella myös Amalienborgin linnaa, joka toimii Tanskan kuningasperheen talviasuntona. Risteilimme myös Christianborgin linnan ohi, jossa toimii Tanskan parlamentti.

Mitä matkalta jäi opojen reppuun…

Tanskan matka oli kaikkien osallistujien mielestä erittäin onnistunut opinto- ja

kulttuurimatka. Opimme tuntemaan toisiamme paremmin. Nyt on helpompi ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa tarvittaessa. Kiireisen syksyn jälkeen matka ja irtiotto töistä oli erittäin tervetullut.

Saimme tietoa tanskalaisista korkeakoulusta, miten sinne haetaan ja minkälaiset pääsyvaatimukset ovat. Osaamme ohjata omia opiskelijoitamme ja tarvittaessa voimme ottaa yhteyttä tanskalaisiin kollegoihimme. Matka vaikutti omaan opinto-ohjaajuutemme mm. siten, että olemme varmempia etsimään tietoa myös muiden maiden korkeakoulumahdollisuuksista. Opintomatkan vierailukohteet olivat hyviä ja antoivat pohdiskeltavaa omiin ohjauskäytänteihimme liittyen.

Saimme matkaamme avustusta työnantajiltamme Rovaniemen kaupungilta, Lapin ammattikorkeakoululta sekä Redulta. Muita tukijoitamme olivat Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto, Pohjola-Norden sekä oma yhdistyksemme Lapin opinto-ohjaus ry. Olemme kaikille edellämainituille kiitollisia, jotta opintomatka pystyttiin toteuttamaan.

Teksti: Osallistujien laatiman matkakertomuksen pohjalta artikkelin kirjoittivat Lapin opinto-ohjaus ry:n hallituksen sihteeri Paula Huhtaniemi ja varapuheenjohtaja Sirkka Vaarala.

Kuvat: Poimittu osallistujien whatsapp ryhmän kuvista. Kuva patsaasta, Adobe Stock.

Vierailu Novo Nordisk Foundation Center for Basic Metabolic Research tutkimuskeskukseen

Moniosaaja Airi

Sundvall-Huhtinen

eläkkeen kynnyksellä

Vihdissä

ollaan uuden edessä, kun vaikuttavan uran oppilaanohjaajana tehnyt Airi Sundvall-Huhtinen lopetti työt Otalammen koulun oppilaanohjaajana lukuvuoden 2022-2023 päättyessä. Airin työ Otalammen koulussa, Vihdin etsivän nuorisotyön Vimman opinto-ohjaajana, Valpas-kuntavalvojana sekä kunnan ohjauksen kehittäjänä mm. oppilaanohjauksen OPH:n kehittämishankken kuntakoordinaattorina vuosina 2008-2011 ja 2021-2023 on jättänyt Vihtiin hyvät ohjauksen rakenteet toimivine verkostoineen.

Millainen polku on johtanut

Airin opinto-ohjaajaksi?

Airi on ajautunut opinto-ohjauksen tehtäviin vasta aikuisiällä varsin monivaiheisen polun kautta. Erinomaisesti suoritetut lukio-opinnot tarjosivat väylän ensi yrittämällä Helsingin yliopistoon lukemaan ensin biologiaa, perinnölli-

syystiedettä ja sitten maantietoa tavoitteena biologian ja maantiedon opettajaksi valmistuminen. Mutta kuten opinnoissa usein käy, epävarmuus alasta tuli neljän vuoden jälkeen ja oli tarve ottaa mietintäaikaa. Vuorossa oli myös perheen perustaminen. Perheeseen syntyi kolme poikaa ja Airi halusi kouluttautua alalle, jossa on mahdollisuus yrittäjyyteen ja kodin lähellä työskentelyyn. Airi päätyi kosmetologina pyörittämään omaa yritystä kymmenen vuoden ajan.

Lapset kasvoivat ja yliopisto-opintojen jatkaminen tuli ajankohtaiseksi. Ympäristöviestinnän ja -markkinoinnin kurssi yhdisti luonnontieteet ja kosmetiikan markkinoinnin ja johti viiden vuoden

Airin ohjeet uusille, uran alkutaipaleella oleville oppilaanohjaajille työssä menestymiseen:

• toimi verkostoissa aktiivisesti jokaisena työviikkona: oman koulun sisällä, oman kunnan koulujen välillä, hakeudu aktiivisesti alueellisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin. Nykyään se on vielä helppoakin etäyhteyksien ansiosta

• ole rohkea, asiallinen, lempeä – mutta jämäkkä myös koulun oppilashuoltoryhmän jäsenenä

• ole aina oppilaan edun puolella koulun jäykässä ja aikataulutetussa järjestelmässä

• keskustele rehtorisi kanssa tiheästi, ainakin kerran viikossa kunnon keskustelu jonkin teeman ympärillä

• tee ystävällistä, tiheää yhteistyötä huoltajien kanssa

• mene asioiden hoidossa yli kouluasteiden, opettele toisen asteen toimintatapoja, jotta voit tehdä myös parannusehdotuksia ja yhteistyötarjouksia

ajaksi ensin kosmetologikoulun opettajaksi ja sittemmin apulaisrehtoriksi ja opinto-ohjaajaksi. Työn ohessa jatkui lisäkoulutukset sisältäen ympäristöviestintää oppilaitoksessa, näyttötutkintomestarin opinnot ja opettajaopinnot johtaen lopulta opinto-ohjaajakoulutukseen. Tämän myötä olikin aika siirtyä Vihtiin perusopetuksen oppilaanohjaajan tehtäviin.

Airin pohtiessa sitä, mikä sai hänet hakeutumaan opinto-ohjauksen tehtäviin, esiin nousee omien koulutusvalintojen tarkastelu keski-iässä. Polku alkoi näyttäytyä varsin loogisena, vaikka se aikoinaan päätöksiä tehdessä ei aina siltä ollut tuntunut. Päärooli aikuiskosmetologikoulun opiskelijavalinnassa ja opintojen ohjaamisessa osoitti, miten paljon aikuisetkin tarvitsevat apua ja ohjausta opintojensa edistämiseen ja elämänhallinnan tukemiseen. Syntyi ajatus siitä, että ehkä omien kokemusten myötä voisi auttaa muitakin.

Pitkää ja monivaiheista työuraa on kiinnostavaa tarkastella. Onhan Airin ura ollut monella tavalla aikaansa edellä –elinikäinen oppiminen ja uuden opettelu on ollut mukana kaikissa työuran vaiheissa.

Miten yhteen naiseen on kertynyt virtaa tähän kaikkeen? Airin luontainen kiinnostus ajankohtaisiin asioihin, yhteiskunnallisiin ilmi-

öihin ja ennen kaikkea nuorten hyvinvointiin on näkynyt työotteessa, kyvyssä verkostoitua ja tarttua haasteisiin niissäkin tilanteissa, kun arki olisi jo muutenkin täyttä. Airin kykyä innostua ja saada muutkin innostumaan on taito, joka oppilaanohjaajalla jos kenellä on iso etu rakennettaessa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. “Vihdin naiset” onkin tuttu kommentti erilaisissa ohjauksen alan tapahtumissa, johon vihtiläiset opintoohjaajat ovat Airin johdolla osallistuneet ja hyviä käytänteitä jakaneet. Airin tarmokkuuden, analyyttisyyden ja päämäärätietoisuuden ansiosta monet asiat on hoidettu tyylillä loppuun saakka, silloinkin kun moni muu olisi jo luovuttanut. Vaikka Airilla olisi nyt mahdollisuus aloittaa ansaitut eläkevuodet, ei hän malta vielä kokonaan lopettaa tärkeää työtä nuorten hyväksi. Tehtävät

Valpas-kuntavalvojana jatkuvat edelleen, kuitenkin siten että viikkoon jää aikaa muillekin itseä kiinnostaville asioille. Seuraajaansa Otalammen koululla Airi ei ole jättänyt myöskään pulaan. Perehdytys on alkanut jo viimeisen työkevään aikana.

Mitä kannattaisi nostaa kärkeen tulevaisuuden ohjauksessa?

Airi korostaa nuorten ohjauksessa entistä enemmän yksilöllistä joustoa ja erilaisia tapoja päästä samaan tavoitteeseen. Tärkeää on nuorten yhteiskunnallisen tietämyksen kasvattaminen, osallisuuden lisääminen, yksilön vaikuttamismahdollisuuksien ja itsetunnon vahvistaminen. Yhteistyö koulun koko henkilöstön kanssa nuoren ohjauksessa monipuolistaa väylät TET-asioissa ja jatkokoulutukseen ohjaamisessa.

Yrityselämän mukaan saaminen yhteiskuntavastuun kantamiseen on välttämätöntä, jotta nuorille saadaan TETtyöpaikkoja riittävän laaja-alaisesti. Uratarinoiden esille tuominen ja esimerkiksi yritysvierailut tarjoavat näköaloja erilaisiin mahdollisuuksiin.

Elämänmakuista jatkoa toivotellen, vihtiläiset opo-kollegat!

Kolumni – Matti Strömmer

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä

Semikä aloitettiin perusopetuksen järjestelyissä on siirtynyt lukio-opetuksen järjestelyihin. Perusopetuksessa siirryttiin isoihin yksiköihin. Yhdistettiin kaikki ikäluokat yhtenäiskouluihin. Opetusta toteutetaan myös isoissa opetusryhmissä. Opettajilla ei ole jäänyt riittävästi aikaa yksittäiselle lapselle. Lapselle tarjotaan sitten joko avustajaa tai erityisopetusta. Yli kaksi vuosikymmentä asiaa etulinjassa seuranneena muutokset ovat johtaneet siihen, että avustajien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Esimerkiksi Ylivieskassa 2000-luvun alun viidestä avustajasta yli sataan avustajaan. Montako opettajaa tuolla määrällä olisi palkattu määrältään sopivan pientä luokka opettamaan?

Ja lapsilla oli mahdollista saada aikaa omalta opettajalta.

Nyt uutena on tullut toisella asteella lukioiden yhdistämisiä yhteen isoon lukioon. Opettajille on tullut kohtuuttoman suuria opetusryhmiä. Samalla tuodaan esille, että opiskelijoille tulee järjestää avustajia tai erityisopetusta. Opettajalle

ei jää riittävästi aikaa opettaa ja ohjata jokaista nuorta isoissa opetusryhmissä. Lukioissa ollaan etenemässä samaan suuntaan kuin perusopetuksessakin. Ennustaako muutos, että kohta lukioissakin on enemmän avustajia kuin opettajia? Myös lukioissa nuori tarvitsee aineenopettajan henkilökohtaista opetusta ja ohjausta. Opetustilanteessa tulee olla mahdollisuus puhua hetki muustakin kuin oppiaineen sisällöstä, esim. nuoren tulevaisuusajatuksista. Sama pätee tässä opinto-ohjaukseenkin.

Opettajilla ei ole jäänyt riittävästi aikaa yksittäiselle lapselle.

Molempiin edellisiin liittyy vielä yksi ongelma. Ongelma, joka ei ole hallinnossa toimivien ihmisen syy. Sivistystoimen hallinnoimaksi on tullut kohtuuton määrä työtä. Muutoksen myötä hallinnossa toimivat etääntyvät koulun arjesta työtaakasta johtuen. Vuorovai-

kutus koulun arjessa toimivien ja hallinnossa toimivien välillä etääntyy. Hallinto alkaa toteuttaa enemmän poliittista (päättäjät) tahtotilaa kuin arjesta tullutta viestiä. Tämänkin olen viime vuosien aikana havainnut. Hyvä olisi kerrata mitä kasvatustieteen tutkimuksessa kerrotaan ihmisen eri ikävaiheista. Ja mikä on missäkin ikävaiheessa tarpeen lapselle, teinille ja nuorelle.

Toivon huolellista uudelleen harkintaa lasten ja nuorten koulutyön järjestelyihin. Lapsi ja nuori eri ikävaiheissa ensisijaisessa fokuksessa.

Matti Strömmer, Ylivieska

LUTista vastavalmistuneilla on

SUOMEN PARHAAT PALKAT

LUTista valmistuneet osaavat asiansa ja heitä arvostetaan työmarkkinoilla. Meiltä valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden palkkojen keskiarvo on 3 991 €/kk ja diplomi-insinööreillämme 3 769 €/kk. Lisäksi yli 94 % opiskelijoistamme työllistyy vuoden sisällä valmistumisesta.

Lähteet: Tilastokeskus 2023, TEK Graduate Survey 2022, Suomen Ekonomien vastavalmistuneiden palaute 2022

LUTissa voit opiskella tekniikkaa, kauppatieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Keskitymme maailmanlaajuisia tekoja vaativiin asioihin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, puhtaan veden, energian ja ilman saatavuuteen sekä yritysten kestävään uudistamiseen. Viihtyisät kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa.